Tekemättä jättämiset vastarintana

Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a Tampe e Uni e si y P ess 2019, 27–54. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7 Tekemä ä jä ämise as a in ana Kaisa Kä ki Mi ä apah uu, kun emme ee ie yä ekoa as us aaksemme jo akin? Voimme a koi uksella jä ää äänes ämä ä, jä ää osallis uma a pää öksen ekoon, kiel äy yä lihansyönnis ä ai ai jä äy yä asepal eluksen ulkopuolelle. Osa a koi uksellisis a ekemä ä jä ämisis ä aiku aa sisäl ä än as a in aa jo akin asiaa, ku en kapi alismia, hallin oa, liha eollisuu a ai a meijaa, koh aan. Tämä a ikkeli u kii si ä, onko yh eiskun a ie eissä ii ä ä käsi eellinen kieli ällaisis a ilmiöis ä puhumiselle. James Sco in ja Albe Hi schmanin mukaan sellaise käsi ee kuin kansalais o elema omuus ja oma un ope us einen kiel äy yminen, jo ka ku aa a i allis a, julkis a ja näky ää as a in aa, ei ä ii ä a oi amaan piile iä as a innan muo oja. Jo a oi aisiin e o aa piile än as a innan pii iin kuulu a ekemä ä jä ämise muis a ekemä ä jä ämisis ä, a i aan kui enkin eon iloso is a analyysiä. Kaisa Kä ki 28 Johdan o Teon iloso iaa on käy e y yh eiskun a ie eiden iloso iassa esime - kiksi analyy isen sosiologian pe usole amuksia sys ema isoi aessa1. Pe in eises i eon iloso iassa eolla on ii a u a koi ukselliseen uu- miinliikkeeseen2. Mu a koos uuko as a in a äl ämä ä oimijoiden eois a? Mone as a innan muodo aiku a a ole an sellaisia, e ä ne ei ä edelly ä a koi uksellis a uumiinliike ä. Toimija oi esime kiksi as us aa alkoholipoli iikkaa kiel äy ymällä juomas a alkoholia. Hän oi boiko oida y i ys ä olemalla os ama a sen uo ei a. Hän oi as- us aa yliopis ouudis us a jä ämällä as aama a kyselyyn ai as us- aa pa lamen aa is a demok a iaa jä ämällä äänes ämä ä. Tällaise ilan ee sisäl ä ä oimijan a koi uksellisia ekemä ä jä ämisiä. Te- kemä ä jä ämisiä koske a käsi ee ei ä yhjene niihin ekoihin, joi- a oimija ekee eon sijaan. Esime kiksi absolu ismin käsi een ii ä ä eh o ei ole mehun ai een juominen aan alkoholin a koi uksellinen juoma omuus. Tällais en ilmiöiden a oi amiseksi ässä a ikkelissa so elle aan juu i ekemä ä jä ämis en iloso iaa. Väi än, e ä ekemä - ä jä ämis en iloso iaa oidaan käy ää niin kuin eon iloso iaakin käsi eellis ämään ilmiöi ä, joi a yh eiskun a ie eissä u ki aan. Ta koi uksellise ekemä ä jä ämise o a ilan ei a, joissa ei ole sa umaa, e ä oimija ei ee jo akin ekoa. Sen sijaan oimija a koi uk- sella jä ää jonkin eon ekemä ä ai aikoo ainakin y i ää olla eke- mä ä si ä. Teko, jonka oimija jä ää ekemä ä, oi olla yksinke ainen ai monimu kainen: oin a koi uksella jä ää osallis uma a pää ök- sen ekoon ai a koi uksella jä ää as aama a ie yyn kysymykseen. Teon iloso iassa oimijan ekemä ä jä ämisis ä on käy e y monen- laisia ilmauksia, mu a pi äydyn ässä a koi uksellisen ekemä ä jä ä- misen käsi eessä, jos a käy än myös e miä in en ionaalinen omissio3. Tekemä ä jä ämis en iloso ia ei ole yh enäinen eo ia – ainakaan ielä. Vas a in a aas on käsi e, jo a käy e ään al aosassa yh eiskun a- ie ei ä4, mu a se on käsi eenä epämää äinen ja sen a kas a alas a on 1 Ka so esim. Heds öm 2005. 2 Da idson 1980, 50. 3 Ta koi uksellisen ekemä ä jä ämisen eli in en ionaalisen omission käsi een käy ö pe us uu Cla ken käsi eellis ykseen (2010, 2014). 4 Vin hagen & Johansson 2013, 11. Tekemä ä jä ämise as a in ana 29 ollu e imielisyy ä5. Kui enkin as a innan käsi een pe uselemen- eis ä oidaan muodos aa yh enäinen käsi ys. Tässä a ikkelissa py in luomaan yh ey ä näiden käsi eellis en keskus elujen älille. Toisaal a py in so el amaan as a innan pe uselemen ejä ekemä ä jä ämis en iloso iaan, oisaal a aas py in a gumen oimaan as a innan käsi een alle kuulu aksi myös ekemä ä jä ämisiä pelkkien ekojen lisäksi. A - ikkelin lopussa py in pe us elemaan si ä, miksi yh eiskun a ie eiden ja iloso ian pi äisi ehdä yh eis yö ä oimijuuden eo ian edelleen kehi - ämisessä. Yh eiskun a ie eissä ekemä ä jä ämisiä on oi u aja ella as a- innan muo oina ainakin James Sco in a kipäi äisen as a innan ja Albe Hi schmanin exi in käsi eiden alla. Sco in ja Hi schmanin eo ioissa a koi uksellise ekemä ä jä ämise nähdään implisii ises- i yh eiskun a ie eissä olemassa ole ina ilmiöinä, joilla on syi ä ja seu- auksia. Sekä Sco in e ä Hi schmanin näkemykse ii aa a siihen, e ä pe in eise as a innan käsi ee – ku en kansalais o elema o- muus ja oma un ope us einen kiel äy yminen, jo ka ku aa a i allis- a, julkis a ja näky ää as a in aa – ei ä äl ämä ä ii ä a oi amaan piile iä as a innan muo oja. Siksi ässä a ikkelissa ällaise piile ä ilmiö py i ään ase amaan osaksi oimijuuden eo iaa. Toimijan a koi uksellise ekemä ä jä ämise o a asioi a, joi a ei oi suo aan ha ai a. Siksi ne oidaan yh eiskun a ie eissä helpos i nipu aa esime kiksi epäluo amukseksi. Sosiologian iloso i Daniel Li len mukaan eo ee inen käsi e on hyödyllinen, jos se au aa muo- oilemaan hypo eeseja jonkin ilmiön aus alla ole is a suo aan ha ai - sema omis a mekanismeis a ai jos se au aa uomaan empii is ä jä - jes ys ä johonkin ilmiöön6. Tekemä ä jä ämis en käsi eellinen kieli oi osal aan as a a molempiin aa eisiin yh eiskun a ie eissä. On mah- dollis a, e ä oleellisia mekanismeja jää huomaama a, jos u kijan on käy e ä ä epäsel ää kiel ä puhuessaan ekemä ä jä ämisis ä. Tämän a ikkelin a koi uksena on osal aan sel en ää nii ä e oja, joi a a koi- uksellisilla ekemä ä jä ämisillä on keskenään, ja e o aa ne sellaisis a ilmiöis ä kuin ahdonheikkous ja eossa epäonnis uminen, joihin ne saa a a so keen ua. 5 Hollande & Einwohne 2004, 549. 6 Li le 2016, 26. Kaisa Kä ki 30 Tässä a ikkelissa a koi uksena on kehi ää nimenomaan ei-no - ma ii is a käsi eis öä ekemä ä jä ämisis ä puhumiselle. Ta oi eena on hahmo aa pa emmin, millaisia ekemä ä jä ämisiä ylipää ään on olemassa, ennen kuin a ioidaan niiden no ma ii is a s a us a. Kun e- kemä ä jä ämises ä puhu aan no ma ii isessa mielessä, ii a aan sel- laiseen ekoon, jonka oimija on jä äny ekemä ä mu a joka hänen olisi pi äny ehdä. Kun aas puhu aan ekemä ä jä ämises ä ei-no - ma ii isessa mielessä, a koi e aan sellais a ilanne a, jossa oimija yli- pää ään jä ää jo ain ekemä ä. No ma ii isessa mielessä oimijan e- kemä ä jä ämise o a mää i el ä issä ulkopuolel a, mu a mi ä ulee ekemä ä jä ämis en a koi uksellisuu een, oimija i se ie ää pa hai- en, jä ikö hän jonkin eon ekemä ä a koi uksella ai ei. Seu aa assa kehi än edelleen ei-no ma ii is a käsi eellis ä kiel ä ekemä ä jä ä- misis ä puhumiselle, koska jos yh eiskun a ie eilijän käy össä on ain no ma ii isia käsi ei ä ekemä ä jä ämisille, oi seu a a käsi eellisiä epäsel yyksiä. Jos esime kiksi oidaan puhua ain epäonnis uneis a eois a, on mahdo on a käsi ellä onnis unei a ekemä ä jä ämisiä. Jos käy össä on ain laiskuuden käsi e, on aikea puhua yölääs ä ekemä ä jä ämises ä. Taus alla on aja us, e ä myös no ma ii inen ekemä ä jä ämis en käsi ely hyö yy ei-no ma ii is en käsi eiden käy ös ä. Tällöin käy e- y käsi ee ei ä ennal a mää i ele käsi el ä än asian no ma ii is a s a us a aan sii ä oidaan kiis ellä. Vas aa as i esime kiksi lääke ie een e iikassa Michael Hickson on kyseenalais anu oma un ope us eisen kiel äy ymisen käsi een käy ön7. Hoi ohenkilökunnan kiel äy ymi- siä on ku a u oma un ope us eisen kiel äy ymisen käsi eellä, mu a Hicksonin mukaan oman unnon käsi e ei kui enkaan ole äl ämä- ön, kun pohdi aan hoidossa apah u ien kiel äy ymis en e iikkaa8. Hicksonin mukaan keskus elu kiel äy ymis en e iikas a on ajau unu si u ai eille, kun on koe u a e a mää i ellä oma un o ennen kuin on oi u puhua sii ä, onko ällainen kiel äy yminen salli a aa ai ei. Lääke ie een e iikassa oma un ope us einen kiel äy yminen on oi u mää i ellä esime kiksi ilan eena, jossa oimija on kiinnos unu oma- un onsa suojelemises a sen sijaan, e ä py kisi saamaan aikaan muu- 7 Hickson 2010. 8 Ibid., 174. Tekemä ä jä ämise as a in ana 31 os a ilan eeseen9. Tällöin ongelmana on, e ä hoi amises a kiel äy y- mis ä aja ellaan mää i elmällises i oman edun ajamisena10. Hicksonin mukaan kiel äy ymis en mo ii eja pi äisikin u kia empii ises i sen sijaan, e ä ne pää e ään e ukä een käy ämällä niis ä no ma ii is a kä- si e ä11. Tekemä ä jä ämisiä on ylipää ään u ki u esime kiksi eon ilo- so ian lisäksi ainakin ikosoikeuden eo iassa ja e iikassa. Ta oi eena on ollu u kia si ä, mi en olemme mo aalisessa ai ikosoikeudellisessa as uussa niis ä asiois a, joi a emme ee. Esime kiksi e o appamisen ja kuolemaan puu uma omuuden älillä on he ä äny keskus elua e ii- kassa. Vaiku aisikin sil ä, e ä aikka i se oimijuuden eo ia on jossain mää in laiminlyöny ekemä ä jä ämis en u kimus a, niiden eo iaa on kehi e y siellä, missä si ä a i aan – esime kiksi lääke ie een e ii- kassa on käy ännön syis ä ollu a e a kehi ää oma un ope äisen kiel äy ymisen käsi e ä. Tässä a ikkelissa käsi ellään ensisijaises i a - koi uksellisia ekemä ä jä ämisiä – ei ain nii ä ekemä ä jä ämisiä, jois a olemme as uussa ai jo ka o a mo aalises i a elu a ia. Ta koi- uksellise ekemä ä jä ämise oidaankin e o aa niis ä ekemä ä jä ämisis ä, jois a olemme mo aalises i as uussa, sillä aiku aisi sil ä, e ä olemme as uussa myös monis a ei- a koi uksellisis a ekemä ä jä ämisis ämme. Esime kiksi oimijaa, joka jä ää huoleh ima a lap- sensa a i semukses a, oidaan pi ää mo aalises i as uussa siinäkin a- pauksessa, e ä hän ain unoh i uokkia lapsensa. Seu aa aksi a aan a kemmin ei-no ma ii isen a kas elun kannal- a keskeisiä käsi ei ä ja as a innan minimaalis a mää i elmää, joka pe- us uu Jocelyn Hollande in ja Rachel Einwohne in sys ema isoimaan sosiologiseen keskus eluun as a innan pe uselemen eis ä. 9 Child ess 1997, 409. 10 Hickson 2010, 174. 11 Ibid., 128. Kaisa Kä ki 32 Käsi eis ä In en ionaalinen omissio In en ionaalisella omissiolla a koi an oimijan ekemä ä jä ämis ä, joka sisäl ää aikomuksen ainakin y i ää olla ekemä ä ie yä ekoa. Pelkkä aikomus jä ää jo akin ekemä ä ei kui enkaan ole in en io- naalisen omission ii ä ä eh o. In en ionaalisessa omissiossa oimija myös jä ää eon ekemä ä, ei ain aio ai y i ä jä ää si ä ekemä ä. Omission ei-no ma ii isessa käy össä jä ämme joka he ki ää e ömän mää än ekoja ekemä ä, mu a ain osa näis ä ekemä ä jä ämisis ä on in en ionaalisia. Vaikka a koi uksellise ekemä ä jä ämise oi a apah ua sa- maan aikaan kuin eo , ne ei ä kui enkaan ole palau e a issa oimijan ekojen summaan. Joskus jo akin ekoa ai oimin aa oidaan ku a a myös ekemä ä jä ämisenä – oimija oi aikkapa a koi uksellises i olla lope ama a kuiskailua. Teon iloso isessa mielessä ällöin puhu- aan kui enkin eos a ai oiminnas a. Kuiskailun lope aminen ei ole eko, jonka oimija oi jä ää ekemä ä, jos eko mää i ellään a koi- uksellisena uumiinliikkeenä. Kuiskailun lope ama a jä äminen ei siis äy ä a koi uksellisen ekemä ä jä ämisen äl ämä ön ä eh oa – si ä, e ä oimija jä ää jonkin eon ekemä ä. Ta koi uksellise eke- mä ä jä ämise ei ä siis ole ain aih oeh oisia ku auksia eoille. Toi- mija oi jä ää nos ama a kä ään a koi uksellises i ja ja kaa syömis ä samaan aikaan. Ta koi uksellinen käden nos ama a jä äminen ei kui- enkaan yhjene syömisen ku aukseen. Jo akin oleellis a jää ku auk sen ulkopuolelle, ja ämä jokin on oimijan a koi uksellinen ekemä ä jä äminen. Tekemä ä jä ämise o a yh eiskun a ie eelliselle u kimukselle haas a ia, sillä ne näy ä ä ulkopuolisen a kkailijan näkökulmas a samal a: oimija ei ee jo akin ekoa. Vaikka a koi uksellise ekemä - ä jä ämise oi a olla aikeas i ha ai a ia, ei kui enkaan ole syy ä aja ella, e ä nii ä ei ole olemassa ai e ä nii ä ei oi aisi u kia. Yh eis- kun a ie eissä pos uloidaan yypillises i ilmiöi ä, joi a ei oi suo aan ha ai a. Vain oimija i se oi ie ää, jä ikö hän jonkin eon ekemä ä a koi uksellises i, laiskuu aan, huomaama omuu aan, ie ämä ö- myy ään ai as a innas a. Siksi a i aan ensimmäisen pe soonan Tekemä ä jä ämise as a in ana 33 näkökulmaa, jo a e ilaisia ekemä ä jä ämisiä oidaan unnis aa oi- sis aan. Filoso inen analyysi oi au aa hahmo amaan, mi ä a koi e- aan ekemä ä jä ämisillä ja millaisia ekemä ä jä ämisiä ylipää ään on olemassa. Tekemä ä jä ämis en empii inen u kimus aas aa ii oimijoiden i sensä kuulemis a. Niiden u kiminen oi apah ua älilli- ses i aikkapa u kimalla oimijoiden asen ei a ie yjä ekoja koh aan. Kaikki a koi uksellise ekemä ä jä ämise ei ä sisällä oimijan as us us a mi ään koh aan. Toimija oi aikkapa a koi uksella jä ää as aama a puhelimeen keski yessään iskaamiseen, aikka hänellä ei olisi mi ään puhelimeen as aamis a as aan. Joissain apauksissa ai- ku aisi kui enkin sil ä, e ä oimija a koi uksella jä ää jonkin eon ekemä ä siksi, e ä hän as us aa ä ä ekoa ai jo akin, mi ä se edus- aa. Esime kiksi: (1) Toimija oi as us aa a meijaa jä ämällä a koi uksella osallis- uma a ku sun oihin. (2) Toimija oi as us aa so ilasjun aa jä ämällä a koi uksellises i syömä ä nälkälakossa. (3) Toimija oi as us aa yh eiskun ajä jes elmää jä ämällä äänes- ämä ä. (4) Toimija oi as us aa alkoholipoli iikkaa kiel äy ymällä juomas- a alkoholia. Tällaisissa apauksissa eko, jonka oimija jä ää ekemä ä, on jo akin sellais a, jonka ekemis ä hän as us aa. Tällaise ekemä ä jä ämise ei ä ole ollee eon iloso iassa sys emaa isen u kimuksen koh eena, mu a ne maini aan usein, kun ekemä ä jä ämisiä käsi ellään. Cla ke maini see pidä äy ymisen, boiko oinnin ja paas oamisen esime kkei- nä in en ionaalisis a omissiois a12. Ca l Gine maini see äänes ämä ä jä ämisen esime kkinä a koi uksellises a ekemä ä jä ämises ä13. John Kleinig lue elee kiel äy ymisen, äl ämisen, lykkäämisen ja pi- dä äy ymisen ekemä ä jä ämis en luokkaan kuulu ina asioina14. Gilbe Ryle maini see absolu is in ja kas issyöjän, jo ka a koi uk- sella ja säännöllises i jä ä ä juoma a alkoholia ja syömä ä lihaa15. 12 Cla ke 2010, 158. 13 Gine 1990, 1. 14 Kleinig 1986, 3. 15 Ryle 1979, 105. Kaisa Kä ki 34 Jo ku a koi uksellise ekemä ä jä ämise siis o a sellaisia, e ä ne aiku a a sisäl ä än oimijan as us uksen ekoa koh aan. Seu aa assa a kas elen si ä, millaisia käsi eellisiä keinoja yh eiskun a ie eissä on ällaisis a ilmiöis ä puhumiselle. Ensin kui enkin a kennan, mi ä a - koi an as a innalla. Vas a in a Vas a in a on yleinen käsi e yh eiskun a ie eissä. Vas a in a u kijoi- den S ellan Vin hagenin ja Anna Johanssonin mukaan se on sy äs i sosiologinen käsi e, joka on keskeinen myös sukupuolen u kimukses- sa, quee - u kimuksessa, maaseu u u kimuksessa ja pos s uk u alis- isessa suun auksessa16. Sosiologiassa as a innan käsi e ä on kui en- kin käy e y moninaisilla, epä a koilla ja is i ii aisillakin a oilla17. Hollande in ja Einwohne in mukaan as a innan käsi eellise epä- sel yyde ei ä kui enkaan koske sen keskeis ä ydin ä, sillä on ilmeis ä, e ä as a in a pi ää sisällään as us a aa oimin aa18. Analysoidessaan as a innan käsi een mää i elmiä sosiologian jou naaleissa Hollande ja Einwohne löysi ä kaksi pe uselemen iä, jo ka esiin y ä lähes kaikissa as a innan mää i elmissä. Toinen as- a innan ydinelemen i on oiminnallinen luonne si en, e ä oimin a käsi e ään laajassa mielessä. Vas a in a ei näy äydy sosiologiassa pelk- känä oimijan ominaisuu ena ai olo ilana aan sen näh iin äl ämä ä sisäl ä än ak ii is a oimin aa. Toinen as a innan ydinelemen i on Hollande in ja Einwohne in mukaan as us a a luonne. E ilaisissa as- a innan mää i elmissä si ä luonneh i a ilmaukse , ku en ” as us aa”, ”hylä ä” ai ”haas aa”19. Hollande in ja Einwohne in mukaan as a in- a siis äl ämä ä sisäl ää oimin aa ja ämä ak ii isuus apah uu as- us ukses a jo akin ai jo aku a as aan20. Minimaalinen as a innan mää i elmä, jo a ässä käy än, pe us- uu Hollande in ja Einwohne in näkemykseen. Vas a innan oidaan aja ella ole an pe usluon eel aan käy äy ymis ä, joka syn yy oimijan 16 Vin hagen & Johansson 2016, 417. 17 Hollande & Einwohne 2004, 534. 18 Ibid., 546. 19 Ibid., 538. 20 Ibid., 539. Tekemä ä jä ämise as a in ana 35 as us ukses a jo akin asiaa koh aan. Minimaalisen mää i elmän käy- ön a koi uksena ei ole haas aa ajoi e umpia as a innan mää i elmiä aan löy ää apa puhua sii ä si en, e ä ei olla ajoi u u ie yyn disku s- siin ai ilan eeseen. Tällainen mää i elmä ei esime kiksi sisällä ole us a sii ä, e ä as a innan pi äisi olla äl ämä ä aiku a aa. Samalla se ei sisällä ole us a, e ä as a in a olisi ain ideaalisissa olosuh eissa oi- mi ien mahdollisuus. Minimaalisen as a innan mää i elmän mukaan as a in aa oi esiin yä myös ilan eissa, joissa oimijalla on ähän mah- dollisuuksia saada aikaan ak uaalis a muu os a. Ole an, e ä oiminnalla ässä yh eydessä oidaan a koi aa niin ekoja kuin ekemä ä jä ämisiäkin. Hollande ja Einwohne laske a e äy ymise as a innan pii iin, mu a he ase a a ne piile än as a- innan käsi een alle. Piile ällä as a innalla (engl. co e esis ance) he ii aa a as a in aan, joka on a koi uksellis a mu a jo a as a innan koh ee ei ä ha ai se21. Osa as a innas a on a koi e u näky äksi, osa aas on a koi uksella piilo e u22. Ole an, e ä as a innan ei a - i se ulla ha ai uksi ollakseen as a in aa. Jos ain ha ai u as a in a mää i yy as a innaksi, piile ä as a innan muodo sulje aan mää- i elmällises i käsi een ulkopuolelle. Seu aa assa ole e aan ain, e ä käy äy yminen on as a in aa oimijan i sensä mieles ä. Minimaalinen mää i elmä ei mää ää, mihin as a in a oi kohdis- ua. Seu aa assa ole an, e ä oimijan as us us as a innassa oi koh- dis ua monenlaisiin asioihin. Hollande in ja Einwohne in mukaan oimija oi as us aa esime kiksi po en iaalis a aiskaajaa, yönan ajaa, al io al aa ai sukupuoleen kohdis u aa ole us a23. Jos ole e aan, e ä ekemä ä jä ämise oi a kuulua as a innan käsi een alle, äy yy kui enkin huoma a, e ä a koi uksellise ekemä ä jä ämise ei ä ole pelkkiä as us usasen ei a. Kun oimija jä ää äänes ämä ä as us aak- seen demok a iaa, hän ei ole ain asennoi unu ie yllä a alla demo- k a iaa koh aan. Tällaisessa a koi uksellisessa ekemä ä jä ämisessä oimijan as us usasenne muu uu käy äy ymiseksi – saa aikaan ie- ynlaisen oimima omuuden. 21 Ibid., 545. 22 Ibid., 540. 23 Ibid., 536. Kaisa Kä ki 42 man uo o ai jäsen en mää ä laskee.53 Näis ä me keis ä o ganisaa ion joh o oi huoma a, e ä laadun heikkenemis ä on apah unu . Voice puoles aan on a sinainen py kimys muu aa nii ä käy än öjä, joihin asiakas ai jäsen on yy ymä ön. Voice on py kimys muu aa epä yydy - ä ää ilanne a siinä missä exi on pakoa epä yydy ä äs ä ilan ees a. Voice oi o aa monia muo oja, ja se oikin olla esime kiksi ki jelmä johdolle, add essi ko keammalle aholle ai julkinen p o es i.54 Exi on Hi schmanin mukaan yksi yinen, anonyymi, älillinen ja salainen, kun aas oice on sen as akoh a – polii is a oimin aa pa - haimmillaan55. Siinä missä alous ie eilijä o a ha ainnee exi in pa- emmin kuin oicen, muu yh eiskun a ie eilijä o a Hi schmanin mukaan ollee al ii a unnis amaan oicen pa emmin kuin exi in. Polii isena oimin ana exi on jopa leima u ikolliseksi ja pe olliseksi oiminnaksi.56 Hi schmanin mukaan molemma mekanismi pi äisi unnis aa pa emmin, ja hän py kikin osoi amaan yh eyden alous ie- eellis en ja polii is en mekanismien älillä57. Exi in ja oicen käsi ei ä onkin käy e y ylipää ään laajemmin yh eiskun a ie eissä ajoi uma a alous ie eelliseen keskus eluun. Exi koos uu ekemä ä jä ämisis ä, jois a mone sisäl ä ä as a in- aluon een jo akin asiaa koh aan. Esime kiksi ie yn i man uo eiden a koi uksellinen os ama a jä äminen i man epäee isen oiminnan as us amisena kuuluu exi in käsi een alaan. Exi ja oice joh u a oi- mijoiden yy ymä ömyydes ä uo een ai oiminnan laa uun. Mu a onko yy ymä ömyys äl ämä ä as a in aa? Exi in ala aiku aisi ole an oisaal a laajempi kuin ekemä ä jä ämise as a in ana, sillä as a in a sisäl ää as us uksen. Tyy ymä ömyys oi olla ain yy y- äisyyden puu e a, eikä pelkkä älinpi ämä ömyys ii ä äy ämään as a innan eh oja. Vas a in a aiku aisi aa i an oimakkaamman as a-asen een kuin pelkän yy y äisyyden puu een. Toisaal a exi in ala on aja umpi kuin ekemä ä jä ämise as a in ana. Exi ii aa pääsään öises i jonkin oiminnan lope amiseen. Tekemä ä jä ämise 53 Ibid., 4. 54 Ibid., 30. 55 Ibid., 16. 56 Ibid., 17. 57 Ibid., 18. Tekemä ä jä ämise as a in ana 43 as a in ana ei ä kui enkaan edelly ä oimin aa, joka pää yy. Siinä missä oimija ei oi olla lakossa ilman e ä hän olisi aiemmin yösken- nelly , a koi uksellinen yön ekemä ömyys as a innan muo ona ei edelly ä yösken elyn a koi uksellis a lope amis a. Exi on äis ämä - ä pakoa jos akin oiminnas a, eos a ai suh ees a, ku en asiakkuudes- a ai jäsenyydes ä. Toimima omuus aas oi apah ua ilman aiempaa jäsenyy ä ai asiakkuu a. Hi schmanin käsi eellinen jao elu kui enkin so el uu piile än as a innan unnis amiseen olemassa ole ana ilmiönä. Exi on aih- oeh o julkisille ja näky ille polii isen oiminnan muodoille. Siinä yy ymä ömyys oi o aa hiljaisen, näkymä ömän muodon, jo a ei aina osa a suo aan unnis aa yy ymä ömyydeksi. Exi on kui enkin mekanismi, jonka äl ämä ön eh o on o ganisaa ion oiminnan heik- keneminen. Exi ja oice ei ä myöskään läh ökoh aises i ole ekemä ä jä ämis en käsi ei ä aan mekanismeja, jo ka lii y ä o ganisaa ion oimin aan ja sen he ä ämiin eak ioihin. Tässä mielessä exi iin siis kuuluu enemmän elemen ejä kuin ekemä ä jä ämisiin. Tekemä ä jä ämis en sanas o Sekä Sco e ä Hi schman halusi a kohdis aa yh eiskun a ie eili- jöiden huomion sellaiseen a koi ukselliseen oimin aan, jo a ei ollu aiemmilla, ilmeisen ak ii isen as a innan käsi eillä, a oi e u. Sco paino i, e ä jos ain a oimen as a innan muodo salli aan as a in- nan käsi een alle, oidaan pää yä mi aamaan ain alempien luokkien kokemia oiminnan aih oeh ojen ajoi ei a. Silloin kun a oin as a- in a on mahdollis a, si ä ha joi e aan, mu a silloin kun se on mah- do on a ai iskial is a, oidaan käy ää a kipäi äisen as a innan ai exi in keinoja.58 Yh ä lailla Hi schmanin analyysi pe us uu ole amuk- seen, e ä oimin a ilanne aiku aa siihen, ali aanko yy ymä ömyy- den ilmaukseksi oice ai exi . Vaikka exi ei ole ain alempien luok- kien epe uaa iin kuulu aa oimin aa, exi ku aa yy ymä ömyyden ilmauksia silloin, kun suo alla ilmaisulla ei aja ella ole an aiku us a. Hy ä as a innan käsi ee siis Sco in ja Hi schmanin mukaan so el- u a myös ei-ideaaleihin olosuh eisiin. 58 Ibid., 51. Kaisa Kä ki 44 Joidenkin u kijoiden mukaan as a in a u kimus e sii edelleen pe- uskielenkäy öään59. Seu aa assa esi än ehdo uksen ei-no ma ii iselle ekemä ä jä ämis en ka ego isoinnille, joka sisäl ää myös ekemä ä jä ämise as a in ana. Kyseessä on käsi eellinen kehys, joka Li len mukaan on joukko oisiinsa lii y iä, ko keamman ason abs ak eja käsi ei ä, jo ka oi a mahdollis aa empii isen odellisuuden ep e- sen aa ion, ku ailun ja seli ämisen. Ka a a käsi eellinen kehys aas pi ää sisällään kaikki ie yn alueen ilmiö .60 Seu aa as a on poissulje u ilmiöi ä, joiden kohdalla on epäsel ää, kuulu a ko ne oimijuu een i- loso isessa mielessä. Esime kiksi i sepe okses a kä si än oimijan ei- a - koi uksellinen ekemä ä jä äminen, jossa hän luulee jälkikä een a - koi uksella jä äneensä äänes ämä ä, on poissulje u seu aa as a. Myös iedos ama omas a as a innas a apah u a ekemä ä jä ämise on poissulje u. Käsi eis ön a koi us on selkiy ää oisinaan hämmen ä ää kes- kus elua ekemä ä jä ämisis ä ja luoda yökaluja niis ä puhumiseen yh eiskun a ie eissä. Ole uksena on, e ä ekemä ä jä äminen on se yleiska ego ia, johon a koi uksellise ekemä ä jä ämise ja eossa epäonnis umise kuulu a . Läh ökoh ana on oimijan aie sen sijaan e ä puhu aisiin ekemä ä jä ämisen seu auksis a. P e e enssi Mone ekemä ä jä ämise apah u a ilan eissa, joissa oimija p e- e oi jo akin ois a ekoa samalla kun a koi uksellises i jä ää oisen eon ekemä ä. Toimija oi aikkapa syödä kas is uokaa liha uuan syömisen sijaan. Tällöin lihan syömä ä jä äminen on a koi ukselli- nen ekemä ä jä äminen. O a ko kaikki ekemä ä jä ämise si en jonkinlaisia p e e enssejä? Voidaanko eon a p e e oin i eon b sijaan e o aa pelkäs ä as a innas a ekoa b koh aan? Talous ie een iloso i Daniel Hausmanin mukaan p e e enssillä a koi e aan kokonais al ais a e aile aa a io a61 ai o aalis a sub- jek ii is a e aile aa a ioi a62. Hausman e o aa p e e enssi pi ämi- 59 Lilja & Vin hagen 2016, 418. 60 Li le 2016, 27. 61 Hausman 2011, 6. 62 Ibid., 10. Tekemä ä jä ämise as a in ana 45 sis ä (engl. likings) si en, e ä siinä missä pi ämise o a kogni ii ises i yksinke aisia un ei a, p e e enssi o a a ioi a, jo ka aa i a muu a- kin kuin omien un emus en konsul oin ia63. Vas a-asen ee saa a a olla luon eel aan as aa alla a alla kogni ii ises i yksinke aisia kuin pi ämise . Vaiku aisi sil ä, e ä ekemä ä jä äminen as a in ana on e o e a issa p e e enssis ä, sillä esime kiksi uo een os ama a jä ä- minen as a in ana sen uo amis apaa koh aan ei edelly ä oisen uo - een os amis a sen sijaan. P e e enssi o a monimu kaisempia kuin as us ukses a joh u a ekemä ä jä ämise siksi, e ä p e e enssi o a äl ämä ä e aile ia. Hausmanin mukaan p e e enssi o a kogni ii- ises i mu kikkaampia kuin pelkä halu 64. Toimija, joka aikkapa p e- e oi suklaajää elöä, on ha kinnu mui akin aih oeh oja65. Tekemä ä jä äminen as us uksena ei kui enkaan äl ämä ä sisällä e ailua muiden ekojen kanssa. P e e enssi sisäl ä ä kui enkin a koi uksellisia ekemä ä jä ä- misiä, sillä kun oimija p e e oi ie yä ekoa, hän samalla a koi uk- sellises i jä ää jonkin oisen eon ekemä ä siinä apauksessa, e ä sen ekeminen on käyny hänen mielessään. P e e enssissä oimija ekee kokonais al aisen e aile an a ion oiminnan aih oeh ojen älillä. Toimija, joka aikkapa ali see pai aa aa ekaapis a, p e e oi ie yn pai- dan pukemis a oisen sijaan. Tie yn paidan ali sema omuus ei äl ä- mä ä ole a koi uksellinen ekemä ä jä äminen, sillä sen pukeminen ei ehkä ole ullu oimijan mieleen66. Sellainen ekemä ä jä äminen, joka ei ole edes ullu oimijan mieleen, ei oi olla a koi uksellinen e- kemä ä jä äminen, sillä se ei oi sisäl ää aie a olla ekemä ä jo akin ekoa. Tois a ekoa p e e oi a ekemä ä jä äminen ei myöskään äl ä- mä ä sisällä as us usasenne a. P e e enssi oi siis sisäl ää a koi uksellisen ekemä ä jä ämisen. Jo ku a koi uksellise ekemä ä jä ämise o a selkeäs i p e e enssi- ilan ei a: oimija oi ali a os aa ie yn uo een oisen uo een os a- misen sijaan. Tällaisessa ilan eessa p e e enssin käsi een alle kuulu a kui enkin sekä a koi uksellinen eko e ä a koi uksellinen ekemä ä 63 Ibid., 6. 64 Ibid., 9. 65 Ibid., 9. 66 Ks. esim. Mossel 2009, 312. Kaisa Kä ki 46 jä äminen. Siksi aiku aisi sil ä, e ä p e e ensseillä puhu aan moni- mu kaisemmas a ilmiös ä kuin a koi uksellinen ekemä ä jä äminen ei ä kä kaikki a koi uksellise ekemä ä jä ämise edelly ä p e e ens- siä ehdä jo akin muu a ekoa. Pidä äy yminen Kun oimija pidä äy yy ekemäs ä ekoa, hän es ää jonkinlaisen im- pulssin eon ekemis ä koh aan. Teon iloso iassa kaikki ekemä ä jä ämise on näh y pidä äy ymisinä ja mää i el y sen pe us eella, e ä niissä oimija es ää i seään ekemäs ä jo akin67. Kaikissa a koi uksel- lisissa ekemä ä jä ämisissä ei kui enkaan ole läsnä eko, jonka oimija es ää. Esime kiksi a koi uksellinen äänes ämä ä jä äminen ei aa- di äänes ämisimpulssin es ämis ä. Pidä äy yminen on myös jossain mää in epä a kka käsi e, koska on epäsel ää, missä aiheessa pidä äy- yminen muu uu a aksi. Toimija oi pidä äy yä yskimäs ä ie yssä kokouksessa, mu a pidä äy yminen aikkapa alkoholin käy ös ä oi ja kua koko oimijan eliniän. Pidä äy yminen oi apah ua sisäises i hilli semällä ai ulkoises i es ämällä eko. Hilli semällä eon oimija o aa jollain a alla kon - olloi an suh een omaan oimin aansa si en, e ä hän sisäises i es ää eon, joka muu oin olisi apah unu . Toimija oi esime kiksi hilli ä i seään juoksemas a pakoon haukku aa koi aa. Teon es äminen aas on ilanne, jossa oimija ekee i selleen mahdo omaksi ai hankalaksi eon ekemisen. Alkoholis i, joka kaa aa iskin la uaa iin a koi uksel- la onnis uu ekemä ä jä ämisessä iemällä i sel ään mahdollisuuden ekoon. Es ämise pi ä ä sisällään posi ii isia ekoja, jo en ne ei ä ole in en ionaalisia omissioi a eon ku auksen pe us asolla. Tähän eon es- ämisen ka ego iaan kuulu a myös e ilaise eon äl ämise . Vas a in a Ta koi uksellinen ekemä ä jä äminen as a in ana on siis ilanne, jossa oimija ei ee ekoa as us ukses a si ä koh aan. Toimija on ase u- nu jollain a alla ekoa as aan. Esime kiksi boiko oinnissa oimija oi kokea epäee isen y i yksen uo een os amisen epäee isenä oimena. 67 Esim. B and 1971. Tekemä ä jä ämise as a in ana 47 Vas a-asenne oi olla suun au unu i se ekoon ja myös johonkin laa- jempaan asiaan mi ä eko edus aa, ku en käy än öön ai ins i uu ioon. Impulssin es äminen ei äl ämä ä kuulu ällaiseen a koi uksel- liseen ekemä ä jä ämiseen. Myöskään no min ai odo uksen ik- kominen ei ole äl ämä ön ä ällaiselle a koi ukselliselle ekemä ä jä ämiselle. Esime kiksi oimija oi as us aa len oma kus amis a jä ämällä len ämä ä ilman, e ä kukaan odo aa hänen len ä än, ai oimija oi as us aa o ganisaa iouudis us a jä ämällä as aama a ky- selyyn ilman, e ä siihen as aaminen olisi pakollis a. Mone in en ionaalise omissio apah u a ilman, e ä nii ä e - aillaan minkään kanssa. Toimija oi as us aa halli us a jä ämällä äänes ämä ä. Tä ä ekoa ei äl ämä ä e ailla minkään muun eon kanssa: oimija ei äl ämä ä muodos a kokonais al ais a e aile aa a ioi a sen älillä, haluaako hän mieluummin äänes ää ai jäädä ko iin nukkumaan. Vaiku aisi siis sil ä, e ä as us amise oi a olla a koi- uksellis a oimin aa, aikka nii ä ei e ail aisikaan mihinkään muu- hun. Toimija oi ehdä a koi uksellisia ekoja samalla kun a koi uk- sella jä ää jo ain ekemä ä si en, e ä kyseessä o a e illise p osessi . Vas us usasenne, joka on äl ämä ön ekemä ä jä ämiselle as a in- ana, ei siis äl ämä ä ole e aile a ekojen älillä. Kun oimija a koi uksellises i lykkää ekoa, hän aikoo olla eke- mä ä si ä ny mu a aikoo ehdä sen myöhemmin. Toiminnan lope aminen sisäl ää a koi uksellisen ekemä ä jä ä- misen, jossa oimija ei ja ka eon ekemis ä. Toiminnas a e äy yminen ei äl ämä ä ole spesi ioi a issa ole a a koi uksellinen ekemä ä jä äminen. Toimija oi e äy yä esime - kiksi yhdis ys oiminnas a yhdellä ai useammalla a koi uksellisella ekemä ä jä ämisellä. Teon iloso iassa ekemä ä jä ämise nähdään yleensä jonkin spesi ioi a issa ole an eon ekemä ä jä ämisinä68. Esi- me kiksi uo o aiku ukses a e äy yminen ei kui enkaan äl ämä ä sisällä ällais a spesi ioi a issa ole aa ekoa. Ve äy ymise oi a olla niin yleisluon oisia, e ä on epäsel ää, minkä eon oimija a kalleen o aen jä ää ekemä ä. Toimija oi myös lope aa kaikki a koi uk- sellise eo . Esime kiksi masennus a on ku ail u kaiken oiminnan 68 Esim. Ryle 1979, 105. Kaisa Kä ki 48 lakkaamisena69, mu a oki ällä on ii a u ei- a koi ukselliseen oimi- ma omuu een. Tällainen kokonais al ainen oimima omuus oidaan myös nähdä sa jana ai yhmänä ekemä ä jä ämisiä, mu a koska se on niin yleisluon oinen, on epäsel ää, mi kä eo oimija lopul a jä ää ekemä ä. Teon epäonnis uminen Epäonnis uessaan eossa oimija y i ää ehdä eon mu a epäonnis uu. Epäonnis umise ei ä siis ole in en ionaalisia omissioi a, koska oimija ei aiokaan jä ää ekoa ekemä ä aan y i ää ja aikoo ehdä sen. E ään- lainen epäonnis uminen on ahdonheikkoudes a joh u a omissio, jossa oimija aikoo ehdä eon, haluaa ehdä sen mu a lopul a ei edes y i ä ehdä si ä. Tahdonheikkous ei kui enkaan äl ämä ä ole no ma ii i- nen käsi e, kun aas laiskuus sisäl ää yleensä myös mo aalisen a ion ällaises a oimima omuudes a. Vas a äi ei ä ja sel ennyksiä Voidaan kysyä, oiko as a in aa ase aa eon iloso ian pe us asolle ai onko as a innassa äl ämä ä kyse ko keamman ason ilmiös ä? Teon ku auksen pe us asolla eon as us ukses a on puhu u esime - kiksi sellaisessa ilan eessa, jossa oimija as us aa ulkopuolis a oimaa, joka py kii saamaan aikaan ie ynlaisen liikkeen70. Esime kki ällai- ses a as us a as a ekemä ä jä ämises ä on ilanne, jossa oimija py- syy paikoillaan as us aen ko aa uul a. Tällainen pe us ason ku aus as us ukses a on kui enkin liian ajallinen ku aamaan as a in aa yh eiskun a ie eissä. Vas us amalla ekoa oimme as us aa hy inkin abs ak eja asioi a ku en kapi alismia. Teon as us ukse ei ä äl ä- mä ä ole suo anaises i liikkeeseen kohdis u ia yysisiä as us uksia. Teon as us us oi heijas ella si ä, e ä eko edus aa jo akin as us e ua asiaa. Jos as a in a mää i ellään minimaalises i oimin ana, joka syn- yy as us usasen ees a jo akin koh aan, aiku aisi sil ä, e ä oimija oi as us aa ekoa ilman suo anais a ulkopuolis a oimaa, joka y i ää saada oimijan ekemään eon. Siksi ainakin sellainen pe us ason as- 69 Hagen 2003, 109. 70 Ve mazen 1985, 95. Tekemä ä jä ämise as a in ana 49 us us, jossa oimija ais elee jo akin yysis ä oimaa as aan, on liian ajoi unu . Voidaan kysyä myös, onko as a in aa mahdollis a aja ella puh- aas i kogni ii isena ilmiönä. Minimaalisen as a innan mää i elmän a koi us ei kui enkaan ole edusoida as a in aa pelkkiin kiel eisiin asen eisiin. Oleellis a minimaaliselle as a innan mää i elmälle on, e ä as a in a on jonkinlais a käy äy ymis ä. Tekemä ä jä ämise as a in ana ei ä ole pelkkiä kogni ii isia ilmiöi ä, aan niissä as us- usasenne ekoa koh aan muu uu käy äy ymiseksi. Esi ämälläni as a innan käsi eellis yksellä on kui enkin ajoi - eensa. Julie Zahlen mukaan eo ia on sosiaalinen ai holis inen siinä apauksessa, e ä se sisäl ää sosiaalisia p edikaa eja ai ii aa sosiaa- lisiin en i ee eihin ai ilmiöihin, ku en ins i uu ioihin, allankumo- uksiin, al ioihin ai niiden ominaisuuksiin. Indi idualis inen eo ia aas ii aa yksilöllisiin seli yksiin, jo ka puhu a ain yksilöihin ja niiden ominaisuuksiin.71 Voidaanko yksilöllisiä seli ysmalleja si en käy ää ku aamaan suh ei a ja uo o aiku uksia, eli oidaanko uo- o aiku ussuh ei a ymmä ää yksilön oiminnan ku aus en a ulla? Kun käsi eellis e ään al asuh ei a, a i aan myös uo o aiku uksen aso as a innan koh een ja oimijan – ai oimijoiden – älillä. Vas- a innan mää i eleminen oimijan asen eiden ja oiminnan a ulla ei kui enkaan sulje pois uo o aiku us a. Sosiologiassa on ollu e imieli- syy ä sen suh een, pi ääkö as a innan käsi e äl ämä ä sisällään al- lan käsi een. Esiin yykö allankäy öä kaikissa sellaisissa ilan eissa, joissa esiin yy as a in aa? Tässä a ikkelissa on käy e y as a innan oimijan näkökulmaa. Val asuh eilla on oki ekemis ä as a innan kanssa, ja uo o aiku uksen käsi eellis äminen ja ymmä äminen on äl ämä ön ä niiden u kimukselle. Tämän a ikkelin pui eissa ä ä uo o aiku us a ei kui enkaan ole mahdollis a käsi ellä. Ole us on kui- enkin, e ä myös uo o aiku uksen eo ia hyö yy käsi eellises ä a k- kuudes a mi ä ulee a koi uksellisen oiminnan asoon. 71 Zahle 2003, 79. Kaisa Kä ki 50 Lopuksi Tässä a ikkelissa on py i y a oi amaan käsi ei ä, joiden a ulla a - kipäi äises ä as us uskäy äy ymises ä oi aisiin puhua. On ode u, e ä as a in a oi olla ekemä ä jä äminen, ei ain eko. Minimaalis- a as a innan mää i elmää on käy e y ase amaan as a innaksi ul- ki a a ekemä ä jä ämise ei-no ma ii is en ekemä ä jä ämis en käsi eiden joukkoon. Sekä Sco e ä Hi schman pe äänkuulu i a a e a pa emmille käsi eille, joiden a ulla epä i allinenkin ja piile ä as us uskäy äy yminen oi aisiin a oi aa. Sco in analyysi a kipäi- äisen as a innan keinois a osoi i, e ä as a in aa oi apah ua sil- loinkin, kun allanpi äjä ei ä si ä ha ai se. Ta koi uksellise ekemä - ä jä ämise aas lii y ä as a in aan siksi, e ä ekemä ä jä ämise , jo ka ei ä ole jollain a alla a koi uksellisia, ei ä myöskään oi olla as a in aa. Vas a in a on äis ämä ä jollain a alla a koi uksellis a oimin aa. Tässä a ikkelissa ekemä ä jä ämis en iloso iaa on py i y so- el amaan yh eiskun a ie eiden iloso iaan. Taus alla on aja us, e ä iloso ian ja yh eiskun a ie eiden älillä on luon e aa olla uo o aiku- us a myös käsi eellises i. Ole uksena on, e ä a i aan yh eis yö ä yh eiskun a ie eiden käsi eiden ja eon iloso is en käsi eiden älillä, jo a oidaan kunnolla ymmä ää oimijuu a yh eiskunnassa. Mi ä uo o aiku us ekemä ä jä ämis en iloso ian ja as a innan eo ioi- den älillä oi si en an aa? Hiljaisen as a innan analyysi osoi a a , mi en moninainen ihmisen oimijuus oi yh eiskunnassa olla. Sco in ja Hi schmanin eo ia osoi a a , mi en koe u mahdollisuude ai- ku a a siihen, millaisia as a innan keinoja milloinkin käy e ään. A kipäi äisessä as a innassa ja exi issä ekemä ä jä ämise ei ä lii y laiskuu een ai eossa epäonnis umiseen aan siihen, onko mui a as a- innan ai aiku amisen keinoja käy e ä issä – ai näy äy y ä kö ne houku ele ina. Hiljais a as a in aa empii ises i u kineiden näkemys onkin ä keä oimijuuden eo ian kannal a, koska hy ä oimijuuden eo ia sisäl ää a koi uksellise e äy ymise , hiljaisuude , äl ämise ja näkymä ömän as a innan. Tekemä ä jä ämis en iloso ia aas on hyödyllinen yh eiskun a ie eille passii isuuksien ka ego isoinnissa, sa- moin kuin ekemä ä jä ämisiin lii y ien käsi een käy ös ä syn y ien ää inkäsi ys en äl ämisessä. Hy ä as a innan eo ia aas aas sisäl- Tekemä ä jä ämise as a in ana 51 ää ekemä ä jä ämise as a in ana. Siksi näiden eo ioiden älille on py i y hahmo amaan yh eyksiä. Yh eiskun a ie eilijälle käy ökelpoinen käsi eis ö ekemä ä jä ä- misis ä yh eiskunnassa edelly ää ai oa uo o aiku us a näiden alojen älillä. Teon eo iassa on esi e y oi omus kokonais al aisemmas a oimijuuden eo ias a, joka sisäl äisi yh ä lailla eo kuin ekemä ä jä ämise kin72. Tekemä ä jä ämise as a in ana as aa a ähän oi- omukseen osin, sillä as a in aa unnis ama omaan oimijuuden eo- iaan nojaaminen oi joh aa piile ien as a in ailmiöiden ohi amiseen myös empii isessä u kimuksessa. Filoso iassa ekemä ä jä ämisiä koske a käsi eis ö on kui enkin ielä kehi ymä ön ä e a una ekoja koske iin käsi eisiin. Käsi ei- den käy öllä on me ki ys ä sosiologiselle u kimukselle, sillä se, mi ä käsi ei ä ali aan, ie u kimus a äis ämä ä e i suun iin73. Li len mukaan esime kiksi aken een käsi e ko os aa pysy yy ä siinä missä p osessin käsi e ko os aa muu os a74. Teo ianmuodos us ja käy e y kä- si ee ei ä siis ole yhden eke iä sosiologiselle u kimukselle. Tekoihin keski yminen ko os aa näky ää, ilmeis ä ja ak ii is a puol a yh eis- kunnallisessa oimijuudessa, kun aas ekemä ä jä ämis en huomi- oin i uo esiin ajoi uneen, passii isen ja piile än oimijuuden, jos a joissain apauksissa ain oimija i se o a ie oisia. Ve äy ymis en, hiljaisuuksien ja passii isuuksien ähäinen huomio iloso iassa saa aa seli yä niin ku su ulla oimijuuden ää is ymällä, jolla So an Reade on ku aillu länsimaiselle kul uu ille ominais a apaa hahmo aa pe soonuu a. Reade in mukaan ihmiselämän a - jopuole , ku en kä simys, heikkous, haa oi u aisuus, ajoi eisuus ja iippu uus, ei ä ole he ä änee iloso is a mielenkiin oa siinä mi assa kuin eo , oimijuus, ky y ja ak ii isuus. Niillä on kui enkin me ki- ys ä niin me a yysises i, ee ises i kuin polii ises ikin. Toimijuuden ää is ymän akia olemme Reade in mukaan aipu aisia aja elemaan pe soonia oimijoina silloinkin, kun he ei ä ole si ä.75 Reade in mu- kaan iloso ien pi äisikin u kia passii is en, heikkojen, a i se ien, 72 Cla ke 2014. 73 Li le 2016, 30, 41. 74 Ibid., 29. 75 Reade 2007, 579.