Onko Suomessa liian hyvä olla? : Ammattikoulussa opiskelevien nuorten suhtautumisesta maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen

111 Onko Suomessa liian hy ä olla? Amma ikoulussa opiskele ien nuo en suh au umises a maahanmuu ajiin ja monikul uu isuu een Elina Kangas upa Johdan o Maahanmuu aja ja e i kul uu i o a päi i äisenä puheenaiheena yh eis- kunnallisessa keskus elussa ja medioissa. E i yhmien suh au umis apoja ja asen ei a monikul uu isuu a koh aan on u ki u paljon. Suomi on iimeis- en pa in uosikymmenen aikana monikul uu is unu huoma a as i, mu a monikul uu isuus maassamme on uo e a ja as a muo ou u aa, jo en suh- au umis a a o a ja ku assa muu oksessa ja nii ä on ä keää u kia edelleen. Suomi olikin selkeäs i maas amuu omaa ennen 1980-lu un loppupuol a, aikka e i kul uu eja Suomessa on ollu aina. Suomen laissa maahanmuu a- jalla a koi e aan ”Suomeen muu anu a henkilöä, joka oleskelee maassa muu- a kuin ma kailua ai siihen e a a aa lyhy aikais a oleskelua a en myön- ne yllä lu alla” (Laki ko ou umisen edis ämises ä 2010). Maahan muu e aan niin pe heen kuin yön pe ässä ai u apaikanhakijana pakolaisen s a us a a- oi ellen (Pi känen 2006). Pakolais en oikeusasemaa koske assa sopimuksessa pakolaisella a koi e aan henkilöä, joka oleskelee muualla kuin ko imaassaan ja ei pys y ai pelon akia ei halua u au ua ko imaansa a joamaan suojaan. 112 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Viime uosina sanan maahanmuu aja me ki ys on alkanu muu ua neu aa- lis a ja demog a ises a e mis ä kul uu is a e ilaisuu a ja ie au a, jopa pa- kolaisuu a ku aa aksi käsi eeksi. A kikielessä maahanmuu ajaksi koe aan ei-länsimaalainen, mahdollises i islaminuskoinen henkilö, aikka suu in osa maahanmuu ajis a ulee yhä muual a Eu oopas a ja Venäjäl ä. Tie yjen e - mien käy öä ei kui enkaan u kimuksessa oi lope aa yh äkkiä, sillä on a - peellis a ehdä näky äksi e ilais amisen ja e ia oisuuksien p osesseja ja näi ä asioi a oi käsi ellä ainoas aan, jos niillä on nimi. (Haikkola 2014, 93–96.) Kul uu in ja monikul uu isuuden käsi ees ä on ki joi e u laajas i. Kul uu in oi nähdä mää i ä än a kielämää ja maailmanka somus a (Hu - unen, Löy y & Ras as 2005, 26), mu a ne oidaan nähdä myös yh eisöllisinä ja moninaisina me ki ys en e kos oina, joi a muokkaan uu ja muodos uu ja - ku as i lisää ihmis en älisessä uo o aiku uksessa (Ko honen 2013). Tässä a - ikkelissa kul uu illa a koi e aan lähinnä sen a kikielessä yleises i käy e yä me ki ys ä eli laajas i elämän apaan, a oihin, a jen käy än öihin, pe in eisiin ja yh eiskun aan lii y iä asioi a. Puhu aessa Suomes a monikul uu isena yh eiskun ana aja ellaan yleensä e nis en yhmien mää än kas ua (Hu unen ym. 2005, 117). Monikul uu isuuden oidaan myös aja ella ole an yksi hy- ää yh eiskun aa mää i ä ä ekijä, jolloin on kyse myös muun muassa sii ä, e ä py i ään akaamaan yh äläise oikeude kaikille yh eiskunnan jäsenille si en, e ä apau a e ilaisuu een ei ajoi e a (Honkasalo & Sou o 2007, 117). Kun monikul uu isuus nähdään ideologiana, ymmä e ään ja hy äksy ään, e ä kaikki yh eiskunnan yhmä ja jäsene ei ä mahdu samaan muo iin ( Modood 2007, 50). Käsi ykse muis a kul uu eis a pohjau u a usein käsi ykseen omas a kul uu is a. ”Me” muodos uu yleensä uo o aiku uksessa ”muiden” kanssa, jonkun oisen muodos aman peilin kau a (Leh onen 2004, 15; Räsänen 2005, 89). Ta a ymmä ää me ja muu iippu a aina ajas a ja paikas a, kul uu is a ja kieles ä (Pie ikäinen, Du a & Laihiala-Kankainen ym. 2002, 10). Esime - kiksi suomalaisuus saa aa kuulos aa yksinke aisel a käsi eel ä seli ää: on kyse ie yis ä ominaisuuksis a ku en hiljaisuudes a, ehellisyydes ä, luonnos a ja sisus a, jos ain muu uma omas a. Todellisuudessa suomalaisuus on jous- a aa, ja ku as i muu u aa ja si ä uo e aan koko ajan siinä, missä mui akin 113 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a kansallisia iden i ee ejä ja kul uu eja. Se on myös yhdis elmä e i paikois a ullei a aiku ei a. (Laihiala-Kankainen, Pie ikäinen & Du a 2002, 19–20; Hu unen ym. 2005, 29.) Aiempien u kimus en pe us eella on oi u osoi aa useiden ekijöiden ole- an yh eydessä monikul uu isuusasen eisiin. Esime kiksi sukupuoli, ikä, so- sioekonominen asema, koulu us, asuinpaikkakunnan koko, o uma omuus ja ähäinen kon ak i muiden kul uu ien edus ajiin, pelko suomalaisen kul - uu in heikkenemises ä sekä kilpailu samois a esu sseis a aiku a a suh au- umiseen maahanmuu oa ja monikul uu isuu a koh aan. Ka keas i o aen oi sanoa, e ä naise ja ko keas i koulu e u suh au u a maahanmuu oon ja monikul uu isuu een mui a posi ii isemmin. (Mm. Coende s & Scheepe s 2003; Haa is o 2012; Jaakkola 2005; 2009; Mähönen & Jasinskaja-Lah i 2013.) Myös kulloinenkin yh eiskunnallinen ilanne aiku aa asen eisiin. On ii ei ä sii ä, e ä polii is en puolueiden al a-asemien muu oksilla ja alou- dellisella aan umalla 2000-lu un lopussa on ollu aiku us a maahanmuu - oasen eisiin (Saukkonen 2013, 89). Myös 1990-lu un lama sai suomalaise suh au umaan e nisyy een aiempaa kiel eisemmin (Jaakkola 2009). Monikul uu is u an Suomen on näh y ole an ensisijaises i monikul uu- isessa yh eiskunnassa kas anei a nuo ia koske a a asia. Julkisessa keskus- elussa on oi o u, e ä sukupol isuus olisi a kaise assa asemassa maahan- muu oon lii y issä ongelmissa. Aiempi u kimus ei kaikil a osin kui enkaan ue ällais a näkökulmaa, eli sukupol isuus ei yksin ii ä ilan een muu a- miseen. (Haikkola 2010, 219.) Nuo e suh au u a joka apauksessa maa- hanmuu oon ja sen yh eiskunnallisiin aiku uksiin myön eisemmin kuin aiemma sukupol e ja koke a aiempia sukupol ia useammin maahanmuu- on Suomelle hyödylliseksi (Kallio, Kangas & Niemelä 2013; Jaakkola 2005; 2009). Suomessa nuo e suh au u a e nis en yhmien oikeuksiin kui enkin kiel eisemmin e a una kansain äliseen keskia oon. Ty öjen suh au umi- nen on niin Suomessa kuin kansain älises ikin posi ii isempaa kuin poikien. Suu imma e o maahanmuu oasen eissa sukupuol en älillä löy yi ä Suo- mes a ja Ruo sis a. (Suoninen, Kupa i & Tö mäkangas 2001; Jaakkola 2005.) Samankal aisia uloksia on saa u myös uo eemmissa u kimuksissa. Mähö- sen (2011) yläkouluikäis en maahanmuu oasen ei a sel i ä än u kimuksen 114 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) mukaan suomalaisnuo en asen ee o a keskia ol aan neu aaleja, mu a esime kiksi sukupuol en ja iän älillä on e oja: y öjen ja nuo impien asen- ee maahanmuu oa koh aan oli a myön eisempiä. (Mähönen 2011, 163.) Nuo e siis suh au u a maahanmuu oon aih ele as i. Va sinkin nuo ille ys ä ien, ympä öi ien yhmien ja yh eisöjen asen ee o a omien mielipi eiden muodos amisessa ä kei ä sekä iedos e us i e ä iedos ama omas i. Nuo e ie ä ä suu en osan ajas aan koulussa, jossa luodaan ja ylläpide ään yhmä- suh ei a ja yhmien älisiä e o eluja (Keskisalo & Pe ho 2001). Myös medialla ja a sinkin sosiaalisella medialla on osansa monikul uu isuuskeskus eluun niin nuo en kuin aikuis en osal a. Muun muassa Suomessa 2010-lu un alus- a saakka käydyn maahanmuu ok ii isen keskus elun oi nähdä alkaneen sosiaa lisessa mediassa (Maasil a 2012). Vaikka suomalaisnuo en asen ei a ja suh au umis apoja maahanmuu a- jia ja monikul uu isuu a koh aan onkin u ki u paljon, ainakin yksi suh- eellisen u kima on alue löy yy: Amma illisessa pe uskoulu uksessa opiske- le ien nuo en näkemykse maahanmuu ajis a ja monikul uu isuudes a o a laadullisen u kimuksen näkökulmas a suh eellisen u kima on a maape ää. Laajoissa mää ällisissä u kimuksissa as aajien joukossa on ollu amma illis a pe us u kin oa suo i a ia nuo ia, mu a heidän aja uksis aan ja näkemyksis- ään Suomen monikul uu is umis a koh aan ei juu ikaan löydy ie oa. Myös ä ä yhmää on ä keä u kia, sillä kyseessä ei ole ma ginaalinen osa suomalais- nuo ia, aan noin puole nuo is a pää yy pe uskoulun jälkeen amma illisen koulu uksen pii iin (SVT2014a; b). Amma ikouluissa on myös huoma a- as i enemmän maahanmuu aja aus aisia nuo ia kuin esime kiksi lukioissa. Esime kiksi uonna 2013 amma illis a pe uskoulu us a kä i yli 7 200 ie as- kielis ä opiskelijaa, mikä on kolme p osen ia kaikis a amma illiseen pe us- koulu ukseen osallis u is a (Hie ala & Ouak im-Soi io 2015, 48). Lisäksi, aiempien u kimus en pe us eella nuo e an a a i ses ään k an i a ii isessa u kimuksessa su ai se aisemman ku an kuin mil ä ilanne aikkapa monen e nog a isen u kimuksen näkökulmas a näy ää (Ha inen 2005). Tässä a ikkelissa sel i e ään eläy ymismene elmän keinoin joukon am- ma illisessa pe uskoulu uksessa opiskele ien nuo en apoja nähdä maahan- 115 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a muu aja kul uu eineen sekä si ä, mi en heidä ja monikul uu isuus näh- dään osana suomalaises a yh eiskun aa ja kul uu ia. Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tässä u kimuksessa eläy ymismene elmään päädy iin, koska amma ikou- lulais en näkemyksiä maahanmuu ajis a on u ki u laadullises i ain ähän. Kyseessä on he kkä ja paljon keskus elua he ä ä ä aihe, johon saa aa olla hel- pompi a ua, kun saa halu essaan ke oa ik ii isen a inan. Eläy ymismene- elmäke omukse oi a myös ilanneku aus en ja sana alin ojen kau a a - jo a me ki ä ää näkemys ä nuo en kokemusmaailmas a. A ikkeli pe us uu ki joi ajan p o g adu - u kielmaan (Kangas upa 2016). Tu kimuksessa käy e iin kolmea kehyske omus a: A) Ku i ele, e ä ju ele maahanmuu aja aus aisen Yusu in kanssa. Yu- su in mieles ä suomalainen kul uu i on hänen ko imaansa kul uu ia pa empi. Eläydy ilan eeseen ja ke o, millaisilla asioilla Yusu pe us elee äi e ään. B) Ku i ele, e ä ju ele maahanmuu aja aus aisen Yusu in kanssa. Yu- su in mieles ä hänen ko imaansa kul uu i on pa empi kuin suomalainen kul uu i. Eläydy ilan eeseen ja ke o millaisilla asioilla Yusu pe us elee äi e ään. C) Ku i ele, e ä ju ele suomalaisen Ma in kanssa. Ma in mieles ä suo- malainen kul uu i on mui a pa empi. Eläydy ilan eeseen ja ke o, mil- laisilla asioilla Ma i pe us elee äi e ään. Tu kimuksen aineis on muodos a a a ina , jo ka ke ä iin alikoidul a joukol a pi kanmaalaisissa amma ikouluissa opiskele ia nuo ia. Ki joi aja opiskeli a ekniikan ja liiken een aloilla. Ta ina ki joi e iin äidinkielen unneilla oukokuussa 2015 neljässä e i oppilai oksessa ja iidessä e i yhmäs- sä. Kehyske omukse jae iin as aajille sa uman a aises i, jo en jokaiseen a inaan as a iin jokaisessa yhmässä. Käy ökelpoisia as auksia ke yi jo- kaiseen a inaan 16–18, yh eensä 53. Osa a inois a oli lähemmäs si un mi - aisia, mu a osassa oli ain muu ama sana, jo en aineis o jäi kool aan pieneksi. Aineis o li e oi iin yh een iedos oon (yh eensä 5 si ua, on i Calib i, on i- koko 12, i i äli 1). Aineis ossa oli yh eensä noin 1900 sanaa, jo en keskimää- 116 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) in a ina o a 35 sanan mi aisia. Vas aajien ikähaa ukka oli 16–24 uo a. Suu in osa as aajis a oli 16–18- uo iai a. Vas aajissa oli 50 mies ä ja kolme nais a. Tu kimuksen aineis o on ke ä y muu amaa kuukau a ennen Eu oo- pan uoden 2015 pakolaisk iisin alkamis a, minkä oi ole aa aiku aneen ke omus en sisäl öön. Kehyske omukse suunni el iin si en, e ä niissä olisi nuo ille a peek- si a umapin aa ki joi amiselle, mu a ke omus olisi samalla a peeksi niukka, jo a as auksessa keski y äisiin u kimuksen kannal a oleellisiin asioihin. Kaikissa kehyske omuksissa on mukana e aile a elemen i. Ve - ailuase elman uoksi kehyske omukse ei ä ole ai an neu aaleja ja se saa - aa uoda a inoihin as akkainase elua, mu a samalla pohjus aa aja ukselle useamman kul uu in yh äaikaises a olemassaolos a Suomessa. Viime aikoina eläy ymismene elmää käy e äessä on ale u kiinni ää huomio a kehyske o- muksessa ole ien henkilöiden sukupuolen alin aan ja usein käy össä onkin sukupuolineu aali nimi (Eskola, Vi anen & Wallin 2018). Tu kimuksessani päädyin kui enkin siihen, e ä henkilö, jonka ilan eeseen eläydy ään, on ge- nee ises i nime y mies. Tiesin e ukä een suu imman osan as aajis a ole an miehiä, ja aja elin, e ä heidän oisi olla helpompi ase ua miespuolisen hen- kilön asemaan. Halusin a jo a nimen, jonka poh imiseen ei a i sisi käy ää aikaa, sillä ki joi e a a aihe oli jo i sessään hankala. Yleensä eläy ymismene elmää käy e äessä kehyske omuksissa a ioidaan ie yä asiaa. Tässä u kimuksessa kyseis ä kaa aa ei nouda e a äysin, eli ke - omus, jossa Ma i pi ää muis a kul uu eis a enemmän kuin suomalaises a, puu uu kokonaan. Syi ä on kaksi: kyseinen kehyske omus olisi saa anu osoi au ua liian haas a aksi lyhyessä ajassa pohdi a aksi, eikä as auksis a olisi luul a as i muodos unu kokonaisuu a, sillä ”muu kul uu i” olisi oinu olla mi ä ahansa. Toiseksi ennakko ie ojen pe us eella ole in as aajajoukon ole an suu empi. Myös poissaolijoiden mää ä oli a inoiden ke äämishe kellä suu i ja osa pape eis a palau ui yhjänä. Jos kaikki olisi a ollee paikalla ai kaikki paikallaolija olisi a ki joi anee , a inoi a olisi ullu kolmanneksen enemmän. Ku en eläy ymismene elmän pe in eeseen kuuluu, analysoi iin aineis o sekä kokonaisuu ena e ä e i ellen a ina kehyske omus en mukaan ja e sien 117 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a kunkin kehyske omuksen al a ois u ia eemoja ja käsi el yjä aihei a. Aineis- o on analysoi u kahdes i, ensin koko aineis on asolla ja si en kehyske o- muksi ain. Teemoi elu on yypillinen apa analysoida eläy ymismene elmä- aineis oa ja kehyske omus en a iaa io oimi a syn y ien eemojen pohjana (Eskola & Suo an a 1998, 134). Vaikka jo ku as aukse kuulu a selkeäs i ain yhden eeman alle, mones i yhdessä ki joi uksessa yhdis yy useampi ee- ma. Teemoi elun jälkeen e sinkin a inois a yh ene äisyyksiä ja e oa aisuuk- sia, joiden pohjal a yhmi elin pelkis e yis ä ilmauksis a eemoja. Koska sa- massa a inassa saa oi olla useampaan eemaan sopi ia as auksia, muodos in a ina yyppejä e ailemalla syn ynei ä eemoja muiden kehyske omus a iaa- ioiden uo amiin eemoihin sen pe us eella, mi en maahanmuu ajien ase- maa a inoissa ku a iin. Saman apais a yypi elyä eemoi elun sisällä on so- elle u eläy ymismene elmä u kimuksiin aikaisemminkin (ks. Wallin 2012). Vaikka eläy ymismene elmän käy äminen on yleensä ee ises i suh eelli- sen kes ä ää, on siinäkin haas eensa. Eläy ymismene elmää on käy e y sel i- e äessä amma ikoululais en näkemyksiä liikunnas a ja sosiaalises a medias- a (Wallin ym. 2014), mu a muu en opiskelija yhmän näkemyksiä ei juu i ole u ki u kyseisen mene elmän a ulla. Tässä u kimuksessa haas eena oli aineis on ke ääminen ja ke äämisen suunni elu yhmäl ä, jo a ei juu i ollu aiemmin eläy ymismene elmän keinon u ki u. Suu impia aa anpaikkoja on kehyske omuksen muo oilu, sillä se sisäl ää i sessään jo paljon alin oja. Muo oilemissani ke omuksissa alin oja oli a muun muassa sukupuoli ja maahanmuu aja aus aisuus. Toinen paljon poh imani asia oli sanan maa- hanmuu aja alin a kehyske omuksiin. Koska sana on nykyään jo hieman nega ii ises i ä i yny , sen ilalla olisi oinu käy ää käsi e ä ulkomaalais- aus ainen. Kehyske omus en laa iminen oli haas a aa, sillä olin ie oinen, e ä ase amalla kul uu i e ailuasemaan, olen osal ani luonnollis amassa kul uu ien älisiä e oja (ks. Sou o 2011). Toisaal a, jo a nuo e saisi ki joi - amaan, on ke omuksen ol a a ymmä e ä ä ja hieman p o osoi a. Lisäksi ke äys ilanne aiku i ke äämäni aineis on luon eeseen, koska osa oppilais a keskus eli keskenään ki joi amisen aikana ja joihinkin a inoihin Yusu ja Ma i oli a jopa pää ynee ois ensa keskus elukumppaneiksi. On aikeaa sa- noa, kuinka paljon keskus elua aiheis a apah ui ja mi en se lopul a aiku i 118 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) a inoihin. Saamani aineis on pe us eella päädyin kehyske omus en suh een oikeaan a kaisuun, sillä a auksella, e ä uloksissa on huomioi a a ke omus- en luonne. Tulokse Tässä u kimuksessa py i ään sel i ämään amma illisessa pe uskoulu ukses- sa opiskele ien nuo en apoja nähdä maahanmuu aja ja monikul uu isuus suomalaisessa yh eiskunnassa ja kul uu issa. Ensin a kas ellaan eemojen a ulla si ä, millaisia ku auksia maahanmuu ajis a ja näiden kul uu eis a a inoissa muodos e iin. Teemojen pohjal a muodos e iin yyppejä, joiden kau a pu eudu aan siihen, kuinka amma ikoululaisnuo e ku aa a maa- hanmuu ajia ja monikul uu isuu a suomalaisessa yh eiskunnassa. Näkemyksiä maahanmuu ajis a esi e iin kaikkien kehyske omus en alla. Taulukossa 1 on ku a u si ä, millä a oin maahanmuu aja ja heidän kul uu insa a inoissa uo iin esille. Taulukko 1. Maahanmuu ajan ja ämän kul uu in ku aaminen YHTEISKUNTA Yh eiskunnan ila Toimeen ulo so a, auha omuus, pakolaisuus a os us Suomen jä jes elmää koh aan, is i ii aisia näkemyksiä ARVOT, TAVAT JA LUONNE Pe he ja sukupuoli Tapakul uu i Väli ömyys yh eisöllisyys, nais en epä asa-a o uoka, u heilu, näh ä- yyde ys ä ällisyys, a oi- muus, sosiaalisuus, su ai se aisuus Ta inois a oli löyde ä issä yh eiskunnalliseen ilan eeseen ja a oihin, a- poihin sekä luon eeseen lii y iä ku auksia. Jälkimmäisiin lue aan ihmis en äli ömyys ja su ai se aisuus, apakul uu i sekä pe hee ja sukupuoli ooli . Yh eiskun aa ku ail aessa puoles aan uo iin esiin yh eiskunnallinen ilanne Yusu in ko imaassa ja oimeen ulo. Välillä a o- ja mielipide-e o suomalais- en kanssa lii y ä ke yisiin asioihin, ku en uokaan ja u heiluun, mu a älil- lä ne o a pe us a anlaa uisia ja muu uma omia. Vaikka maahanmuu ajalla oidaan pe iaa eessa a koi aa ke ä aan maas a oiseen pysy äisluon oises i 119 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a muu anu a, a inoissa maahanmuu aja ulee pääsään öises i Suomea köy- hemmäs ä maas a, jonka a o ja olo poikkea a usein suomalaisis a. Maahanmuu ajan kul uu i ja maahanmuu aja i sessään käsi e iin a i- noissa huoma a as i suomalaisia sosiaalisempina. Maahanmuu aja näh iin yh eisöllisinä, a oimina ja ys ä ällisinä. Yusu in ko imaan ihmisiä ku a iin usein äli ömiksi ja su ai se iksi: ihmise o a paljon a oimimpia ja iloisem- pia oisilleen. Melkein kaikki aan ulee e eh imään ja ju elemaan aikkei ois aiemmin a annu kaan. Yusu in ko imaa a ku ail iin myös monikul uu- isemmaksi ja si en asenneilmapii iä su ai se ammaksi kuin Suomessa, jossa oisia kul uu ei a koh aan ei aina olla ko in su ai se aisia. Pe he- ja sukupuoli ooleja käsi el iin a inoissa jonkin e an. Yhdessä a- inassa uo iin esille pe heen ja su un läheisyys. Toisaal a muu amassa a inas- sa ke o aan naissukupuolen epä asa-a oisuudes a, asemas a yh eiskunnassa ja naisen eh ä is ä: naisia pi äisi alis aa enemmän ja an aa ähemmän mahdollisuuksia yöelä- mään, koska miehe o a ylempia oisia yöelämässä. – – nais en pi äisi pi- ää hun ua ja mus aa kaapua päällänsä, jo a hei ä ei esines ei ä ai aiska a. Myös Yusu in ko imaan yh eiskunnallises a ilan ees a ke o iin. Vaikka ain muu amassa a inassa maini aan Yusu in ko imaa nimel ä (mm. I ak, E elä-A ikka ja Koso o), maan so aisuus ja auha omuus sijoi a a sen ie - yyn maan ie eelliseen ja aloudelliseen kon eks iin. Maassa saa oi myös olla huono olosuh ee eikä maa a koe u yh ä apaaksi kuin Suomea. Myös uskon- o ajoi i apau a. Koska Yusu usein as auksissa a os aa suomalaisen yh- eiskunnan oimi uu a, pa empaa elin asoa ja u allisuu a, oisi ku i ella, e ä as aaja mielsi ä Yusu in ole an e nisyydel ään jo ain muu a kuin länsi- maalainen ja ko oisin Suomea ähemmän kehi ynees ä ja u a omammas a maas a. Maahanmuu ajien läsnäoloa Suomessa puolus a a kin ihmisoikeu- dellise näkökulma ja niihin lii y ä pa empiosais en ihmis en as uu hei- kommassa asemassa ole ien au amises a (Sou o 2011, 124). Sanaa pakolainen ei kui enkaan käy e y ke omuksissa. Yusu ei myöskään aina ullu Suomeen u aan. E äässä a inassa pohdi iin syi ä sille, miksi Yusu pi ää suomalaises- a kul uu is a: Tämä saa oi ulla joko so aisas a Lähi-idän maas a ja kokea olonsa Suomessa u alliseksi, mu a hänen ko imaansa saa oi yh ä hy in olla 126 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) eh yjen s e eo yyppis en luonneku aus en uominen esiin u kimus ilan ees- sa on yh eydessä su ai se aan suh au umiseen maahanmuu ajia koh aan. Aja us a suomalaises a lin ukodos a mu e iin pa issa Ma is a ke o assa as auksessa si en, e ä Ma i on mielipi eessään ki joi ajan mukaan ää ässä eikä osannu esi ää suomalaisen kul uu in pa emmuudelle ii ä än akuu - a ia pe us ei a, sillä myös suomalaisessa yh eiskunnassa on ongelmia: Ma in mukaan Suomi on pa empi, koska Suomessa pieni mää ä ikoksia, polii isia ongelmia ja mui a semmois a. Hän aikeni, kun näy in hänelle Il alehden e usi un. Suu impia e oja e i kehyske omus en pohjal a ki joi e uissa a inoissa oli niiden sä y. Kun Yusu pi i suomalaises a kul uu is a enemmän, a inoiden yleisilme aiku i posi ii isel a ja ne pysyi ä yh eiskunnallisella asolla. Toi- saal a, koska osa a inois a ke oo yksi yiskoh aises i, mi ä kaikkea Yusu yh- eiskunnal a saa, oisi aja ella sä yn ole an ka ke a ai ka eellinen. Kun Yusu pi i enemmän oman maansa kul uu is a, ki joi us en yyli muu ui nega ii i- semmaksi ja Yusu henkilökoh aises i ai kul uu insa edus ajana olisi halun- nu o eu aa a oja, joi a ei suomalaisessa kul uu issa hy äksy ä. Ta inoissa, joissa Ma i pi i ko imaansa kul uu is a mui a enemmän, suh au uminen suomalaisuu een oli ke yempää kuin muissa a ina yypeissä ja suomalaisuu- della saa e iin leiki ellä, mi ä Yusu in a inoissa ei juu ikaan apah unu . Il- meises i Ma illa, jonka koe iin ole an suomalainen, oli e ilainen oikeus a - os ella kul uu iaan ja maa ansa kuin oiseu a edus a alla Yusu illa. Kun Yusu pi ää suomalais a kul uu ia omaa kul uu iaan pa empana, a ina o a huoma a as i yhdenmukaisempia kuin muiden kehyske omus- en as aukse . Tämä joh unee sii ä, e ä omas a kul uu is a on helpompi ke oa sen u uuden uoksi. Ta inoissa paino uu yh eiskunnan ja kul uu- in linki äminen yhdeksi ja samaksi sekä suomalaisuu een lii e y a o . Kun Yusu pi i ko imaansa kul uu ia suomalais a kul uu ia pa empana, keskeisiä eemoja ei ollu yh ä helppo löy ää, aan as aukse oli a aiheil aan hajanai- sempia. Nimeämä ön ä, ie as a kul uu ia oikin olla aikea ku ailla. Ky- seisen kehyske omuksen a ina oli a keskimää in asia omampia ja mui a a inoi a nega ii isempia suh eessa muihin kul uu eihin. Toisaal a näissä a- inoissa uo iin esiin eni en myös muiden kul uu ien hy iä puolia suh eessa 127 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a suomalaiseen kul uu iin. Suomalaisen kul uu in pa emmuu a ja ylipäänsä suomalais a kul uu ia ku a aan Ma is a ke o issa a inoissa useilla a oilla. Omalaa uis a on a inoiden leiki ele ä sä y suomalaisuuden s e eo yyppisis- ä puolis a. Yusu in ja ämän kul uu in ku ailu sisäl ä ä jonkin e an e nisiä ennak- koluuloja ja s e eo ypioi a. Eläy ymismene elmää käy e äessä on no maalia, e ä s e eo ypioi a esiin yy as auksissa (Eskola ym. 2018), mu a ei ole yhden- eke ää, millaisia käy e y yleis ykse o a . Ta inoiden sä y maahanmuu oa koh aan näy äy yi enemmän kiel eisenä kuin myön eisenä. Lisäksi a inois- sa ois e iin usei a maahanmuu ajiin lii e yjä kiel eisiä ennakko-ole uksia. Toisaal a, kehyske omuksissa anne u e ailuase elma saa aa olla o ollinen kyseisen kal ais en käsi ys en synnylle. Aina a inoissa ei as a u kehyske o- muksen ii oi amalla a alla, mu a ämä on eläy ymismene elmäaineis oissa suh eellisen yleis ä, sillä ki joi ajaa on aikea es ää ekemäs ä omia alin o- jaan. Joissakin a inoissa ki joi aja jäi ” äi elemään” Yusu in ai Ma in kans- sa ja halusi ke oa oman mielipi eensä. Ta inoissa e oaa myös se, kuinka läpinäky änä ai muu uma omana omaa ai oisen kul uu ia pide ään. Kul uu i ei ä a inoissa juu ikaan keskus el- lee keskenään, aikka kehyske omuksessa ei esiin yny äi ei ä muodossa ”pa as”. Ta inoiden ku ailema kul uu i sopi a useimmi en pe in eiseen undamen alis iseen kul uu ikäsi ykseen, jossa ko os e aan kul uu ien e oja eikä anne a sijaa mahdollisille yh äläisyyksille ( . Sou o 2011). Jos a inoiden Yusu pi i ko imaansa kul uu is a enemmän, kul uu i esi e iin useimmi en suomalaises a ihan ees a poikkea aksi. Nega ii isimmissa a inoissa suoma- laisen kul uu in ja Yusu in ko imaan kul uu in a o oli a äysin e ilaisia. Kul uu ien sisällön e ilaisuuden koe aan eke än e nisis ä yhmis ä mi ä ne o a ja si en saamaan aikaan niiden älise e o ai yh äläisyyde . Ongelmal- lis a kul uu ien ja e nis en yhmien yh een ni omisessa on se, e ä e nise yhmä ei ä ole sisäises i ollenkaan niin yh enäisiä, kuin mil ä ne kul uu ien kau a mää i el äessä saadaan älillä näy ämään. (Hu unen 2005.) 128 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Pohdin a ja joh opää ökse Ta inois a löy yi e ilaisia käsi yksiä ja jäsennyksiä maahanmuu ajis a ja hei- dän kul uu eis aan ku en myös monikul uu isuudes a suomalaisessa yh- eiskunnassa. Maahanmuu aja näh iin usein suomalaises a yh eiskunnas a hyö yjänä. Kun Yusu pi i suomalaises a kul uu is a enemmän, ämä a os i helppoa oimeen uloa joko sosiaalie uuksien ai ha emmin pa emman yö- ilan een uoksi. Yusu osasi myös a os aa yh eiskunnan pal elui a ku en koulua ja e eydenhuol oa. Maahanmuu aja näh iin a inoissa mones i suomalaisen hy in oin i al ion passii isina elä einä. Jos Yusu aas ei pi äny suomalaises a kul uu is a, uo iin a inoissa esille, e ä hänellä ei ole oikeu a ali aa saamas aan koh elus a, sillä Suomi on hy ä paikka elää. Kun Ma i pi i suomalaises a kul uu is a, koki ämä, e ä Suomessa maahanmuu ajilla saa aa olla jopa liian hy ä ol a a ja Suomi ulisi pi ää suomalaisena, jo a maahanmuu aja ei ä eisi yöpaikkoja. Toinen yypillinen a ina oli suomalais en ihan eiden, a ojen ja apojen pa emmuus suh eessa muihin kul uu eihin. Kun Yusu pi i Suomes a, a os i ämä maan u allisuu a ja äki alla omuu a ja pohjoismaisia a oja ku en apau a ja asa-a oa. Yusu in a os aessa ko imaansa kul uu ia enemmän, oli a ämän a o usein suomalaisis a a ois a huoma a as i nega ii ises- i poikkea ia. Osassa a inois a Yusu in mielipide ä ei kuul u, aan uo iin esille suomalaisuuden pa emmuus, yleensä sen enempiä pe us elema a. Ma in mieles ä suomalaise a o o a pa empia niin maassa nouda e a ien pohjois- mais en a ojen kuin kul uu in u uuden mahdollis aman helpon elämisen uoksi. Kolmannessa yypissä ymmä e ään, e ä Suomessakaan asia ei ä aina ole hy in. Jos Yusu pi ää suomalaises a kul uu is a, ei ämän koe a näke än suo- malaisuudessa puu ei a, aan niin eke ä lähinnä ämän keskus elukump- pani , joiden mukaan yh eiskunnan a unan o kohdis uu älillä ää in ja aha ei mene oikeisiin askuihin. Yusu ei aina koe oloaan hy äksi Suomessa, mikä joh uu useimmi en suomalais en sulkeu uneisuudes a ja epäsosiaalisuudes a, sopeu umisen aikeudes a sekä suomalais en alkoholinkäy ös ä. Ma ikaan ei aina pidä suomalaises a kul uu is a alkoholin liikakulu uksen uoksi. Ma in 129 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a a inoissa ke o aan, e ä ei so i unoh aa Suomessa ole an ongelmia siinä mis- sä muuallakin. Ta inoissa akenne aan usein maahanmuu ajaa, joka on sidoksissa yh- eiskunnan aken eisiin, ei niinkään maahanmuu ajien omaan ak ii iseen oimin aan. Yusu illa on pääosin hy ä ja u allinen olla Suomessa, jossa al- io au aa aloudellises i enemmänkin kuin a peeksi, aikka älillä suoma- lais en epäsosiaalisuus ai aakin. Esime kiksi ”kebabin pyö i äminen” ai sii oaminen näy äy y ä hy inä aih oeh oina yh eiskunnan ukien a assa elämiselle. Toisaal a a inoissa ko os uu suomalaiseen kul uu iin kuulu a apaus o eu aa i seään, olla mi ä haluaa ja kuinka haluaa. E ilais en kul - uu ipe in eiden ja elämän apojen ki jo kyllä unnis e aan ja ku en e äässä ki joi uksessa maini iin: mis ä Yusu olikaan niin eiköhän lähes joka maassa ole e ilainen kul uu i. Voisiko siis olla, e ä kunhan maahanmuu aja is uu hänelle suomalaisessa yh eiskunnassa ase e ujen ajojen sisälle, on hänelläkin oikeus kuulua yh eiskun aan? Ongelmaksi saa aa osin muodos ua se, kuka, kuinka ja minkä aiku ukses a ja mis ä läh ökohdis a ulkomaalais aus aisille ajoja muodos e aan. Kuinka s e eo yyppisiä oiminnan aja o a a inoiden lisäksi käy ännössä? Maahanmuu ajan mää i eleminen ei aina ollu nuo ille yksiseli eis ä. Vaikka aineis onke uun yh eydessä ke ä y aus a iedo ei ä ässä a ikkelissa ole kiinnos uksen koh eena, myös yhmässä, jossa oli mukana maahanmuu - aja aus ainen opiskelija, as aaja ke oi a , e ei heillä ole maahanmuu aja- aus aisia u a ia. Maahanmuu aja ei käsi eenä ole yh ä neu aali kuin ielä joi ain uosia si en, aan nykyään se ku aa yhä enene ässä mää in e ilaisuu a ja oiseu a, aikka suu in osa maahanmuu ajis a odellisuudessa ulee Suo- meen naapu imais a (Haikkola 2014; SVT 2015). Näin ollen omaan luokkaan ja yhmään kuulu aa ei äl ämä ä mielle ä ensimmäisenä maahanmuu a- jaksi aan oman yhmän jäseneksi. Ku auksissa näkyy maahanmuu ajan kä- si een his o ia ja sen iimeaikainen me ki yksen muu os. Tu kimus ulos en pe us eella nuo e kui enkin elä ä monikul uu isessa yh eiskunnassa, jossa maahanmuu ajuus on läsnä e i muodoissaan. Se, kuinka Yusu in juu e sijoi e iin maan ie eellises i yleensä Suomea köyhempiin maihin, oi ke oa nuo en maahanmuu ajis a ekemis ä jäsen- 130 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) nyksis ä. Yusu ille, jonka nimi saa aa ii a a län isen Eu oopan ulkopuolelle, ei kehyske omuksissa nimen lisäksi anne u mui a mää i elmiä kuin maa- hanmuu aja aus aisuus. Osa ekijä suh au umis en ja näkemys en muodos- umiseen saa aa löy yä suomalaises a monikul uu isuuspoli iikas a, joka oli pi kään pakolaispaino eis a ja yöpe äises ä maahanmuu os a ale iin puhua as a kun iimeisin aloudellinen aan uma oli jo lähes alkamassa (Saukkonen 2013; Suomen maahanmuu opolii inen ohjelma 2006). Myös medias a sa- mankal ainen kehi yskulku on ollu näh ä issä, sillä Suomessa maahanmuu- os a uu isoi iin aluksi muis a mais a poike en lähinnä u apaikanhakijois a eikä mahdollises a yö oiman lisään ymises ä. Uu isoin i keski yi pi kään joko ikoksiin ai pakolaisiin i anomais en näkökulmas a. (Maasil a 2012; Ho s i 2013.) Toisaal a aikaisempien u kimus en pe us eella pakolaisuus näy äy yy yh enä ainois a oikeu e uis a syis ä ulla Suomeen (Sou o 2011). Vaikka e i iedo us älinei ä ei ko in usein a inoissa maini u, ke omuk- sissa oli usei a medioissa ja a sinkin sosiaalisessa mediassa keskus elua he ä - änei ä aihei a. Maahanmuu ajien ikoksia Suomessa käsi el iin a inoissa kui enkin e a ain ähän, aikka äki al aisuus ja u a omuus uli a usein esiin puhu aessa Yusu in ko imaas a. Tiedo us älinee usein pää ä ä ke ä kuullaan ja kuka saa mää i ellä ongelma ja mahdollise a kaisu (Ho s i 2013). Median a alla uu isoida maahanmuu os a on ei ämä ä kauaskan oi- sia seu auksia: a sinkin sosiaalisessa mediassa ja leh ien keskus elupals oilla maahanmuu oa koske a keskus elu on moninais a (Maasil a 2012). Ku en e äässä a inassa maini iin, media saa aa ä i ää ilmiöis ä an amaansa ku- aa. Lisäksi sosiaalis a mediaa käy ä ä nuo e o a ja ku assa in o maa io- ul assa, jos a oi olla aikea poimia o uudenmukais a ie oa. Ke omus en Yusu ia usein su ai aan, mu a su ai semiselle ase e aan ie yjä eh oja, joi a maahanmuu ajan on hy ä käy öksellään nouda aa ( . Suu pää 2002). Joissain a inoissa Yusu kui enkin o eu aa äysin pohjoismai- sille a oille as akkaisia a oja ja on undamen alis isen kul uu ikäsi yksen (Hu unen ym. 2005) mukaan enemmän kul uu insa o ja kuin suomalaise . Vas auksissa uli usein esille kul uu ien e ilaisuus, jo a py i ään kilpaile ien yhmien älisessä kanssakäymisessä jopa liioi elemaan, jo a oisen kanssa olisi helpompi olla e i miel ä ( . Lanas 2011). Jos ie aus ja oiseus pysy ele- 131 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a ä a peeksi kaukana, koe aan ne eksoo isena, mu a ullessaan liian lähelle ne saa e aan nähdä uhkana opi ulle sosiaaliselle jä jes ykselle (ks. Ha inen & Suu pää 2003, 8–10). Saa aa siis olla, e ä kan asuomalainen oi kokea suo- malaisuu ensa me ki ykselliseksi as a silloin, kun oises a kul uu is a ullu yksilö ai yhmä py kii neu o eluihin omas a paikas aan ja jäsenyydes ään suomalaisessa yh eisössä (Ma inheikki-Kokko 2002, 224) esime kiksi a os e- lemalla aihee omas i suomalais a kul uu ia. Pelkona suomalaisilla on maa- hanmuu on lisään ymisen aiheu ama oman kul uu in liiallinen muu umi- nen ai jopa ka oaminen. Pidemmän aika älin u kimus en pe us eella a e suojella omaa kul uu ia on säilyny yh ä ah ana jo 20 uo a, aikka Suomi on uolla aika älillä monikul uu is unu huoma a as i. (Haa is o 2012, 8.) Ta inoissa ei juu i o e a huomioon e ilaisia käsi yksiä apaudes a ai hy äs- ä elämäs ä, aan elämän apaa ka so aan länsimaalaisella kul uu illa la ee a - ujen lasien läpi. Esime kiksi uskonnon ha joi amis a pide ään ke omuksissa Yusu in elämää aiemmin ajoi aneena ekijänä, aikka se uo useiden u ki- mus en mukaan nimenomaan ha joi ajansa elämään apau a: Niemelän (2003, 98) u kima somali y ö pi äy yi ä mieluummin somalikul uu issa, sillä se a joaa selkeämmin oman paikan, jolloin apau uu i sensä e simisen aiheu amis a paineis a. Välillä suomalaisen yh eiskunnan ja suomalaisuuden a kas elus a puoles aan unoh uu k ii isyys (Inkala 2002). Suomalaiseen ai suomalaiseksi koe uun a ojä jes elmään suh audu aan helpos i k i iiki ö- mäs i, mikä näkyy a inoissa a sinkin, kun si ä suh eu e aan maahanmuu - ajuu een. Suomalaisuus on k i iikin koh eena, mu a usein sellais en asioiden yh eydessä, joiden yleisemmin aja ellaan suomalaisuudessa ole an pielessä. Ta- inoissa sekä pilka iin suomalais a yh enäiskul uu ia e ä käy e iin si ä hyö- dyksi, kun halu iin osoi aa suomalaisuuden pa emmuus ( . Suu pää 2005). Yusu saa a inoissa paljon ukea suomalaisel a yh eiskunnal a niin a- han, koulu uksen kuin e eydenhuollon puoles a. Nuo isoba ome issa 2010 mi a iin nuo en suh au umis a maahanmuu oon ja sel isi, e ä aiempaa useampi koki maahanmuu ajien ule an Suomeen a koi uksenaan hyö yä hy in oin iyh eiskunnan a joamis a pal eluis a. Tällaise yh eiskunnan i- las a juon u a käsi ykse o a usein pi käl i median ja muun julkisen keskus- elun aikaansaamia. (Myllyniemi 2010.) Ta inoissa, joissa Yusu hyö yi yh eis- 132 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) kunnan pal eluis a, sä y ei kui enkaan aina ollu nega ii inen. Saa oi a han a inoi a ki joi anee nuo e olla ylpei ä yh eiskunnas aan ja sen a joamis a pal eluis a ja halusi a uoda esille yh eiskunnan puolia, joi a i se pi ä ä ä - keinä. Ta inoissa on myös oi u ilmais a koe u asian ila, eikä niinkään omaa mielipide ä. Samankal aisia uloksia on saa u ainakin jo maini ussa nuo iso- ba ome issa: yksi osa-alueis a, jonka nuo e koki a Suomessa a okkaaksi, oli nimenomaan hy in oin iyh eiskun a ja sen ins i uu io (Myllyniemi 2010). Nuo e a os a a maa aan ja halua a ylläpi ää hy änä pi ämänsä aspek eja omassa yh eiskunnassaan. 133 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Läh ee An ila, J. 2007. Kansallinen iden i ee i ja suomalaiseksi samas uminen. Hel- sin ki. Yliopis opaino. Saa a illa: h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/ handle/10138/23476/kansalli.pd ?sequence=2. (Lue u 3.4.2016.) Coende s, M. & Scheepe s, P. 2003. The E ec o Educa ion on Na ionalism and E hnic Exclusionism: an In e na ional Compa ison. Poli ical Psychology 24:2, 313–343. Saa a illa: h p://onlinelib a y.wiley.com/doi/10.1111/0162-895X.00330/pd . (Lue u 1.3.2016.) Eskola, J. & Suo an a, J. 1998. Johda us laadulliseen u kimukseen. Tampe e. Vas apaino. Eskola, J. & Vi anen, S. & Wallin, A. 2018. Tiede ä a inois a: eläy ymismene elmän käy ö ja so el aminen. Teoksessa R. Valli ( oim.) Ikkunoi a u kimusme odeihin 1: Me odin alin a ja aineis onke uu: i ikkei ä aloi ele alle u kijalle. Jy äskylä: PS-kus annus, 63–77. Haa is o, I. 2012. O i ao uu – suomalais en maahanmuu oasen ee 2012. Elin- keino elämän al uuskun a. Saa a illa: h p://www.e a. i/wp-con en / uploads/2012/05/O i- ao uu.pd . (Lue u 15.2.2016.) Haikkola, L. 2010. E nisyys, suomalaisuus ja ulkomaalaisuus oisen sukupol en luoki - e luissa. Teoksessa T. Ma ikainen & L. Haikkola ( oim.) Maahanmuu o ja sukupol e . Helsinki: Nuo iso u kimus e kos o, 219–238. Haikkola, L. 2014. Muu oliikkeen u kija jää maahanmuu ajan ka ego ian angiksi. Teoksessa L. Haikkola, N. Py hönen, M. Pen ikäinen & T. Pauha ( oim.) Ulos kam mios a! Muu oliikkeiden ja e nisyyden u kimus yh eiskunnallisena aiku amisena. Tampe e: ETMU, 86–99. Halli uksen maahanmuu opolii inen ohjelma 2006. Työhallinnon julkaisu. Saa a illa: h ps://www.eduskun a. i/FI/ aski/Documen s/mins_1+2006.pd . (Lue u 12.5.2016.) Ha inen, P. & Suu pää, L. 2003. Nuo e kul uu isessa älimaas ossa. Teoksessa P. Ha inen ( oim.) Kamppailuja jäsenyyksis ä. E nisyys, kul uu i ja kansalaisuus nuo en a jessa. Helsinki: Nuo iso u kimus e kos o, 5—13. Helkama, K. 2015. Suomalais en a o . Mikä meille on oikeas i ä keää? Helsinki: Suomalaisen ki jallisuuden seu a. Hie ala, R. & Ouak im-Soi io, N. 2015. Maahanmuu aja aus ais en oppijoiden mää ä aluei ain. Tampe e. Teoksessa T. Pi inen ( oim.) Maahanmuu aja aus aise oppija suomalaisessa koulu usjä jes elmässä. Koulu uksen saa u e a uuden ja opiskelun aikaisen uen a ioin i. Kansallisen koulu uksen a ioin ikeskus, Julkaisu 17:2015, 47–50. Honkasalo, V. & Sou o, A.-M. 2007. Monikul uu inen nuo iso yö. Teoksessa T. Hoikkala & A. Sell ( oim.) Nuo iso yö ä on eh ä ä: mene elmien pe us a , aja ja mahdollisuude . Helsinki: Nuo iso u kimusseu an julkaisuja 76, 115–139. Ho s i, K. 2005. Vie auden aja : Monikul uu isuus ja u apaikanhakija jou nalismissa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. 134 Elina Kangas upa Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Ho s i, K. 2013. Maahanmuu aja mediamaisemassa. Teoksessa T. Ma ikainen, P. Saukkonen & M. Sää älä ( oim.) Muu aja : Kansain älinen muu oliike ja suomalainen yh eiskun a. Helsinki: Gaudeamus, 301–318. Hu unen, L. 2005 E nisyys. Teoksessa A. Ras as, L. Hu unen & O. Löy y ( oim.) Suo- malainen ie aski ja. Kuinka käsi ellä monikul uu isuu a. Tampe e: Vas a- paino, 117–160. Hu unen, L., Löy y, O. & Ras as, A. 2005. Suomalainen monikul uu isuus. Teoksessa A. Ras as, L. Hu unen & O. Löy y ( oim.) Suomalainen ie aski ja. Kuinka käsi ellä monikul uu isuu a. Tampe e: Vas apaino, 16–40. Inkala, L. 2002. Kansallisuus ja monikul uu isuus – Pohdin aa suomalaisuuden synnys ä, pii eis ä ja ule aisuuden näkymis ä. Teoksessa R. Räsänen, K. Jokikokko, M.-L. Jä elä & T. Lamminmäki-Kä kkäinen ( oim.) In e kul uu inen ope ajankoulu us. U opias a odellisuudeksi oimin a u kimuksen a ulla. Oulun yliopis o, 49–60. Saa a illa: h p://jul ika.oulu. i/ iles/isbn9514268075. pd . (Lue u 17.4.2016.) Jaakkola, M. 2005. Suomalais en suh au uminen maahanmuu ajiin uosina 1987- 2003. Työminis e iö. Helsinki. Saa a illa: h ps://mul ikul . iles.wo dp ess. com/2008/05/suomalais en-suh au uminen-maahanmuu ajiin-1987-2003- u kimus.pd . (Lue u 26.4.2016.) Jaakkola, M. 2009. Maahanmuu aja suomalais en näkökulmas a: Asennemuu okse 1987–2007. Helsingin kaupungin ilas okeskus. P ima. Kallio, J., Kangas, O. & Niemelä, M. 2013. In ohimo asa-a oon: Tuloe o- ja maa han- muu oasen ee e o a a suomalaise muis a pohjoismaalaisis a. Teoksessa M. Apunen, I. Haa is o, J. Kallio, O. Kangas, P. Kiljunen, M. Niemelä & V. Pe naa Poli iikan sekahaku – Mi kä asia yhdis ä ä ja e o a a puoluei a. Helsinki. Talous ie o, 47–68. Saa a illa: h p://www.e a. i/wp-con en /uploads/2013/09/ Poli iikan-sekahaku.pd . (Lue u 29.4.2016.) Keskisalo, A.-M. & Pe ho, S. 2001. Tais elua ilas a Joensuussa. Rasismi paikallis en nuo en neu o elu älineenä. Teoksessa M. Suu a i ( oim.) Valla oma ma gi- naali : yh eisöllisyyksiä nuo uudessa ja yh eiskunnan eunoilla. Helsinki: Nuo i- so u kimus e kos o, 77–102. Saa a illa: h p://docplaye . i/1179395-Valla oma - ma ginaali .h ml. (Lue u 10.5.2016.) Ko honen, V. 2013. Haas eena monikul uu ise ohjaus ilan ee – sosiokul uu isen oppi misen ja kul uu ien älisen ies innän näkökulmia. Teoksessa V. Ko honen & S. Puuka i ( oim.) Monikul uu inen ohjaus- ja neu on a yö. Jy äskylä: PS- kus annus, 56–70. Saa a illa: h p://www.u a. i/edu/opiskelijaksi/paa alin a/ elo/aineis o/A1_Ko honen_Vesa.pd . (Lue u 13.6.2016.) Laki ko ou umisen edis ämises ä 30.12.2010/ 1386. Saa a illa: h p://www. inlex. i/ i/ laki/ajan asa/2010/20101386. (Lue u 10.3.2015.) Laihiala-Kankainen, S., Pie ikäinen, S. & Du a, H. ( oim.) 2002. Moniääninen Suomi: kieli, kul uu i ja iden i ee i. Jy äskylän yliopis o. 135 Onko Suomessa liian hy ä olla? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Lanas, M. 2011. ”Maanpako on aja ele ille si ä, mi ä ko i on nai ille.” Moni kul uu isuuden as us ukses a ja kanna amises a. Kas a us 42 (3), 268–272. Leh onen, M. 2004. Suomi on ois e ua maa a. Teoksessa M. Leh onen, O. Löy y & P. Ruuska Suomi oisin sanoen. Tampe e: Vas apaino, 129–156. Löy y, O. 2005. Toiseus. Teoksessa L. Hu unen, O. Löy y & A. Ras as ( oim.) Suo- malainen ie aski ja. Kuinka käsi ellä monikul uu isuu a. Tampe e: Vas a- paino, 161–189. Maasil a, M. 2012. Pe in einen ja sosiaalinen media uokki a oinen oisiaan. Teoksessa M. Maasil a ( oim.) Maahanmuu o, media ja eduskun a aali . Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 23–51. Saa a illa: h p:// ampub.u a. i/bi s eam/ handle/10024/65411/maahanmuu o_media_ja_eduskun a aali _2012. pd ?sequence=1. (Lue u 15.5.2016.) Ma inheikki-Kokko, K. 2002. Kul uu i-iden i ee i oppimisp osessina. Teoksessa S. Laihiala-Kankainen, S. Pie ikäinen & H. Du a ( oim.) Moniääninen Suomi: kieli, kul uu i ja iden i ee i. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 219–234. Modood, T. 2007. Mul icul u alism: A Ci ic Idea. Camb idge: Poli y. Myllyniemi, S. 2010. Puolus uskannalla. Nuo isoba ome i 2010. Helsinki: Ope us- ja kul uu iminis e iö, Nuo iso u kimusseu a, Val ion nuo isoasiain neu o - e lukun a ja ekijä . Saa a illa: h p://www.minedu. i/expo /si es/de aul / OPM/Nuo iso/nuo isoasiain_ neu o elukun a/julkaisu /ba ome i /lii ee / nuo isoba ome i2010.pd . (Lue u 1.5.2016.) Mähönen, T. A. 2011. Ympä is ö sää elee ja muokkaa nuo en e nisiä asen ei a. Psykologia 46 (2–3), 162–165. Saa a illa: h p://elek a.helsinki. i/se/p/0355-1067/46/2-3/ ympa is .pd . (Lue u 3.3.2016.) Mähönen, T. A. & Jasinskaja-Lah i, I. 2013. E nise yhmäsuh ee ja maahanmuu ajien akkul u aa io. Teoksessa T. Ma ikainen, P. Saukkonen & M. Sää älä ( oim.) Muu aja : Kansain älinen muu oliike ja suomalainen yh eiskun a. Helsinki: Gaudeamus, 247–261. Niemelä, H. 2003. E o au umis a ja ys ä yy ä. Somalialais y öjen käsi yksiä ja kokemuksia suomalaisis a y öis ä. Teoksessa P. Ha inen ( oim.) Kamppailuja jäsenyyksis ä. E nisyys, kul uu i ja kansalaisuus nuo en a jessa. Helsinki: Nuo iso u kimus e kos o, 91–121. Pakolais en oikeusasemaa koske a yleissopimus. 77/1968. Saa a illa: h p://www. inlex. i/ i/sopimukse /sops eks i/1968/19680077/19680077_2. (Lue u 10.3.201.5) Pie ikäinen, S., Du a, H. & Laihiala-Kankainen, S. 2002. Kieli, kul uu i ja iden i ee i – ääniä Suomenniemel ä. Teoksessa S. Laihiala-Kankainen, S. Pie ikäinen & H. Du a ( oim.) Moniääninen Suomi: kieli, kul uu i ja iden i ee i. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 9–18. Pi känen, P. 2006. E ninen ja kul uu inen monimuo oisuus i anomais yössä. Helsinki: Edi a.