Sosiaalisten riskien hallinta : seurausten minimoinnista kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen

178 Sosiaalis en iskien hallin a – Seu aus en minimoinnis a kokonais al aiseen ymmä ykseen Ja na Kulmala A ikkelin a oi eena on ensinnäkin luoda mää i elmä ja eo ee inen ii ekehys käsi eelle ”sosiaalis en iskien hallin a”. Toisekseen a oi ee- na on asemoida sosiaalis en iskien hallin a osaksi sosiaalipoli iikkaan ja o ganisaa ioiden iskienhallin aan lii y ää keskus elua. Sosiaalis en iskien hallin aa ei ole Suomessa aiemmin nos e u i senäiseksi yläkäsi - eeksi, mu a yh eiskunnallise muu okse o a uonee mukanaan uusia sosiaalisia iskejä, joiden hallin a edelly ää uudenlais a lähes ymis apaa. O ganisaa ioiden iskienhallinnan kehi ys yössä on käy e y jo pidemmän aikaa kansain älisiä s anda deja ja ii ekehyksiä (esim. ISO 31000 -s an- da di ja COSO ERM), jollaisia ei juu i löydy sosiaalis en iskien hallinnan puolel a. Yksi ha ois a kansain älisis ä käsi eellisis ä sosiaali u an lä- hes ymis a ois a on Maailmanpankin yh eiskunnallisen iskienhallinnan ii ekehys (Social Risk Managemen ), jo a hyödynne ään ässä a ikkelis- sa sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehyksen pohjana. Johdan o O ganisaa ioiden iskienhallin aa on kehi e y uosien saa ossa pi käl i kansain älis en s anda dien ja ii ekehys en (esim. ISO 31000 -s anda di ja COSO ERM1) a ulla. Sosiaalis en iskien hallin aa koske assa ki jallisuudes- sa as aa iin iskienhallinnan ii ekehyksiin ö mää huoma a as i ha em- min, aikka kokonais al aisen iskienhallinnan ä keys unnis e aan nykyisin myös yh eiskunnallis en ja sosiaalis en ongelmien yh eydessä. Suomalaisi - 1 Commi ee o Sponso ing O ganiza ions o he T eadway Commission (COSO) uo i julkaisun En e p ise Risk Managemen – In eg a ed amewo k, jonka a koi uk- sena on au aa o ganisaa ioi a a ioimaan ja ehos amaan sisäisiä al on ajä jes elmiään sekä kehi ämään iskienhallin ap osessiaan aiempaa kokonais al aisemmaksi. (COSO.) 179 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja ain sosiaalis en iskien hallin a on mää i el y sosiaalipoli iikan a oi eeksi ja ydin eh ä äksi (ks. esim. Sipilä 2004, 304; Palola & Ka jalainen 2011, 9), mu a käsi e ä ei ole sen a kemmin aka eemisessa ki jallisuudessa analysoi u. Tämän a ikkelin ensisijaisena a oi eena onkin aken aa mää i elmä ja eo- ee inen ii ekehys sosiaalis en iskien hallinnan käsi eelle. Lisäksi a ikke- lissa osoi e aan ii ekehyksen a peellisuus ja asemoidaan sosiaalis en iskien hallin a osaksi sosiaalipoli iikkaan ja iskienhallin aan lii y ää keskus elua. Liike oiminnallinen iskienhallin a-aja elu ei ole äl ämä ä aiemmin is u- nu sosiaalipolii iseen keskus eluun, mu a ässä a ikkelissa osoi e aan, e ä iskienhallin a-aja elussa on paikkansa myös ”sosiaalisen”-alueella. Sosiaalis en iskien hallin a mielle ään yleensä kiin eäksi osaksi sosiaalipo- li iikkaa, jolloin iskienhallin a ema iikka jää aka-alalle. Te mi sosiaalis en iskien hallin a mää i yy kui enkin yhden poli iikkalohkon sisäl ä a kas- el una suppeas i, keski yen puh aas i esime kiksi sosiaali u aan lii y iin kysymyksiin ai köyhien ja huono-osais en aseman pa an amiseen. Lisäksi so- siaalipolii inen a kas elukulma ajaa sosiaalis en iskien hallin ajä jes elmä julkisiin jä jes elyihin, eikä ma kkinaeh oisia ai epä i allisia iskienhallin a- mene elmiä o e a lainkaan huomioon. Kokonais al ainen sosiaalis en iskien hallin a edelly ää kui enkin ymmä ys ä e i asoilla o eu e a is a iskien- hallin a oimenpi eis ä. Käy ännössä sosiaalis en iskien hallin a ulo uu niin alous-, koulu us- kuin yöllisyyspoli iikankin alueille, ja nämä e i poli iikka- lohko ulisi huomioida käsi een mää i elyssä. Pe in eis ä pohjoismais a hy in oin i al io a on k i isoi u sosiaalis en is- kien hallin akeinojen niukkuudes a. K i iikin mukaan sosiaalis en is kien hallin a on e enkin aiemmin nojau unu liian ah as i passii isiin akuu- usjä jes elmiin, jo ka kompensoi a ahinko apah uman seu auksia, mu a muu iskienhallin akeino , ku en iskien laajami ainen ennal aehkäisy o a jäänee aka-alalle. Pa in iime uosikymmenen aikana sosiaalipoli iikassa on kui enkin apah unu selkeä pa adigman muu os, joka on me kinny sosiaa- lipoli iikan painopis een sii oa sosiaalis en iskien seu aus en lie i ämises ä koh i niiden ennal aehkäisyä. Pe in eises ä sosiaalisen u a e kon aja ukses a on sii y y koh i ampoliiniaja elua, jossa sosiaalipoli iikan a oi eena on 180 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) pikemminkin mahdollis aa ja in es oida kuin ko ja a sa uneiden ahinkojen seu auksia (ks. esim. Ko honen 2004; Hiilamo 2010; Sipilä 2011). Tällainen uusi sosiaalis en in es oin ien pa adigma on osal aan laajen a- nu ymmä ys ä sosiaalis en iskien hallinnas a, mu a samalla se on sy jäy - äny ulonsii ojä jes elmiin lii y ää mielenkiin oa ja jopa kyseenalais anu ulonsii ojä jes elmien me ki yksen sosiaalis en iskien hallin ajä jes elmä- nä. Sosiaali akuu us on kui enkin edelleen me ki ä ä sosiaalipoli iikan kei- no, ja sekä ulonsii oja e ä pal elui a a i aan kokonais al aisen sosiaalis en iskien hallinnan o eu amisessa (ks. esim. Kangas 2017), ku en myös ässä a ikkelissa osoi e aan. Vakuu uspe iaa een lisäksi aka-alalle sosiaalipolii isessa keskus elussa ja u kimuksessa on jääny iskienhallin a e o iikka. Riskienhallinnan käsi- e ä käy e ään kui enkin kansain älises i yhä enemmän käsi el äessä yh eis- kunnallisia ja sosiaalisia ongelmia (ks. esim. McKinnon 2004). Aikaisempi sosiaalis en iskien hallin aan lii y ä ki jallisuus on kohdis e u e upäässä sosiaalipoli iikan lukijoille, eikä se näin ollen ole saa u anu po en iaalises i laajempaa joukkoa iskien ja iskienhallinnan u kimuksen pii issä. Tämän a ikkelin yksi a koi us onkin asapaino aa iedonkulkua ällä moni ie ei- sellä u kimusken ällä ja kannus aa laajempaan sekä ka a ampaan keskus- eluun, joka osallis aa myös sosiaalipoli iikan ulkopuolella ole a iskeihin ja iskienhallin aan e ikois unee ala (ks. esim. Hood & Jones 1996, 2). Tässä a ikkelissa esi el ä än sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehyksen pohjana oimii Maailmanpankin uonna 2000 kehi ämä sosiaali u an kä- si eellinen lähes ymis apa, Yh eiskunnallinen iskien hallin a (Social Risk Managemen , SRM), jo a ei ole aiemmin ka a as i käsi el y suomalaisessa aka eemisessa ki jallisuudessa. Kyseessä on ensimmäinen yh eiskunnallis en iskien hallin aa käsi eellis ä ä kansain älinen ii ekehys, joka muis u aa monil a osin o ganisaa ioiden iskienhallinnassa käy e yjä mallinnuksia. Vii ekehys nimi äin laajen aa pe in eis ä julkisis a in e en iois a koos u- aa sosiaalipoli iikkaa liike oiminnallisen iskienhallinnan suun aan ja sa- malla se äyden ää sosiaalipoli iikkaa p oak ii isilla iskienhallin akeinoilla. ( Holzmann & Jø gensen 2001.) 181 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Pe immäisenä a oi eena SRM-kehikolla on ollu ää immäisen köyhyy- den ähen äminen pa emman iskienhallinnan a ulla e enkin kehi ysmaissa. Vii ekehys ä on kui enkin käy e y aka eemisessa u kimuksessa myös ke- hi yneiden hy in oin i al ioiden kon eks issa (ks. esim. Aseno a ym. 2013; Mihalcioiu 2014). Tässä a ikkelissa kehikkoa muoka aan puh aas i sosiaalisia iskejä koske aksi sekä pa emmin kehi yneisiin maihin so el u aksi ii eke- hykseksi. Aluksi esi ellään Maailmanpankin SRM- ii ekehys ja sen e i osa-aluee , sen jälkeen mää i ellään sosiaalis en iskien hallin a -käsi e ja ii ekehys, seu- aa aksi asemoidaan sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehys suh eessa sosi- aalipoli iikkaan ja o ganisaa ioiden iskienhallin aan. A ikkelin lopuksi on yh een e o ja joh opää ökse . Maailmanpankin Social Risk Managemen - ii ekehys Vuonna 2000 Maailmanpankin uosi aisessa julkaisussa ’The Wo ld De elopmen Repo ’ esi el iin uudenlainen sosiaalisen suojelun ii ekehys nimel ään Social Risk Managemen (SRM), joka laajen aa aiemmin lähinnä ulonsii oihin pe us unu a näkemys ä oimeen ulo iskien hallinnas a. Vii- ekehys ei koske puh aas i sosiaalisia iskejä, aan sen kehi äjä Holzmann ja Jø gensen ii a a e millä ’social isk managemen ’ laajempaan kokonai- suu een, eli yh eiskunnalliseen iskienhallin aan (esim. Hooge een ym. 2004, 7; Hel be g ym. 2008, 5). SRM- ii ekehys sisäl ää kui enkin myös sosiaalise iski ja oimii pohjana ässä a ikkelissa mää i el ä älle sosiaalis en iskien hallinnan käsi eelle. Tässä lu ussa esi ellään SRM- ii ekehyksen osa-aluee ja lopuksi pohdi aan siihen lii y iä ajoi uksia. Riskien unnis aminen ja a ioin i SRM- ii ekehyksessä huomioidaan iskienhallinnan p osessiluonne, ja sen mukainen iskienhallin ap osessi läh ee liikkeelle iskien ja niiden ominai- suuksien unnis amises a. Vii ekehys ka aa pe in eis en sosiaalis en iskien (sai aus, apa u ma, yöky y ömyys, anhuus, kuolema, yö ömyys) lisäksi huoma a as i laajemman joukon yh eiskunnallisia iskejä. Yh eiskunnallisik- 182 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) si iskeiksi lue aan kaikki sellaise iski , jo ka o eu uessaan joh a a ulojen ai hy in oinnin mene ykseen. Tällaisia o a esime kiksi e ilaise luonnonil- miö , soda ja e o ismi, alousk iisi sekä ydin ahingo . Riskien unnis amisen lisäksi on ä keää mää i ää myös e ilais en iskien ominaisuude , jo ka aiku a a op imaalisen iskienhallin akeinon alin- aan. Yh eiskunnallise iski oidaan jao ella alkupe änsä mukaan luonnolli- siin, e ey een lii y iin, elinkaa een lii y iin, yh eiskunnallisiin, aloudelli- siin, polii isiin ja ympä is öön lii y iin iskeihin. Riski oidaan jakaa myös epäsys emaa isiin (idiosync a ic) ja sys emaa isiin (co a ian ) iskeihin. Epä- sys emaa ise iski kohdis u a yksi äisiin oimijoihin, ku en ko i alouksiin ja saa a alkunsa esime kiksi pe heenjäsenen sai as umises a. Sys emaa ise iski aas kohdis u a samanaikaises i useisiin oimijoihin ja saa a alkunsa esime kiksi ma kkinaolosuh eis a ai luonnonilmiöis ä. Riski oidaan jakaa ulo u uu ensa mukaan myös mik o-, meso- ja mak o ason iskeihin. Epä- sys emaa ise iski o a läh ökoh aises i mik o ason iskejä ja sys emaa i- se iski o a mak o ason iskejä. Riski oi a olla oisis aan iippuma o- mia ai ne oi a ko eloida joko keskenään, ajassa ai muiden iskien kanssa. Näi ä is kien ulo u uuksia ja läh ei ä on esi e y aulukossa 1. (Holzmann & Jø gensen 2001, 539.) 183 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Taulukko 1. Yh eiskunnallis en iskien ulo u uude ja alkuläh ee (Holzmann & Jø gensen 2001, 539) Mik o Meso Mak o (Epäsys emaa inen) (Sys emaa inen) Luonnollinen Vesisade Maan yö ymä Tuli uo enpu kaukse Maanjä is ykse Tul a Kui uus Voimakkaa uule Te ey een lii y ä Sai aus Tapa u ma Työky y ömyys Epidemia Elinkaa een lii y ä Syn ymä Vanhuus Kuolema Yh eiskunnallinen Rikollisuus Te o ismi Jengi Sisäise kon lik i So a Taloudellinen Työ ömyys Konku ssi Uudelleensijoi aminen Tuo annon omah aminen Talousk iisi Polii inen E ninen sy jin ä Mellaka Vallankumous Ympä is öön lii y ä Saas uminen Me sien uhou uminen Ydin ahinko Riskienhallinnan a oi ease an a SRM- ii ekehys mää i elee kolme eo ee is a iskienhallin a a oi e a, jo ka on luo u sopi iksi e ilaisiin olosuh eisiin. Ensimmäinen ja yksinke aisin is- kienhallinnan a oi e on minimoida suu in mahdollinen hy in oin i appio eli [min max (loss)]: quan i y. Ta oi eena on äl ää sellaise ahinko apah- uma , jo ka aiheu a a suu imma mahdollise appio . Tällöin ei a i a ie oja ahinko apah umien odennäköisyyksis ä, aan pelkkä ie o ahinko- jen seu auksis a ii ää. Ta oi e on ensisijainen ennen kaikkea hy in köyhille ja iskial eille yksilöille (ja yh eiskunnille), koska heidän kohdallaan suu in mahdollinen ahinko joh aa odennäköises i ää immäiseen puu eeseen ai kuolemaan. Pa hai a iskienhallinnan mene elmiä ämän a oi een saa u a- 184 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) miseksi o a esime kiksi pe us e eydenhuollon ja elin a ikea un oimi a- minen. (Holzmann & Jø gensen 2001, 540.) Toinen iskienhallin a a oi e on minimoida mene yksen odennäköisyys ie yn kynnysa on alapuolella eli [min P {c ≤ cmin}]: p obabili y. Ta oi - eena on siis äl ää oimia, jo ka joh a a ennal a mää ä yn kynnysa on alapuolella ole aan odo e uun kulu us asoon. Jo a a oi eeseen pääs ään, a i aan ie oa kynnyskulu ukses a sekä odo e uis a ulois a aih oeh oisissa ilan eissa. Ta oi e on e i yisen ä keä henkilöille, jo ka elä ä köyhyys ajan un umassa. Holzmannin ja Jø gensenin (2001, 540) mukaan sopi imma is- kienhallin amene elmä a oi een saa u amiseksi o a e ilaise sääs ämis- ja lainains umen i , jo ka mahdollis a a kulu uksen asaamisen. Kolmas iskienhallin a a oi e kannus aa maksimoimaan odo e ua uo - oa, uo on aih elun huomioiden eli [max V(µ, σ)]: s anda d de ia ion (σ). Ta oi eena on siis maksimoida odo e u hyö y unk io, jo a ajoi aa pää ök- sen ekoon lii y ien uo ojen aih elu. Ta oi e on e i yisen ä keä ko kean ulo ason henkilöille, joilla appio iski ei lii y köyhyy een ai puu eeseen. Ta- oi een o eu aminen edelly ää ie oa iskip e e ensseis ä, po olion odo- e us a uo os a sekä omaisuuse ien uo on jakau umises a. Sopi imma iski- enhallin amene elmä a oi een saa u amiseksi o a salkun hajau aminen sekä akuu aminen. (Holzmann & Jø gensen 2001, 540.) Yh een e ona oidaan ode a, e ä SRM-kehikon mää i elemä iskien- hallin a a oi ee on luo u e ilaisia olosuh ei a aja ellen. Holzmannin ja Jø gensenin (2001) esi ämä iskienhallin amene elmä ko os a a al ion ja kansain älis en o ganisaa ioiden oolia kaikkein heikompiosais en apaukses- sa (esime kiksi elin a ikeapu), mi ä oidaan pe us ella sekä suojelua a i - se ien aloudellisen ja inhimillisen pääoman puu eella, e ä ma kkinoiden kehi ymä ömyydellä. Köyhyys ajan un umassa elä ien osal a ko os e aan yksi yis en ma kkinoiden oolia, sillä ällä asolla ole a yh eiskunna ei ä äl ämä ä kykene a joamaan ka a aa iskienhallin aa esime kiksi sosiaa- li akuu uksen keinoin, mu a oisaal a yksi yise ma kkina o a yleensä ke- hi ynee niin, e ä a jolla on suojaa e ilaisia yh eiskunnallisia iskejä as aan. Ko kean ulo ason maille sopi imma iskienhallin akeino sisäl ä ä e ilaisia ma kkinapohjaisia sekä julkisia oimia. SRM- ii ekehys ko os aa kui enkin 185 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja ma kkinapohjaisia a kaisuja, ja näkee al ion oolin lähinnä minimi oimeen- ulon u aajana. Riskienhallin as a egia ja iskienhallin amene elmä SRM- ii ekehys jakaa iskienhallinnan s a egia kolmeen ka ego iaan; ennal- aehkäisyyn äh ää ä s a egia , seu aus en lie en ämiseen äh ää ä s a e- gia ja sopeu umiseen äh ää ä s a egia . Ennal aehkäisys a egia py ki ä alen amaan yh eiskunnallis en iskien o eu umisen odennäköisyy ä. Toi- meen ulo iskien es ämiseen ai niiden odennäköisyyden alen amiseen lii y- iä iskienhallin amene elmiä o a muun muassa koulu us, ennal aehkäise ä e eydenhoidon oime (ku en oko ukse , iedo uskampanja , e eys a kas- ukse ) ja i anomaisedelly ykse (ku en akennus aa imukse maanjä is ys- alueilla). (Holzmann & Jø gensen 2001, 541; Hooge een ym. 2004, 8.) Seu aus en lie en ämiseen äh ää ä s a egia py ki ä alen amaan sosiaa- lis en iskien aiku uksia. Seu aus en lie en äminen oi apah ua esime kiksi hajau amalla po olio a useisiin omaisuusluokkiin, joiden uo o ei ä me - ki ä äs i ko eloi keskenään. Hajau aminen oimii pa hai en, kun sijoi a- misessa huomioidaan niin yysinen, aloudellinen, inhimillinen kuin sosiaa- linenkin pääoma. Riskien seu auksia oidaan lie en ää myös epä i allis en ja i allis en akuu usjä jes elmien a ulla sekä suojau umisella (hedging), jo a käy e ään laajal i e enkin inanssima kkinoilla (esim. aluu aku ssisopi- mukse ). Lisäksi esime kiksi e ilaise pe hejä jes ely , ku en a iolii o, ja ie- y yösopimukse oidaan nähdä suojau umisena. (Holzmann & Jø gensen 2001, 541.) Myös sopeu umiss a egioiden a koi uksena on helpo aa sosiaalis en iskien aiku uksia ahinko apah uman jälkeen. Ne o a kui enkin iime- sijaisia sel iy ymiskeinoja, joi a ei ole ie oises i ali u eikä äl ämä ä ennen iskin ealisoi umis a edes pohdi u. Tässä mielessä ne e oa a sel äs i ennal- aehkäisy- ja lie en ämiss a egiois a, jo ka suunni ellaan ja oimeenpannaan ennen sosiaalis en iskien ealisoi umis a. Pääasiallise sopeu umisen muodo o a lainaaminen, muu aminen, yö oiman a jonnan lisääminen (mukaan lukien lapse ), uoan säännös ely sekä julkisiin ja yksi yisiin a us uksiin u - au uminen. (Holzmann & Jø gensen 2001, 542.) 186 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Riskienhallinnan o eu amis aso SRM- ii ekehys jakaa iskienhallin amene elmä niiden o eu amis ason mukaan kolmeen osaan: epä i allise jä jes ely , ma kkinapohjaise jä jes ely ja julkise jä jes ely . Hooge eenin ym. (2004, 7) mukaan ideaalimaailmassa, jossa on äydellinen in o maa io ja äydellises i oimi a ma kkina , kaikki is- kienhallin ajä jes ely oi a olla ma kkinapohjaisia. Epäsymme isen in o - maa ion sekä epä äydellis en ma kkinoiden uoksi odellisuudessa kui enkin a i aan kaikkia kolmea o eu amis asoa. Epä i allisilla jä jes elyillä a koi e aan esime kiksi a iolii oa, keskinäis ä yh eis yö ä ja a unan oa sekä in es oin eja eaaliomaisuu een ku en ka jaan, kiin eis öihin ai kul aan. Jos ma kkinains i uu io ja julkise hallin akeino puu u a , ko i aloude a au u a yh eiskunnallisiin iskeihin henkilökoh- aisin jä jes elyin, mu a ne ei ä yleensä ii ä akamaan u aa meso- ai mak- o ason iskeil ä. (Holzmann & Jø gensen 2001, 542). Epä i allise jä jes ely ko os u a kin kehi ysmaissa, joissa mui a iskienhallin akeinoja ei äl ämä - ä ole käy e ä issä ja epä i allis en keinojen käy ö yleensä ähenee alouden kehi yessä. Ma kkinapohjaisiin jä jes elyihin kuulu a esime kiksi kä einen aha, pankki alle ukse , joukko elkaki jalaina sekä yksi yise akuu ussopimuk- se . Ma kkinapohjais en jä jes elyjen oimi uus edelly ää oimi ia inanssi- ma kkinains i uu ioi a (keskuspankki, pankkijä jes elmä, a opape ima kki- na ja akuu usyh iö ). Lisäksi yksilöil ä aadi aan jonkin e an aloudellis a luku ai oa, jo a näi ä iskienhallin amene elmiä osa aan käy ää hy in oin- ia lisää ällä a alla. Ma kkinapohjaisiin jä jes elyihin lue aan kuulu iksi myös mik olaina ja mik o akuu ukse , jo ka o a po en iaalisia iskienhal- lin ains umen eja e enkin kehi y issä alouksissa. (Holzmann & Jø gensen 2001, 542; Hooge een ym. 2004, 9.) Julkisiin jä jes elyihin lue aan kuulu iksi pai si al ion oimeenpanema , myös julkiseen oimeksian oon pe us u a jä jes ely . Esime kkejä julkisis a jä jes elyis ä o a sosiaali akuu us, ulonsii o ja sub en io . SRM- ii ekehys ko os aa julkis en jä jes elyjen oolia lähinnä ma kkinahäi iöiden paikkaaja- na sekä iimesijaisen u an a mis ajana: ”kun epä i allisia ai ma kkinapoh- jaisia jä jes elyi ä ei ole, ne kaa u a ai ei ä oimi, al io oi a jo a sosiaa- 193 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja pe in eisiä sosiaalisia iskejä o a sai aus, yöky y ömyys, yö ömyys, an- huus ja pe heenhuol ajan kuolema. Nykyisin sosiaalisiin iskeihin lue aan kuulu iksi myös niin sano u uude sosiaalise iski ku en yön ja pe he-elä- män yhdis äminen, sy jäy yminen ja yksinhuol ajuus (ks. esim. Taylo -Gooby 2004). Sosiaalis en iskien hallin a -käsi eellä ii a aan suomalaisessa ki jal- lisuudessa yleensä edellä maini ujen iskien hallin aan. Sosiaalis en iskien hallin a on mää i el y sosiaalipoli iikan yhdeksi eh ä äksi ja sanayhdis elmä esiin yykin usein sosiaalipoli iikan mää i elmissä (ks. esim. Hiilamo & Saa i 2010, 3; Palola & Ka jalainen 2011, 9). Sosiaalis en iskien hallin ajä jes elmällä a koi e aan suppeassa me ki- yksessä oimeen ulo u an osa-aluei a (sosiaali akuu us, sosiaalia us us ja sosiaalihuol o) ja laajemmassa me ki yksessä mukaan o e aan myös sosiaali- ja e eyspal elu (ks. esim. Hiilamo & Saa i 2010, 14). Sosiaalis en iskien hallin ajä jes elmä sisäl ää ämän näkemyksen mukaises i siis sosiaali u an osa-aluee , jolloin sosiaalis en iskien hallin a lue aan kuulu aksi sosiaalipo- li iikan alaisuu een. Käy ännössä sosiaalisia iskejä halli aan kui enkin huo- ma a as i laajemmalla polii isella in amalla (ks. esim. D axle 2006, 18; Hooge een ym. 2004, 7). Sosiaalis en iskien hallin aa ei pi äisikään ajoi aa ainoas aan sosiaalipoli iikkaan aan laajemmin yh eiskun apoli iikkaan kuu- lu aksi alueeksi, joka huomioi myös alous-, yöllisyys- ja koulu uspoli iikan. Aiemmin sosiaali u aan nojau u a mää i elmä sosiaalis en iskien hal- linnas a ko os i ulonsii oihin pe us u ia sosiaali akuu usjä jes elmiä ja jä i aka-alalle muu iskienhallinnan mene elmä ku en sosiaalis en iskien sys- emaa isen ennal aehkäisyn. Sosiaalis en iskien hallin a mielle iin lähinnä eak ii iseksi ja passii iseksi u a e koksi, joka on sokea mahdollisuuksille. Hiilamon ja Saa en (2010, 26) mukaan sosiaalis en iskien hallin ajä jes el- mien a oi eena on aiemmin ollu as a a iskien aiheu amiin hy in oin i a- jeisiin palau amalla ”no maali” (aikaisempi) ai ainakin lähen yä si ä. Sosiaalipoli iikan painopis e on kui enkin sii yny iimeis en uosikym- men en aikana sosiaali akuu usjä jes elmiin keski y äs ä näkökulmas a koh i sosiaalipal eluja paino a aa suun aus a. Nykyisin sosiaalipoli iikas- sa ko os e aan sosiaalisia in es oin eja, jo ka sekä ennal aehkäise ä iskien o eu umis a, e ä luo a mahdollisuuksia. Näin ollen oidaan aja ella, e ä 194 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) käsi ys sosiaalis en iskien hallinnas a on myös muu unu . Painopis e on kui enkin sii yny niin ah as i ennal aehkäise iin sosiaalipal eluihin, e ä ulonsii ojen ooli aka eemisessa u kimuksessa ja keskus elussa jää helpos i jo liiankin kapeaksi. Kokonais al ainen sosiaalis en iskien hallin a edelly ää sekä pal elui a e ä ulonsii oja, mikä ulisi huomioida laajemmin myös kä- si eenmää i elyssä. Sosiaalis en iskien hallinnan käsi e yhdis e ään suomalaisessa aka eemi- sessa ki jallisuudessa ah as i julkiseen al aan (ks. esim. Hiilamo & Saa i 2010). Vaikka julkisella allalla on me ki ä ä ooli sosiaalis en iskien hal- li sijana, ulisi käsi een mää i elyssä huomioida myös epä i allise sekä ma kkinapohjaise jä jes ely . Yksilö ja ko i aloude pys y ä halli semaan sosiaalisia iskejä myös omilla oimillaan sekä hankkimalla u aa yksi yisil- ä ma kkinoil a, jolloin julkisen allan luomiin iskienhallin ajä jes elmiin ajau u a keskus elu ei muodos a ka a aa kokonaisku aa sosiaalis en iskien hallinnas a. Sosiaali u aan nojau u a ymmä ys sosiaalis en iskien hallinnas a ei ii ä äs i huomioi iskien hallin akeinojen ja iskienhallin aan osallis u ien oimijoiden monimuo oisuu a ja suu in osa edellä maini uis a ajoi uksis a lii yy sosiaalis en iskien hallinnan asemaan sosiaalipoli iikan e äänlaisena alakäsi eenä. Sosiaalis en iskien hallin aa ei ole Suomessa aiemmin nos e u i senäiseksi yläkäsi eeksi, joka ulo uu useiden e i poli iikkalohkojen alueelle, sisäl ää sekä pe in eise e ä uude sosiaalise iski , p e en ii ise sekä eak- ii ise iskienhallinnan mene elmä sekä yh eiskun aelämän kaikki sek o i (julkinen, yksi yinen, kolmas ja neljäs sek o i). Tällais a lähes ymis apaa a i- aan, jo a ilmiös ä oidaan muodos aa kokonaisku a, jonka a ulla ymmä ys sosiaalis en iskien hallinnas a lisään yy. Sosiaalis en iskien hallin a -käsi e Pohjau uen kaikkeen edellä esi e yyn, esi e ään seu aa assa uudenlainen mää i elmä käsi eelle ”sosiaalis en iskien hallin a”. Sosiaalis en iskien hal- linnalla a koi e aan julkisia ja yksi yisiä oimenpi ei ä, joiden a ulla yksilö , ko i aloude , yh eisö ja yh eiskunna oi a halli a aloudelliseen oimeen- uloon lii y iä sosiaalisia iskejä. Sosiaalis en iskien hallin a oidaan nähdä 195 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja p osessina, johon kuuluu e i aihei a oimin aympä is ön ka oi amises a is- kienhallinnan a ioin iin. Tä ä p osessia o eu e aan niin yksilön-, yh eisön- kuin yh eiskunnankin asolla, ja e i oimija suh eu a a iskienhallinnan omiin a oi eisiinsa sekä iskieno ohaluunsa sekä -sie okykyynsä. Sosiaalis- en iskien hallin a ka aa sekä pe in eise e ä uude sosiaalise iski , joiden alkuläh ee o a pääasiallises i e ey een, elinkaa een sekä pe he- ja yöelä- mään lii y iä. Sosiaalisia iskejä halli aan niin epä i allisin, ma kkinapohjaisin kuin jul- kisinkin jä jes elyin. Sosiaalis en iskien hallin a on sosiaalipoli iikan aja yli ä ä kokonaisuus, joka huomioi sekä p oak ii ise e ä eak ii ise iskien- hallin amene elmä . Sosiaalis en iskien hallin a sisäl ää pal elu ja ulonsii - o , jo ka ensinnäkin suojaa a iskien o eu umisen nega ii isil a aiku uksil- a ku en yö ömyydel ä ja sai as umisil a ja oisekseen mahdollis a a iskien o amiseen ku en koulu au umisen, yöpaikan aih amisen ja pe heen pe us- amisen. Näin ollen sosiaalis en iskien hallin a muodos aa sekä u a e kon e ä ponnahduslaudan, joka mahdollis aa pa emma olosuh ee ule aisuudes- sa. Seu aa issa alalu uissa käsi ellään a kemmin sosiaalis en iskien hallin a- p osessia, iskienhallin amene elmiä sekä iskienhallinnan o eu amis asoja. Sosiaalis en iskien hallin ap osessi Ku iossa 1 näkyy hiukan muoka u ISO 31000 -s anda din mukainen is- kienhallin ap osessi, joka on alun pe in jä jes elmällinen lähes ymis apa o - ganisaa ioiden iskienhallin aan. Vas aa aa p osessiaja elua hyödynne ään osi ain myös SRM- ii ekehyksessä, mu a p osessia ei siellä paino e a. Tämän a ikkelin mää i elmän mukaan sosiaalis en iskien hallin a ymmä e ään kui enkin selkeäs i ja ku ana ja kehi y änä p osessina. Sosiaalis en iskien hallin aa o eu e aan yksilön-, yh eisön- kuin koko yh eiskunnan kon eks is a läh ien. Riskienhallin a yössä ulisi läh eä liikkeelle oimin aympä is ön mää- i elys ä, jossa huomioidaan alli se a sosiaalise , polii ise , aloudellise ja lainsäädännöllise seika . Lisäksi on ä keä sel i ää, millais a ahinko aajuu - a ja minkä suu uisia iskejä siede ään ( iskinsie okyky) ja oisaal a millaisia iskejä ollaan almii a o amaan a oi eiden saa u amiseksi ( iskino oha- 196 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Ku io 1. Sosiaalis en iskien hallin ap osessi ISO 31000 -s anda dia mukaillen (ISO 31000, 2009) Vies in ä ja iedon aih o Toimin aympä is ö - Ta oi ee - Riskino ohalu ja iskinsie okyky Riskien a ioin i Sosiaalis en iskien unnis aminen - Riskien ominaisuude - Riskien alkupe ä - Riskien kohden uminen Sosiaalis en iskien hallin amene elmän alin a - Ehkäisys a egia - Lie en ämiss a egia - Sopeu umiss a egia Seu an a ja a ioin i Sosiaalis en iskien me ki yksen a ioin i - Riskien suhde iskino ohaluun ja iskinsie okykyyn Sosiaalis en iskien analysoin i - Riskien odennäköisyys ja seu aukse 197 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja lu). Näiden aus a ekijöiden ka oi amisen pohjal a oidaan ase aa a oi ee sosiaalis en iskien hallinnalle. Toimin aympä is ö ja sen ulo u uude e oa a oisis aan iippuen sii ä, o- eu e aanko sosiaalis en iskien hallin aa mik o- ai mak o asolla. Yksilöiden älillä on suu ia e oja iskino ohalussa sekä iskinsie oky yssä, minkä lisäksi e o näky ä myös sii y äessä yksilön asol a yh eisön ja koko yh eiskunnan asolle. Sosiaalis en iskien hallinnan a oi ei a oi a yh eiskunnan asolla olla esime kiksi absoluu isen köyhyyden minimoin i, koh uullisen elin ason akaaminen kaikille kansalaisille ai saa u e un kulu us ason koh uullinen ylläpi äminen sosiaalis en iskien o eudu ua. Esime kiksi Suomessa sosiaa- lis en iskien hallinnalla py i ään kaikkiin edellä maini uihin a oi eisiin oisis aan e oa in iskienhallin amene elmin. Toimin aympä is ön ja a oi eiden mää i elyn jälkeen iskienhallin a- p osessi ja kuu iskien a ioinnilla. ISO 31000 -s anda din mukainen iskien a ioin i koos uu kolmes a e i osa-aluees a, jo ka o a iskien unnis aminen, iskien analysoin i ja iskien me ki yksen a ioin i. Riskien unnis amisen aihe on näis ä me ki ä in, sillä unnis ama omiin iskeihin ei oida a- au ua e ukä een. (ISO 31000.) Pe in eis en sosiaalis en iskien lisäksi iime uosikymmen en aikana on unnis e u joukko uusia sosiaalisia iskejä ja jäl- ki eollisen yh eiskunnan ja ku a kehi ys muokkaa sosiaalis en iskien ken - ää ja kossakin. Sosiaalis en iskien alkuläh ei ä o a e eys (sai as uminen, yöky y ömyys), elämänkaa i ( anhuus, kuolema), pe he-elämä (yksinhuol- ajuus) sekä yöelämä ( yö ömyys, yö apa u ma , yön ja pe he-elämän yh- dis äminen). Riskien ominaisuuksien ja alkuläh eiden lisäksi on ä keää ana- lysoida iskien kohden umis a, eli muodos aa käsi ys iskial iiden yksilöiden ai yh eisöjen ominaisuuksis a. Sosiaalis en iskien unnis amisen jälkeen a ioidaan iskien odennä- köisyys ja aka uus. Riskin odennäköisyys on kään äen e annollinen is- kin aka uu een, eli aka uusas een kas aessa iskin odennäköisyys laskee. Sosiaalisen iskin suu uu a ( odennäköisyys x aka uus) mää i el äessä ulee paino aa iskin aka uu a, jolloin päähuomio kiinni yy me ki ä impiin uhkiin. Kun me ki ä immä uha o a hallinnassa, oidaan sosiaalis en is- kien hallin aa kehi ää alen amalla pienempien ahinkojen odennäköisyy ä. 198 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Tämän jälkeen suh eu e aan sosiaalise iski iskino ohaluun sekä iskinsie- okykyyn, jo a pys y ään e o amaan hallin amene elmiä aa i a iski me - ki ykse ömis ä iskeis ä. (ISO 31000.) Riskien a ioin i aiheen jälkeen aloi e aan a sinaise iskienhallin a oi- menpi ee , eli ali aan iskienhallin as a egia sekä iskienhallinnan mene- elmä . Täs ä ke o aan lisää seu aa assa alalu ussa. Viimeinen aihe iskien- hallin ap osessissa on koko p osessin seu an a ja ka selmoin i, joka a mis aa käy än öjen oimeenpanon sekä ali ujen iskienhallin amene elmien so el- u uuden. Lisäksi ja ku a seu an a huomioi oimin aympä is ön ja sosiaalis- en iskien muu okse sekä mahdollis aa oikea-aikaisen eagoinnin näihin muu oksiin. Sosiaalis en iskien hallin as a egia , -mene elmä ja o eu amis aso Sosiaalis en iskien hallinnan mene elmiksi mielle ään yleises i julkise sosiaa- li akuu usjä jes elmä , mu a sosiaalisia iskejä oidaan halli a myös monilla muilla keinoilla. Taulukossa 3 on jao el u sosiaalis en iskien hallin akeinoja SRM- ii ekehyksen mukaises i iskienhallin as a egian sekä o eu amis a- son suh een. Taulukon iskienhallin akeino so el u a SRM- ii ekehyksen esi elemiä iskienhallin akeinoja pa emmin myös kehi yneisiin hy in oin- i al ioihin, ja julkise iskienhallin amene elmä keski y ä ennen kaikkea Suomen kansalliseen iskienhallin aan. Sosiaalis en iskien hallin as a egia o a ennal aehkäisy, lie en äminen ja sopeu uminen ja iskienhallinnan o- eu amis aso o a epä i allinen, ma kkinapohjainen ja julkinen. Julkise is- kienhallin amene elmä sisäl ä ä niin sosiaali-, alous-, koulu us- kuin yölli- syyspolii isiakin keinoja. Riskien ennal aehkäisys a egian a oi eena on äl ää sosiaalisen iskin o eu uminen kokonaan ai pienen ää o eu umisen odennäköisyy ä. Epä- i allisia ennal aehkäisymene elmiä o a muun muassa hygienia ja e eellise elämän a a , joiden a ulla oidaan ähen ää sai as umisen odennäköisyy ä sekä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman hankkiminen, joiden a ulla oidaan ähen ää esime kiksi sy jäy ymis iskiä. Ma kkinapohjaisia keinoja sosiaalis- en iskien o eu umis odennäköisyyden pienen ämiseksi o a muun muassa e ilaise akuu us- ja konsul iy i ys en a joama yöhy in oin i- ja yökyky- 199 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Taulukko 3. Sosiaalis en iskien hallinnan s a egia ja o eu amis aso , käy ännön esime kkejä Epä i allise Ma kkinapohjaise Julkise sosiaali-, yöllisyys-, alous- ja koulu uspolii ise keino Riskien ennal aehkäisy • Hygienia • Te eellise elämän a a • In es oinni inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan (esim. koulu au uminen, yökokemuksen ja sosiaalis en e kos ojen hankkiminen) • Työpaikka- ja äydennys- koulu us • Työhy in oin i- ja yökyky- pal elu • Muu henkis ä ja yysis ä hy in oin ia edis ä ä kaupallise pal elu • Työlainsäädän ö • Työma kkinasopimukse • Pe uskoulu • Vakaa alouspoli iikka • So e-pal elui a (esim. neu olajä jes elmä, julkinen e eydenhuol o, päi ähoi o) Seu aus en lie en äminen • In es oinni inhimilliseen, sosiaaliseen ja aloudelli- seen pääomaan (esim. osaamisen laajen aminen, as a uo- oise sosiaalise suh ee , eaaliomaisuus) • Yh eisöllise jä jes ely (esim. e ais akuu a- minen) • In es oinni inanssipää- omaan (esim. osakkee , sijoi us- ahas o ) • Vapaaeh oise henkilö a- kuu ukse (esim. yöky y ömyys-, apa u ma- ja henki akuu- ukse ) • Työ ömien ak i oin i • Tuki yöllis äminen • Nuo iso akuu • Sosiaalia us ukse (esim. opin o uki, asumis- uki) • Sosiaali akuu ukse (esim. yö ömyys, anhuus, yöky y ömyys, sai aus, pe heenhuol ajankuolema) • So e-pal elui a (esim. päihdehuol o, ko ihoi o- ja pal elu , ammaispal elu ) Sopeu uminen • Reaaliomaisuuden myyn i • Yh eisöllinen hy än eke- äisyys ja lainaaminen • Usea yöpaika • Rahoi usomaisuuden myyn i • Lainaaminen ahoi uslai- oksil a • So e-pal elui a (esim. sosiaalipäi ys ys, oimeen ulo uki) pal elu , joiden a ulla oidaan alen aa yöky y ömyyden odennäköisyy ä. Julkisiin ennal aehkäisykeinoihin kuuluu muun muassa so e-pal elui a, ku en las en päi ähoi o, joka helpo aa yön ja pe he-elämän yhdis ämis ä. Lisäksi julkis yölainsäädän ö, jonka a ulla pys y ään ähen ämään esime kiksi yö a- pa u mien sa umis odennäköisyy ä. Sosiaalis en iskien seu auksia lie en ä iä epä i allisia keinoja o a in es- oinni inhimilliseen, sosiaaliseen ja aloudelliseen pääomaan. Monipuolinen osaaminen ja kokemus lyhen ä ä yö ömyysaikoja, läheise ja as a uo oise sosiaalise suh ee au a a lie en ämään sosiaalis en iskien ealisoi umisen aiheu amaa henkis ä ja aloudellis a paine a, ja eaaliomaisuudes a saa a ia 200 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) uo oja oidaan hyödyn ää oimeen ulo ajeen paikkaamisessa. Lisäksi e i- laise yh eisöllise jä jes ely o a lisään ynee iime uosien aikana myös ke- hi yneissä yh eiskunnissa jakamis alouden myö ä. Yksi esime kki ällaisis a jä jes elyis ä on e ais akuu aminen, jossa akuu aminen apah uu pienen joukon kesken ilman akuu usyh iö ä älikädessä. Ko aus a kaisu ehdään myös saman joukon kesken. Nykyaikainen e ais akuu aminen apah uu osin pääsään öises i e kossa, oisilleen en uudes aan un ema omien ih- mis en kesken pal elun a joajan a ulla, jolloin kyse alkaa olla enemmänkin ma kkinapohjaises a kuin epä i allises a jä jes elys ä. Mui a ma kkinapohjaisia keinoja seu aus en lie en ämiseen o a esi- me kiksi apaaeh oise henkilö akuu ukse , ku en apa u ma-, yöky y ö- myys- ja henki akuu us, jo ka kaikki kompensoi a sosiaalisen iskin eali- soi umisen seu auksia aloudellises i. Samoin oimi a julkisiin jä jes elyihin kuulu a sosiaali akuu ukse sekä sosiaalia us ukse . Lie en ämiss a egiaan kuulu ia julkisia jä jes elyi ä o a sosiaali akuu uksen ja -a us uksen lisäksi esime kiksi yöllisyyspolii ise iskienhallin amene elmä , ku en yö ömi- en ak i oin i oimenpi ee sekä uki yöllis äminen. Niiden a ulla oidaan ly- hen ää yö ömyysaikoja ja oisaal a ehkäis ä myös sosiaalis a sy jäy ymis ä. Osa so e-pal eluis a oidaan myös nähdä seu aus en lie en ämisen s a egiaan kuulu ina iskienhallin amene elminä. Esime kiksi päihdehuol o py kii eh- käisemään ja ähen ämään päih eiden ongelmakäy ös ä aiheu u ia sosiaalisia ja e eydellisiä hai oja (STM 2006, 22), eli osal aan lie en ämään sosiaalisen iskin ealisoi umisen aiku uksia. Kolmas iskienhallin as a egia, sopeu uminen, sisäl ää pääasiassa iime- sijaisia keinoja, joiden a ulla sosiaalisen iskin ealisoidu ua py i ään sel iy- ymään, ja joi a ei äl ämä ä ole e ukä een suunni el u. Epä i allisen ason sel iy ymiskeinoja o a esime kiksi eaaliomaisuuden ku en asunnon myyn i, pe heel ä ai yh eisöl ä lainaaminen ja hy än eke äisyys sekä useamman yön ekeminen. Ma kkinapohjaisiin a kaisuihin lukeu u a e ilaise laina esi- me kiksi pankeil a ja muil a inanssiyh iöil ä sekä e ilais en pankki alle us en sekä ahas o- ja osakesijoi us en myyn i. Julkisia iimesijaisia iskienhallin a- mene elmiä o a esime kiksi sosiaalipäi ys ys, joka a mis aa kii eellise sosi- aalipal elu esime kiksi päih eisiin ai las en u allisuu een lii y issä akuu- 201 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja eissa ilan eissa sekä oimeen ulo uki, joka on iimesijainen aloudellinen uki niissä ilan eissa, joissa henkilön ai ko i alouden ulo ja a a ei ä ii ä äl ämä ömiin menoihin (STM 2006, 10). Ku en aulukon mene elmä osoi a a , sosiaalis en iskien hallin a sisäl ää niin p e en ii isen kuin eak ii isenkin puolen. Riskien ennal aehkäisys a- egiaan kuulu a mene elmä o a jo läh ökoh aises i luon eel aan p e en ii- isiä, mu a eak ii isiksi keinoiksi mielle y seu aus en lie en ämiseen sekä sopeu umiseen äh ää ä iskienhallin amene elmä oidaan nähdä myös mahdollis a ina, eli osal aan ennal aehkäise inä oimenpi einä. Työllisyys- poli iikan a oi eena on yöpaikkojen ja yöllisyyden lisääminen sekä yö - ömyyden ähen äminen. Tällöin sen pii iin kuulu a iskienhallin akeino ku en uki yöllis äminen sekä nuo iso akuu ule a yleensä käy öön, kun so- siaalinen iski ( yö ömyys) on jo ealisoi unu . Näin ollen yöllisyyspoli iikan keinoin py i ään lie en ämään sosiaalisen iskin seu auksia. Toisaal a palkka uki, s a i aha sekä yö ömien ak i oin i oidaan näh- dä pi käaikais yö ömyy ä ja sy jäy ymis ä ehkäise inä oimina, jolloin ky- seessä on sekundää ip e en io. Sosiaali akuu ukse on pe in eises i näh y passii isina ja eak ii isina iskienhallinnan mene elminä, mu a myös niihin lii yy olennaises i ennal aehkäisy- ja in es oin iaja elu. Ensinnäkin niiden olemassaolo mahdollis aa iskino on yh eiskunnassa (esime kiksi yöpai- kan aihdokse , koulu au uminen sekä y i äjyys). Toisekseen akuu ukse oi a alen aa sosiaalis en iskien o eu umis odennäköisyy ä. Esime kiksi TyEL-kun ou uksen a ulla oidaan ennal aehkäis ä pysy ää yöky y ömyy - ä ja anhempain akuu ukse ehkäise ä uusiin sosiaalisiin iskeihin lue a aa yön ja pe he-elämän yhdis ämisen ongelmaa. Sosiaalis en iskien hallin aa o eu e aan e i asoilla, ja yksilön, yh eisöjen ja yh eiskunnan onkin huomioi a a iskienhallin aa koske issa a kaisuis- saan myös muilla asoilla apah u a oimin a. Yksilön ja ko i alouksien ulee oimin aympä is öä ka oi aessaan ja iskienhallin amene elmiä ali essaan huomioida julkisen iskienhallinnan ka a uus ja aso. Lisäksi a i aan ie- oa a jolla ole is a ma kkinapohjaisis a iskienhallin amene elmis ä. Tämän jälkeen mik o ason oimijoiden on mahdollis a ali a omaa iskino ohalua ja iskinsie okykyä as aa a epä i allise sekä ma kkinapohjaise iskienhallin- 202 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) amene elmä äyden ämään julkisia iskienhallinnan keinoja. Yh eiskunnan näkökulmas a aas on ä keä iedos aa epä i allis en ja ma kkinapohjais en iskienhallin amene elmien olemassaolo ja suh eu aa julkise oimenpi ee ase e uihin a oi eisiin. Yh eiskun a oi omilla oimillaan myös ohja a yk- silöiden ja yh eisöjen iskienhallin akäy äy ymis ä kannus amalla oi o ui- hin epä i allisiin ja ma kkinapohjaisiin mene elmiin esime kiksi aloudellisin kannus ein (esime kiksi apaaeh ois en akuu us en e o usedu ) ai pako - ein (esime kiksi julkis en e uuksien ason ai ka a uuden alen aminen). Sosiaalis en iskien hallin a - ii ekehyksen asemoin i Tässä lu ussa asemoidaan a ikkelissa kehi el y sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehys osaksi yh eiskun apoli iikkaa ja iskienhallin aa koske aa keskus- elua. Lu un alkupuolella esi ellään sosiaalis en iskienhallinnan e oja ja yh- äläisyyksiä sosiaalipoli iikkaan ja o ganisaa ioiden iskienhallin aan nähden. Tämän jälkeen koo aan ha ainno yh een ja ha ainnollis e aan sosiaalis en iskien hallinnan asemaa näiden kahden älimaas ossa. Lu un lopuksi esi el- lään sosiaalis en iskien hallinnan suhde a iimeaikaiseen yh eiskun apolii - isen kehi ykseen. Sosiaalis en iskien hallin aa ai sosiaalipoli iikkaa? Sosiaalipoli iikalla a koi e aan suppeimmillaan ahallis a oimeen ulo u - aa, joka sisäl ää sosiaali akuu us- (esim. eläkkee , sai aus-, yö ömyys- ja apa u mapäi ä aha ), sosiaalia us us- (esim. opin o uki ja lapsilisä ) ja sosiaa- lihuol oe uude (esim. oimeen ulo uki). Useimmi en sosiaalipoli iikkaan sisälly e ään myös julkise sosiaali- ja e eyspal elu (esim. päi ähoi o, las- ensuojelu ja ammaispal elu ).3 (Kajanoja 2016, 5.) Tällainen käsi eenmää- i ely pohjau uu eu ooppalaiseen käy än öön ja as aa suu in pii ein Ran- 3 Edellä maini ujen lisäksi sosiaalipoli iikkaan saa e aan sisälly ää esime kiksi e - eyspoli iikka, ak ii inen yöllis ämispoli iikka sekä asun opoli iikka, jolloin aas lähes- y ään englannin kielen käsi e ä social policy. Käsi e ’social policy’ osin ymmä e ään usein ielä laajempana sosiaali-, koulu us- ja alouspoli iikan yhdis elmänä, jo a aas Suo- messa enneminkin ku a aisiin yh eiskun apoli iikkana, joka aas oi meillä sisäl ää ielä mui akin poli iikkalohkoja. (Kajanoja 2016, 5.) 209 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja li iikkaa ja sosiaalis en iskien hallin aa yhdis ä ä alkoinen alue ka aa esi- me kiksi osin yh eisiä a oi ei a sekä halli a ia sosiaalisia iskejä. Vaaleim- man sä yinen ha maa alue edus aa uudelleenjakoa osana sosiaalis en iskien hallin aa, esime kiksi in as uk uu i-in es oin eja ie yillä alueilla iskien ehkäisemiseksi ja iskien seu aus en lie en ämiseksi. Tulojen uudelleenjakoa apah uu myös sosiaalis en iskien hallinnan ja sosiaalipoli iikan ulkopuolella, mis ä esime kkinä oidaan maini a p og essii inen ulo e o us. (Holzmann & Jø gensen 2001, 546.) Sosiaalis en iskien hallinnalla on myös oma sisäl önsä, joka ei ole osa so- siaalipoli iikkaa, ulojen uudelleenjakoa ai o ganisaa ioiden iskienhallin aa. Esime kiksi akaa alouspoli iikka, hy ä hallin o apa ja pe uskoulu us uke- a sosiaalipoli iikan a oi ei a ja au a a yksilöi ä halli semaan sosiaalisia iskejä, mu a ei ä ole osa pe in eis ä sosiaalipoli iikkaa, ei ä kä oisaal a myöskään osa o ganisaa ioiden iskien hallin aa, mu a ne kuulu a kui enkin selkeäs i sosiaalis en iskien hallin aan. (Holzmann & Jø gensen 2001, 546.) Taulukossa 5 on koo una yh een sosiaalipoli iikkaan, sosiaalis en iskien hallin aan ja o ganisaa ioiden iskien hallin aan lii y iä ominaispii ei ä, joi- a ässä lu ussa on käsi el y. Taulukko ii is ää näiden lähes ymis apojen e o sekä yh äläisyyde ja asemoi sosiaalis en iskienhallinnan omaksi kokonaisuu- dekseen, sosiaalipoli iikan ja o ganisaa ioiden iskien hallinnan älimaas oon. 210 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Taulukko 5. Pe in einen sosiaalipoli iikka, sosiaalis en iskien hallin a ja o ganisaa ioiden iskien hallin a e ailussa Sosiaalipoli iikka (Pe in einen) Sosiaalis en iskien hallin a O ganisaa ioiden iskien hallin a Ta oi e Hy in oin i Toimeen ulon a mis aminen A on maksimoin i Riski Pe in eise sosiaalise iski Pe in eise ja uude sosiaalise iski Esim. Liike oimin a iski , henkilös ö iski , omai- suus iski , keskey ys- ja as uu iski , kulje us iski , ie o iski Suh au uminen iskeihin Riski on uhka Riski on uhka Riski on sekä uhka e ä mahdollisuus Hallinnan luonne Reak ii inen P oak ii inen ja eak- ii inen P oak ii inen ja eak ii inen To eu amis aso Julkinen Epä i allinen Ma kkinapohjainen Julkinen Epä i allinen Ma kkinapohjainen Julkinen Toimeenpano Yh eiskun a Yksilö Yh eisö Yh eiskun a O ganisaa io Riskienhallin a- s a egia Sosiaali akuu us, sosiaalia us us, sosiaa- lihuol o, so e-pal elu Ennal aehkäisy, seu- aus en lie en äminen, sopeu uminen Väl äminen, pienen äminen, jakaminen, sii äminen, omalla as uulla pi äminen Sosiaalis en iskien hallin a osana sosiaalipolii is a pa adigman muu os a Aka eemiko un u a ole an yh ä miel ä sii ä, e ä 1990-lu ulla alkoi selkeä sosiaalipolii inen suunnanmuu os, jolle on e si y seli yksiä muun muassa globalisaa ios a, uuslibe alismis a, jälki eollises a akennemuu okses a ja kan- salais en odo us en muu oksis a (Bonoli ym. 2000). Tämä suunnanmuu os si- säl ää usei a osi ain limi äisiä aja ussuun ia ja on lisäksi saanu monimuo oi- sia i ah ei a e i puolilla länsimai a. Aka eemisessa ki jallisuudessa puhu aan sii ymises ä as ikkeelliseen, ak i oi aan, ehkäise ään, mahdollis a aan ja sosiaalisen in es oinnin pa adigmaan, jo ka kaikki sisäl ä ä yh ene iä mu a myös oisis aan e oa ia pii ei ä. Vaikka Suomessa sosiaali u an pe us ei a ei suunnanmuu oksen yh eydessä adikaalis i muu e u, eikä uo aja as uu a sii e y yksi yiselle sek o ille, oidaan yh eiskunnallisen keskus elun ode a 211 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja sii yneen passii ises a e uja jaka as a poli iikas a koh i ehkäise ää ja ak i- oi aa sosiaalipoli iikkaa. Riskienhallinnan näkökulmas a ka so una suun- nanmuu os ko os aa sii ymää passii ises a kompensoinnis a koh i ak i oi ia e uus- ja pal elujä jes elmiä ja näin ollen laajen aa osal aan käsi ys ä sosiaalis- en iskien hallinnas a. Pa adigman muu oksen aus al a oidaan löy ää ky ken ä uuslibe alis- miin; ideologiaan ja eo iaan, joka on saa u anu kansain älises i paljon suo- sio a iimeis en uosikymmen en aikana. Uuslibe alismin eo iaa o a luo- nee muun muassa unne u yh eiskun a iloso i Mil on F iedman, F ied ich Hayek ja Robe Nozick. Uuslibe alismi nojaa apaisiin ma kkinoihin, laajaan yksilön apau een ja julkisen allan minimaaliseen ooliin. Maksimaalinen yh eiskunnallinen hyö y ja hy in oin i saa u e aan uuslibe alis isen eo ian mukaan apaas i oimi illa ma kkinoilla, joiden kau a jä jes e ään myös sosi- aali u a ja muu pal elu . Val ion ooliksi jää ins i u ionaalis en eunaeh ojen luominen ja al ominen. Teo ian mukaan ja ku a alouskas u akaa hy in- oinnin lisään ymisen, sillä ikkaiden ikas uminen kas a aa myös alempien uloluokkien a allisuu a ns. alumae ek in uoksi. Me kille pan a aa on, e ä Suomessa, ku en muissakin Pohjoismaissa, e i- laisia ennal aehkäise iä sosiaalipoli iikan keinoja on käy e y jo uosikym- men en ajan. Ehkäise än sosiaalipoli iikan al akunnallisen oimenpideoh- jelman (STM 1995, 70) mukaan ”ehkäise ällä sosiaalipoli iikalla a koi e aan nii ä yh eiskun apoli iikan alueella eh ä iä pää öksiä ja oimenpi ei ä, joilla on kansalais en omaeh ois a oimin aa uke a ja sosiaalisia iskejä ja ongelmia es ä ä, ähen ä ä ai pienen ä ä aiku us”. Ehkäise ää sosiaalipoli iikkaa on Suomessa ha joi e u jo 1800-lu ul a läh ien, ja e miä on käy e y lukuisissa asiaki joissa iimeisen uosisadan aikana. Ehkäise än sosiaalipoli iikan a - peellisuu a on pe us el u e i aikoina niin kus annussääs öillä, pal eluiden in- eg aa iolla, yksilöiden elämänhallinnan ja oma oimisuuden lisäämisellä kuin palkka yön edelly ys en pa an amisella. (Rauhala 1998, 135.) Jonkin e an ehkäise äs ä sosiaalipoli iikas a e oa a suun aus on ak i- oi a poli iikka, jonka juu e o a ame ikkalaisessa e uus iippu uuskeskus- elussa (wo k a e-disku ssi). Eu oopassa ak i oin i oimenpi ei ä on kui enkin pe us el u enemmänkin sy jäy ymisen ehkäisyllä kuin e uus iippu uuksien 212 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) pois amisella (Jauhiainen 2005, 14–15). Ak i oi ia oimenpi ei ä on o e u käy öön länsimaissa 1990-lu un alus a läh ien ja nii ä on kohdis e u e enkin yö ömiin. Pa haimmillaan ak i oin i oi pa an aa yöllis ymis almiuksia ja ehkäis ä yö ömyyden nega ii isia seu auksia. Ak ii isen sosiaalipoli iikan ohella saa e aan puhua myös as ikkeellises a sosiaalipoli iikas a, jolloin oi- meen ulo u an eh ona on osallis uminen ak i oi iin ai yöllis ä iin oimen- pi eisiin. Tällöin sosiaali u as a ulee siis osi ain as ikkeellis a. (Ala-Kau- haluoma 2005, 43–44.) Hiukan uudempiin suun auksiin kuulu a sosiaalinen in es oin i -pa a- digma on luji anu asemaansa iimeisen uosikymmenen ajan e enkin län- simaisessa sosiaalipoli iikan u kimuksessa ja aka eemisessa keskus elussa. Vandenb oucke ym. (2011, 5) ii is ä ä sosiaalisen in es oinnin näkökulman kah een a oi eeseen. Ensinnäkin hy in oin i al io ulee uudis aa niin, e ä se paino aa pa emmin myös uusia sosiaalisia iskejä ja nykyajan yh eiskunnan a pei a. Toisekseen uudis uksen ulee a mis aa hy in oin i al ion aloudel- linen ja polii inen kes ä yys uudenlaisessa ie oon pe us u assa aloudessa. Yksilöi ä, pe hei ä ja yh eiskun aa ulisi ennemmin almen aa sopeu umaan e ilaisiin muu oksiin kuin keski yä ahinkojen ko jaamiseen. Sosiaalisis a in es oinneis a o a ki joi anee laajas i esime kiksi Gos a Esping-Ande sen (esim. 1996; 2002) sekä An hony Giddens (esim. 1994; 1998). Sosiaalisen in es oinnin pa adigma e o au uu uuslibe alismis a al ion oolin ko os amisella. Sosiaalisen in es oinnin puoles apuhuja ei ä usko, e ä ma kkina kykenisi ä halli semaan uusia sosiaalisia iskejä ilman al io a. Sosiaalinen in es oin i a joaakin länsimaille keinon ylläpi ää kilpailukykyä u au uma a uuslibe aalien keinoihin, joi a kansa on pi äny liian adikaa- leina. (Sipilä 2011, 361.) Myös sosiaalisen in es oinnin -pa adigman aus al a löyde ään kui enkin ky ken ä sosiaalimenojen pienen ämiseen. Teo ian mu- kaan in es oinni ihmis en oimin akykyyn ja as uullisuu een joh a a eali- soi u ien sosiaalis en iskien ähenemiseen ja näin ollen julkisia in e en ioi a a i aan ule aisuudessa ähemmän (Giddens 1994, 152–157). Sosiaalis a in es oin iaja elua k i isoi u alouden yliko os amises a, sosiaa lipolii isen in essin ka en umises a ja liias a as uullis amises a. Sosiaa linen in es oin iaja elu on saanu kui enkin hy in e i yyppisiä pii ei ä 213 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja e i ympä is öissä. Isossa-B i anniassa New Labou a ui Giddensin aja uk- seen sosiaalises a in es oinnis a ja läh i o eu amaan poli iikkaa man alla ”ei oikeuksia ilman el ollisuuksia”. Tällöin sosiaalinen in es oin iaja elu lä- heni huoma a as i wo k a e-disku ssia. Tanskalainen Esping-Ande sen aas ko os aa sosiaalisen in es oinnin yh eydessä ongelmien ehkäisyä ja mahdolli- suuksien lisäämis ä, ei niinkään as uullis amis a. Pohjoismainen sosiaalinen in es oin ipoli iikka e oaakin sel äs i b i iläises ä ja pohjoismainen malli on nos e u myös sosiaalisen in es oinnin osal a kansain äliseksi esime kiksi muille. Pohjoismaille ominainen yö oiman ak i oiminen, yön eon kanna - a uus, lapsikeskeinen poli iikka, ilmainen koulu us ja pal eluiden alueellinen a oi e a uus is u a e inomaises i sosiaalisen in es oinnin ideaan. (An ikai- nen 2006.) Edellä ku a un kehi yksen myö ä myös sana mahdollisuus on noussu so- siaalipoli iikkaa koske aan keskus eluun. Esime kiksi Heikki Hiilamo (2010, 14) puhuu sosiaalis en mahdollisuuksien poli iikas a ja äsmen ää, e ä ”sosiaa- lisilla mahdollisuuksilla a koi e aan ihmis en oimin akykyä pa an a ia ai si ä ylläpi ä iä sekä sosiaalis a osallisuu a edis ä iä myön eisiä sii ymiä”. Hiilamon ja Saa en (2010, 30) mukaan pe in eise iskienhallin ajä jes elmä on luo u as aamaan o eu uneiden iskien aiheu amiin hy in oin i ajeisiin, eikä sosiaalisia mahdollisuuksia ole huomioi u ii ä äs i. Esime kiksi päi ä- hoi oa ulisi a kas ella mahdollisuuksien näkökulmas a, jolloin sen oi huo- ma a edis ä än nais en yöu aa sekä an a an lapsille e äi ä menes yä myöhem- min yöelämässä. Sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehys sisäl ää samansuun ais a ideolo- giaa kuin edellä ku a u sosiaalipoli iikan suun aukse ja sen aus alla aiku - a a pi käl i sama kehi yskulu . Kaikkia edellä maini uja sosiaalipoli iikan kehi yssuun ia sekä sosiaalis en iskien hallin aa yhdis ää jollain apaa ennal- aehkäise ien sosiaalis en iskien hallin akeinojen hyödyn äminen. Lisäk- si a oi eena on almen aa kansalaisis a omaeh oisempia ja ky ykkäämpiä sopeu umaan e ilaisiin muu oksiin. Vii ekehys ko os aa sosiaalis en iskien äl ämiseen ja odennäköisyyksien pienen ämiseen lii y iä oimenpi ei ä ja sen a oi eena on a us aa yksilöi ä, yh eisöjä ja yh eiskun ia halli semaan is- kejä pa emmin. Sosiaalis en iskienhallinnan ii ekehyksen aus al a oidaan 214 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) löy ää myös huoli pe in eis en sosiaali u ajä jes elmien oimima omuudes a uusien iskien osal a. Sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehyksessä oidaan nähdä ii ei ä uus- libe alis ises a aja elu a as a, sillä se as uu aa yksilöi ä ja yh eisöjä osallis- umaan sosiaalis en iskien hallin aan ja pako aa huomioimaan myös epä i- allise sekä ma kkinaeh oise iskienhallin ajä jes ely . Vas uu aminen ai yksi yis äminen ei ä kui enkaan ole ii ekehyksen a oi ei a, aan al iolla on selkeä ja ä keä ooli sosiaalis en iskien hallinnan oimeenpanijana ja julki- se iskienhallin akeino ulo e aan e i poli iikkalohkojen alueille. Näin ollen ii ekehys on i se asiassa lähellä Pohjoismais a sosiaalis a in es oin iaja elua. Pa adigman muu oksen jälkeen sosiaalipoli iikka ko os aa ennal aeh- käise iä oimia ja sosiaalisia in es oin eja, mikä on sii äny u kimuksen ja keskus elun painopis een pal elujä jes elmään akuu us en sijas a. Sosiaa- lis en iskien hallinnan ii ekehys ko jaa osal aan ä ä painopis een liiallis a kään ymis ä huomioimalla asa-a oises i sekä iskien ennal a ehkäisyn, e ä niiden seu aus en lie i ämisen. Op imaalinen iskienhallin as a egia sisäl- ää nimi äin usei a iskienhallin akeinoja (sekä ulonsii oja e ä pal elui a) ja kokonaisuus ulisi ali a yksilön, yh eisön ai yh eiskunnan oimin aym- pä is ön ja a oi eiden mukaises i. Ku en Vandenb oucke (2002) o eaa ”On epä ealis is a aja ella, e ä sosiaalinen in es oin i al io oisi pois aa suu en osan pe in eises ä hy in oin i al ios a”. Lisäksi esime kiksi Kangas (2017) ko- os aa, e ä sekä ulonsii oilla e ä pal eluilla on oma oolinsa ky ykkyyksien aken amisessa ja ulonsii o oidaan i se asiassa nähdä myös sosiaalisena in- es oin ina. Yh een e o ja joh opää ökse Tämän a ikkelin ensisijaisena a oi eena oli aken aa mää i elmä ja eo ee - inen ii ekehys sosiaalis en iskien hallinnan käsi eelle. A ikkelissa esi e yn mää i elmän mukaan sosiaalis en iskien hallinnalla a koi e aan julkisia ja yksi yisiä oimenpi ei ä, joiden a ulla yksilö , ko i aloude , yh eisö ja yh eis- kunna oi a halli a aloudelliseen oimeen uloon lii y iä sosiaalisia iskejä. Sosiaalise iski ka a a e ey een, elinkaa een sekä yö- ja pe he-elämään lii y iä oimeen ulo iskejä, jo ka oidaan jao ella pe in eisiin sosiaalisiin is- 215 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja keihin (ku en yöky y ömyys, anhuus, kuolema) ja uusiin sosiaalisiin iskei- hin (ku en sy jäy yminen, yksinhuol ajuus, pi käaikais yö ömyys). Sosiaalis en iskien hallinnan mää i elmä ko os aa iskienhallin akeinojen sekä iskienhallin aan osallis u ien oimijoiden monimuo oisuu a. Sosiaali- sia iskejä oidaan halli a niin epä i allisin, ma kkinapohjaisin kuin julkisin- kin jä jes elyin. Riskienhallin amene elmiin kuulu a niin p oak ii ise kuin eak ii ise kin oimenpi ee , sekä pal elu e ä ulonsii o , joiden a ulla pys- y ään sekä ennal aehkäisemään sosiaalisia iskejä, e ä lie en ämään niiden seu auksia. Julkise iskienhallin amene elmä ei ä myöskään ajoi u sosiaa- lipoli iikan keinoihin, aan mukana on myös alous-, koulu us-, ja yöllisyys- polii isia keinoja. Vii ekehys osoi aa myös, e ä sosiaalis en iskien hallin a ei ole ainoas aan julkisen allan eh ä ä, aan ma kkina , pe hee ja yksilö o a myös ä kei ä oimijoi a p osessissa. A ikkelissa luo u sosiaalis en iskien hallinnan ii ekehys pohjau uu Maail manpankin uonna 2000 julkaisemalle SRM- ii ekehykselle, joka esi- el iin a kemmin a ikkelin alussa. SRM- ii ekehys on sosiaalis en iskien hallin aa laajempi kokonaisuus ja sisäl ää kaikki yh eiskunnallise iski , ku en luonnonilmiö , soda ja alousk iisi . SRM- ii ekehys on luo u e enkin kaik- kein köyhimpiä yh eiskun ia ja yksilöi ä aja ellen, eikä se sellaisenaan äysin so ellu kehi yneiden maiden ii ekehykseksi. Lisäksi se sisäl ää esime kiksi iskienhallin ap osessiin lii y iä ajoi uksia, jo ka on huomioi u ässä a ik- kelissa esi e ä än ii ekehyksen aken amisessa. A ikkelin oisena a oi eena oli osoi aa a e sosiaalis en iskien hal- linnan ii ekehykselle. Yh eiskunnan muu okse ku en globalisaa io, äes ön ikään yminen, yö- ja pe he-elämän muu okse sekä eknologian kehi ys o a uonee mukanaan uudenlaisia sosiaalisia iskejä, joihin pe in eise sosiaalis- en iskien hallin ajä jes elmä on näh y ii ämä öminä as aamaan. K i- iikki on kohdis unu lähinnä eak ii isiin akuu uspohjaisiin jä jes elmiin, joiden on näh y as aa an lähinnä yöma kkina iskeihin ja passi oi a an kansalaisia. K i iikki ei kui enkaan osu esime kiksi Suomeen, jossa ennal a- ehkäise ää sosiaalipoli iikkaa on ha joi e u jo pidemmän aikaa esime kiksi ka a ien sosiaalipal elujen ja pe uskoulu uksen a ulla. Ongelmana on kui- enkin ollu kokonaisku an puu uminen. 216 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Kun aka eeminen mielenkiin o kohdis uu yksi äiseen sosiaalipoli ii- kan osa-alueeseen, ku en aiemmin ulonsii ojä jes elmiin ja iime uosina sosiaa liseksi in es oinniksi lue a iin sosiaalipal eluihin, un uu älillä me sä unoh u an puil a. Lisäksi puh aas i sosiaali u aan sidoksissa ole a ymmä ys sosiaalis en iskien hallinnas a saa aa aja a muu poli iikkalohko , ma k- kinaeh oise ja epä i allise iskienhallin amene elmä sekä julkisen allan ulkopuolise oimija (ku en yksilö , yh eisö ja yksi yise o ganisaa io ) ulos iskienhallinnan ii ekehykses ä. Näin ollen sosiaalis en iskien hallin a ulee nos aa sosiaalipoli iikan yhdes ä eh ä äs ä omaksi yläkäsi eekseen, joka a - kas elee sosiaalisia iskejä nimenomaan iskienhallinnan, ei minkään poli ii- kan ai julkisen allan, näkökulmas a. A ikkelin kolman ena a oi eena oli asemoida iskien hallin a osaksi sosiaa lipoli iikkaan ja iskienhallin aan lii y ää keskus elua. Sosiaalis en is- kien hallin a on osi ain limi äis ä niin sosiaalipoli iikan kuin o ganisaa ioi- den iskienhallinnankin kanssa. Sosiaalis en iskien hallin a ka aa osin samo- ja iskejä sekä sosiaalipoli iikan e ä o ganisaa ioiden iskien hallinnan kanssa, mu a esime kiksi sen a oi e, oimeenpano ja iskienhallin as a egia e oa a sekä sosiaalipoli iikas a e ä o ganisaa ioiden iskienhallinnas a. Sosiaalis en iskien hallin a oidaan asemoida myös osaksi iimeaikais a sosiaali- ja yh eis- kun apolii is a keskus elua. A ikkelissa esi el y ii ekehys oidaan sijoi aa lähelle sosiaalisen in es oinnin pa adigmaa, jossa näkyy niin ennal aehkäisyn kuin as uullis amisen ideologiaa, mu a joka kui enkin ko os aa al ion oo- lia e a una uuslibe alis iseen aja elu apaan. Sosiaalisen in es oinnin pa a- digma paino aa kui enkin sel äs i sosiaalipal elui a, kun sosiaalis en iskien hallin a aas huomioi asa-a oises i sekä ulonsii o e ä pal elu . A ikkelissa esi ellyn uuden käsi eellisen ii ekehyksen a o syn yy sosiaa- lis en iskienhallinnan laaja-alaises a ka oi amises a, joka au aa ymmä ä- mään ilmiö ä kokonais al aisen iskienhallinnan näkökulmas a. Vii ekehys osoi aa sosiaalis en iskien hallinnan monimuo oisuuden ja kiinni ää huo- mion epä i allisiin ja ma kkinapohjaisiin iskienhallin amene elmiin julkis- en ohessa. Lisäksi se ko os aa sekä iskien ennal aehkäisyyn, e ä seu aus en lie en ämiseen äh ää ien iskienhallin as a egioiden a peellisuu a. Näin ollen se mahdollis aa iskienhallin ap osessin ja -mene elmien kokonais al ai- 217 Sosiaalis en iskien hallin a Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja sen uudelleena ioinnin ja kehi ämisen. Kyseessä on ensimmäinen puh aas i sosiaalis en iskien hallin aan keski y ä käsi eellinen mallinnus, joka aa ii ule aisuudessa ja kokehi elyä sekä - u kimus a useisiin osa-alueisiin lii yen; mi en epä i allisia, ma kkinapohjaisia ja julkisia jä jes elyi ä sekä e i iskien- hallin as a egioi a ulisi paino aa suh eessa oisiinsa, ja millaise iskienhal- lin amene elmä so el u a pa hai en kuhunkin sosiaaliseen iskiin. Läh ee Ala-Kauhaluoma, M. 2005. Keppiä ja po kkanaa: oidaanko ak i oinnilla aiku aa yö ömien yöllis ymiseen ja hy in oin iin? Yh eiskun apoli iikka 70(1), 42–53. An ikainen, A. 2006. In sea ch o he No dic model in educa ion. Scandina ian Jou nal o Educa ional Resea ch 50(3), 229−243 Alla d , E. 2000. Hy in oin i u kimus ja elämänpoli iikka. Teoksessa E. Nu minen ( oim.) Sosiaalipoli iikan uude a aukse . Helsinki: Palmenia-kus annus, 16–29. Amo-Agyemang, C. 2017. Unde s anding neolibe alism as go e nmen ali y: a case s udy o he IMF and Wo ld Bank s uc u al adjus men egime in Ghana. Aka eeminen äi öski ja. Lapin yliopis o. Aseno a, D., Bailey, S. J. & McCann, C. 2013. Managing he social isks o public spending cu s in Sco land. JRF (Joseph Rown ee Founda ion) epo . Bonoli, G., Geog e, V. & Taylo -Gooby, P. 2000. Eu opean Wel a e Fu u es. Towa ds a Theo y o Re enchmen . Camb idge: Poli y P ess. Cammack, P. 2002. Neolibe alism, he Wo ld Bank, and he New Poli ics o De elopmen . Teoksessa U. Ko ha i & M. Minogue ( oim.) De elopmen heo y and p ac ice: C i ical pe spec i es. Palg a e Macmillan, 157–78. COSO (The commi ee o Sponso ing O ganiza ions o he T eadway Commission). 2004. En e p ise Risk Managemen – In eg a ed F amewo k. Execu i e Summa y F amewo k. Deacon, B., Hulse, M. & S ubbs, P. 1997. Global Social Policy – In e na ional O ganiza ions and he Fu u e o Wel a e. London: Sage Publica ions. D axle , J. 2006. Globalisa ion and Social Risk Managemen in Eu ope – a Li e a u e Re iew. ENEPRI Resea ch Repo 23. Ellis, F. 1998. Household S a egies and Ru al Li elihood Di e si ica ion. The Jou nal o De elopmen S udies 35(1), 1–38. Esping-Ande sen, G. 1996. A e he golden age? Wel a e s a e dilemmas in a global economy. Teoksessa G. Esping-Ande sen ( oim.) Wel a e s a es in ansi ion. Na ional adap a ions in global economies. Lon oo: UNRISD. Esping-Ande sen, G. 2002. A child-cen ed social in es men s a egy. Teoksessa G. Esping-Ande sen ( oim.) Why we need a new wel a e s a e. Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess. 218 Ja na Kulmala Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Giddens, A. 1994. Beyond le and igh : he u u e o adical poli ics. Camb idge: Poli y P ess. Giddens, A. 1998. The hi d way. The enewal o social democ acy. Camb idge: Poli y P ess. Ha ey, D. 2005. A B ie His o y o Neolibe alism. New Yo k: Ox o d Uni e si y P ess. Hel be g, R., Jø gensen, S. & Siegel, P.B. 2008. Clima e Change, Human Vulne abili y, and Social Risk Managemen . Washing on DC: The Wo ld Bank. Hiilamo, H. & Saa i, J. 2010. Sosiaalis en mahdollisuuksien poli iikka. Teoksessa H. Hiilamo & J. Saa i ( oim.) Hy in oinnin uusi poli iikka – johda us sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Diakonia-amma iko keakoulun julkaisuja, A Tu kimuksia 27, 13–35. Hiilamo, H. 2010. Pi käaikais yö ömän sosiaalise mahdollisuude . Teoksessa H. Hiilamo & J. Saa i ( oim.) Hy in oinnin uusi poli iikka – johda us sosiaalisiin mahdollisuuksiin. Diakonia-amma iko keakoulun julkaisuja, A Tu kimuksia 27, 265–285. Holzmann, R. & Jø gensen, S. 2001. Social isk managemen : A new concep ual amewo k o social p o ec ion, and beyond. In e na ional Tax and Public Finance 8(4), 529–556. Hood, C. & Jones, D.K.C. 1996. Acciden and Design. London: UCL P ess. Hooge een, J. 2000. Risk and Insu ance by he Poo in De eloping Na ions. Teoksessa A. K eime & M. A nold ( oim.) Managing Disas e in Eme ging Economies. Washing on DC: The Wo ld Bank, 103–128. Hooge een, J., Tesliuc, E., Vakis, R. & De con, S. 2004. A guide o he Analysis o Risk, Vulne abili y and Vulne able g oups. Washing on DC: The Wo ld Bank. ISO 31000:2009. Risk managemen – p inciples and guidelines. In e na ional O ganiza ion o S anda diza ion, Gene a, Swi ze land. Jauhiainen, T. 2005. Kun ou a a yö oimin a polii isessa a gumen aa iossa. Re o iikan näkökulma kun ou a an yö oiminnan lakiesi yksen käsi elyyn uonna 2000. Sosiaali yön julkaisusa ja 3. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. Ju onen, M., Koskensy jä, M., Kuhanen, L., Ojala, V., Pen i, A., Po a i, P. & Talala, T. 2014. Y i yksen iskienhallin a. Helsinki: Finanssi- ja akuu uskus annus Oy. Kajanoja, J. 2016. Sosiaalipoli iikka – His o ia, nyky ila ja ule aisuus. Kansan Si is ys- yön Lii o, KSL. Kangas, O. 2017. Tulonsii o sosiaalisena in es oin ina. Esi ys Vakuu us ie een juhla- seminaa issa 30.3.2017. Ko honen, J. 2004. Näkökulmia ehkäise ään sosiaalipoli iikkaan. Läh ökoh iin, lin jauk- siin, o eu ukseen ja haas eisiin. Aka eeminen äi öski ja. Kuopion yliopis o: sosiaalipoli iikan ja sosiaali alouden lai os. McKinnon, R. 2004. Social Risk Managemen and he Wo ld Bank: Rese ing he ‘S anda ds’ o Social Secu i y? Jou nal o Risk Resea ch 7(3), 297–314. Mihalcioiu, R. 2014. Social Risk Managemen on Ge man Labou Ma ke . EIRP P oceedings, 187–192.