Sosiaalipolitiikan lumo

SoSiaalipoli iikan lumo An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) SOSIAALIPOLITIIKAN LUMO SoSiaalipoli iikan lumo An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Kansi ja ai o Maa e Kihlakaski ISBN 978-952-03-0114-9 Tämä eos on lisensoi u C a i e Commons Nimeä- EiKaupallinen-EiMuu oksia 4.0 Kansain älinen -lisenssillä 2016 Tampe e Uni e si y P ess ja ekijä SiSällyS P ologi ......................................................................... 7 Sosiaalipoli iikan ies i ................................................... 9 An i Halme oja & Pe i Kois inen & Sa u Ojala osa i sosiaalinen ku is uu ma kkinoilla ..................... 23 Sosiaalipoli iikan ule aisuudes a: oiko si ä ie ää? .......... 25 Anneli An onen Voi on a oi elua hy in oin i al iossa ............................. 45 Olli Ka sio Omaishoi osopimus, el oi e ai me ki ykse ön pape i? ... 54 Minna Zechne osa ii laPsen ja nuo en ääni ......................................... 65 Las enhoi o, in es oi u lapsi ja lapsen ääni ...................... 67 Ka ja Repo Onko maallamme mal ia in eg oida nuo e ? .................. 74 Ri a Nä kin Työ ön ja koulu ama on sy jäy yny – ai osaa a ja ak ii inen nuo i? ...................................... 84 Ka i a Snellman & Pauliina Leh onen & Lina Van Ae scho osa iii ihmisa oinen Poli iikka ..................................... 91 Osallisuu a ja kon ollia julkisessa ilassa ........................ 93 Liina Soin u Työ ömyyden sank ioinnin sijaan ak ii isuuslisä yh eiskunnallises a yös ä .......................... 102 Sa u Ojala osa i idea odeksi ..................................................... 117 Uni e salismi sosiaalipoli iikan ideaalina ........................ 119 An i Halme oja Pe us ulo ja uusi hy in oinnin pa adigma ...................... 129 Johanna Pe kiö Niukkuuden ajan sosiaalipoli iikka ................................. 140 Miia Toi o & Liisa Häikiö ePilogi .......................................................................... 151 Osa oman ka se ............................................................. 153 Pe i Kois inen Läh ee ........................................................................... 165 p ologi 8 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) 14 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 15 Ta pee ja poli iikka Yksi apa jäsen ää sosiaalipoli iikkaa ja sen ule aisuu a on aja ella si ä oimin ana, jolla as a aan e ilaisiin a peisiin. Ta pee muu u- a ajassa. Yh eiskun ajä jes elmämme aiku aa keskeisellä a alla siihen, millaisia a pei a syn yy. Osa a peis a syn yy luon eel aan pysy ämmis ä is i iidois a esime kiksi yön, luonnon esu ssien käy ön ja pääoman älillä ja osa puoles aan kumpuaa esime kiksi elinajanodo een kas us a ai muu oksis a äes ön ikä aken eessa. Vah ojen hy in oin i al ioiden kon eks issa ällaisiin a peisiin on oisen maailmansodan jälkeisellä kaudella as a u niin, e ä ihmise on ansiois a ai a i se uudes a iippuma a o e u sosiaalipoli iikan pii iin. Pääsyk i ee iksi on ii äny maan kansalaisuus ai ii ä än pi käkes oinen asuminen. Sosiaalipoli iikan a e a ei ule ymmä ää ain yksilöllisenä ilmi- önä aan nimenomaan as auksena yh eiskunnallises i unnis e uihin a peisiin (Ti muss 1963). Sosiaalipoli iikka ja yh eiskunnallisiin a peisiin as aaminen oidaan Richa d Ti mussin esseen The social di ision o wel a e mukaan nähdä sekä yh eiskunnan e ä yksilöiden sel iämisen eh ona. Rajan e oa sosiaalipoli iikassa yksilöllisen ja yh- eiskunnallisen a peen älillä ei oida koskaan a kais a aan niiden keskinäise suh ee muu u a ajan ja alli se ien olosuh eiden mu- kaan. Kas a a leipäjono keskellä suomalais a hy in oin i al io a ke o a yksilöiden nälän lisäksi yh eiskunnallises a ongelmas a – a pees a, johon as aaminen on myös kokonaisuuden säilymisen kannal a äl ämä ön ä. Mi en a pee unnis e aan yh eiskunnallises i ja mi en niihin as- aaminen ehdään sosiaalipoli iikaksi? Gøs a Esping-Ande sen (1990) ko os aa klassikossaan The h ee wo lds o wel a e capi alism kolmen ekijän me ki ys ä e ilais en hy in oin i al ioiden ja sosiaalipoli iikan e ojen seli ämisessä. Nämä ekijä o a luokkamobilisaa io (e i yises i yö äenluokka), puoluepolii is en lii oumien ja luokkakoali ioiden akenne sekä sosiaalipolii isen egiimin his o iallinen pe inne. Näis ä ekijöis ä, jo ka seli ä ä minkälaiseksi hy in oin i al io ja sosiaalipo- 16 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) li iikka kehi y ä , on ie enkin oimakkaas i kiis el y, mikä ulee hy in esille niin Suomen sosiaalipoli iikan his o iassa kuin ajankoh aisissa kiis oissa sosiaali- ja e eydenhuol ojä jes elmän uudis ukses a, pe us- u an uudis amises a ai anhempain hoi o apais a. Esping-Ande - senin eoksessa seli ä ä ekijä kumpua a yön ja pääoman älises ä is i iidas a. Maiden älisis ä e ois a ja kamppailuis a maini akoon, e ä e i yispii eenä pohjoismais en hy in oin i al ioiden kehi ymi- selle on ollu naisliikkeen a kaise a me ki ys (An onen, Hen iksson & Nä kin 1994). Esping-Ande senin (1990) aja elu on ässä yh eydessä kiinnos- a a e i yises i siksi, e ä asae uuksien a aan aken u a uni e saali sosiaalipoli iikka edelly i ai oli yh eydessä hy in omalaa uiseen luok- ka aken eeseen, jossa al aosa ihmisis ä oli siinä mää in köyhiä, e ä aa ima oma asae uude oli a ii ä iä. Tasaa a sosiaalipoli iikka kui enkin nos i kansalaise köyhyydes ä ja uo i a peen lisä ä e uja sosiaalipoli iikan kanna e a uuden a mis amiseksi. Esping-Ande sen o eaa, e ä säily ääkseen uni e salis isen hy in oin i al ion solidaa- isuuden sosialis i oli a pako e uja sää ämään sosiaalipoli iikan keskiluokan a pei a as aa aksi. Työ äenluokan elin ason nous essa sekä keskiluokan syn ymisen myö ä sosiaalidemok aa isissa hy in- oin i al ioissa onnis u iin pelas amaan uni e salismi yhdis ämällä se kas aneisiin aa imuksiin pa emmin as aa iin ansiosidonnaisiin jä jes elmiin. Näin ehkäis iin ma kkinaeh oisia yksi yisiä a kaisuja u an hankkimisessa. Si emmin on käyny niin, e ä pe us u an ja ansio u an älinen kuilu on sy en yny ja näin sosiaali u ajä jes elmä uusin aa en is ä suu empaa e ia oisuu a. Lisäksi pa emmassa ase- massa ole a hankki a ansio u as a huolima a esime kiksi yksi yisiä akuu uksia ja o a päässee jo liiaksi ka u amaan ko i alouksien a allisuu a; samalla he käpe y ä jakamaan uloja ja hy in oin ia ko i alouden sisällä. Silloin köyhä jää ä nojaamaan al ioon ja sen ki is yneisiin eh oihin samaan aikaan kun hy äosaise menes y ä ma kkinoilla. 16 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 17 Pe us u alla elä ien ku i aminen – ää in Edellä ku a un asae uuksiin pe us u an uni e salismin ja ansiosi- donnaisen u an nai amisen jälkeen on apah unu paljon, min- kä ole aisi he ä ä än aja uksia olemassa ole an sosiaalipolii isen jä jes elmän kes ä yydes ä ja legi imi ee is ä. Esime kiksi alouden akennemuu okse ja massa yö ömyys un u a jääneen pysy äksi ilmiöksi ja yöelämän sisäise jao uhkaa a suomalaisen yöllisyys- jä jes elmän pe us ei a. Sosiaali al ion syn ymisen ja laajen umisen aikainen polii inen lii o sekä asae uuksiin nojaa a, uni e salis inen pe us u a o a jäänee pahas i alis eiseen asemaan. Yhä suu empi osa ihmisis ä elää ämän alis e un ja ku is e un e uisuuden a assa. Työ ömien lisäksi on myös pieni uloisia palkka yöläisiä ja i sensä yöllis äjiä, jo ka o a ansiosidonnais en e uisuuksien ulkopuolella ai mui a heikommassa asemassa. Muu okse luokka aken eessa a koi a a muu oksia myös hy- in oin i al iossa ja sosiaalipoli iikan oimi uudessa. Vas aukse ähän uudella a oin ase u aan luokkakysymykseen ja sosiaalipoli iikan aa imus en kas uun o a ollee aih ele a sekä Suomessa e ä Eu- oopan unionin sisällä. Yh eis ä kaikille un uu ole an, e ä poli ii- kassa ei joko unnis e a ai unnus e a uudella a alla pe us el a an sosiaalipoli iikan ja luokkakomp omissin a e a. Edellä ku a un dualismin syn ymisen jälkeen luokkae uja puolus e aan pu kamalla iimeisiäkin ippei ä uni e saaleis a eläke-, sosiaali u a- ja pe he-e ui- suuksis a; pe us ulon kal ais en a kaisujen koe aan uhkaa an aiemmin luodun sosiaali al ion pe us ei a, aikka se i se asiassa loisi uudeksi sosiaalises i, ekologises i ja aloudellises i kes ä än hy in oinnin ja yh eiskunnallises i ä keän yön lii on. Voisi a ko ny massa yö ömyys ja yöelämän aken eiden po- la isoi uminen sekä muu u a yön ku a olla sellaisia ekijöi ä, jo ka joh aisi a sosiaalises i kai a uihin ja mo i oi uihin muu oksiin hy- in oin i al iossa? Jos o amme aka as i Esping-Ande senin esi ämän a gumen in luokka aken eis a ja polii ises a allas a niin a koi aisiko se, e ä nyky ilan eessa ulisi o aa kysymys ansiosidonnaisen sosiaali- 18 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) u an ja pe us u an älises ä ky kökses ä uu een a kas eluun? Vai a koi aako se si ä, e ä e ia oisuuden kas aminen yö äenluokan sisällä on a koi uksenmukais a ja ääjäämä ön ä? Mikä oima oisi unnis aa niin yh eiskun aa kokonaisuudessaan kuin yksilöi äkin ku i a an a peen uudis aa sosiaali u aa? Ta e kumpuaa osin niis ä samois a is i iidois a kuin hy in oin i al ioiden akennuskaudellakin, mu a innalle on syn yny myös uusia is i ii- oja. Näi ä o a esime kiksi edellä ku a u yö äenluokan sisäinen is i ii a, en ises ään kä jis y ä globaali is i iida län is en hy in oin- i al ioiden ja muun maailman älillä ja is i iida sukupol ien älillä. Palkkojen alen aminen ai yön ee ämisen kus annus en alen- aminen on jälkijä öis ä poli iikkaa: sama ” ace o he bo om” on käynnissä kaikissa OECD-maissa. Jos lähdemme älle ielle, emme saa u a lopul a mi ään. Kelan pe us uloseminaa issa 13.4.2016 Guy S anding (S anding 2016) huomau i, e ei a i se olla Thomas Pi- ke y ymmä ääkseen, millainen al a a, globaali ansioiden sii ymä yö oimal a pääomalle on i se asiassa käynnissä. Meidän ulisikin ny ymmä ää se pe usläh ökoh a, e ei 1900-lu un ulonmuodos us enää palaa. Tulonjakokeskus eluun ei ken ies suo aan paneudu a ämän eoksen sisäl ämien a ikkeleiden kysymyksissä, mu a ole e a as i a ikkeleiden lukeminen a aa keskus elua myös äs ä sosiaalipoli iikan aken eellis a pe us aa koske as a kysymykses ä. Uusi, lumo oimainen sosiaalipoli iikka Hy in menes y ille yh eiskun amme jäsenille – myös meille i sellem- me – muis u amme, e ä sosiaalipoli iikan Lumo piilee siinä, mi en ähäinen e ia oisuus uo aa ah aa luo amus a yh eiskunnan e i yhmien älillä; me uskallamme kulkea kaikissa suomalaisissa kau- punginosissa emmekä ole a innee , emmekä oi oaksemme a i se myöskään ule aisuudessa, u a-ai oja Tampe een Pispalaan, kaik- kien kansanosien keskinäisen so un uumiillis umaan. Tänä päi änä meidän olisi uskalle a a ka soa ke jäläis ä ja pakolais a silmiin ja 18 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 19 au e a a hän ä; ain näin akaamme myös i sellemme mielen auhan ja, aadollises i sanoen, samalla yh eiskun a auhan. Mi ä kii eimmin meidän on samalla kye ä ä as aamaan ekologiseen k iisiin, joka on keskeinen aus a ekijä esime kiksi Lähi-idän auha omuudelle ja pakolais en yö ylle Eu ooppaan. Emme oi elje ä ilmas ok iisiä ja sen ielle ajamia ihmisiä pois silmis ämme myöskään ule aisuudessa; on yh ä hy in mahdollis a, e ä joudumme i se ien päälle. Ki jassa on neljä osaa. Niis ä ensimmäisessä osoi amme ämän ajan poli iikan i hepää elmiä kansain älis ymisen ja ma kkinois- umisen kysymys en hoidossa. Toisessa kysymme lapsen ja nuo en äänen kuulemis a poli iikassa, ylhääl ä ka so an hallinnoinnin sijaan. Kolmannessa osassa e i elemme si ä, millaisel a a opohjal a yh eis ä kaupunki ilaa ulisi luoda ja sosiaalisia ongelmia kohda a. Viimeisessä osassa esi ämme, mi ä a i aan uuden ekologises i, aloudellises i ja sosiaalises i kes ä än sosiaalipoli iikan kulmaki iksi. I osan ki joi uksia yhdis ää näkemys sii ä, e ä ämän päi än poli iikka ei unnis a si ä, mihin sen oime joh a a . Ensinnäkin, Anneli An onen ihme elee ki joi uksessaan miksi pelkäämme kan- sain älis ymis ä eli maahanmuu oa – ai onko ain ie ynlainen kansain älis yminen suo a aa? Mikä ekee so aa ai nälkää pakene as a maahan ulijas a ähemmän halu a an kuin länsimais a esime kiksi puolison pe ässä muu a as a? Mehän a i semme yöikäis ä, uu a äes öä aikkapa sen kuuluisan kes ä yys ajeen ko jaamiseksi. Toiseksi, An onen ja Olli Ka sio e i ele ä ki joi uksissaan ä- män päi än pa adoksia sii ä, e ä ny py imme yh eises i ke ä yillä e o a oilla luomaan ma kkinoi a esime kiksi hoi apal eluihin – julkinen sek o ihan on aikanaan syn yny suojaamaan kansalaisia ma kkinahäi iöil ä. O a ko polii iko ja äänes äjä ie oisia sii ä, e ä ma kkinapal eluiden äi e y ehokkuus- ja uo a uusa gumen i o a i se asiassa monil a osin kauppamies en ja gonia ei ä kä aina o a? Pal eluma kkina saa a a oimia isoissa kaupungeissa ja ne saa a a lisä ä hy äosais en alinnanmahdollisuuksia, mu a ei ä ne oimi kaikkialla, asapuolises i ai oikeudenmukaises i, saa i, e - ä ne läh ökoh aises i sääs äisi ä kus annuksia. Y i ys en eh ä ä 20 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) on uo aa omis ajilleen oi oa. Mi ä ässä kehi yksessä apah uu yksinäisille anhuksille, ammaisille, ai huos aano oa a i se ille lapsille? Olemme jo pilkkonee heidän pal elunsa hoi asuo i eiksi, joi a ki ja aan ja jois a lasku e aan. Minna Zechne kysyykin, kuka as aa kokonais al aises a hoi as a? En ä jos pal elui a koske ien alin ojemme seu auksena onnis ummekin ain uo amaan hoi an halpama kkina – kuin pos mode niksi e sioksi sa a uo a si en käydyis ä huu olaiskaupois a? II osan ki joi aja kysy ä , kenen ääni kuuluu lapsipe hepal- eluissa ja nuo en pal eluissa. Ka ja Repo näkee pe in eisen las en ko ihoidon ja a haiskas a uspal eluiden älillä junnaa an kiis an uolle puolen ja ihme elee, miksi i se las a ei kuulla, kun hänen a - keensa aiku a ia a kaisuja ali aan. Sama ohika sominen ko os uu nuo uudessa: aikuise ie ä ä , mikä nuo elle on pa as a. En ä mi ä apah uu, kun nuo i sii yy pois pe heen u as a ja py kii yöma k- kinoille? Ri a Nä kin osoi aa, mi en hoi an ja huoleh imisen ke ju ällöin ka keaa: nuo i on omillaan ko illa yöma kkinoilla. Samalla mikäli nuo i ei käy kouluja loppuun ja äh ää yöelämään, hänen äy yy olla sy jäy yny . Täs ä ki joi a a Ka i a Snellman, Pauliina Leh onen ja Lina an Ae scho , jo ka kyseenalais a a koko sy jäy ymisen käsi een ja hahmo ele a nuo en pal eluille uusia läh ökoh ia. III osassa ka somme yh eiskunnan julkis a ja sosiaalis a ilaa. Mi ä i se asiassa olemme saa u anee , kun olemme aken anee yh- eiskun aamme enemmän eiden kuin ihmis en ehdoilla? Liina Soin u a gumen oi anhuksen silmin, mil ä un uu, kun asun opoli iikka ja kaa oi us on suunni el u niin, e ä ilaa is ah aa ihmis en yh ey een penkille ei ole. Me kii eise yöikäise suljemme i semme yksi yis- au ojen koppeihin ja ajamme suoja eillä anhus en a paille. Sama sulkeu uminen koskee sosiaalis a ilaa: mil ä yh eiskun a näy ää niiden silmissä, jo ka ei ä ole yöikäisiä ja palkka- ai y i äjä yö ä eke iä kansalaisia? On kes ämä ön ä poli iikkaa, e ä py imme sul- kemaan silmämme sosiaalisil a ongelmil a ku en alkoholismil a ja yön ämään ma ginaalissa elä ä pois ka uku as a. Sa u Ojala kysyy, 20 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 21 mi en yö ömil ä oidaan – yölai oksiksi as i kehi yneen yö ö- myyden sank ioin ijä jes elmän as ikään pu kaudu ua – e ilaisilla poli iikka oimilla jälleen py kiä epäämään ihmisa oa sen sijaan, e ä a joaisimme luo amus a ja loisimme asiallisen pe us u an? Ojala ehdo aa myös yh eiskunnallisen yön ku en apaaeh ois yön, ha as us oiminnan ohjaamisen ai omaishoi an kompensoimis a sosiaali u an ak ii isuuslisällä. IV osassa esi ämme solidaa isuu a, asa-a oa ja oikeudenmu- kaisuu a pe us aksi uudelle sosiaalipoli iikalle. An i Halme oja ja Johanna Pe kiö pe us ele a , miksi uni e salis is a sosiaalipoli iikkaa a i aan juu i änään pe us ulon muodossa. Pe us ulon keskeinen e u on se, e ä se i o aa sosiaali u an ansio yös ä. Nykypoli iikka on oimima on, koska se sy jäy ää ne, jo ka ei ä pys y yöhön ai löydä si ä. Ki joi aja ehdo a a , e ä ansiosidonnaise , e ia ois a a e uude ja pal elu ko a aan uni e saalilla pe us u alla. Samassa osassa Liisa Häikiö ja Miia Toi o huomau a a , e ä olemme sii ynee jo uu een yh eiskun aan, jo a luonneh ii niukkuus. Niukkuuden läh ökohdas a uu a sosiaalipoli iikkaa a i aan kahdella asolla: yh ääl ä ihmis en ja yh eiskun ien elinmahdollisuuksia ja luonnon a oja säily ä än ja ah is a an oiminnan asolla, sekä oi- saal a asolla, jolla asa aan hy in oin ie oja ja u a aan kansallises i ja globaalis i kaikkien sosiaalise oikeude elämää ylläpi ä ään ja si ä uusin a aan hy in oin iin. Teoksen pää ää Pe i Kois isen epilogi, jossa hän ka soo ke - jäläis ä silmiin. Kois inen penää kokonaan uu a sosiaalis a as uu a niin poli iikal a kuin kaikil a läsnä ole il a. oSa i SOSIAALINEN KUTISTUU MARKKINOILLA 24 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) 30 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 31 muu ui e ilöylyksi. Nuo ku a o a pii ynee sy älle muis iin. Kiinalla on mone kas o . Tuohon aikaan Kiinaa joh i Deng Xiaoping, joka oli aloi anu alousuudis ukse 1970-lu un lopulla. 1980-lu ulla Kiina kapi ali- soi ui nopeas i, jo en kaikki me ki uudes a alousmahdis a oli a a mas i uonna 1989 näky issä – emme niis ä kui enkaan puhu- nee . Omakin u elias ka seeni oli län ises i suun au unu . Yhdys alla ku sui puoleensa ah ana iedemaana, eikä se siinä asiassa uo anu pe ymys ä. Olen kuullu elämäni pa haa luenno New Yo kissa syksyllä 1989 ja Be keleyssä ke äällä 1990. En oi unoh aa Agnes Helle in is uen puhu uja, ää immäisen a kas i a ikuloi uja ja si- is ynei ä monologeja häpeäs ä, iloso ian eh ä äs ä ja u kijoiden as uus a New Schoolissa (1989) enkä E elyn Fox Kelle in yys in oisella a alla sy y ä iä luen oja eminismis ä UCLA:n Be keleyn kampuksella. Vieläkin ha mi aa, e en päässy samaisena ke äänä kuulemaan A lie Hochschildin ku ssia pe hees ä. Ta jolla ei ollu edes audi ing-paikkaa, joka Kelle in luennolla a koi i konk ee ises i la ialla is umis a, jos is umapaikkoja ei ollu apaana; myöskään kes- kus eluun ei saanu osallis ua. Tuolloin en mi enkään oinu a a a, e ä 25 uoden kulu ua is uisin Chengdussa Sichuanin maakunnassa as aamassa asian un ijoiden kysymyksiin sii ä, millainen uni e saali sosiaali akuu us Kiinaan pi äisi luoda. 25 uoden kulu ua äs ä he kes ä, noin 85- uo iaana, en ehkä ie aile missään ie eenha joi ajana. Ha a a a aukseni on, e ä A - ikassa oi apah ua paljon. Tällä he kellä ehkä kaikkein kiinnos a in maanosa sosiaalipoli iikan osal a on La inalainen Ame ikka. Siellä on e i äin in ensii ises i kehi e y uni e saaleja, mu a iukan ehdollisia (condi ional) sosiaalisen u an jä jes elmiä e enkin köyhyyskie een ka kaisemiseksi (Heimo 2014). Mu a monissa muissakin maissa, esime kiksi Nepalissa ja Namibiassa luodaan uu a uni e salismia, kun Suomessa äs ä pe iaa ees a e äänny ään. Sosiaalipoli iikka 2017 - eoksen yksi ä keä joh opää ös oli, e ä keskiluokkais unu e on eon yh eiskun a (Roos 1992) ei näy ä a i se an uni e saalia sosiaali- ja e eys u aa aan wel a e mix - yyppis ä hy in oin iplu alismia 32 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) (An onen & Sipilä 1992). Voi olla, e ä meillä Suomessa uni e sa- lismin ee os saa 2010-lu ulla ah aa kanna us a ain jonkinlaisen kansalaispalkan muodossa, ei enää pal eluissa. Vapaudes a ali a on ullu yksi ä keimmis ä ”ismeis ä”. 25 uodessa apah uu paljon, 50:ssä ielä paljon enemmän. Vuoden 1989 kesän jälkeen Saksa odo e us i yhdis yi ä , sosialismi omah i, kahden nuo uu ani hallinneen ideologian eli sosialismin ja kapi alismin al a ais elu laimeni, uuslibe alismi e eni maailmanlaa- juisena aal ona ja Kiinas a uli kapi alismin ah in emmellysken ä mu a myös ah a iedemaa. Neu os olii os a uli Venäjä – si is ys- al ioko? Neu os olii on joh aja Mihail Go ba sho ie aili Suomessa lokakuussa 1989: ’’Haluan e eh iä puoluee on a Suomea’’. Suomen p esiden inä oimi uolloin Mauno Koi is o – sosiaalidemok a ia eli ja oi hy in. Kaikis a näis ä huomiois a oi e ää yhden joh opää öksen: ule aisuuden ie äminen on a a oman aikeaa. Neu os olii os a ei ullu si is ys al io a aja elemallamme a alla. Sii ä uli Vladimi Pu inin halli sema Venäjä. Missä ihmeessä oimme olla 25 uoden kulu ua? En osiaan iedä. Huoli ule as a on kui enkin paljon suu- empi kuin 1989, uona ihmeellisen op imismin uonna. Onkohan jä en selkä koskaan ollu sinisempi ja yynempi? Poli iikan ja kul uu in suunnis a Lahdenpe ässä keskus elimme paljon poli iikan suunnas a ja puolueis- a. Yksimielisiä olimme sii ä, e ä Suomi po a illis uu ja oikeis olais- uu, ja ämä huomio jae aan myös Sosiaalipoli iikka 2017 - eoksessa. Kaikki meis ä ei ä kui enkaan uskonee kaiken läpi unke aan uus- oikeis olais umiseen: punamul a oisi sen pysäy ää. Keskus elimme myös kul uu is a ja sen muu okses a. Seu aa aksi näi ä eemoja syleile ä näy e keskus elun i as a koskien ule aisuuden suun aa, eli mi ä aja elimme Suomen ole an uonna 2014: 32 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 33 ”Suomi ame ikkalais uu ja Tampe e saa pil enpii äjänsä. Maan- iljelys joko loppuu ai kukois aa kas ihuoneilmiön uoksi. Luon o uhou uu edelleen. Ydin oimalaka as o eja syn yy lisää maailmalla. Te eyshai a ah is u a ihmisissä. Keskus a ja asemmis o lii ou- u a suojelemaan ihmis ä. Vah a naispuolue ko os aa niukkuu- den ideaa. Nais en asema ah is uu yh eiskunnassa kaikin a oin. Homoe o iikka lisään yy. Uusoikeis on mo aalikoodi al aa alaa. Tupakoin i kielle ään a in oloissa. Sukupuolimo aali iukkenee. Uskonnollise liikkee kas a a . Yh eiskunnallinen ilmas o on anka a ja eknok aa inen ohjaus iukkenee. Sosiaalidemok aa eis a ulee oikeis olainen eknok aa inen puolue.” Tampe e sai ensimmäisen pil enpii äjänsä 2014; ämä ennus us osui oikeaan. Luon o oli suu i huolenaihe 25 uo a si en ku en älläkin he kellä. 25 uoden kulu ua ekologinen kysymys oi olla pol a ampi kuin sosiaalinen kysymys. Ta i semme kipeäs i uudenlais a ekolo- gis a sosiaalipoli iikan ymmä ys ä (Hi ilammi 2015). Jos ilmas o, me e ja maape ä saas u a nyky auhdilla, yh eiskun apolii is en kysymys en asialis an kä keen nousee luonnon pelas aminen. Ihmisen muis i näissä asioissa on kui enkin ko in lyhy . Tše nobylin ydin oi- maonne omuudes a oli 1989 kulunu ain kolme uo a: edelleen pi i äl ää sienien ja ma jojen ke äämis ä! Olimme al a an ie oisia ydin oiman nu jas a puoles a, Tše nobyl oli lähellä. Vuonna 2011 apah unu Fukushiman ydin oimaonne omuus apah ui niin kauka- na, e ei suomalaisen poli iikan ja alouden elii in ydin oimainnos us laimennu . Suomi on ja pysyy eu ooppalaisen ydin oima uo annon kä kimaana. Mei ä ei huoles u a lainkaan se, e ä jä eiden säily ys on epä a moissa käsissä ai e ä ydin oima muu uu a a oman kalliiksi a aksi uo aa ene giaa. Suomi on eknok aa inen maa, jossa poli iikan ekijä usko a lopu omas i insinöö i ie een kykyyn a kais a joskus jossakin ule aisuudessa ne ongelma , joi a uo amme ny ule ille sukupol ille ja luonnolle. Näin me aja elimme jo nel- jännes uosisa a si en; paljon myöhemmin Suomen pääminis e iksi 34 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) ali iin keskus alainen insinöö i, Juha Sipilä, mu a punamul a saa oi jäädä his o iaan. Maan iljelys ei ole loppunu , mu a uoas a on ullu uudenlainen yh eiskun apolii inen kysymys (Mononen ja Sil as i 2012). Millais a uokaa syömme? Mi en uokaa p osessoidaan? Millaisia e eyshai oja lisäainee , elin a ike eollisuuden kemikaali ja eho uo an o saa a aikaan? Mi en uoka ja sai aude ai uoka ja e ia oisuus lii y ä oisiinsa? Näi ä kysymyksiä pohdi aan ai an oisella in ensi ee illä kuin 25 uo a si en. Ruoka oi edelleen poli isoi ua ja muodos ua hy in keskeiseksi sosiaalipolii iseksi kysymykseksi, puhuma akaan puh aas a edes ä. Muun poli iikan osal a ennus eemme ei osunu maaliin. Vasem- mis o ja keskus a ei ä ole lii ou unee suojelemaan ihmis ä; ennem- minkin polii inen keskus a ja oikeis o yhdessä oikeis opopulis isen puolueen kanssa o a lii ou unee suojelemaan elinkeinoelämää ja alouden kas ua. Ihmisen suojelu on 2010-lu un halli uspolii isessa oiminnassa jääny aka-alalle, kun halli uksen ä kein eh ä ä on pi ää Suomi kansain älis en yksi yis en ma kkinay i ys en, ”luo oluoki - ajien”, AAA-ke hossa. Tällais a halli uspoli iikkaa ei ollu olemas- sakaan 25 uo a si en, mu a alouden ja al ion inanssipoli iikan kansain älis yminen ja e enkin eu ooppalais uminen apah ui a kin oden eolla as a 1990-lu ulla ja pi käl i Eu oopan keskuspankin auhdi amina. Mu a kyllä uoden 2016 halli uspoli iikan linjan e- doissa on jo ain ihan aidos i suomalais akin: äällä kaukana Eu oopan eunalla ihmisoikeude o a edelleen jo enkin ain si uu e a issa. Poli iikan muu okse o a ollee suu empia kuin osasimme odo - aa. Uni e salismin ja sosiaalipoli iikan ah in aus a oima Suomessa on ollu punamullassa, mu a ai an lähi ule aisuudessa ällä yhdis- elmällä ei maa a halli a. Lahdenpe än illassa aja elimme, e ä sosi- aalidemok aa ien liike oima ka oaa puolueen eknok a isoi uessa ja oikeis olais uessa. Näin osin kä ikin. Naispuolueeseen uskoi meis ä uolloin muu ama, nais en aseman ah is umiseen yh eiskunnan e i osa-alueilla kaikki. Mu a onko nais en asemassa si enkään a- pah unu a peeksi adikaalia ah is umis a? Juu i ny ei näy ä sil ä: 34 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 35 p esiden i ja pääminis e i o a miehiä samoin kuin melkein kaikki puoluejoh aja . Vuonna 2016 halli uksen poli iikassa sukupuol en asa-a o on o anu askelei a aaksepäin. Naisen asema muu uu ko in hi aas i, ja joissakin asioissa o amme askelei a aaksepäin: naise o a pi empään ko ona au a- ja ko ihoi o apailla kuin juu i missään muussa Eu oopan maassa. Naisiin kohdis u a äki al a ei juu i ähene, ei ä kä y i ykse palkkaa naisia joh ajiksi. Ny oi on, e ä seu aa ien 25 uoden aikana apah uisi paljon enemmän muu oksia sukupuol en älisissä al asuh eissa. Onneksi Suomeen ei kui enkaan ole syn yny oimakkai a, esime kiksi abo ia as us a ia liikkei ä. Mehän enna- koimme, e ä uskonnollise liikkee ah is uisi a . Näin ei ole käyny . Niiden paikan o a ehkä o anee e ilaise populis ise yhmä ja nii ä lähellä ole a puoluee . Suu i ilon aihe on, e ä he e oseksuaalisuuden al a-asema on edes ähän alkanu ho jua. Sukupuolineu aali a io- lii olaki as uu oimaan 2017. Poli iikan suun aa on aikea ennus aa. Samaa koskee alou a. Vuoden 2008 alous omahdus uli lähes kaikille alous ie een asian un- ijoillekin äy enä yllä yksenä: ei näin pi äny käydä. Sosiaalipoli iikka ja alouspoli iikka kulke a käsi kädessä, jo en muu okse aloudessa me ki se ä muu oksia sosiaalipoli iikassa. Mi en si en oisimme ennus aa, mihin suun aan alous ai sosiaalipoli iikka o a menossa? Tai poli iikka? Tai mil ä näy ää hy in oin i al io uonna 2039? Olemmeko edelleen osa Eu oopan Unionia? Onko Suomi ken ies yh iöi e y ja myy y ulkomaiseen omis ukseen, demok a ia ulkois e u y i yksille ja kansalaisuus lope e u? Emme oi ie ää? Tässä ajassa uonna 2016 Uk ainan k iisi ja kuu, e elämpänä on Syy ia so ineen sekä pää ymä ön kä jis yny kon lik i ilanne Is aelin a meijan ja Hamasin hallinnoiman Gazan älillä. Ei ole mikään ihme, e ä Suomen Aka emian ja Eu oopan Unionin u kimus ahoi usoh- jelmissa u allisuus on yksi keskeinen eema. Tu allisuus ei a koi a samaa kuin sana ’’social secu i y’’. Sosi- aalinen u allisuus ai sosiaali u a oli oisen maailmansodan jäl- keisen Eu oopan ie koh i hy ää ja oikeudenmukais a yh eiskun aa. E enkin B i anniassa usko iin lujas i siihen, e ä kaikki ihmise pi ää 36 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) saada koulu uksen, e eydenhuollon ja ahallisen pe us u an pii- iin. Sosiaalipolii ise hy ee koi uisi a kansakunnan menes ykseksi. Uni e salismi loisi akau a, asa-a oa ja yksinke ais a hallin oa. Ja pi käl i ällais en sosiaalipolii is en oppien a assa länsimaise hy in oin i al io luo iin (An onen & Sipilä 2000). Näis ä ihan- eis a olemme luopumassa ai ainakin e ään ymässä. Uni e salismin nimeen anno aan ny muualla kuin Suomessa. Meillä kansalais en pi ää saada ali a i selleen pa hai en sopi a pal elu siinä missä he ali se a mieli iininsä ai aa eme kkinsä. Halli us ehdo i huh ikuun 6. päi änä 2016, e ä julkise pal elu- uo aja yh iöi e ään. Mikähän aho ämän jälkeen on se puoluee on ja sek ionaalis en in essien yläpuolella oimi a ”julkinen”? Valinnan- apaus ei a koi a ain si ä, e ä asiakas ali see. Valinnan apauden maailmassa myös pal elun uo aja ali see asiakkaa . Mikä aho ja kossa hoi aa ne, joi a kukaan ei halua hoi aa? Köyhä ? Juopo ? Muis isai aa anha ? Ma ginaalissa elä ä ? Jos ei ole julkisia pal e- luja, ei ole yh eis as uu a eikä si ä puoluee on a pal elun uo ajaa – ei myöskään paikallis a ja suo aa demok a iaa. Demok a ia aje on al a a uhka juu i ny . Valinnan apauden ylis ys ”Yksi yis äminen e enee ja julkinen e eydenhuol o pysäh yy. Lääkä- ien koulu us aso laskee ja ain yksi yissai aaloissa on suomalainen henkilökun a. Suomi on olemassa uonna 2009.” Vuoden 1989 kesällä ei enää ollu epäilys äkään sii ä, e eikö yk- si yis äminen e enisi julkisen sek o in sisällä i akas i. Ole imme, e ä yksi yis äminen ulee olemaan oimakas a e eydenhuollossa ja e ä 25 uoden kulu ua meillä on paljon yksi yissai aaloi a. Näin ei käyny , eikä lääkä ienkään koulu us aso ole heiken yny . Mu a julkisen e eydenhuollon kehi äminen ei sekään edenny . Rinnalle on ie oises i ja polii isin pää öksin luo u ah a yksi yinen e eyden- 36 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 37 huol o ja julkis en pal eluiden on anne u apau ua. Työ e eys on joillakin aloilla paisunu melko suu iin mi oihin. Vuonna 1989 jo olin yö e eyshuollon pii issä, mu a lai oksen joh ajakin muis u i joka syksy, e ä eidän ei pidä si ä käy ää aan ’’mene e e eyskeskuksiin hoida amaan i seänne ja ai ojanne’’. Työ e eys sijai si kaukana u- massa akennuksessa, jossa sijai si mon a muu akin al ion kon o ia. Yksi niis ä oli Val ion yö e eyshuol o: muu ama lääkä i käy ä ällä pi i as aano oa, mu a ha assa oli a käynni kin. Lääkä i ope i nos amaan pieniä käsipainoja. Jo enkin sys eemi muu ui niin, e ä ensin muodos e iin Medi i- e ja hy in nopeas i se yksi yis e iin. Viime uosien aikana yö e eys oli ihan jo akin muu a: jos meni as aano olle ja oli pi ki yny lunssa, jou ui he i konsul aa ioon e ikoislääkä ille. Jos oli kaksi lunssaa pe äk- käin, pi i käydä läpi niin suu i mää ä kokei a ja konsul aa ioi a, e ä niihin äsyi. Käyn ejä uli paljon e eellekin asiakkaalle. Hienoahan se omalla a allaan on ollu meille e uoikeu e uille. Saisipa mieshenkilö, jo a yllä si ee asin, saman hoidon e eyskeskukses a, mu a ei hän ahdo saada mi ään hoi oja – pai si e ikoissai aanhoidon asiakkaana. Meillä on jo kaksi ke os a e eydenhuollossa, ähin ään kaksi kana- aa ja huikea e ia oisuus mi ä ulee e eyspal elujen saa a uu een ja e eyden ilaan. Uni e salismi iu uu. Oma yö e eyssuh eeni on no malisoi unu , kun pal elun uo aja aih ui ai si en yönan aja ain on lai anu ja u päälle. Olen yy y äinen: ylihoi aminen loppui. Sai aala ei ä osiaankaan ole yksi yis ynee , mu a aika moni lääkä i yösken elee yksi yisellä e eysasemalla, joiden oi o sii y ä jonnekin e opa a iiseihin. Julkispal elujen ma kkinois aminen e enee oimakkaas i. Nopein a se on sosiaalipal eluissa, e enkin asumis- ai ympä i uo okau isen hoidon ja au amisen pal eluissa, jois a yli puole oi olla oi oa uo a ien y i ys en uo amia (Ka sio & An onen 2013). Näin on esime kiksi las ensuojelussa: suojelu on muu unu liike oimeksi. Ehkä 25 uoden kulu ua, kun e ia ois uminen ja e ilais uminen e ene ä ii ä än pi källe, on keksi ä ä uudelleen julkinen. Ehkä konsul ien kaa i laulaa kuo ossa, e ä ain julkinen al a oi aa a ja uo aa yh eiskunnallisia hy ei ä ku en yh äläisen 38 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) pääsyn koulu ukseen, e eydenhuol oon ja hoi aan. Ehkä ulee aika, jolloin keskus elemme aas a peis a emmekä maksuky ys ä. Tämän päi än Suomessa maksukyky on alkanu mää i ää sosiaali- ja e - eydenhuollon pal elujen saamis a enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Johonkin ma kkinois umisen huumaan hau au ui sel- lainen osuus oiminnallisen pal elujä jes elmän kas un odo us, jo a Sosiaalipoli iikka 2017 - eoksessa uumoil iin. Pa haillaan elämme monella apaa uu a esidualismin, eli pa- himman köyhyyden a eha kin aisen lie i ämisen, aikaa sosiaa- lipoli iikassa. Jos ole köyhä, yydy kunnan osoi amaan paikkaan pal elu alossa. Jos ole a akas, käy össäsi on pal eluse eli ja se oi oimia ohi uskais ana suosi uun pal elu aloon ja u alliseen hoi oon. Sama ois uu e o ähennysoikeudessa. Jos ole köyhä, e aihnaisena- kaan saa sii ousapua. Jos ole hy ä uloinen, saa sii ousapua al ion sub en oimana, aikka e si ä a i sisi. Hy in oin i al ioon is u e- aan käy än öjä, jo ka e ia ois a a . Jo enkin uskon, e ä ule ien 25 uoden aikana jä ki ja oikeudenmukaisuus oi a a . Ny mone polii iko aja ele a , e ä al io ei saa aja a mi en- kään ma kkina alouden lakeja: kaikki on kaupan. Val ion eh ä ä on mahdollis aa e o usoikeuden a ulla pal elujen kus an aminen. Ihan eena pide ään si ä, e ä aha seu aisi kulu ajia, jo ka eke ä pal eluma kkinoilla in o moi uja ja a ionaalisia pää öksiä. Tämä edelly ää kilpailu ilan een luomis a ja e enkin si ä, e ä kaikilla oimi - joilla pi ää olla oikeus ensinnäkin pääs ä osalliseksi al ion e o uloilla ahoi e a ien pal elujen uo amises a ja oiseksi oikeus ehdä oi oa sosiaalipolii isilla hy eillä. Tämä aja us on yys in uusi suomalaisen yh eiskunnan ja länsimaisen hy in oin i al ion his o iassa. Tähän as i on aja el u, e ä julkisen allan pi ää uo aa ahoi amansa pal elu i se ai yh eis yössä oi oa uo ama oman jä jes öken än kanssa. Muu os on jo apah unu ja iedämme, e ä sosiaalipolii is en hy ei- den kaupallis amises a on ullu e i äin uo oisa liike oimi. Muis- isai as anhus ei a mas i ee in o moi uja ja a ionaalisia pää öksiä pal eluma kkinoilla, mu a kun a ai omaise oi a sijoi aa häne pal elu aloon, jonka oi o ko ou e aan e opa a iiseihin. Olemme 38 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 39 odella kaukana sii ä maailmas a, jossa sosiaalipoli iikka oli yh ä kuin kansakunnan ja kansalaisen pa as. Sosiaalipoli iikas a on ullu kaup - pa a a aa. Eläke a oillamme oidaan käydä so ia A ikan maissa ja pal elu aloasumisen oi oilla ahoi aa aikkapa juu i so iin a i a- aa ase eollisuu a. Tä ä emme oi pa haalla ahdollakaan nimi ää hy in oin i al ion ajaksi. Hy äs i sille! Miksi si en näin kä i? Miksi sosiaalipolii isis a hy eis ä on ullu ma kkinahyödykkei ä, joi a saa uo aa kuka ahansa ja lähes millä k i ee eillä ahansa? Moni kun apää äjä ase uisi ny as us amaan näi ä aja uksia ja sanoisi, e ä onhan meillä hankin a- ja kilpailulainsäädän ö, po- lii inen al akunnallinen ohjaus ja kansallinen sosiaalipolii inen lainsäädän ö. Tilanne ei ole illi aan hallinnassa; ai ehkä siinä on joi akin ’’ alu ikoja’’. Osin näin onkin. Esime kiksi Si an sään öki ja pal eluse eliasumiseen o a pi kiä kuin nälkä uode . Ma kkinoiden ulo uo mukanaan huikean sään elyby ok a ian: kun pal elun uo - ajaan ei oi luo aa, on kon olloi a a ai an kaikkea kalo imää is ä ikkunoiden kokoon. Ja kun yön ekijään ei oi pal eluo ganisaa ioissa luo aa, ihan kaikkea hänen yössään pi ää kon olloida. Kaikki on ki ja a a minuu ien a kkuudella e ä ehokkuus lisään yy. Aikaa ei saa jäädä pienelle keskus eluhe kelle eikä luo alle yön eolle. Kaikki pi ää s anda doida. E äässä kokouksessa uli esiin, e ä e ään kaupungin ase ama kalo imää ä a e ialle ei oiminu , kun joku uo aja keksi lisä ä laihaan elliin hal in a uokaöljyä: anhus sai kalo i , mu a ei ehkä ihan sillä a alla kuin ’’kun a’’ aja eli. Hy ä esime kki ma kkinapal elun kon olliongelmas a oli myös äi ini ko ihoi o: kaupunki kyllä al oi, e ä paikalla käy iin kolmes i päi ässä. O essa oli a a, johon yön- ekijä leimasi kännykkänsä mennen ullen. Kaupunkia ei kui enkaan ii ä äs i kiinnos anu , mi ä 15 minuu in aikana apah ui ja ielä ähemmän se, e ä äidin luona kä i yli sa a ihmis ä uodessa. Ihan muka ia hoi ajiahan heissä oli, mu a useimma kä i ä ain ke an ei ä kä edes iennee , mi ä oli a koi us ehdä. Ruoka lai e iin läm- mi e ynä e een, mu a se löy yi jääkaapis a ai oskikses a. Kun on 40 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) ii ä än kauan syömä ä ja juoma a, seu aukse o a ihan jokaisen a kijä jellä ennakoi a issa. Ko ihoidos a on ullu minimis ä huoleh- imis a: ainakin äi i löyde iin aamulla la ial a ja minulle soi e iin, jos pi i oimi aa sai aalaan. Olisi pi äny juos a paikalle joka päi ä paikkaamaan pal elujä jes elmän laiminlyönni . Sellainen hy in oin- i al io meillä ny on. Ko ipal elu uonna 1989 oli jo akin ihan ois a kuin ko ipal elu uonna 2015. Vuonna 1989 sama hoi aja kä i ä samojen ihmis en luona ja saa oi a iipyä jopa un eja: sii o a, käydä kaupassa, lai aa uokaa, seu us ella. Vuonna 2014 kaikki ämä oli pilko u ehos e ui- hin osapake eihin. Kolme kylmää a e iaa ulee ke alla jääkaappiin. Ko ihoidon eh ä ä on lämmi ää, mu a se ei ehdi seu a a, syökö anhus ai ei. Sii ouspal elu os e aan i se, jos ulo ii ä ä e o ä- hennyksen hyödyn ämiseen, ai si en kaupungin sopimus uo aja käy sii ouksen ekemässä. Päi äkeskuskäyn i ke an iikossa on kaike i a koi e u o eu amaan osallisuu a yh eisössä, ak ii isuu a anhalla iällä ja ni el en liikku uu a. Jos yksinäisyyden un oja ha ai aan, asiakasohjaaja ilaa jä jes öis ä ulkoilu ajan ai ju uka e in: käy ä jos käy ä . Oma kokemukseni näis ä oli aika su kea: käynni lop- pui a yhden ai kahden ie ailun jälkeen. Kukaan ei ilmoi anu pal elun loppumises a, koskaan en saanu sel ille mi ä apah ui. Sen e an uni e salismis a on jäljellä, e ä ko ihoi okonsep i on kaik- kialla maassa jokseenkin sama: supe nopea ko ipal elukäynni , yksi päi äkeskuspäi ä jokseenkin samalla kaa alla (unohdin saunomisen päi äkeskuksessa), a e ia ko iin kylminä ja lisäpal eluja, jos ahaa on. Yksi yise oimija ja julkinen sek o i massa ilaajana o a uonee meille lähes äydellisen i a ii ais amisen. Hy ä e ä pal elun uo aja ki i ä ä oisiaan! Mi ä ällä kaikella si en on ekemis ä suomalaisuuden ja kansain- älisyyspohdin ojen kanssa? Mi ä äi ini äysin s anda doi u ko ihoi o ke oo maas amme ja suomalaisuuden ilas a? Paljonkin. 46 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 47 Sosiaalipoli iikka ma kkinois umisen iellä Pohjoismainen hy in oin i al iomalli on pe us unu e o a oin kus- anne uille julkisille pal eluille ja e uuksille, uni e salismille, asa-a - on ja oikeudenmukaisuuden a oi eille, ak ii iselle yö oimapoli ii- kalle sekä ko kealle yöllisyysas eelle, unoh ama a aloudellis a kas ua. Julkis en pal eluiden ideaalina olleessa mallissa pal elu on jä jes e y e o a oin, jolloin ne o a kansalaisille pääasiallises i maksu omia ja kaikkien saa a illa a allisuudes a ai muus a yh eiskunnallises a asemas a iippuma a (An onen & Sipilä 2010). Näihin a oi eisiin on py i y julkisen allan keskeisellä oolilla pal eluiden ahoi uksessa, jä jes ämisessä, uo amisessa ja al omisessa sekä uni e salis isella oimeen ulo- ja pal elujä jes elmällä. Sosiaali- ja e eyspal elu on mää i el y julkisiksi hyödykkeiksi, joi a ei ole ie ois en ja polii is en pää ös en seu auksena uo e u ma kkinamekanismeilla. Hy in oin i- al ion k i iikin ja apaa a kilpailua ko os a an poli iikan seu auksena sosiaalipoli iikan painopis e on kui enkin sii yny julkisel a sek o il a ma kkinoille ja yksilöille. Ma kkinois umisella on monia e ilaisia ilmenemisen muo oja. Usein ma kkinamekanismeja, ku en uu a julkisjoh amis a, kilpai- lu amis a, ilaaja– uo aja-mallia ja pal eluse elimallia pe us ellaan ehokkuuden, alinnan apauden, läpinäky yyden ja ennen kaikkea kus annus ehokkuuden lisään ymisellä. Ha oin uudis us en yh eydes- sä pohdi aan oi oa a oi ele an oiminnan aiku uksia pal eluiden käy äjiin, yön ekijöihin ja pal eluihin. Esime kiksi pal eluse elin käy ö sosiaali- ja e eyspal eluissa joh aa helpos i ilan eeseen, jossa a akkaampi äes önosa saa nopeammin ja laadukkaampia pal elui a sijoi aessaan i se ahaa julkisen uen eli pal eluse elin päälle. Ne, joilla ei ole a aa maksaa omis a a ois aan pal eluse elin a on lisäksi jää ä aille aih oeh oja. Tuloksena on jo almiiksi e ia oisessa aloudel- lisessa asemassa ole ien kansalais en älisen e ia oisuuden kas u. 48 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Kansallisia ja paikallisia alin oja Suomi on lainsäädännöllään ja paikallisilla käy ännöillä silo anu ie ä sosiaalipoli iikan ma kkinois umiselle. Julkis en pal elujen ulkois a- mis a eli hankin aa sää elee hankin alainsäädän ö. Hankin alakiin on sisälly e y sosiaali- ja e eyspal elu , aikka hankin oja käsi ele ä EU-lainsäädän ö ei ä ä aadi. Hankin alaki a joaa usei a e ilaisia a- poja kilpailu aa pal elu , ku en neu o elumene elyn, mu a a oin a kilpailumene elyä kui enkin suosi ellaan ja paino e aan hankin alaissa. On hy inkin koh uullis a a ioida, e ä suomalais a sosiaali- ja e - eyspal elujä jes elmää on kehi e y ma kkinays ä ällisemmäksi kuin esime kiksi EU edelly ää. Vapaan kilpailun edis äminen on ollu asialis alla sosiaalipolii is en kysymys en edellä. Sosiaalipal elu- ja paikallishallin o e o mi o a joh anee e i- lais en, julkises i säännel yjen ma kkinoiden syn ymiseen ja e ilais en oimijoiden osallis umiseen ma kkinoille. 1990-lu un alkuun as i oi oa a oi ele ia, sosiaalipal elui a uo a ia y i yksiä oli Suomessa e i äin ähän. Vuonna 1990 yksi yisen, oi oa a oi ele an sek o in osuus yö oimas a sosiaalipal eluissa oli 0,5 ja 2010-lu ulle ul a- essa lähes 15 p osen ia. Sosiaalipal eluma kkinoi a ei käy ännössä ka soen ollu olemassa 1990-lu un alussa, koska hy in oin i al ion laajenemisen seu auksena al io ja kunna as asi a sosiaalipal elujen jä jes ämises ä ja uo amises a. Tämä pe us ui aja ukseen alueellises a asa e aisuudes a kansalais en älillä samoin kuin siihen, e ä julki- se pal elu a ioi iin muu ama uosikymmen si en ehdo omas i edullisemmaksi kuin yksi yise pal elu . Si emmin julkis a sek o ia on ale u syy ää eho omaksi ja kalliiksi, aikka e idenssiä äs ä ei ole (esim. Pe e sen & Hjelma 2014). Julkinen sek o i ja e enkin kunna o a ak ii ises i alinnoillaan luonee Suomeen sosiaali- ja e eyspal eluma kkinoi a 1990-lu ul a läh ien. Sosiaalipal eluiden ma kkinois uminen on lii yny kiin eäs i pal eluiden ulkois amiseen kilpailu amalla. Kilpailu amisp osessi o a melko askai a ja kallii a, ja niissä osapuolina oimi a kun a pal eluiden hankkijana ja pal elun uo aja pal elun a joajina. Kil- 48 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 49 pailu amisp osessi o a suosinee suu ia y i yksiä, joilla on esu sseja ja osaamis a hankin akilpailu uksiin. Tul aessa 2010-lu ulle on kas a- as i ko os e u myös apaan alinnan malleja ja asiakaskeskeisyy ä. Pal eluse elimalli on le inny nopeas i osaksi suomalais en kun ien pal elujä jes elmää. Ka a aa u kimus a pal eluse elin käy ös ä ei ole eh y, mu a sen käy ö esime kiksi anhuspal eluissa ja alikoiduissa e eydenhuollon oimenpi eissä on yleis ä lähes koko maassa. Ma kkinois umispolu o a joh anee e ilais en alueellis en sosi- aalipal eluma kkinoiden kehi ykseen. Ma kkina oimijoiden ki jo on laaja. Yhden hengen y i ykse ei ä ole ha inaisia esime kiksi uki- ja ko ipal eluissa. Sosiaalipal elui a uo a a pieny i äjä eke ä epäilemä ä pi kää yöpäi ää ja o a usein e i äin iippu aisia kun- nis a pal elujen os ajina (Hasanen 2013). Pieny i äjien as akoh ana pal elui a uo a a kansallise ja kansain älise suu y i ykse , joiden oimin a on hy in e ilais a paikallisiin y i äjiin e a una. Kenen ilille e oeu o pää y ä ? Kansallise ja kansain älise y i ykse o a ullee pysy äs i osaksi suomalais a hy in oin ipal elujä jes elmää. Julkises i luodu pal e- luma kkina , e enkin asumispal eluma kkina , o a ollee houku e- le ia oi oa a oi ele ille y i yksille. Pal eluma kkina keski y ä kas a assa mää in kansain älisille, suu ille y i yksille (Li h 2013). Kansain älise y i ykse o a yleensä ielä suu empien kansain älis en sijoi usyh iöiden omis uksessa. Niiden ainoa a oi e on uo aa oi oa osakkeenomis ajilleen. Kansain älis en y i ys en omis ajuusku io o a usein hy in monimu kaisia ja aikeas i jälji e ä issä. Kyseisillä y i yksillä on usein paljon y ä yh iöi ä ja oimin aa e i nimillä e i maissa, jo en niiden ki janpidon seu aaminen, oi ojen ja appioiden ki jaaminen sekä e osuunni elun sel i äminen on usein mahdo on- a. Suu en y i ys en oimin as a egiaan kuuluu lisäksi olennaisena osana pienempien y i ys en os aminen. 50 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Pal eluma kkinoilla oimi a myös kolmannen sek o in jä jes ö ja yhdis ykse ja näis ä läh öisin ole a yh iöi e y y i ykse . Jä jes ö- oimija o a usein pako e uja yh iöi ämiseen oimiakseen pal e- lun uo ajina sosiaali- ja e eyspal eluma kkinoilla, koska Suomessa pal eluiden jä jes ämisen a oi eena on kilpailuneu ali ee in eli ’’ eilun kilpailun’’ o eu uminen. Usein oi oa a oi elema oma yhdis ykse ai jä jes ö kui enkin omis a a nämä y i ykse ja ai- ku a a niiden oiminnan pe iaa eisiin. Ma kkinoilla oimii myös jonkin e an e ilaisia sosiaalisia ai yh eiskunnallisia y i yksiä, joiden oimin aa sää ele ä y i ys en aus alla aiku a a ideologise oi- min ape iaa ee ai yh eiskunnallise säädökse kyseisen nimikkeen saa u amiseksi (Toikko 2012, 98–100). Miksi meillä on julkise ma kkina ? Hy in oin i al ion ma kkinois umisen aus a on ei ämä ä uuslibe a- lis isessa alouspoli iikassa. Uuslibe alismi ko os aa apai a ja sään ele- mä ömiä ma kkinoi a. Uuslibe alis isen alouspoli iikan aiku ukse o a ha ai a issa useissa ma kkinois umis a edis ä issä uudis uksissa. Esime kiksi uusi julkisjoh amisoppi, joka ko os aa y i ys en oimin- a apojen sii ämis ä julkiseen hallin oon, edus aa uuslibe alis is a suun aus a. Uuden julkisjoh amisen hengessä julkis a hallin oa on uudis e u hyödyn ämällä ma kkinoiden oimin ape iaa ei a, joilla usko aan saa u e a an ehokkaampi ja aloudellisempi julkinen sek- o i. Sosiaali- ja e eyspal eluma kkinoiden syn ymis ä oidaan pi ää myös ie ois en polii is en pää ös en seu auksena (Ging ich 2011). Ma kkinois umis a on edis e y polii isilla pää öksillä, jo ka olisi a oinee olla e ilaisia ja jo ka oi a olla e ilaisia ule aisuudessa. Vas aus a siihen, miksi 25 uo a si en suomalainen hy in oin- i al io ei un enu yksi yisiä sosiaalipal eluma kkinoi a, ja miksi ny suomalaise anhukse ja sijoi e u lapse o a monikansallis en y i ys en pal eluiden asiakkai a, on aikea mää i ellä yksiseli eises i. Kui enkin ämä muu os on seu aus a polii isis a pää öksis ä, jo ka 50 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 51 ei ä ole ollee mi enkään ääjäämä ömiä. Pohjoismai a e aamalla huomaamme jo sel iä e oja ma kkinoille anne ussa oolissa. Suomen ja Ruo sin sosiaalipal eluissa oi on a oi elu on huoma a as i ylei- sempää ja laajemmalle le inny ä kuin Tanskassa ja No jassa (Meaghe & Szebehely 2013). Näissä maissa ma kkinoiden mo aalise aja on mää i el y oisin. Esime kiksi No jassa amma iyhdis ysliikkeellä on ollu suu i me ki ys ma kkinois umisen as us amisessa (Vabø ym. 2013). Suomalainen julkinen pal elujä jes elmä on ny jo iippu ai- nen kansain älis en y i ys en uo amis a pal eluis a. Ilman oi oa a oi ele ia y i yksiä hy in oin i al io ei enää pys yisi uo amaan kansalaisilleen nykyisiä sosiaali- ja e eyspal elui a. Muu os on is i- iidassa pohjoismaisen hy in oin i al ion pe iaa eiden kanssa. Kes- kus elua pi äisi käydä enemmän ma kkinoiden ja julkisen sek o in sekä ma kkinoiden ja pal elun käy äjien älises ä iippu uudes a. Mi ä apah uu, jos julkiselle sek o ille pal elui a uo a a y i ykse hakeu u a konku ssiin? Joh aako ma kkinoiden keski yminen suu- ille y i yksille ajuun julkis en kus annus en kas uun? Mi en oi oa a oi ele a y i ykse pys y ä uo amaan oi oa ja uo amaan pal elu hal emmalla kuin muu pal elun uo aja ? Polke a ko ne yön ekijän oikeuksia? Mi ä yön ekijöille ja asiakassuh eille apah uu, kun pal elun uo aja aih uu? Yh eiskunnallis a keskus elua pi äisi käydä enemmän sii ä, e - ä sosiaali- ja e eyspal eluiden uo amis a mää i elee enene äs i oi on a oi elu. Sii ä, e ä kansalais en älinen e ia oisuus kas aa yksi yis en akuu us en ja pal eluse elimallien seu auksena, koska pal elun käy äjien oman ahan me ki ys pal eluissa lisään yy. Sii ä, e ä alueellinen e ia oisuus lisään yy, kun pal elu a jon a e iy yy pai si kaupunkien ja maaseudun, myös E elä- ja Pohjois-Suomen älillä. Julkis en pal elujen ulkois amisen myö ä myös yksi yis en oi- mijoiden sään elyn a e kas aa. Tu kimukse osoi a a , e ä yksi- yiskoh ainen ja a kka pal elujen sään ely heiken ää niiden laa ua, mu a julkisen sek o in ilaamia pal eluja ei oi jä ää al oma akaan. Tilaaja– uo aja-mallien kal aise aken ee o a i se asiassa uo anee 52 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) by ok aa isia p osesseja, jo ka e ään y ä pal elun a koi ukses a ja saajas a. Pal eluiden sijaan on uo e u uusia hankin a apoja sekä kilpailu amiskäy än öjä, ja käy ännössä on onnis u u lisäämään nään- ny ä ä mää ä pape i yö ä ku en ki jaamis a, lasku us a ja apo oin ia. Sosiaalipoli iikan eh ä än uudelleen löy äminen Sosiaalipoli iikan keskeinen eh ä ä on as a a kysymykseen sii ä, mihin hy in oin i al iossa ede ään aja ma kkinoiden ja yh eisen, julkisen hy än älille. Ny julkis a ahaa käy e ään yhä enemmän sellaisiin hankin oihin, joiden seu auksena yh einen a allisuus sii yy kansain älis en sijoi usyh iöiden ileille (Li h 2013). Jos 30 uo a si en yksi yinen, oi oa a oi ele a oimin a oli kummajainen hy- in oin i al ion keskeisissä pal eluissa, niin onko 30 uoden pääs ä olemassa enää julkisia hyödykkei ä? Mää i elemällä hin a pal eluille uo eina ja apau amalla ne os amisen ja myymisen maailmaan muu aa julkisia pal eluja ja ih- mis en suh au umis a niihin. Kansalais en hy in oin ia u aa is a julkishyödykkeis ä eli sosiaali- ja e eyspal eluis a ulee uo ei a. Ma kkina ei ä pelkäs ään allokoi hyödykkei ä, aan ne myös muok- kaa a kansalais en, yön ekijöiden ja pää äjien asen ei a pal eluis a (Sandel 2012). Kun uo eis amme ja hinnoi elemme anhuksen ulkoilu uksen, asen eemme ja a os uksemme ulkoilu us a koh aan muu uu. Ulkoilu uksen a o on oinu pe us ua siihen, e ä jokaisella ihmisellä on oikeus nau ia ulkoilmas a ja luonnos a ja e ä on yh- eiskunnan ai kanssaihmis en el ollisuus huoleh ia ämän oikeuden o eu umises a. Kun ulkoilu ukses a ulee uo e, jonka julkinen sek o i, anhus i se ai anhuksen omaise os a a y i yksel ä, joudumme mää i elemään uolle oikeudelle ja el ollisuudelle hinnan. Oikeuksien uo eis amisen seu auksena olemme pako e uja kysymään i sel ämme, mi en näi ä uo ei a oi yh yä myymään ja os amaan, ja mi en niille mää ä ään hin a. Jos emme mää i ele anhuksen ulkoilulle hin aa, ymmä yksem- 52 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 53 me näis ä pal eluis a ja oikeu uksemme niille on e ilainen. Mie imme ehkä, a i seeko anhus ulkoilua ja mi en jä jes ämme sille aikaa. Pal- elujen uo eis amis a pe us ellaan usein sillä, e ä ulemme ie oiseksi pal eluiden ’’ odellisis a’’ kuluis a. Samalla ’’ odellise ’’ eli äli ömä aloudellise kulu ullaan p io isoineeksi ja inhimillise , sosiaalise sekä pi kän aika älin kulu unoh u a ai mene ä ä me ki ys ään. Hy in oin i al ion ma kkinois uminen on osoi us ma kkinoi- den mo aalis en ajojen enymises ä. Yh eiskunnan ulee mää i ellä uudelleen, kuinka laajas i ma kkinoi a oidaan käy ää yh eisen hy- in oinnin u aamiseen kansalaisille. Ku en o esin, hy in oin i al io on py kiny u aamaan kansalaisia juu i ma kkinoiden epä a muuk- sil a. Niin kauan kuin hy in oin i al ion a oi eena on kansalais en hy än ja asa-a oisen elämän u aaminen, myös yh eisen ahan käy äminen näihin a oi eisiin on oikeu e ua. Jos sosiaalipoli iikan a oi eeksi ase e aan y i ys en oi on a oi elun mahdollis aminen ja ukeminen, yh eises i ke ä yjen e o ahojen me ki ys muu uu ja niiden legi imi ee i ho juu. Pi äisikö oi on a oi elu ja ahan me ki ys mää i ellä sosiaalipolii isessa ki janpidossa e i a alla kuin y i ys en ki janpidossa? Voisiko oi oa olla anhus en hoi akodis a il a uo on jälkeen ko iin läh e ä yön ekijä, joka oi aja ella, e ä kaikki hänen hoi aamansa anhukse jäi ä puh aina ja kui ina nukkumaan ja odo amaan aamua? Voisiko oi on a oi elu sosiaalipoli iikassa a koi aa pienempää mää ää sijoi uslapsia lai oksissa e a una sii- hen, e ä jokaiselle sijoi uslapselle on laske a issa aloudellinen oi o y i yksen kilpailu amisasiaki joissa ja ilinpidossa? Voi aisiinko oi on edelly ykseksi ase aa myös se, e ä kaikki julkis a ahaa käy ä ä oi- mija yöllis äisi ä samalla osa yökykyisiä, pi kään yö ömänä ollei a ai muiden e i ähemmis öjen edus ajia osana pal elujä jes elmäänsä? Julkises i jä jes e yn ja uo e un sosiaali- ja e eyspal elujä jes- elmän pe us elu ja oikeu us ei ä ole muu unee , aikka ma kkina o a ullee osaksi hy in oin i al ion pal elujä jes elmää. En py i ällä ki joi uksella pyyhkimään y i yksiä pois sosiaalipoli iikan ken äl ä, aan a koi ukseni on he ä ää aja elemaan, mi ä ma kkinois umisen seu aukse o a ja oi a ule aisuudessa olla. Jos julkis a pal elujä - 54 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) jes elmää halu aan polii is en pää ös en seu auksena ma kkinois aa, niin muu oksen pi ää olla halli u ja suunni el u, sekä sen seu aus en pi ää olla a oimes i kansalais en iedossa. Lopul a saa un samaan kysymykseen, jonka esi in ki joi uksen alussa: uleeko mi ä ahansa oida os aa ja myydä? 54 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 55 OMAISHOITOSOPIMUS, VELVOITE VAI MERKITYKSETÖN PAPERI? Minna Zechne Omaishoi o eli läheis en älinen hoi a ni o aan omaishoi osopimuksin osaksi kunnan pal elujä jes elmää silloin kun hoi a yös ä makse aan omaishoidon ukea. Kansallisessa omaishoidon kehi ämisohjelmassa (Kansallinen omaishoidon uen kehi ämisohjelma 2014) esi e ään, e ä sopimuksia ulisi ehdä myös niiden omaishoi ajien kanssa, jo ka ei ä saa ahallis a ukea hoi a yöhönsä. Millaisia a oi ei a omaishoi osopi- mukse pal ele a , kuka niis ä hyö yy ja mi en si o ia ne o a ? Pohdin omaishoi an sopimuksellisuu a e i näkökulmis a. Yh eiskun a lepää omaishoi an a assa Maailmassa on aina ihmisiä, jo ka a i se a hoi aa eli apua jokapäi- äisen elämän oimis a sel iy yäkseen. Vamma , e ilaise sai aude ja ko kea ai ma ala ikä o a a allisia syi ä hoi an a peeseen. Suu in osa anne us a hoi as a saadaan läheisil ä, usein pe heenjäsenil ä. Kyse on yh ääl ä ihmis en älisiin suh eisiin ja iippu uuksiin kuulu as a no maalis a oiminnas a ja mo aalises a pe iaa ees a. Toisaal a julki- sella allalla on oma aloudellise in essinsä omaishoi aa koh aan. 56 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sille on ä keä a mis aa, e ä läheis en au aminen ja hoi aaminen ja kuu, jo a pal eluiden kysyn ä olisi mahdollisimman ähäis ä. Li- säksi asa-a on näkökulmas a a oi eena on huoleh ia sii ä, e ä apua ja hoi aa a i se a henkilö saa a ii ä ää ja oikeanlais a apua joka- päi äisen elämän oimiin ja pys y ä elämään ihmisa ois a elämää. A un ja hoi an saan ia u aamaan on luo u e ilaisia pal elui a, ku en apu älineiden lainaaminen, ko ihoi o ja ue u asumismuodo sekä kun ou us. Kun ien as uulla, lain el oi amana, on a jo a asukkailleen ii ä äs i ällaisia pal elui a. Ha a apua ja hoi aa a - i se a henkilö kui enkaan ukeu uu pelkäs ään pal eluihin, aan he saa a usein suu imman osan a us a ja hoi as a läheisil ään. Tä ä läheis en an amaa hoi aa kunna o a yh ynee ukemaan ja mää i - ämään e ilaisin sopimuksin. Miksi sopimuksia ehdään, mihin ne el oi a a ja mi ä hyö yä niis ä oisi olla? Väi än, e ä sopimukse ei ä juu i mää i ä omaishoi ajan hoi a yön sisäl öjä, niiden si o uus on heikko ja äl ämä ömän omaishoidon u aamisessa kun ien ja omaishoi ajien älise sopimukse ei ä ole pa as yökalu. Läheis en älises ä a us a omaishoidoksi Läheis en an amaa ja julkises i ue ua hoi aa ku su aan asiaki joissa omaishoidoksi. Lähes kaikki Suomen kunna a joa a omaishoidon ukea, joka on pal eluis a ja ahallises a ues a koos u a sosiaalipal elu. Omaishoidon ukea oi saada ain, jos läheisen ekemä hoi a yö on si o aa ja aa i aa. On a ioi u, e ä suu in osa läheisiään hoi aa is a ei saa omaishoidon ukea. Mikäli ukea myönne ään, on hoi aa an a an henkilön eh ä ä omaishoi osopimus kunnan kanssa. Sopimukseen ulee lain mukaan ki ja a muun muassa hoi opalkkion mää ä, oikeus apaapäi iin, mää äaikaisen sopimuksen kes o, omaishoi ajan an aman hoidon mää ä ja sisäl ö sekä hoi an a i sijalle ja omaishoi ajan hoi- a yö ä ukemaan a koi e ujen sosiaali- ja e eyspal elujen mää ä ja sisäl ö (Laki omaishoidon ues a 937/2005, §4a). 62 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 63 kunnassa, jos hoi an a i sija ei saa omaishoi ajal aan si ä hoi aa ja apua, mis ä on so i u? Millainen painoa o sopimuksilla kunnan näkökulmas a oikeas aan on? Käy ännössä omaishoidon al on a on lähes ulkoon mahdo on a, koska hoi a yö ehdään kodeissa eikä a sinaisia al o ia elimiä ole, kun aas y i ys en uo amia pal elui a al oo muun muassa Sosiaali- ja e eysalan lupa- ja al on a i as o. Tosin y i ys en uo amia, asiak- kaiden kodeissa a jo uja hoi apal elui a on käy ännössä myös aikea al oa. Osa omaishoidon uella hoi aa saa is a saa myös ko ihoi oa, jolloin ko ona käy ko ipal elun ai ko isai aanhoidon yön ekijöi ä. Jo ku hoi an a i sija käy ä säännöllisillä lai oshoi ojaksoilla ai o a pal eluiden pii issä omaishoi ajan apaiden aikana, kun ou uk- sessa ai e eydenhuollon pal elui a käy äessään. Tällöin sosiaali- ja e eysalan amma ilaisilla on mahdollisuus ha ainnoida hoi an a i - sijan ilaa. Käy ännössä ko ihoidon yön ekijöillä, e enkin jos pal elu on säännöllis ä, on mahdollisuus a ioida omaishoidon sopimuksen o eu umis a eli omaishoidon laa ua ja ii ä yy ä. Tällainen omaishoidon laadun a ioin i on subjek ii is a, eikä omaishoi oon ole mää i el y laa uk i ee ei ä. Mah aako se olla edes mahdollis a? Vanhuspal elulaissa ikäihmis en pal eluihin lii yen on mainin a as uu yön ekijäs ä uoden 2015 alus a (17§). Kunnan on nime ä ä iäkkäälle henkilölle as uu yön ekijä, jos henkilö a i see apua pal elujen käy öön ja yh eenso i amiseen lii y issä asioissa. Teh ä änä on seu a a yhdessä iäkkään henkilön ja a i aessa hänen omais ensa, läheis ensä ai hänelle mää ä yn edun al ojan kanssa pal- elusuunni elman o eu umis a sekä iäkkään henkilön pal elun a pei- den muu oksia (Laa usuosi us… 2013). Vas uu yön ekijän eh ä änä oi siis olla myös omaishoidon laadun ja ii ä yyden a kkailu, kun omaishoi o on ki ja u hoi o- ja pal elusuunni elmaan. Vas uu yön- ekijöi ä ei ielä kunnissa juu i ole (Ma ila & Kak iainen 2014, 31). Sopimuksellisuuden iukassa ulkinnassa oi aisiin omaishoi a- jil a edelly ää hoi a yön säännöllis ä ki jaamis a samaan apaan kuin ko ihoidossa ehdään. Esime kiksi y i ys en uo amassa ko ihoidossa ki jaama on a hoi a yö ä ei oikeas aan ole olemassa, sillä ai ki ja uis a eh ä is ä oidaan lasku aa. Ko ihoidossa apuna ole a eknise lai - ee ku en ie okonee , able i ja älypuhelime so el uisi a a mas i myös omaishoidon ki jaamiseen: syö ämise , sängys ä au amise , kaupassakäynni ja lehden lu u . Tuloksena olisi lopu on mää ä ie- oa, jo a kukaan ei eh isi lukea. Toisaal a ki jaaminen mahdollis aisi sopimus en odellisen seu annan ja myös omaishoidon ahallisen a on mää i ämisen. Näy ää sil ä, e ä omaishoidon uen sopimuksellisuus pe us uu pääasiassa mo aaliseen el oi a uu een, jo a halu aan edelleen laa- jen aa, mikäli ”muu omaishoi o” ulee uu ena ka ego iana käy öön. Liekö aus alla pelko, e ä läheisis ä huoleh iminen ei enää ole osa suomalais en mo aalis a koodis oa? Ra kaisuksi ehdo e aan kansalais- en si omis a hoi a yöhön sopimuksin, joiden sisällö kunna pääosin sanele a (ks. Valkama & Isosaa i 2011). Suomalaisen sananlaskun mukaan ”Laki on niin kuin se lue aan, mu a oikeus on ihmisen sydämessä”. Kansalaisis a ulee kas a aa mo aalisia yksilöi ä, joilla ii ää ymmä ys ä ja apua niille, jo ka si ä a i se a . Sopimukselli- suus, as uu aminen ja el oi aminen ei ä kui enkaan ole pa hai a keinoja saada ihmisiä omaishoi aan. Omaishoi osopimus en me ki ys sopimuksina on ähäinen ja niiden sijaan oi aisiin yh ä lailla ehdä omaishoi osuunni elmia, joihin ki ja aisiin omaishoi ajan ja hoi an a i sijan näkemyksiä ja mää i elmiä hoi as a. Hoi a yössä hyödyksi on ie oisuus sii ä, e ä saa uekseen pal- elui a ja e ä saa jakaa hoi a yön eh ä iä ja as uu a amma ilais en kanssa. Sekin au aa, e ä hoi aajalla ja hoi an a i sijalla on a muus omaishoidon uen ja ku uudes a. Yksi a kaisu ja ku uu een on Kan- sallisen omaishoidon kehi ämisohjelman laa ineen yö yhmän esi ys omaishoidon uen ahallisen e uuden sii ämises ä Kansaneläkelai ok- sen hallinnoimaksi. Vanhuspal elulaissa esi e y as uu yön ekijä olisi a peen omaishoi ajille ja hoi an a i sijoille ja ylipää ään anhuksille, joilla on paljon a un a pei a, ja jo ka käy ä ä ai ainakin a i sisi a e ilaisia pal elui a. Myös jä jes öillä ja niiden koulu amilla apaaeh- ois yön ekijöillä oisi olla eh ä ä ko ona asu ien anhus en uke- misessa, aikka kunnan ulee kan aa as uu hoi an kokonaisuudes a. oSa ii LAPSEN JA NUOREN ÄÄNI 66 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) 66 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 67 LASTENHOITO, INVESTOITU LAPSI JA LAPSEN ÄÄNI1 Ka ja Repo Se, mi en las enhoi o on o ganisoi u, on keskeinen osa pien en las en a kea ja kokemusmaailmaa. Uusi, 1980-lu ul a oimis unu lapsuuden u kimus ko os aa las en äänen ja las en kokemus en u kimisen ä key ä. Täs ä huolima a meillä on hy in ähän ie oa sii ä, mi en lapse koke a hy än hoidon ai a o a a las enhoi opoli iikan kulmaki iä. Las enhoi opoli iikan a oi eena on pe heiden a kisen kas a us eh- ä än ukeminen ja anhempien yössäkäynnin edis äminen. Samalla a oi ellaan las en e ua. Tiedämme, e ä hy ä hoi o, kas a us ja ope us uo a a lapselle sellaisia sosiaalisia ja kogni ii isia almiuksia, jo ka uke a hänen kehi ys ään aikuisuu een. Piene lapse a i se a kui enkin ja ku aa hoi oa ja kas a us a. Alle uoden ikäis en las en pääasiallisia hoi ajia o a yleensä hänen anhempansa. Lapsen kas- aessa kas a us- ja hoi o as uu laajene a , ja lapse osallis u a yhä useammin kodin ulkopuolisiin a haiskas a uspal eluihin. Se, mi en las en hoi o ja kas a us on o ganisoi u, mää i ää koko- nais al aises i heidän a keaan ja elinpii iään. Mu a iedämmekö, mi ä las enhoi o lapsille me ki see ai mi en he hy än hoidon ymmä ä ä ? 1 Teks i on osa Suomen Aka emian s a egisen u kimuksen neu os on ahoi - amaa CHILDCARE-konso io u kimushanke a. 68 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Ja onko meillä näkemys ä sii ä, mi en las enhoi opoli iikkaa ulisi kehi ää las en näkemys en pohjal a? Ta kas elen ässä esseessä lapsen äänen kuulemisen mahdollisuuksia las enhoi opoli iikan ken ällä ja esi än, e ä lapse , myös alle kouluikäise , ulisi ymmä ää ak ii isina oman aikansa kansalaisina, jo ka osaa a uo aa me ki yksellis ä ie oa ympä öi äs ä maailmas a. Lähden liikkeelle suomalaisen las enhoi- opoli iikan jänni eis ä ja lapses a yh eiskunnallisen in es oinnin koh eena. Suomalainen las enhoi opoli iikka a joaa aih oeh oja Suomalainen las enhoi opoli iikka on hy in e i yinen ja a joaa las en- hoi oa koske issa a kaisuissa anhemmille mahdollisuuden alin aan. Vanhempain apaan jälkeen pe hee oi a u au ua kunnallisiin las enhoi opal eluihin heille lakisää eises i aa una oikeu ena. Jos pe - hee ei ä kui enkaan halua ä ä oikeu aan käy ää, yh eiskun a ukee kunnalliselle pal elulle innakkaisia hoi omuo oja: in o maalia hoi aa ja ma kkinapohjaisia a kaisuja. Ko ihoidon uki mahdollis aa lapsen ko ihoidon siihen as i, kunnes lapsi äy ää kolme uo a. Yksi yisen hoidon uki ka aa osan yksi yis en las enhoi opal elujen kus annuk- sis a. Usea kunna a joa a anhemmille ielä pal eluse elei ä las en a haiskas a uspal elujen os amiseen ai mui a kunnallisia lisäe uuksia, jo ka uke a in o maaleja ja ma kkinapohjaisia hoi o a kaisuja. Las enhoi opoli iikkamme edus aa hoi an seka alou a: lähes kaikki las enhoi omuodo o a yh eiskunnan ukemia in o maaleis a a kaisuis a kaupalliseen hoi aan. Näy ää myös sil ä, e ä anhemma o a pääosin yy y äisiä las enhoi o a kaisuihinsa. Suu in osa pe heis ä on pys yny jä jes ämään las ensa hoidon haluamallaan a alla (Mie - inen 2012, 20) ja kokemukse las enhoidos a o a pääsään öises i posi ii isia. Ko ihoidon alinnee anhemma pe us ele a ko ihoi- oa lapsen e una, kunnallisen päi ähoidon laa usel i ykse puhu a käy äjien yy y äisyydes ä, ja näkemykse yksi yisis ä a kaisuis a o a yleensä myön eisiä. Polii ise pää äjä o ea a kin kuin yhdes ä suus a, 68 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 69 e ä jä jes elmämme ukee monipuolises i pe heiden mahdollisuuksia jä jes ää pien en las en hoi o anhempien haluamalla a alla. Las en kannal a ilanne ei ole kui enkaan yh ä is i iida on. Suo- malaise lapse osallis u a a haiskas a uspal eluihin ähemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Vuonna 2013 lähes puole alle kolme uo iais a hoide iin ko ona, ja 3–5- uo iais akin päi ähoidossa hoide iin noin kah a kolmes a. Kui enkin jos pe heen nuo immas a lapses a makse aan las en ko ihoidon ukea, o a heidän muu alle kouluikäise sisa uksensa pääsään öises i ko ihoidossa. Mone kunna myös edelly ä ä , e ä ollakseen oikeu e uja e ilaisiin kunnallisiin ko- ihoidon uen kun alisiin, pe heen ulee hoi aa kaikki alle kouluikäise lapsensa ko ona. Ko ihoidossa o a yleisemmin pieni ulois en ai maa- hanmuu aja aus ais en pe heiden lapse . Las en kannal a poli iikkamme uo aakin jakoja: moni ko ihoidossa ole a maahan ullu samoin kuin suomalaislapsi jää amma illisen a haiskas a uksen ulkopuolelle. In es oi u lapsi Jälkimode nin ajan lapse o a yhä keskeisemmällä a alla sijoi us- koh ei a. Taloussosiologian u kija Vi iana A. Zelize (1985) esi ää, e ä lapse o a pos mode nin ajan anhemmille emo ionaalises i ko aama omia uo amalla anhempiensa elämään kai a ua sisäl öä ja me ki yksen unne a. Lapse edus a a aih u ien iden i ee ien ja moninais en elämän apojen maailmassa anhemmilleen myös py- sy yy ä. Tunneside lapseen ei kä si samanlaises a luo amuspulas a kuin nykyajan a iolii o , pa i- ja ys ä yyssuh ee ai aikkapa luok- kasolidaa isuus. (Jenks 1996; Wyness 2006.) Myös aloudellisen menes yksen ka so aan aa i an in es oin ia lapsiin. Tie oyh eiskunnan ja yhä nopeammin globalisoi u ien ma k- kinoiden aikakau ena kansallis a inno aa io- ja kilpailukykyä edis e ään panos amalla inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan. Siksi ule aisuuden yö ekijöi ä eli lapsia halu aan koulu aa, osallis aa ja oimaannu aa – jo hy in pienes ä pi äen. (Esping-Ande sen 2002; Lis e 2003; S andell 2012.) 70 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Laadukkaa a haiskas a uspal elu o a in es oin iaja elun ai u . Poli iikka-asiaki joissa niihin ii a aan pal eluna, joka a joaa hy än alun lapsen elämälle. Myös u kimus ko os aa a haiskas a uksen e uja: oppimisen edelly ykse nimenomaan a haislapsuudessa luo a pohjan myöhemmälle oppimiselle. Va haiskas a us nähdään yh enä uloksellisimmis a ja kus annus ehokkaimmis a keinois a a mis aa, e ä kaikki lapse saa a mahdollisuuden kehi ää ai ojaan ja kykyjään äysimää äises i. In es oin ina a haiskas a us ei myöskään ainoas aan asoi a las en älisiä e oja, aan myös sen uo o a ioidaan e i äin ko keaksi. Va haiskas a uksen edu ko os u a kui enkin iskipe hei- den kohdalla. (Sipilä & Ös e backa 2013.) Kehi yspsykologisessa keskus elussa in es oin ikeskus elu paikan- uu anhempien lapsilleen omis aman ajan sekä äidin ja lapsen älisen kiin ymyssuh een me ki ykseen. Kiin ymyssuh een aken amisen nä- kökulmas a lapse , ainakaan piene lapse , ei ä kaipaa niinkään yh eis- kunnallis a panos us a a haiskas a uspal eluihin, aan pikemminkin si ä, e ä yh eiskun a huomioi anhemman ajan ä keyden las en a jessa. Näkökulma puhuu ko ihoidon ukemisen puoles a a gumen oimalla muun muassa, e ä ’’lapsen kehi yksen kannal a on selkeäs i pa empi aih oeh o, e ä äidi hoi a a lapsia ko ona’’ (Il a-Sanoma 21.3.2012 / Kel ikangas-Jä inen) ai e ä ’’pienellä lapsella ulee olla oikeus oman anhemman syliin’’ (Helsingin Sanoma 4.3.2012 / Räsänen). Ko ihoi- don alinnee anhemma ko os a a kin auhallisen ja kii ee ömän a jen posi ii isia aiku uksia lapsen kehi ykseen. In es oin inäkökulmis a huolima a las enhoidon kysymykse o a anhemmille haas eellisia. Mis ä oi ie ää, e ä ali u hoi omuo- o on si enkin lapsen edun mukainen ai kuinka a mis aa lapsen asapainoinen kehi ys? Las enhoi oon lii y ien alin ojen ekemis ä ei a mas ikaan helpo a se, e ä julkisuudessa las enhoi oa koske a keskus elu on usein hy in mus a alkois a. Pal eluilla ja ko ihoidolla, kummallakin, on oma kanna ajansa, ja oisinaan e on eo linjojen älillä o a hy in ah oja. Lisäpohdin aa ja epä a muu a las enhoi o alin oihin uo, nyky- ajalle yypillinen, kaksijakoinen suhde lapseen: Yh ääl ä anhemma 70 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 71 halua a a us aa lapsen aidoilla ja kokemuksilla, jois a on hänelle hyö yä myöhemmin elämässä, ku en yöelämässä. Toisaal a anhem- ma halua a suojella las a ’’ aa’al a’’ ja s essaa al a maailmal a. Las a lähes y ään usein yh ä aikaa sekä u u is ises a e ä suojele as a nä- kökulmas a. Toisinaan lapsi on ule aisuuden ekijä – ak ii inen ja innokas uuden iedon oppija. Toisissa yh eyksissä hän on aas hau as ja iippu ainen, ja hän ä ulee suojella ja a jella monimu kaisel a maailmal a. Lapsen ääni Suomalaisilla pe heillä on siis mis ä ali a. Las en ja heidän pe hei- densä oidaan myös ymmä ää hyö y än las enhoi oon suunna uis a e o a ois a. Mu a pääse ä kö lapse i se kui enkaan aiku amaan siihen, mi en hei ä hoide aan ai iedämmekö, mihin he las enhoi oon kohdenne uja e o ahoja haluaisi a suunna a? Ja mi en ällais a ie oa olisi mahdollis a uo aa? Tie oa sii ä, mi ä lapse aja ele a hy äs ä las enhoidos a on hy in ähän. Tu kimus on kiinni äny ka seensa pääsään öises i kunnallis en pal elujen pii issä ole iin lapsiin, ja u kimus ie o alaisee lähinnä päi äko ien a kea ja oimin akäy än öjä. Suu i osa suomalaislapsis a hoide aan kui enkin ko ona. Mone lapse osallis u a myös e ilai- seen ke ho oimin aan. Näiden las en hoi o- ja kas a uskokemuksis a iede ään hy in niukas i. Myöskään las en oimijuuden monipol isuus ei ule a kisessa elämässä useinkaan kuulluksi. Tämä joh uu usein sii ä, e ä huoles u- nee anhemma ja kas a aja si uu a a las en aja ukse puhumalla heidän puoles aan. Sen sijaan, e ä aikuise olisi a kiinnos unei a sii ä, mi ä lapse osiasiassa eke ä , poh i a ja aja ele a , he keski ä ä huomionsa siihen, minkälaisia las en ja nuo en ekemis en ja aja us en pi äisi olla. (Ruckens ein 2013.) Lapse o a edelleen pikemminkin oiminnan koh ei a kuin i se oimijoi a. Va haiskas a uksen ken ällä 72 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) on osin py i y kehi ämään las en aiku usmahdollisuuksia a hais- kas a uksen a keen ja ympä is öön. On kui enkin posi ii is a, e ä u kimuksessa on ale u kehi ää e ilaisia oiminnallisia mene elmiä lapsen äänen a oi amiseksi. On myös yhä yleisempää, e ä las en u kimises a on sii y y las en kanssa u kimiseen. Käsi ykse sii ä, mi ä lapsen äänellä a koi e aan, o a kui enkin e iä iä. Yh ääl ä esi e ään, e ä meidän on mahdollis a a- oi aa lapsen ai o ääni, hänen sisimmä kokemuksensa ja un eensa. Toisaal a lähde ään liikkeelle aja ukses a, e ä lapsen ääni on uo o ai- ku uksen ulos a. Täs ä näkökulmas a kaikessa las en kuulemisessa on kyse pikemminkin me ki ys en muodos amises a omassa ilanneyh- eydessään. Tu kijan ja anhemman as uulle jää ämän me ki ys en muodos umisen p osessin ulkin a. (ks. Alasuu a i, Ka ila, Alila & Eskelinen 2014.) Uusi, 1980-lu ul a oimis unu lapsuuden u kimus ko os aa lapsen sosiaalis a oimijuu a sekä heidän kykyään analysoida ympä illä ole aa maailmaa. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi on a i ioinu , edelly ää, e ä las a ulee kuunnella hän ä koske issa asioissa (YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989). Yksi apa lisä ä ym- mä ys ämme las en hy in oinnis a ja huomioida hänen osallisuu ensa onkin o aa lapse mukaan u kimushankkeisiin. Maailman a aaminen las en näkökulmas a a koi aa kui enkin si ä, e ä lapsiläh öisyyden pe iaa een ulisi o eu ua u kimuksissa monialaises i: niin u kimus- kysymys en alinnassa, aineis on ke uume odeissa, aineis on analyy- sissä kuin myös ulos en käsi eellisessä ulkinnassa (Alanen 2009). Joh opää ös Las en hy in oin i on moniulo einen ja aikeas i aja a a ilmiö. Tämä jo siksi, e ä hy in oin iin lii yy paljon yksilöllisiä ja ilan eisia ekijöi ä ja oisaal a ’’in es oinni ’’ las en hy in oin iin o a ule ai- suus alin oja. Hy in oin i ase uu monenlaisiin kehyksiin: oimme lähes yä hy in oin ia ma e iaalis en eh ojen näkökulmas a, a kas ella 78 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 79 ku inpi oa) apah uu pe heessä, mihin kas a us ie eellinen u kimus on kiinni äny huomio a ja mis ä sosiaali ie eellinen u kimus aas aikenee. Auk o i ee in muodos umisen u kimus on usein ollu su- kupuolineu aalia ku en pe in eellinen kas a us ie eellinen u kimus yleensäkin. Pe heessä ai koulussa anne un kas a uksen yyli jao el- laan salli aan ai älinpi ämä ömään, ohjaa aan eli au o i a ii iseen sekä au o i aa iseen. Keskus elu on läh eny liikkeelle au o i aa isen, jäykän ja käsky ä än, anhemmuuden k i iikis ä, ja sen as akoh ana näh iin salli a anhemmuus (Baum ind 1988). Myöhemmin salli as a anhemmuudes a on e o e u älinpi ämä ön kas a us yyli, joka on aiheu anu yh eiskunnallis a huol a, esime kiksi puhe a hukassa ole as a anhemmuudes a. Lähes kaikki u kija pi ä ä au o i a ii- is a eli jämäkäs i ohjaa aa ja jous a aa kas a us yyliä pa haimpana. Se on puoles aan au o i aa isen ja salli an kas a us yylin älimuo o ai yhdis elmä. Se pi ää sisällään aikuisen jämäkkää ohjaus a, mu a jä ää sijaa myös lapsen ai nuo en i semää äämisoikeudelle. Las en ja nuo en pahoin oin ipuhe syn yi laman aiku uksis a ja eskaloi ui uosi uhannen aih eessa. Esime kiksi Mi ja Sa ka ja muu (2011) kysy ä , miksi lapse ja nuo e o a he ä änee niin paljon amma ilais en ja pää äjien huol a noin pa inkymmenen uoden ajan. Julkinen huolipuhe ei sellaisenaan oimi odellisuuden indikaa o ina. Lapse ja nuo e ei ä oi nykyään e i yisen huonos i ilas ojen mukaan ei ä kä ole ’’ennennäkemä ömän pahan apaisia’’, ku en Timo Ha ika i ki jassa ki ey ää. Vas aus oisi löy yä hallinnan a an muu okses a, joka ilmenee nuo en elämän ki is y änä sää e- lynä. Pohjoismaisen osallis a an lapsi- ja nuo isopoli iikan innalle on syn yny joukko kyseenalaisia ku inpidollisia oimia, jo ka kumpua a uuskonse a is isis a aa eis a ja uuslibe aaleis a käy ännöis ä. Nuo ia ka so aan ka ego iana e äänlaisen ’’ iskilinssin’’ läpi ja iskejä halli aan ’’ u allisuus alkoilla’’. Ku i oma nuo e oi a joukkona uha a muun yh eiskunnan u allisuu a. Kun aloin pe eh yä sukupol ien äliseen uo o aiku ukseen ja aikuis u an/aikuis uneen lapsen pe hesuh eisiin, en yllä äen löy äny - kään juu i mi ään aiempaa u kimus a lapsuuden pe heen näkökul- 80 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) mas a. Suomessa a os e aan monis a muis a kul uu eis a poike en las en a hais a i senäis ymis ä jopa niin, e ä aus ape heiden e o häi y e ään. Ongelmallise pe hee kyllä unnis e aan ja usko aan, e ä niis ä nuo en olisikin syy ä pääs ä e oon. Ei ole ihme, e ä (esime kiksi adop oidu ) nuo e e si ä kin niin sano us i juu iaan. Las a i senäis e äessä ja yksilöllis e äessä on pe hekon eks i jää- ny aus alle u kimuksen lisäksi joskus myös hy in oin i al iollisessa au amis yössä. Kun py kimyksenä on yksilöllis ää las a, saa e aan jopa nos aa lapse /nuo e ohi anhempiensa, ikään kuin pelas aa heidä anhemmil aan, ja samalla aja ellaan anhempien epäonnis u- neen. Rii ake u Kal iala-Heino ja Sa i F öjd (2008) äi ä ä , e ä suomalainen e eydenhuol ojä jes elmä yksilöllis ää nuo a ja sallii lapsen i semää äämisoikeuden, eu ooppalaisessakin e ailussa, ai an liian a hain. Yleises i nuo en kas a a apaus on samalla lisänny ongelmanuo en kon ollia ja hallin aa. Näillä e äillä yh eiskun aan Onko pe he u kimuksen ja nuo iso u kimuksen käy ämis ä käsi eis ä siis apua, kun aja ellaan nuo en in eg oi umis a yh eiskun aan? Edellä hahmo e u u kimus eema ku anne a , minkälaisilla pe heen ja kou- lun an amilla e äillä las en ja nuo en usko aan sel iä än aikuisuu een. E ää , joi a oidaan ku sua myös aloudelliseksi, kul uu iseksi ai sosiaaliseksi pääomaksi, muodos u a ennen kaikkea las en ja nuo en e eydes ä ja hy in oinnis a. Tä kei ä o a myös auk o i ee isuh ee ja osallisuus aido , kyky si ou ua sekä aalia omia e ä kunnioi aa ois en oikeuksia ja käy äy yä as uullises i. Kun mie i ään aikuis u ien nuo en suhde a yh eiskun aan ja yöelämään, esiin nousee ja ku uuksia ja ka koksia. Nuo en i senäis- äminen ja osallis umis ai ojen ope aminen o a ilmeisen ä kei ä almiuksia ( yöma kkina-)kansalaisuuden kannal a. Suu in ka kos mieles äni lii yy pe heen ja yh eiskunnan ky kökseen: demok a isoi- 80 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 81 u assa pe heessä opi u pelisäännö ei ä päde yöelämässä. Nuo en sosiaalis amis a yh eiskun aan pide ään koulun eh ä änä, mu a koulu uspoli iikka ja yöpoli iikka o a a sin e äällä oisis aan. Jos koulu us ja yöelämä ei ä koh aa, ielä huonommin koh aa a pe he ja yöelämä. Yh eiskunnan in eg aa io a ja ja ku uu a hankaloi aa, jos sen ins i uu io ei ä keskus ele. Pe he nähdään kas ualus ana, joka on ehny eh ä änsä aikuisuu- den kynnyksellä. Nuo i aikuinen ponnis aa iippuma omana yksilönä sii ä i o essaan, eikä lapsuuden pe heellä nähdä ole an me ki ys ä ennen kuin nuo i aikuinen pe us aa oman pe heen. Pikkulapsi ai- heeseen on panos e u hy in oin i al iollisessa au amis yössä paljon, mu a mu osiän jälkeen nuo en ja heidän anhempiensa nähdään ikään kuin pä jää än omillaan. Sukupol ien älinen uo o aiku us jää apojen ja adi ioiden a aan, mis ä seu aa, e ä pe heeseen lii - y ä e ia ois a a mekanismi o a suu immillaan. Kuinka paljon e oa a kaan uki iippu aisen nuo en e ää keskiluokkaisen nuo en e äis ä? Vau aammille pe heille mahdollinen, aikuis umisen ie ä asoi a a cu ling- anhemmuus me ki see esime kiksi (ennakko)pe- in önä saa a aa omis usasun oa. Tuki iippu aisen lapsen anhempi puoles aan a us aa las aan salaa, sillä esime kiksi oimeen ulo ues a pienikin anne u a us us ähenne ään. Nyky-yh eiskunnassa keski-ikäis en anhempien ja mu osikää ai sii ymä aihe a aikuisuu een elä ien las en suhde on oikeas aan pisin jakso anhemmuu a. Kui enkin ain pikkulapsi aihe on ohjeis e u asian un ija iedolla oisin kuin mu osikä ai aikuis umis aihe. On a ioi u, e ä pe heen me ki ys ulee ielä kas amaan hy in oin i- al ion apau uessa. Pe heellä ja pe hekäy ännöillä on me ki ys ä sii ymä aiheessa aikuisuu een, jos ei konk ee ises i niin ainakin me a o isella asolla. Jos aja ellaan nuo en maailmalle läh öä ja aus ape hees ään i au umis a kas a us yylien (ks. Baum ind 1988) alossa, ohjauksen puu uminen aikuisuu een sii ymä aiheessa me ki see älinpi ämä- ön ä kas a us yyliä. Työelämä elää äysin omaa elämäänsä ja e i yises i 82 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) nuo en yöma kkinoilla pä e ä iidakon lai . Suunni ellu koulu us- leikkaukse ei ä myöskään ke o mal is a ule aisuuden suunni elussa ja siihen a au umisessa. Välinpi ämä ömyy ä ilmen ää se, e ä nuo ille a jo aan nolla- yösopimuksia, uok a yö ä, ha joi elujen ke ju uksia ja pä kä öi ä. Työpaikoilla, joissa on o e u löysä pois eikä kenelläkään ole aikaa opas aa ha joi elijoi a ai mui a no iiseja, nuo e aikuise o a jopa hy- äksikäy ön aa assa. Mu osikäis en hallinnas a u u nuo en demo- nisoin i ja epäily joukkona oi ja kua pi källe aikuisuu een: aja ellaan e ä ’’gene a ion x/y/z’’ ei osaa mi ään. He ei ä osaa myöskään aa ia oikeuksiaan. Esime kiksi kaupan alan ke ju e u nolla yösopimukse oi a joh aa pi ki yneeseen aikuis umiseen ku en ilan eessa, jossa 29- uo ias nuo i nainen käy syömässä ko ona ja isä maksaa ajoi ain uok an. Haas a elu ilan eessa hän osin ke oo nais apaises i ole an- sa yy y äinen yösuh eeseensa (Ju én 2014). Työelämän käy ännö o a sukupuoli unei a mu a u kimuksen käy ämä käsi ee usein sukupuolineu aaleja. Ja ku uuden kannal a nuo en in eg oin i yh eiskun aan ja yö- elämään aa isi kas a us yö ä ja ohjaus a, siis mal ia. Kaikki ie ä ä hu i a an innas uksen pe he- ja yöelämän e ilaisuudes a. Monen yöpaikan kei iössä lukee ’’äi isi ei ole äällä öissä’’ kielien sii ä, e ei kukaan hemmo ele ja passaa, aan on suo iudu a a i se. Pe heen nähdään oimi an naii in lapsiläh öises i: lapsen e u on e usijalla eikä hänel ä saa aa ia mi ään. Työelämäs ä sen sijaan puu uu kaikenlainen huolenpi o. Löy yisikö yöelämäs ä mode neja yh eiskunnallisia isiä ai äi ejä ähän ohjaus eh ä ään? Kukaan ei ie enkään halua äi iä/ anhempia yöpaikalle, mu a uudenlainen sukupol ien dialoginen uo opuhelu au aisi nuo en in eg oinnissa. Sen oi sisälly ää oppisopimuksiin, ha joi eluun ai men o oin iin. Nuo en aikuis en suhde yöhön on u kimus en mukaan muu umassa, ei ä kä he hy äksy kaikkia eh oja. Mu a onko ämä ku inpidollinen ongelma ai me kki nuo en yöelämää uudis- a as a aja elus a? Työelämän ohjaus yylinä pi äisi olla se jämäkkä mu a jous a a ohjaus, mieluummin kuin käsky ys. 82 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 83 Nuo en ongelma on myös yh eiskun apolii ises i ha ai u, mu a mi en oimia iisaas i ja mal illa? Sauli Niinis ön ’’pien en asioiden’’ kampanja py ki lisäämään puu u aa uo opuhelua suku- pol ien älillä. Ta i aan kui enkin jä eämmä asee aken eellisen kuilun yli ämiseen. Ke ään ei saisi pääs ää pu oamaan ulkopuolelle, nii äkään, joilla ei ole ukea an a aa ja esime kkiä näy ä ää pe he ä aus alla. Nuo iso akuu py kii idea asolla ohjaa aan, jämäkkään ja nuo en oikeuksia kunnioi a aan kas a uso eeseen. Sen o eu u- mis apa on kui enkin au o i aa inen ja ankaise a, sillä mukana on kyyky ys ä, pelkoa ja epäluo amus a nuo ia koh aan. (Ha ika i 2014.) Silloin ei as a a kysymykseen, halu aanko kaikkien nuo en, myös niin sano ujen uki iippu ais en, osallisuu a. 84 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) TYÖTÖN JA KOULUTTAMATON SYRJÄYTYNYT – VAI OSAAVA JA AKTIIVINEN NUORI? Ka i a Snellman & Pauliina Leh onen & Lina Van Ae scho Julkisessa keskus elussa nuo en yh eiskunnallises a sy jäy ymises ä ei ole mää i el y, mi ä nuo en yh eiskunnallisella sy jäy ymisellä lopul a a koi e aan ai millä k i ee eillä si ä a ioidaan. Nuo en ase aminen iskikehykseen on ha haanjoh a aa, sillä monien mi a eiden mukaan nuo e oi a ny pa emmin kuin aiemmin. Ongelma on pikemmin yh eiskunnan ak i oin ipoli iikassa ja hy in oin ipal eluissa, jo ka ei ä aina unnis a nii ä nuo ia, jo ka o a a un a peessa ai ei ä pys y a - joamaan nuo en henkilökoh aisiin a peisiin ää älöi yjä oimenpi ei ä. Nuo e luoki u a ää in pe us ein Julkinen keskus elu on luonu ku aa nuo en yh eiskunnallises a sy jäy ymises ä yh enä keskeisimmis ä nykypäi än huolenaiheis a. E i- yises i koulu uksen ja yöelämän ulkopuolella ole a nuo e nähdään ällä he kellä sy jäy ymis aa assa ole ana iski yhmänä (Eduskunnan a kis us aliokun a 2013). E ilaisissa sel i yksissä ja apo eissa on ky- 84 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 85 sy y, kei ä o a kymmene uhanne pudonnee ja kadonnee nuo e ja mi ä he eke ä (My skylä 2011). Nuo isolain mukaises i nuo iksi mää i ellään alle 30- uo iaa . Nuo en sy jäy ymises ä ai osallisuudes a puhu aessa ulisi mie iä a kemmin, mi ä yh eiskunnallisella sy jäy ymisellä, samoin kuin yh eiskunnallisella ak ii isuudella, ylipää ään a koi e aan ja millä keinoin nii ä a ioidaan. Nuo en sy jäy ymisen yleis äminen luo ha haanjoh a an ku an nyky ilan ees a, sillä monien mi a eiden mukaan nuo e oi a jopa pa emmin kuin aiemmin. Ongelma on pi- kemmin yh eiskunnan ak i oin ipoli iikassa ja hy in oin ipal eluissa, jo ka ei ä as aa nuo en a pei a. Yh ääl ä nii ä nuo ia, jo ka o a a un a peessa, ei aina unnis e a. Toisaal a aas pal elu ei ä as aa nuo en henkilökoh aisiin a peisiin. Las en ja nuo en luoki elu e ilaisiin iski yhmiin alkaa jo a - hain lapsuudessa. Riski ekijöiden unnis amisella on oki paikkansa. Nii ä ka oi amalla oidaan kohdis aa kas ua ja kehi ys ä uke ia oimenpi ei ä sekä koe aa asa a e oja yksilöiden ja yh eisöjen älillä. Tä keää olisi kui enkin muis aa, e ä yleinen nuo en hy in oinnin lisääminen on e i asia kuin yksilön ongelmien a kominen. Kun y i e- ään au aa yksilöä, on ä keä ie ää, mikä on huolen koh eena ole an nuo en elämän ilanne kokonaisuudessaan, mi kä o a hänen oma a oi eensa ja oma käsi yksensä a un a pees a. E ilaise au amiseen a koi e u oimenpi ee saa a a joskus leima a ja oimia ennemmin ongelmia ko os a ina kuin nii ä lie en ä inä, e enkin jos yksilön omiin ah uuksiin unohde aan kiinni ää huomio a. Tällöin on aa ana, e ä uusien asioiden y i äminen y eh yy epäonnis umisen pelkoon. Lapsuuden ja nuo uuden aikaise sosiaalise ongelma , huono koulumenes ys ai yö ömyys ei ä a koi a, e ä henkilö olisi passii i- nen, aido on ai ulkona yh eiskunnas a. Usein ällaise asia kui enkin saa a a esime kiksi koulussa, e eydenhuollon ai yö oimapal e- lujen pii issä leima a nuo en sy jäy yneeksi ai sy jäy ymis aa assa ole iksi. Koska nuo en oma aja ukse ja käsi ykse mahdollisis a ongelmis a ja a un a peis a ei ä äl ämä ä koh aa sy jäy ymisluoki - elua, on mahdollis a, e ä ukea a i se a ei ä saa apua. Jos nuo i jää 86 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) pal elujen pii issä koh aama a ihmisenä, myös e ey ä, koulu us a ai yöllis ymis ä edis ämään a koi e u pal elu kohdis u a ää in ai nuo i ei edes käy ä nii ä. Rauno Pe ula (2015) o eaa äi öski jassaan, e ä nuo e ei ä ällä he kellä ule a peenmukaisella a alla au e uiksi, aikka sy jäy y- misen ehkäisyyn käy e ään paljon esu sseja. Sy jäy yneiden luoki elu joidenkin yksi äis en ominaisuuksien kau a oi jä ää huomioima a mui a nuo en hy in oin iin lii y iä ekijöi ä ai ohja a oimenpi ei ä myös sellaisille, jo ka ei ä nii ä a i se. Esime kiksi yö ön oidaan el oi aa ak i oin i oimenpi eeseen, jos a hän ei koe hyö y änsä. Jä jes elmä oi ulki a osallis umishalu omuuden ihmisen passii i- suudeksi ja i au umiseksi yh eiskunnan no meis a. Sen sijaan hy iä kokemuksia on oimenpi eis ä, joissa nuo i saa a peeksi ie oa e i aih oehdois a ja pääsee aiku amaan oman u apolkunsa aken u- miseen. Omien ai ojen kehi äminen i selle mieluisassa paikassa uo onnis umisen kokemuksia ja an aa mahdollisuuksia aiku aa omaan elämään haluamallaan a alla. Me in ja Annin a ina Esi ämme seu aa aksi kaksi esime kki apaus a, jo ka on akenne u osi a inoihin pe us uen. Me i on 18- uo ias lukiolais y ö, jo a on aina pide y hy änä oppilaana. Me i on luoki el u ak ii iseksi ja in eg oi uneeksi nuo eksi, sillä hän pä jää hy in koulussa ja hänellä on ys ä iä ja pe he ä. Kui enkin Me i ais elee elämässään. Me in on aikea ke oa aikuisille, mi en pahal a hänes ä un uu. Hänellä on ah a mielly ämisen halu ja a e osoi aa, e ä hän pä jää. Me i on mielly ä ä oppilas eikä hän pu a pahaa oloa muihin. Vihan hän kohdis aa i seensä: hänellä on epä e e suhde syömiseen, ja hän koe aa helpo aa oloaan iil elemällä i seään. Me in pyyn öjä a us a ja ues a ei unnis e a kii eellisiksi, koska häne a ioidaan in eg oi uneeksi ja ak ii iseksi. Kui enkin Me in lähellä ole a ihmise o a hy in huolissaan y ön jaksamises a, ja he 86 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 87 oi o a hänen saa an apua ennen kuin on liian myöhäis ä. Nuo en kohdalla psyykkinen pahoin oin i ei näy pelkäs ään ko iin jäämisenä, aan mieliala oi a muu ua nopeas ikin, aikka nuo i oi pys yä osallis umaan ak ii ises i e i oimin oihin. Välillä saa aa olla hy iä päi iä ja älillä un uu, e ä kaikki omah aa. Anni on 20- uo ias yöelämän ja koulu uksen ulkopuolella ole a nuo i ilman oisen as een u kin oa. Hän on ollu alaikäisenä las en- suojelun pii issä u a oman pe he ilan een akia. Anni on aloi anu pa i amma illis a u kin oa, mu a hän on jä äny ne kesken, koska ne ei ä ollee hänelle sopi ia aloja. Hän on ohkea nuo i nainen ja sanoo älillä i anomais en mieles ä asia liian suo aan. Kun Annis a ki ja uja ie oja lukee, hänen oisi ulki a ole an iskeillä leima u ja sy jäy yny nuo i. Vah a ah oisena henkilönä hän ei ole suos unu kaikkiin a jo uihin oimenpi eisiin, ja pape eissa näy ää sil ä, e ä hän olisi ak i oinnin a peessa. Kui enkin, jos näkee Annin oimi an a kielämässä ie ämä ä hänen aus aansa, oisi ku i ella puhu a an ai an e i ihmises ä. Anni on hy in ak ii inen nuo i nainen, jolla on u a a oi ei a ihmis yön pa issa. Hän on pienes ä as i au anu mui a ihmisiä ja on ko aama on uki monelle. Hän myös ekee paljon apaaeh ois yö ä ja osallis uu nuo isokeskuksen ohjaajien apuna apah umien jä jes- ämiseen. Lisäksi hän pi ää läksyklubia alakoululaisille. Hän myös oimii asuinalueensa nuo en pal elujen kehi ämishankkeessa ja hänen kau aan moniin u kimuksiin saadaan sellaisia nuo ia, joi a ei muu en a oi e a. Annis a ulisi lois a a yön ekijä ihmis en pa issa, mu a hänen pis eensä ei ä ole ii änee läpäisemään pääsy aa i- muksia. Jos Annin ekemä yh eiskunnallises i a okas yö unnus e - aisiin ja huomioi aisiin i allises i, hänen mahdollisuu ensa pääs ä haluamalleen alalle kas aisi a . Vää in unnis amisen akia hänelle on kui enkin ehdo e u ak i oin i oimenpi einä aih oeh oja, jo ka ei ä ue hänen a oi ei aan. 88 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Nuo e omien a peidensa asian un ijoi a Me in ja Annin a ina osoi a a , mi en usein i anomaismaailmassa nuo en elämää pääs ään ka somaan ain ie ys ä näkökulmas a. Se hankaloi aa kokonaisku an syn ymis ä. Laadi u ohjee ja oimenpi- ee oi a olla yleispä e iä, eikä yksi äisellä yön ekijällä ole aina edes mahdollisuu a yksilöllisiin a kaisuihin. Annin apauksessa hallinnon jä jes elmä ei ä jous anee näkemään a kaisua, joka olisi ollu juu i kyseisen nuo en kannal a sopi in aih oeh o. Me in kohdalla, sen sijaan, y ön aus a hy in koulussa menes yneenä ja hy äs ä pe hees ä ule ana nuo ena sai amma ilaise suh au umaan hänen ilan eeseensa liian ke yes i. Hy in menes yneen oppilaan ongelmien sy yy ä ei unnis e u, aan aja el iin ilan een ole an ain no maalia nuo en ”kipuilua”. Annin esime kki ko os aa a e a jous a ammille aken eille. Osalle nuo is a oppiminen käy ännössä on ehokkain oppimisen muo o. Heidän ai onsa jää ä unnis ama a, jos ka so aan ain pe in eisellä koulunkäyn iope uksella saa uja nume oi a. On myös nii ä nuo ia, jo ka ei ä ole yökun oisia. He a i se a yöllis ämisen sijaan ilapäises i ai pi käkes oises i muu a ukea ja kun ou us a. Syy nuo en koulu ama omuu een oi a löy yä koulu as aisuudes a esime kiksi kiusaamisen akia. Voisiko nuo en ilanne a a kas ella poh imalla ongelmia enemmän yh eiskunnallisissa aken eissa kuin yksilöissä? Sen sijaan, e ä e si ään nuo is a ikoja, oi aisiin a kas ella, miksi jä jes elmä ei osaa as a a nuo en a peisiin sopi alla a alla. Sy jäy ymisen as apoolina pide ään yleensä ak ii isuu a, joka sisäl ää ie y k i ee i ja a o . Nuo en kohdalla nämä lii e ään usein pii eisiin, jo ka ko os a a nuo a koulussa hy in menes y änä yksi- lönä. Tällaisella nuo ella on jo sel ä suunni elma ja ko-opin opaikas a ja sen jälkeises ä yöu as a. Tämän käsi yksen kään öpuolena on sy - jäy yny , passii inen nuo i, jolla ei ole sel ää suunni elmaa elämänsä a alle ai joka haluaa elää ekemä ä mi ään. Tu kimuksessa on ko os e u a e a saada pa empaa ie oa sii ä, mi en yh eiskunnassa heikossa asemassa ole ien nuo en osallisuu a 94 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 95 Lepopaikka ’’B ahenken än laidalla Ha jussa asu an Maija Ee olan, 84, kilo- me in mi aisen kauppa eissun a elle ei sa u yh ään penkkiä, jolle oisi is ah aa lepäämään. Tasapainohäi iös ä kä si ä ou a is ah aisi mielellään kä elyllään ka selemaan kaupungin ilinää ja unnus e- lemaan omaa oin iaan.’’ (Helsingin Sanoma 5.6.2014) Penkin ehkä ilmeisin me ki ys on le on mahdollisuus: penkki a joaa ai aiselle kulkijalle paikan, johon is ah aa lepäämään. Penkille oi is ua ke äämään oimia ja odo amaan, kunnes on mahdollis a jälleen ja kaa ma kaa. Pelkkä ie oisuus penkin olemassaolos a ja sijainnis a kulku- ei illä oi ehdä ma kan mahdolliseksi kulkijalle, joka on epä a ma jalkojensa ky ys ä kan aa pe ille as i. Näin penkki oimii mui a a jen ympä is öjä yhdis ä änä pis eenä, joka kanna elee ei iä kulkijalle. Taina Rajan i (1999, 17) on ki joi anu , e ä ’’kä ely on osuu a kaupunkiin, kaupungin a oimeen ja julkiseen ilaan’’. Lupaamalla lepo- paikan penkki mahdollis aa ai aiselle kulkijalle osallisuuden kaupun- kiin ja ekee näin julkises a ilas a a oimemman. Penkki on lu allinen lepopaikka, johon oi is ah aa ase uma a kenenkään ielle. Ilman lu allis a lepopaikkaa syn yy ilan ei a ja unne a, e ä on ois en iellä. Nopeas i aih u a liikenne alo , uuhka-ajan ipeä liikenne i a ja uuhkaise ke yenliiken een äylä oi a yön ää ai aisen kulkijan ulos kaupungis a. Penkki e ää ai aisen kulkijan ( akaisin) ois en pa iin. Vaikka penkillä is uminen oi olla lepohe ki, ei si ä ulisi aja - ella pelkkänä pysäh ymisenä ai he kenä, jonka a o mää i yy ain suh eessa sen mahdollis amaan ma kan ja kumiseen. Robe Snow ja Dennis B isse (1986) o a ki joi anee aukojen me ki ykses ä inhimilliselle hy in oinnille. Heidän mukaansa aukoja ei ulisi käsi - eellis ää oiminnan ka koksina – he kinä, jolloin mi ään ei apahdu. Sen sijaan auo o a osa sosiaalis a y miä ja ne lii y ä olennaises i henkilökoh aiseen ja yh eisölliseen hy in oin iin. Ne mahdollis a a inhimilliseen elämään pe us a alla a alla kuulu an ha ainnoinnin ja e lek ion. 96 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Elämysympä is ö Penkillä is umiseen sisäl yy myös lupaus elämyksellisyydes ä. Tähän on ii ei ä eks ini aloi a assa si aa issa, jossa haas a el a a esi ää oi een is ah aa penkille syömään jää elöä ja ka selemaan maisemia. Ki si Saa ikangas (2006) ki joi aa ele ys ä ilas a. Paika ja ila a- ken u a ma e iaalis en, inhimillis en ja ei-inhimillis en asioiden kokonaisuudes a, jo a ilassa liikku a ja siihen pysäh y ä ais ii. Is uessa suhde ympä is öön on e ilainen kuin kä ellessä. Ta kkaa aisuuden luonne muu uu pysäh yessä, kun ei a i se a oa ja äis ellä au oja ai oisia kä elijöi ä. Penkillä is u a kuulee ympä is önsä ääne , mais aa jää elön, ais ii uodenaikoja, ilmankos eu a, kesän lämpöä ja syksyn ki pey ä, näkee uohikon ja puiden ä ejä, akennuksia ja elä ien olen ojen – ihmis en, koi ien, pulujen ja muiden – läsnäoloa. Is uja oi an aa ympä is ön sekoi ua aja uksiinsa ja aja us ensa ympä is öön. Penkil ä käsin oi ase ua osaksi kaupunkiympä is öä: a kkailemaan, osallis umaan, näkemään. Osallisuus kaupunkiin, yh eisöön ja yh eiskun aan on myös ais iyh eisön osaksi ase umis a. Haas a elemani 84- uo ias nainen, joka oi oi oi ansa pysäh yä syömään penkille jää elöä ja ka selemaan maisemia, on omaishoi- aaja. Hänen a kis a liikkumis aan mää i ää pi käl i as uu puoli- son hoi as a. Hänen päi änsä o a usein niin äysiä, e ä jopa he ki penkillä kesken asioin ima kan me ki sisi ’’pu oamis a y mis ä’’, ku en hän haas a elussa si ä ku aa. Omaishoi ajan a jessa, jo a oisi ku a a pakko ah iseksi (Jokinen 2005), penkille is uminen saa aa pa haimmillaan oimia omana ilana. Se oi a jo a mahdollisuuden upo a omiin aja uksiin, kään yä koh i i seä, omaa elämänhis o iaa ja muis oja, aja uksia, un ei a ja un emuksia. Kun a ki on äynnä huolenpi oa oises a, on ällainen oma he ki luksus a. Sen me ki ys ä oi olla aikea käsi ää, jos ei as aa päi i äin oisen ihmisen hoi as a. 96 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 97 Koh aamispaikkana Penkki luo ilaa sosiaalisille suh eille ja kon ak eille. Jo penkillä yksin is uminen on sosiaalis a sekin. Penkil ä käsin ympä is össä ole ien ihmis en, eläin en, akennus en, luonnon ja apah umien ha ain- noiminen luo niihin suh een. Silloinkin kun sosiaalisuus on ihmis en keskinäis ä, ei sen a i se a koi aa ( ain) sanallis a keskus elua. Penkillä oi is ua kaksi oisilleen ie as a ihmis ä puhuma a oisilleen sanaakaan. Sekin on sosiaalinen apah uma. Penkki on paikka, jossa un ema oman ie een is uminen on sosiaalises i hy äksy yä. Penkille is ah amis a oi ulki a ku suna so- siaaliseen kanssakäymiseen, sillä se on jae u is uin jo a ei – ainakaan pääsään öises i – oi a a a i selleen. Koska penki o a nimenomaan julkisen ai puolijulkisen ilan is uimia, ei niille is uminen edelly ä lompakon a aamis a. Pysäh ymispaikas a ei a i se maksaa, eikä osallisuu a yh eiseen ilaan mää i ä käy e ä issä ole a a allisuus. Penkillä yhdessä is uminen on kui enkin luon eel aan äliaikais a. Vaikka ie een is u an kanssa ulisi aihde ua sanojakin, ei suhde ole si o a. On sosiaalises i hy äksy yä i o au ua keskus elus a silloin, kun on aika läh eä. Penkin a oimen luon een as akohdaksi kaupunki ilassa oisi aja ella yksi yisau oa. Au oilijan e is ää ympä is ös ään au on kuo i ja auh i. Penkille is uja on a oimempi ja al iimpi ympä is ölleen. Pen- killä is uessa pääsee ai jou uu kon ak iin ympä is ön kanssa sellaisena kuin se on, ilman e is ä ää ai suojaa aa kuo a. Pe iaa eessa penkki on kaikille a oin ila ja uo yh een e ilaisia ihmisiä ja ihmis yhmiä: ”Äi ini a asi aina askuunsa muu aman kolikon sil ä a al a, e ä pi i is ah aa penkille. Kolikon saa oi an aa si en penkkien lähis öllä pyö i ille lai apuolen kulkijoille. I selläni ei kolikoi a ole, kun ei ole penkkejäkään.” (Helsingin Sanoma 5.6.2014) Penkillä aken u a sosiaalinen suhde on muukalais en älinen suhde, ku en kaupunkilais en keskinäise suh ee apaa a olla. Vaikka em- 98 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) me si ä usein ule aja elleeksi, on muukalaisilla a aama on me ki ys kokemuksellemme maailmas a (Mo gan 2009). Heidän kanssaan kommunikoiminen – olipa kyse si en lyhyes ä sanan aihdos a ai ilmeiden, eleiden ja jae un kokemuksen kau a apah u as a kommu- nikaa ios a – uo meidä kuulumisen e kos oihin. Tun ema omien läsnäolo julkisissa ja puolijulkisissa iloissa uo paikan kokemukseen jo ain aikeas i mi a a aa, mu a kokemuksellises i olennais a lisäa - oa. Ko iin pala uaan un ee käyneensä ’’ihmis en ilmoilla’’. Ennen kaikkea muukalais en keskinäisissä suh eissa aken uu myös yh eisöjen ja yh eiskun ien kannal a me ki ä ää luo amus a. E ilais en ihmis en uleminen yh een uo aa pa haimmillaan mah- dollisuuden empa iaan, ymmä ykseen ja he ki äiseen yh eisym- mä ykseen. Tämä ei a koi a, e ä yhdessäolon a i sisi olla siis iä ja sä ö ön ä. Penkillä is uessa oi jou ua koh aamaan myös elämän ja yh eiskunnan a jopuolia, ku en alkoholismia, mielen e eysongelmia, ku juu a ja köyhyy ä. Vaikka päihde iippu uus usein on inhimillinen ja yh eiskunnallinen agedia, ei iippu uuden näkeminen äl ämä ä suinkaan ole huono asia. Inhimillisen elämän ki jon koh aaminen uo pa haimmillaan mukanaan mahdollisuuden empa iaan. E is äy- yminen yh eisös ä ja yh eiskunnas a sen sijaan oi uo aa pelkoa un ema on a koh aan (Koskela 2009). Kenen olohuone, kuka saa näkyä? Osallisuuden näkökulmas a penki eke ä kaupunki ilassa muu akin kuin mahdollis a a ai ais en kulkijoiden kaupunki ilaan osallis u- misen, elämykse ja koh aamise . Penkil ä ei ain nähdä ja huomioida ympä is öä, aan penki myös luo a mahdollisuuden ulla nähdyksi ja huomioiduksi. Osallisuu a ja kon ollia julkisessa ilassa oi a kas- ella ei ain penkil ä is ujas a käsin aan ka selemalla, ke kä penkillä is u a – ai kenen siellä suo aisiin is u an. Vanhois a ihmisis ä on sano u, e ä he o a näkymä ömiä. Tällä on ii a u anhuuden ja aihnaisuuden näkymä ömyy een 98 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 99 nuo uu a ihannoi assa kul uu issa. Tiina Suopajä i (2014, 345) on ki joi anu , mi en iäkkää ihmise pelkällä läsnäolollaan haas a a kaupunki ilaa nuo en ai yöikäis en kulu ajien al akun ana. Van- hojen ihmis en näkyminen ka uku assa muis u aa, e ä kaupungilla kuljeskelu ja lanee aus o a myös anhan ihmisen oikeus ja mielihy än lähde. Penki uo a si en osalliseksi kaupunkiin ihmis yhmän, jonka elämä on aa assa ypis yä ko iin liikkumiseen lii y ien ajoi eiden myö ä. Penki eke ä kaupungis a ai aiselle kulkijalle mahdollisen ja oikeu e un oleskelun ympä is ön. Vanhojen ihmis en kohdalla oi aja ella, e ä penki eke ä näky- äksi näkymä ömyyden uhan alla elä än ihmis yhmän. Penki lisää ä kui enkin e ään oisenkin ihmis yhmän näky yy ä kaupunki ilassa. Tämä yhmä o a päihdeongelmaise : alkoholis i ja sekakäy äjä . Heidän ongelmansa ei ole niinkään näkymä ömyys aan liiallisena ja ongelmana pide y näky yys julkisessa ilassa. Päihdeongelmaisiin e a una iäkkää ihmise o a huomaama on, mu a kui enkin sa- lonkikelpoinen yhmä. Ko ikaupungissani Tampe eella käydään aika ajoin kä jekkääksi yl y ää keskus elua Keskus o in penkeis ä. Kaupungin keskeisimmällä paikalla sijai se a penki kun o a muodos unee myös päihde iippu- ais en kokoon umispaikaksi. Penkkien ’’ympä ille keski yy paljon häi iöi ä’’, ki joi aa Aamuleh i (21.8.2014) ja niiden sii ämis ä on suunni el u. Penkkien sii ämis ä auhdi aa niiden o eaminen liian ma aliksi anhoille ihmisille is ua. Kesällä 2015 penki pysyi ä paikoillaan, mu a kaupunki palkkasi kaksi poliisia pi ämään kaupungin pa aa ipaikan siis inä. Keskus o illa kokoon u ia päihde iippu aisia on ku su u ’’ihmis oskiksi’’, ja heidän pois amis aan kaupunkilais en ”yh eises ä olohuonees a” (Aamuleh i 2.8.2012) on aadi u. Tampe een Kokoomuksen kun a aaliohjel - massa (2012) ei puhu a ihmis oskis a, aan ii a aan ’’ilmiöön, joka on pesiy yny ’’ Keskus o in ohella myös kaupungin kä elykaduille ja puis oihin. Vaikka ihmis oskien sijaan ’’ilmiös ä’’ puhuminen kuulos- aa ensi alkuun ähemmän loukkaa al a, kalskah aa ”pesiy yminen” si enkin ikä äs i. Ai an kuin puhu aisiin kaupunkia ai aa as a 100 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) loises a. Keskus o ia koske aa mediakeskus elua analysoinu Tuija Pe ell (2013) ki joi aa, e ä päihde iippu ais en mää i yminen keskus elussa ihmis oskina ja jä jes yshäi iönä ohjaa huomion ilmiön yh eiskunnallis en syiden sijaan sen näky iin seu auksiin, pin aan. Samalla uh eis a ehdään syyllisiä. Kaupunki u kija Timo Kopomaan (2014) mukaan kaupunki b ändää i seään julkis en ilojen kau a, mikä mää i ää päihdeongel- mais en penkkien käy ön ongelmaksi. Päihdeongelmais en läsnäolo on epämielly ä ä sä ö kiil oku assa. Yh einen olohuone ei si en olekaan kaikkien kaupunkilais en yh einen, aan ainoas aan niiden, jo ka osaa a , kykene ä ja suos u a elämään sii os i. Mu a kenen oimme ole aa ie ä än aikaa yh eisessä olohuo- neessamme, kun hy in oin ipal eluja ja ku as i leika aan? Sekakäy ä- jien – jo ka o a yksi Keskus o in näky immis ä ihmis yhmis ä – a kea u kinu Jussi Pe älä (2011) on huomau anu , e ä huumehoidon ka simisen myö ä sekakäy äjä ule a yhä selkeämmin näkymään ka uku assa. Missä moniongelmais en ihmis en oikein pi äisi olla, jo a he ei ä häi i sisi kaupungin mui a asukkai a läsnäolollaan? Jossainhan on asunno oman päihdeongelmaisenkin olohuone ol a- a. Hänellä ei ylipäänsä ole omaa olohuone a, jossa le ä ä askaan päi än jälkeen. Eikö siksi oisi aja ella, e ä hänellä on i se asiassa pol a ampi a e olohuoneeseen julkisessa ilassa kuin ipein askelin yös ä ko iinsa kii uh a alla palkansaajalla? E äs Keskus o illa aikaansa ie ä ä asunno on mies o eaa: ’’Is un ässä ja ku as i, mi ä ny joskus käyn ka koasemalla. Keskus- o i on mun olohuone ja au a ieasema makuuhuone.’’ (Aamuleh i 2.8.2012) Oikeus julkiseen ja omaan ilaan Sosiaalipoli iikalla on syn yajois aan läh ien ollu me ki ä ä eh ä ä hy än elämän edelly ys en luomisessa ja asoi amisessa e i äes ö- 100 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 101 yhmien älillä. Hy ää elämää on sosiaalipoli iikassa pe in eises i aja el u oimeen ulon, asumisen ja e eyden ylläpi ämisenä. Myös kaupunkisuunni elulla luodaan aineellisia edelly yksiä hy älle elä- mälle. Suunni elulla luodaan ai iedään ilaa yh eiskunnan jäsenil ä: samalla kun oisille luodaan ilaa osallis ua, py i ään ois en osallis- umis a ajaamaan. Penkkien ä key een ja kaupunki ilan käy e ä yy een on jossain mää in he ä y, mikä käy ilmi Sosiaali- ja e eysminis e iön ja Kun- alii on uusimmas a anhuspal elujen laa ua koske as a suosi ukses a (STM 2013). Siellä pe äänkuulu e aan jalankulun mahdollis a ia ei ejä ja le ähdyspaikkoja e enkin anhojen ihmisen a jen helpo - amiseksi. Tämä on hy ä esime kki sii ä, e ei iäkkäiden osallisuu a uke an sosiaalipoli iikan a i se aina ai kaikil a osin olla kallis a. Osallisuu a oidaan ukea pienillä ja konk ee isilla asioilla, kunhan kaupunkiympä is ön käy e ä yy een pe ehdy ään e i käy äjä yhmien a peiden näkökulmas a ja hei ä kuunnellen. Penki uo a oisaal a näky iin sosiaalipoli iikan epäonnis umis a hy än elämän edelly ys en luomisessa esime kiksi päihdepoli iikassa, asunno omuuden ongelman a kaisemisessa ja muussa huono-osai- suuden lie i ämisessä. Penkkien ja niillä is u ien, ongelmallisina pide yjen ihmis yhmien pois aminen julkises a ilas a ei a kaise näi ä yh eiskunnallisia ongelmia. Penki ei ä ole päih eiden käy ön syy. Sen sijaan ne uo a näky iin yh eiskunnallis a odellisuu a sel- laisena kuin se on. Ne pako a a ka somaan hy in oin ipoli iikan aukkojen ja epäonnis umisen inhimillisiä seu auksia. Ne pako a a mei ä ka somaan oisiamme silmäs ä silmään. Penkkien hä i ämisen ja poliisipa ioiden lisäämisen sijaan u- lisi ah is aa sosiaalipoli iikan edelly yksiä u a a kaikille ihmisille ihmisa oinen elämä ii ä ällä oimeen ulolla ja asunnolla sekä un- sailla ja helpos i a oi e a illa päihde- ja mielen e eyspal eluilla. Poliisi al ion sijaan a i semme julkisen ilan, joka luo koh aamisia, luo amus a ja inhimillisyy ä e i ihmis yhmien älille ja madal aa niiden älisiä aja-ai oja. 102 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) TYÖTTÖMYYDEN SANKTIOINNIN SIJAAN AKTIIVISUUSLISÄ YHTEISKUNNALLISESTA TYÖSTÄ Sa u Ojala Aina, kun alous- ja si ä myö ä yh eiskun apolii inen ilanne ki is yy, alka a syy ä ä so me kohdis ua yö ömiksi jou uneisiin ihmisiin – nii- hin, joilla on ähi en mahdollisuuksia aiku aa ilan eeseen. 1990-lu un laman jälkeen polii inen eak io yö ömyyden kas uun on ollu pu kaa inhimillis ä sosiaali u aa ja lisä ä sank ioin ia. Miksi me epäilemme yö ömän mo aalia niin ko in, e ä olemme ins i u ionalisoinee mo- aalisen uomiomme yh eiskun apolii iseksi jä jes elmäksi, sosiaali- ja yö ömyys u an sank ioiksi? Pako ei ä läh ökoh aises i lisää osallis- umis a aan heiken ä ä si ä. Emme kui enkaan halua enää akaisin yölai os a – emmehän? Sank ioin i kä jis yi jo ke an yölai oksiksi as i 1800-lu un puoli älin jälkeen maaseu uelinkeino alkoi a ähe ä, mu a äes ö kas oi. Kaupungis uminen alkoi, mu a yö ä ei ii äny kaikille. Ale iin puhua ’’liika äes ös ä’’. Suu en ka o uosien aikana ja niiden jälkeen ihmis en ja yh eisöjen esu ssi ki is yi ä ää immilleen. 102 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 103 Lopul a moni keski yi pi ämään omas a lei äs ään kiinni, hen- kensä pi imiksi. Mo aalise asen ee hädänalaisia koh aan ko eni a , ja muu ui a ilkeiksi nimi yksiksi: ”kylänkie olaise ”, ”kylänhuo- no ”, ”is ukkaa ”, ”po s ua äki”, jopa ”loise ” (Jaakkola ym. 1994). Nälkä uosia seu anneeseen liikehdin ään ja sosiaalisiin ongelmiin eagoi iin pai si ko ene in, yksilöön kohdis u in a os eluin, myös yh eiskunnallisin iuken u in ase uksin. Suomen ai ais- ja si emmin köyhäinhoi oon uo iin jo 1800-lu- ulla Iso-B i annias a yö el oi e eli as ikkeellinen a unan o. Työ- kykyise iäs ä iippuma a alkoi a ehdä yö ä saamansa sosiaalia un e een kylien ai ais- ja myöhemmin köyhien aloilla, ’’ yöhuoneissa’’. Ensimmäisen ke an yh eiskunnan ase uksiin ki ja iin yösank io yökykyisille yö ömille jo uoden 1879 ai aishoi oase uksessa. I sensä ja pe heensä elä ämisen el oi ees a uli – sekä kul - uu ises i e ä ase uksissa – niin keskeinen ihmisen onnis umisen mi a, e ä ilapäinenkin a un a e a ioi iin anka imman kau a. Apua pyy ä ä el oi e iin yöhön ja e illeen pe hees ään yö uomio a suo i amaan. Monien yh eiskunnallis en aiheiden jälkeen Suomeen luo iin 1900-lu un alkupuolella hä äapu öiden jä jes elmä. Hä äapu- yömaa oli a a allaan me kki sii ä, e ä aken eellinen yö ömyys unnis e iin eikä si ä pide y ain yksilön ongelmana. Myöhemmin hä äapu yömai a laajenne iin edelleen al iollisiksi, käsi ämä ömän laajuisiksi sii o yömaiksi eli lapiolinjoiksi. Aihe a u kinu Ma ko Nenonen (2006) huomau aa, e ä ”kun yö ömä pan iin ie öihin, ie- ja esi akennushalli ukses a uli Pohjoismaiden suu in yönan aja”. Hä äapu yö ja lapiolinja kaan ei ä ii änee . Lisäksi luo iin ielä pako a ampi yölai osjä jes elmä. Työlai oksiin lähe e iin muun muassa sosiaalises i sopeu uma omiksi ka so uja kansalaisia. Työllä ja ku illa heidän uli oppiman i seään elä ämään. Esime kiksi Hel- singissä ’’i olaisina’’ kiinni o e uja p os i uoi uja, oisinaan askaana ole ia naisia lähe e iin E elä-Pohjanmaalle Ilmajoen yölai okseen. Työlai okse oli a mo aalisen ankaisemisen ää immäisin jä jes elmä. Suu in osa niihin lähe e yis ä ei ollu syyllis yny ikoksiin. Taus alla oli a sosiaalinen ku juus ja hädänalaisuus. Näin pi källe Suomessa odella men iin. 104 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Ihmisoikeuksia ei oi kyseenalais aa Hy in oin i al ion luomisen aikana kansalaiselle aa iin ah ojen sosiaalis en oikeuksien kau a pe us oimeen ulon lisäksi koulu us, yöpaikka ja mahdollisuude iippuma omuu een sosiaalises a aus- as a ja lapsuuden elinolois a. Vah an hy in oin i al ion aika oli lyhy mu a menes yksekäs sekä aloudellisin e ä sosiaalisin mi a ein. Sosiaalise ongelma ähe- ni ä huoma a as i, eollisuudelle syn yi ja ii i yökykyis ä yö äkeä ja kansan alous kas oi. Työma kkinoilla pääs iin ennen 1990-lu un lamaa lähelle äys yöllisyyden lukemia. 1990-lu un laman yh eydessä alouden ku ssi kään yi. Vali e a as i samalla kado e iin o e ohja a yh eiskun aa sosiaalipoli iikan ja hy in oinnin keinoin. Talouso ien- oi unu kam ee ipoli iikka on si emmin heiken äny sosiaalisia oi- keuksia. 1990-lu un laman yh eydessä angais iin ku jis u as a yh eis- kun akehi ykses ä ää iä syyllisiä: hy in menes y iä sosiaalipolii isia jä jes elmiä. Julkis a sek o ia ale iin pi ää eho omana ja by ok aa - isena. Tulonsii oja epäil iin passi oi as a aiku ukses a. Hy in oin- i al ion a ioi iin ie än kansalaisil a apauden. Sosiaalipoli iikkaa pide iin kalliina. Y i ys en kilpailuky yn luul iin aa an u an julkisen sek o in laajuudes a, aikka hy in oin i al ion jä jes elmä i se asiassa päin as oin pusku oi a alousolosuh eiden syklejä. I se asiassa nämä hy in oin i al io a epäile ä a gumen i o a anhaakin anhempaa pe ua ja niillä as us e iin aikanaan hy in oin- i al ion aken amis a. Samalla ne o a mi ä käy e yimpiä sananpa sia minkä ahansa ämän päi än sanomalehden pals oil a. Aja muu u a , me emme. K ii iko ennen ja ny ei ä huomaa, e ä juu i laaja, uni e - saali pal elujä jes elmä koulu ukses a sosiaalipal eluihin samoin kuin sosiaalis en iskien asaus o a se e i yinen ekijä, joka e o aa Pohjois- maa muus a maailmas a. Laajin mahdollinen hy in oin i al io on syynä siihen, e ä olemme menes ynee kansain älisissä e ailuissa kaikilla sosiaalisilla ja aloudellisilla mi a eilla; a oin alous kun on monissa muissakin maissa. Tässä piilee aiemman sosiaalipoli iikan ydin ja lumo. 110 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 111 sia oimia, koska ne luo a ilaa yö ömän i senäiselle oiminnalle. Nykyisen sosiaali u an hienosäädön sijaan ai sen lisäksi ulisi edel- leen py kiä myös kokonais al aisempaan uudis ukseen: i o amaan oimeen ulo u an ky kökse ain yhdes ä mahdollises a osallis umi- sen a as a, yön eos a. Näin on oimi a a, koska äys yöllisyy ä ei enää saa u e ane, ja yöikäises ä äes ös ä iidesosa–kymmenesosa, lasku a as a iippuen, jää ny aille ansiope us ais a u aa. Pe us- ja ansiosidonnainen yö ömyys u a e iy y ä ai an liiaksi, ja koko elämänkaa ella e o ke au u a esime kiksi eläkkeen ansiosidonnai- suuden uoksi. Sosiaali u aa ulisikin kehi ää uni e salis isuuden eli laajan ka a uuden pohjal a. Tämä ulisi o aa ohjenuo aksi sosiaali u an äl ämä ömässä uudis uksessa. Tällä he kellä pe us ulon idea näy - äisi ainoana as aa an sekä ämän päi än sosiaali u ajä jes elmän pi s ou uneisuuden ongelmaan e ä uni e salis isuuden aa eeseen. Pe us ulo olisi a mas i kannus a a sosiaali u an muo o, koska se ei pienenisi sii ä, e ä yö ön o aa as aan ai luo i selleen yö ä. Pe- us ulojä jes elmässä – mikäli sen aso so i e aan ii ä än ko keaksi huomioimaan myös e enkin asumisen ue – uloe o asa aisiin e o uksella, eikä e i e uuksien hankalaa yh eenso i amis a enää a i aisi. Ve op og essio ki is yisi si en, e ei jä jes elmä nykyiseen e a en uo aisi lisämenoja; se kui enkin apau aisi julkishallinnon henkilös öä sii ymään e uuksien so i amis yös ä pal eluiden puolelle. Oikein aja el una pe us ulo ei ole is i iidassa ak ii iseen yö- oimapoli iikkaan nähden aan ukee sen pa hai a pe in ei ä, joissa ko os e aan sekä aloudellis a u aa sosiaalis en iskien ku en yö - ömyyden a al a e ä yö oimapoli iikan pal elujä jes elmää. Yh eis- kunnan ulee pe us ulon innalla o ganisoida pal elua, jonka a koi us on ka oi aa mahdollinen a un a e sekä iedo aa a jolla ole as a yön äli ykses ä, koulu usmahdollisuuksis a sekä yöky yn kannal a a koi uksenmukaises a e eys- ja sosiaalipal elus a. Tue ua yö ä ulee samalla ak ii ises i luoda ja a jo a. Työn ä- li yksen ohella kanna e a aa on suo aan yönan ajalle makse a a palkka uki, jonka a ulla yön ekijä saa yös ä palkan ja palkansaajan 112 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) sosiaalisen s a uksen. Palkka ue un yön ulee olla ensisijais a uki yö- hön nähden, koska ällöin kyseessä on a anomainen yösuhde, jos a makse aan oikeaa palkkaa. Tuki- ai palkka ue un yön as aano ami- nen ( ai as aano ama omuus) ei saa leika a pe us oimeen ulo u aa. Vuoden 2013 lopussa pää yneessä Pal amon Työ ä kaikille -ko- keilussa onnis u iin pa hai en juu i siinä, e ä yö ömä o e iin palkka yösuh eeseen. Palkka yö a aa edelleen selkeimmän äylän sosiaali u aan. Oikea yösuhde ja e enkin sen aiku us eläkkeeseen pa ansi a yöllis e ä ien mo i aa io a. Työllis e y ansai si a selkeäs i pe us u aa pa emmin. Kun kyseessä on oikea yösuhde ja oikea yö- paikka, yöllis äminen on pe us el ua ja myös mo i oi aa. Toinen palkka yösuh een selkeä e u Pal amolla oli, e ä yö ömä o e iin yösuh eiden kau a myös kokonais al aisemmin pal elui- den, e enkin yö e eyshuollon pii iin. Siellä yökykyä heiken ä ä ongelma ja sai aude unnis e iin ja hoide iin ka a as i. Edelleen yö ömillä on ai an liian paljon sellaisia yökykyä asi a ia ongel- mia, jo ka esi ä ä mahdollisuuksia yöllis yä. Monella on myös koulu us- ai uudelleenkoulu us a pei a. Yhdessä nämä ekijä es ä ä polkuja e eenpäin. Sosiaali u assa ulisi myös olla nykyis ä huoma a as i luo empi. Työ ömänä ai yöma kkinoiden ulkopuolella olemiseen ulisi oida apaas i yhdis ää esime kiksi omaishoi an, jä jes ö- ja apaaeh ois yön, ha as us oiminnan ohjaamisen ja lähiyh eisöissä e i a oin oimimisen kal aisia yh eiskunnallisen yön muo oja. Nämä yön muodo ulee lukea hy äksi sosiaali u assa. Pe us oimeen uloon kohdis e a ien sank ioiden sijaan sosiaali- u aan ulisikin lii ää ak ii isuuspalkka yh eiskunnallises i hyödylli- ses ä yös ä. Ny hän sosiaali u amme ei a joa mi ään kannus ei a e i yh eiskunnallisen yön muo oihin. Sosiaali u an lisäksi makse a a ak ii isuuspalkka loisi uusia polkuja ja ooleja yh eiskunnassa niille, jo ka ei ä pääse kilpailluille yöma kkinoille. Samalla pe us ulon ja yh eiskunnallises i hyödyllisen yön kompensaa iolla a jo aisiin ih- misille a os us a ehdys ä ä keäs ä yös ä, uusia ooleja lähiyh eisöissä sekä hy äksy äisiin ansio yökeskisyydes ä poikkea a elämisen apa. 112 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 113 Ta i aan ohkeaa poli iikkaa On ain neljä uosikymmen ä sii ä, kun ajan ode iin ajaneen pak- ko yöllis ämisen ja yölai os en ohi: iimeise niis ä lakkau e iin as a 1970-lu ulla. Lakkau amis a edelsi pam le i Pakkoau aja (1967). Se k i isoi monen sosiaalisen ongelman hoi amisen pakkolai oksia ku en mielisai aaloi a ja kouluko eja, ja edis i yölai os en hau aamis a. Pam le in sanoma on hä kähdy ä än ajankoh ainen änä päi änä siksi, e ä 1960-lu un e nisiin ähemmis öihin ai i olaisina kohdel ujen asemaan lii y ä kyseenalaise aja us a a ei ä olekaan pois unee aan ilkeä sanamuodo jopa nos a a uudelleen pää ään. Aina, kun alousolo o a ko en unee si en 1800-lu un puoli- älin, yö ömien mo aalia on ale u kiih y äs i a ioida. Kul uu inen epäluo amus nii ä koh aan, jo ka a i se a aloudellis a apua, on hämmäs y ä än sy ää. On ilmeisen aikea nähdä, mis ä syis ä yö - ömäksi ullaan ja millaiseen sosiaaliseen iski ilan eeseen yö ömyys aikaa myö en joh aa. Työ ömä ei ä aiheu a alousk iisejä. Mis ä aina uudelleen kumpuaa anha, kul uu iimme aken u a ankaisujä jes- elmä: miksi yö ömyy ä jälleen nos e aan yksilön ongelmaksi, kun on sel ää, e ä Suomessa ei ole yöpaikkoja ii ä äs i a jolla? Ny yhä ah is u a sank ioin i pako aa kysymään, olemmeko ennen pi kää o amassa akaisin jo 1970-lu ulla hylä yä yöpakkoa. Vai onko ke äällä 2016 ehdo e a a amma isuojan pu ku ja yö oima i anomaisille anne a a ohje yöllis ää yö ön, jonka kou- lu us a as aa aa yö ä ei ole a jolla, mihin ahansa kokoaika yöhön, jo käy ännössä paluu pakko yön aikaan? Ase e aanko yö oima i an- omaise mahdo oman e een, kun he alka a ha ki a, millä koulu us- ja yöhis o ialla yö ön oidaan millekin uudelle alalle ohja a? Säilyykö inhimillinen ha kin a ja yö ömän omaeh oisuuden kunnioi aminen? Kuka yönan aja haluaa o aa yöhön u hau uneen pakko yöllis e yn? Työ ömyy een, ku en muihinkin sosiaalisiin iskeihin, koh- dis u a epäluulo on ins i u ionalisoi u yh eiskun apolii iseen jä - jes elmäämme, sen el oi eisiin ja jopa sank ioihin. Sank io o a ins i u ionalisoi ua, yksilöön kohdis u aa mo alismia. Ne o a is i- 114 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) iidassa pe usoikeuksiemme kanssa. Ku imen ali ee i ei ole aiemmin onnis unu palau amaan yö ä ailla ole ia yön ekijöiksi yöma k- kinoille. Työlai oksissa olleis a ei aina ullu kunniallisia kansalaisia yh eiskunnan silloisilla mi apuilla. Pakon so el aminen yö ömyyden hoidon keinona ymmä e iin aikansa eläneeksi ja se lope e iin. Miksi sank io uo iin akaisin? Mi en lyhy yh eiskunnallinen muis i oikein oi olla? Riippuu yh eiskun apolii ises a ohkeudes a, mihin suun aan Eu ooppa ja Suomi kehi y ä . Ny näy ää sil ä, e ä aloudellises- i aikea aja ei ä ole o ollisia sosiaalisille uudis uksille – aikka juu i silloin niiden ole aisi saa an kanna us a. Polii isena ’’ ohkeu- ena’’ ja ’’uudis amisena’’ pide ään julkisen sek o in ku jis amis a ja leikkauksia. Näin onnis u aan hie ämään hengil ä keskeisin ä menes ys ekijäämme, sosiaalis a hy in oin ia. Reak ii isuu emme yh eiskunnan muu okseen (globalisaa io, globaalin e ia oisuuden kas u, ekologise ongelma , e ia oisuuden lisään yminen) on ollu huonoa ja degene a ii is a. Talouslukuihin uijo aminen on uo anu näköala on a yh eiskun apoli iikkaa. Sank ioiden lisääminen yksilöille on yksi esime kki näköala omuudes a; me haaskaamme inhimillis ä ja sosiaalis a pääomaa sank ioimalla sosiaali u aa. Rohkeu a olisi luoda ihmisille mahdollisuude aiku aa omaan oimeen uloonsa ja ak ii isuu eensa. Rohkeu a olisi ka soa ihmisen asol a ylöspäin ja aken aa uu a yh eiskun apoli iikkaa äs ä läh ö- kohdas a. Vapaaeh ois- ja jä jes ö yö, osuuskun amuo oinen yh eis- y i äminen, yh eisomis aminen, naapu iapu – luo ia, i seohjau u ia, ak ii isuu a uke ia ideoi a ja yö eh ä iä on jo syn yny ja syn yisi lisää, kun yö ä ailla ole ille anne aisiin ääni ja i semää äämisoikeus. Koska emme odennäköises i enää saa u a äys yöllisyy ä, olisikin pa empaa poli iikkaa huomioida ämä eali ee i myös sosiaali u assa. Pe us uloon yhdis e ä ä ak ii isuuslisä yh eiskunnallises a yös ä ah is aisi omaeh ois a ak ii isuu a ja olisi omal a osal aan pysäy ä- mässä sosiaalisen e ia ois umisen kehiä. Tämä olisi pe us a uudelle, lumo oimaiselle sosiaalipoli iikalle ja samalla kansain älises i kiin- nos a a, u aa uu a a uuden sosiaali u an yhdis elmä, joka ekisi 114 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 115 nykyis ä monimuo oisemmas a osallis umises a ja yön eos a aina yksilölle kanna a aa ja ah is aisi unne a yh eiskun aan kuulumi- ses a. Se olisi myös kansan aloudellises i jä ke ää poli iikkaa, koska se ei ma ginalisoisi yö ömiä ihmisiä lisään y ien sosiaali- ja e - eysongelmien ja -kus annus en kie eeseen aan ah is aisi e ilaisia mielekkäi ä ja ennal aehkäise iä apoja olla osallisina ja ulla osallisiksi omissa lähiyh eisöissään. Pe us ulo ja yh eiskunnallisen yön kompensoiminen olisi a myös me ki ä iä kul uu isia muu oksia. Ne ähen äisi ä yöma k- kinoiden ulkopuolella elämises ä aiheu u aa s igmaa ehkäisemällä yö ömyyden lamau a aa häpeäleimaa. Voisimme samalla py kiä e oon koko yö ön-sanas a. Mihin si ä oikeas aan a i aan? Osa IV IDEAT TODEKSI 118 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) 118 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 119 UNIVERSALISMI SOSIAALIPOLITIIKAN IDEAALINA An i Halme oja Suomalais a hy in oin i al io a on oinu ku sua uni e saalin sosiaali- poli iikan maaksi esime kiksi kaikille a oimen ja yh enäisen koulu uksen, päi ähoi ojä jes elmien ja pe useläkkeiden osal a. Sosiaalipoli iikan uni- e salismilla a koi e aan yleensä e uu a ai pal elua, johon kaikilla on yh äläinen oikeus ja joka ahoi e aan suu immal i osin e o a oin. Hy iä ja yh eiskunnassa yleises i ä keinä pide yjä esime kkejä uni e salismis a o a pe uskoulu, julkinen e eydenhuol ojä jes elmä ja lapsilisä. Tällä he kellä ansiosidonnainen sosiaali u a on kui enkin yhä keskeisemmässä asemassa ja pe us u an a assa elä ä jou u a yhä useammin u au- umaan a eha kin aisiin iimesijaisen uen muo oihin. Kun aja ellaan ä ä kehi ys ä ja ennen kaikkea polii is en paino us en muu os a, oi- daan aja ella, e ä uni e salismi koh asi kanna uksensa aja elin ason nous essa ja ansio u an kehi yessä. Uni e salismi on leima u pai si kalliiksi, myös ’’samaa kaikille’’ -pe iaa eensa uoksi e ilaise a pee laiminlyö äksi. Nykyisen Massa yö ömyyden alli essa kuilu ansio- ja pe us u an älillä ylläpi ää e ia oisuu a, jakaa yö äenluokkaa ja näin lamau aa sen oimin aa. 120 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) A gumen i Sosiaalipolii is en e uisuuksien apau umises a huolima a uni e sa- lismi edus i ja edus aa yhä monille hy äksy ä ää ideaa oikeudenmu- kaises a yh eiskunnas a. Hy in oin i al iollisena jakope iaa eena se ei ole sel inny poli iikan a kipäi ässä. Pa emmin ansai se a yö äes ö ja keskiluokka o a ah onee pa emman u an sekä suu emma e uu- de . He o a edonnee ansioidensa u aamisen äl ämä ömyy een. Miksi uni e salismis a si en kanna aa enää keskus ella? Kanna aako haikailla sellaisen sosiaalipoli iikan muodon pe ään, joka on kokenu ilmisel än appion yh eiskunnallisissa kamppailuissa? Ehkä uni e - salismi ei olekaan niin oimi a sosiaalipoli iikan jä jes ämisen apa? Nämä o a e i äin pe us el uja ja uni e salismin mielekkyy ä haas- a ia kysymyksiä, jo ka on syy ä o aa aka as i. K ii ise kysymykse huomioon o aen a gumen oin, e ä uni e salismia ei ole syy ä hauda a aan se on edelleen ajankoh ainen ja ule aisuudessa mahdollises i ielä ajankoh aisempi aih oeh o sosiaalipoli iikan jä jes ämisen ja oikeu amisen pe iaa eeksi. Teo ee ises i ja polii ises i aja ellen uni e salismin hienous piilee sen ky yssä u a a elämän pe usedelly yksiä ja ähen ää ihmis en ma kkina iippu uu a. Elämän pe usedelly ykse oi a ie enkin a koi aa e i asioi a e i ihmisille. Kun a kas ellaan hy in oin i al ioi- den kehi ymis ä ja laajenemis a, monis a elämän pe usedelly yksis ä on kui enkin ol u melko yksimielisiä. Esime kiksi Suomessa näi ä sosiaalipoli iikan aluei a o a julkinen koulu usjä jes elmä, julkinen e eydenhuol ojä jes elmä, lapsipe heiden pal elu ja e uude , eläk- kee ja anhuspal elu sekä yö ömyys u a. Useilla näis ä alueis a uni e salismi on ollu keskeinen pal elun ai e uuden jä jes ämisen pe- iaa e. Elämän pe usedelly yksien u aamisella a koi an koh uullis a e uuksien ja pal eluiden asoa, joka ei yllä yh ä ko kealle kuin jo ku ansio u an muodo , mu a ii ää useimmille ja akaa oimeen ulon sekä pe uspal elu ilman a eha kin aa ja as ikkeellisuu a. Uni e salismi sisäl ää ah oja posi ii isia me ki ys i ah ei a lii - yen oikeudenmukaisuu een ja asa-a oon. Tämä on joh anu siihen, 126 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 127 pii iin. Liikku uuden maailmassa asiallisen pe us u an pii iin pää- seminen ei oi edelly ää ansiosidonnaisen sosiaali u an ase amia eh oja. Ei ole yh eiskunnallises i kes ä ää ylläpi ää jakoa ansiosidon- naisen ja pe us u an älillä ja an aa heikommassa asemassa ole ien joukon kas aa en ises ään. Tämän lisäksi myös yöelämä on jonkinas eisessa mu oksessa. Uudenlaise sopimusmuodo , ku en nollasopimukse ja eelance ina ehdy yö o a lisään ynee ja ne sa a a lisään yä ule aisuudessa. Muu os näkyy hi aana kehi yksenä e enkin i sensä yöllis äjien osuu- den kohoamisena. Nykyise ansiosidonnaise jä jes elmä ase a a poikkea issa palkansaaja- ja y i äjäasemissa ole a ko in e ia oisiin asemiin. Lisäksi 1990-lu un laman myö ä pi käaikais yö ömien suu i joukko on jääny pysy äksi. Nämä ihmise elä ä pe us u an ja iimesijaisen uen a assa, aikka he ennen yö ömäksi jäämis ään olisi a ehnee huoma a an pi kän yöu an. Ku a ujen muu os en keskellä elämän pe usedelly ys en u - aamisen si ominen en is ä ah emmin yöma kkina-asemaan un- uu jä je ömäl ä ja ähän aikaan sopima omal a kehi yssuunnal a. E ia oisuuden ylläpi ämisen lisäksi uni e salismi apau uu ja jää ma ginaaliin. Yh eiskunnan olosuh ee ja aken ee oli a oisenlaise silloin, kun ansiosidonnaise jä jes elmä pan iin alulle. Ne syn yi ä lähes äys yöllisyyden oloissa ja pal eli a hy in elin ason koho essa. Kui enkin pelkäs ään jo kansain älisen liikku uuden ja yöelämän muu okse kyseenalais a a ansiosidonnais en jä jes elmien ensisijai- suuden mielekkyyden. Joh opää ös Uni e salismin paluu oisi olla a kaisu pe us u an ongelmiin. Se edelly äisi huolellis a pohdin aa, millaisissa muodoissa uni e salismia olisi mielekäs ä oimeenpanna nykyajassa ja ule aisuudessa. Pohdin- nan myö ä myös uni e salismin analyy inen oima ah is uisi ja se olisi hyödyllisempi käsi e niin yh eiskun apolii isessa kuin - ie eel- 128 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) lisessäkin keskus elussa. Työelämän muu oksien ja kansain älisen liikku uuden lisäksi myös luonnon esu ssien hupeneminen, alouskas- un aja ja ilmas onmuu os, ase a a haas ei a hy in oin i al ioille. Nämä huomioon o aen olisi hy ä jo e ukä een poh ia sosiaali u - an jä jes ämis ä niukkuuden olosuh eissa. Gøs a Esping-Ande sen (1990) a gumen oi, e ä yö äenluokan elin ason koho essa ja uuden keskiluokan synnyn myö ä ansiosidonnaisen u an kehi äminen asae uuksien innalle oli uni e salismin pelas us Pohjoismaissa. Ny sosiaalipoli iikas a un uu uni e salismi ka isseen. Mikä polii inen oima pelas aisi uni e salismin ois amiseen? 128 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 129 PERUSTULO JA UUSI HYVINVOINNIN PARADIGMA Johanna Pe kiö Pohjoismainen hy in oin i al io on ollu menes ys a ina monella mi - a illa mi a una. Se on kui enkin akenne u aikana, jolloin pääs iin lähelle äys yöllisyy ä, ihmis en elämänkaa i e eni akiin uneen kaa- an mukaan ja ma e iaalisen hy in oinnin lisäämisen mahdollisuude näy i ä aja omil a. Hy in oin i al ion päi i äminen edelly ää sen juu ille menemis ä: mikä on säily ämisen a ois a ja mis ä kanna aa luopua? Toimeen ulo u an uudis aminen pe us uloidean pohjal a olisi yksi ä keä askel hy in oin i al ion päi i ämisessä. Pe us ulo au aisi mie imään ulonjakoa uudel a pohjal a ilan eessa, jossa digi alisaa io syö yöpaikkoja ja ekologise k iisi aa i a kes ä ämpää alou a. Miksi pe us ulo? Pohjoismaise hy in oin i al io unne aan maailmalla his o iallisina menes ys a inoina, jo ka o a onnis unee yhdis ämään sosiaalisen asa-a on ipeään alouskas uun. Hy in oin i al ioiden ’’kul akau- della’’ Pohjoismaa onnis ui a käy ännössä pois amaan absoluu isen köyhyyden, luomaan kansalaisilleen asa-a oise mahdollisuude 130 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) hy ään koulu ukseen ja yöpaikkoihin sekä yhdis ämään ämän kaiken e a ain edis ykselliseen ympä is öpoli iikkaan. 1980-lu ul a alkaen hy in oin i al io o a kohdannee e ilai- sia ongelmia. Pääomaliikkeiden apau aminen ja kansain älinen e okilpailu o a apau anee hy in oin i al ioiden ahoi uspohjaa. Tuo annon au omaa io ja keski äminen hal empien kus annus en maihin o a heiken änee yöllisyy ä samalla kun sii ymä ie o- ja pal elu alou een on muu anu yö oiman käy ön aken ei a. Täys- yöllisyyden olosuh eissa akenne u hy in oin i al ioins i uu io ei ä ole onnis unee as aamaan ii ä än ehokkaas i niin ku su ui- hin uusiin sosiaalisiin iskeihin, jo ka lii y ä yön ja sosiaali u an yhdis ämisen ongelmiin, pi käaikais yö ömyy een, yössäkäy ien köyhyy een, yksinhuol ajuu een, sekä yön ja pe heen yhdis ämiseen. Koska me ki ä ä osa sosiaalisis a oikeuksis a mää i yy yösuh een kau a, yhä useampi jää niiden ulkopuolelle yö ömyyden uoksi ai yöskennellessään i sensä yöllis ä änä y i äjänä. Tie ynlaiseen palkka yömalliin si ou unee hy in oin i al io ei ä myöskään ole onnis unee a joamaan ihmisa oisen elämän mahdollisuuksia niil- le, jo ka uo annon muu oksis a joh uen o a pudonnee pysy äs i yöma kkinoiden ulkopuolelle. Suu imma muu okse o a kui enkin odennäköises i as a edessä. Viime uosina on keskus el u digi alisaa ion aiheu amas a uo annon mullis ukses a, jossa suu i osa nykyisis ä amma eis a ja yö eh ä is ä oi laka a olemas a. Teknologinen kehi ys on aina a - koi anu pai si öiden ka oamis a, myös uusien, e ilais a osaamis a aa i ien yöpaikkojen syn yä. Ny käsillä ole an mu oksen sano aan kui enkin ole an laadullises i e ilainen kuin yksikään aikaisemmis a. Poikkeuksellis a on kehi yksen nopeus ja se, e ä in o maa io ekno- logian kehi ys läpileikkaa kaikki ala ja yö eh ä ä , myös ne jo ka aa i a ihmisälyä ja koulu us a. Työpaikkojen ennus e aan ka oa an nopeammin kuin uusia syn yy. Toinen me ki ä ä ule aisuuden hy in oin ipoli iikkaan ai- ku a a ekijä on kä jis ymässä ole a ekologinen k iisi ja e i yises i ilmas onmuu os. Hy in oin i al ion oimin a on monin a oin si- 130 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 131 do u alousjä jes elmään, jonka py kimys ympä is ö aiku uksis a pii aama omaan yksi yiseen oi on a oi eluun on joh amassa koko olemassaolomme pe us ei a uhkaa iin ekologisiin ka as o eihin. On epä ealis is a aja ella, e ä k iisis ä pys y ään sel iy ymään anhoin e äin, ilman suu ia muu oksia niin globaalissa alousjä jes elmässä kuin länsimaisessa elämän a assakin. Hy in oin i al ioiden kehi ys maailmanso ien jälkeisinä uosi- kymmeninä me ki si sosiaalis en oikeuksien ah is umis a. Leimaa as- a köyhäina us a sii y iin koh i uni e saaleja ai akuu uspe us aisia sosiaali u ajä jes elmiä. E i yises i Pohjoismaa uli a unne uiksi hy in oin ipoli iikan edelläkä ijöinä. Muu aman iime uosikymme- nen ajan kehi ys on kui enkin menny päin as aiseen suun aan lähes kaikissa kehi yneissä hy in oin i al ioissa. Sosiaali u an saamisen eh oja on iukenne u, e uuksia ja pal eluja on leika u ja hy in oin- i al ion ahoi a aa e o us a on ke enne y. Samalla hy in oin i- al ios a i ses ään on ullu uudenlaisen epäoikeudenmukaisuuden lähde, joka u aa ielä koh uullises i akaassa palkka yösuh eessa ole ien oikeude , mu a jä ää ma ginaaliin kas a an joukon ähän ka ego iaan sopima omia, e i yises i nuo ia, ikään y iä, naisia, ähän koulu e uja ja maahanmuu ajia. Pe us ulos a, ai oisel a nimel ään kansalaispalkas a, on Suomessa keskus el u jo yli kolmen uosikymmenen ajan. Vuonna 2015 Juha Sipilän joh ama halli us si ou ui halli usohjelmassaan pe us ulon kokeilemiseen. Pe us ulo on näh y as auksena yöma kkinoiden si pa- loi umiseen ja yö ömyys u an monimu kaisuu een. Sen on esi e y ole an pa emmin uusien yön eon muo ojen kanssa yh eensopi a sosiaali u an muo o kuin nykyinen ukijä jes elmä. Mää i elmällises i pe us ulo on ahamää äises i makse a a as ikkee on ähimmäis- u a, joka kuuluu oikeu ena jokaiselle yh eiskunnan jäsenelle (joko kansalaiselle ai pysy äs i maassa asu alle). Pe us ulon ominaispii e on, e ä yöansio ei ä leikkaa sen asoa aan ulonlisäys pe i ään as ei ain akaisin e o uksessa. Pe us ulos a on olemassa e ilaisia malleja, joilla oidaan a oi ella hy inkin e ilaisia asioi a. Ka keas i jao el una oikeis olaisemmissa 132 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) pe us ulomalleissa a oi eena on yleensä sosiaali u an hallin oon lii y än by ok a ian ka siminen ja ma alapalkka yön ekeminen houku ele ammaksi. Vasemmis olaisemmin suun au unee pe us- ulomalli aas a oi ele a asaisempaa ulonjakoa sekä ihmis en au onomian lisäämis ä omaa elämää koske issa pää öksissä. Näiden älil ä löy yy unsaas i e ilaisia aih oeh oja. Tässä a ikkelissa pe us uloa a kas ellaan pohjoismaisen hy in- oin i al ion his o iallises a pe us as a käsin. A ikkeli ei niinkään pohdi, mi en pe us ulon idea on so i e a issa pohjoismaiseen hy- in oin i al ioon (ks. Julkunen 2009), aan mi en pe us ulo au aisi hy in oin i al io a uudis umaan as a akseen pa emmin yön ja oi- meen ulon mahdolliseen mullis ukseen sekä ekologis en eunaeh ojen äl ämä ömyyksiin. Ta e uudenlaiselle ulonjaolle Hy in oin i al io akenne iin his o iallisessa ilan eessa, jo a leima- si ipeä alouskas u, (e i yises i mies en) äys yöllisyys ja e a ain sulje u kansan aloude . Ene giaa ja luonnon a oja näy i ii ä än lopu omas i u aamaan ja ku aa elin ason nousua. Sosiaalipoli- iikan eh ä äksi näh iin jakaa kas a an alouden hedelmiä kaikille kansan yhmille ja samalla aa a alouden kas u ja kossakin nos amalla kokonaiskysyn ää ja a mis amalla alouden uo an opo en iaalin mak- simaalinen käy ö. Työ ömyys oli hy in oin i al ion ”kul akaudella” ilapäinen, alouden suhdanne aih eluihin lii y ä ilmiö. Sekä e o us e ä ulonjako o a aken unee ole ukselle, e ä al aosa äes ös ä on akinaisessa ansio yössä. Kaikki hy in oin i al io o a ah as i sido uja alouskas uun ja ko keaan yöllisyy een. Yh ääl ä sosiaalipoli iikan ahoi us on iip- pu ais a alouskas us a ja yöllisyyden synny ämis ä e o uo ois a, oisaal a sosiaalipolii isilla in es oinneilla on py i y myös kas un ja yöllisyyden edis ämiseen. Ko kea yö ömyys on aina me kinny uhkaa hy in oin i al ion olemassaololle, ja nykyoloissa ainoaksi kei- 132 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 133 noksi lisä ä yöllisyy ä nähdään y i ys e oinen alouskas u. Kas un ja yöllisyyden suhde on kui enkin heiken yny . Suomessa he ä iin 1990-lu un laman jälkeen siihen, e ä kas u ei enää synny ä yöpaik- koja samassa mää in kuin ennen. Vaikka alous palau ui ähi ellen kas u-u alle, yö ömyys ei enää koskaan palau unu lamaa edel ä älle asolle. Päi änpolii isessa keskus elussa alouskas un kui enkin ole e aan au omaa ises i pa an a an yöllisyy ä. Kas un äl ämä ömyy ä hy in oin i al ion ylläpidolle ei juu i kukaan kyseenalais a, aan kiis aa käydään lähinnä sii ä, mi kä o a pa haa keino kas un saa u - amiseen. Yksioikoiseen kas uaja eluun ake uminen on kui enkin kyseenalais a koko hy in oin i al ion ja jopa ihmislajin ule aisuuden kannal a. Vaikka kas ua syn yy myös ekologises i kes ä ällä a alla, yh eis ä elinympä is öä uhoa as a uo annos a olisi pys y ä ä luo- pumaan sen kas u- ja yöllisyys aiku uksis a iippuma a. Hy in oin i al io onnis ui a ainakin jossain mää in saa u a- maan luokkakomp omissin, jossa sekä po a is o e ä yöläise oli a asemaansa yy y äisiä. Talouskas un ansios a pieni ulois en elin asoa oi iin nos aa puu uma a liian adikaalis i keski yneeseen a alli- suu een ja uo an o älineiden omis ukseen. Tämä hy in oin i al ion pe us ana oiminu yh eiskun asopimus on kui enkin iime uosi- kymmen en poli iikan seu auksena mu en unu . 1980-lu ul a alkaen uloe o o a kas anee lähes kaikissa OECD-maissa ja Suomessa niiden kas u on ollu poikkeuksellisen ipeää. Va allisuus kasau uu yhä enemmän niille, joilla on jo paljon, samalla kun keskiluokka ajoaa ja köyhimmä jou u a hupene an sosiaali u an a assa kamppailemaan elämän pe usedelly yksis ä. Viime uosina on eh y usei a polii isia pää öksiä, joilla ulonjakoa on muu e u y i ys en ja a akkaan elii in eduksi. Jos e o uksen ja ulonjaon pe iaa ei a ei muu e a, ulee e ia oi- suus kä jis ymään en ises ään globalisaa ion sy enemisen ja digi ali- saa ion lisään ymisen myö ä. Digi alisaa ion kau a saa u e un ehos- umisen hyödy alu a bonuksina joh ajille ja osinkoina omis ajille, kun aas yössäkäy ä kan a a e o aakan, ja yö ömäksi jou unee 134 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) koh aa a yhä iukempaa kon ollia yhä niukemmalla oimeen ulol- la. Yh eiskun a auhaa ho ju a an e ia oisuuden äl ämiseksi olisi koko ulonjakoa mie i ä ä uudel a pohjal a. Millä pe us eella kan- san uo e a jae aan ja kuka ansai see mi äkin? Mi en ie okoneiden ja obo ien ekemä yö ja yh eis en luonnon a ojen kulu us saadaan hyödy ämään mui akin kuin ikkai a pääomanomis ajia? Pe us ulo sosiaalisena osinkona Pe us uloidean juu e yl ä ä jopa sa ojen uosien aakse. Menneinä uosikymmeninä idea on aika-ajoin noussu esiin e i puolilla maailmaa niin u kijoiden, kansalaisliikkeiden kuin puolueidenkin oimes a. Vii- me uosina keskus elua pe us ulos a on käy y kansain älises i enem- män kuin koskaan aiemmin ja Suomen lisäksi ainakin Alankomaissa, Kanadassa ja Ranskassa on eh y suunni elmia sen kokeilemiseksi. Suomessa pe us ulon sukulaisideas a kansalaispalkas a puhu iin jo 1980-lu ulla. Idea lii e iin keskus eluun yöyh eiskunnan k iisis ä, jossa au omaa ion näh iin ole an ko aamassa kas a a osa yö oimas- a eollisuudessa. Kansalaispalkan aja el iin yh ääl ä mahdollis a an yösken elyn yöma kkinoiden ulkopuolella esime kiksi hoi aan, kul uu iin ai kansalaisjä jes ö oimin aan lii y ien ak i i ee ien pa issa, sekä oisaal a helpo a an yöajan lyhen ämis ä ja öiden jakamis a. Pe us ulo- e mi akiin ui käy öön 1990-lu un kuluessa, jolloin uudis uksen aja el iin e i yises i helpo a an epäsäännöllisen ma alapalkkaisen yön as aano oa. Sosiaali u an muu aminen ”kannus a ammaksi” pe us ulolla näh iin a kaisuna ko keaan yö - ömyy een ja osa puolueis a nos i asian ohjelmiinsa. Vuosi uhannen aih een hiljaisen kauden jälkeen pe us uloidea nousi uudelleen esiin yöma kkinoiden p eka isaa io a eli epä a mis umis a koske an kes- kus elun yh eydessä uonna 2006. Pe us ulo näh iin äl ämä ömänä oimeen ulo u ana sa unnaisissa pä kä öissä ai i senäisenä y i äjänä yösken ele ille. Viime uosina pe us ulokeskus elu on Suomessa ollu melko ilkas a ja siihen on osallis unu usei a asian un ijoi a, polii- 134 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 135 ikkoja sekä uohonjuu i ason ak i is eja yh eiskunnan e i laidoil a. Pe us ulo on saanu myös ja ku as i as akaikua puoluepoli iikassa, aikkakin e i puolueiden ymmä ys asias a saa aa olla hy in e ilainen. Pe us ulo makse aan jokaiselle kansalaiselle ai maassa pysy äs i asu alle henkilökoh aises i, muis a ulois a ai ak i i ee eis a iippu- ma a. Keski- ja suu i uloisil a ulonlisäys pe i ään akaisin e o ukses- sa. Vaih oeh oises i pe us ulo oidaan o eu aa nega ii isen ulo e on mallilla, jolloin ukea makse aan ain ie yn ulo ajan alle jää ille si en, e ä se leikkau uu pois as ei ain ulojen nous essa. Kuukausi - ain makse a an pe us ulon suu uus oi aihdella huoma a as ikin e i malleissa, iippuen sii ä mi en suu i osa nykyisis ä ulonsii ois a pe us ulolla halu aan ko a a. Usein on lähde y liikkeelle sii ä, e ä pe us ulo olisi jo akuinkin nykyisen yö ömän ähimmäis u an suu uinen. Tällöin pe us ulon innalla oi aisiin säily ää nykyises ä sosiaali u as a esime kiksi asumis uki, ansiosidonnaise e uude ja osia oimeen ulo ues a. Toisaal a uloloukkujen pois amiseksi pe us- ulomallin olisi hy ä ka aa a alla ai oisella myös asumis uki ja olla ii ä än ko kea ehkäis äkseen a e a säännölliseen oimeen ulo uen käy öön. Useimmissa malleissa pe us ulon ahoi us on laske u si en, e ä keski uloisen palkansaajan kä eenjää ä ulo säilyisi ä jokseenkin en isellään. Suu i ulois en ne o e o us saa aisi mallis a iippuen ki is yä ai säilyä ennallaan. Pieni ulois en – e i yises i silppu yön e- kijöiden – oimeen ulo sen sijaan pa anisi ja muu uisi akaammaksi. Pe us ulos a puhu aan yleensä sosiaalipoli iikan ii ekehyksessä. Se nähdään pa emmin oimi ana ähimmäis u ana, jos a puu ui- si a nykyiselle sosiaali u alle ominaise louku , äliinpu oamise ja monimu kainen by ok a ia. His o iallises i pe us ulon juu e joh a a kui enkin jossain mää in oisaalle kuin nykyis en sosiaali u ajä jes el- mien pe in ee . Pe us ulon idea on läh eny aja ukses a, e ä kaikilla maapallolle syn y illä ihmisillä on oikeus ie yihin, yösuo i ukses a iippuma omiin ma e iaalisiin esu sseihin. Taus alla on aja us, e ä yh eiskun ien au aus ei ole pe äisin yksinomaan ny elä ien ihmis en yös ä, aan myös yh eisis ä luonnon a ois a ja edellis en sukupol ien iedollises a, kul uu ises a ja eknologises a pe innös ä. Raha alou- 136 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) dessa ele äessä pe us ulo olisi jokaiselle kuulu a oikeudenmukainen sii u ällaises a yh eises ä a allisuudes a. E i yises i luonnon a ojen ylikulu uksen kas aessa ja äly eknologian iedessä yöpaikkoja aja us jakaa osa kansan alouden uo ois a kaikille yh eiskunnan jäsenille makse a ana sosiaalisena osinkona on en is ä ajankoh aisempi. Aja us sosiaalises a osingos a mahdollis aa pu eu umisen paljon sy emmälle yh eiskunnallisen ulonjaon pe us eisiin kuin pe us ulon a kas elu pelkäs ään uudenlaisena sosiaali u ana. Tässä ii ekehyk- sessä pe us ulo ei niinkään hahmo u ulojen uudelleen- aan ennal a- jakona (Bi nbaum 2012). Aja us ennal ajaos a au aa äis ämään myös pe us ulon as ikkee omuu een kohdis e un mo aalisen as a innan ja as akkainase elun ” unnollis en ( yö ä eke ien) e onmaksajien” ja ”pe us ulolla laisko ele ien” älillä. Tämä edelly äisi kui enkin myös e o aken een ko jaamis a suun aan, jossa e o aakkaa sii e ään yön e o ukses a koh i ihmiskunnan yh eises ä pe innös ä ja au omaa ios a hyö y ien e o us a. Tämä a koi aisi e i yises i ekologis en hai o- jen, ene gian ja luonnon a ojen käy ön, pääoma ulojen ja y i ys en oi ojen e o us a, sekä ehkä myös au oma isoi uun uo an oon kohdenne ua e oa. Tällaisella e o aken een muu oksella ansio u- lojen ne o e oas e a oisi olla mahdollis a pe us ulomallissa jopa alen aa nykyises ä. Tule aisuuden hy in oin ipoli iikka Pohjoismaisen hy in oin i al ion his o iallisessa pe innössä on paljon säily ämisen a ois a. Sen keskeise pe iaa ee , ku en uni e salismi ja asa-a o, o a läh ökoh ia, jo ka ulisi nos aa myös hy in oin i al ion uudis amis a käsi ele än keskus elun y imeen. On mie i ä ä, mikä niiden sisäl ö on änään ja minkälais a poli iikkaa niiden pohjal a oidaan ehdä. Sen sijaan hy in oin ipoli iikassa allinnu kapeaka - seinen näkemys yös ä sekä liiallinen kie ou uminen ma e iaalisen kas un a oi eluun kaipaa a päi i ämis ä. Tä keimpiä pe iaa ei a hy in oin i al ion ule aisuuden kehi yksessä ulisi olla ihmis en 142 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 143 Muu oksen mahdollisuus Kes ä ään elämän apaan pe us u a ule aisuus ei siis näy äydy ihmis- en mielissä aloisal a, aan sosiaalisen, aloudellisen ja luonnon a ojen niukkuuden yh een kie o ana, yh eiskunnan pe us ei a uhkaa ana ja yksilöi ä sy jäy ä änä p osessina. Niukkuu een pe us u a sosiaalipo- li iikka ei näy ä äs ä läh ökohdas a ko in houku ele al a. Nämä uh- kaku a ja pelo au a a ymmä ämään, mi en elämän ma e iaalisuus kie ou uu e o ama omas i sosiaaliseen oimin aan ja kul uu iseen ymmä ykseen. Yh eiskunnan muu os ei ole mahdollinen ain ihmis en ma- e iaaliseen kulu ukseen aiku amalla ai si ä uudelleen jakamalla. Muu oksen edelly yksenä on, e ä kul uu ise ja sosiaalise a os ukse no maaleis a ja hy äksy ä is ä elämisen a ois a, ma e ian käy ös ä ja samalla yh eiskun apoli iikan a oi eis a muu u a (Häikiö 2014). Hy in oinnin u aaminen niukkuuden aikakaudella on yh ääl ä kiinni sii ä, mi en käsi ykse hy in oinnis a jous a a eli huomioi- a muu u a olosuh ee , ja oisaal a sii ä, mi en sosiaalipolii ise käy ännö pys y ä jakamaan yh eisiä esu sseja oikeudenmukaises i. Runsauden logiikalla oimi assa yh eiskunnassa yö ömyys ja sosiaali u an a assa eläminen o a ongelmia niin yksilölle kuin yh- eiskunnallekin. Työ ömä ja köyhä o a yö- ja kulu usma kkinoiden ja si en yh eiskunnan eunoilla. Hy in oimeen ule ien elämän a a oi a olla ma e iaalises i e i äin ongelmallisia. Kaikkien suomalais en elämän a a yhdis e ynä sosiaalisen e ia oisuuden kas uun o a uhka ule aisuuden hy in oinnille. Mu a pelkkä ulojen uudelleenjako ei akaa ma e iaalises i kes ä ää yh eiskun aa, koska jopa pieni uloisim- pien suomalais en elämän a a pe us u a luonnon a ojen kes ämä - ömään kulu ukseen (Hi ilammi ym. 2014). Tule aisuudessa keskeiseksi polii iseksi kysymykseksi muodos- uukin kysymys sii ä, mi en hy in oin ia ylipää ään oidaan uo aa (Lähde 2013). Niukkuu een pe us u a sosiaalipoli iikka ei muo oudu pelkäs ään sosiaalisen ja aloudellisen lii ona. Si ä ei oi mää i ellä myöskään yksinomaan luonnonympä is ön läh ökohdis a. Yh eis- 144 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) kunna ja a kielämä muodos u a luonnon ja kul uu in sekoi uessa (La ou 2006). Esime kiksi ie o ekninen kehi ys a joaa lukuisia esime kkejä sii ä, mi en uude ekniika o a mullis anee a jen kulun lähes huomaama a. Lukuisa a kise muu okse ei ä ole kui enkaan ähen änee luonnon a ojen kulu us a, aan o a jopa lisännee si ä. Globaalien ja kaikille yh eis en luonnon a ojen niukka käy ö on mahdollis a as a si en, kun se yhdis yy paikallises i hy äksy yihin kul uu isiin käsi yksiin hy in oinnis a ja elämän a as a ilman uhlaa- aa ma e iaalis a kulu us a. Niukkuuden näkökulmas a hy in oin ia ei ällöin samais e a aloudelliseen kas uun aan luonnon a ojen ylläpi ämiseen ja sosiaaliseen me ki yksellisyy een. Yh eiskun apolii ise oime aina koulu ukses a liikennejä jes e- lyihin as i aiku a a keskeises i siihen, millais a elämää yksilö oi a a oi ella. Tässä polii ises i uo e ussa ja ali ussa, samanaikaises i mahdollis a assa ja ajoi a assa oimin a aken eessa yksilö eke ä a kaisujaan omas a elämäs ään. Sosiaalipolii ise käy ännö heijas- u a yh eiskunnassa alli se iin hy in oin iodo uksiin ja -käsi yksiin sekä sopi il a ja mahdollisil a un u iin elämän apa alin oihin. Sosiaalipoli iikka niukkuuden hallin ana Jos haluamme säily ää kehi y än ja yh eis ä hy in oin ia a oi ele an yh eiskunnan, niukkuuden hallin a edelly ää ’’ak ii is a sosiaalipo- li iikkaa’’. Pe in eises i ak ii isella sosiaalipoli iikalla on a koi e u ulo- ja hy in oin ie oja asaa aa oimin aa. Sosiaali u apoli iikka ja hy in oin ipal elu o a py kinee lisäämään hy in oin ia ja asaa- maan e i ihmis yhmien älisiä hy in oin ie oja. Niukkuuden läh ökohdas a ak ii is a sosiaalipoli iikkaa a i aan kahdella asolla: I ihmis en ja yh eiskun ien elinmahdollisuuksia säily ä än oimin- nan asolla, jolla ohja aan yh eiskun ia ja ihmisiä luonnon a ojen säily ämiseen ja luonnon esu ssien lisäämiseen 144 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 145 II hy in oin ie ojen asaamisen asolla, jolla u a aan kansallises i ja globaalis i kaikkien sosiaalise oikeude elämää ylläpi ä ään ja si ä uusin a aan hy in oin iin. Näin sosiaalipoli iikan elin oima on yhä uni e salismin ja solidaa- isuuden kal aisissa ideoissa. Nämä idea oi a oimia kul uu isina i uina, joiden a ulla ulee mahdolliseksi halli a nykyis ä ja ule aa niukkuu a. Uni e salismi ja solidaa isuus o a ihmisille u uja sosiaa- lipoli iikan a kisis a käy ännöis ä ja niis ä a ois a, joilla yh eiskunnan hy in oin ia on u a u unsauden yh eiskunnassa. Ny keskeisenä ongelmana on ideoiden ulo aminen ka amaan monimuo oisen luonnon ja globaali yh eisö . Kei ä o a ne kaikki, joi a niukkuuden läh ökohdis a eh ä ä sosiaalipoli iikka huomioi? Mi en on mahdollis a huomioida paikallises i globaali elinmahdollisuude ja hy in oin ie- o ? Kuulu a ko solidaa isuuden ja uni e salismin pii iin Eu oopan halki ael anee sii olaise ja pakolaise ai heidän ko ialueilleen jäänee pe heenjäsene ? En ä ne, joilla ei ole esu sseja läh eä pakoon kui uu a, ainoa ai so aa? Niukkuuden hallin aan py ki ä sosiaalipoli iikka jou uu kyseen- alais amaan nykyisen uo an o- ja kulu us aken een, joka pe us uu pai si luonnon a ojen iis olle myös ihmis en älisille, huoma a ille hy in oin ie oille ja jopa ihmisoikeus ikkomuksille. Ihmisoikeude ulki aan yleensä jakama omina ja ehdo omina oikeuksina; miksi siis alle kympin -paida ei ä ole synny änee me ki ä iä solidaa isuus- liikkei ä? Ne ei ä ole ho ju anee os ajien u allisuuden unne a ai ehnee globaalia e ia oisuu a konk ee iseksi. Sen sijaan ne o a ylläpi änee ikkaiden, e ia ois u ien yh eiskun ien auhaa, kun au aiden yh eiskun ien ähä uloise kin o a globaalis i a akkai a ja oi a osallis ua kulu ajina. Si en niukkuu een pe us u a sosiaalipoli iikka ei ole ain köyhyy- den ai huono-osaisuuden hallin aa aan a oi e on ohja a laajemmin yh eiskun aa kes ä yy een ja uudenlaiseen elämänmuo oon. Sosiaa- lipoli iikka on luonnon a ojen ja -an imien halli ua uudelleenjakoa sosiaalises i kes ä ämmin, mu a se on myös kul uu ia muu a aa 146 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) oimin aa. Yksilöiden ja yh eisöjen ohjaaminen kes ä ämpiin elä- män apoihin a i see uekseen käy än öjä ja aken ei a, joiden a ulla elämän apojen ja a kis en käy än öjen muu aminen on mahdollis a. Ma e iaalisia ja sosiaalisia aken ei a, in as uk uu ia, hallinnollisia käy än öjä, lainsäädän öä ja e o us a kehi ämällä saadaan aikaan me - ki ä ää muu os a myös yksi yisissä a jissa, koska suu in osa ihmisis ä a allisuu een ka soma a mukau aa oimin ansa niihin. Kes ä än ule aisuuden uoksi olisi ä keää, e ä yh eiskun apo- lii ise oime mahdollis aisi a ja uo aisi a nykyis ä ekologises i kes ä ämpiä elämän apoja. Käsi ykse ja a os ukse ei ä muu u yhdessä yössä. Nykyisyydessä koe u hy in oin i ja käsi ykse hy äs ä elämäs ä o a pe us a ule aisuuden yh eiskunnalle. Ta i aan ähi äis ä muu os a hy in oin ikäsi yksissä, mu a myös jous oa siinä, millais a hy ä ja a os e u elämä oi olla silloin kun o e aan huomioon luon- non a ojen ajallisuus. Hy in oin i on kiinni myös sii ä, mi en yksilö oi so i aa oman a kisen elämänsä ekologisiin ja sosiaalisiin eunaeh- oihin ee ises i mielekkääs i ja samalla oimia suh eessa kul uu iseen odo ukseen sii ä, mi en kunnon kansalaisen ulisi elämänsä elää. Täs ä syys ä luonnon a oja u aa a ja uni e saalia hy in oin ia uo a a ak ii inen sosiaalipoli iikkaa py kii e i yises i mahdollis a- maan ja ukemaan yksilöiden ja yh eisöjen k ii is ä au onomiaa ja osallisuu a. K ii inen au onomia on ihmis en uni e saali pe us a e (Doyal & Gough 1991). K ii ises i au onomisilla yksilöillä ja yh ei- söillä on a i a a iedo , aido ja ma e iaalise esu ssi yh eiskunnan muu amiseen ja uudis amiseen. Se mahdollis aa a oi eiden ase a- misen ja oi eiden mukaisen ule aisuuden a oi elemisen. K ii inen au onomia edelly ää ma e iaalis en pe us a peiden yydy ymis ä: e eellis ä uokaa, ii ä ää koulu us a ja koe ua u allisuu a. Osallisuus me ki see mahdollisuu a me ki ykselliseen yh eisyy een, yh eiskunnallis en alin ojen ja pää ös en ekemiseen sekä hy än elämän mää i elyyn. Omaa elämäänsä halli se a ja globaalia maail- maa ymmä ä ä ihmise o a hyödyllisempiä niukkuuden ajalla kuin sai aa , kipeä ja muiden hoide a aksi köyhyyden ai osa omuuden kokemus en uoksi ajau unee . 146 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 147 Sosiaalipoli iikka niukkuuden hallin ana py kii pois amaan ylimää äis ä huol a ule aisuudes a u a en niukkuuden uomia iskejä. Sosiaalipoli iikan ulee esime kiksi mahdollis aa ekologinen liikkuminen kaikille, mu a es ää liiallises i luonnon a oja kulu a a liikkuminen kaikil a. Hy in oin ia ulee aalia alis ama a alou- dellises i heikoimpien pe us oimeen uloa au aampien apauksille omis aa ja au as ua halli sema omas i. Jo a kes ä ä yh eiskun a olisi houku ele a ule aisuuden suun a, olisi ä keää i o aa köyhyyden konk ee inen uhka ja myös köyhyyden mieliku a ekologises a kes- ä yydes ä. En äpä jos kaikki sosiaalipolii is en ulonsii ojen kau a oimeen ulonsa saa a kokisi a i sensä yh ä a akkaiksi? Voisiko yh eiskunnassa olla melko laaja joukko koh uullises i oimeen ule ia, hy in oi ia ihmisiä, joiden ii ä ä oimeen ulo ja sosiaalinen a os us ei iippuisi ma kkinois a ai asemas a palkka yössä, mu a ei myöskään pe us uisi globaaliin iis oon? Pe us ulo oisi lie en ää köyhyyden ja puu een kokemus a u - aamalla elämän ma e iaalise pui ee . Pe us ulo lisäisi hy in oin ia nykyiseen pi s aleiseen ilan eeseen e a una ähen ämällä huol a oimeen ulos a. Pe us oimeen ulon lisäksi myös jokapäi äises ä hoi as- a ulee huoleh ia ja sa uman a ais en onne omuuksien a al a pi ää olla saa a illa apua k iiseihin. Si en niukkuuden ajan sosiaalipoli iikka a i see myös oimi a pal elu ja e enkin kansalais en luo amus a pal eluihin ja siihen, e ä elämisen edelly ykse u a aan e ilaisissa iski ilan eissa. Niukkuuden ajan sosiaalipoli iikan kannal a me ki ä ää on, e ä pe us ulo kyseenalais aa akiin unee käsi ykse palkka yön ja koh uul- lisen pe us oimeen ulon yh eydes ä. Sy ään juu unee käsi ykse yön, oimeen ulon ja sosiaalisen a os uksen keskinäissuh eis a kahleh i a osallis umis a moneen mielekkääseen ja usein yleishyödylliseen oi- min aan. Ehkä pe us ulon a ulla myös yöelämän ulkopuolisuudes a joh u a yksilön paika omuuden kokemukse ähenisi ä . Nykyisin ulkopuolisuus palkka yös ä on hai allis a yksilön oimeen ulon, koe- un u allisuuden ja sosiaalisen a os uksen kannal a. Esime kiksi ak ii isuus palkka yön eunoilla ai osallis uminen apaaeh ois yö- 148 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) hön ei ke y ä palkka yön a oin sosiaali u aa, esime kiksi eläke ä; palkka yön ulkopuolella elä ien oimeen ulo on ai pu oaa ennen pi kää hy in alhaiseksi. Joh opää öksemme Kukaan ei iedä, millainen on kes ä ä yh eiskun a. Emme koskaan myöskään saa a mas i ie ää, milloin kes ä yys on saa u e u. Globaa- liin ja ekologiseen ie oon lii yy olemuksellinen epä a muus. Tie eel- linen ie o ei oi ku a a a mas i ule aisuu a ai si ä, mi en meidän ulisi niukkuuden yh eiskunnassa oimia. Maailman kompleksisuuden ja hajau uneisuuden uoksi ei oi luoda op imaalis a näkemys ä sii ä, mi en ja mihin yh eiskun aa ulisi ohja a. Tule aisuuden ennus ee ja nykyise ongelman mää i ely o a kui enkin yh eiskunnallisen oiminnan läh ökoh ia. Niiden pe us al a on mahdollis a luoda pe iaa ei a, jo ka ohjaa a ihmis en ja ins i- uu ioiden oimin aa kes ä än ule aisuuden a oi eluun. Olemme a gumen oinee , e ä uusien yh eiskunnallises i mahdollis en ja si en yksilöi ä kes ä yy een houku ele ien ule aisuuksien ulisi pe us ua niukkuuden aja ukselle. Niukkuus ei ässä ii aa köyhyy een, aan luonnon ja luonnon a ojen uusiu umisen me ki yksen paino amiseen yh eiskunnan ja ihmis en hy in oinnin ylläpi äjänä. Niukkuus on sen iedos amis a, e ä uhla en käy e y unsaa kin luonnon esu ssi uhoa a ihmisen elämisen edelly yksiä ja a kas i käy e y niuka kin luonnon esu ssi lisää ä nii ä. Niukkuuden unnis a a ja hy äksy ä sosiaalipoli iikka olisi a - peen. Tällainen sosiaalipolii inen keskus elu ja u kimus yhdis äisi ekologis a kes ä yy ä sekä sosiaalisia iskejä ja a pei a koske aa ie oa sellaiseen kul uu iseen a opohjaan, joka aken uu uni e salismin ja solidaa isuuden ideoille. Tämä läh ökoh a an aisi mahdollisuuden käy ää ja uo aa yh eisiä esu sseja a oilla, jo ka edis ä ä kes ä än ule aisuuden saa u amis a luonnon a oja ja ihmisen hy in oin ia lisää ällä a alla. 148 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.) Sosiaalipoli iikan lumo – 149 Täs ä syys ä ule aisuu een luo aa a sosiaalipoli iikka py kii hy in oin ikäsi ys en uudelleen muo oilemiseen ja yh eiskunnan oiminnan k ii iseen a ioin iin. Tällöin huomioidaan luonnon ja kul uu in keskinäis iippu aisuus. Ja kossakin sosiaalipoli iikan eh- ä ä on huoleh ia kaikkien hy in oinnis a ja sosiaalisis a oikeuksis a, aikka niukkuu een lii y ä ule aisuus on ielä sumuinen. Edessä ole a mu osaika oi uoda mukanaan ennakoima omia ja uusia sosiaalisia iskejä, joihin sosiaalipoli iikan käy ännöissä joudu aan as aamaan. Kes ä ä ule aisuus näy ää mahdollisel a ain yh eis yön ja kollek ii is en pää ös en samoin kuin yh eiskunnalliseen ekologiseen ja sosiaaliseen kes ä yy een pe us u ien a o alin ojen a ulla. Epilogi 152 – An i Halme oja, Pe i Kois inen ja Sa u Ojala ( oim.)