Opetussuunnitelman monet tulkinnat : Eläytymismenetelmäkertomuksia kasvatustieteiden tiedekunnassa

211 Ope ussuunni elman mone ulkinna Eläy ymismene elmäke omuksia kas a us ie eiden iedekunnas a Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Johdan o Ope ussuunni elma au oi minua oimimaan e ilaisissa ympä is öissä ja o - amaan e ilaisia ooleja sekä mukau umaan jo u uihin sekä uusiin ilan- eisiin. Se an oi minulle e äi ä yöskennellä oma-aloi eises i ja i se a mas i omaan yksilölliseen osaamiseeni luo aen. Opin en is ä pa emmin lii ämään yh een eo ian ja käy ännön ja pe us elemaan oimin aani yöelämässä. O e opiskelijan innos unees a eläy ymismene elmäke omukses a uudes a ope ussuunni elmas a ku aa ilanne a, jossa ope ussuunni elma on a jon- nu opiskelijalle mahdollisuuden oma-aloi eisuu een sekä eo ian ja käy än- nön yhdis ämiseen opinnoissaan. Niiden yhdis äminen ei kui enkaan ole yksiseli eis ä. Yliopis ossa eo ian ja käy ännön yhdis äminen edelly ää uo- opuhelua ja neu o elua oppimises a ja ope amises a sekä niiden uo amis a me ki ys aken eis a. Keskeinen uo opuhelun a eena on yliopis on ope us- suunni elma. Yliopis okoulu us en ope ussuunni elma o a keskeisimpiä ekijöi ä opis- kelijoiden ie ojen ja ai ojen kehi ymiselle ja niillä on sekä polii isia e ä koulu uksellisia me ki yksiä, mu a nii ä oidaan kui enkin käsi ää monin 212 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) e i a oin (Annala, Lindén & Mäkinen 2016). Pina (2004; 2009) luonneh- iikin ope ussuunni elmaa monimu kaisena keskus eluna. Si omaniemi-San (2017) puoles aan ku aa yliopis ossa apah u an ope ajankoulu uksen ope- ussuunni elmaa moniulo eisena, monike oksisena, kul uu ises i ja his o- iallises i muo ou uneena akennelmana, jossa kas a uksen kysymykse näy - äy y ä kompleksisina ja monimu kaisina. Aka eemisuus on ollu keskeinen suomalaisen ope ajankoulu uksen ope ussuunni elmaa mää i ä ä ekijä 1970-lu ul a läh ien. Aka eemisuu een ii a aan myös ilmaisuilla ie eellisyys ja u kimuspe us aisuus. Ope ajankoulu uksen ope ussuunni elmissa ä ä aka eemisuu a pide ään usein i ses äänsel yy enä. (Si omaniemi-San 2017.) Ran ala, Salminen ja Sän i (2010) muis u a a , e ä yliopis ois umisen myö ä ope ajankoulu uksen eo ee inen ja ie eellinen o ien aa io on ieny ilaa käy än öön suun au uneel a a kas elu a al a. Teo ee isen ja käy ännöllisen iedon yhdis äminen edelly ää huolellis a paneu umis a ja neu o elemis a sii ä, mi en ope ussuunni elma ymmä e ään ja käsi eellis e ään. Ope ussuunni elmaa oidaan a kas ella myös u kimuksen ja ope uksen yh eyden näkökulmas a, jos a u kimuski jallisuudessa on e ilaisia ulkin oja. Healey (2005) u ki u kimuksen ja ope uksen yh ey ä opiskelijoiden osal- lis umisen ja u kimuksen paino uksen ulo u uuksilla. Hänen mukaansa opiskelijoiden osallis umisen as e oi aihdella yleisönä olemises a ak ii iseen oimin aan ja u kimuksen osuus u kimus uloksia äli ä äs ä ope ukses a u kimus a eke ään ja osallis a aan ope ukseen. Annala, Mäkinen ja Lindén (2015) puoles aan a kas ele a u kimuksen ja ope uksen yh ey ä e i yises i suomalaisen yliopis on ope ussuunni elma yössä. He muis u a a , e ä ope- ussuunni elmap osesseissa ja ku as i mää i ellään, uusinne aan sekä a ioi- daan ope uksen ja u kimuksen suhde a. Si en juu i yliopis okoulu uksessa opiskelijoiden pi äisi oida kehi ää asian un ija almiuksia u kimuksellisel- la o eella, ja u kimuksen ja ope uksen yh ey ä yliopis ossa ulisi ah is aa. Ope ussuunni elma pi äisi heidän mukaansa nähdä u kimuksen ja ope uk- sen koh aamisen paikkana, jossa luodaan yh eis ä ymmä ys ä u kimuspe- us aisen ope uksen o eu amiseksi. Tällöin monenlainen ie o nähdään a okkaana ja opiskelijalle a jo aan ilaa omalle iedonmuodos ukselle. Kun ope ussuunni elmassa monenlainen osaaminen on a okas a, u kijan ai ojen 213 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a ja yöelämä ai ojen älille on mahdollis a luoda yh eyksiä ja opiskelijoiden u - kimus yön kal ais a oppimis a oidaan ukea. (Annala & Mäkinen & Lindén 2015.) Tässä u kimuksessa so ellamme e i yises i Annalan, Lindénin ja Mäkisen (2016) mallia sii ä, mi en ko keakoulujen ope ussuunni elmia on lähes y y ja mi en nii ä on käsi eellis e y. Heidän mallinsa pe us uu sys emaa iseen ki jallisuuska saukseen, jossa on analysoi u 62 ko keakoulujen ope ussuun- ni elmaa käsi ele ää u kimusa ikkelia uosil a 2004−2013. A ikkeleis a suu in osa asemoi uu lääke ie een, insinöö i ie eiden ja e eys ie eiden alalla. Annala ym. (2016) jäsen ä ä ope ussuunni elmia neljään e i ka ego iaan, jois- sa ope ussuunni elma nähdään sisäl öjen a mis ajana (con ol o e con en ), kompe enssien uo ajana (p oducing compe ences), neu o eluna (nego ia ing o po en ials) ai al ais umisena (empowe men ) (ku io 1). Näiden lisäksi he e o a a ko keakoulujen ope ussuunni elmissa e ilaisia iedon (knowledge) ja omis ajuuden (owne ship) käsi eellis ämisen asoja. Tie oa saa e aan lähes yä Täysi al aisuus (emansipaa io) OPETUSSUUNNITELMA VALTAISTUMISENA OPETUSSUUNNITELMA NEUVOTTELUNA OPETUSSUUNNITELMA KOMPETENSSIEN TUOTTAJANA OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖJEN VARMISTAJANA p axis p osessi uo e syllabus Sosiaalinen kon olli OMISTAJUUS TIETOSisällön sii äminen K ii inen e lek io Ku io 1. Ope ussuunni elman käsi eellis äminen (Annala, Lindén & Mäkinen 2016, 174) 214 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) oisaal a s aa isena ie ojen ja ai ojen sii ona ja oisaal a dynaamisena, opis- kelijan k ii isenä e lek iona ja iedon uo ajana. Omis ajuudella he puoles- aan a koi a a ja kumoa, jonka ää ipäissä o a opiskelijan oppimis ulos en kon olloin i ja oisaal a opiskelijan osallis amisen ja kehi ymisen po en iaa- lin ko os aminen. Tiedon ja omis ajuuden ulo u uude sy en ä ä ope us- suunni elman e i lähes ymis apoja. Ta kas elemme seu aa assa Annalan ym. (2016) e o amaa ope ussuunni- elman käsi eellis ämisen neljää e i ka ego iaa. (I) Ensiksikin ope ussuunni elma oidaan nähdä sisäl öjen a mis ajana. Tällöin ope ussuunni elmassa py i ään a mis amaan ja kon olloimaan kes- keisen iedon oppimis a ja sii oa seu aa ille sukupol ille. Tämän apaisissa lä- hes ymis a oissa oidaan esime kiksi py kiä mää i elemään, mi ä olennaisia ie oja kaikkien opiskelijoiden ulisi omaksua aikkapa kansain älis ymiseen ai inkluusioon lii yen. Omis ajuus on niillä, joilla on auk o i ee ia sisällön mää i ämiseen. Ongelmaksi muodos uu se, e ä opiskelijan iden i ee in ke- hi ymisen aspek ia ei o e a huomioon. Toisaal a ässä lähes ymis a assa oi olla k ii isiä näkökan oja iedon mää i ämisen kon olloin iin. (Annala ym. 2016.) (II) Toiseksi ope ussuunni elma oidaan käsi ää kompe enssien uo - ajana (Annala ym. 2016). Tämän lähes ymis a an aus alla on aja us a oi - eiden, sisäl öjen, ope usmene elmien ja a ioinnin sisälly ämises ä ope us- suunni elmaan, jolloin ope ussuunni elma näy äy yy uo oksena. Tässä lähes ymis a assa ope ussuunni elmaa oidaan luonneh ia Biggsin mallin mukaises i kons uk ii ises i linjakkaaksi (ks. esim. Biggs & Tang 2007), jolloin opiskelijoiden oppimiseen äh ää ä oimin a nähdään keskeisenä. Oppimis ulos en ja kompe enssien ko os amises a huolima a opiskelijaa ei kui enkaan juu i osallis e a pää öksen ekoon ja myös omis ajuus suh eessa omaan oppimiseen ja amma illiseen kehi ymiseen jää ähäiseksi. On mah- dollis a, e ä myös henkilös ö si uu e aan, kun ope ussuunni elmaa mää i - ele ä lähinnä e i alojen joh a a asian un ija . Jopa yliopis ojen omis ajuus oi ähen yä, mikäli ope ussuunni elmaa luodaan sosiaalis en ja aloudellis en aa imus en mukaan. Toisin sanoen yliopis o oidaan nähdä ikään kuin ope- ussuunni elman ekijöinä, jo ka y i ä ä sopeu ua ympä öi än yh eiskunnan 215 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a muu oksiin ja aa imuksiin. (Annala ym. 2016.) Esime kiksi kun ampe elai- se ko keakoulu yhdis y ä yhdeksi suu eksi yliopis oksi, ope ussuunni elmia py i ään ohjaamaan ja muo oilemaan en is ä yhdenmukaisemmiksi. Vaih oeh ona edellä esi e yille lähes ymis a oille Annala ym. (2016) mää- i ele ä ope ussuunni elman (III) uo o aiku eisena p osessina ja neu- o eluna. Kun ope ussuunni elma nähdään neu o eluna, keskiöön nouse- a opiskelijan iedollinen kehi yminen ja po en iaali sekä jae u omis ajuus. Tä ä oidaan peila a Vygo skin sosiokul uu isen eo iaan, jonka mukaan sosiaalinen uo o aiku us ja yh einen oimin a muodos aa pe us an kaikelle oppimiselle (Vygo sky 1978; John-S eine & Mahn 1996). Omis ajuu a u- ke assa kul uu issa on kyse kas amises a demok aa iseen oimin a- ja aja e- lu apaan (Q a sell 2005). Annalan ym. (2016) mukaan p osessi oi a lii yä myös yliopis ojen au onomian a kas eluun suh eessa ulkopuolel a ule iin aa imuksiin. (IV) Neljäs ka ego ia on kehi yny p osessia ko os a as a lähes ymis a as- a. Siinä ope ussuunni elma nähdään al ais umisena ja se muodos uu suun- ni elun, o eu uksen ja ja ku an k ii isen e lek ion dynaamisessa uo o- aiku uksessa. Annalan ym. (2016) mukaan ässä lähes ymis a assa ko os uu e i yises i yhden e aisuuden näkökulma. Omis ajuuden kannal a olennais a on al akysymykse , sillä ope ussuunni elman aus alla on e ilaisia kul uu i- sia ja ins i u ionaalisia ke oksia. Myös ie oa lähes y ään al ais umisen kan- nal a k ii ises i e lek oiden. Val ais umiseen lii yy myös oimijuus, joka oidaan mää i ellä yksilön mahdollisuuksina ehdä omaan elämäänsä aiku a ia pää öksiä e ilaisissa i- lan eissa ja ympä is öissä. Yksilö aken a a oimijuu aan koko elämänkulun ajan suh eessa omiin a oihinsa, käsi yksiinsä sekä his o iallisiin ja kul uu i- siin muu oksiin. (Emi baye & Mische 1998.) Lii e äessä oimijuus yöhön ja yöelämään puhu aan amma illises a oimijuudes a. Amma illinen oimi- juus ymmä e ään ällöin kykynä kehi ää omaa ja yh eisön oimin aa, mo- i oi uneisuu ena, si ou uneisuu ena sekä iedos e una amma i-iden i ee - inä. Iden i ee i uo e aan ja neu o ellaan sosiaalisessa uo o aiku uksessa. (E eläpel o, Vähäsan anen, Hökkä & Paloniemi 2013.) Vah a amma illinen oimijuus oi edesau aa yksilön ehjän (cohe en ) ja jous a an amma i-iden- 216 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) i ee in aken umis a yöu an aikana (Ke elaa , Beijaa d, Boshuizen & den B ok 2012). Yliopis ossa amma illiseen oimijuu een oidaan yhdis ää myös ope ajien au onomia ja aka eeminen apaus (Edwa ds 2015; Mäenpää, An- nala, Mäkinen, Wallin & Eskola 2017). B ooman, Da wen ja Pimo (2015) kannus a a ope ussuunni elman ke- hi ämiseen uo o aiku uksessa opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden äänen kuuleminen opin ojaksojen uudelleen luomisessa uo i heidän oikeus ie een opin oihin lii y ässä u kimuksessaan oimakkai a muu oksia sekä ope a- jien e ä opiskelijoiden osallis umisessa, oiminnassa ja uo o aiku uksessa. Myös Bo ill (2014) ko os aa opiskelijoiden ja ope ajien uo o aiku uksen me ki ys ä ope ussuunni elman kehi ämis yössä. Vaikka ope ussuunni elma on edellä jäsenne y neljään ka ego iaan, An- nala ym. (2016) muis u a a , e ä odellisuudessa u ki uissa ope ussuunni- elmia käsi ele issä u kimusa ikkeleissa oli aineksia usealle e i ulkinnalle. Tämän u kimuksen a koi uksena on sel i ää ulkin oja sii ä, mi kä ekijä aiheu a a huol a ja innos us a uudessa ope ussuunni elmassa yliopis ossa ja millaisia osallis umisen mahdollisuuksia opiskelijoilla on opinnoissaan. Edel- liseen ka saukseen ukeu uen ase amme u kimuskysymyksiksi: 1) Mi kä ekijä aiheu a a huol a ope ussuunni elmassa? 2) Mi kä ekijä innos a a ope ussuunni elmassa? 3) Millaisia osallis umisen mahdollisuuksia opiskelijalla on opin ojen suun- ni elussa? Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tu kimuksen aineis o koos uu kahdes a osas a (aineis o A, n=38 ja aineis o B, n=30), jo ka ke ä iin eläy ymismene elmällä (Eskola, Vi anen & Wallin 2018) joulukuun 2017 ja ammikuun 2018 aikana. Tässä u kimuksessa osal- lis uja eläy yi ä muu aman uoden päähän ilan eeseen, jossa Tampe een yliopis on uusi ope ussuunni elma on käy össä. Aineis on ke äämisen aluksi ko os e iin as aajien apaaeh oisuu a osallis ua u kimukseen ja as aajien anonymi ee iä. 217 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Ke ä äessä aineis oa A käy e iin kehyske omuksia, joissa a ioi iin hen- kilös ön ja opiskelijoiden innos unei a ja huoles unei a ulkin oja uudes a ope ussuunni elmas a: A) Ku i ellaan muu amia uosia e eenpäin. Uusi ope ussuunni elma on o e u käy öön Kas a us ie eiden iedekunnassa. Ke o (opiskelija)kol- legallesi huoles uneena uuden ope ussuunni elman aiku ukses a yöhösi/ opiskeluusi. B) Ku i ellaan muu amia uosia e eenpäin. Uusi ope ussuunni elma on o e u käy öön Kas a us ie eiden iedekunnassa. Ke o (opiskelija)kol- legallesi innos uneena uuden ope ussuunni elmasi aiku ukses a yöhösi/ opiskeluusi. Eläy ymismene elmäke omus en ki joi amiseen a a iin aikaa noin 15 minuu ia. Aineis oa ke ä iin yliopis on henkilös öl ä (n=15) lomakkeilla ope ussuunni elma yöhön lii y än suunni elukokouksen aluksi joulukuus- sa 2017 ja aineis oa äydenne iin jakamalla henkilös ölle opin ojaksojen suunni elun yh eydessä kehyske omuksia (n=3) ammikuussa 2018. Opis- kelijoiden aineis o ke ä iin pääosin a haiskas a uksen opiskelijoil a (n=14). Opiskelijoiden aineis onke uu o eu e iin lomakkeilla oppi un ien aluksi ammikuussa 2018 ja aineis onke uu a äydenne iin Kas a us ie eiden ie- dekunnan yöelämäyh eyksiin lii y än Kumppanuusil apäi än yh eydessä, jossa as aaja oli a luokanope ajaopiskelijoi a (n=4) ja elinikäisen oppimi- sen ja kas a uksen opiskelijoi a (n=2). Yh eensä aineis oa ke yi henkilös öl ä 18 (9 innos unu a ja 9 huoles unu a) ja opiskelijoil a 20 (10 innos unu a ja 10 huoles unu a) ke omus a. A ioimme aineis on laajuudel aan niukaksi (noin 2230 sanaa eli 59 sanaa keskimää in kussakin ke omuksessa). Täyden- simme aineis oa samas a eemas a ke ä yillä eläy ymismene elmäke omuk- silla (aineis o B). Aineis on B (n=30) ke ääminen1 o eu e iin kas a us ie eiden ope uksen yh eydessä käsin ki joi aen. Osa as aajis a oimi i ke omukse sähköpos il- la. Eläy ymismene elmälle yypillises i myös aineis oa B ke ä äessä käy e iin 1 Kii ämme Tanja Kallos a ikkaan aineis on lainas a; aineis on, johon ullaan palaa- maan myöhemmin oisessa yh eydessä 218 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) kah a kehyske omus a. Näissä kehyske omuksissa a ioi iin opiskelijoiden mahdollisuuksis a aiku aa opin ojen sisällölliseen suunni eluun. A) Asmi on iidennen uoden kas a us ie eiden opiskelija. Opin ojensa ai- kana hän kokee saaneensa usei a mahdollisuuksia osallis ua opin ojen sisällölliseen suunni eluun. Eläydy Asmin ilan eeseen. Ke o pieni a- ina, mi en hän on osallis unu opin ojen suunni eluun ja mi ä ämä kokemus osallisuudes a me ki see hänelle ny ja myöhemmin elämässä. B) Asmi on iidennen uoden kas a us ie eiden opiskelija. Opin ojensa ai- kana hän kokee saaneensa ain ha oja mahdollisuuksia osallis ua opin- ojen sisällölliseen suunni eluun. Eläydy Asmin ilan eeseen. Ke o pieni a ina, miksi hän ei ole päässy osallis umaan opin ojen suunni eluun ja mi ä ämä kokemus osallis uma omuudes a me ki see hänelle ny ja myöhemmin elämässä. Aineis ossa B oli luokanope ajaopiskelijoiden ke omuksia 15, elinikäisen oppimisen ja kas a uksen opiskelijoiden ke omuksia oli 12 ja a haiskas a- uksen opiskelijoiden kolme. Yh eensä aineis oa ke yi 30 eläy ymismene- elmäke omus a, jois a 14 ku asi opiskelijoiden mahdollisuuksia osallis ua opin ojen suunni eluun ja 16 eläy ymismene elmäke omus a osallis uma - omuudes a opin ojen suunni eluun. Kokonaisuudessaan aineis o muodos ui 68 eläy ymismene elmäke omukses a. Yksi eläy ymismene elmäke omus jä e iin analyysin ulkopuolelle, koska se ei ollu eh ä änannon mukainen. Si en lopullisessa aineis ossa oli 67/68 eläy ymismene elmäke omus a. Tu ki- muksen aineis o ku a aan aulukossa 1. Aineis o B koos ui ainoas aan opiskelijoiden eläy ymismene elmäke o- muksisis a (noin 3900 sanaa, keskimää in 130 kussakin ke omuksessa). Ne käsi eli ä opiskelijoiden näkemyksiä osallis umisen mahdollisuuksis a ope- ussuunni elman pui eissa. Eläy ymismene elmäke omuksis a osa oli ki joi- e u yksikön ensimmäisessä ja osa yksikön kolmannessa pe soonassa. 219 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Taulukko 1. Tu kimuksen aineis o Osallis uja Kehyske omus A Kehyske omus B Ope ussuun- ni elmas a huoles unee Ope ussuun- ni elmas a innos unee Ei mahdol- lisuuksia osallis ua Mahdol- lisuuksia osallis ua Henkilös ö 9 9 - - Opiskelija Va haiskas a us Luokanope aja Elinikäinen oppiminen ja kas a us 7 2 1 6 2 1 1 8 7 2 7 5 Yh eensä 19 18 16 14 Koko aineis o yh eensä 67 ke omus a Aineis o A ja B yhdis e iin ja analysoi iin kokonaisuu ena. Analyysi apah ui aihei ain (Kond acki, Wellman & Amundson 2002; K ippendo 1980). Aluksi aineis o koo iin kehyske omus en mukaan (huoles unee , innos u- nee , ei mahdollisuuksia osallis ua, mahdollisuuksia osallis ua) eks i iedos- oiksi ja nii ä lue iin kokonais al aises i. Lue un pe us eella a ioi iin, mi en ki joi aja oli a hahmo anee anne un eh ä än. Eläy ymismene elmäke - omukse näy äy yi ä huolella uo e uil a ja ki joi us eh ä ään oli eläydy y hy in. Toisessa aiheessa eläy ymismene elmäke omuksis a e si iin aineis oläh- öises i ois u ia eemoja, jolloin ulkin a kohdis ui kuhunkin eläy ymiske - omukseen kokonaisuudessaan, eikä niissä ilmene iin yksi äisiin ilmauksiin (con en ional con en analysis) (Hsieh & Shannon 2005; ks. myös Fo man & Damsch ode 2007). Tämän analyysi aiheen pe us eella aineis o jäsenne iin eemoiksi ja seu aa assa aiheessa jänni eisiksi eemapa eiksi (Mäenpää ym. 2017). Teemoi elun luo e a uuden a mis amiseksi u kija neu o eli a ulkinnois a ja epä a mois a apauksis a. Kolmannessa analyysi aiheessa jänni eisiä eemapa eja a kas el iin suh- eessa Annalan ym. (2016) ope ussuunni elman käsi eelliseen jäsennykseen ja eemapa i luoki el iin eo iaohja us i (Hsieh & Shannon 2005) neljään luokkaan. 226 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) nähdään ja ku an oppimisen ja poisoppimisen uo o eluna. La ean osaamis- pohjan päälle pi ää oida aken aa uu a osaamis a, ja omaa osaamisen kehi ys- ä on ä keä osa a halli a. (Du a ym. 2017.) Tämänkal ainen ule aisuuden näkymä ase aa yliopis on ope ussuunni elmiin aa ei a ule aisuuden a pei- den ennakoimises a. Jos emme pys ykään a joamaan ule aisuuden ie oja ja ai oja, oimme almis aa ule ia sukupol ia ah is amaan kykyjä muu oksen koh aamiseen ja he kkyy ä uusien aja elu apojen oppimiseen. Ope ussuunni elma al ais umisena -ka ego iassa innos uksen eläy ymis- mene elmäke omuksia oli iisi, osallis umisen mahdollisuuksiin lii y iä ke omuksia kolme, huol a ku ail iin kolmessa samoin kuin osallis umisen es ei ä kolmessa eläy ymismene elmäke omuksessa. Uusi ope ussuunni elma koe iin eläy ymismene elmäke omuksissa oimaannu a ana ja al ais u a ana, koska se ah is i oimijuu a, amma - i-iden i ee iä ja jae ua asian un ijuu a. Lipponen ja Kumpulainen (2011) ko os a a ope ajaopiskelijoiden oimijuuden ukemisen me ki ys ä, koska se heijas uu ule assa ope ajan yössä esime kiksi oppilaiden oimijuuden edis- ämiseen. Uuden ope ussuunni elman ku a iin myös ah is a an ope ajan amma in a os us a ja yöelämäyh eyksiä. Yksilöllisyys o e aan eläy ymisme- ne elmäke omus en mukaan huomioon uudessa ope ussuunni elmassa, ku- en seu aa as a opiskelijan aineis olainaukses a oidaan ulki a. Asmi on opiskellu alaa, jossa opin ojen suo i amiseen on a jolla monia e i mahdollisuuksia. Sen ansios a hän on päässy ali semaan omal a un u ia sisäl öjä ja suo i usmuo oja. Hän kokee saaneensa sen ansios a mieleenpai- nunei a kokemuksia, jo ka o a au anee oppimisessa ja edis änee myös u- le an yöelämäpolun löy ymis ä. Niiden ansios a hän on löy äny ”i seään” ja nii ä mielenkiinnon koh ei a, joi a hän ei ienny ole an olemassa silloin, kun aloi i opin onsa. Toi eikkuus ja ule aisuuden aja elu näkyi ä ämän ka ego ian ke omuksis- sa. E i yises i ki joi e iin ule as a yöelämäs ä. Ilahdu a aa oli lukea myös ke omus, jossa ke oja poh i yön a koi uksia ja päämää iä ja ja koi: Hän on edelleen innokas ja kannus aa mui akin yön ekijöi ä kehi ämään yöympä is- öä. Henkilös ön edus aja ku aili uuden ope ussuunni elman aikais a yö ään seu aa as i: Tiedämme enemmän ois emme ekemisis ä ja olemme onnis unee aken amaan sil oja e i opin ojaksojen älille. Annala, Mäkinen ja Lindén 227 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a (2015) ohkaise a uomaan esille ja a os amaan opiskelijoiden ja ope ajien aih oeh oisia ule aisuuden isioi a, mikä osal aan oi ah is aa u kimuksen ja ope uksen yh ey ä yliopis ossa (ks. myös Bo ill 2014). Vaikka eläy ymis- mene elmäke omuksissa ka so iin oi eikkaas i ule aisuu een, näkymiä ei juu ikaan e i el y ai nime y: Ny un uu, e ä on mahdollis a keski yä niihin eemoihin, joiden osaaminen odella ule aisuudessa ulee olemaan ä keää opis- kelijoillemme. Tämä un uu huoles u a al a sen uoksi, e ä juu i yliopis ossa pi äisi olla kykyä ja halua isioida ule aisuuden mahdollisia kehi yskulkuja ja aken aa luo amus a ule aisuu een (Du a ym. 2017). Pulmallisena suh eessa ope ussuunni elmaan al ais umisen a eenana maini iin amma i-iden i ee in ja amma in a os uksen heikkous. Lisäksi ope aja oli a huolissaan au onomian heiken ymises ä uudessa ope ussuun- ni elmassa: Ny ilanne on siis se, e ä minun ulisi yh eis yössä useamman ope - ajan kanssa o eu aa isompia kokonaisuuksia, mikä on ah as i is i iidassa yliopis ollisen au onomian, yösuunni elmaohjeen ja henkisen hy in oin ini kanssa. Myös Mäenpää ym. (2017) o ea a amma illisen oimijuuden ähe- nemisen huoles u a an ope ajia ja u kijoi a ule aisuuden aka eemisessa yössä. Ope ussuunni elma näh iin yhä aken eel aan kankeana ja oman ule ai- suuden isioinnin es eenä: kun sisäl öä ei ole i se saanu suunna a a kemmin siihen suun aan mikä i seä kiinnos aa. Myös ee is en kysymys en ohi aminen ja ope usmene elmien anhakan aisuus huoles u i a e i yises i opiskelijoi a. Vas aa as i esilienssiaja elua ja kes ä ää yö ä u kinu Räikkönen (2016) o- eaa, e ä ympä is ökysymyksiä lähes y ään jäsen ymä ömäs i ja hajanaises i osana laajempaa yöpoli iikkaa ja yöelämän kehi ys yö ä. Aineis omme esi- me kissä opiskelija ki joi aa huoles aan: Mikään ei muu unu sisällöissä, mu a kauhea homma ja sää ö ku ssien as aa uuksien mie imisessä. Halusin silloin, e ä meillä o e aisiin pa em- min huomioon maapallon ule aisuus ja globaali-oikeudenmukaisuus, sekä asa-a oasia in e sek ionaalises i, mu a keskus elu niis ä ei aiku anu opsiin mi enkään. Ja käy än öön ielä ähemmän. Henkilökun a ei ole pe- eh ynei ä näiden näkökulmien ä key een, ei ä kä he ole aikomassakaan. Mi en saisimme ä keä asia esille? 228 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Ba ne (2009) muis u aa, e ä e i yisen monimu kainen maailma edelly ää poh imaan, kei ä me olemme, kuinka elämme maailmassa ja ois en kanssa. Si en ope ussuunni elman painopis e ä ulisi kohdis aa opiskelijan kiinni y- miseen ie oon ja ie ämisen p osesseihin (p ocess o coming o know). Lindén, Annala ja Mäkinen (2016) muis u a a , e ä yliopis ossa pääsy abs ak iin ie oon on asa-a on ja kansalais en osallis umisen kannal a ensia oisen ä keää. Juu i yliopis ossa pi äisi kannus aa opiskelijoi a ja ope ajia e simään e ilaisia mahdollisuuksia iedon k ii iseen a kas elemiseen. Eläy ymismene elmällä ki joi e u innos unee ja huoles unee ke o- mukse ope ussuunni elman o eu umises a sekä ke omukse osallis umisen hy is ä ja heikois a mahdollisuuksis a opin ojen suunni elussa näy äy yi ä asa ah oina ja eemoil aan samanlaisil a. Mene elmälle ominainen kehys- ke omus en a ioin i uo i eemois a e ilaisia ulkin oja, joiden pe us eella saimme ilmiön a kas eluun e i ulo u uuksia. Eläy ymismene elmäke o- muksissa a kas el iin ah immin ope ussuunni elman uo amaa mahdolli- suu a neu o eluun ja uo o aiku ukseen sekä sen a joamiin osallis umisen mahdollisuuksiin. Pohdin a ja joh opää ökse Tämän u kimuksen a oi eena oli sel i ää yliopis on opiskelijoiden ja hen- kilös ön ulkin oja ope ussuunni elmas a. Ope ussuunni elmaa ulki iin kompe enssien uo ajana, neu o eluna ja al ais umisena. Kompe enssien uo amisen ulkinnoissa opiskelija ja henkilös ö a os a a ope ussuunni el- man o eu amisen uo amia amma illisia almiuksia. Teo ian ja käy ännön suhde näy äy yy u kimuksessa kompleksisena ja ihan eena nähdään eo ee - isen iedon ja käy ännön yön ii is uo opuhelu. Myös aikaisemmissa u ki- muksissa on unnis e u ko keakoulujen muu unu ooli iedon uo ajas a ja jakajas a osaamispe us aisiin ja yöelämäläh öisiin paino uksiin (Clegg 2008; Mäkinen & Annala 2012). Ta kas el aessa ope ussuunni elmaa neu o eluna keskeisiksi eemoiksi alikoi ui a uo o aiku uksellisuus, osallis uminen ja yh eis oimin a. 229 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Ope ussuunni elma näh iin myös al ais umisen mahdollis ajana. Keskei- sin eema oli amma i-iden i ee in muodos uminen, joka on amma illisen oi- mijuuden ydin ä (E eläpel o ym. 2013). Amma illiseen oimijuu een yliopis- ossa oidaan lii ää myös ope ajien au onomia (Edwa ds 2015). Tämä oman yön au onomian ka oaminen aiheu i huol a as aajissa ja yllä äen yh einen ope ajuus näh iin jopa uhkana au onomialle. Mäenpää ym. (2017) o a puo- les aan nähnee yh eis oiminnallisuuden ah is a an amma illis a oimijuu - a. Voidaankin kysyä, onko aka eeminen apaus yksilön ai yh eisön ominai- suus ja ulki aanko yö yliopis ossa py kimyksenä yksilöllisiin ai yh eisöllisiin a oi eisiin? Tulos en pe us eella huomiona ois a ope ussuunni elman kehi ämisessä on osallis umisen ja aiku amisen mahdollisuuksien luominen sekä opiskeli- joille e ä henkilös ölle. Kehi ämis yössä pi äisi k ii ises i a ioida ulkinna ope ussuunni elmas a kompe enssien uo ajana, asian un ijuu a a os a an neu o elun ken änä ja al ais umisen a eenana. Työelämässä a i a an amma illisen oimijuuden ah is umis a oidaan ukea ope ussuunni elman sisällöillä ja ennen kaikkea ongelman a kaisuun ja u kimukselliseen o ee- seen haas a illa pedagogisilla a kaisuilla. Lipponen ja Kumpulainen (2011) ko os a a lisäksi yh eisöllisen, osallisuu a uke an oppimisympä is ön me ki ys ä opiskelijoiden amma illisen oimijuuden kehi ymisen mahdol- lis ajana. Ope usmene elmiä ku a aan usein niukas i ope ussuunni elmissa, ja ope aja oi ali a hy in apaas i opinnoissa käy e ä ä yö a a . Phelan (2011) o eaa, e ä ope ajankoulu uksen uo ama u kimus (ml. ope ussuun- ni elma ) on läh ökohdil aan suu el a osin käy ännönläheis ä. Tu kimuksen a oi eena on ollu kehi ää ope ajankoulu uksen oimin amalleja ja peda- gogisia käy än ei ä. Tällöin aa ana on, e ä ope ajankoulu us u kimuksen lähes ymis apa ka en uu ja u kimuksen keskeiseksi a oi eeksi nousee sen äli ön hyö y. Tiedon k ii iseen a kas eluun a i aan aikaa ja ohjaus a. Ta kas el aessa yliopis on ope ussuunni elmaa uodaan usein esille u - kimuksen ja ope uksen yh eys, u kimuspe us ainen ope us (Healey 2005). Tämä sanapa i maini iin kui enkin ain yhdessä henkilös ön huoles uneessa eläy ymismene elmäke omuksessa. Voidaankin poh ia, pide äänkö si ä i - ses ään sel yy enä aka eemisessa maailmassa ai onko se odellisuudessa sekä 230 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) opiskelijoille e ä henkilös ölle näkymä ön ä. Lisäksi ämän u kimuksen ai- neis ossa eläy ymismene elmäke omukse näy äy yi ä melko pysäh yneil ä. Syy siihen saa oi olla anne uissa kehyske omuksissa, mu a sil i se an aa aja - elemisen aihe a. Bo ill (2014) haas aa mei ä k ii ises i a kas elemaa ope - amisen ja oppimisen no meja ja aken ei a yliopis ossa. Pa haimmillaan yh- dessä luo u ope ussuunni elma a aa uusia näkymiä ja mahdollisuuksia oman ie eenalan ymmä ämiseen ja ule aisuuden aken amiseen. Yliopis ojen ope ussuunni elma o a ollee kas a an kiinnos uksen ja uu- dis us en koh eena 2000-lu ulla (Blackmo e & Kandiko 2012). Ope ussuun- ni elmiin kohdis uu monia odo uksia lii yen opiskelijoiden oppimiseen ja ne unnis e aan keskeisiksi aiku amisen keinoiksi yh eiskunnallises i, polii i- ses i ja koulu uksellises i (Annala ym. 2016). Myös ämän u kimuksen ulok- se osoi a a , e ä yliopis on ope ussuunni elma koe aan me ki yksellisenä ja siihen kohdis uu monia oi ei a, pelkoja ja odo uksia. Ope ussuunni elman o eu amiselle yliopis ossa anne aan moninai- sia ulkin oja ja niiden yhdis äminen ja ymmä äminen on a sin aa i aa. Huizinga, Handelzal s, Nie een ja Voog (2014) o a koulun ope ussuunni- elman kehi ämiseen lii y ässä u kimuksessa e o anee kolme ope ajien yh eis yöhön lii y ää uen a e a: ope ussuunni elman design-osaaminen, pedagogisen ympä is ön un emus ja ope ussuunni elman kokonaisuuden hallin a. Yliopis ossa as aa as i ope ussuunni elma yössä ulisi kiinni ää huomio a siihen, e ä ope ussuunni elman eo ee iseen aken umiseen ja uu- delleen muo oilemiseen olisi saa a issa osaa aa ukea, pedagogisis a mahdol- lisuuksis a keskus el aisiin a oimes i ja ope ussuunni elman kokonaisuuden, ja kumoiden ja linjakkuuden hallin aan kiinni e äisiin ii ä äs i huomio a. Pohdimme myös, mi en kas a us ie een alalle yliopis ossa pys y äisiin yös ä- mään ope ussuunni elma, jonka pe us eella ule aisuuden näkymiä, suhde a ie oon ja mahdollisuu a k ii iseen e lek ioon a kas el aisiin dialogises i jae ua asian un ijuu a hyödyn äen ja ah is aen. 231 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Läh ee Annala, J., Lindén, J. & Mäkinen, M. 2016. Cu iculum in highe educa ion esea ch. Resea ching Highe Educa ion: In e na ional pe spec i es on heo y, policy and p ac ice, 171−189. DOI: 10.4324/9781315675404. Annala, J., Mäkinen, M. & Lindén, J. 2015. Tu kimuksen ja ope uksen yh eys yliopis ossa – ope ussuunni elma yön näkökulma. Kas a us & Aika 9 (3), 134–148. Blackmo e, P. & Kandiko, C. 2012. S a egic Cu iculum Change: global ends in uni e si ies. Abingdon: Rou ledge. Bo ill, C. 2014. An in es iga ion o co-c ea ed cu icula wi hin highe educa ion in he UK, I eland and he USA. Inno a ions in Educa ion and Teaching In e na ional 51 (1), 15−25. B ooman, S., Da wen S. & Pimo , A. 2014. The s uden oice in highe educa ion cu iculum design: is he e alue in lis ening? Inno a ions in Educa ion and Teaching In e na ional 52 (6), 663−674. DOI: 10.1080/14703297.2014.910128. Chike sal, P. 2017. Deep S uc u es o Collabo a ion (Doc o al disse a ion, Ca negie Mellon Uni e si y Pi sbu gh, PA). Clegg, S. 2008. Academic iden i ies unde h ea ? B i ish Educa ional Resea ch Jou nal 34 (3), 329−345, DOI: 10.1080/01411920701532269. Du a, M., Halonen, M., Ka i, M., Koi is o, T., Koi is o, R. & Myllyoja, J. 2017. Koh i jae ua ymmä ys ä yön ule aisuudes a. Val ioneu os on kanslia: Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisu 33/2017. h p://u n. i/ URN:ISBN:978-952-287-380-4. Edwa ds, A. 2015. Recognising and ealising eache s’ p o essional agency, Teache s and Teaching 21(6), 779−784, DOI: 10.1080/13540602.2015.1044333. Emi baye , M. & Mische, A. 1998. Wha is agency? Ame ican Jou nal o Sociology 103 (4), 962–1023. Eskola, J. & Wallin, A. 2015. Eläy ymismene elmä: pe us ee ja mahdollisuude . Teoksessa J. Aal ola & R. Valli ( oim.) Ikkunoi a u kimusme odeihin, 1, 56−69. Eskola, J., Vi anen, S. & Wallin, A. 2018, Tiede ä a inois a: Eläy ymismene elmän käy ö ja so el aminen. Teoksessa R. Valli & J. Aal ola ( oim.) Ikkunoi a u ki- musme odeihin 1. Jy äskylä: PS- ies in ä, 63–77. Fo man, J. & Damsch ode , L. 2007. Quali a i e con en analysis. In Empi ical me hods o bioe hics: A p ime , Eme ald G oup Publishing Limi ed, 39−62. Healey, M. 2005. Linking esea ch and eaching explo ing disciplina y spaces and he ole o inqui y-based lea ning. Reshaping he uni e si y: New ela ionships be ween esea ch, schola ship and eaching, 67−78. Hsieh, H. F. & Shannon, S. E. 2005. Th ee app oaches o quali a i e con en analysis. Quali a i e heal h esea ch 15 (9), 1277−1288. Huizinga, T., Handelzal s, A., Nie een, N. & Voog , J. M. 2014. Teache in ol emen in cu iculum design: Need o suppo o enhance eache s’ design expe ise. Jou nal o cu iculum s udies 46 (1), 33−57. 232 Anne Jy kiäinen & Tuulikki Ukkonen-Mikkola & Pi jo Kulju & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) John-S eine , V. & Mahn, H. 1996. Sociocul u al app oaches o lea ning and de elopmen : A Vygo skian amewo k. Educa ional Psychologis 31 (3/4), 191–206. Kelly, A. V. 2009. The cu iculum: Theo y and p ac ice. London: Sage. Ke elaa , E., Beijaa d, D, Boshuizen, H. & den B ok, P. J. 2012. Teache s’ posi ioning owa ds an educa ional inno a ion in he ligh o owne ship, sensemaking and agency. Teaching and Teache Educa ion 28 (2), 273–282. Kond acki, N. L., Wellman, N. S. & Amundson, D. R. 2002. Con en analysis: e iew o me hods and hei applica ions in nu i ion educa ion. Jou nal o nu i ion educa ion and beha io 34 (4), 224−230. K ippendo , K. 2004. Con en analysis. An in oduc ion o i s me hodology. Thousand Oaks: Sage. Kukkonen, H. 2011. Posi ioin i ope ussuunni elman ymmä ämisen älineenä. Teoksessa M. Mäkinen, V. Ko honen, J. Annala, P. Kalli, P. S ä d & V-M. Vä i ( oim.) Ko keajänni yksiä – Koh i osallisuu a luo aa ko keakoulu us a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 83−103. Lindén, J., Annala, J. & Mäkinen, M. 2016. Tie eenalakoh ainen ie o ja ope ussuunni elman k iisi ko keakoulu uksessa. Tiedepoli iikka 41 (1), 19–28. Lipponen, L. & Kumpulainen, K. 2011. Ac ing as accoun able au ho s: C ea ing in e ac ional spaces o agency wo k in eache educa ion. Teaching and Teache Educa ion 27 (5), 812–819. Mäenpää, T., Annala, J., Mäkinen, M., Wallin, A. & Eskola, J. 2017. Ope aja sanoi amassa suhde aan uu een yliopis oon. Mi ä eläy ymismene elmällä ke ä y aineis o ke oo ope ajan amma illisen oimijuuden aameis a uudessa yliopis ossa? Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää & A. Wallin ( oim.) Eläy ymismene elmä 2017: Pe us eema ja 11 muunnelmaa, Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 43–67. Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamispe us aisen ope ussuunni elman mone me ki ykse ko keakoulu uksessa. Kas a us & aika 4 (4), 41–61. Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamispe us aisen ope ussuunni elman kahde kas o . Teoksessa M. Mäkinen, V. Ko honen, J. Annala, P. Kalli, P. S ä d & V-M. Vä i ( oim.) Osallis a a ko keakoulu us. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 127–151. Pina , W. 2004. Wha is cu iculum heo y? Mahwah: Law ence E lbaum. Pina , W. 2009. The wo ldliness o a cosmopoli an educa ion. Passiona e li es in public se ice. New Yo k: Rou ledge. Q a sell, B. 2005. Ea ly childhood cul u e and educa ion o child en’s igh . In e na ional Jou nal o Ea ly Childhood 37 (3), 99–108. Ran ala, J., Salminen, J. & Sän i, J. 2010. Teo ian ja käy ännön is iaallokossa – luokanope ajan koulu uksen aka emisoi uminen ja sen heijas uminen ope ajaksi opiskele ien p ak isiin almiuksiin. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaa i ( oim.), Aka eeminen luokanope ajakoulu us: 30 uo a eo iaa, käy än öä ja mais e ei a, Jy äskylä: Suomen kas a us ie eellinen seu a, 51−76. 233 Ope ussuunni elman mone ulkinna Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Si omaniemi-San, J. 2017. Tu ki an ope ajan aken uminen aka eemisessa ope ajan- koulu uksessa: Koh i monimu kaisia keskus eluja. Teoksessa T. Au io, L. Hakala & T. Kujala ( oim.) Ope ussuunni elma u kimus. Keskus eluna auksia suomalaiseen kouluun ja ope ajankoulu ukseen. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 137−160. Tyle , R. W. 1949. Basic p inciples o cu iculum and ins uc ion. Chicago, IL, and London: The Uni e si y o Chicago P ess. Wheelahan, L. 2009. The p oblem wi h CBT (and why cons uc i ism makes hings wo se). Jou nal o Educa ion and Wo k 22(3), 227−242. Woolley, A. W., Chab is, C. F., Pen land, A., Hashmi, N. & Malone, T. W. 2010. E idence o a collec i e in elligence ac o in he pe o mance o human g oups. Science 330 (6004), 686−688. Vygo sky, L. S. 1978. Mind in socie y: The de elopmen o highe psychological p ocesses. Camb idge, MA: Ha a d Uni e si y P ess.