Suomalaisten tutkijoiden sosiaalisen median käyttö : sosiaalisen median merkitys työssä, tiedonhankinnassa ja tieteellisen tiedon jakamisessa

ARTIKKELI Suomalais en u kijoiden sosiaalisen median käy ö: sosiaalisen median me ki ys yössä, iedonhankinnassa ja ie eellisen iedon jakamisessa Elina La e Tampe een yliopis o [email p o ec ed] h ps://o cid.o g/0000-0002-3232-1365 Sanna Kumpulainen Tampe een yliopis o [email p o ec ed] h ps://o cid.o g/0000-0002-7016-257X Sanna Talja Tampe een yliopis o [email p o ec ed] Lisa Ch is ian Uni e si y o Tennessee [email p o ec ed] h ps://o cid.o g/0000-0001-7347-1442 Ca ol Tenopi Uni e si y o Tennessee [email p o ec ed] h p://o cid.o g/0000-0002-9056-8251 A ikkeli on lisensoi u C ea i e Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansain älinen -lisenssillä Pysy ä osoi e: h ps://doi.o g/10.23978/in .77416 76 In o maa io u kimus 4(37) The use o social media in schola ly communica ion has g own in ecen yea s, and consequen ly, schola s’ uses o social media has gained impo ance as a esea ch opic. The aim o his a icle is o shed ligh on he ole o social media in schola s’ wo k. The esea ch p esen s indings om a su ey (N=528) conduc ed in Finland in la e 2016. The e exis s no p io esea ch on he ole and uses social media among Finnish schola s. This esea ch speci ically ocuses on he pe cei ed ole o social media in in o ma ion seeking and sha ing. We also s udy hedi e encesbe ween disciplines,ageg oups, andposi ions.Resul s show ha schola s do no pe cei e social media as being cen al o hei o in o ma ion seeking and sha ing, and ha social media se ices a e no eplacing adi ional publishing o ums. Schola s do app ecia e he social media se ices in ended and de eloped o academic use, and ind hem as ha ing alue o hei wo k han gene al social media se ices. Howe e , acco ding o ou esul s, social media se ices ha e a ma ginal ole in schola s’ in o ma ion seeking and schola s in equen ly sha e hei eadings in social media pla o ms. Some disciplina y di e ences exis ed, bu he e was no connec ion be ween schola s’ age o posi ion and he ole o social media. Ou s udy shows ha he ole o social media in academic wo k and schola ly communica ion is s ill a he small. Fu he esea ch is needed o ind ou wha a e he easons o schola s lack o in e es owa ds social media. Asiasana : u kimus; u kimus yö; u kija; sosiaalinen media; iedonhankin a Sosiaalises a medias a on ullu me ki ä ä ies in äkana a nykypäi än yh eis- kunnassa. Aka eeminen maailma ei ole jääny sosiaalisen median ulkopuolelle aan päin as oin, u kimus ie oa jae aan ak ii ises i e ilaisissa sosiaalisen me- dian pal eluissa. Sosiaalisen median pal elu oidaan mää i ellä seu aa as i; pal elu mahdollis a a käy äjälle 1) julkisen ai osi ain julkisen p o iilin luo- misen, 2) yh eyksien luomisen oisiin jä jes elmän käy äjiin ja 3) omien ja ois en luomien yh eyksien a kas elemisen jä jes elmän sisällä (Boyd & Ellison, 2007, s. 211). Osa sosiaalisen median pal eluis a on akenne u e i yises i ie een ja u ki- joiden a peisiin. Näi ä o a esime kiksi Resea chGa e ja Academic.edu, joissa u kija oi a luoda yh eyksiä sekä esi ellä ja jakaa julkaisujaan. Tunne u- ja pal eluja o a myös Mendeley ja Zo e o, jo ka o a kehi e y ensisijaises i ii eidenhallin aan, mu a jo ka pi ä ä sisällään myös sosiaalisen median ele- men ejä, ku en mahdollisuuden sosiaalis en yh eyksien ja yhmien luomiseen. Näi ä pal eluja ku su aankin u kimuksen ai aka eemisiksi sosiaalisen median pal eluiksi (academic social ne wo king si es, ASNS). Vaikka ie yjä pal eluja on luo u nimenomaan u kijoiden käy öön, on yleis en sosiaalisen median pal elujen, ku en Facebookin, käy ö a anomais a myös u kijoiden pii issä. Gu ja Widen-Wul (2011) o a esi änee u kimuksen sosiaalisen median pal elujen jakaan u an kahdeksaan e i luokkaan: blogi , mik oblogi , uu uus- seu an a (RSS), wiki , unnis ee ( ägi ), sosiaalise e kos o , mul imedian jako, ja online dokumen i . Usein myös Google Schola lue aan sosiaalisen median In o maa io u kimus 4(37) 77 pal eluksi, sillä sinne oi luoda oman p o iilin. Google Schola ei kui enkaan a joa mahdollisuu a ies in ään p o iilien älillä. Sosiaalinen media onkin mää i el y e i a oin e i u kimuksissa ja mää i elmä muokkau uu uusien pal e- lujen myö ä (Sugimo o, Wo k, La i iè e, & Haus ein, 2017). Sosiaalisen median pal elujen a ulla u kija oi a jakaa aineis oja, aih aa mielipi ei ä ja aja uksia, seu a a ois ensa u kimus a, pysyä ajan asalla u kimuksen kehi yksessä ja aken aa amma illisia e kos oja (K ause, 2012). Aka eemise sosiaalisen median pal elu ja u kijoiden sosiaalisen median käy ö o a he ä änee kiinnos us a iimeis en uosien aikana (Sugimo o ym., 2017). Kansain älises i u kimus a on eh y melko paljon, kun aas Suomessa sen sijaan u kimus on ois aiseksi ollu ähäis ä (esim. Ka ala & Ko elainen, 2012). Tässä a ikkelissa esi ellään Suomessa loppu uodes a 2016 ehdyn kyse- ly u kimuksen uloksia. Tu kimuksessa a kas ellaan sosiaalisen median oolia u kijan yössä ja se uo aa uu a ie oa u kijoiden sosiaalisen median käy ös ä. Tä ä ie oa oidaan hyödyn ää esime kiksi u kijapal eluiden suunni elussa. Tu kimuskysymykse o a : 1. Mi en ä keiksi u kija koke a e i sosiaalisen median pal elu yössään? 2. Mi en u kijan edus ama ie eenala, amma illinen asema ja ikä aiku a a sosiaalisen median ooliin u kijan yössä? 3. Mikä ooli sosiaalisella medialla on osana u kijoiden iedonhankin aa? 4. Mi en usein u kija jaka a lukemiaan julkaisuja sosiaalisessa mediassa? A ikkelin akenne on seu aa a. Ensin esi elemme aiempaa u kijoiden sosiaalisen median käy öä käsi ele ää u kimus a. Tämän jälkeen esi elemme u kimusaineis on ja sen analysoinnin. Tu kimus uloksia esi ele ä luku on jae - u kolmeen alalukuun, joissa käsi ellään sosiaalisen median me ki ys ä u kijoi- den yössä, sosiaalisen median oolia iedonhankinnassa sekä julkaisujen jaka- mis a sosiaalisessa mediassa. Joh opää öksissä as a aan u kimuskysymyksiin ja ehdo e aan ja ko u kimuksen aihei a. Aiempi u kimus Tu kijoiden sosiaalisen median käy ö Sosiaalisessa mediassa ja e kossa näky illä olo ollaan näh y ä keäksi u kimus- iedon sosiaalisen aiku a uuden ja u kijan maineen aken umisen kannal a (Jo dan, 2014; Nicholas ym., 2015). Useissa u kimuksissa on kui enkin apo - oi u, e ä u kija o a o anee sosiaalisen median pal elui a hi aas i käy öönsä (esim. Haus ein ym., 2014; Mas-Bleda, Thelwall, Kousha, & Aguillo, 2014). 78 In o maa io u kimus 4(37) Sosiaalisen median asemaa o a ko os anee uude me iika , joilla py i ään mi - amaan u kimuksen aiku a uu a. Al me iikan keinoin py i ään mi amaan u kimuksen sosiaalis a aiku a uu a laskemalla u kimuksen näky yy ä mm. sosiaalisessa mediassa (Welle , 2015). Kui enkaan ie eellinen ja sosiaalinen aiku a uus ei ä äl ämä ä ole i allaan oisis aan. Esime kiksi Eysenbach (2011) ja Thelwall (2018) osoi i a u kimuksissaan, e ä paljon sosiaalisessa mediassa huomio a ( wii auksia ja lukijoi a Mendeleyssä) saa a a ikkeli saa- a odennäköises i myös enemmän ii auksia ie eellisissä julkaisuissa. Kaikki ei ä kui enkaan ole akuu unee esime kiksi al me iikan ky ys ä mi a a u kimuksen sosiaalis a aiku a uu a ai koe, e ä u kijoiden olisi äl - ämä ön ä olla läsnä sosiaalisessa mediassa (Sugimo o ym., 2017). G ei enede kumppaneineen (2017) a gumen oi, e ä odellisuudessa läsnäolo sosiaalisessa mediassa oi olla jopa hai allis a u kijalle ja e ä mone u kija ie oises i äl e- le ä sosiaalis a mediaa. Sosiaalisen median päi i äminen ja seu aaminen ie u kijoil a aikaa ja ämän ajan oidaan kokea ole an pois a sinaisel a yöl ä. Mas-Bleda kumppaneineen (2014) aas uskoo, e ä kyseessä on enemminkin eknologian kehi ykses ä ipah aminen, ei niinkään ie oinen alin a. Ollaan sosiaalises a medias a mi ä miel ä hy änsä, se on kui enkin me - ki ä ä osa ämän päi än ies in ää ja mone u kija o a myös omaksunee sosiaalisen medianosaksi yö ään.Tenopi kollegoineen (2013) u ki u kijoiden sosiaalisen median käy öä ja sisäl öjen luomis a B i anniassa. Kysely u kimus osoi i, e ä suu in osa u kijois a hyödyn ää ainakin jo akin sosiaalisen median pal elua. Sisäl öjen luominen sosiaaliseen mediaan oli kui enkin sa unnais a. Tu kimus myös osoi i, e ei ainakaan iisi uo a si en sosiaalinen media ollu ko aamassa pe in eisiä ie eellisen iedon oo umei a, ku en ie eellisiä leh iä ja ki joja. I se asiassa u kimuksessa ha ai iin, e ä ak ii ise sosiaalisen median hyödyn äjä oli a myös ak ii isia pe in eis en julkaisu oo umien seu aajia ja luki a keskimää äis ä enemmän esime kiksi ie eellisiä a ikkelei a. Myös G udz ja Goe zen (2013) u ki a kyselylomakkeella u kijoiden so- siaalisen median käy öä ja pal eluiden koe uja hyö yjä. Tu kimuksen mukaan yleisimmä sosiaalisen median hyödy u kijoille oli a : ajan asalla pysyminen, ois en u kimuksen seu aaminen, uusien ideoiden ja julkaisujen löy äminen, oman u kimuksen ma kkinoin i sekä uusien kon ak ien luominen. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa oi kui enkin hämä ää yön ja apaa-ajan ajaa (G uzd, 2012). Osi ain äs ä syys ä osa u kijois a keski yykin aka eemisen sosiaalisen median pal eluissa ainoas aan suo aan u kimukseen ja yöhön lii y iin oimin- oihin ja si uu a a a sinaise sosiaalise oiminno , ku en “ys ä ys ymisen” (Jeng, He, & Jiang, 2015). Sosiaalisen median pal elu o a kiinnos a ia kana ia jakaa ie oa esime kiksi omis a ja muiden julkaisuis a. Tiedon jakamisen onkin ennus e u kas a an ule aisuudessa (Tenopi ym., 2017). In o maa io u kimus 4(37) 79 Sosiaalinen media ja iedonhankin a Tu kija oi a jakaa sosiaalisessa mediassa julkaisujaan ja aja uksiaan. Se, e ä julkaisuja on a jolla, ei kui enkaan suo aan ke o sii ä mi en nii ä hae aan ja käy e ään. an Noo den (2014) u ki e ilais en sosiaalisen median pal eluiden suosio a niiden käy ö a koi uksen mukaan ja ha ai si, e ä e i pal eluilla on e ilainen luonne ja a koi us ja nii ä myös käy e ään puh aas i e i a koi uksiin. Samanlaisia uloksia sai a Haus ein ja kumppani (2014). Heidän mukaansa Resea chGa ea ja Academia.edua käy e ään a ikkelien allennukseen ja la aa- miseen ja Google Schola ia puoles aan si aa ien a kas ukseen. Yksi käy ö apa on iedonhaku. Kaikkein unne uin ja käy e yin sosiaalisen median pal elu oli an Noo denin (2014) mukaan Google Schola , mu a iedonhakuun käy e - iin myös aka eemisia e kos oi umissi us oja (Resea chGa e ja Academia.edu) sekä sosiaalis a ii aus yökalua (Mendeley). Ajankoh ais en u kimus eemojen seu aamiseen sekä kon e enssi ies in ään sopi pa hai en Twi e , joka kyselyn mukaan näy äy yi kaikkein keskeisimpänä u kimus iedon läh eenä ( an Noo - den, 2014). Sosiaalisen median pal elu o a kaikki paljon käy e yjä iedonhaun ka- na ia Nicholasin ym. (2017) mukaan. Tiedonhaku on sii yny yhä enemmän mobiilialus oille ku en ma kapuhelimiin, mu a a sinainen lukeminen ehdään edelleen oisaalla. Kui enkin pe in eise jou naalia ikkeli oli a heidän mu- kaansa kaikkein ä kein ie eellisen iedon lähde, ja samaan pää yi ä Tenopi kollegoineen (2013). Tie eellisel ä iedonläh eel ä aadi aan edelleen luo e a- uu a ja usko a uu a, joi a ei ehkä koe a sosiaalisen median ominaisuuksiksi. Nicholasin ja muiden (2017) u kimuksessa ilmeni e oja e i maiden u ki- joiden älillä. Esime kiksi Kiinassa, jossa sosiaalinen media on osi ain es e yä, ie eellisiä maksumuu in akana ole ia a ikkelei a myydään in e ne in kaup- papaikoilla (Nicholas ym., 2017). Heidän u kimuksensa osallis ujis a yksikään ei kui enkaan ke onu käy ä änsä ä ä mahdollisuu a iedonhakuun. Google Schola osoi au ui myös Kiinassa, ku en muuallakin maailmassa, keskeisim- mäksi haku älineeksi ie eellisen iedon a peisiin in o maa ioympä is ön ajoi- uksis a huolima a. Haus einin ja muiden (2014) u kimuksen mukaan Mende- ley koe iin enemmän ii aus yökaluksi sekä u kijoi a yhdis ä äksi yökaluksi, kun aas Ci eULikea käy e iin enemmän puh aas i ie eellisen ki jallisuuden hakemisen älineenä. Maksumuu i on yksi mää i ä ä ekijä sosiaalisen median käy ämisessä iedonhaussa, oinen on ai a omuus: aikka käy äjillä olisi pääsy ki jas on a - joamiin maksullisiin ie okan oihin, saa e aan kui enkin käy ää a oimia julkai- sua kis oja, ja jopa pi aa i ie okan oja ku en SciHubia, puh aas i muka uussyis- ä: hakija halusi a yhden po in kau a pääsyn kaikkeen ie oon (Bohannon, 80 In o maa io u kimus 4(37) 2016). Aiemman u kimuksen pe us eella näy äisi sil ä, e ä ie eellis en a ikke- lien iedonhakuun käy e ään Google Schola ia, mu a muilla sosiaalisen median älineillä on oma oolinsa myös iedonhaussa. Pe in eise kah ipöy äkeskus- eluissa ja yöpaikan käy ä illä käydy u kimus yöhön lii y ä iedon a pee o a osi ain sii ynee sosiaaliseen mediaan. an Noo den (2014) maini see esi- me kki apauksena mene elmällisen eli p osedu aalisen iedonhaun, jo a u kija hyödyn ä ä kysymällä suo aan sosiaalisen median e kos ois a. Sosiaalinen media e i ie eenaloilla On yleises i iedossa, e ä ie eenala e oa a me ki se äs i oisis aan ies in ä- käy ännöil ään (esim. Pi o, Aksnes, & Rø s ad, 2013). Myös sosiaalisen median käy össä on ha ai u e oja ie eenalojen älillä (esim. O ega, 2015; Almousa, 2011; Jeng ym., 2015; Tenopi ym., 2013; Thelwall & Kousha, 2014). O ega (2015) u ki ie eenalae oja u kijoiden Google Schola - , Academia.edu-, Resea chGa e- ja Mendeley p o iilien mää ässä ja ak ii isuudessa. Tu kimuksessa analysoi iin yli 6000 p o iilia. Tu ki uis a pal eluis a u kimukseen osallis uneilla u kijoilla oli useimmi en p o iili Resea chGa e-pal elussa. Sosiaalisen median pal eluihin osallis uminen oli yleisin ä humanis isilla ja yh eiskun a ie eellisillä aloilla sekä luonnon ie eissä. Academia.edu oli sel äs i suosi umpi humanis isilla ja yh eiskun a ie eellisillä aloilla, kun aas Resea chGa e oli suosi uin biolääke ie een aloilla. Jeng ja kumppani (2015) ha ai si a , e ä Mendeleyn yhmissä ie o ek- niikka ja in o maa io ie ee , yh eiskun a ie ee , kas a us ie ee , psykologia ja biolääke iede o a suosi uimpia. Mendeleyn käy äjille ehdys ä kysely u kimuk- ses a sel isi, e ä biolääke ie een u kija oli a pe us anee ilin Mendeleyihin keskimää in mui a aiemmin. Tu kimus an oi ii ei ä myös sii ä, e ä Mendeley on suosi uin u ansa alku aiheessa ole ien u kijoiden keskuudessa. Tenopi in ja kumppaneiden u kimuksessa (Tenopi ym., 2013) sel isi, e ä humanis i ja lääke ie eilijä luke a muiden alojen edus ajia useammin blogeja. Yh eiskun a ie eiden ja humanis is en alojen edus aja seu asi a yleises i o aen enemmän sosiaalisen median yökaluja. Lääke ie eilijä käy i ä aas mui a useammin a ikkeleiden kommen oin imahdollisuu a. Tu kimuksen mukaan u kijan ikä aiku aa myös jossain mää in sosiaalisen median käy öön. Nuo- emma u kija käy i ä useammin blogeja, uu issyö ei ä ja -seu an aa ja Twi - e iä. Muihin sosiaalisen median pal eluiden käy öön u kijan iällä ei kui en- kaan ollu aiku us a. Tu kija , jo ka käy i ä yli puole yöajas aan ope ukseen oli a ak ii isempia sosiaalisen median käy äjiä e a una u kijoihin, jo ka käy i ä yli 50 % yöajas aan u kimukseen. In o maa io u kimus 4(37) 81 Tu kimusaineis o- ja mene elmä Tu kimusaineis o ke ä iin elek onisella kyselylomakkeella. Kysely oli osa Ca ol Tenopi in ja Donald W. Kingin Yhdys alloissa 1977 aloi amaa kysely u kimus- en sa jaa, jolla on seu a u u kijoiden lukemisen käy än öjä ja niissä apah u- ia muu oksia. Yksi sa jan kysely u kimuksis a o eu e iin aiemmin Suomes- sa uonna 2006 (Tenopi , Wilson, Vakka i, Talja, & King, 2010). Ny käsillä ole a, Suomessa uonna 2016 o eu e u kysely u kimus pi i uu ena elemen - inä sisällään osion, jossa kysymykse kohdis ui a u kijoiden sosiaalisen me- dian käy öön. Ta oi eena oli sel i ää sosiaalisen median käy ön yleisyy ä ja käy ö apoja u kimus yössä. Elek oninen kyselylomake lähe e iin Suomessa yösken ele ille u kijoille loka-ma askuussa 2016. Kyselylomake a le i e iin u kijoille FinELib-konso ion jäsenki jas ojen kau a. Ki jas oja pyyde iin lä- he ämään kyselyn saa eki je sekä linkki kyselylomakkeeseen o ganisaa iossaan yösken ele ille u kijoille sähköpos i se. Vas auksia kyselyyn saa iin yh eensä 528, mu a as auksien mää ä aih elee kysymys en älillä, sillä as aaja sai a as a a ali semiinsa kysymyksiin. Tie eenala yhmä Tu kijoiden mää ä % Kyselyyn as annee % Luonnon ie ee 6729 26,5 154 29,5 Teknillise ie ee 5358 21,1 80 15,3 Lääke ie ee 3816 15,0 90 17,2 Yh eiskun a ie ee 6489 25,5 158 30,3 Humanis ise ie ee 2655 10,4 40 7,7 Yh eensä 25428 522 Taulukko 1: Aineis on edus a uus ie eenala yhmien näkökulmas a Ikä yhmä % Asema % 21-30 15 P o esso i/joh aja 24 31-40 28 Tu kija oh o i 16 41-50 24 Väi öski ja u kija 21 51-60 23 Leh o i 21 61- 11 Tu kija 18 Yh eensä 100 (n=528) 100 (n=526) Taulukko 2: Vas aajien ikäjakauma ja jakauma aseman mukaan Kyselyssä as aaja ali si a edus amansa ie eenalan 13 e i ie eenalaa sisäl ä äs i lis as a. Analyysia a en näis ä muodos e iin iisi ie eenala yhmää. Vas aajien ie eenalajakauma as aa melko hy in u kijoiden odellis a ie eenalajakaumaa Suomessa (ks. aulukko 1). Taulukon 1 iedo 82 In o maa io u kimus 4(37) on ke ä y Vipunen-jä jes elmäs ä 25.5.2017. Humanis i ja eknis en alojen edus aja o a hieman aliedus e uina o oksessa. Vas aaja yösken ele ä suomalaisissa yliopis oissa, u kimuslai oksissa ja amma iko keakouluissa. Val ion u kimuslai oksissa yösken ele ä u kija o a hieman yliedus e uina o oksessa. Voidaan kui enkin sanoa, e ä aikka kyselyn as ausp osen i on melko alhainen (koko populaa ios a 2,1%), aineis ossa e i ie eenala ja u kimussek o i o a asaises i edus e uina. Täsmällis ä as ausp osen ia ei oida laskea, sillä ei ole iedossa kuinka suu en osan u kijois a kysely odellisuudessa a oi i. Vas aajis a neljännes edus aa p o esso eja ja joh ajia, iidennes on äi ös- ki ja u kijoi a ja iidennes leh o ei a. Lopu as aaja edus a a mui a u kijoi a (18 %) u kija oh o ei a (16 %) ja p ojek ijoh ajia/joh ajia (9 %). Vas aajien ikäjakauma on melko asainen (ks. aulukko 2). Kysely koos ui 51 kysymykses ä, jois a ässä a ikkelissa käsi ellään nii ä, jo ka lii yi ä sosiaalisen median käy öön u kijan yössä. Kysymykse o a : 1. Mi en ä keänä pidä sosiaalisen median sisäl öjen lukemis a yössäsi? 2. Mi en ä keiksi koe seu aa a sosiaalisen median pal elu / älinee yös- säsi? 3. Viimeisen a ikkelin lukukokemus: a. Mi en sai iedon a ikkelis a? b. Mi en sai a ikkelin käsiisi? c. Jaoi ko iimeksi lukemasi a ikkelin ai sen he ä ämä aja ukse sosiaalisessa mediassa? 4. Viimeisen muun julkaisun lukukokemus: d. Mi en sain iedon julkaisus a? e. Mi en sai julkaisun käsiisi? . Jaoi ko iimeksi lukemasi julkaisun ai sen he ä ämä aja ukse sosiaalisessa mediassa? 5. Mi en ä keänä pidä eknis ä mahdollisuu a elek onisessa julkaisussa jakaa lukemaasi sisäl öä kollegoillesi? 6. Mi en ie eellisen ki jallisuuden lukeminen ai lue un jakaminen on osal- asi muu unu iime uosien aikana ja mi en usko sen muu u an seu- aa ien uosien aikana? In o maa io u kimus 4(37) 83 Kyselyn ensimmäise iisi kysymys ä oli a moni alin akysymyksiä. Aineis- oa analysoi iin SPSS-ohjelmis on a ulla jakaumia, keskia oja ja is iin aulu- koin eja hyödyn äen. Tilas ollisis a es eis ä käy e ään keskia ojen e ailuun a ianssianalyysiä (ANOVA). Kuudes, lukemisessa apah unu a muu os a kä- si ele ä kysymys oli a oin kysymys, jossa as aaja sai a omin sanoin ku ailla ha ai semiaan muu oksia. Vas auksia kysymykseen uli yh eensä 235, jois a poi- mi iin as aukse joissa maini iin sosiaalinen media (n=31). Vas aukse luoki- el iin sisällön e i elyn keinoin ii een luokkaan, jo ka on lue el u aulukossa 3. A o as auksis a poimi aan si aa eja, joilla seli e ään ja a a aan k an i a ii isia uloksia (kysymykse 1–5). Lkm % Tiedonhankin a 9 29 Tiedon jakaminen 8 26 Lukeminen ja ii aaminen 6 19 En käy ä/ei oleellis a 6 19 Muu 2 6 Yh eensä 31 100 Taulukko 3: Sosiaalisen median käy öä koske ien a o as auksien luoki elu Tulokse Tulosluku koos uu kolmes a e i osuudes a. Ensin esi ellään ulokse lii yen sosiaalisen median me ki ykseen ja ooliin u kijan yössä. Toisessa osuudessa käsi ellään sosiaalisen median osuu a u kijoiden iedonhankinnassa. Viimei- nen osuus käsi elee sosiaalis a mediaa ja lue un jakamis a. Sosiaalisen median me ki ys Kyselyssä as aajia pyyde iin a ioimaan e i julkaisumuo ojen lukemisen ä - key ä yössään as eikolla 1-5, jossa 1 oli “ äl ämä ön ä” ja 5 “ei ä keää”. Ai- noas aan noin 2 % as aajis a a ioi sosiaalisen median lukemisen äl ämä - ömäksi yönsä kannal a (Ku a 1). Kui enkin suu in osa (65,9 %) as aajis a pi i sosiaalisen median seu aamis a ähin ään jokseenkin ä keänä. Ve a una esime kiksi pe in eisiin julkaisuihin, ku en ie eellisiin leh iin ja sanomaleh iin, sosiaalisen median lukeminen koe iin huoma a as i ähemmän ä keäksi. Esi- me kiksi 73 % as aajis a pi i ie eellis en leh ien ja noin 10 % sanomaleh ien lukemis a yönsä kannal a äl ämä ömänä. 90 In o maa io u kimus 4(37) osa kyselyyn as aajis a pi ää sosiaalisen median seu aamis a ä keänä ai jok- seenkin ä keänä. Pe in eise ies in äkana a , ku en ie eellise lehde ja sano- malehde pi ä ä edelleen pin ansa samoin kuin iisi uo a si en Tenopi in ja kumppaneiden (2013) u kimuksessa. Tu kija koke a ie eellise iedonläh- ee sosiaalis a mediaan luo e a immiksi ja usko a immiksi (Nicholas ym., 2017). E ilaisis a sosiaalisen median pal eluis a as aaja paino i a e i yises i u kimukseen suunni el uja sosiaalisen median pal eluja, ku en Resea chGa- e ja Academia.edu pal eluja sekä ii eidenhallin aan suunni el uja pal eluja. Resea chGa e, Mendeley, Twi e ja Academia.edu sai a eni en mainin oja myös a o as auksissa. Nämä o a kin unne uimpia pal eluja myös aiempien sel i ys en pe us eella (O ega, 2015). Uusia sosiaalisen median pal eluja kui- enkin syn yy ja olemassa ole ille pal eluille keksi ään uusia käy ö a koi uksia. Teknis en alus ojen kehi yessä ukemaan pa emmin digi aalisessa muodossa lukemis a ja muis iinpanojen ekemis ä sekä iedonhaun se endipi ee iä pa em- milla suosi elumene elmillä, uusien pal elujen me ki ys ulee odennäköises i ko os umaan. Tämän uoksi u kimus a sosiaalisen median pal elujen käy ös ä a i aan myös ule aisuudessa. Ta kas elimme myös ie eenalan, amma illisen aseman ja iän aiku us a so- siaalisen median ooliin u kijan yössä. Tu kimus osoi i e oja ie eenalojen ä- lillä sosiaalisen median oolissa. Yleises i o aen sosiaalinen media koe iin ä - keimmäksi yh eiskun a ie eellisillä ja humanis isilla aloilla. Lääke ie eissä ii - eidenhallin aohjelma a ioi iin mui a aloja ä keämmäksi. Tie eenalae ojen osal a ulokse uke a aiempien u kimus en löydöksiä (esim. O ega, 2015). Vaiku aa sil ä, e ä sosiaalinen median käy ö on yh eydessä ie eenalojen julkai- sukäy än öihin, jo ka e oa a me ki ä äs i niin sano ujen ko ien ja pehmeiden alojen älillä (esim. Pi o ym., 2013). Yh eiskun a ie eissä ja humanis isilla aloilla amma illis en yleisöjen ja suu en yleisön me ki ys on suu empi e a una ko- iin aloihin, ku en luonnon ie eisiin (Puuska & Mie inen, 2008). Tämän uoksi näillä aloilla myös sosiaalinen media, jonka a ulla oidaan a oi aa helpommin iedeyh eisön ulkopuolisia yleisöjä, saa e aan kokea ä keämmäksi. Tie eena- lojen älillä ei löyde y e oja sosiaalisen median käy ös ä iedonhankinnassa ai aineis ojen jakamisessa. Tu kijan amma illisella asemalla ai iällä ei ollu aiku us a uloksiin. Kolmanneksi kysyimme mikä on sosiaalisen median asema u kijoiden iedonhankinnassa. Jaoimme iedonhankin a a a ak ii iseen iedonhakuun ja suun aama omaan moni o oin iin McKenzien (2003) jao elua mukaillen. Sosiaalinen media sijoi ui suun aama omaan moni o oin iin yhdessä esime kiksi selailun ja kollegan kau a saadun iedon kanssa. Tulokse osoi a a , e ä sosiaalisella medialla on ähäinen ooli u kijoiden iedonhankinnassa. Vain mu o-osa lue uis a ie eellisis ä a ikkeleis a ja muis a julkaisuis a In o maa io u kimus 4(37) 91 löyde ään ja saadaan käsiin sosiaalisen median kau a. Tyypillisimmin u kija sai a iedon iimeksi lukemas aan a ikkelis a pe in eises i ak ii isella iedonhaulla. Sosiaalinen media on kui enkin kas a anu aineis ojen saa a uu a ja esime kiksi a ikkeli , joihin u kijalla ei muu en olisi pääsyä, oi a hy ällä odennäköisyydellä löy yä aka eemisis a sosiaalisen median pal eluis a. Suomessa sosiaalisen median ooli ie eellisen iedon läh eenä saa aa kui enkin olla pieni, sillä suomalaisissa u kimuso ganisaa ioissa iedejulkaisujen saa a uus on kansain älises i ka so una hy ä, koska hankinna hoide aan keski e ys i FinELib-konso ion kau a. Maissa, joissa aineis ojen saa a uus ei ole yh ä hy ä, sosiaalisen median ooli iedonhankinnassa on odennäköises i suu empi (Nicholas ym., 2017). Aihees a on kui enkin ois aiseksi ähän u kimus a (esim. an Noo den, 2014) ja ule assa u kimuksessa olisikin kiinnos a a sel i ää yksi yiskoh aisemmin sosiaalisen median käy öä iedonhankinnassa. Ta kas elimme myös missä mää in u kija jaka a lukemiaan julkaisuja sosiaalisessa mediassa. Tulokse osoi a a , e ä lue un julkaisun ai sen he ä - ämien aja us en jakaminen sosiaalisessa mediassa on edelleen melko ähäis ä (myös Tenopi ym., 2013, 2017). Kui enkin suu in osa u kijois a pi i eknis ä mahdollisuu a jakaa julkaisuja kollegojen kanssa ähin ään ä keänä. Viidesosa as aajis a pi i si ä jopa äl ämä ömänä. Täy yy kui enkin muis aa, e ä aineis- omme ulkopuolella jää ä u kijoiden omien a ikkeleiden jakamisen käy än- nö sosiaalisessa mediassa. Onkin odennäköis ä, e ä u kija jaka a pääosin omia julkaisujaan. I se ii aus en käsi ely ja aineis ojen manipuloin i onkin yksi al me iikan ongelmis a (Bo nmann, 2014). Tu kija , u kimuso ganisaa io ja julkaisija oi a aiku aa me ki ä äs i julkaisujen näky yy een sosiaalisessa mediassa esime kiksi jakamalla julkaisuja au omaa ises i e i kana iin. Vaiku aa sil ä, e ä sosiaalinen media ei ole ois aiseksi ehny läpimu oa aka eemisessa maailmassa. Ja kossa olisikin kiinnos a a sel i ää syi ä ähän. Koe aanko sosiaalinen media liian henkilökoh aiseksi, eikö sille löydy aikaa, ei ä kö a jolla ole a pal elu oimi ai so ellu u kimusp osessiin? On kui en- kin mahdollis a, e ä sosiaalisen median ooli u kijan yössä on suu empi mi ä ulokse an a a ymmä ää. Todennäköises i u kija saa a sosiaalisen median kau a luku inkkejä enemmän kuin huomaa a kaan. Sosiaalisen median päi i- ys i a on ja ku a, jolloin lukijan oi olla mahdo on a ekis e öidä ak ii ises i kaikkea lukemaansa. Sosiaalinen media koske aa lähes jokais a elämän osa- alue a, eikä sel ää ajaa apaa-ajan ja yöajan älille oida aina e ää aikka u kija siihen ie oises i py kisikin aan ne kie ou u a osi ain oisiinsa, (ks. Jeng ym., 2015). Sosiaalinen media laajen aa en ises ään iedon saa a uu a ja oi pa haimmillaan oimia ilkkaana keskus elu oo umina, joka ei unne maan ie eellisiä ajoja. Sosiaalinen media a joaa myös u kimuksellises i uusia 92 In o maa io u kimus 4(37) mahdollisuuksia esime kiksi u kimusaineis ojen ke äämisessä. Tu kija ei oi kui enkaan u au ua sosiaaliseen mediaan esime kiksi ie eellisessä ki joi us- p osessissa aan silloin on hakeudu a a alkupe äis en läh eiden ää elle. Tämän a ikkelin ki joi amis a on osi ain ahoi e u Suomen Aka emia hankkees a nume o 310278. Läh ee Almousa, O. (2011). Use s’ classi ica ion and usage-pa e n iden i ica ion in academic social ne wo ks. Teoksessa 2011 IEEE Jo dan Con e ence on Applied Elec ical Enginee ing and Com- pu ing Technologies (AEECT) (ss. 1–6). IEEE. h ps://doi.o g/10.1109/AEECT.2011.6132525 Bohannon, J. (2016). Who’s downloading pi a ed pape s? E e yone. Science.h ps://doi.o g/10. 1126/science.aa 5664 Bo nmann, L. (2014). Do al me ics poin o he b oade impac o esea ch? An o e iew o bene i s and disad an ages o al me ics. Jou nal o In o me ics,8(4), 895–903. h ps://doi. o g/10.1016/j.joi.2014.09.005 Boyd, D. M., & Ellison, N. B. (2007). Social Ne wo k Si es: De ini ion, His o y, and Schola ship. Jou nal o Compu e -Media ed Communica ion,13(1), 210–230. h ps://doi.o g/10.1111/j. 1083-6101.2007.00393.x Eysenbach, G. (2011). Can Twee s P edic Ci a ions? Me ics o Social Impac Based on Twi e and Co ela ion wi h T adi ional Me ics o Scien i ic Impac . Jou nal o Medical In e ne Resea ch,13(4). h ps://doi.o g/10.2196/jmi .2012 G ei enede , E., Pon is, S., Bland o d, A., A alla, H., Neal, D., & Schlebbe, K. (2017). Resea che s’ a i udes owa ds he use o social ne wo king si es. Jou nal o Documen a ion,74(1), 119–136. h ps://doi.o g/10.1108/JD-04-2017-0051 G uzd, A. (2012). Non-academic and academic social ne wo king si es o online schola ly communi ies. Teoksessa D. R. Neal ( oim.), Social Media o Academics: A P ac ical Guide (ss. 21–37). Chandos. h p://doi.o g/10.1016/B978-1-84334-681-4.50002-5 G uzd, A., & Goe zen, M. (2013). Wi ed Academia: Why Social Science Schola s A e Using Social Media. Teoksessa 2013 46 h Hawaii In e na ional Con e ence on Sys em Sciences (ss. 3332–3341). h ps://doi.o g/10.1109/HICSS.2013.614 Gu, F., & Widén‐Wul , G. (2011). Schola ly communica ion and possible changes in he con ex o social media: A Finnish case s udy. The Elec onic Lib a y,29(6), 762–776. h ps://doi. o g/10.1108/02640471111187999 Haus ein, S., Pe e s, I., Ba -Ilan, J., P iem, J., Shema, H., & Te liesne , J. (2014). Co e age and adop ion o al me ics sou ces in he bibliome ic communi y. Scien ome ics,101(2), 1145– 1163. h ps://doi.o g/10.1007/s11192-013-1221-3 Jeng, W., He, D., & Jiang, J. (2015). Use pa icipa ion in an academic social ne wo king se ice: A su ey o open g oup use s on Mendeley. Jou nal o he Associa ion o In o ma ion Science and Technology,66(5), 890–904. h ps://doi.o g/10.1002/asi.23225 Jo dan, K. (2014). Academics and hei online ne wo ks: Explo ing he ole o academic social ne wo king si es. Fi s Monday,19(11). h ps://doi.o g/10.5210/ m. 19i11.4937 Ka ala, M., & Ko elainen, T. (2012). Huomioda a ja sosiaalisen median älinee ie eellisissä lehdissa. In o maa io u kimus,31(3). h ps://jou nal. i/in /a icle/ iew/7146 K ause, J. (2012). T acking e e ences wi h social media ools: o ganizing wha you’ e ead o wan o ead. Teoksessa D. R. Neal ( oim.), Social Media o Academics: A P ac ical Guide (ss. 85–104). Chandos. h ps://doi.o g/10.1016/B978-1-84334-681-4.50005-0 In o maa io u kimus 4(37) 93 Mas-Bleda, A., Thelwall, M., Kousha, K., & Aguillo, I. F. (2014). Do highly ci ed esea che s success ully use he social web? Scien ome ics,101(1), 337–356. h ps://doi.o g/10.1007/ s11192-014-1345-0 McKenzie, P. J. (2003). A model o in o ma ion p ac ices in accoun s o e e yday‐li e in o ma ion seeking. Jou nal o Documen a ion,59(1), 19–40. h ps://doi.o g/10.1108/ 00220410310457993 Nicholas, D., Boukacem‐Zeghmou i, C., Rod íguez‐B a o, B., Xu, J., Wa kinson, A., Ab izah, A., … Świgoń, M. (2017). Whe e and how ea ly ca ee esea che s ind schola ly in o ma ion. Lea ned Publishing,30(1), 19–29. h ps://doi.o g/10.1002/leap.1087 Nicholas, D., He man, E., Jamali, H., Rod íguez‐B a o, B., Boukacem‐Zeghmou i, C., Dob owols- ki, T., & Poucho , S. (2015). New ways o building, showcasing, and measu ing schola ly epu a ion. Lea ned Publishing,28(3), 169–183. h ps://doi.o g/10.1087/20150303 O ega, J. L. (2015). Disciplina y di e ences in he use o academic social ne wo king si es. Online In o ma ion Re iew,39(4), 520–536. h ps://doi.o g/10.1108/OIR-03-2015-0093 Pi o,F.N., Aksnes,D. W.,& Rø s ad,K.(2013). Amac oanalysis o p oduc i i ydi e encesac oss ields: Challenges in he measu emen o scien i ic publishing. Jou nal o he Ame ican Socie y o In o ma ion Science and Technology,64(2), 307–320. h ps://doi.o g/10.1002/asi.22746 Puuska, H.-M., & Mie inen, M. (2008). Julkaisukäy ännö e i ie eenaloilla. ope us- ja kul uu i- minis e iö. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-485-566-2 Sugimo o, C. R., Wo k, S., La i iè e, V., & Haus ein, S. (2017). Schola ly use o social media and al me ics: A e iew o he li e a u e. Jou nal o he Associa ion o In o ma ion Science and Technology,68(9), 2037–2062. h ps://doi.o g/10.1002/asi.23833 Tenopi , C., Alla d, S., Ch is ian, L., Ande son, R., Ali‐Saleh, S., Nicholas, D., … Woodwa d, H. (2017). No schola is an island: The impac o sha ing in he wo k li e o schola s. Lea ned Publishing,30(1), 5–17. h ps://doi.o g/10.1002/leap.1090 Tenopi , C., Volen ine, R., & King, D. W. (2013). Social media and schola ly eading. Online In o ma ion Re iew,37(2), 193–216. h ps://doi.o g/10.1108/OIR-04-2012-0062 Tenopi , C., Wilson, C. S., Vakka i, P., Talja, S., & King, D. W. (2010). C oss Coun y Compa ison o Schola ly E-Reading Pa e ns in Aus alia, Finland, and he Uni ed S a es. Aus alian Aca- demic & Resea ch Lib a ies,41(1), 26–41. h ps://doi.o g/10.1080/00048623.2010.10721432 Thelwall, M. (2018). Ea ly Mendeley eade s co ela e wi h la e ci a ion coun s. Scien ome ics, 115(3), 1231–1240. h ps://doi.o g/10.1007/s11192-018-2715-9 Thelwall, M., & Kousha, K. (2014). Academia.edu: Social ne wo k o Academic Ne wo k? Jou nal o he Associa ion o In o ma ion Science and Technology,65(4), 721–731. h ps://doi.o g/ 10.1002/asi.23038 an Noo den, R. (2014). Online collabo a ion: Scien is s and he social ne wo k. Na u e News, 512(7513), 126–129. h ps://doi.o g/10.1038/512126a Welle , K. (2015). Social Media and Al me ics: An O e iew o Cu en Al e na i e App oaches o Measu ing Schola ly Impac . Teoksessa I. M. Welpe, J. Wolle sheim, S. Ringelhan, & M. Os e loh ( oim.), Incen i es and Pe o mance: Go e nance o Resea ch O ganiza ions (ss. 261– 276). Cham: Sp inge In e na ional Publishing. h ps://doi.o g/10.1007/978-3-319-09785- 5_16