Näin käytät eläytymismenetelmää : Hyvät käytännöt ja kiperät kysymykset

385 Näin käy ä eläy ymismene elmää: hy ä käy ännö ja kipe ä kysymykse Ilona Nikan o & Ja i Eskola Mi ä ja miksi? Eläy ymismene elmä on sanalla sanoen houku ele a u kimusmene elmä. Se alikoi ui omaksi u kimusme odikseni osi ain akaan pää öksen, osi - ain sa uman kau a. (– –) Tiesin halua ani u kia y öjen käsi yksiä omas a sukupuoles aan ja halusin ai an ehdo omas i an aa u ki a ille mahdollisimman apaan ilaisuuden ke oa näis ä käsi yksis ä.1 Eläy ymismene elmää on ku a u käy ökelpoiseksi ja ke y käy öiseksi ie- donhankin amene elmäksi (Eskola & Mäenpää & Wallin 2017). Ken ies näis ä syis ä mene elmä on saa u anu lisään y ää kiinnos us a e i yises i kas a us ie eissä, ku en ämän eoksen sys emaa ises a ki jallisuushaus a oi ha ai a. Tässä a ikkelissa pohdi aan eläy ymismene elmän käy öä osana Ty ö uollainen – ke omuksia y öydes ä (Nikan o, Rissanen, Ee ola & Esko- la 2018) -a ikkelin syn yp osessia ja esi ellään eläy ymismene elmään lii y iä hy iä käy än öjä. Eläy ymismene elmä (me hod o empa hy-based s o ies eli MEBS) on laa- dullinen iedonhankin amene elmä, jossa as aaja ki joi a a a inan saa- 1 Ku sii illa esi e y päi äki jame kinnä ja pohdinna mene elmän käy ös ä ja u ki- musp osessin e i aiheis a o a Ilona Nikannon muis iinpanois a u kimusp osessin ajal- a. Lii e Mi en eläy ymismene elmää on käy e y ja käy e ään 386 Ilona Nikan o & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) mansa o ien aa ion, kehyske omuksen (eli sk ip in), pe us eella. Vas aajaa pyyde ään eläy ymään kehyske omuksessa ku a uun ilan eeseen, ja ki joi - amaan sen pohjal a a ina ( ai ke omus, seli ys, mi ä e miä kukakin haluaa käy ää). Ta inan aiheena oi olla yh älailla ule aisuus ja ule aisuudessa a- pah u ien asioiden ku i elu kuin seli yksen an aminen kehyske omuksessa ku a ulle jo apah uneelle ilan eelle. Eläy ymismene elmän pe usidea on, ken ies hieman yllä äen, kokeellises- sa u kimuspe in eessä: yh ä ekijää a ioimalla, muiden olosuh eiden pysyes- sä samana, py i ään sel i ämään nimenomaisen seikan aiku us u ki a aan asiaan: mikä as auksissa muu uu, kun yh ä kehyske omuksen olennais a ekijää muu e aan – ai muu uuko ken ies mikään? Pe in eises ä kokeellises- a u kimukses a poike en eläy ymismene elmää käy e äessä as aaja oi a käy ää ihmiselle yypillisiä oimin a apoja, ku en aja elua, punnin aa ja kiel- ä odellisuu a jäsen ä änä ekijänä (Eskola & Vi anen & Wallin 2018). Hy in pian hylkäsin haas a elun ja ha ainnoinnin, ja aloin poh ia ki - joi amis a aineis onke uumene elmänä. Joku maini si ohimennen eläy y- mismene elmän. Muis in kuulleeni me odis a aiemminkin, mu a missään mää in u u se ei minulle ollu . Pe ehdy yäni me odiin enemmän, akuu- uin sen sopi uudes a omaan u kimusongelmaani: kehyske omuksen ase - elun ansios a u ki a a o a sopi an e äänny e yjä u ki a as a aihees a, joka i sessään on heille a sin henkilökoh ainen. Eläy ymismene elmä on monipuolinen aineis onke uumene elmä, joka sopii yh älailla käy ännönläheisiin sel i yksiin, esi u kimuksiin kuin haas a elun ja kyselylomakkeen innallekin (Eskola & Vi anen & Wallin 2018). Eläy y- mismene elmän a ulla u ki a a saa a i se muodos aa käsi yksensä u ki a- as a asias a, eikä syn yneisiin a inoihin ulisikaan suh au ua odellisuuden ku auksina, aan pikemmin asiaan lii y inä aja elun logiikoina ja mahdolli- sina heijas uksina nk. odellisuudes a. Tu kijalle eläy ymismene elmä a joaa mielenkiin oisen haas een: se ei a joa almii a as auksia ai kaa oja, aan pa- ko aa u kijan ak ii iseen eo ee iseen yöhön (Eskola, Vi anen & Wallin 2018). 387 Näin käy ä eläy ymismene elmää Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Millainen kehyske omus? Eläy ymismene elmän käy ön ydin pe us uu oimi iin ja hy in suunni el- uihin kehyske omuksiin sekä kehyske omus en a ioin iin, joka on eläy- ymismene elmän muis a iedonhankin a a ois a e o a a e i yispii e. Kun u ki a as a aihees a on ke ä y kaksi ( ai useampi) e ilais a a ina yyppiä, a ioinnin aiku uksen sel i äminen uo esiin u ki a an ilmiön e i yispii - ee (Eskola, Vi anen & Wallin 2018). Käy ännössä ämä a koi aa si ä, e ä aineis o analysoidaan ensin ke aalleen, jonka jälkeen aineis o analysoidaan ielä uudes aan py kien e aillen sel i ämään mikä aiku us e i kehyske o- mus e sioilla oli u ki a aan asiaan, eli mikä muu ui kuin kehyske omus a a ioi iin. Hy in laadi uja kehyske omuksia edel ää luonnollises i ymmä ys u - ki a as a ilmiös ä, sen keskeisis ä käsi eis ä ja u kimusongelman a kas a mää i elys ä. Vaikka aineis on ke ääminen eläy ymismene elmää käy äen on pa haimmillaan nopeaa ja ehokas a, aa ii siihen pis eeseen pääsy paljon poh- din aa ja monien pää ös en ekemis ä, kaikki kun ei ole i ses ään sel ää eikä almiiden mallien jäljen ämis ä. Kehyske omuksen aken amis a ja muo oi- lua on pohdi u a kemmin a ikkelissa Eläy ymismene elmä 2017: Ohjei a ja kokemuksia mene elmäs ä kiinnos uneille (Eskola ym. 2017). Kun u kimusongelma ja me odi oli a suunni elmissani selkiin ynee , ei eh ä ä suinkaan ollu o eu amis a aille almis. Eläy ymismene elmän keskeisin ja si ä kau a koko u kimuksen eon kannal a yksi ä keimmis- ä aiheis a oli ielä edessä, kehyske omus en laadin a. Kehyske omus en jumppaamisen yh eydessä mie in muun muassa sopi aa aika- ja pe soona- muo oa, ii oi e ua ai ii oi ama on a as auspape ia sekä ku ail a an henkilön nimeämis ä ai nime ömyy ä. Kehyske omus en suunni elussa on ä keää pi ää mielessä, kenelle ke omus on suunna u ja mi ä i seasiassa halu aan u kia. Kehyske omus en suunni - elun me ki ys ä on oikeas aan mahdo on a yliko os aa: kehyske omuksen pi äisi houku ella lukijansa ki joi amaan, sen ulisi a jo a ii ä äs i (mu ei liikaa) ie oa sekä kye ä he ä ämään aja uksia (Eskola ym. 2017). Lisäksi pi ää o aa huomioon as aajien ikä ja muu ki joi amis almiu een lii y ä ekijä . 388 Ilona Nikan o & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Omassa u kimusp osessissani kehyske omus en ” jumppaaminen” ei loppu- jen lopuksi useamman iikon aikaa: uon p osessin aikana jouduin muu - amaan ja äsmen ämään u kimuskysymyksiäni, mie imään minkälainen kehyske omus sopii alakouluikäisille lapsille, ja oisaal a, sopiiko eläy ymis- mene elmä ylipäänsä iedonhankkimismene elmäksi y öyden u kimiselle. Lopuksi es asin ielä minkälaisia as auksia saan milläkin kehyske omus- e siolla. Alussa minulla oli lukuisia e ilaisia kehyske omus e sioi a, joiden pallo elun ja es aamisen lomassa huomasin, kuinka paljon yksi äise sa- na alinna muu a a loppu ulos a. Tämä aja elu- ja kokeilu yö kanna - i ehdä: sen myö ä a mis in saa ani ki joi uksia u kimas ani aihees a, y öyskäsi yksis ä, sekä jouduin samalla jo e lek oimaan u kijan ooliani pe us elemalla ekemäni alinna i selleni. Kehyske omus en ulisi kan aa i se i sensä, ilman u kijan lisäohjei a ja sel ennyksiä. Tu kimukseni kohde- yhmänä oli a ala-as eikäise lapse , jolloin paine kehyske omus en iilaa- miselle mahdollisimman ymmä e ä äksi oli ielä a allis akin suu empi. Pyysin e i-ikäisil ä lukijoil a kommen eja kehyske omuksis ani, mie in sa- na alin oja ja es asin kehyske omus en oimi uu a pien en esiki joi us en a ulla. Kehyske omus e sioi a on ähin ään kaksi, joskus jopa neljä, ja nii ä a ioi- daan mielellään ain yhden asian osal a. Toisinaan oi olla a peen a ioida useampaakin ekijää, mu a ämän pi äisi aina olla u kimuksen kannal a pe- us el ua ja ele an ia. Kehyske omus e sioissa on usein – mu ei mi enkään äl ämä ä! – myön einen ja kiel einen näkökulma: 1) Luokkaasi ulee uusi y ö. Kun u us u häneen pa emmin, huomaa , e ä hän on ai an a allinen y ö. Ke o, millainen hän on. 2) Luokkaasi ulee uusi y ö. Kun u us u häneen pa emmin, huomaa e ä hän ei ole ai an a allinen y ö. Ke o, millainen hän on. Ke omus en muu ujilla py i ään saamaan ke omukseen e ilaisia a iaa i- oi a u ki a as a ilmiös ä. Esime kiksi edellisessä kehyske omusesime kissä saimme ku auksia sekä a allisis a y öis ä e ä ei niin a allisis a y öis ä. Keskenään e ilais en y öjen ku ailu oli ä keää, sillä halusimme u kimuk- sessamme sel i ää, mi en y ö aken a a ke omuksissaan y öy ä. Ta alli- ses a y ös ä ke o is a ke omuksis a oli kons uoi a issa y öjen a alliseen y öy een lii ämiä käsi yksiä. Vas aa as i ei niin a allisen y ön ku aukse mahdollis i a a alliseen y öy een kuuluma omien seikkojen a kas elun. 389 Näin käy ä eläy ymismene elmää Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Eläy ymismene elmää käy ämällä saimme u kimas amme asias a monike - oksellis a ie oa: y öjen käsi yksiä a allisuu een lii y is ä ja aiku a is a ekijöis ä, e oa uo a is a ominaisuuksis a sekä heidän ku auksis aan ilmene- iä asen ei a a allisuu een ja epä a allisuu een lii yen. Aineis onke uu: mi en, missä ja kuinka paljon? Kun kehyske omukse on iila u ja es a u oimi iksi, pääs ään ihdoin ken älle. Minkä kokoinen on sopi a aineis o? on yleinen kysymys, jo a e i yi- ses i ensimmäis ä ke aa u kimusaineis oaan eläy ymismene elmällä ke- ää ä poh i a , ja monas i jo kokeneemma kin. Tässä a ikkelikokoelmassa u kimusaineis ojen koo aih ele a eilus a pa is akymmenes ä yli sa aan ki joi e uun ke omukseen. Ty ö uollainen -a ikkelin aineis o muodos ui 41 ke omukses a, jos a 20 käsi eli epä a allis a y öä ja 21 a allis a y öä. Keskimää in oidaan ode a, e ä kun ie ää mi ä aineis os aan e sii, pa ikym- men ä ke omus a kus akin kehyske omus e siois a on usein ii ä ä mää ä. Tämä mää ä uo aa usein sa u aa ion eli aineis on kyllään ymisen, jonka jäl- keen ke omukse alka a keskeisil ä osil aan ois aa i seään. Luonnollises i kehyske omus e sioiden mää ä ko eloi a i a an kokonaisaineis on mää- än kanssa. Aineis on ke ääminen oi apah ua paikanpäällä käsinki joi amalla, yy- sises i e äällä esime kiksi sähköisen linkin kau a ai miksei aikkapa kadulla eissaamalla (ks. aineis on ke uus a lisää Eskola ym. 2017). Tä kein ä on löy ää sopi in apa oman kohde yhmänsä a oi amiseksi. Esime kiksi u ki aessa las en käsi yksiä on loogisin a mennä pape ini aska kainalossaan kouluun ai u heiluseu an ha joi uksiin, kunhan u kimuslu a on ensin hanki u. Toi- saal a aas digi aalisia oppimisme kkejä u ki aessa on hy ä aih oeh o hyö- dyn ää sähköis ä as auslomake a ja ehdä kansain älis ä e ailua (Ka ja- lainen, Linden & Eskola 2018). Eläy ymismene elmäaineis on ke äämis ä oi ku a a jous a aksi ja ilannekoh aiseksi. Tu kijalle on a jolla e ilaisia äyliä ja keinoja ali a u kimuskoh eelleen ai a omin ja ehkäpä houku ele in as- aus apa. 390 Ilona Nikan o & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) I se o in yh ey ä kolmeen e i kouluun, jois a lopul a kaksi osallis ui u ki- mukseemme. Lähes yin suo aan ali semani luokka ason ope ajia ke oen heille u kimukses ani. Tu kimukseen osallis umismahdollisuu a kysy äes- sä on helppoa, kun oi ke oa, e ei se ie yh ä oppi un ia kauempaa. Menin henkilökoh aises i paikalle jokaiseen ii een koululuokkaan, jos a aineis oa ke äsimme. Seli in oppilaille lyhyes i, e ä ke ään u kimusaineis oa, johon a i sisin heidän apuaan ki joi elmien muodossa. E ukä een olin a mis a- nu u kimuslu a koulun eh o eil a sekä las en huol ajil a. Ke äys ilan ees- sakin oppilaille ke o iin osallis umisen apaaeh oisuudes a, kaikki kui en- kin halusi a ki joi aa a ina . Olin kopioinu almiiksi nipun molempia kehyske omus e sioi a, jo ka si en jaoin sa uman a aises i oppilaille. Päädyin lisäämään as auspape- eihin almii ii a ki joi us a helpo amaan. Ohjeis in oppilai a oimi- maan pape ille ki joi e un lyhyen ohjeen mukaan. Lisäksi ko os in, e ä ki - joi elma ei ole a ioi a a uo os, siihen ei ole olemassa oikei a as auksia, eikä ki joi elmia lue muu kuin u kija . Lisäksi muis u in, e ei pape iin a i se lai aa omaa nimeään, mu a sen sijaan ulisi me ki ä T ai P sukupuolensa mukaan. Oppilaiden ki joi usmo i aa io aih eli a . Muu ama poikaoppilaa kysyi ä , miksei ä saa ki joi aa a inaa pojis a, joillain oli aikeuksia pääs- ä alkuun ki joi amisessaan, oise oli a almii a kymmenessä minuu issa, kun aas oise käy i ä koko 45 minuu in oppi unnin ki joi amiseen pyy- äen älillä lisäpape ia. Yleises i o aen oidaan sanoa, e ä oppilaa oli a mo i oi unei a ki joi a- maan, ja heidän ke omuksensa oli a ikkai a. Edellä olemme ku annee yhden a an ke ä ä aineis oa. On kui enkin lukuisia mui a hy iä esime kkejä oimi as a aineis onke uus a. Eläy ymismene elmäaineis oja on ke ä y iime aikaisissa u kimuksissa esime kiksi lähes ymällä isejä henkilökoh aises i sisä- ak i i ee ipuis oissa ja isäke hoissa (Kaukinen, Ee ola & Eskola 2018). Hen- kilökoh aisen ke äämisen lisäksi on käy e y sähköis ä linkkiä, jo a on jae u u ki a aan ilmiöön lii y issä Facebook- yhmissä ai lähes y y as aajia suo aan sähköpos i se. Myös amma iyhdis yksen jäsenil a (Kaakkolammi, Jy kiäinen & Eskola) ja henkilös ökokous (Vanhalakka, Pyl äs & Eskola 2018) oi a olla oi ia paikkoja a oi aa ke alla useampi kohde yhmään kuulu a as aaja. Välillä u kija oi kokea aineis onke uun hankalaksi; kohde yhmää on aikea a oi aa ai mo i oida osallis umaan. E ään u kimuksen aineis- 391 Näin käy ä eläy ymismene elmää Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a onke uu hoide iin yliopis on käy ä illä ” eissamalla”, eli po en iaalisia as- aajia pysäy ämällä ja ju u amalla (Ran anen, Wallin & Eskola 2017). Aineis onke uu oi siis apah ua monin e i a oin ja monia e i kana ia käy äen. Mie i äessä sopi aa apaa ke ä ä aineis o, kanna aa aloi aa poh- imalla, mis ä löy äisi u kimuksen koh eena ole ia ihmisiä: yysise ila ja paika , unoh ama a i uaalimaailma. Kun u kimuksen kohde yhmänä on esime kiksi maahanmuu aja aus aise aikuise , oi kielikah ila ja ko ou- umiskoulu ukse olla hy iä paikkoja ke ä ä aineis oa (Ka ayilan, Wallin, Ha ju-Au i & Eskola 2017). Toisaal a jos u ki aan esime kiksi nais en nä- kemyksiä asa-a on o eu umises a, oisi aineis oa ke ä ä edellä maini ujen paikkojen ja keinojen lisäksi aikkapa kauppakeskuksis a, nais en kun osaleil- a ja yhmäliikun a unneil a, nais al aisil a yöpaikoil a jne. Tu kijan on hy ä pi ää mieli a oimena ja a ua ennakkoluulo omas i e ilaisiin mahdollisuuk- siin myös aineis on ke uun osal a. Aineis onke uu a suunni ellessaan u kija jou uu poh imaan aus a ie- ojen ke äämisen me ki ys ä ja a e a. Ke ä äessä aineis oa esime kiksi e i o ganisaa ios a ai e i sukupuolil a, oi u kimuskysymykses ä iippuen olla a peen ja pe us el ua ke ä ä as aajil a aus a ie oja. Yksi äisiä, u kimuson- gelman kannal a ele an eja, as aajan aus aa sel en ä iä kysymyksiä lukuun o ama a eläy ymismene elmäaineis o ke ä ään usein nime öminä ja mah- dollisimman pelkis e yinä. … ja mi ä ehdä aineis olle? Oman u kimukseni aineis onke uu apah ui iiden oppi unnin aikana, siis a kemmin sano una alle neljässä unnissa. Tämä ei ole minkään so - in ennä ys eläy ymismene elmä u kimuksen sa alla, päin as oin, mu a ehokkaaksi si ä oi kui enkin ku a a. Liikoja kehuskelema a oin ode a ke änneeni aineis on, li e oineeni sen ja ehneeni alus a an aineis on ana- lyysin kymmenessä unnissa. Tässä kohden aineis on analyysillä a koi an sen k an i ioin ia ja jä jes elyä kehyske omus e sioi ain. Viimeis ään ässä aiheessa aloin oden eolla innos ua u kimukses ani: omas a kiinnos uksen koh ees ani kummunnu aihe oli yh äkkiä odellis unu pape ini askaksi e eeni. 392 Ilona Nikan o & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Kun aineis o on ke ä y, alkaa u kimuksen eon ehkä kiinnos a in aihe, aineis on läpikäyn i ja analysoin i (ks. lisää aineis onanalyysis ä Eskola ym. 2017). Laadullisen aineis on analyysi alkaa aineis oon pe eh ymisellä. On jä ke ää li e oida käsinki joi e u ke omukse sekä nume oida ne kehyske - omus e sioi ain. Jä jes ysnume on lisäksi ke omukse kanna aa kooda a as aus ilan een ja/ ai -paikan mukaan: esime kiksi y öjä u ki aessa e äs aineis o unnis e oli A4T1+, jossa A a koi aa koulua, jos a aineis o on ke ä - y, 4 ku aa luokka-as e a ( u kimukseen osallis ua kaksi e i luokka-as e a), T y öä (aineis o ke ä iin myös pojil a), 1 jä jes ysnume oa (kyseessä on siis jä jes yksessään ensimmäinen ke omus) ja +-me kki myön eis ä kehyske - omus e sio a ( a allinen y ö). Aineis o unnis ee on hy ä lisä ä li e oin- nin yh eydessä jokaisen a inan yh ey een, kunhan on muis anu jo aineis oa ke ä essään me ki ä ke ä yihin as auksiin a i a a iedo . Aineis on oi nume oida myös yksinke aises i niin, e ä ensimmäiseen kehyske omukseen saadu as aukse nume oidaan 101, 102 jne., oiseen 201, 202 jne. eli unnus ke oo suo aan mihin kehyske omukseen ao. as aus a ina on ki joi e u. Li e oin ia ehdessään u kija jou uu poh imaan suh au umis aan as aa- jien ekemiin ki joi us i heisiin. Kuinka paljon u kija oi muoka a as aajien ekemiä ki joi uksia esime kiksi ki joi us i heiden osal a? Asiaa oi lähes yä kysymyksen kau a: pi äisikö loppu uloksessa aja ella lukijan lukukokemus a ai huoleh ia eks in au en isuudes a? Näkemyksemme mukaan kumpikin näkökulma on huomioi a a. Tu kijan as uulla on huoleh ia u ki a ien ano- nyymiydes ä, jolloin on pe us el ua pois aa jokin u ki a an iden i ee in pal- jas a a ilmaus. Toisaal a jokin alkuun ki joi us i heel ä näy ä ä ilmaus oi- kin olla yksilölle yypillinen ilmaisu apa. Pääsään öises i selkeä lyön i i heen kal aise i hee oi ko ja a, mu a enempää kielenhuol oa ei kanna a ehdä. Kun li e oin i on eh y, ja aineis o on jä ke ällä a alla sii e y sähköiseen muo oon, on sen käsi ely helpompaa ja se mahdollis aa e ilais en muo oilu- jen ja yhmi elyjen eon. Myös haku oimin ojen käy äminen on näppä ää. Ty ö uollainen- u kimuksessa käy e iin Wo d- eks inkäsi elyohjelmaa ja puh aaksi ki joi e ujen a inoiden ulos ei a. Alku aiheen yösken ely eh- iin konk ee isia pape ei a sii ellen ja yhmi ellen sekä ä ikynillä ilmauk- 393 Näin käy ä eläy ymismene elmää Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a sia ä ikooda en. Työsken ely apoja ja -miel ymyksiä on monia, ä kein ä on alkuun pääsy. Aloi aessani aineis oni läpikäyn iä, pohdin monia mahdollisia yösken- ely apoja, mu a aineis oni ollessa suh eellisen pieni (n=41), koin i selleni mielekkäämmäksi yöskennellä käsin, olohuoneen la iaa hyödyn äen. Koo- dasin koko aineis on me ki en e i ä ein e i eemakokonaisuu een lii y ä ilmaukse sekä pinosin ke omukse e ilaisiin nippuihin. Tämän yö upea- man jälkeen yösken elin ielä Wo d- iedos ossa me ki en jokaiseen a inaan koodien mukaise unnis ee . Niiden a ulla oli ja kossa helpompaa e siä esi- me kiksi koko aineis os a yhdellä ke alla kaikki ie yyn aihepii iin lii y ä ilmaukse . Kaiken kaikkiaan koin aineis on ke äämisen ja aineis on analyy- sin mielekkääksi ja suju aksi yö aiheeksi. Eläy ymismene elmäaineis oa oi yös ää monin a oin: aulukoida, eemoi- ella ja yypi ellä. Toisaal a samaan aineis oon oi so el aa useampaakin ana- lyysi apaa, ku en on eh y myös Ty ö uollainen -a ikkelissa. Aineis oa läpi- käydessä kanna aa pi ää ki kkaana mielessään, e ä analyysin a koi uksena on e siä ja löy ää as auksia u kimuskysymyksiin. Taulukoiden ja ku ioiden ekeminen niiden i sensä uoksi ei ole a peellis a. Tu kimusp osessin e i ai- heissa saa aa iedos oissa olla aikkapa iisi e ilais a ku io a ai aulukkoa, mu a lopulliseen a ikkeliin nii ä ulee ain aikkapa kaksi. Ku ioi a ja aulu- koi a kanna aa siis ehdo omas i käy ää oman aja elun jäsen ämisen apuna, mu a niiden käy ämis ä almiissa yössä kanna aa a kas ella k ii ises i: ” uoko ämä eks ille lisäa oa?”. Sisällönanalyysini nouda eli induk ii is a lähes ymis apaa, eli ke äämäni aineis o ohjasi ulkin aa alus a loppuun as i. Analyysini e eni yksiköinnis ä yhmi elyn kau a luoki eluun. Pilkoin eks i ensin pienempiin me ki ys- yksikköihin, jonka jälkeen muodos in niis ä me ki yksel ään yh ene äisiä luokkia. Lopuksi loin yläkäsi ee ekemieni luoki us en pohjal a. Käy än- nössä ämä ko eal a sanahelinäl ä kuulos a a oimin a me ki si lapsekkaan innos uksen sä y ämää aineis on uudelleenlukemis a ä ikynä kädessä. Aina se ensimmäiseksi ali u analyysi apa ei olekaan se pa as ja ehokkain, aan analyysia kanna aa kokeilla muillakin a oin. E i analyysi apojen kokei- lu ja e ailu au a a u kijaa oisinaan hahmo amaan pa emmin esime kiksi kehyske omus en a ioinnin aiku ukse . Myös muiden ekemien alin ojen poh iminen oi joskus oimia sopi ana sy ykkeenä junnaa alle p osessille: