scieee Open visual document viewer

Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen hiljaisena vastarintana

Houtbeckers, Eeva

Full text

Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a Tampe e Uni e si y P ess 2019, 197–216. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7 Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana Ee a Hou becke s I sensä yöllIs ämInen sosIo-ekologIs en k iisien a kaisemiseksi on osa laajempaa endiä, jossa palkka yö ja palkka yöhön pe us u a yh eiskun a o a mu oksessa. Seu asin u kimuksessani kah a i sensä yöllis äjää ja yh ä osuuskun aa uosina 2009–2014. Hei ä yhdis i huoli maailman ilas a, ku en kas a as a aa ejä emää äs ä ja oimakkaas a kaupungis umises a. Huole kana oi ui a y i yksen pe us amiseen ja i sensä yöllis ämiseen. I sensä yöllis äjä sekä osa osuuskun a oimijois a iden i ioi ui a yh eiskunnalliseen y i äjyy een, jossa y i äjyyden keinoin hae aan a kaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja ympä is öongelmiin. Kui enkin heidän yö ään leimasi i sensä yöllis äjille yypillinen epä a muus oimeen ulos a ja oiminnan ja kumises a. Ee a Hou becke s 198 Johdan o Mua kiinnos aa […] meidän kulu us o umukse , oimakkai - en [ne] lii yy eks iileihin ja niiden käy ämiseen. Ja se on päi i äinen asia. (Teks iilialan i sensä yöllis äjä, haas a elu 2013a) E ä mi ä pi äis apah ua, e ä a oin da a [käy ö] e enisi? […] Isompi kon eks i [on] e a oimuuden ja jakamisen kul uu i […] e enee monilla sa oilla. (Kaupunkisuunni elun ja a oi- men iedon i sensä yöllis äjä, haas a elu 2013) Visio [on] e ä ehdään […] yhdessä maailmas a pa empi paik- ka. E ää on ihmis en yh eisö, joka haluu ehdä maailmas a pa emman paikan. Ta alla ai oisella. […] Pa empi maail- ma, e asioilla on joku a koi us mi ä niillä ehdään. […] Pa- empi maailma on eilumpi, asia ehdään eilus i ja oisia kunnioi aen. (Yh eisöllisen yö ilan apaaeh oinen, haas a - elu 2012) Ku aan ässä lu ussa seu aamiani i sensä yöllis äjiä, jo ka oimi a kie ä ys eks iilien ja a oimen da an pa issa, sekä yh ä i sensä yöllis ä- jien yh eisöllis ä yö ilaa. He o a osa hiljais a as a in aa yh eiskun- nallis en ongelmien ja ympä is öongelmien a kaisemiseksi. Esi elen heidän liikeideansa ja ku aan, millais a a kis a yö ä y i äjä eki ä yh eiskunnallis en ja ympä is öongelmien a kaisemiseksi. Leimaa aa on, e ä seu aamani i sensä yöllis äjä ei ä jä jes äy ynee osaksi ko - kean p o iilin oimin aa, joka as us aa esime kiksi eollis a eks iili- en- ai iedon uo an oa. Sen sijaan yh eiskunnallises i suun au unu oimin a oli osa yleises i hy äksy yä y i äjyy ä. K ii ises i a kas el una yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi e uu- sin aa monia kapi alis isia a oja, ku en sanka iy i äjyy ä, yksilö- keskeisyy ä sekä ajas a ja paikas a iippuma on a a kaisua, jonka oi sii ää mihin ahansa ympä is öön.1 Kapi alis inen aja elu apa an aa ymmä ää, e ä ekomme suh eu uu aina jä jes elmään joko pal ellen ai as us aen si ä eikä meillä ole muu a aih oeh oa kuin alis ua ähän odellisuu een. Tämä eks i u kii si ä mahdollisuu a, e ä yh eiskun- nallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen oisi a a jo a ilaa James C. Sco in ku aamalle hiljaiselle, a kipäi än as a innalle. Yksi pe i- aa e eks issä on, e ä on olemassa iloja, joissa on mahdollis a ehdä 1 Dey & S eyae 2016. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 199 oisin, aikka ain he kellises i.2 Esi elen ulkin oja yh eiskunnallises- a y i äjyydes ä e i koulukun ien sekä Suomen kehi yksen ku auksen a ulla. Lyhyen esi elyn jälkeen pe us elen, mi en maailman ilan ke- hi ykses ä huoles unee 2010-lu un i sensä yöllis äjä o a ali u ki u mu a a sin kiinnos a a yh eiskunnallis en y i äjien joukko. Ve aan ymmä ys ä i sensä yöllis ä is ä yh eiskunnallis a y i äjis ä Sco in alonpoikien a kipäi än as a in aa koske aan analyysiin3 ja pohdin, millais a on nyky-yh eiskunnan yh eiskunnallis en y i äjien mo aali- alous4. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äjä Suomessa Yh eiskunnallisella y i äjyydellä ii a aan usein sellaiseen y i äjämäi- seen oimin aan, joka py kii a kaisemaan yh eiskunnallisia ai ympä- is öongelmia. Yh eiskunnallinen y i äjyys oidaan ymmä ää ka o- käsi eeksi e ilaisille ajankäynneille yksi yisen, julkisen ja kolmannen sek o in älillä.5 Yleises i yh eiskunnalliselle y i äjyydelle on kansalli- sia, alueellisia ja paikallisia ymmä yksiä eikä sille ole uni e saalia mää- i elmää.6 Yh eiskunnallinen y i äjyys on moni ie einen ja kansain älinen u kimusaihe. Kui enkin suu in osa u kimukses a ehdään yh eiskun- a- ja joh amis ie eiden alalla.7 Usein yh eiskunnallisen y i äjyyden u kimus jae aan koulukun iin (1) yh eiskunnallisia inno aa ioi a8, (2) ulonhankin aa ai (3) EMES:n ulkin aa9 ko os a ien näkemys- en mukaan, aikka käy ännössä e i koulukun ien ajoja hämä ä ä e ilaise kansallise lainsäädännö 10. Yh eiskunnallisia inno aa ioi a paino a issa ulkinnoissa ko os e aan nimensä mukaises i inno a ii- 2 de Ce eau 1984. 3 Sco 1989. 4 Sco 1976. 5 E e s & La ille 2004, 17. 6 Nicholls 2010. 7 Sho , Moss & Lumpkin 2009. 8 Dees & Ande son 2006. 9 De ou ny & Nyssens 2010. 10 Eu opean Comission 2015. Ee a Hou becke s 200 isuu a ja a kaisujen monis e a uu a muihin kon eks eihin. Usein ässä ulkinnassa yksi äise oimija maini aan muu osagen eina. Tu- lonhankinnan koulukunnassa yh eiskunnallinen y i äjyys ymmä e- ään keinoksi hankkia uloja kolmannella ja jä jes ösek o illa silloin, kun oimija a oi ele a oman liike oiminnan a ulla i senäisyy ä yksi äises ä ahoi ajas a, ku en al ios a. Eu ooppalaisen u kimus e kos o EMES:n mää i elmässä yh eis- kunnallise y i ykse ymmä e ään kolmen ideaalisen ulo u uuden a ulla. Taloudellinen ulo u uus pi ää sisällään a ion sii ä, onko yh- eiskunnallisella y i yksellä ja ku aa aloudellis a oimin aa, ko kea au- onomian aso suh eessa muihin oimijoihin, me ki ä ää aloudellis a iskiä ja ähimmäismää ä palka uja yön ekijöi ä. Sosiaalisessa ulo u- uudessa kiinni e ään huomio a siihen, mi en yh eiskunnallinen y i ys hyödy ää yh eisöä, onko y i ys kansalais en pe us ama, pe us uuko pää ös al a muuhunkin kuin ahallisiin pääomiin ja mahdollis aako y i ys edunsaajien osallis umisen oimin aan ja pää öksen ekoon. Li- säksi huomio a kiinni e ään siihen, jakaako yh eiskunnallinen y i ys oi oja ulos y i ykses ä ai hyödyn ääkö se ne oimin ansa kehi ämi- seen. Suomessa yh eiskunnallinen y i äjyys uli käsi eenä laajempaan käy öön 2010-lu ulla, mu a ilmiönä se omaa juu e 1800-lu un lopul- le. Ilmiön kehi ys ä Suomessa u kinu Pä iniemi on ku annu , mi en myöhemmä ilmiö , ku en so ien molemmin puolin jä jes e y yöpa- ja oimin a sekä muu ”yh eiseen hy ään” äh ää ä hankkee , oidaan myös ymmä ää yh eiskunnalliseksi y i ämiseksi.11 Kolmannen sek o- in ooli pal elun uo annossa on ollu ja on edelleen me ki ä ä, ja mo- ne hy in oin i al ion pal eluis a, ku en äi iys- ja las enneu ola, oli a aikanaan yh eiskunnallisia inno aa ioi a, joiden juu e o a jä jes öissä. Työosuuskunna o a yksi yh eiskunnallis en y i ys en muo o.12 Vuonna 2003 as ui oimaan laki sosiaalisis a y i yksis ä. Millä a- hansa oimialalla oimi ien sosiaalis en y i ys en yö oimas a ähin- ään kolmanneksen ulee olla ajaakun oisia ai pi käaikais yö ömiä. Tällainen y i ys saa lu an käy ää sosiaalisen y i yksen me kkiä, saa niemensä minis e iön ylläpi ämään ekis e iin sekä saa nos aa kaikil- 11 Pä iniemi 2006. 12 Pä iniemi 2001. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 201 le y i yksille a koi e ua ajaakun ois en yöllis ämisen palkka ukea hieman pidempään. Vaikka sosiaalis en y i ys en mää ä ei ole ollu suu i, niiden oimin a on ollu akaa a.13 Vuonna 2011 pe us e iin yh eiskunnallisen y i yksen me kki, jo a hallinnoi Suomalaisen Työn Lii o. Kolmeksi uodeksi ke allaan myönne ä än me kin k i ee ei- hin kuuluu muun muassa yh eiskunnallis en ai ympä is öongelmien a kaiseminen sekä ajoi e u oi onjako14. Vuonna 2013 pe us e u ARVO-lii o kokoaa yh een pääasiassa suu ia ja akiin unei a yh eis- kunnallisia y i yksiä e i oimialoil a. A io yh eiskunnallis en y i ys- en kokonaismää äs ä Suomessa aih elee 5000:n15 ja 19000:n16 älillä. Osana laadullis a seu an a u kimus a huomasin, e ä Suomessa on joukko oimijoi a, jo ka ii aa a yh eiskunnalliseen y i äjyy- een mu a jo ka ei ä kuulu mihinkään edellä maini uis a yhmis ä. He o a i sensä yöllis äjiä, joi a ajaa e eenpäin huoli yh eiskunnan ai ympä is ön ilas a. Yleensä i sensä yöllis äjä oimii millä ahansa oi- mialalla ja as aa omien ansioidensa uo amises a. Tilas okeskuksen sel i yksen mukaan Suomessa heidän osuu ensa koko yö oimas a on noin 6 % ja heidän lukumää änsä on kaksinke ais unu uodes a 1993 uo een 2013.17 Joillakin aloilla i sensä yöllis äminen on yleisempää. Tällaisia o a esime kiksi akennusala, pa u i-kampaamo sekä kul - uu iala. Seu asin uosina 2009–2014 kah a i sensä yöllis äjää ja yh ä i sen- sä yöllis äjien osuuskun aa.18 Nämä yh eiskunnalliseen y i äjyy een linki y ä oimija asui a E elä-Suomen suu issa kaupungeissa ja oli- a u kimuksen aikana 30–40- uo iai a. Tuo in aineis on osana laa- dullis a pi ki äis u kimus a, jossa haas a elin oimijoi a säännöllisin äliajoin. Lisäksi ie in aikaa osuuskunnan sekä eks iilialan i sensä- yöllis äjän iloissa ha ainnoiden a kis a yö ä. Tu us uin myös e ilai- siin dokumen eihin, ku en ma kkinoin ima e iaaliin ja sosiaalisen median päi i yksiin. Aineis on analyysissä ihmis en i sensä käy ämä 13 Kos ilainen & G önbe g 2013. 14 Suomalaisen Työn Lii o 2017. 15 Russell, Pä iniemi & Koi une a 2014. 16 Ko i an a & Widg en 2015. 17 Pä nänen & Su ela 2014. 18 Hou becke s 2016a. Ee a Hou becke s 202 käsi ee o a oiminee luoki eluiden pe us eena. Lisäksi olen laa inu i sensä yöllis äjien ja osuuskunnan oiminnas a aikajanoja. Seu aamani osuuskun a oimija ja i sensä yöllis äjä oimi a e i aloilla, joilla he y i i ä a kais a jo akin ajankoh ais a yh eiskunnal- lis a ai ympä is öongelmaa. Yksi i sensä yöllis äjä pe us i liikekump- paninsa kanssa y i yksen edis ääkseen eks iilien ja aa eiden kie ä- ys ä, sillä uosi ain jopa 5,8 miljoonaa onnia eks iilijä e ä pää yy kaa opaikalle pelkäs ään Eu oopassa.19 He hyödynsi ä käy e yjä eks iilejä luodessaan uusia aa ei a omassa a eljeessaan. A eljee muu i joi akin ke oja u kimuksen aikana, ja siihen linki yi e ilaisia liike oi- min amalleja ja -kumppanei a. Kulu aja- ja y i ysasiakkaiden pal elun lisäksi seu aamani i sensä yöllis äjä haa eili eollisemmas a kie ä ys- eks iilien yös ämises ä, mu a u kimuksen aikana siihen ei a jou u- nu mahdollisuu a. Asiakas öiden lisäksi hän edis i eks iili- ja aa e- alan koulu uksen uudis amis a sekä oimi puhujana. Y i yksessä oimi uosi ain ha joi elijoi a, jo ka oli a innos unei a hyödyn ämään ma- e iaaleja uudes aan luodakseen kes ä iä aa ei a. Toinen i sensä yöllis äjä pe us i y i yksen kahden liikekumppanin kanssa edis ääkseen a oimen iedon hyödyn ämis ä kaupunkisuunni - elussa. A oimella iedolla a koi e aan muun muassa apaa a pääsyä suu en o ganisaa ioiden ja y i ys en käy äjis ään ke äämään ie oon sekä käy äjien i se uo amaan ie oon, jo a oi sii ää apaas i e i pal- elun a joajien älillä. Seu aamani i sensä yöllis äjä kumppaneineen kehi i ohjelmis on, johon pyö äilijä me ki si ä paikkape us aisia ke- hi ysehdo uksia pyö äily ei eil ään, ja ohjelmis o äli i iedo edelleen kaupungin i kamiehille. Pilo in jälkeen suunni elmissa oli laajen aa oimin aa sa oihin eu ooppalaisiin kaupunkeihin ja oimia ”yh eiskun- nallisena kas uy i yksenä”. Lopul a ongelmaksi muodos ui kumppa- nikaupungin jähmeä ie ojä jes elmä , jo ka aikeu i a kolmansien osapuolien uo amien a kaisujen hyödyn ämis ä. Vaikka ohjelmis on käy ö ei laajen unu muualle, seu aamani i sensä yöllis äjä ja koi a oi- men iedon konsul oin ia sekä aloi i myöhemmin osa-aika yön samal- la alalla. Kolmas apaus oli osuuskun a, joka a josi yh eisöllis ä yö ilaa ja py ki saamaan aikaan yh eiskunnallisia inno aa ioi a. Työ ila oli osa 19 F iends o he Ea h Eu ope 2013. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 203 kansain älis ä samankal ais en yö ilojen e kos oa, ja Suomeen saa- puikin älillä ie ai a muis a mais a. Tilan a koi uksena oli a jo a keskeis ä yö ilaa suu essa suomalaisessa kaupungissa sekä saa aa yh- een e i alojen amma ilaisia kokeilujen ja uusien a kaisujen aikaansaa- miseksi. Tilan käy äjiä oli a muun muassa kul uu i- ja mainosalan sekä aloku auksen, koodauksen, g aa isen suunni elun ja iedo ami- sen alan amma ilaise . Työ ilalla oli alussa yksi palka u oimi usjoh- aja, mu a alous aikeuksien jälkeen oiminnas a as asi a osa-aikai- ses i palkkio a saa a halli uksen jäsene sekä ”yh eisöjoh aja ”, jo ka yösken eli ä ilassa apaaeh oisina ja sai a käy ää ilaa, kun ei ä ollee as aano amassa käy äjiä. Osuuskunnalla oli uosien a ella myös omia ”muu oshankkei a”, joissa oli usei a kumppanei a. Kui en- kin alous aikeude ja ihmis en äsyminen joh i a siihen, e ä lopul a osuuskun a hakeu ui konku ssiin. Kaikilla seu aamillani apauksilla, joihin ii aan ässä eks issä, oli jonkinlainen suhde yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi eeseen. Teks- iilialan i sensä yöllis äjä oli mukana pe us amassa yh eiskunnallis en y i äjien e ais e kos oa. A oimen iedon i sensä yöllis äjä pi i yh eis- kunnallis a y i äjyy ä y i ys as uu a kokonais al aisempana apana oimia i selle ja yh eisölle ä keiden a ojen mukaan. Osa osuuskunnan pe us ajis a ja apaaeh oisis a pi i osuuskun aa ko ipesänä yh eiskun- nallisille y i äjille, aikka oisille käsi e olikin ie aampi. Kui enkaan missään seu aamis ani y i yksis ä käsi e ä ei o e u omaksi sellaise- naan, aan se ymmä e iin aina oman yön näkökulmas a. Tällöin yh eiskunnallis a y i äjyy ä ei mielle y yksinomaan ongelma omak- si ja innos a aksi, aan se oi esille epäkoh ia i sensä yöllis ämiseen ja yh eiskunnalliseen oimin aan lii yen. Hiljainen as a in a, pien iljelijä ja mo aali alous Sco ku aa 1989 ilmes yneessä a ikkelissaan, mi en polii inen oi- min a ymmä e ään kapeas i. Näky ä äki al aa käy ä ä muodo , ku en allankumoukse ai mellaka , ja äki al aa kaih a a muodo , ku en kansalaisad essi , boiko i ai auhanomaise mielenosoi uk- se , o a analyyseissä saanee keskeisen seli ä än oiman siinä, mi en yh eis en asioiden hoi amis a ohja aan. Sco o eaa, e ä on olemassa Ee a Hou becke s 204 suu i mää ä polii is a oimin aa, jo a hän ku suu alis e ujen ai käs- kynalais en jokapäi äiseksi as a innaksi.20 Heidän as a in aansa ei sellaiseksi kui enkaan ymmä e ä, koska kyseis ä oimin aa ei julis e a o u ulla a alla polii iseksi. Lisäksi kyseis ä oimin aa ei ymmä e ä kollek ii iseksi oiminnaksi ku en edellä ku a u näky ä oimin a ym- mä e ään. A ikkelissaan Sco ku aa, millais a on hiljainen as a in a al- aapi ä iä as aan. Se oi olla ii y elyä, pei elyä, alheellis a kuuliai- suu a, eeskennel yä älinpi ämä ömyy ä, he jaamis a, sabo aasia, anonyymiä uhkailua, salame säs ys ä, e onkie oa, paikal a pois u- mis a ai ahinkojen ää is elyä ko auksien saamiseksi. Hiljainen as- a in a on usein piilo e ua ja dokumen oima on a, sillä heikommassa asemassa ole illa ei ole mahdollisuu a suo aan as a in aan esime kik- si kul uu is en no mien uoksi ai äki allan pelossa. Hiljaisen as- a innan loppu uloksena al aapi ä ien oimin a hankaloi uu, mu a syyllis ä eoille on aikea yksilöidä. Hiljainen as a in a alle ii aa si ä, mi en joidenkin luokka- ja neu o eluasema on heikompi kuin niiden, joilla on (enemmän) maa a ai hy ä suh ee paikallishallin oon ai al ioon. Sco in mukaan ”luokka ais elu on ensisijaises i yöpanos en, omaisuuden ja e ojen omimis a”.21 Hiljaisella as a innalla siis asoi- e aan epäoikeudenmukaiseksi koe ua jakoa. Kun näky ä as a in a nojaa jakamisen pe iaa eiden julkiseen kyseenalais amiseen, hiljainen as a in a ekee jaon uudelleen käy ännössä. Sco o aa esille sen, mi en hiljainen as a in a ja mahdollinen uusi yöpanos en, omaisuuden ai a ojen jako oi a hyödy ää as a innan ekijöi ä yksilöinä. Hänen mukaansa laajempi hyö y edelly ää yh eis- yö ä, joka ei aina ole mahdollis a. Kui enkin Sco o eaa, e ä mah- dollisen henkilökoh aisen hyödyn ei ule olla es eenä sille, e ä oimin a ymmä e ään polii isena hiljaisena as a in ana. Usein hiljaisen as a- innan a oi eena on aikaisemmin maini u yöpanos en, omaisuuden ai a ojen uusjako. Hiljaisen as a innan kumuloi uessa ja yleis yessä anha apa jakaa asioi a alkaa äis ämä ä ho jua. 20 Ki joi ajan suomennos kohdas a ‘much o he poli ics o subo dina e g oups alls in o he ca ego y o “e e yday o ms o esis ance”’. 21 Sco 1989, 37, ki joi ajan käännös. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 205 Sco käsi elee a ikkelissaan a kemmin e ilaisia as a innan muo oja, ku en salame säs ys ä ja e ojen maksun äl ämis ä. Olen- nais a esime keissä on se, mi en a anmukaise olemisen a a , ku en ie yjen mai en käy ö ai e ojen maksaminen kykyjen mukaan, ulki aan al aapi ä ien näkökulmas a ” ikollisiksi”. Sen sijaan e ä paikallinen ie ämys mää i elisi, mi en asioi a hoide aan, keskus al a pää ää oimin a a ois a. Ennen a ikkelin ilmes ymis ä Sco ki joi i ki jan 1800-lu un lo- pun ja 1900-lu un alun pien iljelijöis ä E elä-Aasiassa.22 Tämän lu un kannal a olennais a on esi ellä Sco in analyysia mo aali aloudes a eli sii ä, mi kä asia oli a pien iljelijöille a okkai a ja mi en he pä jäsi ä pien iljelijöinä alli se issa oloissa. Sco in mukaan pien iljelijöiden mo aalisena ohjenuo ana oli oimeen ulon a mis aminen ja pä jäämi- nen uodes a oiseen paikallisissa oloissa. Pä jäämiseen kuului aseman säily äminen yh eisössä si en, e ä sel iy yi sosiaalisis a el oi eis a, ku en lahjois a ja myö äjäisis ä. Näi ä a oi ei a as en pien iljelijä a ioi a si ä, mi en oikeudenmukais a maiden omis ajien ja hallinnon oimin a oli. Jos heille jäi ii ä äs i oimeen uloa, he esime kiksi mak- soi a e oja sääde yn mää än. Muu en he muun muassa äli i ä e o- jen maksua, koska pi i ä nii ä epäoikeidenmukaisina. Edelmanin mukaan Sco in analyysi on edelleen ajankoh ainen.23 Mu a siinä missä Sco pi ää ma kkina oimien edus ajien unnis a- mis a pien iljelijöille aikeana, nykyajan pien iljelysak i is i nimen- omaan y i ä ä nime ä ins i u ionaalisia oimijoi a, jo ka edus a a kas o on a ma kkina oimaa. Sen lisäksi nykyajan pien iljelijä oimi- a yli kansallis en ajojen. Hiljainen as a in a yh eiskunnallis en ja ympä is öongelmien a kaisemiseksi On yleises i iedossa, e ä monella mi a illa mi a una olemme yli ä- nee planee amme kan oky yn.24 Tällä on äis ämä ömiä seu auksia ihmis en, e i yises i kaikkein köyhimpien, kykyyn sel iy yä myös ule- 22 Sco 1976. 23 Edelman 2005. 24 Rocks öm e al. 2009. Ee a Hou becke s 212 eu aa i seään. Vi en ja Vähämäki myös e aa a yksiny i äjiä pien- iljelijöihin, jo ka sii y ä yöhön omalle ilalle yh eisö ilan sijaan. Heidän ulkinnassaan i sensä yöllis äminen on yhdenlainen luokka, joka osin pi ää sisällään aus oil aan monenlaisia ihmisiä. Seu aamieni i sensä yöllis äjien ja muiden suomalais en i sensä yöl- lis äjien ilan eissa on joi akin samankal aisuuksia. Aloi a ien y i ys- en oimin a on usein epä akaa a. Mikäli aus alla ei ole ahoi ajia ai pankkia, jo ka usko a y i yksen ideaan ai uo eeseen, oimin a on ahoi e a a i se ai lainaamalla ahaa läheisil ä. Jos y i ykses ä puu - uu kassa i a, omas a palkanmaksus a pidä äy yminen on yksi apa sääs ää kuluissa, millä on aiku uksia sosiaali u an mää äy ymiseen ja eläke u aan. Y i äjäksi ei yhdy äkään aloudellisis a syis ä, aan amma i aidon ha joi amisen, i seilmaisun ja koe un apauden akia. Yh eiskunnallisen y i äjyyden nimeäminen hiljaisen as a innan julkisena eleenä Vuoden 1989 a ikkelissaan Sco ku aa, mi en hiljaisen as a innan ole us on, e ä se ei ole näky ää. Hänen mukaansa polii inen ak i is- mi kui enkin a i see sekä näkymä ön ä eli hiljais a as a in aa e ä näky ää oimin aa, ku en äli alla on a as a in aa. Mi a an hiljaisen as a innan ähi äinen näky äksi ekeminen uo yleiseen ie oisuu- een sen, mi en laajas a oiminnas a ai mielipi ees ä osiasiassa oi olla kyse. Lisäksi yhä näky ämpi hiljainen as a in a kyseenalais aa alli - se a ekemisen a a ja osoi aa, mi en moni ekee jo oisin. E ing Go manin e mein28, kulissien akais a oimin aa uodaan yhä enem- män näy ämölle kaikkien näh ä äksi, jolloin samalla myös es a aan, mikä on mahdollis a ässä ajassa ja paikassa. Yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi een käy äminen oman oi- minnan ku aamisessa on yhdenlainen julkinen disku sii inen ele, jolla hae aan a koi uksellises i huomio a ja ehdään näky äksi o u us a poikkea aa oimin aa. Pi ki äis u kimukseni osoi i, e ä käsi eel- lä on hy in ähän käy ännöllis ä a oa i sensä yöllis äjien a kisessa yössä. He ei ä saanee mi ään aloudellis a ukea ai kohdenne uja neu on apal elui a sanojen käy ön myö ä. Sil i nämä e i alojen oimi- 28 Go man 2012. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 213 ja maini si a haas a eluissa yh eiskunnallisen y i äjyyden yhdeksi omaa oimin aa ku aa aksi käsi eeksi. Voidaan kysyä, mi en seu aamani i sensä yöllis äjä hyö yi ä hil- jaisen as a innan näky äksi ekemises ä. Vaikka he oli a yksi äi- siä ja yksinäisiä oimijoi a aloillaan, juu i a os e u y i äjäs a us oi mukanaan ie yä a o al aa. ”Y i äjyyshypen” aikana y i äjyyden aja ellaan mahdollis a an melkein mi ä ahansa. Yh eiskunnallisen y i äjyyden s a us aas oi mukanaan p o iloi umis a ie ynlaiseksi ”a opohjaiseksi” y i äjäksi. Vaih oeh oinen seli ys yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi een maini semiselle on se, e ä se on käsi eenä yleis yny , kun ii a aan ei- yypilliseen y i äjyy een. Siinä apauksessa oidaan aja ella, e ä i - sensä yöllis äjä seu asi a aikansa endejä. Kui enkaan k ii isen u - kimuksen mukaan ei ole olemassa ” yypillis ä” y i äjyy ä aan y i ä- jyyden käsi e on i sessään yhjä.29 Si ä as oin kun e o e aan y i äjyys ja yh eiskunnallinen y i äjyys, as uu sosio-ekologis en ongelmien a kaisus a säly e ään juu i yh eiskunnallisille y i äjille, mikä i ses- sään uusin aa sanka iy i äjämyy iä. Sen sijaan e ä as uu olisi meillä kaikilla, sanka iy i äjyydessä yksilö pelas a a muu uhol a. Seu aa- mieni i sensä yöllis äjien sinni ely ja in ohimo oimin aa koh aan oi- daan ymmä ää pai si osaksi sanka imyy iä myös osaksi suomalaisen pieny i äjyyden pä jäämisen ee os a. Joh opää ökse I sensä yöllis äminen sosio-ekologis en k iisien a kaisemiseksi on osa laajempaa endiä, jossa palkka yö ja palkka yöhön pe us u a yh eis- kun a o a mu oksessa. Seu aamani i sensä yöllis äjä oidaan ulki a e ujoukoksi, joka oimii oisin. Tämä luo äis ämä ä is i ii oja o u - ujen ja uusien oimin a apojen älille. Hiljaisen as a innan käsi e a aa uusia ymmä yksiä yh eiskunnalliseen y i äjyy een linki y is ä i sensä yöllis äjis ä. Ensinnäkin heidän yönsä pe us uu huoleen so- sio-ekologisis a ongelmis a. He oimi a ääne ömien puolella löy ääk- seen a kaisuja oman amma i ai onsa a ulla. Tällöin yö saa me ki yk- siä sekä muiden pal elemisena e ä i sensä o eu amisen muo ona. 29 Jones & Spice 2009. Ee a Hou becke s 214 Toiseksi oimiminen y i äjänä ase i yh eiskunnalliseen y i äjyy- een linki y ä i sensä yöllis äjä ie ynlaiseen yöma kkina-asemaan. Tämä ilanne ei e oa muis a i sensä yöllis äjis ä ai pieny i äjis ä, jo - ka kan a a as uun omas a eläkeke ymäs ään ja ansiosidonnaises a sosiaa li u as aan. Samalla he ase ui a al iiksi epä a moille ansio- uloille ja yö ömyys u an pidemmille ka enssiajoille. Kolmanneksi, seu aamieni i sensä yöllis äjien yön oi ymmä ää ma alan p o iilin puu amiseksi. Pä jääminen mahdollis i heille oman amma i aidon hyödyn ämisen päi äs ä oiseen samalla kun he py ki- ä kehi ämään a kaisuja sosio-ekologisiin k iiseihin. Sco o eaa, e ä hiljaisuudessa eh y as a in a on pienen mi akaa an oimin aa. Yön pimeydessä käy e ään mai a ja jä e ään ais eluken iä. Kui en- kin ämä pienen mi akaa an oimin a oi kas aa suu eksi liikkeeksi, kun yhä useampi kyseenalais aa käsky ja oimii oisin. Mi ä useampi kyseenalais aa i selle ja muille me ki ykse ömän palkka yön keskei- syyden ja alkaa yöllis ää i seään kipe ien sosio-ekologis en ongelmien pa issa, si ä useampi pi ää si ä mahdollisena myös i selle. I sensä yöllis- äminen ku aamallani a alla a aa sosio-ekologis en ongelmien syn y- mekanismeja ja osoi aa ins i u ionaalisia osallisia, joi a ennen ei pide - y osallisina. Kun ke akäy ökulu uskul uu i, suu y i ys en omima ie o ja kapea yön ymmä ys mene ä ä mo aalis a oikeu us aan, ylei- nen ie oisuus ja muiden oimin a oi a muu ua. Neljänneksi, seu aamani yh eiskunnalliseen y i äjyy een linki y- nee i sensä yöllis äjä oimi a alallaan myös näky änä as a in ana alli se ille a oille oimia, jolloin aih oeh ojen esille uominen loi oimin amahdollisuuksia myös muille. Tässä p osessissa käsi ee , ku- en yh eiskunnallinen y i äjyys ja yh eiskunnallise inno aa io , oi- mi a ka alysaa o ina ihmis en yh een uomiselle. Kui enkin näiden käsi eiden on ol a a a oimia muokkaamiselle. Yh eiskunnallisen y i - äjyyden jous a a käy ö as aa aikaisemmassa u kimuksessa eh yä ha ain oa, jonka mukaan yh eiskunnallinen y i äjyys on ajankäyn iä e i sek o eiden ja oimin a apojen älillä. Lopul a seu aamieni i sensä- yöllis äjien hiljainen as a in a uo sä öjä kul uu iseen yh eiskunnal- lisen y i äjyyden malli a inaan. Sen sijaan, e ä i sensä yöllis äjä olisi- a yksin ku i ellee a kaise ansa alansa ongelma , he oimi a osana e kos oja yhdessä muiden kanssa. Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana 215 Läh ee de Ce eau, Michel (1984) The P ac ice o E e yday Li e (S. Rendall, kään .). Be kley: Uni e si y o Cali o nia P ess. Dees, G ego y & Ande son, Be h (2006) F aming a heo y o social en ep eneu ship: Building on wo schools o p ac ice and hough . Resea ch on Social En ep eneu ship: Unde s anding and Con ibu ing o an Eme ging Field 1:3, 39–66. De ou ny, Jacques & Nyssens, Ma he (2010) Concep ions o Social En e p ise and Social En ep eneu ship in Eu ope and he Uni ed S a es: Con e gences and Di e gences. Jou nal o Social En ep eneu ship 1:1, 32–53. Dey, Pascal & S eyae , Ch is (2016) Re hinking he space o e hics in social en ep eneu ship: Powe , subjec i i y, and p ac ices o eedom. Jou nal o Business E hics 133:4, 627–641. Edelman, Ma c (2005) B inging he Mo al Economy back in o he S udy o 21s -Cen u y T ansna ional Peasan Mo emen s. Ame ican An h opologis 107:3, 331–345. Eu opean Comission (2015) A map o social en e p ises and hei eco-sys ems in Eu ope. B ussels, Belgium: Di ec o a e-Gene al o Employmen , Social A ai s and Inclusion. URL h ps://ec.eu opa.eu/social/main. jsp?ca Id=738&langId=en&pubId=7934& u he Pubs=yes. (Hae u 9.5.2018.) E e s, Adalbe & La ille, Jean-Louis (2004) De ining he hi d sec o in Eu ope. Teoksessa Adalbe E e s & Jean-Louis La ille ( oim.) The hi d sec o in Eu ope. Chel enham: Edwa d Elga Publishing, 11–42. F iends o he Ea h Eu ope (2013) Less is mo e: esou ce e iciency h ough was e collec ion, ecycling and euse. URL h p://www. oeeu ope.o g/ si es/de aul / iles/publica ions/ oee_ epo _-_less_is_mo e_0.pd . (Hae u 5.12.2014.) Go man, E ing (2012) Vuo o aiku uksen sosiologia. Tampe e: Vas apaino. Hou becke s, Ee a (2016a) Mundane social en ep eneu ship: A p ac ice pe spec i e on he wo k o mic oen ep eneu s (Aal o Uni e si y Publica ion Se ies DOCTOR AL DISSERTATIONS 171/2016). Aal o Uni e si y. URL h ps://aal odoc.aal o. i/handle/123456789/24394. (Hae u 29.9.2016.) Hou becke s, Ee a (2016b) The ac ics o ecop eneu s aiming o in oduce new p ac ices. Small En e p ise Resea ch 23:1, 22–38. Hou becke s, Ee a & Taipale, Tiina (2017) Concep ualizing wo ke agency o he challenges o he An h opocene: examples om ecycling wo k in he Global No h. Teoksessa Pasi Heikku inen ( oim.) Sus ainabili y and Peace ul Coexis ence o he An h opocene. Abingdon, Oxon; New Yo k, NY: Rou ledge. Ee a Hou becke s 216 Jones, Campbell & Spice , And é (2009) Unmasking he en ep eneu . Chel enham: Edwa d Elga Publishing. Kos ilainen, Ha i & G önbe g, Ville (2013) Unde s anding s a up and success o wo k in eg a ion social en e p ises in Finland. Teoksessa Ha i Kos ilainen & Pekka Pä iniemi ( oim.) A auksia yh eiskunnallisen y i ys oiminnan u kimukseen: FinSERN 1. Helsinki: Yh eiskunnallisen y i ys oiminnan u kimus e kos o FinSERN. Ko i an a, Annu & Widg en, Joona (2015) Esisel i ys yh eiskunnallises a y i ämises ä – Ka saus yh eiskunnallisiin y i yksiin ja aiku a uus- in es oimiseen Suomessa (No. 46). ETLA – Elinkeinoelämän u ki- mus lai os. URL h p://pub.e la. i/ETLA-Rapo i -Repo s-46.pd . (Hae u 9.5.2018.) Nicholls, Alex (2010) The Legi imacy o Social En ep eneu ship: Re lexi e Isomo phism in a P e-Pa adigma ic Field. En ep eneu ship Theo y and P ac ice 34:4, 611–633. Pä nänen, Anna & Su ela, Hanna (2014) I sensä yöllis äjä Suomessa 2013. Helsinki: S a is ics Finland. URL h p://www.s a . i/ up/julkaisu / iedos o /julkaisulue elo/yi s_201400_2014_12305_ne .pd . (Hae u 29.6.2016.) Pä iniemi, Pekka (2001) Finland: labou co-ope a i es as an inno a i e esponse o unemploymen . Teoksessa Ca lo Bo zaga & Jacques De ou ny ( oim.) The eme gence o Social En e p ise. London: Rou ledge, 82–99. Pä iniemi, Pekka (2006) Social en e p ises as labou ma ke measu e. Kuopio: Uni e si y o Kuopio. Rocks öm, Johan, S e en, Will, Noone, Ke in, Pe sson, Åsa, Chapin, F. S ua ., Lambin, E ic F. e al. (2009) A sa e ope a ing space o humani y. Na u e 461:7263, 472–475. Russell, Silja, Pä iniemi, Pekka & Koi une a, Lippe (2014) A map o social en e p ises and hei eco-sys ems in Eu ope. Coun y Repo : Finland. Eu opean Comission. Sco , James C. (1976) The mo al economy o he peasan : Rebellion and subsis ence in Sou heas Asia. New Ha en: Yale Uni e si y P ess. Sco , James C. (1989) E e yday o ms o esis ance. The Copenhagen Jou nal o Asian S udies 4:1, 33–62. Sho , Je emy, Moss, Todd & Lumpkin, Tom (2009) Resea ch in social en ep eneu ship: pas con ibu ions and u u e oppo uni ies. S a egic En ep eneu ship Jou nal 3:2, 161–194. Suomalaisen Työn Lii o (2017) Yh eiskunnallinen y i ys -me kki. URL h ps://suomalainen yo. i/y i yksille/yh eiskunnallinen-y i ys. (Hae u 16.12.2017.) Vi en, Ee u & Vähämäki, Jussi (2017) Y i äjyys pakona ja uuden yön alkeismuo ona. URL h p://kumu.in o/y i ajyys-pakona-ja-uuden- yon-alkeismuo ona/. (Hae u 11.10.2017.)