Unohtamista uhmaten : Partisaanisodan muistelukulttuuri hiljaisena vastarintana

Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a Tampe e Uni e si y P ess 2019, 269–294. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7 Unoh amis a uhma en Pa isaanisodan muis elukul uu i hiljaisena as a in ana Ki si Lau én Suomen i ä ajalla ei ole unohde u ko i in amilla ja kosodan aikana (1941–1944)1 käy yä pa isaaniso aa, jossa puoliso ilaallis en neu os opa isaanijoukkojen koh eeksi jou ui si iili äkeä. Tapah uma ja niiden seu aukse jä ky i ä sy äs i ajaseudun asukkai a ja leimasi a me ki ä ällä a alla heidän menneisyy ään ja ule aisuu aan. Sodanjälkeinen polii inen ilmapii i aimensi uosikymmeniksi pa isaanisodan julkisen käsi elyn, mikä he ä i kylissä ää in kohdelluksi ulemisen un ei a ja hiljais a as a in aa. Keski yn a ikkelissani paikallisyh eisöjen sisäpii eissä ja kylien muis ome keillä ja -juhlissa ylläpide yyn pa isaanisodan muis elukul uu iin ja kysyn, mikä me ki ys sillä on ollu aumaa isen menneisyyden käsi elylle. 1 Ja koso a käy iin 25.6.1944–19.9.1944, jolloin Suomi hyökkäsi ja ais eli Saksan innalla Neu os olii oa as aan lopul a hä i en sodan. Ki si Lau én 270 Johdan o Ase uimme ai an la ialle eh yyn siskonpe iin nukkumaan suu en pelon allassa. Kaikkien pi i olla hy in hiljaa, e ei ä mahdollise ihollise kuulisi. [– –] Kunnes he äsin aamu- yöllä ko aan ammun aan. [– –] Isä a asi o en ja huomasi kauhukseen, e ä kolme pa isaania oli ai an äli ömässä lä- heisyydessä. Isä oli pyy äny , e ei ä he ekisi syy ömille ihmi- sille mi ään pahaa. Mu a a moa ei anne u. Yksi pa isaani hyppäsi he i konepis oolin kanssa ai an o elle ja alkoi silmi ön ammun a. (K15) Teks ilainaus on lapsena pe heensä kanssa neu os opa isaanien hyök- käyksen koh eeksi jou uneen miehen ki joi ukses a, jossa hän ke oo ko iinsa ja naapu i aloihin kohdis uneis a pa isaanien uho öis ä kesä- yönä 1944. Ke ojan anhemma ja anhin eli kuoli a hyökkäyksessä pienempien sisa us en silmien edessä. Vas aa anlaisia jä ky ä iä iskuja apah ui Suomen i ä ajan pienissä kylissä Koillis-Lapis a Pohjois-Ka - jalaan ulo u alla alueella koko ja kosodan ajan, e enkin sen iimeisenä uo ena. Neu os opa isaanien2 alkupe äisenä eh ä änä on ole e a- as i ollu aiheu aa sekaso oa in aman akana, uho a suomalaisille ja saksalaisille ihollisilleen so ilaallises i ä kei ä au a ieyh eyksiä ja ies i- ja komen opaikkoja sekä o aa ankeja. Hyökkäykse kohdis ui- a kui enkin sodan ede essä yhä useammin si iileihin, jois a su man- sa sai 180. Ko eja pol e iin ja yös e iin, ihmisiä siepa iin, lapsia jäi o oiksi, ja moni sai elinikäisiä yysisiä ja psyykkisiä ammoja.3 Sodan pää y yä jo muu enkin aineellisen niukkuuden ai aamien sy jäky- lien hengissä sel innee ja koi a elämää ko aan yön ekoon u a en. Pien ilojen öihin oli myös las en osallis u a a, jolloin koulunkäynnin mahdollisuude jäi ä monen osal a ähäisiksi. Raskaaksi lisä aakaksi muodos ui hä i yn sodan jälkeinen ilmapii i. Neu os olii o al oi iu- kas i Suomen auhaneh ojen o eu umis a ja polii is a elämää py kien samalla le i ämään maahan kommunismia ja ki kemään mahdollis a 2 Nimi än a ikkelissani äs ä e eenpäin neu os opa isaaneja lyhyemmin pa isaa- neiksi, jo a nimike ä myös ajaseudun äki käy ää a koi aessaan nimenomaan Suo- men puolella hyökkäyksiä ehnei ä neu os olii olaisia sissijoukkoja. 3 Vuo enmaa 1995, 429; Läh eenmäki 2017. Unoh amis a uhma en 271 neu os o as aisuu a4. Tämän seu auksena sodan ja i änaapu in k ii - iselle a kas elulle ja so akokemus en käsi elylle julkisuudessa ei ollu uosikymmeniin ilaa. So ien un elemilla ja pa isaani oiminnan jä - ky ämillä ajaseuduilla ämä koe iin e i yisen epäoikeudenmukaise- na. Pa isaaniso a oli monella apaa aumaa inen, ja hyökkäys en koh- eeksi jou unee sy jäkylien asukkaa on myöhemmissä a kas eluissa esi e y e upäässä polii isen allankäy ön aienne uina uh eina5. Iskuis a sel innee ei ä kui enkaan suos unee aikenemaan, aikka ulospäin sil ä saa oikin aiku aa, aan keksi ä oma keinonsa e siäk- seen oikeudenmukaisuu a ja o juakseen menneisyyden apah umien unoh amis a. Julkisuuskaan ei äysin aiennu pa isaanisodas a. Sii ä ki joi e iin so ien jälkeen jonkin e an muun muassa paikallisleh- dissä, uonna 1957 alkunsa saaneessa Kansa ais eli – miehe ke o a -lehdissä ja kaunoki jallisissa so a omaaneissa6. Pa isaaniso aan lii - y ä julkinen muis elukul uu i kui enkin a au ui ja sai laajempaa yh eiskunnallis a näky yy ä as a Neu os olii on hajoamisen (1991) jälkeen. 2000-lu un ai eessa ilmes yi myös Suomen pa isaaniso aa ja sen kokemushis o iaa käsi ele iä dokumen aa isia ie oki joja7, joiden seu auksena asia nos e iin esiin julkisuudessa ja pe us e iin uonna 1999 Ja kosodan si iili e e aani y8. Pa isaani-iskujen uh i sai a al- iol a hy i ys ä kokemis aan mene yksis ä ja auma isoi umises a sekä oikeuden kun ou ukseen as a uonna 2003, jolloin useimma hengissä säilyneis ä uh eis a oli a jo hy in iäkkäi ä ai kuollee anhuu aan. Pa isaaniso aa käsi ele ä u kimus ase uu sodan kokemus- his o ian ja muiden pi kään ma ginaalissa pide yjen aiheiden u ki- mukselliseen ja kumoon, jossa ka se on iimeis en uosikymmenien aikana suunna u muun muassa in amamies en henkilökoh aisiin muis oihin, nais en ja las en kokemuksiin sekä polii ises i ja ee ises i a kaluon oisiin asioihin, ku en esime kiksi so alas en, so a ankien ja 4 Täs ä joh uen Suomessa muun muassa lakkau e iin ” asis iluon eisia” jä jes öjä, ku en IKL, Suojeluskun ajä jes ö, Suomen Ase eljien Lii o ja Lo a S ä d -jä jes ö (Vah ola 2003, 338). 5 Ks. esim. Ma ikainen 1998; E kkilä 1998; 2011. 6 Läh eenmäki 2017. 7 E kkilä 1998; 2011; Ma ikainen 1998; Oksanen & Ma ikainen 1998. 8 Ks. Ja kosodan si iili e e aanien in e ne si u . Ki si Lau én 272 in e noi ujen kokemuksiin sekä suomalaisnais en ja saksalaisso ilaiden älisiin suh eisiin.9 Ta oi eeni on ehdä näky äksi nii ä paikallisia as a innan kei- noja, joilla ajaseudun äki on as us anu hei ä ja heidän läheisiään kohdanneiden aagis en so a-ajan apah umien julkis a hiljen ämis ä ja unoh amis a, johon sodanjälkeinen al io al a ja polii inen ilma- pii i pi kään ohjasi a . Lähes yn aihe a pa isaaniso aan lii y ien ke omus en kau a, joiden läh ökoh ana on aumaa inen kokemus. T aumaa isessa kokemuksessa, ku en sodan, äki allan, onne omuu- den ai luonnonka as o in kohda essa, ihmiselle ai yh eisölle apah- uu yllä äen ai ois u as i jo ain sy äs i jä ky ä ää, pelkoa ai kauhua aiheu a aa, joka muu aa yksilön ai yh eisön elämää ja a omaail- maa. Mikäli aikea kokemukse jää ä käsi elemä ä, oi seu aukse- na olla auma isoi uminen, jonka oi ei a yksilölle o a muun muassa muu okse iden i ee issä, nopea mielialan aih elu , pelko ila , häpeä, syyllisyys, äki al aisuus ja i se uhoisuus.10 Yh eisöä koske a kul uu- inen auma isoi uminen oi puoles aan joh aa muu oksiin yh eisön yhmä ie oisuudessa, muis oissa, iden i ee issä ja suh au umisessa ule- aisuu een11. Kul uu isessa p osessissa auma äli yy e ilais en ep e- sen aa ioiden (ku en ke omus en ja muis ojen) muodossa ja linki yy kollek ii isen iden i ee in uudis umiseen ja yh eis en muis ojen uudel- leen yös ämiseen julkises i. Kul uu isessa aumassa yh eisön jokai- sen jäsenen ei siis a i se äl ämä ä kokea aumaa henkilökoh aises i mu a on olennais a, e ä yh eisössä oidaan nime ä jokin ä keä syy, jonka aumaa inen me ki ys oidaan osoi aa ja yh eises i hy äksyä.12 Seu aa aksi esi elen u kimukseni keskeisaineis on sekä ke omuk- sissa ähden y ä kollek ii isen muis elun ja muis i iedon käsi ee . Tä- män jälkeen sii yn analysoimaan yksi yis ä, ko ien sisällä ja paikalli- sissa sisäpii eissä ylläpide yä muis elukul uu ia sekä muis ojuhlin ja 9 Esim. Kinnunen 2006; Ki imäki 2013; Lage bohm ym. 2010; Nä e ym. 2008; Nä e & Ki es 2010; ks. esim. so alapsis a Edwa dsen 1977; Ka én 1985; Saksalaisso- ilaiden ja suomalais en lapsis a ks. esim. Wendisch 2006; Suomalais en so a angeis a ja in e noinneis a ks. esim. Mää älä 2011; Wes e lund 2008; Sa olainen 2017. 10 Saa i 2000, 22–27; Sil ala 2016, 32. 11 Alexande 2004, 1. 12 Eye man 2001, 2–4. Unoh amis a uhma en 273 -me kein apah uneen pa isaanien uh ien muis elun me ki ys ä pai- kallisyh eisöille. Lopuksi kokoan yh een analyysini ulokse . Ke omukse ja muis i iedon uo aminen Tu kimukseni keskeinen empii inen aineis o koos uu ke ä al ella ja kesällä 2017 Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Ka jalassa ekemis äni 16 haas a elus a ja 15 ki joi e us a muis os a.13 Haas a elujen ja eks ien aiheena oli a neu os opa isaanien hyökkäykse Suomen i ä ajan si ii- likoh eisiin ja kosodan aikana ja näiden apah umien me ki ys paikal- lisille ihmisille. Haas a el a is ani 11 henkilöä on Lapis a ja Kainuus a ja iisi henkilöä Pohjois-Ka jalas a. Haas a el a a o a pääosin ennen ja koso aa ja pian sen jälkeen syn ynei ä eläkeikäisiä naisia ja miehiä, jois a anhin on syn yny uonna 1926 ja nuo in, oisen pol en edus- aja, uonna 1963. Saamieni eks ien ki joi aja puoles aan o a yh ä lukuun o ama a pa isaani-iskujen koh eiksi jou uneiden lapsia, las- enlapsia ai saman kylän (en isiä) asukkai a, jois a ikänsä ilmoi aneis- a anhin on syn yny 1936 ja nuo in 1973. Aineis ossani on myös neljä Pohjois-Ka jalan paikallishis o iaa al- len aneen ha as ajake ääjä Mau i Mönkkösen uonna 2013 ja 2014 ekemää haas a elua, joissa hän muiden eemojen ohella pyy ää liek- salaisia ke omaan, mi ä he muis a a neu os opa isaanien oimis a kylällään. Näiden haas a elujen ke oja o a miehiä, jois a anhin on syn yny 1935 ja nuo in 1939. Aineis ossani on myös yksi Oulun yli- opis on kul uu ian opologin Hannu Heikkisen Lapissa 1995 ken ä- yöku ssilla ekemä haas a elu, jossa käsi ellään e upäässä paikallisia elinkeinomuo oja ja uo uisjuhlia. Vali sin ämän haas a elun aineis- ooni, koska siinä uonna 1900 syn yny haas a el a a ke oo myös ak ii ises a oiminnas aan ja mukanaolos aan Lokan pa isaaniuh ien muis ojuhlan ja -me kin pe us amisessa.14 13 Haas a el a a ja ki joi aja a oi in Lapin, Kainuun ja Pohjois-Ka jalan alueil- la ilmes y ien sanomaleh ien julkaisemien haas a elu- ja ki joi uspyyn öjeni kau a al ella ja ke äällä 2017. 14 Pohjois-Ka jalaa käsi ele ä aineis o on allenne u Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Joensuun a kis oon ja Lokan muis oja käsi ele ä aineis o Oulun yliopis on kul uu ian opologian oppiaineen a kis oon. Aineis oille on lupa u kimuskäy öön. Ki si Lau én 274 Tu kimukseni haas a eluaineis o o a suu el a osin elämäke al- lisia. Ke oja palaa a muis oissaan aluksi lapsuus- ja nuo uusaikansa pe heen ja kodin pii iin sekä so a-aikaan, jolloin myös pa isaanihyök- käykse apah ui a , ja e ene ä koh i ämän päi än elämän ilanne - aan. Menneisyyden muis elu apah uu ke on ahe ken pe spek ii is ä, jolloin myös ke ojan ulkin oihin ja näkemyksiin aiku a a hänen elämänaikaise kokemuksensa, muil a kuullu ke omukse ja muis o sekä e i läh eis ä saa u ie o. Pa isaanike omuksis a oi ha ai a, kuinka muis o ule a jae- uiksi ihmis en älisessä uo o aiku uksessa, kun ke o uissa apah u- missa mukana olleiden silminnäkijöiden kokemuksia ja agmen aa i- sia muis oja oidaan yhdis ellä ja a ioida yhdessä. Tällä a oin e ilaisin muis elun keinoin oidaan apah umis a muodos aa kokonaisku a. Kun muis ois a ke o aan myös muille kuin apah umassa mukana olleille, kokemuksen pääse ä jakamaan myös ne yh eisön jäsene , jo ka ei ä ole ollee apah umissa mukana.15 Kollek ii inen muis i kons uoi uu ja paikan uu siis sosiaalises i. Sen a ulla ei ainoas aan yl- läpide ä yh eisöllises i ä keäksi koe ua menneisyy ä aan myös an- ne aan menneisyyden apah umille ja ihmisille his o iallinen me ki ys sekä ehdään näky äksi niiden ky kökse nykyisyy een ja ule aan16. Tällä a oin uo e aan omakoh aisiin ai yh eisöllisiin kokemuksiin pe us u aa his o iallis a ie oa, muis i ie oa, jossa ihmise pe us ele a sekä omia e ä muiden a kaisuja ja oimin aa ke on ahe ken näkökul- mas a. Pa isaanimuis ojen yhä uudelleen ke ominen ja a ioiminen o a muis i iedon uo amis a, jolle on ominais a äänen an aminen aienne uille.17 Aloi aessani emaa iseen sisällönanalyysiin pohjau u aa aineis on analyysia läh ökoh anani on ha ain o sii ä, e ä ke omuksis a heijas- uu ke ojiin sekä ke omus en koh eina ja oimijoina ku a uihin aja- seudun ihmisiin kohdis u a polii ises a ilmapii is ä heijas u a allan- käy ö, sii ä juon u a epäoikeudenmukaisuuden unne ja paikallisen as a innan he ääminen. Kiinni änkin analyysissani e i yis ä huomio- 15 Ma gali 2004, 51–52. 16 Lowen hal 1975, 32; Mu ay 2013, 11. 17 Tie een e mipankki: muis i ie o; Po elli 1997; Finge oos ym. 2006. Unoh amis a uhma en 275 a siihen, mi en ke oja suh au u a yh eisöönsä kohdis uneeseen ai- kenemaan aa ineeseen allankäy öön. Sisäpii ien muis elu Ja kosodan jälkeen useimmissa pe heissä äkeä oli en is ä ähemmän, kun isä ja poja oli a kaa unee in amalla ja lapsia, äi ejä ja anhuksia oli kuollu ko i in amalla. Pa isaanien hyökkäyksis ä hengissä sel in- nei ä lapsia oli jääny o oiksi, ja heidä sijoi e iin sukulais en hoi iin ai lähe e iin aluksi Ruo siin, jos a heidä palau e iin uo een 1947 mennessä akaisin ko imaahansa18. Nykyisenkal ais a k iisiapua ei ollu a jolla aan ”…i e kukanenki kä si sen nahoissaan” (H10). T aumaa - isis a pa isaani-iskuis a hengissä sel innee lapse ja nuo e aikuis ui- a kin pääosin ilman aumojen hoi oon e ikois unu a amma iapua. E i-ikäise lapse ymmä ä ä ja sisäis ä ä sodassa kokemaansa äki al- aa ja pelo a ia ilan ei a sekä kuolemaa e i a oin, ja e enkin piene lapse eagoi a e i yisen oimakkaas i omien anhempiensa s essiin.19 Pa isaani-iskuis a sel innee , jä ky ynee ja o oiksi jäänee lapse ja nuo e ei ä kyennee sodan jälkeen käsi elemään kokemaansa, kun ei ä siihen kyennee kaikki aikuise kaan. Henkiin jäänee aikuise muis eli a apah umia keskenään kokoon uessaan ja lapse oli a kuu- lolla. Tu kimusaineis oni haas a eluissa uodaan esille, kuinka lapse ja nuo e pi i ä aikea muis onsa mielensä aka-alalla samaan apaan kuin aikuise kin. Pien iloilla unoh amisessa au oi ko a yön eko, jo- hon lapse kin o i a ak ii ises i osaa. Muis o unkeu ui a kui enkin mieleen painajaisina, ja hyökkäys en koh eeksi ja odis ajaksi lapsena jou uneiden aumaa ise kokemukse saa oi a pysyä pi kään heidän henkilökoh aises i kan aminaan askaina aakkoina. Vaikeiden kokemus en käsi elylle ei ole aina ollu myöskään yh- eiskunnallis a eikä paikallis a a aukse on a hy äksyn ää. Lapissa ja Kainuussa asenneilmapii iin aiku i myös sinne jo sisällissodan ai- kana juu unu kommunis ises i suun au unu yö äenliike, joka ai- ku i alueella pi kään sodan jälkeenkin.20 Ja kosodankin jälkeen kom- 18 Rau io ym. 2004, 147; Alamäki 1994, 24. 19 Pel onen 2008, 3–4. 20 Aa sinki 2003, 134; 2009 Ki si Lau én 276 munismilla oli ah a asema Suomessa, aikka si ä myös as us e iin oimakkaas i, eikä se onnis unu läpäisemään suomalais en enemmis- öä21. Vi allisissa yh eyksissä Suomi ha joi i ys ä ällismielis ä poli iik- kaa Neu os olii on suun aan aina 1990-lu ulle saakka ja ko os i puo- luee omuu aan. KGB ja sen suomalaise kommunis i e kos o oli a kui enkin pi kään mukana Suomen keskeisissä al akeski ymissä, ku en puolueissa, al ionhallinnossa, ie eessä, ai eessa ja e i maiden ys ä yysseu oissa.22 Ys ä yyden hengessä Neu os olii o myös ä ä- si uoka-, iina- ja upakkapalkalla suomalaisia akoilemaan Suomen ajaseudun äkeä ja apo oimaan neu os o iedus elulle näiden puo- lue aus ois a, mahdollisis a suojeluskun ajä jes elyis ä ja linnoi au- umises a.23 Rajaseuduilla ol iin ie oisia polii ises i a kaluon oises a ilan ees a ja oman äen sisällä oimi is a akoojis a, mikä oli omiaan hiljen ämään myös Neu os olii on so a-ajan oimiin kohdis uneen ää- nekkään k i iikin. Ko i in amalla auma isoi uneiden kokemuksia ei juu i uo u esille, eikä isompaa ään ä pide y myöskään in ama e e aa- nien muis ois a.24 Rajaseu ujen paikallinen äes ö on un enu hy in pa isaanisodan apah uma . Tapah uma o a aiheu anee niin paljon pelkoa ja kau- hua, e ei nii ä ole oi u olla poh ima a ja ke oma a. Niinpä apah u- mis a onkin paikallises i puhu u paljon ja ke omukse o a le innee suullises i apah umahe kis ä läh ien, mikä uli haas a eluissakin esil- le: ”So mi aa an appaukses ahan kuulu nii ä a inoi a si e pi kin aiko- ja ja ihan on kuulunna änne as i, niin uo a, nehän oli kauhu appauks- sii.” (SKS JpaN 69.2013.) Tu kimusaineis oni mukaan sodan muis elu ja k ii ise kannano o Neu os olii oa koh aan saa oi a kui enkin kohda a ajaseuduilla oimakas a, jopa ihamielis ä, as us us a kom- munis isissa pii eissä. Useimmissa haas a eluissa ja ki joi e uissa eks- eissä uli esille, e ei sodanjälkeisinä uosina pa isaanisodas a käy y julkis a keskus elua, ja uolloin liikkui myös näkemyksiä, e ä apah- 21 Kommunismin as us ajia löy yi ennen kaikkea Maalaislii on ja Kokoomuksen pa is a (Seppinen 2011, 343–345). 22 KGB eli Neu os olii on al iollinen u allisuuspoliisi as asi so ilas iedus elua lukuun o ama a Neu os olii on ulkoises a u allisuudes a ja iedus elus a 1954– 1991. Vah ola 2003, 343–345; 353; Seppinen 2011, 10–12, 42. 23 Pohjonen 2014, 63–65. 24 Lau én 2017, 52; Sulamaa 2006, 303–305. Unoh amis a uhma en 277 uma olisi a ollee keksi yjä, ku en e äs haas a el a a o esi: ”Tiedo- us älinee hän oli semmosia, e ä niissähän kielle iin, e ei ämmös ä ees ole apah unukkaan. Niin sehän se oli kaikis a aikein a” (H6). Pääosin suullisina ke omuksina äli yneis ä pa isaanien uho öis ä liikkui uosikymmeniä monenlaisia ulkin oja, ja asemmis opii eissä nii ä saa e iin myös äi ää saksalais en ekemiksi25 : Muu in 1980-lu un alussa öihin Suomussalmelle. Työ o e eil- lani ii i ju ua paikkakunnan so ien aikaisis a apah umis a mukaan lukien ns. pa isaanien ekemä si iilien mu ha . Ne ei ä ollee minullekaan ai an un ema omia. Tuho öis ä oli muis aakseni ke o u esim. lapsuudenko iini ulleissa Kansa Tais eli -lehdissä. [– –] E äs yö o e i ke oi, e ä aikka aa - eelleen uskollise paikkakunnan kommunis i ei ä pys ynee uho öi ä kumoamaankaan, jo ku oli a keksinee äi ää niiden ekijöiksi neu os olii olaisiksi naamioi unei a saksa- laisia so ilai a. (K12) Pa isaani-iskujen koh eiksi jou unee iesi ä omas a kokemukses aan, ke ä ekijä oli a , ja pi i ä kiinni näkemyksis ään, aikka omassa ai naapu ikylässä saa e iin epäillä ja ähä ellä hyökkäys en koh eeksi jou uneiden kokemuksia. Epäoikeudenmukaises i kohdelluksi ulemi- sen un ei a aiheu i e i yises i se, e ei al ion asollakaan no ee a u Suomessa käy yä pa isaaniso aa. Kaikenlainen i änaapu in a os elun kaih aminen kuului Suomen sodanjälkeis en p esiden ien, Paasiki en ja Kekkosen, linjauksiin heidän ylläpi äessään luo amus a Neu os o- lii on suun aan, aikka he py ki ä kin samaan aikaan lähen ymään mui a Pohjoismai a ja lännen suu al oja26. Tällainen asenneilmapii i es i pa isaanisodan apaan muis elun, ja ajaseudun äki koki, e ei heidän kokemuksiaan o e u odes a heidän omassa maassaan, aan nii ä mi ä öi iin ja ähä el iin. Näin ollen myös neu os olii olais en ekemä so a ikokse jä e iin huomioima a ja uomi sema a. Val aa- pi ä ien äli ämä ku a neu os olii olaisis a ys ä inä ei o anu ul a pa isaanihyökkäys en un elemissa kylissä, missä päin as oin pide - iin pi kään, paikoin näihin päi iin as i, kiinni omis a näkemyksis ä, 25 Ks. myös E kkilä 1998, 27. 26 J. K. Paasiki i (Suomalainen puolue, myöhemmin Kansallinen Kokoomus) oimi p esiden inä 1944–1956 ja U. K. Kekkonen (Maalaislii o, myöhemmin Keskus a- puolue) 1956–1981. Vi ankoski 2001, 941–966. Ki si Lau én 284 näin, e ä minun anhemmille ehhään kunniaa. Tippa ul silimään. (H3) Osa muis ome keis ä oimii koko kylän yh eisenä kokoon umispaik- kana, jossa muis ellaan sekä pa isaanisodan uh eja e ä mui akin kylää kohdannei a agedioi a. E i yises i Lokan kylän pa isaaniuh- ien muis ome kin ää elle on kokoonnu u sen pe us amises a läh ien alueen lähikylien oimin muis elemaan myös paikkakunnalle akenne- un ekoal aan aiheu amaa mene ys ä, joka koe iin yksilöllises i ja so- siaalises i aumaa isena ympä is ön muu oksena41. Muis ome kkien pys y ämiseen ja siellä muis ojuhlien jä jes ämiseen ky key yy pai si yh eisöllis ä muis elua myös unoh amis a as us a aa uhmakkuu a: Minun [nimi pois e u] eno, joka oli e e aani, iimisen pääl- le e e aani, isänmaan mies, niin hän pi i joka kesä Lokan muis ojuhla , jä jes i i e. Mu a hän sai si e a meija-apua Sodankyläs ä, siel ä uli aina soppa ykki sinne. Ja hänellä oli ämä mo o, ”e ei o uus unoh uisi”. Paikalle uli yleensä pal- jon ihmisiä. [– –] Tässä aiheessa oli ämä, Lokan allas-e a- ko kin uli, a allaan se oli niin kuin heidän kokoon umis- ja ke ään ymispaikka, ilaisuus. (H8) Kaikki ei ä ole kui enkaan kokenee muis ome keillä käyn ejä i sel- leen a peellisiksi. Tu kimusaineis oni pe us eella Lapissa ja Kainuussa muis ome ki o a ollee ehkä yh eisöllises i keskeisemmässä asemassa kuin Pohjois-Ka jalassa42. Pohjoisen i ä ajan un umassa pa isaani- sodan uh eja oli suh eessa enemmän kuin e eläisemmällä ajaseudulla. Ku en aiemmin jo oin esille, kokemukse o a ollee e i yises i lapsille ja nuo ille sy äs i jä ky ä iä, mikä on a mas i aiku anu myös muis- ojen käsi elyyn. E äs pohjoiska jalainen haas a el a ani passi e iin 16- uo iaana, sodan aikana 1944 muu aman muun samanikäisen pojan kanssa nou amaan sy jässä sijainneel a pien ilal a pa isaanien sinne su maama naise ja lapse ja kulje amaan heidä he oskyydillä muu- aman kilome in päähän al a ien a een, jos a oli jä jes e y kulje us uumiishuoneelle. Tapah uma oli nuo ille pojille hämmen ä ä, ”ou o”, niin kuin ke oja kokemus aan luonneh ii: 41 V . Au i 2015, 43–44. 42 On kui enkin huomioi a a, e ä aineis oni on a sin pieni, eikä mahdollis a mää- ällis ä e ailua. Unoh amis a uhma en 285 Minä en nähny ensin, kun me men iin sinne [ aloon] sissään, se oli se seinä ähän sy jässä, si e me näh iin, e ä emän ä ka- hen lapsensa kansa oli ammu u, ku se on hypännä ikkunas- a pakojaisiin, siihen ampunnee ne enäläise . Emännän, ja kaksi las a oli kainalossa siinä ikkunan alla ulkopuolella. [––] He osmiehen kansa men iin ja si e oli sii ä melekein ki- lome iä [– –] sinne män iin, siellä oli 10 uumis a an e eella heinäkuulla. [– –] Mulle oli u a ii moni. Ne [pa isaani ] oli komen anna [ alon äen] pihalle i ii ja siihen y i ännee ampuu kaikki. [– –] Rupesimme ke äilleen nii ä uumii a, nii ä oli siellä nu mikolla, heinäkuu se oli, pi källään ja aik- ka missä asennossa. Nii kyllähän se oli ähän, näin äkkinäi- sille poijjille ou o appaus. [– –] Siihen ekkeen nos el iin ne uumii . Vähän ou o hommahan se oli. (H14) Haas a el a ani ke oo, e ä su ma uille on pys y e y muis ome kki paikkakunnan hau ausmaalle mu a hän ei ole i se käyny muis ome - killä ja -juhlissa. Kuul uani hänen uumiinhakuma kas aan oin hy in ku i ella, e ei hän ehkä ole myöhemmin halunnu enää palau aa jä - ky ä iä nuo uudenkokemuksiaan mieleensä muis ojuhlien me keissä. Uniin apah uma seu asi a hän ä uosikymmeniä. Pa isaanisodan uh ien muis ome kkeihin on yypillises i ki ja - u ylös kaikkien su mansa saaneiden nime , ja useissa me keissä myös lukee, e ä he o a kuollee nimenomaan pa isaanien hyökkäyksessä. Näin osoi e aan, e ei ä su mansa saanee ole ke ä ahansa, aan yh ei- sön ä kei ä jäseniä, jo ka o a kuollee ihollisen käden kau a ko i in- amalla. Näiden asioiden esi äminen on ollu e i yisen ä keää aikana, jolloin yh eiskun a ei ielä osoi anu kiinnos us a pa isaanisodan apah umille ja sen uh eille. Tämän akia paikallisyh eisöjen on ollu i se osoi e a a kollek ii ises i kokemansa agedian seu aukse ja me - ki ykse ja näin ase u a a as us amaan yh eiskunnan al akoneis on näkemyksiä.43 Yh eis en kokoon umis en a e oli suu immillaan sil- loin, kun muis elukul uu i ei ollu ielä apau unu ja muis ojuhlilla py i iin he ä ämään laajempaa yh eiskunnallis a huomio a. Pohjois- ka jalainen haas a el a ani ke oi i selleen me ki ä änä kokemuksena sen, kun hän sai olla mukana laskemassa kukkansa paikallisessa pa i- 43 V . Auch e 2013; ks. myös E kkilä 2011, 135–136. Ki si Lau én 286 saaniuh ien muis ojuhlassa ja kuinka hänen kukkaa ojen a a kä ensä al ioi ui aihees a eh yyn ilmidokumen iin: Kun 60 uo a oli kulunu äs ä apaukses a, äällä Lieksan, siellä missä on se hau aki i, siellä oli se juhla ja siellä nää sil- mää eke ä laski seppeleen. Ja minä menin ie ys i sinne kans ja minulla oli yksi aaleanpunainen uusu, ja minä si e kysyin miehel ä [nimi pois e u], joka on hi een paljon ehny ju ua näis ä, e ä missä aiheessa minä saan sen uusun si en lai - aa siihen. Se sano, e ä sen jälkeen, kun ää ki kkohe a on pi äny sen puhheen. No, minä si e laskin sen uusun ja kun minä kä in ka omassa si ä dokumen ieloku aa [joka eh iin pa isaani-iskuis a] niin siinä lopussa mun käde näky siinä, mun käde oli näin [näy ää] ja se uusu siinä. Ja kun minä panin sen uusun siihen ki elle, niin si en minä huomasin sii- ä dokumen is a, e ä he anen aika… [nau ah aa – –]. Tun u e i äin hy äl ä. (H16) Muis elun me ki ys as a in ana T aumaa isuudessaan pa isaanisodan muis o o a säilynee ajaseu- dun äen keskuudessa unoh uma omina. Sodan seu aukse aiheu - i a yksilöllisiä agedioi a ja ho ju i a paikallisyh eisöjen uskoa maansa kykyyn ja haluun pi ää k iisiaikoina ja niiden jälkeen huol a myös sy jäseu ujen äes ä. Epäoikeudenmukaisuuden, unohde uksi u- lemisen, hiljen ämisen ja koe ujen kä simys en ähä elyn kokemukse o a mää i ellee i äisellä ajaseudulla muodos unu a ku aa pa isaa- nisodas a ja sen yh eiskunnallises a käsi elys ä. Tämä ku a on ja ka- nu elämäänsä ja le inny myös sodan jälkeen syn yneiden ikäluokkien keskuudessa. Pa isaanisodan muis o o a ollee jä ky ä yydessään niin kipei- ä, e ei nii ä ole oinu pyyhkiä yksi äis en ihmis en eikä sukujen ja paikallisyh eisöjen mieles ä. He i so a-ajan pää y yä pa isaanisodan muis elukul uu i käynnis yi hiljaises i mu a pää ä äises i kodeissa ja sisäpii eissä. Ne puhui a , jo ka pys yi ä – oisille aas hiljaisuus oli helpompaa. Toipuminen pahimmas a jä ky ykses ä ei kymmeniä uosia, ennen kuin yh eisöllinen ja julkinen muis elukul uu i pääsi käyn iin. Rii ä än moni on kui enkin pi äny muis oja yllä, ja näin Unoh amis a uhma en 287 pa isaanisodan apah uma ja paikallis en ihmis en kokemukse ei ä ole jäänee pysy äs i ma ginaaliin ja unohduksiin, ja aumojen pu ka- minen ja käsi ely o a päässee käyn iin. Pa isaanimuis ojen ke on- nassa kui enkin ähden yy aumaa isiin muis oihin lii y ä ongelma: nii ä ei oi unoh aa, aikka haluaisikin, ja oisaal a muis elu on ä keää, e ei menneisyyden apah umia unohde aisi ja mi ä öi äisi. Sisäpii eis- sä ja si emmin näky ämmin muis ojuhlissa ja -me keillä apah unu muis elu on oiminu keskeisenä as a innan älineenä unoh amis a ja kokemus en hiljen ämis ä iljele ässä yh eiskunnallisessa ilmapii issä. Jä ky ä iin apah umiin palaa ien ke omus en ois amisella on o - ju u unoh amisen mahdollisuu a, mikä on samalla sosiaalises i yhdis- äny kyläyh eisön jäseniä44 lii äen muis amisen ke juun myös pa i- saani-iskuil a sääs ynee ja so ien jälkeen syn ynee sukupol e . Näin menneisyyden apah umia yhä uudelleen muis elemalla, esi ämällä, ulki semalla ja muis ojuhlissa juhlis amalla yh eisö o a ak ii ises i ylläpi änee muis elukul uu in p osessia ja o junee unoh amisen uh- kaa45. Vas a kollek ii isen muis elun aiheessa yksi äis en ihmis en ja pe heiden kokemukse uli a sosiaalises i jae uiksi ja sai a myös sel- keän kul uu isen auman muodon. Yh eisöllinen muis elu ja muis ojen punni seminen esime kiksi muis ojuhlissa me ki see myös si ä, e ä muis o saa a ajan kuluessa ja e ilais en iedonläh eiden lisään yessä uusia me ki yksiä. Yh eisölli- nenkään muis i ja muis elu ei ä siis uo a muu uma on a ke omus a, aan muis elun luon eeseen kuuluu, e ä ke omus a äydenne ään ai muu e aan uusien iedonläh eiden alossa. Pa isaanisodan muis elu- kul uu ille on alus a läh ien ollu ominais a, e ä sen ak ii isimma yl- läpi äjä ja uh ien oikeuksien ajaja o a noussee oman yh eisön sisäl ä ja liepeil ä. Kun muis elus a sisäpii eissä sii y iin menneisyyden kä- si elyyn muis ojuhlien ja -me kkien yh ey een, yh eisöille a au ui äy- lä aken aa kokonaisempaa ku aa menneisyyden apah umis a, ehdä sel yy ä apah umien syis ä ja seu auksis a sekä aa ia muiden sodissa suu ia mene yksiä kokeneiden lailla oikeuksiaan. E i yises i nuo em- man pol en ki joi ama muis o u kimusaineis ossani ke o a , e ä 44 Knuu ila 2008, 263. 45 Heimo 2010, 147; McKeough 2017, 147. Ki si Lau én 288 kul uu isen auman p osessiin sisäl yy myös ylisukupol inen auma, joka äli yy ak ii isen muis elukul uu in myö ä. Pa adoksaalises i pa isaanisodan unoh amisen hiljainen as us- aminen on a koi anu pi kän hiljaisuuden ikkomis a. Rajaseudun ihmis en ma ginaalissa pide yjen ään en oimis uminen on me kin- ny pai si yksilöiden ja paikallisyh eisöjen näkökulmas a a kas ellun muis i ie ohis o ian uo amis a ja aumojen pu kamis a, myös al a- koneis on ylläpi ämän halli se an ke omuksen haas amis a. Sodanjäl- keisen Neu os olii on halli se an ke omuksen mukaan pa isaanien iskuja si iili äkeen ei koskaan apah unu , aan heidän i allisissa a- po eissaan isku apah ui a so ilaskoh eisiin ja si iili äkeä e ikseen e i elemä ä ” asis i ihollisiin”, joiksi myös Saksan innalla so aa käy- nee suomalaise laske iin46. Suomessa aas iede iin, mi ä pa isaani oli a ehnee , mu a i änaapu in al onnan alla ja ”ys ä yyden” aa- limisen me keissä menneisyyden apah umis a pide iin mahdollis en kon lik ien a al a iisaampana olla hiljaa, jolloin pa isaaniso a käy- ännössä unohde iin. Rajaseudun äen pa isaanimuis o puoles aan esi ä ä poikkea an, halli se an ke omuksen kiis ä än ja k ii isen as ake omuksen, joka on muo ou unu ja ullu sosiaalises i jae uksi kollek ii iseen muis eluun pohjau u an as a innan uloksena.47 46 Laine 2004, 37. 47 Shuman 2005, 19. Unoh amis a uhma en 289 Tu kimusaineis o Haas a eluaineis o: 16 haas a elua Kainuussa, Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Poh- jois-Ka jalassa 2017, aiheena neu os opa isaanien hyökkäykse Suo- men i ä ajalle ja kosodan aikana. Haas a elijana a ikkelin ki joi aja. Haas a el a a on anonymisoi u. Haas a eluihin ii a aan a ikkelissa ki jaimella H ja nume olla 1–16. Aineis o a kis oidaan Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an a kis on Joensuun oimipis eeseen u kimuksen pää y yä. Ki joi e u ke omukse : 15 a ikkelin ki joi ajalle lähe e yä ki joi us a, joiden aiheena neu- os opa isaanien hyökkäykse Suomen i ä ajalle ja kosodan aikana. Ki joi aja on anonymisoi u. Ki joi uksiin ii a aan a ikkelissa ki - jaimella K ja nume olla 1–15. Aineis o a kis oidaan Suomalaisen Ki - jallisuuden Seu an a kis on Joensuun oimipis eeseen u kimuksen pää y yä. Oulun yliopis on haas a eluaineis o: Kul uu ian opologian ken ä yöku ssi 1995, Lokka. Haas a elija kul uu ian opologi Hannu Heikkinen. Aiheena paikallise elinkei- no , uodenkie o ja sosiaalinen kanssakäyminen. Haas a elunauha: nauha C20.1.3 b, a kis o unnus KAA/C20.1.3. Haas a eluun ii a aan a ikkelissa nauhasignumilla. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an (SKS) a k- is on Joensuun oimipis een aineis o : Haas a elija paikallishis o ian allen aja Ma i Mönkkönen. Aiheena Pohjois-Ka jalan paikallishis o ia. JpaN 65.2013 69.2013 JpaN 69.2013 71.2013 JpaN 65. 2014 70.2014 JpaN 65. 2014 71.2014 Haas a eluihin ii a aan a ikkelissa a kis osignumilla (JpaN = Joen- suun ääni ee ). Ki si Lau én 290 Läh ee Aa sinki, Ulla (2003) Kommunismi Lapissa. Teoksessa Ilmo Massa & Hanna Snellman ( oim.) Lappi. Maa, kansa , kul uu i . Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an Toimi uksia 924. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 134–135. Aa sinki, Ulla (2009) Tukkiliikkees ä kommunismiin. Lapin yö äenliik- keen adi kalisoi uminen ennen ja jälkeen 1918. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Alamäki, Y jö (1994) Lapin so a ja e akuoin i 1944–1945. Haapa an a: To niolaakson Neu os o. Alexande , Je ey C. (2004) Towa d he Theo y o Cul u al T auma. Teoksessa Je ey Alexande , Ron Eye man, Be nha d Giesen, Neil Smelse & Pio Sz ompka ( oim.) Cul u al T auma and Collec i e Iden i y. Be keley: Uni e si y o Cali o nia P ess, 1–30. Auch e , Jessica (2013) Bo de monumen s: memo y, coun e -memo y, and (b)o de ing p ac ices along he US-Mexico bo de . Re iew o In e na ional S udies 39, 291–311. Au i, Ou i (2015) Muu os elinympä is össä. His o ia omuuden kokemukses- a ympä is ösuh een jälleen aken umiseen. Kul uu in u kimus 32:4, 36–49. Edwa dsen, Annu (1977) So alapse . De å in e hända ingen. Helsinki: Gumme us. E kkilä, Veikko (1998) Vaie u so a. Neu os olii on pa isaanien isku suoma- laisiin kyliin. Helsinki: A a o Oy. E kkilä, Veikko (2011) Viimeinen aamu. Neu os opa isaanien aie u jälje . Helsinki: O a a. Eye man, Ron (2011) Cul u al T auma: Sla e y and he Fo ma ion o A ican Ame ican Iden i y. Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess. Finge oos, Ou i, Haanpää, Riina, Heimo, Anne & Pel onen, Ulla-Maija ( oim.) (2006) Muis i ie o u kimus. Me odologisia kysymyksiä. Tie o- lipas 214. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Heimo, Anne (2010) Kapina Samma issa. Vuoden 1918 paikallise ulkinna osana his o ian yh eiskunnallisen aken amisen p osessia. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Ja kosodan Si iili e e aani y. URL h ps://si es.google.com/si e/ ja kosodansi iili e e aani /home. (Ka so u 18.12.2018.) Johnson, Nuala (1995) Cas in S one: Monumen s, Geog aphy, and Na ionalism. En i onmen and Planning D: Socie y and Space 13, 51–66. Ka én, Pen i (1985) 70 000 pien ä koh aloa. Suomen so alapse . Helsinki: O a a. Kinnunen, Tiina (2006) Kii e y ja pa ja u . Lo a so ien jälkeen. Helsinki: O a a. Unoh amis a uhma en 291 Ki imäki, Ville (2013) Mu unee miele . Tais elu suomalaisso ilaiden he - mois a 1939–1945. Helsinki: WSOY. Knuu ila, Seppo (2008) Suullinen muis i ja unoh amisen pelko. Teoksessa Ulla Piela & Sinikka Vakimo ( oim.) En inen aika, nykyinen mieli. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 254–265. Ko mano, Rii a (2006) Ampu oidun maan pi s ou unee puu . So a muis o- me kkien luon osymboliikka sisällissodan punais en ja luo u e un Ka jalan uh ien muis on äli äjinä. Teoksessa Tiina Kinnunen & Ville Ki imäki ( oim.) Ihminen sodassa. Suomalais en kokemuksia al i- ja ja kosodas a. Helsinki: Mine a, 279–295. Lage bohm, John, Ki es, Jenni & Kleemola, Olli ( oim.) (2010) Me puolus imme elämää – Naiskoh aloi a so aku ien akaa. Helsinki: O a a. Laine, An i (2004) Pa isaani S alinin 3.7.1941 julis amaan o aaliseen sodan ais eluku suun as aamassa. Teoksessa Tyyne Ma ikainen ( oim.) Rauha on ainoa mahdollisuu emme. Pa isaanisodan kansain- älinen so i usseminaa i. Sodankylä 27.–29.09.2002. Ja kosodan Si iili- e e aani y, 35–37. Lau én, Ki si (2017) ”Siinä ka o iin ähän aikaa konepis oolin suuaukkoa”. T aumaa ise ke omukse neu os opa isaanien iskuis a Lapissa ja Kainuussa ja kosodan aikana. Lähde: His o ia ie eellinen aika kaus- ki ja joulu/2017, 43–62. h ps://lahde.jou nal. i/a icle/ iew/67828. Lowen hal, Da id (1975) Pas Time, P esen Place: Landscapes and Memo y. Geog aphical Re iew 65, 1–36. Läh eenmäki, Ma ia (2017) Pahan jälkipuhun a. Pa isaanien si iili-isku I ä- ja Pohjois-Suomeen. Teoksessa Sa u Lidman, Anu Koski i a & Ja i Eilola ( oim.) His o ian u kimuksen e iikka. Helsinki: Gaudeamus, 200–222. Ma gali , A ishai 2004 (2002) The E hics o Memo y. Camb idge (US) & London: Ha a d Uni e si y P ess. Ma ikainen, Tyyne (1998) Neu os olii on pa isaanien uhoisku si iilikyliin 1941–44. Kemi-Sompion kai an Kuosku, Maggan alo , Sei ajä i ja Lokka pa isaanihyökkäys en koh eina. Sa ukoski: Sa ukosken kun a. McKeough, And eas (2017) Ki joi aen ke o u so a. Tu kimus uoden 1918 sodan ke onnallises a käsi elys ä omaelämäke allisissa eks eissä. Helsinki: Työ äen his o ian ja pe in een u kimuksen seu a. Megill, Allan (2011) [ om] His o y, Memo y, and Time. Teoksessa Je e ey Olick, Ve ed Vini zky-Se oussi & Daniel Le y ( oim.) The Collec i e Memo y Reade . New Yo k: Ox o d Uni e si y P ess, 193–198. Mu ay, Ma in J. (2013) Commemo a ing and Fo ge ing: Challenges o he New Sou h A ica. Minneapolis: Uni e si y o Minneso a P ess. Mää älä, Mikko (2011) Vihollisina angi u . In e noin ilei i neu os o suh ei- den älikappaleina 1944–1947. Helsinki: A ena. Ki si Lau én 292 Nä e, Sa i & Ki es, Kimmo ( oim.) (2008) Ruma so a. Tal i- ja ja kosodan aie u his o ia. Helsinki: Johnny Kniga Publishing. Nä e, Sa i, Ki es, Jenni & Sil ala, Juha ( oim.) (2010) Sodan kas a ama . Helsinki: WSOY. Oksanen, Tauno & Ma ikainen, Paa o (1998) Painajainen Pielisjä ellä: neu os opa isaanien oimin a kesällä 1944. Lieksa: Pieliseläinen ky. Pel onen, Ulla-Maija (1996) Punakapinan muis o . Tu kimus yö äen muis- elu ke onnan muo ou umises a uoden 1918 jälkeen. Helsinki: Suo- malaisen Ki jallisuuden Seu a. Pel onen, Ulla-Maija (2008) Muis in paika . Vuoden 1918 sisällissodan muis- amises a ja unoh amises a. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Pel onen, Ki si (2008) Lapsen mieli sodan miele ömyydessä – lap sen psyyk- kinen kehi ys ja sen ukeminen so aolosuh eissa. Nuo iso u kimus 2, 3–14. Pohjonen, Juha (2014) Pin a akoilua ajalla. Teoksessa Ismo Bjö n ( oim.) Rajan maakun a. Pohjois-Ka jalan his o ia 1939–2014. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 63–65. Po elli, Alessand o (1997) The Ba le o Valle Giulia. O al His o y and he A o Dialogue. Madison: The Uni e si y o Wisconsin P ess. Rau io, E kki, Ko eniemi, Tuomo & Vuopio, Mi ja ( oim.) (2004) Pohjoise pakolai se . Tie oa ja a inoi a Lapin sodas a ja lappilais en e akko aipa- lees a. Pello: Pohjan äylä. Saa i, Salli (2000) Kuin salama ki kkaal a ai aal a. K iisi ja niis ä sel iy- yminen. Helsinki: Kus annusyh iö O a a. Sa olainen, Ulla (2017) Tellabili y, ame and silence. The eme gence o in e nmen memo y. Na a i e Inqui y 27:1, 24–46. Shuman, Amy (2005) O he Peoples S o ies. En i lemen Claims and he C i ique o Empa hy. U bana & Chicago: Uni e si y o Illinois P ess. Sco , James (1985) E e yday Fo ms o Resis ance. Copenhagen Pape s 4, 89. Seppinen, Jukka (2011) Suome umisen syö e eissä. Po oo: Bookwell Oy. Sil ala, Pi kko (2016) Taakkasii ymä. T auman sii o yli sukupol ien. Hel- sinki: The apeia-sää iö. Smelse , Neil J. (2004) Psychological T auma and Cul u al T auma. Teoksessa Je ey Alexande , Ron Eye man, Be nha d Giesen, Neil Smelse & Pio Sz ompka ( oim.) Cul u al T auma and Collec i e Iden i y. Be keley: Uni e si y o Cali o nia P ess, 31–59. Sulamaa, Kaa le (2006) ”Himme ä ei muis o koskaan saa”. Ve e aanien jä - jes äy yminen ja muu okse muis amisen mahdollisuuksissa. Teok- sessa Tiina Kinnunen & Ville Ki imäki ( oim.) Ihminen sodassa. Suomalais en kokemuksia al i- ja ja kosodas a. Helsinki: Mine a, 297–311. Suomen so amuis ome ki 1939–1945. URL www.so amuis ome ki . i. (Ka so u 29.11.2017.) Unoh amis a uhma en 293 Tie een e mipankki ( olklo is iikka): muis i ie o. URL h p:// ie een e mipankki. i/wiki/Folklo is iikka:muis i ie o. (Ka so u 29.12.2017.) Vah ola, Jouko (2003) Suomen his o ia. Jääkaudes a Eu oopan unioniin. Helsinki: Suu i Suomalainen Ki jake ho. Vi ankoski, Pen i (2001) Suomen his o ia 2. Helsinki: Suomalaisen Ki jal- li suuden Seu a. Vuo enmaa, Anssi (1995) Pa isaani nais en ja las en kauhuna. Teoksessa: [ oimi usneu os o] Ma i Sine ma, Mai e Laine, Raili Malmbe g, Raine Palmunen & Heikki Tiilikainen ( oim.) Nainen sodassa. Ko ona ja in amalla 1939–1945 Suomen apauden puoles a. Helsinki: Oy Vali u Pala – Reade ’s Diges Ab. Wendisch, I ja (2006) Sala u lapse . Saksalaisso ilaiden lapse Suomessa. Helsinki: Aja us. Wes e lund, La s ( oim.) (2008) So a angi ja in e noidu . Kansallisa kis on a ikkeliki ja. P isone s o Wa and In e nees. A Book o A icles by he Na ional A chi es. Helsinki: Kansallisa kis o.