Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja itsensätyöllistäminen hiljaisena vastarintana
Full text
Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 197–216.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Yh eiskunnallinen y i äjyys
ja i sensä yöllis äminen
hiljaisena as a in ana
Ee a Hou becke s
I sensä yöllIs ämInen sosIo-ekologIs en k iisien
a kaisemiseksi on osa laajempaa endiä, jossa
palkka yö ja palkka yöhön pe us u a yh eiskun a
o a mu oksessa. Seu asin u kimuksessani kah a
i sensä yöllis äjää ja yh ä osuuskun aa uosina
2009–2014. Hei ä yhdis i huoli maailman ilas a,
ku en kas a as a aa ejä emää äs ä ja oimakkaas a
kaupungis umises a. Huole kana oi ui a
y i yksen pe us amiseen ja i sensä yöllis ämiseen.
I sensä yöllis äjä sekä osa osuuskun a oimijois a
iden i ioi ui a yh eiskunnalliseen y i äjyy een, jossa
y i äjyyden keinoin hae aan a kaisuja sosiaalisiin
ongelmiin ja ympä is öongelmiin. Kui enkin heidän
yö ään leimasi i sensä yöllis äjille yypillinen
epä a muus oimeen ulos a ja oiminnan ja kumises a.
Ee a Hou becke s
198
Johdan o
Mua kiinnos aa […] meidän kulu us o umukse , oimakkai -
en [ne] lii yy eks iileihin ja niiden käy ämiseen. Ja se on
päi i äinen asia. (Teks iilialan i sensä yöllis äjä, haas a elu
2013a)
E ä mi ä pi äis apah ua, e ä a oin da a [käy ö] e enisi? […]
Isompi kon eks i [on] e a oimuuden ja jakamisen kul uu i
[…] e enee monilla sa oilla. (Kaupunkisuunni elun ja a oi-
men iedon i sensä yöllis äjä, haas a elu 2013)
Visio [on] e ä ehdään […] yhdessä maailmas a pa empi paik-
ka. E ää on ihmis en yh eisö, joka haluu ehdä maailmas a
pa emman paikan. Ta alla ai oisella. […] Pa empi maail-
ma, e asioilla on joku a koi us mi ä niillä ehdään. […] Pa-
empi maailma on eilumpi, asia ehdään eilus i ja oisia
kunnioi aen. (Yh eisöllisen yö ilan apaaeh oinen, haas a -
elu 2012)
Ku aan ässä lu ussa seu aamiani i sensä yöllis äjiä, jo ka oimi a
kie ä ys eks iilien ja a oimen da an pa issa, sekä yh ä i sensä yöllis ä-
jien yh eisöllis ä yö ilaa. He o a osa hiljais a as a in aa yh eiskun-
nallis en ongelmien ja ympä is öongelmien a kaisemiseksi. Esi elen
heidän liikeideansa ja ku aan, millais a a kis a yö ä y i äjä eki ä
yh eiskunnallis en ja ympä is öongelmien a kaisemiseksi. Leimaa aa
on, e ä seu aamani i sensä yöllis äjä ei ä jä jes äy ynee osaksi ko -
kean p o iilin oimin aa, joka as us aa esime kiksi eollis a eks iili-
en- ai iedon uo an oa. Sen sijaan yh eiskunnallises i suun au unu
oimin a oli osa yleises i hy äksy yä y i äjyy ä.
K ii ises i a kas el una yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi e uu-
sin aa monia kapi alis isia a oja, ku en sanka iy i äjyy ä, yksilö-
keskeisyy ä sekä ajas a ja paikas a iippuma on a a kaisua, jonka oi
sii ää mihin ahansa ympä is öön.1 Kapi alis inen aja elu apa an aa
ymmä ää, e ä ekomme suh eu uu aina jä jes elmään joko pal ellen
ai as us aen si ä eikä meillä ole muu a aih oeh oa kuin alis ua ähän
odellisuu een. Tämä eks i u kii si ä mahdollisuu a, e ä yh eiskun-
nallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen oisi a a jo a ilaa James
C. Sco in ku aamalle hiljaiselle, a kipäi än as a innalle. Yksi pe i-
aa e eks issä on, e ä on olemassa iloja, joissa on mahdollis a ehdä
1 Dey & S eyae 2016.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
199
oisin, aikka ain he kellises i.2 Esi elen ulkin oja yh eiskunnallises-
a y i äjyydes ä e i koulukun ien sekä Suomen kehi yksen ku auksen
a ulla. Lyhyen esi elyn jälkeen pe us elen, mi en maailman ilan ke-
hi ykses ä huoles unee 2010-lu un i sensä yöllis äjä o a ali u ki u
mu a a sin kiinnos a a yh eiskunnallis en y i äjien joukko. Ve aan
ymmä ys ä i sensä yöllis ä is ä yh eiskunnallis a y i äjis ä Sco in
alonpoikien a kipäi än as a in aa koske aan analyysiin3 ja pohdin,
millais a on nyky-yh eiskunnan yh eiskunnallis en y i äjien mo aali-
alous4.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äjä Suomessa
Yh eiskunnallisella y i äjyydellä ii a aan usein sellaiseen y i äjämäi-
seen oimin aan, joka py kii a kaisemaan yh eiskunnallisia ai ympä-
is öongelmia. Yh eiskunnallinen y i äjyys oidaan ymmä ää ka o-
käsi eeksi e ilaisille ajankäynneille yksi yisen, julkisen ja kolmannen
sek o in älillä.5 Yleises i yh eiskunnalliselle y i äjyydelle on kansalli-
sia, alueellisia ja paikallisia ymmä yksiä eikä sille ole uni e saalia mää-
i elmää.6
Yh eiskunnallinen y i äjyys on moni ie einen ja kansain älinen
u kimusaihe. Kui enkin suu in osa u kimukses a ehdään yh eiskun-
a- ja joh amis ie eiden alalla.7 Usein yh eiskunnallisen y i äjyyden
u kimus jae aan koulukun iin (1) yh eiskunnallisia inno aa ioi a8,
(2) ulonhankin aa ai (3) EMES:n ulkin aa9 ko os a ien näkemys-
en mukaan, aikka käy ännössä e i koulukun ien ajoja hämä ä ä
e ilaise kansallise lainsäädännö 10. Yh eiskunnallisia inno aa ioi a
paino a issa ulkinnoissa ko os e aan nimensä mukaises i inno a ii-
2 de Ce eau 1984.
3 Sco 1989.
4 Sco 1976.
5 E e s & La ille 2004, 17.
6 Nicholls 2010.
7 Sho , Moss & Lumpkin 2009.
8 Dees & Ande son 2006.
9 De ou ny & Nyssens 2010.
10 Eu opean Comission 2015.
Ee a Hou becke s
200
isuu a ja a kaisujen monis e a uu a muihin kon eks eihin. Usein
ässä ulkinnassa yksi äise oimija maini aan muu osagen eina. Tu-
lonhankinnan koulukunnassa yh eiskunnallinen y i äjyys ymmä e-
ään keinoksi hankkia uloja kolmannella ja jä jes ösek o illa silloin,
kun oimija a oi ele a oman liike oiminnan a ulla i senäisyy ä
yksi äises ä ahoi ajas a, ku en al ios a.
Eu ooppalaisen u kimus e kos o EMES:n mää i elmässä yh eis-
kunnallise y i ykse ymmä e ään kolmen ideaalisen ulo u uuden
a ulla. Taloudellinen ulo u uus pi ää sisällään a ion sii ä, onko yh-
eiskunnallisella y i yksellä ja ku aa aloudellis a oimin aa, ko kea au-
onomian aso suh eessa muihin oimijoihin, me ki ä ää aloudellis a
iskiä ja ähimmäismää ä palka uja yön ekijöi ä. Sosiaalisessa ulo u-
uudessa kiinni e ään huomio a siihen, mi en yh eiskunnallinen y i ys
hyödy ää yh eisöä, onko y i ys kansalais en pe us ama, pe us uuko
pää ös al a muuhunkin kuin ahallisiin pääomiin ja mahdollis aako
y i ys edunsaajien osallis umisen oimin aan ja pää öksen ekoon. Li-
säksi huomio a kiinni e ään siihen, jakaako yh eiskunnallinen y i ys
oi oja ulos y i ykses ä ai hyödyn ääkö se ne oimin ansa kehi ämi-
seen.
Suomessa yh eiskunnallinen y i äjyys uli käsi eenä laajempaan
käy öön 2010-lu ulla, mu a ilmiönä se omaa juu e 1800-lu un lopul-
le. Ilmiön kehi ys ä Suomessa u kinu Pä iniemi on ku annu , mi en
myöhemmä ilmiö , ku en so ien molemmin puolin jä jes e y yöpa-
ja oimin a sekä muu ”yh eiseen hy ään” äh ää ä hankkee , oidaan
myös ymmä ää yh eiskunnalliseksi y i ämiseksi.11 Kolmannen sek o-
in ooli pal elun uo annossa on ollu ja on edelleen me ki ä ä, ja mo-
ne hy in oin i al ion pal eluis a, ku en äi iys- ja las enneu ola, oli a
aikanaan yh eiskunnallisia inno aa ioi a, joiden juu e o a jä jes öissä.
Työosuuskunna o a yksi yh eiskunnallis en y i ys en muo o.12
Vuonna 2003 as ui oimaan laki sosiaalisis a y i yksis ä. Millä a-
hansa oimialalla oimi ien sosiaalis en y i ys en yö oimas a ähin-
ään kolmanneksen ulee olla ajaakun oisia ai pi käaikais yö ömiä.
Tällainen y i ys saa lu an käy ää sosiaalisen y i yksen me kkiä, saa
niemensä minis e iön ylläpi ämään ekis e iin sekä saa nos aa kaikil-
11 Pä iniemi 2006.
12 Pä iniemi 2001.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
201
le y i yksille a koi e ua ajaakun ois en yöllis ämisen palkka ukea
hieman pidempään. Vaikka sosiaalis en y i ys en mää ä ei ole ollu
suu i, niiden oimin a on ollu akaa a.13 Vuonna 2011 pe us e iin
yh eiskunnallisen y i yksen me kki, jo a hallinnoi Suomalaisen Työn
Lii o. Kolmeksi uodeksi ke allaan myönne ä än me kin k i ee ei-
hin kuuluu muun muassa yh eiskunnallis en ai ympä is öongelmien
a kaiseminen sekä ajoi e u oi onjako14. Vuonna 2013 pe us e u
ARVO-lii o kokoaa yh een pääasiassa suu ia ja akiin unei a yh eis-
kunnallisia y i yksiä e i oimialoil a. A io yh eiskunnallis en y i ys-
en kokonaismää äs ä Suomessa aih elee 5000:n15 ja 19000:n16 älillä.
Osana laadullis a seu an a u kimus a huomasin, e ä Suomessa
on joukko oimijoi a, jo ka ii aa a yh eiskunnalliseen y i äjyy-
een mu a jo ka ei ä kuulu mihinkään edellä maini uis a yhmis ä.
He o a i sensä yöllis äjiä, joi a ajaa e eenpäin huoli yh eiskunnan ai
ympä is ön ilas a. Yleensä i sensä yöllis äjä oimii millä ahansa oi-
mialalla ja as aa omien ansioidensa uo amises a. Tilas okeskuksen
sel i yksen mukaan Suomessa heidän osuu ensa koko yö oimas a on
noin 6 % ja heidän lukumää änsä on kaksinke ais unu uodes a 1993
uo een 2013.17 Joillakin aloilla i sensä yöllis äminen on yleisempää.
Tällaisia o a esime kiksi akennusala, pa u i-kampaamo sekä kul -
uu iala.
Seu asin uosina 2009–2014 kah a i sensä yöllis äjää ja yh ä i sen-
sä yöllis äjien osuuskun aa.18 Nämä yh eiskunnalliseen y i äjyy een
linki y ä oimija asui a E elä-Suomen suu issa kaupungeissa ja oli-
a u kimuksen aikana 30–40- uo iai a. Tuo in aineis on osana laa-
dullis a pi ki äis u kimus a, jossa haas a elin oimijoi a säännöllisin
äliajoin. Lisäksi ie in aikaa osuuskunnan sekä eks iilialan i sensä-
yöllis äjän iloissa ha ainnoiden a kis a yö ä. Tu us uin myös e ilai-
siin dokumen eihin, ku en ma kkinoin ima e iaaliin ja sosiaalisen
median päi i yksiin. Aineis on analyysissä ihmis en i sensä käy ämä
13 Kos ilainen & G önbe g 2013.
14 Suomalaisen Työn Lii o 2017.
15 Russell, Pä iniemi & Koi une a 2014.
16 Ko i an a & Widg en 2015.
17 Pä nänen & Su ela 2014.
18 Hou becke s 2016a.
Ee a Hou becke s
202
käsi ee o a oiminee luoki eluiden pe us eena. Lisäksi olen laa inu
i sensä yöllis äjien ja osuuskunnan oiminnas a aikajanoja.
Seu aamani osuuskun a oimija ja i sensä yöllis äjä oimi a e i
aloilla, joilla he y i i ä a kais a jo akin ajankoh ais a yh eiskunnal-
lis a ai ympä is öongelmaa. Yksi i sensä yöllis äjä pe us i liikekump-
paninsa kanssa y i yksen edis ääkseen eks iilien ja aa eiden kie ä-
ys ä, sillä uosi ain jopa 5,8 miljoonaa onnia eks iilijä e ä pää yy
kaa opaikalle pelkäs ään Eu oopassa.19 He hyödynsi ä käy e yjä
eks iilejä luodessaan uusia aa ei a omassa a eljeessaan. A eljee muu i
joi akin ke oja u kimuksen aikana, ja siihen linki yi e ilaisia liike oi-
min amalleja ja -kumppanei a. Kulu aja- ja y i ysasiakkaiden pal elun
lisäksi seu aamani i sensä yöllis äjä haa eili eollisemmas a kie ä ys-
eks iilien yös ämises ä, mu a u kimuksen aikana siihen ei a jou u-
nu mahdollisuu a. Asiakas öiden lisäksi hän edis i eks iili- ja aa e-
alan koulu uksen uudis amis a sekä oimi puhujana. Y i yksessä oimi
uosi ain ha joi elijoi a, jo ka oli a innos unei a hyödyn ämään ma-
e iaaleja uudes aan luodakseen kes ä iä aa ei a.
Toinen i sensä yöllis äjä pe us i y i yksen kahden liikekumppanin
kanssa edis ääkseen a oimen iedon hyödyn ämis ä kaupunkisuunni -
elussa. A oimella iedolla a koi e aan muun muassa apaa a pääsyä
suu en o ganisaa ioiden ja y i ys en käy äjis ään ke äämään ie oon
sekä käy äjien i se uo amaan ie oon, jo a oi sii ää apaas i e i pal-
elun a joajien älillä. Seu aamani i sensä yöllis äjä kumppaneineen
kehi i ohjelmis on, johon pyö äilijä me ki si ä paikkape us aisia ke-
hi ysehdo uksia pyö äily ei eil ään, ja ohjelmis o äli i iedo edelleen
kaupungin i kamiehille. Pilo in jälkeen suunni elmissa oli laajen aa
oimin aa sa oihin eu ooppalaisiin kaupunkeihin ja oimia ”yh eiskun-
nallisena kas uy i yksenä”. Lopul a ongelmaksi muodos ui kumppa-
nikaupungin jähmeä ie ojä jes elmä , jo ka aikeu i a kolmansien
osapuolien uo amien a kaisujen hyödyn ämis ä. Vaikka ohjelmis on
käy ö ei laajen unu muualle, seu aamani i sensä yöllis äjä ja koi a oi-
men iedon konsul oin ia sekä aloi i myöhemmin osa-aika yön samal-
la alalla.
Kolmas apaus oli osuuskun a, joka a josi yh eisöllis ä yö ilaa ja
py ki saamaan aikaan yh eiskunnallisia inno aa ioi a. Työ ila oli osa
19 F iends o he Ea h Eu ope 2013.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
203
kansain älis ä samankal ais en yö ilojen e kos oa, ja Suomeen saa-
puikin älillä ie ai a muis a mais a. Tilan a koi uksena oli a jo a
keskeis ä yö ilaa suu essa suomalaisessa kaupungissa sekä saa aa yh-
een e i alojen amma ilaisia kokeilujen ja uusien a kaisujen aikaansaa-
miseksi. Tilan käy äjiä oli a muun muassa kul uu i- ja mainosalan
sekä aloku auksen, koodauksen, g aa isen suunni elun ja iedo ami-
sen alan amma ilaise . Työ ilalla oli alussa yksi palka u oimi usjoh-
aja, mu a alous aikeuksien jälkeen oiminnas a as asi a osa-aikai-
ses i palkkio a saa a halli uksen jäsene sekä ”yh eisöjoh aja ”, jo ka
yösken eli ä ilassa apaaeh oisina ja sai a käy ää ilaa, kun ei ä
ollee as aano amassa käy äjiä. Osuuskunnalla oli uosien a ella
myös omia ”muu oshankkei a”, joissa oli usei a kumppanei a. Kui en-
kin alous aikeude ja ihmis en äsyminen joh i a siihen, e ä lopul a
osuuskun a hakeu ui konku ssiin.
Kaikilla seu aamillani apauksilla, joihin ii aan ässä eks issä, oli
jonkinlainen suhde yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi eeseen. Teks-
iilialan i sensä yöllis äjä oli mukana pe us amassa yh eiskunnallis en
y i äjien e ais e kos oa. A oimen iedon i sensä yöllis äjä pi i yh eis-
kunnallis a y i äjyy ä y i ys as uu a kokonais al aisempana apana
oimia i selle ja yh eisölle ä keiden a ojen mukaan. Osa osuuskunnan
pe us ajis a ja apaaeh oisis a pi i osuuskun aa ko ipesänä yh eiskun-
nallisille y i äjille, aikka oisille käsi e olikin ie aampi. Kui enkaan
missään seu aamis ani y i yksis ä käsi e ä ei o e u omaksi sellaise-
naan, aan se ymmä e iin aina oman yön näkökulmas a. Tällöin
yh eiskunnallis a y i äjyy ä ei mielle y yksinomaan ongelma omak-
si ja innos a aksi, aan se oi esille epäkoh ia i sensä yöllis ämiseen ja
yh eiskunnalliseen oimin aan lii yen.
Hiljainen as a in a, pien iljelijä ja mo aali alous
Sco ku aa 1989 ilmes yneessä a ikkelissaan, mi en polii inen oi-
min a ymmä e ään kapeas i. Näky ä äki al aa käy ä ä muodo ,
ku en allankumoukse ai mellaka , ja äki al aa kaih a a muodo ,
ku en kansalaisad essi , boiko i ai auhanomaise mielenosoi uk-
se , o a analyyseissä saanee keskeisen seli ä än oiman siinä, mi en
yh eis en asioiden hoi amis a ohja aan. Sco o eaa, e ä on olemassa
Ee a Hou becke s
204
suu i mää ä polii is a oimin aa, jo a hän ku suu alis e ujen ai käs-
kynalais en jokapäi äiseksi as a innaksi.20 Heidän as a in aansa ei
sellaiseksi kui enkaan ymmä e ä, koska kyseis ä oimin aa ei julis e a
o u ulla a alla polii iseksi. Lisäksi kyseis ä oimin aa ei ymmä e ä
kollek ii iseksi oiminnaksi ku en edellä ku a u näky ä oimin a ym-
mä e ään.
A ikkelissaan Sco ku aa, millais a on hiljainen as a in a al-
aapi ä iä as aan. Se oi olla ii y elyä, pei elyä, alheellis a kuuliai-
suu a, eeskennel yä älinpi ämä ömyy ä, he jaamis a, sabo aasia,
anonyymiä uhkailua, salame säs ys ä, e onkie oa, paikal a pois u-
mis a ai ahinkojen ää is elyä ko auksien saamiseksi. Hiljainen as-
a in a on usein piilo e ua ja dokumen oima on a, sillä heikommassa
asemassa ole illa ei ole mahdollisuu a suo aan as a in aan esime kik-
si kul uu is en no mien uoksi ai äki allan pelossa. Hiljaisen as-
a innan loppu uloksena al aapi ä ien oimin a hankaloi uu, mu a
syyllis ä eoille on aikea yksilöidä. Hiljainen as a in a alle ii aa si ä,
mi en joidenkin luokka- ja neu o eluasema on heikompi kuin niiden,
joilla on (enemmän) maa a ai hy ä suh ee paikallishallin oon ai
al ioon. Sco in mukaan ”luokka ais elu on ensisijaises i yöpanos en,
omaisuuden ja e ojen omimis a”.21 Hiljaisella as a innalla siis asoi-
e aan epäoikeudenmukaiseksi koe ua jakoa. Kun näky ä as a in a
nojaa jakamisen pe iaa eiden julkiseen kyseenalais amiseen, hiljainen
as a in a ekee jaon uudelleen käy ännössä.
Sco o aa esille sen, mi en hiljainen as a in a ja mahdollinen uusi
yöpanos en, omaisuuden ai a ojen jako oi a hyödy ää as a innan
ekijöi ä yksilöinä. Hänen mukaansa laajempi hyö y edelly ää yh eis-
yö ä, joka ei aina ole mahdollis a. Kui enkin Sco o eaa, e ä mah-
dollisen henkilökoh aisen hyödyn ei ule olla es eenä sille, e ä oimin a
ymmä e ään polii isena hiljaisena as a in ana. Usein hiljaisen as a-
innan a oi eena on aikaisemmin maini u yöpanos en, omaisuuden
ai a ojen uusjako. Hiljaisen as a innan kumuloi uessa ja yleis yessä
anha apa jakaa asioi a alkaa äis ämä ä ho jua.
20 Ki joi ajan suomennos kohdas a ‘much o he poli ics o subo dina e g oups alls
in o he ca ego y o “e e yday o ms o esis ance”’.
21 Sco 1989, 37, ki joi ajan käännös.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
205
Sco käsi elee a ikkelissaan a kemmin e ilaisia as a innan
muo oja, ku en salame säs ys ä ja e ojen maksun äl ämis ä. Olen-
nais a esime keissä on se, mi en a anmukaise olemisen a a , ku en
ie yjen mai en käy ö ai e ojen maksaminen kykyjen mukaan,
ulki aan al aapi ä ien näkökulmas a ” ikollisiksi”. Sen sijaan e ä
paikallinen ie ämys mää i elisi, mi en asioi a hoide aan, keskus al a
pää ää oimin a a ois a.
Ennen a ikkelin ilmes ymis ä Sco ki joi i ki jan 1800-lu un lo-
pun ja 1900-lu un alun pien iljelijöis ä E elä-Aasiassa.22 Tämän lu un
kannal a olennais a on esi ellä Sco in analyysia mo aali aloudes a eli
sii ä, mi kä asia oli a pien iljelijöille a okkai a ja mi en he pä jäsi ä
pien iljelijöinä alli se issa oloissa. Sco in mukaan pien iljelijöiden
mo aalisena ohjenuo ana oli oimeen ulon a mis aminen ja pä jäämi-
nen uodes a oiseen paikallisissa oloissa. Pä jäämiseen kuului aseman
säily äminen yh eisössä si en, e ä sel iy yi sosiaalisis a el oi eis a,
ku en lahjois a ja myö äjäisis ä. Näi ä a oi ei a as en pien iljelijä
a ioi a si ä, mi en oikeudenmukais a maiden omis ajien ja hallinnon
oimin a oli. Jos heille jäi ii ä äs i oimeen uloa, he esime kiksi mak-
soi a e oja sääde yn mää än. Muu en he muun muassa äli i ä e o-
jen maksua, koska pi i ä nii ä epäoikeidenmukaisina.
Edelmanin mukaan Sco in analyysi on edelleen ajankoh ainen.23
Mu a siinä missä Sco pi ää ma kkina oimien edus ajien unnis a-
mis a pien iljelijöille aikeana, nykyajan pien iljelysak i is i nimen-
omaan y i ä ä nime ä ins i u ionaalisia oimijoi a, jo ka edus a a
kas o on a ma kkina oimaa. Sen lisäksi nykyajan pien iljelijä oimi-
a yli kansallis en ajojen.
Hiljainen as a in a yh eiskunnallis en ja
ympä is öongelmien a kaisemiseksi
On yleises i iedossa, e ä monella mi a illa mi a una olemme yli ä-
nee planee amme kan oky yn.24 Tällä on äis ämä ömiä seu auksia
ihmis en, e i yises i kaikkein köyhimpien, kykyyn sel iy yä myös ule-
22 Sco 1976.
23 Edelman 2005.
24 Rocks öm e al. 2009.
Ee a Hou becke s
212
eu aa i seään. Vi en ja Vähämäki myös e aa a yksiny i äjiä pien-
iljelijöihin, jo ka sii y ä yöhön omalle ilalle yh eisö ilan sijaan.
Heidän ulkinnassaan i sensä yöllis äminen on yhdenlainen luokka,
joka osin pi ää sisällään aus oil aan monenlaisia ihmisiä.
Seu aamieni i sensä yöllis äjien ja muiden suomalais en i sensä yöl-
lis äjien ilan eissa on joi akin samankal aisuuksia. Aloi a ien y i ys-
en oimin a on usein epä akaa a. Mikäli aus alla ei ole ahoi ajia ai
pankkia, jo ka usko a y i yksen ideaan ai uo eeseen, oimin a on
ahoi e a a i se ai lainaamalla ahaa läheisil ä. Jos y i ykses ä puu -
uu kassa i a, omas a palkanmaksus a pidä äy yminen on yksi apa
sääs ää kuluissa, millä on aiku uksia sosiaali u an mää äy ymiseen
ja eläke u aan. Y i äjäksi ei yhdy äkään aloudellisis a syis ä, aan
amma i aidon ha joi amisen, i seilmaisun ja koe un apauden akia.
Yh eiskunnallisen y i äjyyden nimeäminen
hiljaisen as a innan julkisena eleenä
Vuoden 1989 a ikkelissaan Sco ku aa, mi en hiljaisen as a innan
ole us on, e ä se ei ole näky ää. Hänen mukaansa polii inen ak i is-
mi kui enkin a i see sekä näkymä ön ä eli hiljais a as a in aa e ä
näky ää oimin aa, ku en äli alla on a as a in aa. Mi a an hiljaisen
as a innan ähi äinen näky äksi ekeminen uo yleiseen ie oisuu-
een sen, mi en laajas a oiminnas a ai mielipi ees ä osiasiassa oi olla
kyse. Lisäksi yhä näky ämpi hiljainen as a in a kyseenalais aa alli -
se a ekemisen a a ja osoi aa, mi en moni ekee jo oisin. E ing
Go manin e mein28, kulissien akais a oimin aa uodaan yhä enem-
män näy ämölle kaikkien näh ä äksi, jolloin samalla myös es a aan,
mikä on mahdollis a ässä ajassa ja paikassa.
Yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi een käy äminen oman oi-
minnan ku aamisessa on yhdenlainen julkinen disku sii inen ele, jolla
hae aan a koi uksellises i huomio a ja ehdään näky äksi o u us a
poikkea aa oimin aa. Pi ki äis u kimukseni osoi i, e ä käsi eel-
lä on hy in ähän käy ännöllis ä a oa i sensä yöllis äjien a kisessa
yössä. He ei ä saanee mi ään aloudellis a ukea ai kohdenne uja
neu on apal elui a sanojen käy ön myö ä. Sil i nämä e i alojen oimi-
28 Go man 2012.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
213
ja maini si a haas a eluissa yh eiskunnallisen y i äjyyden yhdeksi
omaa oimin aa ku aa aksi käsi eeksi.
Voidaan kysyä, mi en seu aamani i sensä yöllis äjä hyö yi ä hil-
jaisen as a innan näky äksi ekemises ä. Vaikka he oli a yksi äi-
siä ja yksinäisiä oimijoi a aloillaan, juu i a os e u y i äjäs a us oi
mukanaan ie yä a o al aa. ”Y i äjyyshypen” aikana y i äjyyden
aja ellaan mahdollis a an melkein mi ä ahansa. Yh eiskunnallisen
y i äjyyden s a us aas oi mukanaan p o iloi umis a ie ynlaiseksi
”a opohjaiseksi” y i äjäksi.
Vaih oeh oinen seli ys yh eiskunnallisen y i äjyyden käsi een
maini semiselle on se, e ä se on käsi eenä yleis yny , kun ii a aan
ei- yypilliseen y i äjyy een. Siinä apauksessa oidaan aja ella, e ä i -
sensä yöllis äjä seu asi a aikansa endejä. Kui enkaan k ii isen u -
kimuksen mukaan ei ole olemassa ” yypillis ä” y i äjyy ä aan y i ä-
jyyden käsi e on i sessään yhjä.29 Si ä as oin kun e o e aan y i äjyys
ja yh eiskunnallinen y i äjyys, as uu sosio-ekologis en ongelmien
a kaisus a säly e ään juu i yh eiskunnallisille y i äjille, mikä i ses-
sään uusin aa sanka iy i äjämyy iä. Sen sijaan e ä as uu olisi meillä
kaikilla, sanka iy i äjyydessä yksilö pelas a a muu uhol a. Seu aa-
mieni i sensä yöllis äjien sinni ely ja in ohimo oimin aa koh aan oi-
daan ymmä ää pai si osaksi sanka imyy iä myös osaksi suomalaisen
pieny i äjyyden pä jäämisen ee os a.
Joh opää ökse
I sensä yöllis äminen sosio-ekologis en k iisien a kaisemiseksi on osa
laajempaa endiä, jossa palkka yö ja palkka yöhön pe us u a yh eis-
kun a o a mu oksessa. Seu aamani i sensä yöllis äjä oidaan ulki a
e ujoukoksi, joka oimii oisin. Tämä luo äis ämä ä is i ii oja o u -
ujen ja uusien oimin a apojen älille. Hiljaisen as a innan käsi e
a aa uusia ymmä yksiä yh eiskunnalliseen y i äjyy een linki y is ä
i sensä yöllis äjis ä. Ensinnäkin heidän yönsä pe us uu huoleen so-
sio-ekologisis a ongelmis a. He oimi a ääne ömien puolella löy ääk-
seen a kaisuja oman amma i ai onsa a ulla. Tällöin yö saa me ki yk-
siä sekä muiden pal elemisena e ä i sensä o eu amisen muo ona.
29 Jones & Spice 2009.
Ee a Hou becke s
214
Toiseksi oimiminen y i äjänä ase i yh eiskunnalliseen y i äjyy-
een linki y ä i sensä yöllis äjä ie ynlaiseen yöma kkina-asemaan.
Tämä ilanne ei e oa muis a i sensä yöllis äjis ä ai pieny i äjis ä, jo -
ka kan a a as uun omas a eläkeke ymäs ään ja ansiosidonnaises a
sosiaa li u as aan. Samalla he ase ui a al iiksi epä a moille ansio-
uloille ja yö ömyys u an pidemmille ka enssiajoille.
Kolmanneksi, seu aamieni i sensä yöllis äjien yön oi ymmä ää
ma alan p o iilin puu amiseksi. Pä jääminen mahdollis i heille oman
amma i aidon hyödyn ämisen päi äs ä oiseen samalla kun he py ki-
ä kehi ämään a kaisuja sosio-ekologisiin k iiseihin. Sco o eaa,
e ä hiljaisuudessa eh y as a in a on pienen mi akaa an oimin aa.
Yön pimeydessä käy e ään mai a ja jä e ään ais eluken iä. Kui en-
kin ämä pienen mi akaa an oimin a oi kas aa suu eksi liikkeeksi,
kun yhä useampi kyseenalais aa käsky ja oimii oisin. Mi ä useampi
kyseenalais aa i selle ja muille me ki ykse ömän palkka yön keskei-
syyden ja alkaa yöllis ää i seään kipe ien sosio-ekologis en ongelmien
pa issa, si ä useampi pi ää si ä mahdollisena myös i selle. I sensä yöllis-
äminen ku aamallani a alla a aa sosio-ekologis en ongelmien syn y-
mekanismeja ja osoi aa ins i u ionaalisia osallisia, joi a ennen ei pide -
y osallisina. Kun ke akäy ökulu uskul uu i, suu y i ys en omima
ie o ja kapea yön ymmä ys mene ä ä mo aalis a oikeu us aan, ylei-
nen ie oisuus ja muiden oimin a oi a muu ua.
Neljänneksi, seu aamani yh eiskunnalliseen y i äjyy een linki y-
nee i sensä yöllis äjä oimi a alallaan myös näky änä as a in ana
alli se ille a oille oimia, jolloin aih oeh ojen esille uominen loi
oimin amahdollisuuksia myös muille. Tässä p osessissa käsi ee , ku-
en yh eiskunnallinen y i äjyys ja yh eiskunnallise inno aa io , oi-
mi a ka alysaa o ina ihmis en yh een uomiselle. Kui enkin näiden
käsi eiden on ol a a a oimia muokkaamiselle. Yh eiskunnallisen y i -
äjyyden jous a a käy ö as aa aikaisemmassa u kimuksessa eh yä
ha ain oa, jonka mukaan yh eiskunnallinen y i äjyys on ajankäyn iä
e i sek o eiden ja oimin a apojen älillä. Lopul a seu aamieni i sensä-
yöllis äjien hiljainen as a in a uo sä öjä kul uu iseen yh eiskunnal-
lisen y i äjyyden malli a inaan. Sen sijaan, e ä i sensä yöllis äjä olisi-
a yksin ku i ellee a kaise ansa alansa ongelma , he oimi a osana
e kos oja yhdessä muiden kanssa.
Yh eiskunnallinen y i äjyys ja i sensä yöllis äminen hiljaisena as a in ana
215
Läh ee
de Ce eau, Michel (1984) The P ac ice o E e yday Li e (S. Rendall, kään .).
Be kley: Uni e si y o Cali o nia P ess.
Dees, G ego y & Ande son, Be h (2006) F aming a heo y o social
en ep eneu ship: Building on wo schools o p ac ice and hough .
Resea ch on Social En ep eneu ship: Unde s anding and Con ibu ing
o an Eme ging Field 1:3, 39–66.
De ou ny, Jacques & Nyssens, Ma he (2010) Concep ions o Social En e p ise
and Social En ep eneu ship in Eu ope and he Uni ed S a es:
Con e gences and Di e gences. Jou nal o Social En ep eneu ship 1:1,
32–53.
Dey, Pascal & S eyae , Ch is (2016) Re hinking he space o e hics in social
en ep eneu ship: Powe , subjec i i y, and p ac ices o eedom.
Jou nal o Business E hics 133:4, 627–641.
Edelman, Ma c (2005) B inging he Mo al Economy back in o he S udy
o 21s -Cen u y T ansna ional Peasan Mo emen s. Ame ican
An h opologis 107:3, 331–345.
Eu opean Comission (2015) A map o social en e p ises and hei eco-sys ems
in Eu ope. B ussels, Belgium: Di ec o a e-Gene al o Employmen ,
Social A ai s and Inclusion. URL h ps://ec.eu opa.eu/social/main.
jsp?ca Id=738&langId=en&pubId=7934& u he Pubs=yes. (Hae u
9.5.2018.)
E e s, Adalbe & La ille, Jean-Louis (2004) De ining he hi d sec o in
Eu ope. Teoksessa Adalbe E e s & Jean-Louis La ille ( oim.) The
hi d sec o in Eu ope. Chel enham: Edwa d Elga Publishing, 11–42.
F iends o he Ea h Eu ope (2013) Less is mo e: esou ce e iciency h ough
was e collec ion, ecycling and euse. URL h p://www. oeeu ope.o g/
si es/de aul / iles/publica ions/ oee_ epo _-_less_is_mo e_0.pd .
(Hae u 5.12.2014.)
Go man, E ing (2012) Vuo o aiku uksen sosiologia. Tampe e: Vas apaino.
Hou becke s, Ee a (2016a) Mundane social en ep eneu ship: A p ac ice
pe spec i e on he wo k o mic oen ep eneu s (Aal o Uni e si y
Publica ion Se ies DOCTOR AL DISSERTATIONS 171/2016). Aal o
Uni e si y. URL h ps://aal odoc.aal o. i/handle/123456789/24394.
(Hae u 29.9.2016.)
Hou becke s, Ee a (2016b) The ac ics o ecop eneu s aiming o in oduce
new p ac ices. Small En e p ise Resea ch 23:1, 22–38.
Hou becke s, Ee a & Taipale, Tiina (2017) Concep ualizing wo ke agency o
he challenges o he An h opocene: examples om ecycling wo k in
he Global No h. Teoksessa Pasi Heikku inen ( oim.) Sus ainabili y
and Peace ul Coexis ence o he An h opocene. Abingdon, Oxon; New
Yo k, NY: Rou ledge.
Ee a Hou becke s
216
Jones, Campbell & Spice , And é (2009) Unmasking he en ep eneu .
Chel enham: Edwa d Elga Publishing.
Kos ilainen, Ha i & G önbe g, Ville (2013) Unde s anding s a up
and success o wo k in eg a ion social en e p ises in Finland.
Teoksessa Ha i Kos ilainen & Pekka Pä iniemi ( oim.) A auksia
yh eiskunnallisen y i ys oiminnan u kimukseen: FinSERN 1. Helsinki:
Yh eiskunnallisen y i ys oiminnan u kimus e kos o FinSERN.
Ko i an a, Annu & Widg en, Joona (2015) Esisel i ys yh eiskunnallises a
y i ämises ä – Ka saus yh eiskunnallisiin y i yksiin ja aiku a uus-
in es oimiseen Suomessa (No. 46). ETLA – Elinkeinoelämän u ki-
mus lai os. URL h p://pub.e la. i/ETLA-Rapo i -Repo s-46.pd .
(Hae u 9.5.2018.)
Nicholls, Alex (2010) The Legi imacy o Social En ep eneu ship: Re lexi e
Isomo phism in a P e-Pa adigma ic Field. En ep eneu ship Theo y
and P ac ice 34:4, 611–633.
Pä nänen, Anna & Su ela, Hanna (2014) I sensä yöllis äjä Suomessa 2013.
Helsinki: S a is ics Finland. URL h p://www.s a . i/ up/julkaisu /
iedos o /julkaisulue elo/yi s_201400_2014_12305_ne .pd .
(Hae u 29.6.2016.)
Pä iniemi, Pekka (2001) Finland: labou co-ope a i es as an inno a i e
esponse o unemploymen . Teoksessa Ca lo Bo zaga & Jacques
De ou ny ( oim.) The eme gence o Social En e p ise. London:
Rou ledge, 82–99.
Pä iniemi, Pekka (2006) Social en e p ises as labou ma ke measu e. Kuopio:
Uni e si y o Kuopio.
Rocks öm, Johan, S e en, Will, Noone, Ke in, Pe sson, Åsa, Chapin,
F. S ua ., Lambin, E ic F. e al. (2009) A sa e ope a ing space o
humani y. Na u e 461:7263, 472–475.
Russell, Silja, Pä iniemi, Pekka & Koi une a, Lippe (2014) A map o social
en e p ises and hei eco-sys ems in Eu ope. Coun y Repo : Finland.
Eu opean Comission.
Sco , James C. (1976) The mo al economy o he peasan : Rebellion and
subsis ence in Sou heas Asia. New Ha en: Yale Uni e si y P ess.
Sco , James C. (1989) E e yday o ms o esis ance. The Copenhagen Jou nal
o Asian S udies 4:1, 33–62.
Sho , Je emy, Moss, Todd & Lumpkin, Tom (2009) Resea ch in social
en ep eneu ship: pas con ibu ions and u u e oppo uni ies.
S a egic En ep eneu ship Jou nal 3:2, 161–194.
Suomalaisen Työn Lii o (2017) Yh eiskunnallinen y i ys -me kki. URL
h ps://suomalainen yo. i/y i yksille/yh eiskunnallinen-y i ys.
(Hae u 16.12.2017.)
Vi en, Ee u & Vähämäki, Jussi (2017) Y i äjyys pakona ja uuden yön
alkeismuo ona. URL h p://kumu.in o/y i ajyys-pakona-ja-uuden-
yon-alkeismuo ona/. (Hae u 11.10.2017.)