Sosiaaliset riskit : määritelmiä ja merkitys yhteiskunnassa

124 Sosiaalise iski – mää i elmiä ja me ki ys yh eiskunnassa Pauliina Ha akka Sosiaalis en iskien käsi e on usein mää i el y suppeas i. Sosiaalis en iskien hallin aan käy e ään suomalaisessa sosiaali u assa uosi ain lähes 70 milja dia eu oa, ja sosiaali akuu usjä jes elmissä lähes 40 milja dia eu oa. Sosiaalise iski sijoi u a koko elämänkaa elle, jo en niiden me ki ys on suu i yksilön oimeen ulolle. Sosiaalisiin iskeihin ja niiden syn ymiseen aiku a a usea ekijä . A ikkelissa koo aan yh een sosiaalisen iskin mää i elmiä ja analysoidaan sosiaalisen iskin käsi e - ä niiden pohjal a. Lisäksi a ikkelissa mää i ellään e ikseen kukin iski sosiaalis en iskien mää i elmien a ulla, jonka jälkeen u ki aan ilas o- aineis on a ulla sosiaalis en iskien me ki ys ä yh eiskunnassa ja iän ja sukupuolen näkökulmis a. Johdan o Sosiaalis en iskien käsi e ei ole äysin akiin unu . Yleisemmin sosiaalisilla iskeillä a koi e aan esime kiksi elämänkaa een ai e ey een lii y iä is- kejä, jo ka o eu uessaan aiku a a nega ii ises i yksilön oimeen uloon. Sosiaalise iski o a näky illä kaikkialla yh eiskunnassa. Yksilöille on kes- keis ä oma ja pe heen oimeen ulo ja hy in oin i, yönan aja poh ii esime kik- si, mi en se oisi halli a yöky y ömyyden iskiä ja polii iko nos a a esille esime kiksi yö ömyy een ja eläkkeisiin lii y iä kysymyksiä niiden ollessa ä kei ä puheenaihei a heidän äänes äjilleen. Sosiaali akuu uso ganisaa ioissa aas pohdi aan esime kiksi, mi en eläkejä jes elmän sosiaalinen ja aloudelli- nen kes ä yys u a aan ai mi en yö ömyyden iskiä oidaan ähen ää sekä akuu us- ja inanssialla mie i ään, millaisia uo ei a heillä on ule aisuudessa esime kiksi sai auden iskin a al a. (Ks. esim. So sa 2011, 11.) 125 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Sosiaalis en iskien me ki ys yksilöille ja yh eiskunnalle on suu i mode - neissa hy in oin i al ioissa. Sosiaalise iski ajoi u a koko ihmisen elin- kaa elle ja niiden o eu umisella on suu i me ki ys ihmis en hy in oinnille ja oimeen ulolle. Esime kiksi anhuuden iski ajoi uu yöu an jälkeen koko loppuelämän ajalle, jolloin akuu e a a aika oi olla hy in pi kä ja myös an- huuseläke ä oidaan maksaa jopa useiden uosikymmenien ajan. Sosiaalise iski aiheu a a o eu uessaan me ki ä iä kus annuksia koko yh eiskun- nalle: sosiaalis en iskien aiheu amien oimeen ulomene ys en ai niiden kus annus en ko aaminen ja esime kiksi yöky y ömien henkilöiden sii - yminen yön ekijäs ä eläkkeensaajaksi aiheu a a haas ei a hy in oin i al- ion ja sosiaali u ajä jes elmien aloudelliselle ja sosiaaliselle kes ä yydelle. Suomen sosiaali u an meno uonna 2015 oli a 66,3 milja dia eu oa, joka on suh eessa b u okansan uo eeseen 31,6 p osen ia. Vanhuu een lii y ä eläkkee ja pal elu muodos i a lähes 40 p osen ia sosiaalimenois a, ja oi- seksi eni en sosiaalimenoja käy e iin sai au een ja e ey een. Toimeen ulo- u an osuus menois a oli 61,5 ja pal elujen 38,5 p osen ia. (THL 2017, 1, 2, 4.) Tilas okeskuksen mukaan uonna 2015 aloudellinen huol osuhde oli 143, joka a koi aa sa aa yössäkäy ää henkilöä koh i 143 ei- yössäkäy ää henkilöä (Findikaa o i 2017). Suhdelu un ennakoidaan ule aisuudessa heiken y än en ises ään äes ön ikään yessä. Sosiaali akuu uksen meno uonna 2015 oli- a noin 38 milja dia eu oa, joka oli noin 18 p osen ia suh eessa b u okan- san uo eeseen (Vanne 2017, 227). Sosiaalise iski hy in oin i al ion kon eks issa oidaan jao ella pe in ei- siin ja uusiin sosiaalisiin iskeihin. Pe in eise sosiaalise iski o a ollee ole- massa jo ennen nykyaikais en sosiaali u amuo ojen syn ymis ä, ja nykyise sosiaali u ajä jes elmä onkin akenne u näiden iskien pohjal a. Pe in eisiä sosiaalisia iskejä o a sai auden, yöky y ömyyden, yö apa u man, yö - ömyyden, anhuuden ja kuoleman iski , jo en ne ajoi u a ihmisen koko elämänkaa elle. So ien jälkeinen yh eiskun a pys yi ähen ämään useimpia sosiaalisia iskejä, ja pe in eisen eollisuusyh eiskunnan iskien usko iin jo ulleen ähemmän ä keiksi ai jopa pois uneen. Jälki eollinen yh eiskun a on kui enkin muu anu me ki ä äs i ilanne a ja uusia iskejä on syn yny . (Esping-Ande sen 1999, 32.) Riski o a muodos unee muun muassa pe - 126 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) he-elämän, yöma kkinoiden, globalisaa ion, eknologis en uudis us en ja de- mog a is en muu os en seu auksena. (Ks. esim. Timonen 2003; Bonoli 2006.) Pe in eise sosiaalise iski ei ä ole kui enkaan pois unee aan ne o a edel- leen olemassa. Sosiaalisen iskin käsi e on mää i el y usein suppeas i hy in oin i al ion kon eks issa. Tämän uoksi sosiaalisen iskin mää i ely aiemmin esi e y- jä mää i elyjä hyödyn äen uo oman panoksensa ie eelliseen keskus eluun. Sosiaalisen iskin käsi eellä on myös oisenlaisia me ki yksiä kuin millaisen me ki yksen käsi e on hy in oin i al ion yh eydessä saanu . Lisäksi sosiaa- lisen iskin käsi eellä on synonyymejä, jo ka oi a käy ännössä a koi aa samaa kuin sosiaalinen iski hy in oin i al iossa. Tämän a ikkelin ensim- mäisenä a oi eena on u kia, mi en sosiaalisen iskin käsi e ä on mää i el y hy in oin i al ion kon eks issa ja analysoida näiden mää i elmien pohjal a käsi e ä. Lisäksi a koi uksena on analysoida mui a sosiaalisen iskin mää i- elmiä ai sosiaalisen iskin synonyymejä e sien niis ä iskin käsi e ä a aa ia unnuspii ei ä. Pe in eisiä sosiaalisia iskejä on myös mää i el y suh eellisen ähän ja li- säksi mää i ely esi e ään usein hajanaises i aka eemisessa ki jallisuudessa. A ikkelin oisena a oi eena on mää i ellä, millaisia sosiaalisia iskejä u - kimuskoh eiksi ali u sosiaalise iski o a sekä a a a kunkin iskin ominai- suuksia sosiaalisen iskin käsi een a ulla. Ta kas elussa keski y ään pe in- eisiin sosiaalisiin iskeihin. Uusia sosiaalisia iskejä a kas ellaan sil ä osin, kun ne lii y ä pe in eisiin sosiaalisiin iskeihin eikä nii ä äl ämä ä oida e o ella kuulu aksi puh aas i kumpaankaan ka ego iaan. A ikkelissa käsi el- lään sen uoksi myös äes ön ikään ymis ä ja pi käaikais yö ömyy ä, jo ka oidaan luoki ella sekä pe in eisiksi e ä uusiksi sosiaalisiksi iskeiksi. Sosiaa- lis en iskien me ki ys ä yh eiskunnassa analysoidaan almiiden ilas oaineis- ojen a ulla sekä iskien olyymien e ä iän ja sukupuolen me ki yksen osal a. Tilas oaineis o on aja u Suomeen, sillä Suomi pohjoismaisena hy in oin i- al iona on kiinnos a a u kimuksen kohde. 127 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Sosiaalisen iskin käsi een mää i elyä Mi en ja milloin iskis ä uli sosiaalinen? Riskillä a koi e aan aa aa, uhkaa ai epäedullis a apah umaa, joka oi koh- dis ua keneen ahansa (Ewald 2004, 23). Riski oidaan mää i ellä esime kiksi seu aa as i: ”jossakin mää in enemmän ai ähemmän odennäköis ä aa aa ai hai aa henkilölle, joka on sille al iina” (Albe 2004, 23). Riski a koi aa epä a muu a jonkin apah uman sa umises a, ja näis ä apah umis a ähin- ään yksi ai useampi on ei- oi o u. Riskin käsi eeseen lii yy siis keskeises i epä a muuden käsi e. (Me kho e 1987, 1–2; ks. myös Macgill & Siu 2004, 315–316; A en & Renn 2009, 1–2.) Riskillä oi olla appion lisäksi myös oi on mahdollisuus (ks. esim. Ran ala & Ki isaa i 2014, 65). Riski oidaan käsi - eellis ää kahdella a alla: iskinä jos ain ja iskinä jollekin. Ensimmäisellä ii- a aan ie yn apah uman sa umiseen ja sen odennäköisyy een. Jälkimmäi- sellä a koi e aan apah umaa, joka muu aa odo e ua apah uman kulkua. Tällöin ko os uu kyseisen apah uman me ki ys ja ä keys suh eessa nykyiseen ilan eeseen. (So sa 2011, 15–16.) Vakuu uksessa iskillä ei a koi e a apah umaa eikä ie ynlais a apah u- maa. Sen sijaan iskillä a koi e aan e i yis ä apaa käsi ellä ie yjä apah u- mia, jo ka oi a kohden ua jollekin ihmisjoukolle. (Ewald 2004, 45.) Ewaldin mukaan iski o a aina kollek ii isia, ain onne omuude o a henkilökoh- aisia (Ewald 1991, 199). Riski o a näky issä kaikkialla mode nissa yh eis- kunnassa. Beck on esi äny eo ian maailmas a iskiyh eiskun ana, jonka kes- kiössä o a iski mik o asol a mak o asolle ja paikallises a globaaliin asoon. (Beck 1999; ks. esim. So sa 2011, 11.) Riskeihin lii yy laaja joukko ule aisuu- den apah umia, jo ka o a usein monimu kaisia ja hy in e ilaisia (Kemshall 2002, 3). Riski oi a olla luonnollisia (esime kiksi luonnonka as o i ) ai ne oi a olla ihmisen oiminnan aiheu amia (esime kiksi alouspoli iikas a joh- u a in laa io). Riski oi a olla iippuma omia oisis a iskeis ä (esime kiksi yksi äinen sai as uminen) ai ne oi a ko eloida yksilöiden ai ajan (mak- o yyppise iski ) kanssa. Riski oi a olla ko i aloudelle ha inaisia, mu a ne oi a aiheu aa aka ia hy in oin i aiku uksia ai as aa as i iski oi a olla yleisiä, mu a niiden hy in oin i aiku ukse oi a olla lie iä. Ha inai- 128 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) ses a iskis ä esime kkinä on pysy ä yö ömyys ja yö apa u ma sekä yleises- ä iskis ä ilapäinen yö ömyys ja sai as uminen. (Holzmann & Jo gensen 2001, 539; 1999, 1011–1012; Wo ld Bank 2003, 5–6.) Riskillä oidaan a koi - aa e i asioi a e i yh eyksissä. Riskejä oidaan luoki ella iskien ominaisuuksien mukaan esime kiksi sosiaalisiin iskeihin, sijoi us iskeihin, aloudellisiin ja polii isiin iskeihin. (Me kho e 1987, 1.) Riskiin oi lii yä oisaal a yksilöl- lis ä pelkoa ja oisaal a sosiaalisia oikeuksia. Riskiä oidaan halli a esime kiksi akuu amalla, mu a oisaal a kaikkia iskejä ei oida halli a. Yh eiskunnas a iippuu se, mi en mää i ellään yksilöllises i ja oisaal a kollek ii ises i halli a- a iski. (Culpi 1999, 9–10.) Myös Helne o eaa, e ä sosiaalisen iskin käsi e on mää i el y usein hy- in lakonises i. Helnen mukaan pisimmälle iskien sosiaalisuuden ymmä - ämisessä mennään Albe in (2004) a ikkelissa, jossa hän Du e ge ’n (1950) aja us a laina en oikeu aa akuu uksen sen mo aalisen muu oksen kau a. Tä ä muu os a ku su aan iskin sosiaalis amiseksi. Riski siis sii e ään yksilöl- lisen a au umisen sijaan kollek ii in kanne a aksi. Sosiaalisen iskin käsi e mahdollis aa akuu us eknologian so el amisen sosiaalisiin ongelmiin sekä sosiaalis a oikeudenmukaisuu a e ä solidaa isuu a luomalla. (Helne 2004, 235–236; Albe 2004, 32; Go don 1991, 40.) Pa O’Malleyn mukaan sosiaa- lisen iskien käsi e ekee ämän mahdolliseksi, mu a ei äl ämä ömäksi (O’Malley 1992, 268). Sosiaalinen on usein koe u ongelmalliseksi käsi eeksi, koska sosiaalinen on jo ain, joka on olemassa, mu a mi ä kukaan ei oi koskea (Helne 2004, 235). Käsi eellä sosiaalinen oidaan ii a a siihen, e ä iski o a syn ynee so- siaalisessa kanssakäymisessä eikä siis yksi äis en yksilöiden oimes a. Lisäksi sosiaalinen a koi aa asioi a, jo ka oi a kohdis ua kenelle ahansa. Ewaldin (1991, 210) mukaan ihmis en yh eiselämäs ä aiheu uu äis ämä ä ongelmia ja onne omuuksia. Koska iski o a sosiaalisia, on nii ä myös ko ja a a so- siaalises i. (Helne 2004, 227–228.) Sosiaalisen oi ulki a myös ii aa aan sosiaalipoli iikkaan, sillä sosiaalis en iskien keskeinen hallin akeino on sosi- aali akuu us, joka on sosiaalipoli iikan yksi äline. Lisäksi sosiaali akuu us a ha joi e aan julkisen allan oimes a, jo en sosiaalis a u allisuu a o eu- e aan julkisen allan oimenpi eillä muun muassa sosiaali akuu usjä jes el- 129 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja mien a ulla. (Helne 2004, 228.) Yksilöllises ä iskis ä muodos uu sosiaalinen iski, kun 1) yksilöön kohdis u alla iskillä on laajempia yh eiskunnallisia seu auksia, 2) yh eiskun a unnis aa iski sosiaaliseksi, jo ka a i se a yh- eiskunnan puu umis a ja 3) yh eiskunnan kompleksisuus aiheu aa sen, e ä iski ei ä ole enää yksilöiden i sensä hallinnassa. Riskien yleis yminen ai- heu aa myös sen, e ei ä ne ole yksilöiden lisäksi myöskään pe heen ja ma k- kinoiden halli a issa. (Esping-Ande sen 1999, 37.) Sosiaalisen iskin käsi e ä oisi myös joh aa sosiaali akuu uksen käsi ees ä. Riski o a syn ynee sosiaa- lisessa kanssakäymisessä ja ne oi a kohda a kene ahansa eli sosiaalise iski o a ka a ia. Sosiaalisen iskin käsi e mahdollis aa myös sen, e ä sosiaalise ongelma oidaan akuu aa lakisää eisellä akuu uksella. (Helne 2004, 236.) Sosiaalise iski o a usein monimu kaisia, jonka uoksi koko yh eiskun aa oidaan pi ää as uullisena ja myös ko aus el ollisena (F oss, Kalimo & Pu- ola 2004, 344). Hy in oin i al ion an ama u a a koi aa, e ä yh eiskun a on halunnu ie oises i oimia ie yllä a alla, aikka oimin aan lii yy iskejä (Denney 2005, 9). Sosiaali akuu uksen ja sosiaalisen iskin käsi e ky key y ä ajallises i oi- siinsa, sillä molemma akiin ui a käy öön eollis umisen myö ä 1800-lu- ulla. Teollis uminen aiheu i uona aikana uusia oimeen ulon iskejä, kun esime kiksi sa ui yö apa u mia ai yö ömiä oli aiempaa enemmän. Edellä maini uja eollis umisen aiheu amia iskejä a en luo iin sosiaali akuu us. (Huh anen 2017, 58.) Nykyisiin sosiaalisiin iski ilan eisiin a audu iin si en hy in oin i al ion pe us amises a alkaen. Sosiaalis en iskien u aaminen lakisää eisellä akuu us u alla ajoi uu kui enkin ajallises i hy inkin e ilai- siin aiheisiin ja e i aikoihin maas a iippuen. Lisäksi sosiaalise iski muu - u a ajan kuluessa. Sosiaalisen iskien käsi e hy in oin i al ion kon eks issa Hy in oin i al ion kon eks issa sosiaalisilla iskeillä a koi e aan yh eiskun- nallises i me ki ä iä oimeen uloa uhkaa ia iskejä (ks. esim. Ande sen & Ringdal 2012, 19). Toimeen ulo iski oi a kohdis ua yksilöihin ai ko i alou- een esime kiksi sai auden seu auksena ai laajemmin ie yyn yh eisöön ai jopa ie yyn al ioon esime kiksi epidemian, luonnonka as o in ai in laa- 130 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) ion seu auksena (Holzmann & Jo gensen 1999, 1012). Sosiaalisen iskin suppeamma mää i elmä o a : henkilö ahingon aa a sosiaali akuu uksessa (Ran ala & Ki isaa i 2014, 65) ja lainsäädännössä henkilö iskeiksi luoki el u iski (Kangas & Niemelä 2017, 18), joilla a koi e aan pe in eisiä sosiaalisia is- kejä. Sosiaalisia iskejä oidaan jao ella e i a oilla. Yleisin aka eemisessa ki jal- lisuudessa esi e y jao elu on sosiaalis en iskien jao elu pe in eisiin ja uu- siin sosiaalisiin iskeihin. Pe in eise ja uude sosiaalise iski mää i ellään myöhemmin. McKinnon ym. jao ele a sosiaalise iski yöma kkinoihin ja elämänkaa een lii y iin iskeihin, e ey een lii y iin iskeihin, yöhön lii y iin onne omuuksiin ja sai auksiin ja yö ömyy een lii y iin iskeihin (ks. McKinnon ym. 2014, 24–25). Esping-Ande sen aas jao elee sosiaalise iski kolmeen luokkaan: e i yh eiskun aluokkiin, elämänkulkuun ja suku- pol iin lii y iin sosiaalisiin iskeihin. Esping-Ande senin mukaan e i yh- eiskun aluokilla on osi ain e ilainen sosiaalisen iskin aso, koska sosiaalise iski o a jakaan unee epä asaises i e i sosiaaliluokissa. Sosiaalise iski o a myös jakaan unee epä asaises i elinkaa en aikana. Lapsuuden ja anhuuden aja o a passii isempia aikoja, joihin myös kohdis u a suu imma köyhyys- iski . Jälki eollisessa yh eiskunnassa suu imma iski kohdis u a nuo uu- een ja aikuisuu een. E i sukupol ien älisiin e oihin sosiaalisissa iskeissä Esping- Ande sen o eaa, e ä köyhyys ja e ia oisuus oi a myös pe iy yä. (Esping-Ande sen 1999, 40–43.) Vaikka mää i elmä ja jao elu e oa a hy in oin i al ion kon eks issa jonkin e an, on sosiaalisilla iskeillä myös yh eisiä ominaisuuksia. Sosiaalise iski kohdis u a henkilöihin, jo en omaisuu een kohdis u ia iskejä ei luoki- ella sosiaalisiksi iskeiksi (Kangas & Niemelä 2017, 18). Tulo ja omaisuus o a aloudellisina esu sseina e ilaisia suh eessa sosiaalisiin iskeihin. Yksilöllis en sosiaalis en iskien o eu uminen a koi aa yleensä ansio ulojen ähenemis ä ai pää ymis ä, kun aas omaisuus oi joissain apauksissa oimia e äänlaisena akuu uksena iski ilan eissa ko a en si en ansio ulojen mene ys ä. (Hiilamo & Saa i 2007, 257–258.) Sosiaalisia iskejä oidaan pi ää yh eiskunnassa äl ä- mä öminä seu auksina eli nii ä ei ole mahdollis a äysin äl ää. 131 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Sosiaalise iski ajoi u a e i a alla ihmisen elämänkaa ella (Esping- Ande sen 1999, 36), sillä e i elämän aiheissa on e ilaisia sosiaalisia iskejä. So- siaalis en iskien ajoi uminen oidaan jakaa elämänkaa en aiheiden mukaan esime kiksi: syn ymään, lapsuu een, nuo uu een, aikuisuu een, anhuu een ja kuolemaan. Esime kiksi ihmise oi a kuolla elämänkaa en e i aiheilla, kun aas yö ömyyden iski ajoi uu yöikäiseen äes öön. Sosiaalise iski siis aiku a a ihmisiin ah emmin ie yissä elämän aiheissa ja yhmissä, aikka ne jakau u a koko elämänkaa elle ja koske a jollain a alla kaikkia ihmisiä. Sosiaalise iski lii y ä e i yises i sii ymiseen elämänkaa en e i aiheiden älillä ku en sii ymiseen nuo uudes a yöma kkinoille ja yöma kkinoil a eläkkeelle. Nykyään elämän ilan eiden nopea muu okse , muu os en en- nus ama omuus ja aih ele uus aiheu a a hy in oinnin ajeisiin aiempaa enemmän e ilais en ekijöiden yhdis elmiä. (Hells en 2004, 138; 2000, 88.) Sosiaalisia iskejä oidaan a ioida myös esime kiksi e i ikäis en ihmis en osal- a eli las en, nuo en, aikuis en ja anhus en näkökulmis a (So sa 2011, 25). Osa sosiaalisis a iskeis ä on ja ku ia, jopa ikuisia, oise o a aas muu - u ia iskejä, jo ka ” ule a ja mene ä ” his o ian mukana. (Esping-Ande sen 1999, 36–37.) Tänä päi änä pe in eisiksi ka so a a sosiaalise iski o a o- dennäköises i ule aisuudessakin ja ku ia, mu a sen sijaan osa uusis a sosiaa- lis a iskeis ä saa aa olla muu u ia ai osas a oi ulla jopa pe in eisiä sosiaali- sia iskejä ajan kuluessa. Todennäköises i ajan kuluessa nousee uusia sosiaalisia iskejä, joi a ei ällä he kellä ole edes mahdollis a ennakoida. Esime kiksi sai as umisen ja kuoleman iski o a ollee olemassa mode nin si ilisaa ion aikana, mu a yö ömyyden iski on uudempi iski. Edellä maini u kaksi pe- in eis ä sosiaalis a iskiä o a luon eel aan yleisiä, jo ka kohden u a kaikkiin ihmisiin. Sen sijaan osa iskeis ä on ainakin osi ain sosiaalises i s a ikoi u- nei a, koska ne o a odennäköisempiä ie yillä sosiaalisilla yhmillä. Tällaisia iskejä o a muun muassa yö ömyyden ja köyhyyden iski . Sosiaalis en is- kien jakaan umiseen ihmis en älillä aiku a a si en esime kiksi sukupuoli, sukupol i, ikä ja sosiaaliluokka. (Esping-Ande sen 1999, 32, 36–37.) Työ ö- myyden iski oidaan nos aa esille esime kkinä iskis ä, joka on yleisempi iski ma alammin koulu e uilla kuin ko keammin koulu e uilla. Rawlsin oikeu- denmukaisuuspe iaa eisiin lii yy eo ia pää öksen eos a ie ämä ömyyden 132 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) e hon akana. Tämän pe iaa een mukaan oidaan aja ella sosiaalis en is- kien jakau u an sa uman a aises i, jolloin ie ämä ömyyden e hon akana oimi a akuu usjä jes elmä jaka a iskin. Tällöin sosiaalisen iskin o eu- uminen ei me ki se yksilön kannal a niin suu a aloudellis a mene ys ä kuin se muu en aiheu aisi. (Rawls 1972; Hag o s, Kajanoja & Kangas 2004, 302.) Sosiaalise iski sisäl ä ä yksilöllisiä iskejä ja mak o ason yh eisöllisiä iskejä. Lisäksi ne oi a sisäl ää mak o asolla jä jes elmä iskejä, jo ka aiheu - a a aloudellisia kus annuksia yksilöille ja yh eiskunnalle. Mak o ason jä - jes elmä iskeinä oidaan pi ää äes ö aken een muu okseen lii y iä ilmiöi ä. Mone sosiaalis a iskeis ä o a sellaisia, e ei ä ne so ellu kaupallises i halli - a aksi. Tä ä seli ää iskienhallin aan ja akuu amiseen lii y ä akuu uk- senan ajan ja – o ajan älise kus annus-hyö ya io sekä as uun alinnan ja mo aalikadon ongelma . Lisäksi mone sosiaalise iski oi a myös koh- dis ua yksilöön ennen kuin yksilön on ollu mahdollis a o aa akuu us a ai maksaa akuu usmaksua. On myös olemassa iskejä, jois a yksilö ei ole edes ie oinen ja si en iskiä a en ei ole myöskään osa u a au ua. Joi ain sosi- aalisia iskejä leimaa se, e ä henkilö oi i se aiku aa iskien o eu umiseen ku en esime kiksi aloi amalla opiskelun ai jäämällä hoi amaan las a ko ona. Sosiaalisiin iskeihin lue aan si en sekä o e u e ä pako e u iski . Yksilöl- lisen iskin o eu umisel a edelly e ään akuu uskon eks issa akuu e ulle aiheu unu a ahinkoa, joka on objek ii ises i e i ahojen ode a issa ja hy- äksy ä issä. Tosin sosiaali u an hy äksy ä yys saa aa joissain yksi äis a- pauksessa jäädä is i ii aiseksi ku en esime kiksi yö ömyys u assa. E ukä- een a kas eluna lähes kaikki sosiaalise iski oi a pe iaa eessa kohdis ua kaikkiin ihmisiin, jolloin iskeis ä ulee yh eisöllisiä ja syn yy kollek ii inen in essi suojau ua nii ä as aan. Sosiaalis a iskiä ei oida mää i ellä ai laskea ainoas aan yksilöllisen iskin a ulla, jolloin a i aan iskin kollek ii is a ai yleis ä mää i elyä ai laskemis a. Sosiaali u a aiku aa sosiaalisiin iskeihin ennal a ehkäisemällä sosiaalis en iskien o eu umis a ai alen amalla iskien aiheu amia mene yksiä. Toisaal a aas sosiaali u a oi myös aiheu aa joi- denkin sosiaalis en iskien syn ymis ä ai niiden pahenemis a. (Fo ss, Kalimo & Pu ola 2004, 341–344.) 139 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja eempia sosiaalisia iskejä o a esime kkejä yöma kkinoiden epä a muu een ja pienpalkka-aloihin lii y ä iski . (Timonen 2003, 27–39.) Esime kiksi Bonoli luoki elee uude sosiaalise iski kolmeen e i luokkaan: 1) yön ja pe - heen yhdis ämisen ongelma , 2) yö ömyys, epä akaa yöma kkina-asema ja yön ekijöiden köyhyys ja 3) ii ämä ön sosiaali u a (Ebbinghaus 2006, 124). Timonen yhdis ää uusien sosiaalis en iskien luoki eluja ja jakaa iski kol- meen luokkaan: pe he aken eiden ja sukupol i oolien muu okse , yöma kki- noiden muu okse ja ma kkinoiden kas a a ooli (Timonen 2003, 23). Joissain mää i elmissä uusien sosiaalis en iskien on mää i el y ole an köyhyys iskejä, joi a sosiaalinen mode nisaa io on aiheu anu (ks. esim. A mingeon 2006, 101). Mode nin hy in oin i al ion haas eena on se, mi en se pys yy sopeu umaan ja a joamaan kansalaisille u aa uusien iskien a al- a (Ande sen & Ringdal 2012, 17). Uusia sosiaalisia iskejä esiin yy aiempaa enemmän ja aloudellise , demog a ise ja sosiaalise aken ee o a lisännee sosiaalis en iski yhmien mää ää ja/ ai näiden yhmien ajau umis a köyhyy- een (Hube & S ephens 2006, 145). Lisäksi hy in oin i al ion e o mi oi a synny ää uusia a pei a ja iskejä sosiaali u an heiken yessä sekä yksi yis en pal elujen ja yksi yis ämisen lisään yessä (Hells en 2004, 138–139). Uude sosiaalise iski kohdis u a pieniin ja hy in e ilaisiin yhmiin ku en esime kiksi nuo iin yö ömiin ja yön ekijöihin, lapsipe heisiin, maa- hanmuu ajiin ja yösken ele iin naisiin (Timonen 2003, 21; Bonoli 2006, 8; A mingeon 2006, 101; Ro ny 2014, 407). Nämä iski oi a kohden ua myös ihmisiin, joilla ei ole omaa edun al on aa. Uusia sosiaalisia iskejä y i e ään halli a useammin pal eluilla kuin ulonsii oilla. Esime kkinä äs ä on yön e- kijöiden pi äminen yöma kkinoilla ai pääseminen akaisin yöma kkinoille e ilais en pal eluiden a ulla ulonsii ojen sijaan (ku en pe in eis en iskien kohdalla). (Timonen 2003, 22; Hube & S ephens 2006, 143; Häuse mann 2012, 113–115.) Sosiaalis en iskien kehi ys yh eiskunnassa So ien jälkeinen hy in oin i al io onnis ui ähen ämään monia pe in eisiä sosiaalisia iskejä, e i yises i anhuu een lii y iä iskejä (Esping-Ande sen 1999, 32–33). Pe in eiseen eollisuusyh eiskun aan lii y ien sosiaalis en iski- 140 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) en usko iin ole an ähemmän ä kei ä ai osi ain jopa pois uneen (Hells en 2004, 137). Jälki eollinen mu os, aloudellinen globalisaa io sekä yöma kki- noiden muu okse ja demog a ise muu okse nos i a esille uude sosiaalise iski (Taylo -Gooby 2004a, 45–47). Uusia iskejä on myös nimi e y jälki- eollisiksi sosiaalisiksi iskeiksi (Pin elon 2013, 54). Jälki eollinen yh eiskun a on si en muu anu pe in eis en hy in oin i al ioiden iski akenne a, joka on aiheu anu aiempaa suu empaa e ia oisuu a. Talouden ja yöma kkinoi- den muu okse globalisaa ion ja nouse an koulu us ason uoksi, demog a ise muu okse ja muu okse sukupuol en oolijaoissa haas a a hy in oin i al i- on alkupe äisiä a oi ei a. (Esping- Ande sen 1999, 32–33; Bonoli 2006, 3.) Aiem paa suu empaa e ia oisuu a seli ää se, e ä uude iski ei ä kuulu- nee pe in eisessä hy in oin i al iossa unnis e uihin iskeihin (A mingeon & Bonoli, 3). Pe in einen hy in oin i al io oli suunni el u homogeenisiin ja kas a iin yh eiskun iin, joissa sosiaalisen iskien jakaminen oli mahdollis a ja joissa suu in osa ihmisis ä oli yöelämässä (Hells en 2004, 138). Uude sosiaa- lise iski o a aiheu anee painei a sosiaali u aan kuulu ille e uuksille ja pal eluille (Taylo -Gooby 2004b, 1). Hy in oin i al ion onkin sopeudu a a kas a iin uusiin sosiaalisiin iskeihin (Bonoli 2006, 4). Jälki eollisessa yh eiskunnassa alouskas u on hidas unu ja sii ä on ullu aiempaa epä a mempaa. Lisäksi jälki eolliseen aiheeseen lii y ä sosiaalise muu okse aiheu a a uusia a pei a ja iskejä. (Hells en 2004, 138; Ande sen & Ringdal 2012, 17.) Riski yh eiskunnassa ei ä lii y enää ulkoisiin uhkiin aan myös sosiaalisen muu oksen, aloudellis en oimien, ie eellisen kehi yk- sen ja eknologisen muu oksen aiheu amiin iskeihin (Kemshall 2002, 10). Teknologisen kehi yksen ja nopean sosiaalisen muu oksen aiheu ama si u- aiku ukse o a lisännee ilan een haas a uu a, koska si u aiku ukse o a ollee ennus ama omia, ei- äl e ä issä ole ia ja al oma omia. Samanaikai- ses i on myös yksilöllis äminen noussu ah emmin esille eli yksilön pi äisi olla i se as uussa aiempaa enemmän iskeis ä (Ande sen & Ringdal 2012, 17– 18; Kemshall 2002, 111– 131). Riskiin on aina lii yny epä a muus. Riski on ollu aina osa ihmiselämää ja sosiaalis a kehi ys ä, mu a ny oidaan poh ia, onko iskeis ä ullu jo ain ulkoa ule aa, jo a on aikeaa halli a. (Ande sen & Ringdal 2012, 18; ks. myös Taylo -Gooby & Zinn 2006.) Culpi uo esille 141 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja myös sen, e ä ie yjen maiden sii yminen hy in oin i al ios a hy in oin- iyh eiskun aan on aiheu anu sen, e ä myös sosiaalisen iskin käsi e ä on mää i el y uudelleen (Culpi 1999, 32). Pe in eise ja uude sosiaalise iski o a siis samanaikaises i läsnä mode - nissa hy in oin i al iossa (Hells en 2004, 139; A mingeon 2006, 100). Pe in- eise sosiaalise iski koske a laajaa joukkoa, e i yises i kas a aa eläkeläis en joukkoa (Hells en 2004, 139). Taylo -Goobyn uonna 2004 esi ämä kysy- mykse o a edelleen ajankoh aisia: mi en pe in eisiin iskeihin kohdis u a poli iikka oisi oimia ehokkaas i aloudellisessa ja demog a isessa paineessa sekä mi en oidaan kehi ää uusien sosiaalis en iskien edelly ämää uuden- lais a poli iikkaa. Pe in eis en sosiaalis en iskien on ennakoi u kas a an edelleen, mu a joidenkin a ioiden mukaan uusien sosiaalis en iskien on ennakoi u kas a an ieläkin nopeammin (A mingeon 2006, 106). E i maa o a a au unee uusiin sosiaalisiin iskeihin hy in e i a alla, joka joh uu e i- laisis a a peis a ja sopeu umiskeinois a (Ande sen & Ringdal 2012, 19). Voi- daan kysyä, lii y ä kö sosiaalise iski ja niiden hallin a ielä ah as i sosiaa- lisiin jao eluihin ku en esime kiksi sosiaaliluokkaan ai onko iskeis ä ulla enemmän yksilöllisiä (Ande sen & Ringdal 2012, 18). Aka eemisessa ki jalli- suudessa on kui enkin a ioi u sosiaalis en iskien sekä jakaan u an epäoikeu- denmukaises i, e ä niiden hallinnassa ole an e ilaisia esu sseja (Ande sen & Ringdal 2012, 22; ks. esim. Pin elon 2013). Riskiyh eiskunnassa as uullisuus ja alinna ko os u a (Kemshall 2002, 1). Beckin (1999, 48, 135) mukaan mode nisaa io ja e uude aiheu a a i se is- kejä, jolloin painopis e iskeissä on sii yny ulkoisis a uhkis a eollis umisen ja mode nisaa ion aiheu amiin uhkiin. Riskiyh eiskunnassa ei ole enää kyse niinkään hy in oinnin jakau umises a kuin iskien jakau umises a. Huo- no-osaisimmalla on usein ko keimma iski ja heikoimma mahdollisuude halli a iskejä, mu a iskiyh eiskunnassa iski kohdis u a kaikkiin jossain mää in. Henkilön elämänkulkua ei kui enkaan oida a ioida enää samalla a alla luokka-aseman pe us eella. (Kemshall 2002, 5–7; ks. myös Zinn 2008, 22; Denney 2005, 45.) Myös Beckin esi ämää näkemys ä mode neis a ja pe- in eises ä iskeis ä on k i isoi u. K i iikeissä on käy e y esime kkinä aka aa sai au a, joi a on aina ollu , mu a nykyinen lääke iede löy ää sai auksia aiem- 142 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) paa pa emmin. (Kemshall 2002, 8; ks. myös Culpi 1999, 117.) Beck kysyy, e ä eikö iskiyh eiskun a ole ollu aina olemassa ja ei ä kö kaikki iski ole yh ä anhoja kuin eollinen yh eiskun a. On aikea sanoa, o a ko iski li- sään ynee , mu a iskeillä on ainakin uusia pii ei ä. (Kemshall 2002, 8.) Ny- kyinen hy in oin i al io ei kui enkaan ka a ii ä äs i iskejä eikä si en uusia sosiaalisia iskejä ole mahdollis a äysin halli a (Kemshall 2002, 19). Riskiyh- eiskun a kui enkin ko os aa iskin kollek ii isuu a (Culpi 1999, 43). Toi- saal a Culpi uo myös esille, e ä ki jallisuudessa uodaan paljon myös esille sosiaalisuuden ka oamis a (Culpi 1999, 81) ai sen heiken ymis ä ( Helne 2004, 229–230). Mode nia hy in oin i al io a pi äisi a kas ella suh eessa iskeihin, jo ka lii y ä ihmisen elinkaa een, yöhön ja yöma kkinoihin (Hells en 2004, 137). Riski ja epä a muus o a mode nin yh eiskunnan unnuspii ei ä (Hell- s en 2004, 138). Joidenkin näkemys en mukaan kaikki iski o a äl e ä is- sä, mu a ämä näkemys ei so ellu pe in eisiin sosiaalisiin iskeihin (ks. esim. Kemshall 2002, 1). Sen sijaan osa uusis a sosiaalis a iskeis ä oi olla pois e a- issa ai ainakin niiden me ki ys ä oidaan ähen ää (ks. esim. Bonoli 2006, 23–24). Sosiaali u ajä jes elmä o a ka anee ja akuu anee uosikymmenien ajan ie yn suh eellisen pienen mää än hy in mää i el yjä sosiaalisia iskejä ku en esime kiksi lyhy kes oisen yö ömyyden, yöky y ömyyden ak ii i- uosien aikana ja ii ämä ömän oimeen ulon anhuuden aikana. Osa jä jes- elmis ä on pe us unu joukkoon ole uksia ku en esime kiksi selkeään ajauk- seen yksilön e i elämän aiheiden älillä, mies en ja nais en älisiin ooleihin pe heessä, ydinpe heen ah oihin si eisiin ja kokoaikaisiin pi kiin yösuh ei- siin. Uusia aloudellisia ja sosiaalisen elämän iskejä on kui enkin ilmes yny ja ne usein ah is a a oinen oisiaan. Nämä iski oi a aiku aa yksilöiden ja pe heen oimeen uloon, mu a myös esime kiksi ajankäy öön. Riski myös pako a a yksilöi ä sii ämään ahaa ja/ ai aikaa elämänkaa en aikana, johon aiku aa muun muassa elämän aihe. Tämä oidaan ehdä usealla a alla. (D’Addio & Whi e o d 2008, 14.) Ihmis en elämänkulu o a ullee myös yhä he e ogeenisimmiksi. Sosiaalise iski , ainakin sosiaali akuu uksessa, paino u a yhä ah emmin yöhön ja yöllis ymiseen. Riskejä siis jae aan yhä 143 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja enemmän yöllis ymisen pe us eella. On hy ä kysyä, millainen on hy ä yh eis- kun a? Tällöin oidaan myös kysyä, mi en äys yöllisyys saadaan u a ua ai pi äisikö yksilöiden kan aa i se as uu yöllis ymises ä. (So sa 2011, 32.) E ilaise sosiaalise iski ja niiden me ki ys yh eiskunnassa Tässä lu ussa u ki aan pe in eisiä sosiaalisia iskejä: sai aus/sai as uminen, yöky y ömyys, yö apa u ma ja amma i au i, yö ömyys, anhuus ja kuo- lema. Lisäksi edellä maini ujen iskien yh eydessä a kas ellaan pi käaikais- yö ömyy ä ja ikään ymis ä, jo ka oidaan luoki ella sekä pe in eisiksi e ä uusiksi sosiaalisiksi iskeiksi. Kukin sosiaalinen iski mää i ellään hyödyn äen myös yleisiä sosiaalisiin iskeihin lii y iä unnuspii ei ä, joi a on ku a u edellä. Sosiaalis en iskien me ki ys ä yh eiskunnassa analysoidaan ku aamal- la niiden olyymia yh eiskunnassa muu aman keskeisen unnuslu un a ulla sekä u kimalla ku akin sosiaalis a iskiä iän ja sukupuolen näkökulmas a. Tämä ehdään analysoimalla almii a ilas oaineis oja, jois a u ki aan iskin esiin y yy ä e i ikäisillä ja e i sukupuolilla. A ikkelissa ole a ku a o a al- mii a ilas oku ia, kun aas auluko on muoka u almiiden ilas oaineis ojen pohjal a. Luku on jao el u e i iskien mukaan alalukuihin, joissa mää i ellään ensin iski, sen jälkeen pohdi aan iskien me ki ys ä yh eiskunnassa ja iskin me ki ys ä iän ja sukupuolen mukaan. Joidenkin is kien osal a iskien me - ki ys yh eiskunnassa ja iskin me ki ys iän ja sukupuolen mukaan –lu u on yhdis e y yhdeksi alalu uksi. Pe in eise sosiaalise iski o a e ilaisia, jonka uoksi analysoi a a ilas oaineis o ei ä ole äysin iden isiä. Sai auden/sai as umisen iski Mää i elmä Maailman e eysjä jes ö, WHO, mää i elee e eyden äydellisen yysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hy in oinnin ilaksi. Sai aus aas mää i ellään usein poikkea uudeksi no maalis a, unnis e a aksi häi iöksi elimis ön oiminnas- sa. Te eyden ja myös sai auden mää i elmä ei ä kui enkaan ole yksiseli ei- siä aan niihin sisäl yy ulkinnan a aisuu a. Sai aude o a hy in yksilöllisiä, ja ne syn y ä usean ekijän yh eis aiku ukses a. (Duodecim e eyski jas o.) 144 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Sai aus oi olla poikkea uu a ihmisen yysisessä, psyykkisessä ai sosiaalisessa oiminnassa, joka aiheu aa ilapäis ä ai pysy ää hai aa ai oiminnan ajau - a (MOT Kieli oimis on sanaki ja). Sai auden iski on äes ön keskuudessa yleinen iski, koska siihen oidaan ka soa kuulu an hy in laajas i e ilaisia sai- auksia ja si en iski kohdis uu pe iaa eessa koko äes öön. Riski oi olla lie ä ai aka a sai auden ilan mukaan, jolloin myös iskin aiheu ama seu aukse yksilölle ja myös yh eiskunnalle aih ele a . Sai auden iski on useimmi en mik o ason iski, mu a se oi aisiin luoki ella myös mak o ason iskiksi esi- me kiksi pandemia ilan eissa. Sai aus oi aiheu aa yöky y ömyyden ai sai as unu henkilö oi olla äysin ai osi ain yökykyinen. Sosiaali akuu uksen kon eks issa sai auden iskillä a koi e aan yöky y ömyyden näkökulmas a lyhy aikaisempaa is- kiä – muu aman päi än sai as umises a aina noin uoden ja ku an sai as u- miseen saakka. (Ks. esim. Sai aus akuu uslaki 2004/1224.) Sai auden aiheu - ama yöky y ömyys aiheu aa oimeen ulon mene ys ä ja sai as umisen oidaan ka soa ole an yksi keskeisimmis ä yöpanoksen mene ämisen syis ä. Heiken yny yöky y ömyys oi myös alen aa henkilön yökykyä, jolloin oidaan puhua p esen eismin aiheu amis a kus annuksis a. Lisäksi sai aus oi aiheu aa sai as uneelle kus annuksia esime kiksi sai auden hoi oon käy- e ä inä lääkekus annuksina, joiden osal a ei ole ase e u sai auden kes oon lii y iä enimmäis ajoi uksia. Sai aus akuu uksen pii iin lue aan myös Suo- messa anhemmuus ie yjen edelly ys en äy yessä. Sai aus oi ja kua myös uoden ajanjakson jälkeen, jolloin eläkejä jes elmässä oidaan a kais a, onko henkilö yöky y ön ai yökyinen. Sai auden iski a koi aa siis akuu uksen kon eks issa lyhy aikaisempaa iskiä kuin yöky y ömyys, joka on pääsään- öises i pidempikes oinen iski. Lisäksi sai auden iski ei äl ämä ä aiheu a yöky y ömyy ä aan esime kiksi lääkekus annuksia, ja ällöin kyse oi olla hy inkin pi käkes oises a iski ilan ees a. Sai auden iski on siis oimeen ulo- iski ja myös iski sai auden aiheu amien kus annus en hallinnas a. Lisäksi sai auden iski oidaan luoki ella e ey een lii y äksi iskiksi. Ihminen oi sai as ua missä ahansa iässä elinkaa en aikana, mu a yöky y ömyys on yöikäiseen äes öön lii y ä iski. Riskissä on myös hieman aloudellisen is- 145 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja kin pii ei ä, koska aloussuhdan eilla on osoi e u ole an jonkin e an ai- ku us a iskin odennäköisyy een. Riskin me ki ys yh eiskunnassa Vuonna 2016 Suomessa makse iin sai aus akuu usko auksia 3,7 milja dia eu oa, jos a sai auspäi ä ahojen osuus oli noin 819 miljoonaa eu oa eli 22 p osen ia kaikis a sai aus akuu usko auksis a. Vuonna 2016 sai auspäi ä- ahansaajia oli noin 313000 ja sai aanhoi oko auksia makse iin uonna 2015 noin 4,2 miljoonalle henkilölle. (Kela 2017b, 12.) Ku io 1 ku aa sai auspäi ä- ahansaajien mää än kehi ys ä uosina 1968–2016. Ku ios a oidaan pää el- lä, e ä 1990-lu un aan uman aikana ehdyn yön mää än äheneminen on myös ähen äny päi ä ahansaajien mää ää. Taloudellisessa laskusuhdan ees- sa myös osa yön ekijöis ä saa aa i isanomisen pelossa äl ää sai auslomalle jäämis ä. Sai auspäi änsaajien mää ä nousee as aa as i aloudellises i hy änä kau ena. Vas aa a kehi ys ei näy yh ä selkeäs i 2000-lu un lopulla alkaneen aan uman osal a lukuun o ama a aan uman alkua. (Ks. esim. Blomg en, Mikkola, Hiilamo & Jä isalo 2011, 32.) Sai as a uuden iskin e oja yksilöiden älillä seli ä ä usea ekijä ku en esime kiksi elin a a , ikä ja äes ön ikä akenne, yöllisyys ilanne, koulu us- ja Ku io 1. Sai aus- ja anhempainpäi ä ahaa saanee uosina 1968–2016 (Kela 2017b) 146 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) ulo aso ja sukupuoli (ks. esim. THL 2015, 1). Seu aa aksi a kas ellaan iän ja sukupuolen me ki ys ä sai as umisen iskissä. Riskin me ki ys yh eiskunnassa iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 3 ku aa sai auspäi ä ahaa saa ien osuu a äes ös ä ja as aa an ikäisis ä. Taulukon pe us eella oidaan pää ellä, e ä sai as umisen iski kas- aa iän nous essa. Kas u on asais a lukuun o ama a anhin a ikäluokkaa, jossa osuus äes ös ä on hieman alempi ja osuus as aa an ikäisis ä ain hie- man ko keampi edel ä ään ikäluokkaan e a una. Ko keimman ikäluokan, 55–67 uo a, sai auspäi ä ahojen pienempää osuu a seli ää se, e ä osa ikä- luokas a on jo eläkkeellä ai saa jo ain muu a e uu a. Mies en osuus äes ös ä on nais en osuu a pienempi kaikissa ikäluokissa. Väes öosuuksien pe us eella sai auden iski ei ole e i yisen me ki ä ä iski, mu a oisaal a yli 10 p osen- in osuude o a jo huomiona oisia. Lisäksi sai as uminen oi ja kua myös pidemmän ajan, ja se oi myös ois ua samoilla henkilöillä useamman ke an. Taulukko 3. Sai auspäi ä ahaa saaneiden osuus äes ös ä ja as aa an ikäisis ä uonna 2016 (Kela 2017d)* Osuus äes ös ä/ as aa an ikäisis ä 16–24 25–34 35–44 45–54 55–67 Miehe 2,4/4,3 5,2/10,5 6,7/13,4 8,8/17,5 7,4/19,5 Naise 3,5/6,3 8,3/16,5 10,3/20,6 12,9/25,7 10,0/26,6 * Tiedo on poimi u Kelan sai aus akuu us ilas os a Taulukossa 4 on e a u sai auspäi ä ahapäi iä niiden kes on mukaan mie- hillä ja naisilla. Ve ailun pe us eella naisilla on enemmän lyhyempiä sai aus- päi ä ahajaksoja ja miehillä as aa as i hieman enemmän pidempiä jaksoja. Aiemmin on aja el u, e ä miehe kuole a aikaisemmin ja naise sai as a a enemmän. Tu kimus ulos en mukaan naisilla ei kui enkaan ole miehiä juu- ikaan ko keampi sai as umisen iski. Naise o a kui enkin Suomessa kes- kimää in pidemmän ajan sai aana, mu a miehillä on enemmän aka ia sai- auksia. (Ks. esim. Lahelma, Mande backa, Ma ikainen & Rahkonen 2003; 21–32.) 147 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Taulukko 4. Sai auspäi ä ahan kes o sukupuolen mukaan uonna 2016 (Kela 2017d)* Sai auspäi ä aha- päi ien kes o suku- puolen mukaan 1–6 7–12 13–30 31–60 61–90 91–180 181– Miehe 24,5 13,7 23,5 14,7 6,9 6,9 9,7 Naise 28,9 14,9 24,1 14,0 5,5 5,6 6,9 * Tiedo on poimi u Kelan sai aus akuu us ilas os a ( iedo o a uodel a 2014) Taulukossa 5 ku a aan sai aus ahapäi iä suh eu e una as aa an ikäis ä koh- i. Taulukos a oidaan pää ellä, e ä sai auspäi ä ahapäi ien mää ä nousee a- kaises i iän nous essa lukuun o ama a anhin a ikäluokkaa. Tä ä seli ää se, e ä anhimmassa ikäluokassa on myös anhuuseläkeiässä ole ia. Taulukko 5. Sai auspäi ä ahapäi ä as aa an ikäis ä koh i uonna 2016 (Kela 2017d)* Sai auspäi ä ahapäi ä as aa an ikäis ä koh i 16–24 25–34 35–44 45–54 55–67 Miehe 1,4 2,4 3,0 4,6 4,7 Naise 1,9 3,3 4,2 5,7 5,2 * Tiedo on poimi u Kelan sai aus akuu us ilas os a Työky y ömyyden iski Mää i elmä Työky y ömyyden iski oidaan mää i ellä kykenemä ömyydeksi ehdä yö- ä, e i yises i ansio yö ä (MOT Kieli oimis on sanaki ja). Työky y ömyys oi akuu uskon eks issa a kas el una aiheu ua sai audes a, amma i audis a ai yö apa u mas a. Työky y ömyyden iski on hy in lähellä sai auden/sai- as umisen iskin käsi e ä siinä mielessä, e ä molemmissa oi olla kyse yö- ky y ömyydes ä ja iski kohdis uu yöikäiseen äes öön. Työky y ömyys oi olla ilapäis ä ai pysy ää, mu a läh ökoh aises i yöky y ömyys ka so aan sosiaali akuu uksen kon eks issa pidempikes oiseksi iskiksi sai as umisen iskin aiheu amaan yöky y ömyy een e a una. Lisäksi yöky y ömyys oi olla äy ä ai osi ais a. Työky y ömyyden iski oidaan luoki ella oi- meen ulo iskiksi sekä e ey een lii y äksi iskiksi. Riskissä on lie äs i alou- 148 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) del lisen iskin pii ei ä, koska alouden kehi ys oi hieman aiku aa yöky- y ömyys iskin o eu umiseen. Riskin me ki ys yh eiskunnassa Ki ekkään mukaan yöky y ömyys aiheu aa sosiaali akuu usjä jes elmään uosi ain noin 3,7 milja din eu on kus annukse (2018). Vuonna 2016 eläke- jä jes elmis ä makse iin yöky y ömyyseläkkei ä noin 2,7 milja dia eu oa ja yöky y ömyyseläkkeensaajia oli lähes 214000 henkilöä (Eläke u akeskus 2017b, 24). Ku iossa 2 a kas ellaan kaikkien eläkkeensaajien mää ää Suomes- sa eläkelajei ain uosina 2000–2016. Työky y ömyyseläkkeensaajien mää ä oli ko kea 1990- ja 2000-lu uilla, mu a niiden mää ä on laskenu sel äs i ii- me uosina. (Eläke u akeskus 2017b, 26.) Työky y ömyyseläkkeiden ähe- nemis ä seli ä ä muuan muassa kun ou us, onnis unu yö e eyshuol o ja henkilös öjoh aminen. Lisäksi myös heikommassa aloussuhdan eessa eläk- keensaajien mää ä oi hieman ähen yä yön mää än ähen yessä (Blomg en ym. 2011, 33). Riskin me ki ys yh eiskunnassa iän ja sukupuolen mukaan Työky y ömyyden e oja seli ä ä usea ekijä ku en esime kiksi elin a a , ikä ja äes ön ikä akenne, yöllisyys ilanne, koulu us- ja ulo aso ja sukupuoli Ku io 2. Eläkkeensaajien mää ä Suomessa eläkelajei ain uosina 2000–2016 (Kela 2017a) 155 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja mu a kyse oi olla myös pi käaikaises a iskis ä yö ömyyden pi ki yessä. Työ ömyys oi olla äy ä ai osi ais a. Työ ömyys oi olla myös aha on a ai apaaeh ois a, joka ekee sii ä jossain mää in e ilaisen iskin kuin muu pe- in eise sosiaalise iski . Työ ömyyden iski kohdis uu yöikäiseen äes öön. Keskeise yö ömyy ä ku aa a ilas o o a Suomessa Tilas okeskuk- sen ja yö- ja elinkeinominis e iön yö ömyys ilas o , joiden yö ömyyslu- uissa on e oja. Tilas okeskuksen yö ömyyslu u o a o ospohjaises a yö- oima u kimukses a, kun aas yö- ja elinkeinominis e iön lu u pe us u a TE- oimis ojen asiakas ekis e in pohjal a laadi uun yön äli ys ilas oon. Työ ömyyslukujen e o joh u a pääosin e ilaises a yö ömän käsi ees- ä. Tilas okeskuksen ilas oissa yö ön on henkilö, joka on u kimus iikolla yö ä ailla, on e siny yö ä iimeis en neljän iikon aikana ja oisi aloi aa yö kahden iikon kuluessa. Työ- ja elinkeinominis e iön ilas oissa yö ön on TE- oimis ossa yönhakijaksi ekis e öi yny , joka ei ole yösuh eessa eikä yöllis y pää oimises i y i ys oiminnassa ai omassa yössään. Tilas okeskuk- sen yö ömyys ilas o o a kansain älises i e ailukelpoisia, ja ne sisäl ä ä myös yh enäisen yö ömän käsi een. Sen sijaan yö- ja elinkeinominis e iön lu u o a lähempänä yö ömyyse uuksien saajien mää ää (Tilas okeskus 2016). Ku iossa 7 on ku a u Tilas okeskuksen ja yö- ja elinkeinominis e iön yö ömien mää än kehi ys ä uosina 1997–2014. Ku ios a oidaan ha ai a Tilas okeskuksen yö ömyyslukujen ole an pienempiä. E oa seli ää pääosin edellä maini u e o yö ömän käsi eessä eli ns. piilo yö ömänä ole a hen- kilö ei ä näy Tilas okeskuksen lu uissa (ks. esim. Tilas okeskus 2016). Työ - ömyyden iskin me ki ykses ä yh eiskunnassa oi si en saada hieman e ilai- sen ku an iippuen, mi ä ilas oja me ki yksen analysoinnissa hyödynne ään. A ikkelissa käy e ään molempia edellä maini uja ilas oja ka a an ku an saamiseksi yö ömyyden iskis ä. 156 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Riskin me ki ys yh eiskunnassa Ku iossa 8 on a kas el u Suomen yö ömyysas een ja yö ömyysas een en- din kehi ys ä uosina 1989–2017. Työ ömyys oli ainakin Suomessa 1990-lu- un lamaan as i pi käl i kausi- ja suhdanneluon eis a. Työ ömyyden iski siis nousi aloudellisen laskukauden aikana ja as aa as i laski nousukauden aika- na. Lisäksi yö ömyyden iskiin aiku i a ie y kalen e ikuukaude uoden aikana yön a jonnan ja kysynnän mukaises i. Työ ömyys aleni Suomessa 1990-lu un jälkeen, mu a se ei ole laskenu lamaa edel ä ien uosien asolle. Vuonna 2009 alkanu aloudellinen aan uma on nos anu uudelleen yö ö- mien mää ää. Työ ömyyden iskis ä ulee yh eiskunnallinen ongelma, kun yö ömyydes ä ulee aken eellis a. Rakenne yö ömyys a koi aa, e ä yö - ömyys ei ole ainoas aan ki kanomais a eli lyhy aikais a yö ömyy ä. Tällöin yö ömä henkilö ei ä yöllis y a oimille yöma kkinoille ja yö ömyys pi ki yy. (Ylikännö 2017, 155.) Rakenne yö ömyys iskin asos a ai kehi ys- suunnas a ei kui enkaan ole yksimielis ä näkemys ä (ks. esim. Obs abaum & Tuomala 2015, 7). Ku io 7. Tilas okeskuksen ja yö- ja elinkeinominis e iön yö ömä uosina 1997–2014 ( uosikeskia o ) (Tilas okeskus 2016) 157 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Ku ios a oidaan ha ai a, e ä aloudellinen aan uma on aiku anu yö - ömyysas een kehi ykseen Suomessa myös 2000-lu un lopul a alkaneen aan- uman jälkeen. Taan uma ei ole nos anu yö ömyysas e a yh ä ko kealle kuin 1990-lu un alun aan umassa. Tilas okeskuksen mukaan joulukuussa 2017 yö ömiä oli 227000, joka on 20000 ähemmän kuin joulukuussa 2016. Työ- ja elinkeinominis e iön ilas oissa as aa a luku oli 295 500, joka on 62600 ähemmän kuin uosi si en. Molemmissa ilas oissa yö ömyys on si en ähen yny . Joulukuussa 2016 yö ömyyse uuksien saajia oli Suomessa noin 386587 henkilöä, ja myös ämä luku on alempi kuin edellisenä uo ena. Työ ömyys u ae uuksia makse iin yh eensä hieman alle iisi milja dia eu- oa (Kela 2017c). Riskin me ki ys yh eiskunnassa iän ja sukupuolen mukaan Työ ömyyden iskin e oja seli ä ä usea ekijä ku en esime kiksi ikä, yöl- lisyys ilanne, koulu us aso ja amma iasema sekä sukupuoli. Seu aa aksi a - kas ellaan iän ja sukupuolen me ki ys ä yö ömyyden iskissä. Ku io 8. Työ ömyysas e ja yö ömyysas een endi 1989 (01) – 2017 (12), 15–74- uo iaa (Tilas okeskus 2017g) 158 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Taulukossa 8 a kas ellaan yö ömyysas ei a sukupuolen ja iän mukaan joulukuussa 2017. Tilas okeskuksen mukaan yö ömyysas e oli 8,4 koko yö- ikäisellä äes öllä, miehillä 8,9 ja naisilla 7,9. Taulukos a oidaan ha ai a, e ä mies en yö ömyysas e on naisia ma alampi ikäluokissa 25–34 ja 55–64. Ti- las olu u aih eli a uoden aikana niin, e ä esime kiksi huh ikuussa 2017 nuo imman ikäluokan yö ömyysas ee iän mukaan a kas el uina oli a miehillä 31,9 ja naisilla 23,3 p osen ia (Tilas okeskus 2017 ). Tilas okeskuk- sen yö ömyysas e on ko kein nuo immalla ikäluokalla, mu a ilas oa oi- daan pi ää nuo en osal a myös ää is yneenä iippuen sii ä, mi en yö ömän käsi e halu aan mää i ellä. Tilas okeskuksen käy ämä yö ömyysas e mi - aa yö ömien henkilöiden osuu a yö oimas a, johon kuulu a yö ömä ja yöllise . Työ ömyysas e mi aa si en kyselyhe kellä i sensä yö ömäksi un e ien henkilöiden osuu a yö oimas a. Työ ömien nuo en mää ä oi sisäl ää myös opiskelijoi a ja lisäksi yö ömyysas e ku aa yö ömien osuu - a kyseisen ikä yhmän yö oimas a. Työ ömyysas een jakajassa on si en ain pieni joukko nuo ia. Hämäläinen ja Tuomala o a a ioinee ei-opiskele ien nuo en yö ömien osuuden ole an ikä yhmän äes ös ä alle kaksi p osen ia alle 20- uo iailla ja 20–24- uo iailla kuusi p osen ia. Nuo illa on kui enkin yö ömyyskokemuksia kaikis a ikä yhmis ä suh eellises i eni en. (Hämäläi- nen & Tuomala 2013, 1, 3–4.) Taulukko 8. Työ ömyysas ee sukupuolen ja iän mukaan joulukuussa 2017 (Tilas okeskus 2017g) Työ ömyysas ee iän mukaan 15–24 25–34 35–44 45–54 55–64 Miehe 18,4 7,3 7,0 8,8 8,9 Naise 13,0 9,1 4,6 6,6 9,5 Työ ömyyden iskiin lii yy keskeises i yöllisyys ilanne. Ku iossa 9 e a aan yöllisyysas een kehi ys ä ikä yhmi äin uosina 1992–2016. Ku ios a ha ai- aan, e ä e i ikäluokkien yöllisyysas een kehi yksessä on e oja. Työllisyysas e on noussu iimeisen 20 uoden aikana yli 25 p osen illa 55–64- uo iaiden ikäluokassa. Myös anhimman ikäluokan yöllisyysas e on kolminke ais a- nu 20 uodessa. Taloudellisen aan uman alku aiheen aikana apah uneen no kahduksen jälkeen myös nuo imman ikäluokan yöllisyysas e on noussu jonkin e an iime uosina. (Tilas okeskus 2017d.) 159 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Ku iossa 10 on ku a u yöllis en mää än muu os a edellises ä uodes a suku- puolen mukaan uosina 2002–2016. Ku ios a oidaan pää ellä, e ä mies en yöllisyysas e eagoi ah as i suhdan eiden muu oksiin. Tämä joh uu sii ä, e ä miehiä yösken elee enemmän suhdannehe killä aloilla. Nais en yölli- syys on aas heiken yny neljä uo a pe äkkäin, jo a seli ää osal aan se, e ä julkisen sek o in yöllisyys eagoi suhdan eisiin hi aammin. (Ks. Tilas okes- kus 2017d.) Ku iossa 11 on a kas el u yö ömyys u an saajien mää än kehi ys ä uo- sina 1985–2016. Ku ios a oidaan pää ellä aloudellisen aan uman me ki ys yö ömien mää ää lisää änä ekijänä. Tämä näkyy e i yisen hy in 1990-lu- un alun aan umassa, mu a myös 2000-lu un lopun aan umassa aiku us näkyy. Taulukossa 9 on e ail u kunkin ikäluokan yö ömyyse uuksien p osen- uaalis a osuu a kaikis a yö ömyyse uuksien saajis a 31.12.2016. Taulukos a oidaan pää ellä, e ä nuo in ikä yhmä saa kaikis a ähi en p osen uaalises i yö ömyyse uuksia. Tilas on pe us eella yö ömyyse uuksien saajien mää ä jakaan uu muissa ikäluokissa suh eellisen asaises i. Naisia on kaikissa ikä- Ku io 9. Työllisyysas een kehi ys ikä yhmi äin uosina 1992–2016 (Tilas okeskus 2017d) 160 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) luokissa e uudensaajina hieman miehiä ähemmän lukuun o ama a keskim- mäis ä ikäluokkaa. Tässä ikäluokassa mies en osuus on yllä ä änkin ma ala e a una nais en osuu een ja muihin ikäluokkiin. Mielenkiin ois a sukupol- Ku io 11. Työ ömyys u an saaja kuukauden lopussa uosina 1985–2016 (Kela 2017c) Ku io 10. Työllis en mää ä edellises ä uodes a sukupuolen mukaan uosina 2002–2016 (Tilas okeskus 2017d) 161 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja ien älisessä e ossa on se, e ä e o syn yy lähinnä ansiosidonnaisen päi ä a- han mää is ä. Taulukko 9. Työ ömyyse uuksiensaaja kaikis a e uuksien saajis a (Kela 2017e)* Työ ömyyse uuksiensaaja kaikis a e uuksien saajis a, % 17–24 25–34 35–44 45–54 55–64 Miehe 6,1 12,3 9,9 11,1 11,7 Naise 4,6 11,6 10,7 10,8 11,3 * Lu u on poimi u Kelan yö ömyys ilas ois a. Taulukossa 10 on jao el u yö ömyyse uuksien saaja yö ömyyden kes on mukaan. Taulukos a oidaan pää ellä, e ä kahden nuo imman ikäluokan yö ömyys kes ää pääsään öises i lyhyemmän ajan. Vas aa as i anhemmil- la ikäluokilla yö ömyyse uuksien kes o on pääosin nouse a. Vanhemmalla ikäluokalla kes on paino umis a suu impaan luokkaan seli ää osi ain ns. ja ke u päi ä aha. Taulukko 10. Työ ömyyse uuksien kes o p osen eina ikäluoki ain (Kela 2017e)* Työ ömyyse uuksien kes o p osen eina 17–24 25–34 35–44 45–54 55–64 0–4 iikkoa 29,1 14,0 12,9 12,3 7,6 5–12 iikkoa 26,9 15,7 14,0 13,9 9,8 13–26 iikkoa 22,7 22,3 19,0 18,0 13,0 27–52 iikkoa 12,8 18,7 18,7 18,2 15,4 53–104 iikkoa 7,0 20,6 22,8 22,0 23,0 105–/105–156 ja 157– 1,1/1,2 5,0/11,3 6,2/19,7 6,7/26,9 16,2/44,7 * Lu u on poimi u Kelan yö ömyys ilas ois a. Yhdis e y kaksi ikäluokkaa ja laske - u keskia o kullekin ikäluokalle laskemalla yh een e i yö ömyyse uude . Työma k- kina uen osal a on laske u e ikseen 105–156 päi ä ja päi ä 157 päi än jälkeisel ä ajal- a. 162 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Vanhuuden iski Mää i elmä Vanhuuden iski lii yy keski-ikää seu aa aan ihmisen iimeiseen ikäkau- een, jolloin yysise ja henkise oima a a heiken y ä (MOT Kieli oimis- on sanaki ja). Usein ja myös ie yissä kansain älisissä yh eyksissä aja ellaan anhuuden lii y än 65 uoden iän äy ämiseen, mu a Suomessa anhuksen käsi eellä ei ole kui enkaan i allis a ikämää i elmää. Vuosikymmeniä si en 65- uo iaa ku as i a anhus äes öä, mu a ihmis en eliniän pi eneminen ja yöolojen pa aneminen on muu anu ilan een. Vanhuuden iski kohdis uu ain ie yn ikäiseen äes öön, jo en kyse on paljon aja ummas a iskis ä kuin esime kiksi sai as umisen ai yöky y ömyyden iski . Vanhuuden iskin odennäköisyys on suu i kaikilla anhuuseläkeikää lähes y illä, sillä akuu- uskon eks issa iski lii yy ie yn iän äy ämiseen. Kyse on myös a au umi- ses a pi käikäisyyden iskiin. Vanhuuden iski on si en pysy ä, kaikkia an- huuseläkeiässä koske a iski, jo a ei oi äl ää. Jokelainen ky kee anhuuden iskin myös yöky y ömyyden iskiin anhuuseläkkeen lii yessä ole e uun yöky y ömyy een ie yssä iässä (Jokelainen 2004, 154). Vanhuuden iskin oi ku a a myös ole an p o o yyppi pe in eises ä sosiaalises a iskis ä (Hube & S ephens 2006, 146). Vanhuuden iski on oimeen ulo iski, ja lisäksi iski oidaan luoki ella elämänkaa een lii y äksi iskiksi. Vanhuuden iski oi olla äy ä ai osi ais a siinä mielessä, e ä esime kiksi suomalaisessa eläkejä jes el- mässä oi ali a, o aako yöeläkkeen äy enä ai osi aisena. Vanhuuden iskiin lii yy myös keskeises i ikään ymisen iskin käsi e. Väes ön ikään yminen on globaali demog a inen endi, jo a esiin yy lähes kaikkialla maailmassa. Väes ön ikään yminen lii yy sekä piden yneeseen elinikään e ä ma alampaan syn y yy een. (Ks. esim. Vai inen 2016, 26.) Ikään yminen oidaan luoki ella myös uudeksi sosiaaliseksi iskiksi, sillä an- huuden aikainen oimeen ulo, hoi a ja sai as uminen muodos a a aiempaa suu emman iskin yksilölle ja myös koko yh eiskunnalle (Kuusela & Ollikai- nen 2005, 40–41). Ikään ymiseen lii y issä sosiaalisissa iskeissä hoi an puu e on esime kki uudes a ja eläkkeen ii ämä ön aso pe in eises ä iskis ä (Ti- monen 2003, 41). Ikään yminen aiku aa monelle osa-alueelle ku en esime - 163 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja kiksi sai ausmenoihin, eläkemenoihin, e ilaisiin pal eluihin, asumismenoihin ym. Vaiku ukse o a si en laaja-alaisia ei ä kä ulo u ain eläke- ja sai ausme- noihin. Riskin me ki ys yh eiskunnassa Vuonna 2016 anhuuseläkkei ä makse iin lähes 24 milja dia eu oa ja e uu- densaajia oli yli 1,2 miljoonaa henkilöä (Eläke u akeskus 2017b, 24). Van- huuden iskillä on si en suu i me ki ys yh eiskunnalle. Ku ios a 2 näh iin, e ä anhuuseläkkeensaajien mää ä on noussu iime uonna sel äs i joh- uen muun muassa suu en ikäluokkien ulemises a anhuuseläkeikään (Kela 2017a). Ku iossa 12 a kas ellaan äes öllisen huol osuh een kehi ys ä Suo- messa. Ku ios a oidaan ha ai a sekä syn y yyden e ä kuole uuden kehi ys ai ennakoi u kehi ys uosina 1865–2065. Syn y yys on laskenu eikä sen en- nakoida nouse an lähi uosikymmeninä juu ikaan. Sen sijaan elinikä pi enee lähi uosikymmeninä sel äs i. Vuonna 1912 lapsia ja eläkeikäisiä 100 yöikäis ä kohden oli 70,8, ja uonna 2050 suh een ennakoi aan ole an lähes sama, 72,0. Vuoden 1912 lu uissa alle 15- uo iaiden osuus oli sel äs i me ki ä ämpi, kos- ka elinikä oli ma ala ja syn y yys ko kea. Sen sijaan uoden 2050 ennus eessa Ku io 12. Väes öllinen huol osuhde 1865–2065 (Tilas okeskus 2015a) 164 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) eliniän nousun ja syn y yyden pysyessä ennallaan, o a las en ja eläkeläis en osuude 100 yöikäis ä kohden hy in e ilaisia. (Tilas okeskus 2015a.) Riskin me ki ys yh eiskunnassa iän ja sukupuolen mukaan Vanhuuden iskin e oja ei oida a ioida samalla a alla kuin mui a sosiaalisia iskejä, sillä eläkejä jes elmässä eläkeikä on ie y eläkeikä, aikka eläkeikään hieman alin aa lii yykin. Ku iossa 13 ku a aan yöeläkejä jes elmäs ä anhuuseläkkeelle sii ynei ä iän ja sukupuolen mukaan uonna 2016. Ku ios a oidaan ha ai a, e ä an- huuden iski on o eu unu useimmilla anhuuseläkkeensaajis a 63 uoden ikäisenä. Mies en ja nais en eläköi ymisessä on ain pieniä e oja (naisia 55%), jo en anhuus iskin ajoi uminen on suu in pii ein samanlainen. (Eläke- u akeskus 2017a, 24–25.) Vanhuus iskin ajoi uminen on kui enkin ollu suu immalla osalla eläkkeensaajis a ali a issa, koska eläkeikä on ollu oi- massa olleen eläkelainsäädännön mukaan jous a a. Osalla julkisen sek o in yön ekijöis ä eläkeikä on kui enkin ollu ie y a kka eläkeikä ja osalla eläk- keensaajis a on ollu mui a sel äs i alempi eläkeikä ku en esime kiksi a meijan pal eluksessa olleilla. Ku io 13. Vanhuuseläkkeelle sii ynee iän ja sukupuolen mukaan uonna 2016 ( ain yöeläkkeensaaja ) (Eläke u akeskus 2017a, 2) 171 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja se asaises i iän nous essa. Tapa u man iski on miehillä ko keampi kaikissa ikäluokissa, ja suu in osa apa u mis a sa uu miehille. Työ ömyyden iski oidaan luoki ella oimeen ulo iskiksi, joka kohdis- uu yöikäiseen äes öön. Työ ömyyden iski on myös aloudellinen, sillä yö ömyys iski nousee aloudellisessa laskusuhdan eessa ja laskee as aa as i noususuhdan eessa. Työ ömyyden iski on lyhy kes oinen iski, mu a yö - ömyydes ä on ullu osalle suomalaisissa pi käkes oinen iski. Tilapäinen yö ömyys ei ole yleinen iski, mu ei myöskään ha inainen iski. Pysy ämpi yö ömyys on ha inaisempi iski, mu a sen odennäköisyys on ollu iime uosina aiempaa suu empi akenne yö ömyyden uoksi. Tällöin puhu aan pi käaikais yö ömyydes ä, joka on luoki el u uudeksi sosiaaliseksi iskiksi. Tilas okeskuksen yö oima u kimuksen mukaan nuo immalla ikäluokal- la, 17–24 uo a, on ko kein yö ömyysas e. Tehdyn u kimuksen mukaan nuo en yö ömyysas e on kui enkin ain muu amia p osen eja, jos yö ö- myysas e laske aan ei-opiskele ien nuo en yö ömien osuudella ikäluokan äes ös ä. Mies en yö ömyys iski on keskimää in ko keampi, ja yö ömyy- den iski eagoi ah emmin suhdan eisiin. Nuo empien ikäluokkien yö ö- myys on lyhy aikaisempaa, kun aas anhempien ikäluokkien yö ömyys pi - ki yy nuo empia ikäluokkia sel äs i enemmän. Vanhuuden iski on oimeen uloon ja elämänkaa een lii y ä iski. Riski e oaa muis a edellä ku a uis a iskeis ä, sillä anhuus lii yy ie yyn elämän- aiheeseen kaikilla anhuusiässä ole illa. Riski oi olla lyhy - ai pi käkes oi- nen, johon aiku aa yksilöiden eliniän pi uus. Vanhuuden iski on yleisin sosiaalis a iskeis ä (lukuun o ama a sai auden iskiin kuulu aa iskiä sai- as umiseen lii y is ä kus annuksis a). Vanhuuden iskiin lii yy keskeises i ikään ymisen iski. Väes ön ikään yminen on lisänny anhuuden ajan kes- oa ja ennus eiden mukaan ihmis en elinikä pi enee ule aisuudessa edelleen. Vanhuuden iski on pi käkes oisempi iski naisilla ko keamman eliniän uok- si, mu a mies en keskimää äinen elinikä on noussu iime uosina enemmän kuin nais en elinikä. Vanhuuden iski on myös a au umis a pi käikäisyy ä a en, jo en akuu e a a aika ja eläkkeen maksuaika oi a olla kes ol aan usei a uosikymmeniä. 172 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Kuoleman iski on oimeen ulo iski kuolleen henkilön lähiomaisille. Li- säksi iski oidaan luoki ella elämänkaa een lii y äksi iskiksi, joka oi sa ua missä ahansa aiheessa elinkaa a. Kuoleman iski lii yy muihin iskeihin siinä mielessä, e ä sai as uminen, yö apa u ma, amma i au i ja yöky y ö- myys oi a joh aa myös kuoleman iskin o eu umiseen. Kuoleman iskin o- dennäköisyys nousee henkilöiden ikään yessä. Mies en kuolleisuus on nais en kuolleisuu a ko keampi anhin a ikäluokkaa lukuun o ama a. Läh ee Ki jallisuus Albe , M. 2004. Vakuu uksen aloudellinen ja yh eiskunnallinen eh ä ä. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela. Ande sen, S. N. & Ringdal, K. 2012. Wel a e Regimes and Pe sonal Risks. Julkaisussa H. E as i, J.G. Ande sen, T. F idbe g & K. Ringdal ( oim.) The Fu u e o he Wel a e s a e. Social Policy A i udes and Social Capi al in Eu ope. Edwa d Elga , 17–45. A mingeon, K. 2006. Reconciling Compe ing Claims o he Wel a e S a e Clien ele: The Poli ics o Old and New Social Risk Co e age in Compa a i e Pe spec i e. Julkaisussa K. A mingeon & G. Bonoli ( oim.) The Poli ics o Pos -Indus ial Wel a e S a es. Adap ing Pos Wa Social Policies o New Social Risks. Rou ledge, 100–122. A en, T. & Renn, O. 2009. On Risk De ined as an E en Whe e he Ou come Is Unce ain. Jou nal o Risk Resea ch 12(1), 1–11. Beck, U. 1999. Wo ld Risk Socie y. Poli y P ess. Blomg en, J., Mikkola H., Hiilamo, H. & Jä isalo, J. 2011. Suomalais en e eyden ila ja e ey een lii y ä e uude : indikaa o iseu an a 1995–2010. Kela: Ne i- yöpape ei a 28/2011. Bonoli, G. 2006. New Social Risks and he Poli ics o Pos -Indus ial Social Policies. Julkaisussa K. A mingeon & G. Bonoli ( oim.) The Poli ics o Pos -Indus ial Wel a e S a es. Adap ing Pos Wa Social Policies o New Social Risks. Rou ledge, 3–26. Bonoli, G. 2007. Time Ma e s. Pos indus ializa ion, New Social Risks, and Wel a e S a e Adap a ion in Ad anced Indus ial Democ acies. Compa a i e Poli ical S udies 40(5), 495–520. Culpi , I. 1999. Social Policy and Risk. Sage Publica ions L d. D’Addio, A.-C. & Whi e o d, P. 2008. F om Sepa a ed Li e Phases o In e ela ed Li e Risks. A Li e Cou se App oach o Social Policy. Julkaisussa OECD. Mode nising Social Policy o he New Li e Cou se. OECD Publishing. Denney, D. 2005. Risk and Socie y. Sage Publica ions L d. 173 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Du e ge , M. 1950. Les inances publiques. Que sais-je? No 415. Pa is: P esses Uni e si ai es de F ance. Saa u T. Helne 2004. Sosiaali akuu a a hy in oin iyh eiskun a. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 222–239. Ebbinghaus, B. 2006. T ade Union Mo emen s in Pos -Indus ial Wel a e S a es: Opening up o New Social In e es s? Julkaisussa K. A mingeon & G. Bonoli ( oim.) The Poli ics o Pos -Indus ial Wel a e S a es. Adap ing Pos Wa Social Policies o New Social Risks. Rou ledge, 100–122. Esping-Ande sen, G. 1999. Social Founda ions o Pos indus ial Economies. Ox o d Uni e si y P ess. Ewald, F. 1991. Insu ance and Risk. Julkaisussa G. Bu chell, C. Go don & P. Mille ( oim.) The Foucaul E ec . S udies in Go e nmen ali y wi h Two Lec u es by and an In e iew wi h Michael Foucaul . The Uni e si y o Chicago P ess, 197–210. Ewald, F. 2004. Vakuu usyh eiskunnan syn y. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 44–66. Fo ss, M., Kalimo, E. & Pu ola, T. 2004. Vakuu uksen pe iaa e sosiaali u assa. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 330–352. F anks, F.M., Da is, R., Bebbing on, A. J., Ali, S. H., Kemp, D. & Scu ah, M. 2014. Con lic T ansla es En i onmen al and Social Risk in o Business Cos s. C ossMa k. PNAS 111(21), 7576–7581. G ae z, G. & F ansk, D. M. 2016. Concep ualizing Social Risk and Business Risk Associa ed wi h P i a e Sec o De elopmen P ojec s. Rou ledge. Jou nal o Risk Resea ch 19(5), 581– 601. Go don, C. 1991. Go e men al Ra ionali y: An In oduc ion. Julkaisussa G. Bu chell, C. Go don & P. Mille ( oim.) The Foucaul E ec . S udies in Go e nmen ali y wi h Two Lec u es by an In e iew wi h Michael Foucaul . The Uni e si y o Chicago P ess, 1–51. Hag o s, R., Kajanoja, J. & Kangas, O. 2004. Sosiaali akuu uksen laajuudes a, aloudes a ja oikeu ukses a. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 284–307. Ha akka, P. 2017. Lakisää einen yö apa u ma- ja amma i au i akuu us. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 177–198. Hells en, K. 2000. Sosiaali u a laman jälkeen, uuden uosi uhannen alussa. Julkaisussa E. Kalimo ( oim.) Tu kimus suun aa sosiaali u aa 2000-lu ulle. Kansaneläkelai os, 81–96. Hells en, K. 2004. Kolmannen aallon sosiaali u a ja Eu oopan sosiaalinen malli? Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 118–149. Helne, T. 2004. Sosiaali akuu a a hy in oin iyh eiskun a. Julkaisussa K. Hells en & T. Helne ( oim.) Vakuu a a sosiaali akuu us? Kela, 222–239. 174 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Hiilamo, H. & Saa i, J. 2007. Omis amisen oikeudenmukaisuus. Julkaisussa J. Saa i & A. B. Yeung ( oim.) Oikeudenmukaisuus hy in oin i al iossa. Gaudeamus, 257– 273. Holzmann, R. & Jo gensen, S. 1999. Social P o ecion as Social Risk Managemen : Concep ual Unde pinnings o he Social P o ec ion Sec o S a egy Pape . John Wiley & Sons, L d. Jou nal o In e na ional De alopmen 11, 1005–1027. Holzmann, R. & Jo gensen, S. 2001. Social Risk Managemen : A New Concep ual F amewo k o Social P o ec ion, and Beyond. Kluwe Academic Publishe s. In e na ional Tax and Public Finance 8, 529–556. Hube , E. & S ephens, J. D. 2006. Comba ing Old and New Social Risks. Julkaisussa K. A mingeon & G. Bonoli ( oim.) The Poli ics o Pos -Indus ial Wel a e S a es. Adap ing Pos Wa Social Policies o New Social Risks. Rou ledge, 143–168. Huh anen, R. 2017. Oikeudellinen näkökulma sosiaali akuu ukseen. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 57–84. Hämäläinen, U. & Tuomala, J. 2013. Fak aa nuo iso yö ömyydes ä. VATT. VATT Policy B ie 2 (2013). Häuse mann, S. 2012. The Poli ics o Old and New Social Policies. Julkaisussa G. Bonoli & D. Na ali ( oim.) The Poli ics o he New Wel a e S a e. Ox o d Uni e si iy P ess, 111–132. Jokela, T., Lammi, V., Lohi, I. & Sil ola, T. 2013. Finanssi- ja akuu uskus annus Oy. Jokelainen, M. 2004. Sosiaali akuu uksen käsi ees ä ja jä jes elmis ä. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 152–183. Kamppinen, M., Rai ola, P., Jokinen, P. & Ka lsson, H. 1995. Riski yh eiskunnassa. Maalliko ja asian un ija pää ös en ekijöinä. Gaudeamus. Kangas, O. & Niemelä, M. 2017. Riski , akuu us ja sosiaali akuu us. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 10–56. Kemshall, H. 2002. Risk, Social Policy and Wel a e. Open Uni e si y P ess. Koskinen, S. & Ma elin, T. 2007. Kuole uus. Julkaisussa S. Koskinen ym. ( oim.) Suomen äes ö. Gaudeamus, 169–238. Kuusela, H. & Ollikainen, R. 2005. Riski ja iskienhallin a-aja elu. Julkaisussa H. Kuusela & R. Ollikainen ( oim.) Riski ja iskienhallin a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 15–34. Lahelma, E., Mande backa, K., Ma ikainen, P. & Rahkonen, O. 2003. Mies en ja nais en älise sai as a uus- ja kuolleisuuse o . Julkaisussa I. Luo o, K. Viisainen & I. Kulmala ( oim.) Sukupuoli ja e eys. Tampe e: Vas apaino, 21–32. Macgill, S.M. & Siu, Y.L. 2004. The Na u e o Risk. Jou nal o Risk Resea ch 7(3), 315– 352. McKinnon, R. 2004. Social Risk Managemen and he Wo ld Bank: Rese ing he ”S anda ds” o Social Secu i y? Jou nal o Risk Resea ch 7(3), 297–314. 175 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja McKinnon, R., B imblecombe, S., McClanahan, S. & O on, I. 2014. Re isi ing ISSA’s Dynamic Social Secu i y: 2007–2014, and beyond. In e na ional Social Secu i y Associa ion. In e na ional Social Secu i y Re iew 67, (3–4). Me kho e , M. W. 1987. Decision Science and Social Risk Managemen . A Compa a i e E alua ion o Cos -Bene i Analysis, Decision Analysis, and O he Fo mal Decision-Aiding App oaches. D. Reidel Publishing Company. O’Malley, P. 1992. Risk, Powe and C ime P e en ion. Taylo & F ancis Online. Economy and Socie y 21(3), 252– 275. Obs baum, M. & Tuomala, J. 2015. Raken eellisen yö ömyyden iski kas aa. VATT. VATT Policy B ie 2(2015). Pin elon, O., Can illon, B., Van den Bo ch, K. & Whelan, C.T. 2013. The Social S a i ica ion o Social Risks: The Rele ance o Class o Social In es men S a egies. Sage. Jou nal o Eu opean Social Policy 23(1), 52–67. Ro ny, A. E. 2014. The Capaci y o Social Policies o Comba Po e y among New Social Risk G oups. Sage. Jou nal o Eu opean Social Policy 24(5), 405–423. Ran ala, J. & Ki isaa i, E. 2014. Vakuu usoppi. Finanssi- ja akuu uskus annus Oy. Rawls, J. 1972. A Theo y o Jus ice. Ox o d Uni e si y P ess. Skippe , H. D. & Kwon, W. J. 2007. Risk Managemen and Insu ance. Pe spec i es in a Global Economy. Blackwell Publishing. So sa, V.-P. 2011. In oduc ion. Julkaisussa V.-P. So sa ( oim.) Re hinking Social Risk in he No dics. Kale i So sa -sää iö, 11–40. Taylo -Gooby, P. 2004a. New Social Risks in Pos indus ial Socie y: Some E idence on Responses o Ac i e Labou Ma ke Policies om Eu oba ome e . In e na ional Social Secu i y Associa ion. In e na ional Social Secu i y Re iew 57(45–64). Taylo -Gooby, P. ( oim.) 2004b. New Risks, New Wel a e. The T ans o ma ion o he Eu opean Wel a e S a e. Ox o d Uni e si y P ess. Taylo -Gooby, P. & Zinn, J. 2006. The Cu en Signi icance o Risk. Julkaisussa P. Taylo - Gooby & J. Zinn ( oim.) Risk in Social Science. Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess. Timonen, V. 2003. Uude sosiaalise iski suomalaisessa ja uo salaisessa hy in- oin i al iossa. Julkaisussa V.-M. Ri akallio ( oim.) Riski , ins i uu io ja ulokse . Juhlaki ja Olli Kankaan äy äessä 50 uo a. Sosiaalipolii isen yhdis yksen u kimus n o 59, 19–42. Vai inen, R. 2016. Väes ön ikä aken een me ki ys kulu ukselle, sääs ämiselle ja alous- kas ulle. Julkaisussa S. Tenhunen & R. Vai inen ( oim.) Eläke alous. Helsinki: Fin a, 24–46. Vanne, R. 2017. Sosiaali akuu uksen alous. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 207–231. Wo ld Bank. 2003. Social Risk Managemen : The Wo ld Bank’s App oach o Social P o ec ion in a Globalizing Wo ld. Social P o ec ion Depa men . Zinn, J. O. 2008. In oduc ion: The Con ibu ion o Sociology o he Discou se on Risk and Unce ain y. Teoksessa J.O. Zinn ( oim.) Social Theo ies o Risk and Unce ain y. An In oduc ion. Blackwell Publishing, 1–17. 176 Pauliina Ha akka Aa no Ah eensi u, Lasse Koskinen, Ja na Kulmala & Pauliina Ha akka ( oim.) Ylikännö, M. 2017. Työ ömyys akuu us. Julkaisussa P. Ha akka, M. Niemelä & H. Uusi alo ( oim.) Sosiaali akuu us. Helsinki: Fin a, 154–176. Tilas oaineis o ja in e ne -läh ee Eläke u akeskus: Ka saus eläke u aan uonna 2016. 2017a. h ps://www.e k. i/wp- con en /uploads/Ka saus_elake u aan_ uonna_2016.pd (lue u 30.1.2018). Eläke u akeskus: Tilas o Suomen eläkkeensaajis a 2016 (yh eisjulkaisu Kelan kanssa). 2017b. h ps://www.e k. i/wp-con en /uploads/ ilas o-suomen-elakkeensaajis a- 2016.pd (lue u 30.1.2018). Finanssiala: Tapa u ma . 2017. h p://www. inanssiala. i/ ahingon o jun a/Si u / Tapa u ma .aspx (lue u 30.1.2018). Findikaa o i: Taloudellinen huol osuhde. 2017. h p:// indikaa o i. i/ i/32 (lue u 30.1.2018). Kela: Ku io -sa ja: Eläke akuu us 2017a. h p://www.kela. i/ documen s/10180/1630873/Elake akuu us_ku io .pd /cab4d598-75d1-4e8d- 89e2-0c1a9316cb0d (lue u 30.1.2018). Kela: Ku io -sa ja: Sai aus akuu us 2017b. h p://www.kela. i/ documen s/10180/1630873/Sai aus akuu us_ku io .pd /b780c37c-565e-4256- b2b3-cc111354c637 (lue u 30.1.2018). Kela: Ku io -sa ja: Työ ömyys u a 2017c. h p://www.kela. i/ documen s/10180/1630873/Tyo omyys u a_ku io .pd /6da499a0-00d6-4ba7- a8e2-3045d393159d (lue u 30.1.2018). Kela: Sai aus akuu us ilas o 2016. 2017d. h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/ handle/10138/224317/Kelan_sai aus akuu us ilas o_2016.pd ?sequence=4 (lue u 30.1.2018). Kela: Tilas o Suomen yö ömyys u as a 2016. 2017e. h ps://helda.helsinki. i/ bi s eam/handle/10138/225269/Tilas o_Suomen_ yo omyys u as a_2016. pd ?sequence=1 (lue u 30.1.2018). Tapa u ma akuu uskeskus: Tilas o : Makse u ko aukse 2017a h p://www. k. i/ ie opal elu-ja-julkaisu / ilas o /makse u -ko aukse / (lue u 30.1.2018). Tapa u ma akuu uskeskus: Työ apa u ma – Tilas o uode 2005–2015. 2017b. h p:// www. k. i/ ie opal elu-ja-julkaisu / ilas o / yo apa u ma ilas o / (lue u 30.1. 2018). THL: THL:n sai as a uusindeksi 2010–2012. Tilas oka saus 9/2015. 2015. h ps:// www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/128991/Tilas oka saus_THL_ sai as a uusindeksi_2012.pd ?sequence=1 (lue u 30.1.2018). THL: Sosiaali u an meno ja ahoi us 2015. Tilas o apo i 7/2017. 2017. h ps:// www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/132142/T _07_17_kokonais apo i. pd ?sequence=4 (lue u 30.1.2018). THL: Tapa u ma Suomessa. 2018. h ps://www. hl. i/ i/web/hy in oinnin-ja- e eyden-edis amisen-joh aminen/ u allisuuden-edis aminen/ apa u mien- ehkaisy/ apa u ma -suomessa (lue u 30.1.2018). 177 Sosiaalise iski Riskienhallinnan ajankoh aisia eemoja Tilas okeskus: Väes öennus e: 2015–2065. 2015a. h p://www.s a . i/ il/ aenn/2015/ aenn_2015_2015-10-30_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Kuolemansyy 2014. 2015b. h p://www.s a . i/ il/ksyy /2014/ ksyy _2014_2015-12-30_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Työ oima u kimus: Tilas okeskuksen ja yö- ja elinkeinominis e iön yö ömyys ilas ojen e ailu. 2016. h ps://www.s a . i/ il/ y i/ y i_2016-08- 23_men_001.h ml (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Kuollee 2016. 2017a. h ps://www.s a . i/ il/kuol/2016/ kuol_2016_2017-04-28_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Kuollee . Elinajan odo e. 2017b. h ps://www.s a . i/ il/kuol/2016/01/ kuol_2016_01_2017-10-27_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Kuolemansyy 2017. 2017c. h ps://www.s a . i/ il/ksyy /2016/ ksyy _2016_2017-12-29_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Työllisyys ja yö ömyys uonna 2016. 2017d. h ps://www.s a . i/ il/ y i/2016/13/ y i_2016_13_2017-04-12_ka _002_ i.h ml (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Työ apa u ma 2015. 2017e. h ps:// ilas okeskus. i/ il/ ap/2015/ ap_2015_2017-11-30_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Työ oima u kimus. 2017 . h ps://www. ilas okeskus. i/ il/ y i/2017/04/ y i_2017_04_2017-05-24_ i.pd (lue u 30.1.2018). Tilas okeskus: Työ oima u kimus. 2017g. h ps://www. ilas okeskus. i/ il/ y i/2017/12/ y i_2017_12_2018-01-25_ i.pd (lue u 30.1.2018). Muu läh ee Duodecim e eyski jas o. Lääkä iki ja Duodecim. Eu os a . 2013. Eu opean S a is ics on Acciden s a Wo k (ESAW). Summa y Me hodology. Me hodologies & Wo king Pape s. Saa a issa: h p://ec.eu opa. eu/eu os a /documen s/3859598/5926181/KS-RA-12-102-EN.PDF/56cd35ba- 1e8a-4a 3-9 9a-b3c47611 1c (lue u 30.1.2018). Halli uksen esi ys eduskunnalle pe us uslakien pe usoikeussäännös en muu amises a HE 309/1993. Ki ekäs, Jukka. 2018. Luen o Tampe een yliopis olla 22.1.2018. MOT: Kieli oimis on sanaki ja. OECD: Glossa y o s a iscical e ms. Pe us uslaki 731/1999. Sai aus akuu uslaki 1224/2004. Työ apa u ma- ja amma i au ilaki 459/2015.