"Keitä ne on ne sankarit?" : Uutisten väkivaltakertomusten konnat ja sankarit lasten silmin

47 ”Kei ä ne on ne sanka i ?” Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Johdan o Väki al a näkyy uu isissa lähes päi i äin. Vuosina 2008–2010 ikosuu isoin i käsi i suomalaisen uu ismedian u allisuuden aihepii eis ä a iol a 10 p o- sen ia. Tu allisuuden aihepii eihin laske iin mukaan ikoksia, onne o- muuksia sekä maanpuolus us a koske a uu ise . (Suikkanen, Holma & Rai - ila 2012, 17.) Väki al aisia apah umia käsi ele ä uu ise o a allannee yhä enemmän pals a ilaa, aikka äki al aise apah uma ei ä odellisuudessa ole juu ikaan lisään ynee (Ki i uo i, Kemppi & Smolej 2002; Smolej 2011a). Aihees a ei ole uo e a u kimus a, mu a uonna 2007 o eu e un u kimuk- sen mukaan äki al aise apah uma saa a mää ällises i enemmän huomio a kuin muu aihee ja e i yises i il apäi äleh ien lööpeissä äki al a näy äy yy a sin yleisenä ilmiönä (Sy jälä 2007, 23). Väki al alööppien aiheina o a mm. kuolemaan joh anee äki allan eo sekä pahoinpi ely , ampumise ja puu- ko ukse (Sy jälä 2007, 27–28). Väki al ao sikoiden mää än kas un lisäksi ne o a muu unee myös äki al aisemmiksi. O sikoissa ke o aan en is ä yksi- yiskoh aisemmin äki allan eos a ja siinä käy e yis ä älineis ä (Sy jälä 2007, 32–36). 48 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Väki allan saama näky yys on saa anu aiku aa niin ku su un pelon kul uu in muodos umiseen, jossa pelo oi a kohdis ua moniin e i asioihin, ku en esime kiksi uokaan ai un ema omiin ihmisiin (Fu edi 1998, 23–24). Pelon kul uu i syn yy oimakkaas i lisään yneen u allisuuden oloissa. To- dellisuudessa u allisuudessa on ollu näh ä issä kohoa a endi jo uosikym- meniä esime kiksi e eyden ja elinajanodo een osal a (Al heide 2006, 421), mu a sii ä huolima a pelos a on ullu osa a kipäi ää (Busso 2014). Rikolli- suus ja yleiseen jä jes ykseen lii y ä uha o a osa pelon kul uu iin pe us- u aa uu isoin ia, mu a niiden a kemma aihee aih ele a ajassa. Yh eis ä ämän aihepii in uu isille on osoi aa jokin ulkopuolinen pelon aiheu aja, niin ku su u “ oinen”. (Al heide 2006, 419.) Median aiku uksis a on ole- massa usei a e ilaisia eo ioi a, ku en esime kiksi kul i aa io eo ia (Ge bne , G oss, Mo gan & Signo ielli 1986), jonka mukaan media oi muoka a yleisön odellisuuskäsi yksiä. Kul i aa io eo ia ko os aa median pelko- ja ahdis us ai- ku uksia ja sen mukaan media äki al a oikin aiheu aa sosiaalis en pelkojen lisään ymis ä (Mus onen 2001, 64–65.) Riskijou nalismi oimis aa iski un- ne a, mu a ei aiheu a si ä, aan aus alla on pelon kul uu i (Fu edi 1998, 172). Myös suomalaisessa u kimuksessa on ode u äki al auu isoinnin ja äes ön kokeman pelon lisään yminen innakkain ja on kiinni e y huomio a ikollisuudes a käy ä än julkisen keskus elun aiku uksiin u a omuuden kokemuksen lisään ymisessä. Suo aa aiku us a äki al auu is en ja ihmis en pelkojen älillä on kui enkin mahdo on a osoi aa. (Haa a, Reunanen, Näsi & Ki i uo i 2017, 32; Ki i uo i, Kemppi & Smolej 2002, 47.) Ta inoiden ke ominen on ah a osa ihmisyy ä ja na a i isoin i eli ke - omuksellis aminen helpo aa uusien asioiden sisäis ämis ä ja se on hy äksi ode u mene elmä myös ope uksessa (Ropo & Hu unen 2013). Ke omuk- selle olennais a on me ki ys, eli syy, miksi se ke o aan, sekä kiinnos uksen he ä äminen sen esi elemää asiaa koh aan. Kiinnos uksen he ä ämiseen aadi aan yleensä jokin ongelma, joka ke omuksessa py i ään a kaisemaan. Ilman ongelmaa ke omus ei ole kiinnos a a ja yleisö mene ää mielenkiin- onsa. Kiinnos ukseen aadi aan myös ke omus en kan amia ja aiheu amia unne eak ioi a. (Alexande 2011, 6–7.) Myös uu isoinnissa on ale u hyödyn- ämään en is ä enemmän na a i isoin ia eli uu is en muu amis a ke omuk- 49 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a sellisemmiksi (Pie ilä 1995). Uu is en kohdalla ke omuksellis aminen on alkanu yhä useammin a koi aa jou nalismin muu os a iih eeksi eli hy än a inan ke onnaksi ak ojen äli ämisen sijaan. Vaikka jou nalismin äli - ämä na a ii i myös au a a lukijoi a ai ka sojia muodos amaan mieliku- ia odellisuudes a, usein lukijoille äli e ään apah umis a kah iajakau unu ku a, jossa hy ä ja paha ais ele a (Liebes 1994), ai an kuin pe in eisessä ke - omuspe in eessä. Uu isissa median iih eellis yminen näkyy en is ä oimak- kaampana yleisön un eisiin e oamisena sekä yksi äis en ihmis en kokemuk- siin keski ymisenä (Smolej 2011b). Hy än ja pahan ais elu on aihe, jos a sukupol e kau a his o ian o a ollee kiinnos unei a, eikä kiinnos us ä ä kaksinapaisuu a koh aan aiku- a ole an ka oamassa. Selkeimmin se on ha ai a issa e i yises i pe in eisis- sä saduissa, jo ka nojaa a hy in pi käl i ikiaikaiseen a inaan sanka eis a ja konnis a. Uu is en ke omuksellisuuden lisään yessä sanka i ja konna o a alkanee alla a alaa myös ik ii is en a inoiden ulkopuolel a. Kuulemme ja luemme e ilaisia osielämän sanka i a inoi a. Sanka i a ina aa i a kui- enkin lähes poikkeukse a innalleen ke omuksen konnas a eli sii ä, jonka päihi ämisen ansios a joku on saanu sanka in ii an ha eilleen (K is ensen, Ro hbaue & McKechnie 2016, 16). Sanka i eko oi ie ys i lii yä onne o- muu een ai aikkapa luonnonmullis ukseen, mu a hy ä ke omus sisäl ää kui enkin lähes poikkeukse a selkeän konnan hahmon, pahuuden henki- löi ymän. Konnan hahmo ikään kuin luo sanka in hahmon ase umalla ä ä as aan ja a joamalla mahdollisuuden ak ii iseen oimin aan passii isuuden sijaan. Konna mahdollis aa sanka in oimijan oolin. (K is ensen, Ro hbaue & McKechnie 2016, 12.) Sanka uudelle ei löydy yh ä yksiseli eis ä mää i elmää, koska sanka ei a on monenlaisia. Sanka uuden mää i elyn ekee haas a aksi se, e ä on aikeaa mää i ellä, mikä oikeas aan ekee henkilös ä sanka in (Kecze , File, O osz & Zimba do 2016, 11), ja oisaal a e i lukija saa a a löy ää samas a eks is ä monenlaisia sanka ei a (Bal 1997, 131). Pe in eisen ki jallisuuden mää i elmän mukaan saduissa sanka in ooliin kuuluu pääsään öises i e siä kadonnu a henkilöä ai hahmoa, hy in usein p insessaa (P opp 1994). Ki jallisuudessa ke omukse muo ou u a pi käl i sanka in ympä ille ja monissa ke omuk- 50 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) sissa sanka in nimi näkyykin jo o sikossa. Yleensä sanka i on kui enkin e o- e a issa muis a hahmois a eks uaalis en ihjeiden pe us eella. Sanka is a ja hänen aus ois aan ja aja uksis aan ke o aan enemmän, ja hän on läsnä kai- kissa me ki ä issä apah umissa. Ennen kaikkea sanka i on ak ii inen oimi- ja, joka ekee alin oja ja oimii niiden pohjal a. (Bal 1997, 132.) Sanka in ma - ka nouda aa yleensä samaa kaa aa, joka on näh ä issä jo an iikin myy isissä ke omuksissa: sanka i koh aa epä a allisen haas een ja hänen e eensä ulee e ilaisia, jopa kuole a ia es ei ä, jo ka hän päihi ää ja lopul a palaa ko iin oi- okkaana. (Campbell 1990.) Tosielämän sanka i ei ä kui enkaan nouda a ki jallisuuden s e eo yyp- pis ä sanka iku aus a. Tosielämässä oidaan e o aa oisis aan niin sano u odellise sanka i ja a kipäi än sanka i . Näiden kahden e o aminen on aikeaa, koska a kipäi än sanka iin lii e ään osi ain samoja pii ei ä kuin odelliseen sanka iin, ku en ohkeus ja hy ä kes ä yys. A kipäi än sanka in kohdalla nämä pii ee ei ä kui enkaan ko os u yh ä oimakkaas i kuin o- dellisen sanka in kohdalla. (Kecze , File, O osz & Zimba do 2016, 10–11.) Todellinen sanka uus ii aa siihen, e ä yksilö ekee jo akin epä a allisen sanka illis a, mu a a kipäi än sanka uu een ii ää, e ä ekee oikein (Kecze , File, O osz & Zimba do 2016, 14). Yleises i sanka uu een lii e ään ohkeus ja e i yisen ä keänä pii eenä i sensä uh aaminen ois en puoles a (Kecze , File, O osz & Zimba do 2016, 12; Becke & Eagly 2004, 163–164; Kinsella, Ri - chie & Igou 2015, 117). Sanka i on siis yksilö, joka pää ää o aa iskin jonkun oisen uoksi huolima a mahdollisuudes a, e ä oi i se kuolla ai kä siä aka- is a yysisis ä seu auksis a. Riskin o aminen ain hu in uoksi esime kiksi ex eme-u heilussa ei ii ä, aan sanka uuden s a uksen saa u amiseen aa- di aan myös sosiaalinen ulo u uus eli oisen ihmisen pelas aminen. (Becke & Eagly 2004, 163-164.) Sanka uus lii yy myös ah as i ihmisen mo aaliseen oimin aan, joka oidaan U msonin mukaan jakaa kolmeen ka ego iaan: kiel- le yyn, salli uun ja apaa alin aiseen. Sanka illise eo ei ä so i mihinkään näis ä ka ego iois a ja si en e o u- a no maalis a oiminnas a. Sanka illinen eko ei ole apaa alin ainen, koska ällaisia ekoja oimme odo aa ja aa ia oisil a, eikä sanka illisia ekoja oi odo aa, aan ne o a jo akin, jo a oimme ain oi oa saa amme osaksemme 51 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a hädän he kellä. (Ks. Ma ko i s 2012, 299–300.) Sanka uus on myös aina iip- pu ainen näkökulmas a, sillä se mi ä pidämme sanka illisena, eli mi ä emme oi odo aa ja aa ia oisil a, iippuu sii ä, millaisia almiuksia meillä i sel- lämme on e i ilan eissa. Sanka illinen eko on jo akin, jonka o eu amiseen suu in osa ihmisis ä ei olisi kyenny mo aalises i ai yysises i samoissa olo- suh eissa kuin missä eon ehny henkilö on sen o eu anu . Sanka uus ei siis mää i y sen pe us eella, olisiko henkilö o eu anu ekonsa aikeammissakin olosuh eissa, aan sen pe us eella, mi en muu olisi a oiminee samoissa olo- suh eissa. Sanka eiden ihailu pe us uu juu ikin ähän aja ukseen: emme olisi i se pys ynee samaan samoissa olosuh eissa kuin sanka illisen eon ehny henkilö pys yi. (Ma ko i s 2012, 297–300.) Sanka in as akoh ana oidaan pi ää konnaa. Mikäli sanka il a odo e aan sanka illis a oikein oimimis a e ikoisissa olosuh eissa, konna olisi mo aalinä- kökulmas a henkilö, joka oimii ää in, aikka suu in osa ihmisis ä olisi oi- minu samassa ilan eessa oikein (Ma ko i s 2012, 309). Konna yhdis e ään- kin yleensä e iikkaan ja mo aaliin, ja niiden oimin a nähdään nega ii isena odo e un humaanin oiminnan aus aa as en (Cáma a A enas 2011, 7). Aina sanka in ja konnan e o aminen ei ole ai an yksinke ais a. Toisinaan kummallakin hahmolla saa aa olla samanlaisia pii ei ä, ku en laaja näky yys ke omuksessa ja yksinpuhelu (Ball 1997, 131), ja esime kiksi ki jallisuudes- sa ja eloku issa konnakin oi aiku aa älillä sanka il a, ei ä kä sanka i ole aina läpeensä hy iä. Pe in eisen ka ego isen dualismin hy ä–paha sijas a a - sinkin nykyisin esiin yy e ilaisia a ian eja. Konnan mää i elmä oidaan jakaa kah een e ilaiseen asoon: heikkoon ja ah aan. Heikkoon mää i elmään sisäl yy käsi een kaikki mahdollise me- a o ise muodo : konna oi siis olla aikkapa luonnonmullis us. Esime kiksi animaa ioissa ja sa jaku issa oi esiin yä my skypil i ms. Robe Red o din ähdi ämässä All is los (2013) eloku assa puoles aan me i luonnon oimana esiin yy sanka in as apoolina. Sanka i ja konna esiin y ä kah ena as a oi- mana, jossa sanka i py kii oi amaan as us ajansa. Vah a mää i elmä aas ka en aa konnan mää i elmää si en, e ä konnaa edus aa aina jokin hahmo. Tämän mää i elmän mukaan konnan oolissa ei siis oi olla esime kiksi luonnonmullis us. Konnalla ei kui enkaan a i se olla 52 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) konk ee is a ihmishahmoa, aan se oi esiin yä ke omuksessa esime kiksi pahana henkenä ai liekeh i änä silmänä, ku en Sau on Ta u So mus en He - assa. Konna e oaa sanka in koh aamis a muis a as uksis a ja haas eis a juu i siinä, e ä se on selkeäs i jokin hahmo. Konnalla on kyky ohja a omaa oimin- aansa, ehdä alin oja ja ais ella sanka ia as aan. (Cáma a A enas 2011, 6–7.) Konnan ulkonäköön lii e ään yypillises i jonkin as einen umuus, mu a se ei ole kui enkaan äl ämä ä yysis ä. Jo ku konna o a hy inkin kaunii- a. Näin e i yises i silloin kun konna on naisen hahmossa, ku en esime kiksi Kissanainen Ba man-eloku issa ai ns. emme a ale ilm noi - ikosd aamois- sa. Sukupuolis e eo yyppisen d aaman ainekse on jo Home oksen a inoissa ie ele is ä sei eeneis ä. Konnan umuus oi puoles aan lii yä myös hahmon julmuu een ja sen aiheu amaan pelkoon ai ahdis ukseen. (Cáma a A enas 2011, 10.) Kon- na edus aakin na a ii ina ihmisen psyyken pahimpia ja sy impiä pelkoja (Yakali-Çamoğlu & Fah aeus 2011, 1), jo ka ilmen y ä esime kiksi ki joissa ja eloku issa yhdessä hahmossa, jonka unnis amme mielessämme muodos- amamme s e eo yyppisen ka ego isoinnin a ulla (Cáma a A enas 2011, 11). Mielessämme on siis ie y mieliku a konnas a, sen ulkonäös ä ja oiminnas a, ja ämän mieliku an pe us eella mää i elemme ie ynlaise hahmo konniksi. Viime uosina konnuu a ja pahuu a o a edus anee uu isissa yhä useammin e o ismi ja e o i ekoja o eu anee henkilö ja yhmi ymä . Te o is iseen oimin aan lii yykin hy in ah as i konnan hahmon edus ama pelo , joihin sisäl yy yleensä hy in oimakkaas i mene yksen näkökulma, joka käsi ää niin ia omuuden ja akkauden kuin oiman, i sen ja iden i ee in mene yksen (Yakali-Çamoğlu & Fah aeus 2011, 1). Tu kimus a äki al auu isoinnis a sekä sanka eis a ja konnis a on eh y jonkin e an, mu a las en näkökulma on näiden aihepii ien kohdalla jä e - y aikaisemmin lähes äysin huomio a. Vaikka median aiku a uudes a ol- laan mon aa e i miel ä, on e i yises i las en kanssa o e a a huomioon median mahdollise aiku ukse esime kiksi s e eo ypioiden muodos umiseen. Me- diakas a uksen näkökulmas a sanka i- ja konnaku aus en u kiminen saa aa a a a mielenkiin oisia läh ökoh ia myös ope uksen kehi ämiseen.  53 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Mediakas a uksessa konna ja sanka i lii e ään usein media ep esen aa- ion käsi eeseen. Rep esen aa iolla ii a aan siihen, e ä media ei ole ikkuna odellisuu een, aan se uo aa äli e yn e sion odellisuudes a. Mediaesi yk- siin luodaan hahmoja ja apah umia sekä ehdään alin oja. Näin ne ku su a ka somaan odellisuu a aina jollakin ie yllä a alla, joka sulkee mui a mah- dollisuuksia pois. Esi ys en suh een oidaan näin kysyä esime kiksi mi en ne uo a a odellisuus aiku elman, mi en ne uke a ie yä näkemys ä maail- mas a, mi en ie y sosiaalise yhmä niissä esi e ään ai mi en ne aiku a a näkemykseemme odellisuudes a? (Buckingham 2003.) Tämän u kimuksen a oi eena onkin sel i ää, millaisia käsi yksiä lap- silla on median äki al auu isia käsi ele ien ke omus en sanka i- ja kon- nahahmois a. Ve ailemalla las en käsi yksiä uu is en äki al aisia apauksia käsi ele iin ke omuksiin, py i ään myös sel i ämään, löy yykö niis ä yh ä- läisyyksiä. Ta kemma u kimuskysymykse o a : 1. Millaisia sanka i- ja konna yyppejä lapse näke ä uu is en äki al aisis- a apah umis a ke o issa ke omuksissa? 2. Ko os u a ko las en ke omuksissa sama sanka i- ja konna yypi kuin uu is en ke omuksissa? Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tu kimuksen aineis o (n=46) ke ä iin eläy ymismene elmällä ammikuus- sa 2018 suu es a pi kanmaalaises a kaupungis a iidennen luokan oppilail a. Eläy ymismene elmä so el ui ähän u kimukseen, koska a oi eena oli muo- dos aa na a ii eja, ja ke omuksellisuus on selkeä osa eläy ymismene elmää ja sen a ulla aikaansaa ua aineis oa. Tämän u kimuksen aineis onke uussa käy e iin kah a e ilais a kehys- ke omus a. Kehyske omuksissa a ioi iin uu isen näkökulmaa si en, e ä oisella kehyske omuksella py i iin saamaan as aajil a e ilaisia sanka ina - a ii eja ja oisessa keski y iin apah uman konnaan. Kumpikin kehyske o- muksis a alkoi johdan olauseella, jossa anne iin aami uu isen aiheelle. Tällä lauseella py i iin suun aamaan as aajien aja ukse nimenomaan lue uun uu iseen esime kiksi kuullun ju un sijas a, koska a koi uksena oli sel i ää 54 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) uu is en esi ämää na a ii ia. Uu isen lähde jä e iin a oimeksi, jo a as aa- ja sai a mahdollisuuden i se pää ää, millaises a ju us a on kyse. A oin lähde salli myös apaamman ki joi amisen kuin esime kiksi lehdes ä lue uksi aja - u eks i olisi ehny . Väki al aiseksi eoksi alikoi ui lopul a ampumis apaus monien e ilais en a iaa ioiden alikoimas a. Ampumis apaus a josi mahdollisuuden ki joi aa kolmen henkilön älises ä apah umas a (ampuja, uh i, au aja), mu a oisaal- a a inassa saa oi olla myös usei a henkilöi ä. Tällainen kehyske omus myös sisälsi selkeäs i sekä konnan e ä sanka in, koska kyseessä ei oinu olla onne - omuus. Ampumis apaus a ei lii e ä äl ämä ä he i suo aan iimeaikaisiin e o i ekoihin, ku en esime kiksi puuko us ai au olla apah unu yliajo saa- e aisiin lii ää, mu a se sisäl ää kui enkin myös e o i eos a ki joi amisen mahdollisuuden. Kehyske omuksilla ei halu u ohjailla as aajia liikaa, aan an aa mahdollisimman apaa aami konna- ja sanka ina a ii ien muodos- amiselle. Johdan olauseen jälkeen ke o iin kummas a näkökulmas a as aajan odo e iin ki joi a an. Konnana a ii eihin ähdä iin pyy ämällä as aajia ki joi amaan ampujas a, ja sanka ina a ii eja py i iin saamaan käy ämällä sanoja au aja ja pelas aja. Sanka ina a ii eihin äh ää äs ä kehyske omuk- ses a käy e iin lopul a kah a e ilais a e sio a, jois a oisessa as aaja ki joi - i a au ajas a ja oisessa pelas ajas a. Käsi een aih amis a kokeil iin, koska halu iin nähdä, aiku aako sanan muu os au ajas a pelas ajaan oimak- kaampiin ku auksiin sanka eis a. Pelas aja on käsi eenä ak ii isempi kuin au aja ja ällä muu oksella y i e iinkin saada kehyske omus en hahmo sa- malle ak ii isuuden asolle. Muu oksella ei kui enkaan ollu aiku us a syn- yneisiin ke omuksiin, jo en u kimuksessa au aja- ja pelas ajake omukse on käsi el y yh enä kehyske omuksena. Kehyske omukse oli a seu aa a : A) Ruu lukee pa i päi ää si en apah unees a ampumis apaukses a. Ju ussa ke o aan paikalla ollees a au ajas a/pelas ajas a. Ki joi a a ina sii ä, mi ä on apah unu ja mi ä au ajas a/pelas ajas a ke o aan Ruun luke- massa ju ussa. 55 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a B) Ruu lukee pa i päi ää si en apah unees a ampumis apaukses a. Ju ussa ke o aan ampujas a. Ki joi a a ina sii ä, mi ä on apah unu ja mi ä ampujas a ke o aan Ruun lukemassa ju ussa. Vas aajia ohja iin eläy ymään apah uneeseen kolmannessa pe soonassa. Kol- mannen pe soonan käy ö oli e i yisen ä keää, koska aihe on aikea ja oli- si saa anu aiheu aa ahdis us a, mikäli se olisi uo u liian lähelle as aajia. Vas aajien ikä oli myös o e a a huomioon. Kehyske omuksissa äki al ainen apah uma on e äänny e y as aajis a sekä kolmannen pe soonan käy öllä e ä apah umas a lukemisella, jolloin as aajien ei a innu eläy yä a sinai- ses i i se ikä ään apah umaan, aan pelkäs ään sii ä ki joi e uun ju uun. Nimeksi alikoi ui sukupuolineu aali Ruu, jo a as aaja saa oi a ki joi - aa y ös ä ai pojas a oman alin ansa mukaan. Kehyske omukse py i iin muokkaamaan mahdollisimman lyhyiksi ja ähän johda ele iksi. Aikaa as aus en ki joi amiseen anne iin ko kein aan yhden oppi un- nin eli 45 minuu in e an ja suu in osa oppilais a käy i ki joi amiseen noin 20–25 minuu ia. Teks i uo e iin käsin A4-kokoiselle pape ille, jonka ylä- eunassa oli yksi kehyske omus e sio. Pape i i i e iin, koska oppilaiden ope aja pi i ä ä ä pa empana aih oeh ona kuin yhjää pape ia. Ta i aes- sa as aajille a jo iin myös lisäpape ia. Aineis onke uu o eu e iin oppi un- ien aikana. Vas auspape i jae iin si en, e ä joka oinen oppilas sai au ajas a ai pelas ajas a ke o an kehyske omuksen ja joka oinen ampujas a ke o an kehyske omuksen. Ki joi us a edel ä ässä suullisessa ohjeis uksessa ko os e - iin anonymi ee ia ja si ä, e ä kyseessä ei ole koe ai muu a ioi a a koulu- eh ä ä. Jokaisen as auksen ä keys uo iin kui enkin esille. Tu kimuksessa ei py i y sel i ämään as aajien aus a ekijöiden aiku uksia, jo en mi ään aus a ie oja ei ke ä y. Yh eis ä as aajille on samassa koulussa opiskelu ja sama luokka-as e. Ki joi e ujen ke omus en pi uus aih eli muu amas a lausees a useam- man si un pi uisiin as auksiin. Aineis ossa molempien kehyske omus en mukaisia as auksia on 23. Aineis o li e oi iin sana a kas i yhdeksi iedos ok- si (11 si ua, on i A ial, on ikoko 11, i i äli 1,15) ja jä jes e iin a iaa i- oiden mukaises i. Aineis oa ke yi yh eensä 3414 sanan e an ja a inoiden keskipi uus oli 74 sanaa. 62 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) e eysongelmiin ja päih eiden käy öön ii aaminen on yleis ä myös äki al- a apauksis a ke o issa uu isissa. Hy in usein ke o aan, oliko ekijä esime - kiksi alkoholin aiku uksen alainen, ja monissa apauksissa ekijälle ehdään mielen ila u kimus oikeudenkäynnin yh eydessä. Konnuus ja e o ismi Ennakko-ole uksena oli, e ä kehyske omukse he ä äisi ä as auksia, joissa e o ismi olisi läsnä a alla ai oisella, koska mediassa äki al ais en apah umien e o is ise yh eyde nos e aan usein hy inkin oimakkaas i esille, ku en esime kiksi a ikkelin ki joi ushe kellä käynnissä ole an Tu ussa 2017 ehdyn puuko usiskun oikeudenkäyn iin lii y ässä uu isoinnissa. Vain yhdessä as auksessa maini iin e o ismi: Poliisin mukaan miehellä ei ollu e o is isia yh eyksiä. Vaikka Suomessa e o ismi on ielä melko kaukaisena pide y aihe, eikä sen ken ies ielä Tu ussa apah uneen e o is iseksi eoksi epäillyn iskun jälkeenkään aja ella koske a an suomalais a a kipäi ää, näky- ä e i puolilla maailmaa ehdy isku kui enkin myös uu isissamme. Te o is- miuu isoinnissa media aken aa yleensä a sin oimakkaas i ku aa ihollises a ja me-muu -ase elmas a, jossa ihollinen epäinhimillis e ään (S eu e & Wills 2009, 8). Usein kon lik eja ja e en uoda us a käsi ele issä uu isissa eo yh- dis e ään suo aan ää i-islamiin ja si ä edus a iin muslimeihin. Kanadassa ehdyssä u kimuksessa ha ai iin median luo an sys emaa ises i me a o ia muslimeis a ihollisena ja islaminuskoise e o e iin kan a äes ös ä e meil- lä, jo ka an oi a ymmä ää, e ä he ei ä ole kanadalaisia. (S eu e & Wills 2009, 8–11.) Myös suomalaisessa äki al akon lik eja koske assa uu isoinnissa maini aan hy in he käs i ekijän mahdollinen yh eys e o is isiin jä jes öihin ja usein ässä yh eydessä myös ekijän uskonnollinen akaumus nousee esille. Täs ä syys ä on mielenkiin ois a, e ä ämän u kimuksen aineis ossa uskon- o maini iin ain yhdessä as auksessa ja siinäkin ampujan ke o iin ole an k is inuskoinen. Konnien kansalaisuu a ei myöskään maini u kuin muu a- massa (n=4/46) ke omuksessa, ei ä kä maini u kansalaisuude ii annee yhdessäkään as auksessa e o ismiin uu isissa lii e yihin maihin. 63 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Yhdys alloissa e o ismiuu isoin ia on u ki u 9/11-iskun jälkeen melko paljon. Kyseisen iskun jälkeen pelko lii e iin ikosuu isoinnissa en is ä ah- emmin e o ismiin ja sanoja pelko sekä e o ismi näh iin suu en yhdys al- alaisleh ien o sikoissa me ki ä äs i useammin kuin aikaisemmin (Al heide 2006, 428). Mielipidemi auksissa oli näh ä issä iskua koske ien uu is en ai- ku ukse kansaan: esime kiksi Yhdys al ain a meijan oimin aa halu iin u- kea huoma a as i enemmän kuin ennen (Al heide 2006, 423). Uu is en pää- asiallisena läh eenä oimi a uolloin hallinnollise iedoksianno (Al heide 2006, 424), jo en uu is en polii inen me ki ys oli a mas i a sin suu i. Te o- ismiin lii y is ä ki joi uksis a uleekin helpos i enemmän p opagandaa kuin jou nalismia ja ämän aihepii in uu isoinnilla saa aa olla me ki ä iä aiku- uksia yleisön mielipi eisiin (S eu e & Wills 2009, 10; ks. myös Woods 2012). Esime kiksi Yhdys alloissa 9/11-iskua käy e iin hy äksi aken amalla uu i- sissa ku aa kas a as a uhkas a ja pelos a, jonka myö ä esi e iin aa imuksia saada kajo a kansan yksi yisyy een kansan u allisuuden nimissä ( Al heide 2007, 288). Te o ismin uhkan le iämiseen on lii e y sekä meillä, e ä maailmalla kas a a maahanmuu o ja siihen lii y ä iski . He i Tu ussa apah uneen puuko usiskun jälkeen sosiaalisessa mediassa olikin ha ai a issa maahan- muu o as aisuuden lisään ymis ä. Suomessa aihe a onkin u ki u ihapu- heen näkökulmas a ja maahanmuu oon lii y än ihapuheen ja sii ä eh yjen uu is en on ode u lisään yneen e i yises i uoden 2015 eu ooppalaisen pa- kolaisk iisin jälkeen, jolloin u anpaikanhakijoiden mää ä Suomessakin he - kellises i nousi huoma a as i. Niin sano uun maahanmuu ok ii iseen kes- kus eluun o a o anee osaa myös suomalaise polii iko . (Ks. Maasil a 2012; Niemi & Pe älä 2018.) Osa kansalaisis a pelkää maahanmuu ajien häi i se än yh eiskun a auhaa ja islaminuskoisuus maini aan en is ä useammin maahan- muu okeskus elussa pelkoa aiheu a ana ekijänä (Haa a 2012). Mediakes- kus elussa on noussu esille e i yises i kolme niin sano ua unnedisku ssia, jä jen ja hyödyn disku ssi, kaunan ja epäluulon disku ssi sekä pelon disku ssi (Maasil a 2018). Uhkaku ien luominen on a sin yleis ä. Myös suomalaisessa mediassa islam ja äki al a lii e ään oisiinsa a sin helpos i ja aikka ämän aihepii in uu isissa on pääasiassa kyse adikalisoi unees a ää i-islamis a, ne 64 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) saa a a he ä ää yleisössä mieliku ia koko uskon okunnan yh eydes ä iskui- hin. Islamia koske assa jou nalismissa myös e o ismi nousee usein esille. Koska e o ismi ei ole suomalaisille a kipäi ää, ei e o ismis a ai islamin yh eydes ä e o ismiin ole juu ikaan muu a ie oa kuin iedo us älineiden äli ämä ku a. (Maasil a, Rahkonen & Rai ila 2008, 37.) Pohdin a ja joh opää ökse Tämän u kimuksen a oi eena oli aken aa ku aa sii ä, millaisia sanka i- ja konnahahmoja lapse näke ä äki al aisis a apah umis a ke o issa uu i- sissa. Las en käsi yksiä e a iin aikaisempiin samaa aihepii iä koske ien u kimus en uloksiin, ki jallisuuden sanka i- ja konnana a ii eihin sekä pohdi iin las en muodos amien ku aus en yh äläisyyksiä ja e oja suh eessa äki al auu isoin iin. Tu kimuksen aus alla oli halu sel i ää, mi en uu is en sanka i- ja konnahahmo ken ies ois u a las en ke omuksissa ja löy yykö las en ku auksis a s e eo ypioi a, joiden muodos umiseen olisi syy ä kiinni - ää huomio a myös mediakas a uksen näkökulmas a. Tulokse osoi i a , e ä konnan hahmo kiinnos i as aajia sel äs i enem- män kuin sanka in. Konnaa oli ku ail u lähes jokaisessa as auksessa ja ku- aukse oli a huoma a as i a kempia kuin sanka in ku aukse . Sama ilmiö on ha ai a issa myös äki al auu isoinnissa ja se onkin a sin luonnollis a, koska jokaisessa äki al aisessa apah umassa on mukana konna, mu a usein sanka i jää ä puu umaan. Toisaal a konnan ku aukse sisälsi ä lähinnä ulkoisen olemuksen ku ailua ja myös oimin aa seli e iin pi käl i ulkoisilla ekijöillä, kun sanka in oiminnan pääsyy oli halu uh au ua ois en puoles- a. Vaikka sanka ina a ii i jäi ä siis melko lyhyiksi ja aa ima omiksi, ne ku as i a a sin oimakkaas i sanka illis en ekojen psykologis a luonne a. Myös aikaisemmassa u kimuksessa sanka uu een on lii e y ah as i oman hy in oinnin iskee aaminen ois en pelas amiseksi (Rankin & Eagly 2008; Kecze , File, O osz & Zimba do 2016; Becke & Eagly 2004). Konnan ulkoisen olemuksen unsas ku aus on osi ain seli e ä issä las- enki jallisuuden, sa jaku ien, ele isiosa jojen ja eloku ien a joaman s e eo- yyppisen konnan hahmon kau a. Ai an ku en las enki joissa myös las en- ja 65 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a aikuis en eloku issa konna o a yleensä pelo a an näköisiä ja heidä unnis- aa ns. pahiksiksi he i kun hahmo esiin yy ensimmäisen ke an. Tä ä ukee myös ai ojemme apa muodos aa s e eo yyppisiä mieliku ia, jo ka au a a mei ä unnis amaan saman yyppise hahmo kun ö määmme niihin uudes- aan (Cáma a A enas 2011, 11). Toisaal a u kimus uloksissa oli ha ai a issa yh äläisyyksiä myös ikosjou nalismiin ja e i yises i sellaiseen uu isoin iin, jossa pyyde ään yleisö ihjei ä lii yen apah uneeseen ikokseen, jonka ekijää ei olla saa u ielä kiinni. Tällaisissa uu isju uissa ke o aan usein a kkoja un- ome kkejä ekijäs ä, ku en esime kiksi pi uus ja aa e us ekohe kellä. Kon- nan hahmon ulkoisen olemuksen ku ailun aus alla o a siis odennäköises i las en aikaisemmin näkemä ja kuulema ku aukse niin uu isis a kuin muus- akin medias a. Ampujan oiminnan seli äminen ulkoisilla ekijöillä, ku en mielen e eys- ongelmilla ja alkoholismilla, on mielenkiin oinen yksi yiskoh a ämän u ki- muksen uloksissa. Mielen e eys- ja päihdeongelmis a kä si ä henkilö näh- dään helpos i pelo a ina ja heidän käy öksensä ennakoima omuus he ä ää ahdis us a (Haa a, Reunanen, Näsi & Ki i uo i 2017, 42). Väki al auu isoin i ja ikosjou nalismi ukee ällais a aja elua maininnoilla ekijöiden päih eiden aiku uksenalaisuudes a sekä mielen ila u kimuksis a. Toisaal a ulkois en ekijöiden käy ämis ä seli yksenä pahoille eoille oidaan a kas ella myös oisenlaisen pelon näkökulmas a. Mikäli ekijän oiminnalle ei löydy ulkois a seli ys ä, on hänen pahuu ensa näh ä ä sisäisenä, ja se saa aakin ehdä eos a huoma a as i pelo a amman. Tuloksis a on näh ä issä as aajien ke omus en ak ii is en oimijoiden, ampujien sekä au ajien ja pelas ajien, oimakas sukupuoli uneisuus. Tä ä ha- ain oa uke a myös aikaisemma u kimukse (esim. Becke & Eagly 2004; Rankin & Eagly 2008; K is ensen, Ro hbaue & Mckechnie 2016), joissa on ode u sanka i- ja konnahahmojen maskuliinisuuden paino uminen. Vaik- ka sanka in ominaisuuksiin lii e ään sekä maskuliinisia e ä eminiinisiä pii - ei ä, nähdään sanka in oolin usein aa i an ie ynlais a yysis ä ah uu a, joka aas lii e ään maskuliinisuu een (Becke & Eagly 2004). Tämänkin u - kimuksen ulokse osoi a a , e ä aikka sanka i oli a näennäises i melko sukupuolineu aaleja hahmoja, heihin lii e iin kui enkin sellaisia ominai- 66 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) suuksia ja amma eja, jo ka ulki aan maskuliinisiksi. Konnien osal a suku- puolijakauma oli sel empi ja ulos en pe us eella konnan ooli onkin mää i el- ä issä sel äs i maskuliiniseksi. Tulokse ah is a a aikaisempaa u kimus a las enki jallisuudes a (K is ensen, Ro hbaue & McKechnie 2016), ja sama ilmiö on ha ai a issa äki al auu isoin ia koske an u kimuksen uloksis- sa, joiden mukaan uu is en äli ämä ku a ekijöiden ja uh ien sukupuolija- kaumas a on ää is yny (Ki i uo i, Kemppi & Smolej 2002, 61–62). Ennakko-ole ukses a huolima a e o ismi ei näkyny as aajien ke o- muksissa yh ä poikkeus a lukuun o ama a. Näin oimakkaas i uu isissa esil- lä ole an aiheen puu uminen on ähin äänkin mielenkiin ois a. Esime kiksi Yhdys alloissa ehdyssä u kimuksessa kiinni e iin huomio a e o ismiuu i- soinnin aiku uksis a kansan mielipi eisiin (Al heide 2006, 423). Miksi siis ä- män u kimuksen u kimusjoukko ei a unu e o ismin aihepii iin? Vas- auksen saamiseksi olisi eh ä ä lisä u kimus a, mu a ken ies aihe on lapsille niin pelo a a, e ä he ei ä halua ki joi aa sii ä, jolloin he saa a a äl ellä si ä joko ie oises i ai ali ajuises i. Toisaal a e o ismi saa aa olla nykyään jo niin yleises i esillä ja osa päi i äis ä ie o ul aa, e ä siihen ei kiinni e ä enää huomio a ellei isku ole jollakin a alla e i yisen me ki ä ä, eli esime kiksi uh- ilukumää äl ään suu i ai maan ie eellisel ä apah umapaikal aan yleisölle läheinen. Tässä u kimuksessa halu iin ke ä ä ie oa nimenomaan las en näkökul- mas a. Tu kimusjoukoksi ali iin iidesluokkalaisia oppilai a, koska heillä usko iin ikänsä puoles a ole an jo ii ä ä aido ki joi aa u kimusaihees a ja oisaal a heidän myös aja el iin jo seu aa an uu isia ja mui a medioi a sen e an, e ä he o a ie oisia uu isissa näky is ä äki al aisis a apah umis a. Vas auksissa yhdis yikin ymmä ys Suomessa ja maailmalla apah u is a äki- al aisis a kon lik eis a ja las en apa jäsen ää ällaisia aikei a aihei a. Lapse ku asi a apah umia ke omuksellises i ja yhdis eli ä suju as i uu ismaail- mas a u uja pii ei ä sa umaailmaan ja jopa yliluonnollisiin ilmiöihin. Vaik- ka ei oida suo aan sanoa, kuinka paljon uu ise ai muu media aiku a a las en maailmanku aan, ämän u kimuksen uloksis a on ha ai a issa pal- jon samankal aisuuksia kuin uu isissa. Aiemma u kimukse aikuis en osal a 67 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a osoi a a samanlaisia uloksia, jo en on ode a a jonkinlaisen aiku usyh ey- den ole an olemassa. Uu ise ja muu media a joa a meille e ilaisia mieliku ia odellisuudes a, ja yhdessä muiden ympä is ö ekijöiden kanssa nämä ku a muokkaa a asen- ei amme ja aken a a s e eo ypioi a. Väki al auu isoinnissa esi e y sanka- i- ja konnana a ii i saa a a sii yä sekä las en e ä aikuis en asen eisiin ja aiheu aa esime kiksi pelkoa. Kas a uksen ja e i yises i mediakas a uksen näkökulmas a ällais en asen eiden ja s e eo ypioiden kehi yminen on mie- lenkiin ois a, sillä niiden kau a a jou uu mahdollisuus mediak ii isyyden ja medialuku aidon kehi ämiseen. Näi ä ai oja ulisikin ha joi ella las en kanssa medioi uneessa maailmassa en is ä enemmän, jo a s e eo ypia ei ä muodos uisi liian oimakkaiksi. S e eo ypia aiku a a paljon myös su ai - se aisuu een: konnaksi loke oi u henkilö oi saada osakseen ihaa ja ulla koh- delluksi epäoikeudenmukaises i. Tämän u kimuksen uloksissa ei ollu ha- ai a issa kansalaisuu een ai uskon oon lii e yä konnan s a us a. Tulokse o a miel ä huojen a ia, sillä maahanmuu oon lii y än ihapuheen lisään- yessä e i medioissa (Maasil a 2012) ei olisi ihme, jos ällaise eema näkyisi ä myös las en käsi yksissä. Tässä u kimuksessa käy e iin kehyske omuksissa apausesime kkinä ampumis apaus a. Ampumisen aja el iin ole an nykyisessä uu is ilan eessa neu aalimpi kuin aikkapa puuko us ai au olla äkijoukkoon ajaminen, kos- ka edellä maini u o a ollee iime aikoina ah emmin lii e ä issä e o i e- koihin. Väki al aisuuden lajin mää i elyllä saa oi olla aiku us a uloksiin ja e i yises i konnana a ii eihin, joissa ei ollu ha ai a issa yh ey ä uu isis- sa paljonkin näky iin e o i apauksiin. Myös u kimuksen ajankohdalla oli ole e a as ikin aiku us a siihen, millaisia ku auksia as aaja ki joi i a . Aineis on ke äämisen aikaan uu isissa ei ollu e i yis ä kohua aiheu anei a iskuja ai äki allan ekoja, jois a as aaja olisi a saa anee saada aineksia ke omuksiinsa. Lisä u kimuksena olisikin mielenkiin ois a sel i ää, mi en äki al a apauksen muu os aiku aisi e i yises i konnaku auksiin. Olisi a - ko as aukse e ilaisia, jos kehyske omuksen apausesime kki o e aisiin mu- kaillen jo ain ajankoh ais a e o i ekoa ai ampumis a koske aa uu is a. 68 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Tu kimuksen ulos en pe us eella näy ää sil ä, e ä uu is en ja muun median äli ämä ku aukse ois u a ainakin jossakin mää in las en mie- liku issa ja käsi yksissä. Las en ke omuksissa äki al a apaus en sanka i ja konna as aa a pi käl i s e eo yyppisiä ku auksia, joi a myös uu ise omal- a osal aan ah is a a . Las en kas a uksessa ulisikin kiinni ää huomio a näihin s e eo ypioihin ja käsi ellä nii ä myös esime kiksi koulussa. Runsaas a e o ismiuu isoinnis a huolima a aiku aisi ulos en pe us eella kui enkin sil ä, e ä lapse ei ä yhdis ä ie yä kansalaisuu a ai uskon oa edus a ia hen- kilöi ä au omaa ises i konniin. S e eo yypi lii y ä pikemminkin konnien ulkonäköön. Mu a kei ä ne onkaan ne sanka i ? Oikeas aan kei ä ahansa, kenellä on a peeksi ohkeu a ja halua puolus aa mui a, aikka oman henken- sä uhalla. 69 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Läh ee Alexande , B. 2011. The new digi al s o y elling: c ea ing na a i es wi h new media. San a Ba ba a: P aege . Al heide, D. L. 2006. Te o ism and he poli ics o ea . Cul u al S udies ←→ C i ical Me hodologies 6 (4), 415–439. doi: 10.1177/1532708605285733. Al heide, D. L. 2007. The mass media and e o ism. Discou se & Communica ion 1 (3), 287–308. doi: 10.1177/1750481307079207. Bal, M. 1997. Na a ology: In oduc ion o he heo y o na a i e. To on o: Uni e si y o To on o P ess. Becke , S. W. & Eagly, A. H. 2004. The he oism o women and men. Ame ican Psychologis 59 (3), 163–178. doi: 10.1037/0003-066X.59.3.163. Busso, S. 2014. Mode n ins i u ions be ween us and ea : elemen s o an in e p e a ion o legi ima ion h ough expe ise. Mind & Socie y 13 (2), 247–256. doi: 10.1007/ s11299-014-0153-9. Buckingham, D. 2003. Media educa ion. Li e acy, lea ning and con empo a y cul u e. Camb idge: Poli y. Campbell, J. 1990. Sanka in uhanne kas o . Suom. H. Vi ankoski. Helsinki: O a a. Cáma a A enas, E. 2011. Villains in ou mind: a psychological app oach o li e a y and ilmic illainy. Teoksessa D. Yakali-Çamoglu & A. Fah aeus ( oim.) Villains and illainy: embodimen s o e il in li e a u e, popula cul u e and media. Ams e dam: Edi ions Rodopi, 3–28. Eagly, A. H. & Becke , S. W. 2005. Compa ing he he oism o women and men. Ame ican Psychologis 60 (4), 343–344. doi: 10.1037/0003-066X.60.4.343. Fu edi, F. 1998. Cul u e o ea : isk- aking and he mo ali y o low expec a ion. Lon oo: Cassell. F anco, Z. E., Blau, K. & Zimba do, P. G. 2011. He oism: A concep ual analysis and di e en ia ion be ween he oic ac ion and al uism. Re iew o Gene al Psychology 15 (2), 99–113. doi: 10.1037/a0022672. Ge bene , G., G oss, L., Mo gan, M. & Signo elli, N. 1986. Li ing wi h ele ision: The dynamics o he cul i a ion p ocess. Teoksessa J. B yan & D. Zillman ( oim.) Pe spec i es on media e ec s. Hilldale, NJ: Law ence E lbaum Associa es, 17–40. Haa a, P. 2012. Polii inen maahanmuu okeskus elu Helsingin Sanomien e kko kes- kus eluissa. Teoksessa M. Maasil a ( oim.) Maahanmuu o, media ja edus kun a- aali . Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 52–86. Haa a, P., Reunanen, E., Näsi, M. & Ki i uo i, J. 2017. Väki al a pi s aloi u assa media- maisemassa: okus yhmä u kimus uhkan kokemukses a ja ikos iedon läh eis ä. Tampe e: Tu kimuskeskus COMET. Kecze , Z., File, B., O osz, G. & Zimba do, P. G. 2016. Social ep esen a ions o he o and e e yday he o: A ne wo k s udy om ep esen a i e samples. PLos ONE 11 (8). doi: 10.1371/jou nal.pone.0159354. 70 Pauliina Puikkonen & Reijo Kupiainen & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Kinsella, L. E., Ri chie, T. D. & Igou, E. R. 2015. Ze oing in on he oes: A p o o ype analysis o he o ea u es. Jou nal o pe sonali y and social psychology 108 (1), 114–127. doi: 10.1037/a0038463. Ki i uo i, J., Kemppi, S. & Smolej, M. 2002. E usi ujen äki al a: äki al a il apäi ä- leh ien e usi uilla, odellisuudessa ja ihmis en peloissa 1980–2000. Helsinki: Oikeuspolii inen u kimuslai os, Oikeuspolii isen u kimuslai oksen julkaisuja 196. K is ensen, E., Ro hbaue , P. & McKechnie, L. 2016. Villains, he oes and pa en s: An examina ion o gende s e eo ypes and ep esen a ion o emale cha ac e s in Canadian awa d-winning child en’s books. Liebes, T. 1994. Na a i iza ion o he news: An In oduc ion. Hillsdale: Law ence E lbaum Associa es, Inc., 1–8. Maasil a, M. 2012. Pe in einen ja sosiaalinen media uokki a oinen oisiaan. Teoksessa M. Maasil a ( oim.) Maahanmuu o, media ja eduskun a aali . Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 23–51. Maasil a, M. 2018. Maailma ulee kylään: as aano okeskuksen aikaansaama unne- keskus elu. Teoksessa M. Maasil a & K. Nikunen ( oim.) Pakolaisuus, un ee ja media. Tampe e: Vas apaino, 48–70. Maasil a, M., Rahkonen, J. & Rai ila, P. 2008. Islam suomalaisissa joukko ies imissä. Tampe een yliopis o, jou nalismin u kimusyksikkö. Julkaisuja / Tampe een yliopis o, iedo usopin lai os, Sa ja A 103. Ma ko i s, J. 2012. Sain s, he oes, sages and illains. Philosophical S udies: An In e na ional Jou nal o Philosophy in he Analy ic T adi ion 158 (2), 289–311. doi: 10.1007/s11098-012-9883-x. Mus onen, A. 2001. Mediapsykologia. Helsinki: WSOY. Niemi, M. K. & Pe älä, A. 2018. Keiden ääni kuului, keiden “k iisis ä” puhu iin? Ylen jou nalis ise alinna u apaikanhakijoi a käsi ele issä ohjelmissa. Teoksessa M. K. Niemi & T. Houni ( oim.) Media & populismi. Työkaluja k ii iseen jou na lismiin. Tampe e: Vas apaino, 146–172. Pie ilä, V. 1995. T -uu isis a, hy ää il aa. Tampe e: Vas apaino. P opp, V. 1994. Mo phology o he olk ale. Aus in: Uni e si y o Texas P ess. Rankin, L. E. & Eagly, A. H. 2008. Is his he oism hailed and he s hidden? Women, men and he social cons uc ion o he oism. Psychology o Women Qua e ly 32 (4), 414–422. doi: 10.1111/j.1471-6402.2008.00455.x. Ropo, E. & Hu unen, M. 2013. Puheen uo oja na a ii isuudes a ope uksessa ja oppi mi- sessa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Smolej, M. 2011a. News media, c ime and ea o iolence. Helsinki: Oikeuspolii inen u kimuslai os, Oikeuspolii isen u kimuslai oksen u kimuksia 257. Smolej, M. 2011b. Rikosuu isoinnin muu okse . Haas e 4/2011. h p://www.haas e. om. i/ i/index/leh ia kis o/haas e42011/ ikosuu isoinninmuu okse .h ml. (Lue u 29.3.2018.) 71 Uu is en äki al ake omus en sanka i ja konna las en silmin Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a S eu e , E. & Wills, D. 2009. Discou ses o dehumaniza ion: Enemy cons uc ion and Canadian media complici y in he aming o he wa on e o . Global Media Jou nal 2 (2), 7–24. Suikkanen, R., Holma, A. & Rai ila, P. 2012. Muu uma on uu inen? Suomalaisen uu ismedian uosiseu an a 2007–2012, loppu apo i. Tampe e: Tu kimuskeskus COMET. Sy jälä, H. 2007. Väki al a lööppijulkisuudessa. Tampe een yliopis o, iedo usopin lai os. Julkaisuja / Tampe een yliopis o, iedo usopin lai os 101. Venäläinen, S. 2013. Väki allan sukupuoli il apäi älehdissä. Media & ies in ä 36 (3–4), 23–39. Woods, J. 2012. F eaking ou : A decade o li ing wi h e o ism. Washing on: Po omac Books. Yakali-Çamoglu, D. & Fah aeus, A. 2011. Villains and illainy: embodimen s o e il in li e a u e, popula cul u e and media. Ams e dam: Edi ions Rodopi.