Suuntaviivoja eläytymismenetelmätutkimusten luotettavuuden arviointiin

Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin ( oim.) Kas a uksen muu u a yö- ja oimin aympä is ö : 10 eläy ymismene elmä u kimus a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 313–338 h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-034-2 Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin Anna Ry i aa a & Johanna Lä i & Saaga Hä könen & Anna Wallin Johdan o Eläy ymismene elmä on laadullinen u kimusmene elmä, minkä uoksi eläy ymismene elmä u kimuksen luo e a uu een lii y ä kysymykse ja on- gelmakohda o a pi käl i samoja kuin yleises i laadullisessa u kimuksessa. Joskus laadullises a u kimukses a saa e aan esime kiksi esi ää, e ei sen a - koi us ole py kiä yleis e ä yy een ja edo aan esime kiksi aineis on pieneen kokoon. Laadullisessa u kimuksessa yleis e ä yy ä ei kui enkaan ulisi pelkis ää ain aineis on kokoon ai edus a uu een lii y äksi kysymykseksi (esim. Alasuu a i 2000; Ca mina i 2018; Me iam & Tisdell 2016), aan myös laadullisella aineis olla on mahdollis a löy ää yksi yises ä yleinen (Me iam & Tisdell 2016). Laadullisen u kimuksen luo e a uu een lii yen on esi e y lukuisia k i- ee is öjä (esim. Lincoln & Guba 1985; Me iam & Tisdell 2016; Pa on 2015; 314 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin T acy 2010), joi a u kija oi halu essaan so el aa myös eläy ymismene elmä- u kimuksen luo e a uuden a ioin iin. Niihin sisäl yy esime kiksi aineis- on kokoa ja ii ä yy ä, ha ain ojen usko a uu a ja so elle a uu a sekä iedon luonne a koske a pohdinna (esim. Me iam & Tisdell 2016, Pa on 2015). Eläy ymismene elmän käy öön lii yy kui enkin myös omia e i yis- pii ei ään, ku en kehyske omus en a ioin i, a inallisuus ja kokeellis a o e a jälji ele ä u kimusase elma (Wallin, Ko o-Ljungbe g & Eskola 2019). Kokosimme ä ä lukua a en ki jan a ikkeleis a luo e a uu een lii y iä e- kijöi ä, joi a käsi elemme neljän oisiinsa ky köksissä ole an käsi een kau a: usko a uuden, johdonmukaisuuden, sii e ä yyden ja e iikan (Me iam & Tisdell 2016). A ikkeleis a poimi u esime ki uo a esille laajan ki jon e i- laisia a kaisuja ja konk e isoi a osal aan käsi eiden so el amis a eläy ymis- mene elmällä eh ä issä u kimuksissa. Lopuksi edämme ha ain omme yh een py kimyksenämme an aa joi ain suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin. A ikkelissa esi e yjen näkökulmien on a koi us oimia keskus elun a auk- sena ja kysymys en he ä elijänä, ei niinkään ennal a anne una ja yhjen ä- änä k i ee is önä, jo a eläy ymismene elmää hyödyn ä issä u kimuksissa ulisi nouda aa. Toi omme, e ä a ikkeli ohkaisee mene elmää käy ä iä u kijoi a poh imaan luo e a uu een lii y iä alin oja ja si en edis ää ko - kealaa uis a eläy ymismene elmä u kimus a. Usko a uus Usko a uuden (c edibili y) k i ee i a koi aa si ä, e ä aineis o as aa u ki- mukseen osallis ujien odellisuu a ja e ä u kimuksen ulokse o a o uu- dellisia (Lincoln & Guba 1985; Me iam & Tisdell 2016). Laadullisessa u ki- muksessa usko a uus on ko annu pe in eisen alidi ee in käsi een, koska laadullisessa u kimuksessa odellisuus nähdään holis isena ja muu u ana, jonka uoksi odellisuu a ei pys y ä koskaan kokonaisuudessaan angi se- maan (Me iam & Tisdell 2016). Laadullisessa u kimuksessa u ki aankin usein ihmis en kons uk ioi a odellisuudes aan, kuinka he aken a a me - ki yksiä ja ymmä ä ä ilmiöi ä. Tu kimuksen usko a uuden lisäämiseksi Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 315 u kijan ulisi siis poh ia kuinka omassa u kimuksessaan pys yisi pääsemään mahdollisimman lähelle näi ä kons uk ioi a. Tu kimuksen usko a uuden pa an amiseksi oidaan käy ää esime kiksi iangulaa io a ai k is allisaa io a (c ys alliza ion) (Ellingson, 2008; Me iam & Tisdell 2016; T acy 2010) eli e ilais en mene elmien ai aineis oläh eiden yhdis ämis ä. Tällöin oidaan esime kiksi e ailla ha ainnoin iaineis os a eh yjä pää elmiä haas a eluaineis os a eh yihin pää elmiin, ai ka soa, mi- en e i yhmien samoihin kehyske omuksiin ki joi ama as aukse e oa a oisis aan ai ikas u a a oisiaan. Tu kija oi myös pyy ää as aajia kom- men oimaan aineis os a eh yjä ulkin oja (membe check, membe e lec ion) (Me iam & Tisdell 2016, 215–220; T acy 2010). Tällöin on muis e a a pi ää mielessä, e ä eläy ymismene elmässä on kyse sii ä, kuinka ihmise ymmä ä- ä ja ulki se a u ki a aa ilmiö ä, jo en heidän e lek ionsa saa a a uoda esille ielä uusia ulkin oja ilman e ä alkupe äise ulokse olisi a “ ää iä”. Käsi elemme seu aa aksi a kemmin kolmea e i yises i eläy ymismene- elmä u kimuksen usko a uu een lii y ää ekijää, aineis on ke äämis apaa, aineis on kokoa ja kehyske omus en muo oilua. Nämä on ä keä huomioida jo suunni elu aiheessa, koska esime kiksi huolima omas i muo oil u kehys- ke omus ei äl ämä ä uo a aineis oa, jolla oi aisiin as a a u kimusky- symyksiin. Aineis on ke äämis apa Tu kimuksen luo e a uuden kannal a olennais a on se, millä a oin eläy y- mismene elmäaineis on ke ää. Laadukkaan eläy ymismene elmäaineis on oi ke ä ä sekä kas okkain e ä sähköisillä yökaluilla. Ke äämis apaa ali es- sa u kija jou uu poh imaan, mikä on pa as apa a oi aa ii ä ä mää ä oi- o unlaisia as aajia ja kuinka heidä saa mo i oi ua ki joi amaan. Pe in ei- nen apa ke ä ä ki joi elmia kas o us en joko yhmä ke allaan ai yksi äisiä osallis ujia lähes ymällä on ollu a sin a ma apa saada kokoon kymmeniä as auksia suh eellisen lyhyessä ajassa (Eskola ym. 2017; Nikan o & Eskola 2018). Kas o us en apah u assa ilan eessa onkin kokemus en mukaan hel- pompaa ohjeis aa as aaja ja saada heidä eläy ymään ilan eeseen, mu a ällöin as ausaika on usein aja u ja as aukse ki joi e aan käsin. Lisäksi 316 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin kas okkaisen aineis onke uun e u u kimuksen luo e a uuden kannal a on, e ä siinä oidaan a mis aa, e ä as aaja kuuluu ali uun kohde yhmään. Sähköises i on eo iassa helppoa lähe ää linkki kehyske omukseen esi- me kiksi sähköpos ilis ojen kau a sadoille as aano ajille, mu a as aus en saaminen on huoma a as i aikeampaa kuin kas o us en. Esime kiksi ässä eoksessa Haapajä i ym. lähe i ä e-lomakekyselyn sähköpos illa 209 hen- kilölle, jois a 41 as asi ja näis äkin neljä as aus a pi i hylä ä. Ki joi ajien kokemus en mukaan aineis on ke ääminen sähköpos illa aa iikin suu en kohdejoukon ii ä än aineis on a mis amiseksi. Myöskään as aajien kuu- lumis a ali uun kohde yhmään ei oida a mis aa. Esime kiksi sosiaalisen median yhmissä jae uun as auslinkkiin oi pe iaa eessa as a a kuka a- hansa, a sinkin kun aus a ie oja ei yleensä ke ä ä. Tällöin jää sekä u kijan e ä lukijan a ioi a aksi, mi en hy in ulokse edus a a a koi e un as aa- jajoukon näkemyksiä. Vas aajan kannal a sähköisen ke uu a an hy änä puo- lena oidaan pi ää si ä, e ä as aaja saa i se pää ää, kuinka kauan käy ää as auksensa ki joi amiseen. Sen sijaan ki joi elmien pi uu een ai sisäl öi- hin ei ke uu a alla, kas o us en ai sähköises i, aiku aisi ole an aiku us a. E ilais en aineis onke uu apojen ja - ilan eiden me ki ys ä o a poh inee äs- sä eoksessa a kemmin esime kiksi Klinge ym. Aineis on koko Aineis on ii ä ää kokoa a ioi aessa kyllään ymisen käsi e (Eskola & Suo- an a 1998) on edelleen ele an i. Aineis on kyllään yminen ai sa u aa io a koi aa eläy ymismene elmän kohdalla ilanne a, jossa uude a ina ei ä enää uo a oleellises i uu a sisäl öä ai uusia näkökulmia ei ä kä muu a ai- neis os a eh yjä luoki eluja. Aineis oa pide ään yleensä siis ii ä änä, kun a inoissa alka a ois ua sama asia ai “[k]un aineis os a on hahmo e a- issa suu empia kokonaisuuksia, joihin uude as aukse uo a ain ah is- us a.” (Eskola ym. 2017, 285). (Ks. eläy ymismene elmän sa u aa iopis ees ä a kemmin Wallin ym. 2019). Tällöin oidaan aja ella, e ä aineis o ke oo ii ä än ka a as i u ki a as a ilmiös ä, eikä edus a ain sa unnais a ja yksi äis ä näkökulmaa aiheeseen. Kyllään ymisen k i ee i on aineis oa ke- ää älle kui enkin laiha ohjenuo a, kun u kija y i ää a ioida, mon ako Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 317 ke omus a pi äisi suunnilleen saada kokoon. Aiemmissa eläy ymismene el- mä u kimuksissa (Eskola, Mäenpää & Wallin 2017; Eskola, Nikan o & Wallin 2018; Nikan o & Eskola 2018) aineis on kokoa on ku a u lähinnä as aajien mää än kau a, ja ähimmäis as aajamää änä on pide y yleensä 15–25 a- inaa jokais a kehyske omuksen a iaa io a kohden, eli u kimukseen oisi ii ää 30 ke omus a. Tässä eoksessa as aajien ja si en ässä apauksessa myös as aus en mää- ä aih eli 27:n ja 64:n älillä. Vas aus en mää ä ei kui enkaan suo aan ke - o aineis on koos a ai laadus a, sillä monessa u kimuksessa niiden pi uus aih eli huoma a as i. Lyhimmä as aukse saa oi a olla ain muu aman i kkeen pi uisia, kun aas pisimmä oli a useamman si un mi aisia. Kes- kimää in monisanaisimma as aukse ke ä iin ässä apauksessa ensihoi- ajil a ja kä ilöil ä (Hänninen ym. keskipi uus 203 sanaa) ja pe usope uksen ope ajil a (Wihe saa i ym. keskipi uus 157 sanaa) ja lyhimmä nuo immil a as aajil a, neljäsluokkalaisil a (To ise a ym. keskipi uus 56 sanaa) ja kahdek- sasluokkalaisil a oppilail a (Nieminen ym., keskipi uus 65 sanaa). Aineis ojen koossa myös sanamää illä mi a una oli huoma a aa aih elua 1770 sanas a 6330 sanaan. Myös saman as aaja yhmän älillä on oisinaan e oja aineis on koossa, ku en eoksen ek y oin ialan amma ilaisil a ke ä yissä aineis oissa. Rek y- oin ipää ös en iskejä a kas ele assa u kimuksessa Sil e s en ym. ku aa- a , e ä ke omukse oli a ”eläy ymismene elmä a inoiksi poikkeuksellisen pi kiä, asiallisia ja monipuolisia a inoi a, joissa as aaja ku aa a laajas i ek y oin ipää ökseen aiku a ia ekijöi ä.” Vas aus en keskipi uus oli 141 sanaa. Sen sijaan kahden muun u kimuksen ek y oijil a ke ä y aineis o oli a huoma a as i suppeampia: Klingen ym. aineis ossa ke omus en kes- kipi uus oli 59 sanaa ja Rahkolan ym. aineis ossa 83 sanaa. Osa as auksis a oli ki joi e u anskalaisin ii oin. Toisaal a lyhye ja pin apuolise kin as a- ukse oi a ah is aa eh yjä luoki elui a ja ulkin oja, e enkin kun u ki- aan s e eo yyppisiä ja sosiaalises i jae uja käsi yksiä (Saa anen-Kauppinen & Puusniekka 2006), ja si en ah is aa ulos en usko a uu a. Mää ällise ohjeis ukse o a kin aina ii eellisiä, ja suo a ii aisia suosi- uksia on mahdo on an aa. Vas aajien mää ää koske illa suosi uksilla py i- ään a mis amaan aineis on ka a uus ja ii ä ä hajon a, mu a niiden mu- 318 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin kaise aineis o kin oi a joskus jäädä suppeiksi, jos as aajina on esime kiksi lapsia. Tämän uoksi aineis on koon ku auksessa ähin ään yh ä olennais a kuin as aus en mää ä on myös aineis on sanamää ä, sillä ku en ämänkin ki jan a ikkeleiden kohdalla, yksi äis en ke omus en pi uus aih elee yh- des ä lausees a useiden si ujen pi uisiin ke omuksiin ( aulukko 1). Eläy y- mismene elmällä ke ä yn aineis on laajuu a ku a essa oisikin olla jä ke ää ilmoi aa sekä aineis on as aajien mää ä, koko aineis on sanamää ä, e ä ehkä myös ki joi elmien pi uuksien hajon a sanoina (esim. 11–165 sanaa). Joskus oi olla kiinnos a aa ali a mukaan e ilaisia as aaja yhmiä ja a kas ella, e oa a ko a ina yhmien älillä. Ongelmaksi saa aa kui en- kin nous a aineis on liian pieni koko ällais en e ailujen ekemiseen. Jos e i as aaja yhmissä on osallis ujia pa haimmillaankin joi akin kymmeniä, oidaanko luo e a as i sanoa jo akin näiden e ois a? Tässä eoksessa esime - kiksi Sil e s enin ym. u kimuksen osallis ujia on ali u e i ie eenaloil- a, kas a us ie eis ä ja kauppa ie eis ä. Vaikka olisi kiinnos a aa a kas ella esime kiksi si ä, e oa a ko kas a us ie eilijöiden näkemykse muiden alojen as aajis a, ässä yh eydessä on päädy y a kaisuun käsi ellä as aajia yh enä joukkona. Tu kimukses a oi kui enkin saada ii ei ä sii ä, kanna aisiko li- sä u kimus a ehdä e ailuase elmas a käsin. Lopul a aineis on ii ä ä koko mää äy yy aina sen mukaan, oidaanko aineis olla as a a u kimuskysymyksiin. Tu kimuksen a koi us, u kimus- ongelma ja aineis on laa u mää i ä ä sen, paljonko aineis oa on a peeksi. Jos on a koi us ke ä ä aineis oa esime kiksi kahdel a ai kolmel a e i yh- mäl ä, a i aan enemmän as aajia kuin jos yhden yhmän kaikkia osallis- ujia pyyde ään as aamaan kah een e i kehyske omukseen. Olennaiseksi k i ee iksi muodos uukin aineis on sisäl ö: kool aan pienikin aineis o oi olla me ki yksil ään ja sisällöl ään hy inkin ikas ai as aa as i suu i o os pinnallinen. Esime kiksi kymmenen haas a elun aineis os a on mahdollis a nime ä uhansia e i me ki yksiä (Bel & Bel 2017). Eläy ymismene elmässä ii ä än aineis on kyllään ymispis e mää äy yneekin as aajien mää än, ki - joi elmien pi uuden ja aineis on sisällön älisessä suh eessa. Näin py i ään a mis amaan aineis on ja as aajien odellisuuksien as aa uus eli se, e ä aineis o ku aa mahdollisimman laajas i as aajien e ilaisia apoja käsi ää u ki a a ilmiö. Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 319 Kehyske omus en muo oilu Eläy ymismene elmän kohdalla kehyske omus en muo oilu on a ainase- massa. Onnis unu aineis o edelly ää, e ä kehyske omus johda aa as aaja ki joi amaan u ki a ana ole as a ilmiös ä ja e ä pys y ä samais umaan ku a uihin ilan eisiin. Kehyske omus uleekin laa ia niin, e ä lukija ym- mä ä ä sen helpos i: käy e ä än kielen on ol a a sellais a, e ä as aaja ymmä ä ä si ä ja sanas o on kohde yhmälle u ua ( . e i yissanas o). Ke- hyske omus onkin suh eu e a a as aajien ku i elu- ja ki joi amisky yn mukaan, jolloin e enkin las en ai muiden e i yis yhmien kohdalla on huo- lehdi a a sii ä, e ä käy e y käsi ee o a ymmä e ä iä. Kieli oi aiku aa aineis oon myös silloin, jos aineis o ke ä ään muulla kuin as aajien äidinkie- lellä (esim. Ry i aa a ym. 2019). Ta i aessa kehyske omukse ja as aukse oidaan kään ää as aaja yhmän käy ämälle kielelle (Pos i-Ahokas 2013). On myös ä keää huomioida kehyske omuksissa käy e ä ien sanojen me ki ys as auksiin. Sana alinnoilla oidaan ohja a as aajan a inaa ie - yyn suun aan, ja u kijan olisikin ä keää olla ie oinen sii ä, miksi on alin- nu juu i kyseise sana ja minkälainen aiku us niillä saa aa olla as auk- siin. Aina ei ole myöskään helppoa löy ää sanoille as apa eja: hy ä/huono ai onnis unu /epäonnis unu o a helppoja alin oja mu a en ä jos adjek ii ina onkin esime kiksi ”lois a a” – mikä olisi sen as akoh a? Hy änä esime k- kinä äs ä on Nuikkisen (2009, 188) u kimus, jossa on yksi äis en sanojen sijaan mie i y ke omuksessa käy e yjen ilmaisujen me ki ys ä laajemmin, ja si ä kau a laadi u ke omukselle as akoh a: A) Työka e in uudessa yöpaikassa oimin a sujuu lois a as i, yh eis yö oimii ja henkilökun a ulee mielellään öihin. Lapse ja henkilökun a o a ihan samanlaisia kuin muuallakin. Työka e i ke oo kokemuksis- aan uudessa koulussaan: B) Työka e in uudessa yöpaikassa oimin a akkuilee, henkilökun a ii- elee ja oi huonos i. Ei hu i a mennä aamulla öihin. Lapse ja hen- kilökun a o a ihan samanlaisia kuin muuallakin. Työka e i ke oo kokemuksis aan uudessa koulussaan: Sana alin ojen ja kielen lisäksi kehyske omus en muo oilussa ulee mie iä, kenen näkökulmas a a ina ki joi e aan. Suu immassa osassa ämän eoksen kehyske omuksia as aajia sinu el iin ja ohja iin ki joi amaan ke omus 320 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin ikään kuin omas a subjek iasemas a käsin eläy ymällä ilan eeseen. Tällai- sissa kehyske omuksissa käy e iin e bejä ku en ”ope a ”, ” oimi ”, ”osal- lis ui ”, jolloin asemoinnis a ulee henkilökoh aisempi. Näissä apauksissa as aaja oimi a i se amma ilaisina siinä yössä, jo a kehyske omuksen ilanne ku aa. Tilan eeseen eläy yminen saa oi si en olla heille helpompaa, aikka osallis uja ei ä a sinaises i yössään olisikaan as aa aa kokenee ai ennen poh inee . Muu amissa kehyske omuksissa käy e iin kolma - a pe soonaa eli as aaja e äänny e iin poh imaan ilanne a ku i eellisen henkilön asemas a käsin. Kolmannen pe soonan käy ö onkin eläy ymisme- ne elmälle yypillisempi apa (Wallin ym. 2019). Lisäksi kaikissa ämän eoksen kehyske omuksissa on käy e y sukupuo- lineu aalia oimijaa ai nimeä, jolloin as aaja oi mahdollisimman a oimes i ja apaas i muodos aa oman ulkin ansa ja ke omuksensa. E äänny äminen kolman een pe soonaan on e i yisen oimi a a kaisu esime kiksi a kaluon- oisen ai mahdollises i epämuka ia un ei a he ä ä än aiheen kohdalla. Esime kiksi Niemisen ym. a ikkelissa u ki u nuo en kokema seksuaali- nen häi in ä e kossa on aiheena sellainen, jossa nuo en on u allisempaa ku i ella apah unu jonkun oisen näkökulmas a kuin ku i ella i sensä i- lan eeseen. Kolmannen pe soonan käy ö oi olla myös hyödyllis ä silloin, jos u ki aan aihe a, jos a as aajalla ei ole kokemus a, koska sinu elu oi joh aa ki joi ajan luulemaan, e ä ki joi uksen pi äisi pe us ua as aajan omakoh- aisiin kokemuksiin (Eskola ym. 2017). Tu kimuskysymykse mää i ä ä sen, pyyde äänkö as aajaa ku aile- maan jo akin apah umaa ai ilanne a, syi ä ai seu auksia ai si ä, mi en i se ai kolmas pe soona oimii ai un ee (Taulukko 1). Joskus oi olla aikeaa laa ia sellainen kehyske omus, joka ei ole liian äljä eli an aa as aamisel- le selkeä aami mu a joka jä ää mahdollisimman paljon ilaa osallis ujien omille me ki yksenannoille ja ulkinnoille. Esime kiksi Niemisen ym. u ki- muksessa päädy iin a kaisuun, e ä ilan een kulku ku ail iin melko a - kas i, mu a kehyske omuksessa ei mää i el y a kkaa apah umapaikkaa, henkilöiden sukupuol a ai ikää eikä mää ä yä sosiaalisen median alus aa. Näin py i iin jä ämään ilaa nuo en omalle ke onnalle. Kehyske omus en laa imisessa myös niiden sisäl ämien aus aole us en k ii inen a kas elu ja huomioiminen o a osa u kimuksen luo e a uu a. Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 321 Teoksen ema iikan mukaises i useassa kehyske omuksessa on esime kik- si kyse amma illises a onnis umises a ai epäonnis umises a. Amma illisen iden i ee in kannal a kiinnos a aa on, mi kä ekijä edesau a a ai es ä ä amma illis a onnis umis a. Esime kiksi Wihe saa en ym. u kimuksessa ke- hyske omukseen sisäl yy ole us, e ä ope ajan amma illisen onnis umisen un een kannal a on olennais a, e ä hänen on mahdollis a an aa oppilaal- le ämän a i semaa ukea. Ope ajan yy y äisyys yö iikkoon ky ke ään ähän uen an amiseen ja si ä kau a amma illiseen onnis umiseen. Huolen- pi oon, hoi aan ja kas a ukseen lii y issä yö eh ä issä amma illiseen iden- i ee iin ky ke ään näin ollen aja us sii ä, e ä henkilö kykenee oimimaan kas a e a ien kannal a pa haalla mahdollisella a alla. Suunni elu aiheen lisäksi aus aole ukse on ä keä o aa huomioon aineis oa analysoi aessa, jolloin kanna aa a kas ella, mi en ole ukse o a mahdollises i aiku anee ke omuksiin ja mi en ne mahdollises i aiku a a uloksiin. Kehyske omus en muo oilun onnis umis a kanna aa usein es a a e u- kä een pienellä as aajajoukolla, jo a oidaan a ioida, uo a a ko ne aineis- oa, jolla oidaan as a a u kimuskysymyksiin. Esime kiksi ässä eoksessa Haapajä en ym., Hännisen ym., Kallosen ym., Sil e s enin ym. ja Wihe - saa en ym. u kimuksissa kehyske omus en oimi uu a es a iin e ukä een, ja Wihe saa en ym. u kimuksessa nii ä muoka iin saadun palau een mu- kaises i. 328 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin ikäjakaumalla ai sukupuolella ei äl ämä ä ole u kimusongelman ai u- los en kannal a me ki ys ä. Tämänkin eoksen kymmenes ä a ikkelis a ain kahdessa pe us el iin aus amuu ujien ke äämis ä ai ke äämä ä jä ämis ä. Joskus osallis ujil a oidaan ke omus en lisäksi ke ä ä aus a ie oja, ku en on eh y Hännisen ym. u kimuksessa, jossa as aajia pyyde iin ilmoi amaan esime kiksi amma i yhmä, jo a u kimukseen osallis uneiden e i amma - i yhmien näkemyksiä samas a aihees a oidaan e ailla. Taus a ie ojen ke- ääminen onkin paikallaan silloin, kun se uo analyysiin oleellis a lisäa oa ja on ele an ia u kimuskysymys en kannal a. Toinen eläy ymismene elmällä o eu e ujen u kimus en sii e ä yy een lii y ä k ii inen ekijä on mene elmällä ke ä yn aineis on sekä analyysin a ulla johde un iedon luonne: mi ä eläy ymismene elmällä oi u kia, ja mi ä ei. Teoksen a ikkeleissa sillä u ki iin mm. käsi yksiä, mieliku ia, me ki- yksiä, näkemyksiä, pe us elui a, sosiaalisen uo o aiku uksen elemen ejä ja ku auksia yön ulo u uuksis a; ”asen ei a, ep esen aa ioi a ja aja elun lo- giikkaa” (Klinge ym.), subjek ii isia un emuksia (Rahkola ym.), pe us elui- a näkemyksille (”Kuinka ek y oija pe us ele a muodollisen koulu uksen a peellisuu a?”). Sen sijaan mene elmällä ei ole a koi us u kia as aajien kokemuksia koh eena ole as a ilmiös ä, eikä osallis ujilla a i se olla koke- muksia aihees a, jos a he ki joi a a as auksensa. Esime kiksi Niemisen seksuaalis a häi in ää käsi ele ässä u kimuksessa ei u ki a nuo en i se ko- kemaa seksuaalis a häi in ää e kossa, aan heidän mieliku iaan ja käsi yk- siään sii ä, millaisiksi ilan ee e kkoalus oilla oi a muodos ua ja millaisia oimin a apoja niissä oidaan käy ää. Eläy ymismene elmällä pääs ään ko- kemus en sijaan käsiksi siihen, mi en nuo e i se ymmä ä ä ilmiön ja mil- lais a oimijuu a he siihen lii ä ä . Ke omukse oidaan nähdä joko ku auksina sii ä, mi ä ihmise aja e- le a ai ku i ele a ai kiinnos a ina a inoina sinänsä. Ke omus en kiel- ä oidaan lähes yä odellisuu a ku aa ana ai si ä luo ana, ai oidaan olla kiinnos unei a sii ä, mi en as aaja käy ä ä kiel ä a inoissaan. Ta inois a py i ään löy ämään samankal aisuuksia, e oja sekä yh eyksiä as aajien, nä- kemys en ai ilmaisujen älillä. Eläy ymismene elmän a ulla saadaan sel ille e ilaisia apoja, mi en u ki a a ilmiö on mahdollis a käsi ää. Vas aaja eläy- y ä kehyske omuksen ilan eeseen ja esime kiksi siinä esiin y än henki- Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 329 lön oimin aan ja aja uksiin, minkä a ulla heidän on mahdollis a laajen aa a kas eluaan omien kokemuksiensa ulkopuolelle. Eläy ymismene elmässä as aajalla on kui enkin al a ali a, kuinka paljon hän haluaa eläy yä kehys- ke omukseen ja käy ää omia kokemuksiaan ke omuksessaan, ai ali seeko hän esime kiksi minämuodon, aikka kehyske omus olisi kolmannessa pe - soonassa. Sii e ä yyden kannal a on ä keää myös nouda aa a o aisuu a aineis- on ja ulos en ulkinnoissa, sillä eläy ymismene elmällä ke ä y aineis o ei ku aa as aajien omaa, ele yä odellisuu a suo aan eikä ke o sii ä, mi en ki joi aja odella käy äy yisi ä aidossa, kehyske omuksessa ku a ussa ilan eessa. Me odologises i eläy ymismene elmä pe us uu siihen, e ä u ki- mukseen osallis uja uo a a i se ke omuksia, joissa he kehyske omuksen pui eissa ase u a anne uun ilan eeseen, ku i ele a ja luo a omin sanoin a inan. Tu kijalle nämä a ina muodos a a aineis on, joka ku aa ihmis en asen ei a ja kul uu isia aja elu- ja ulkin a apoja. Mene elmän hy änä puole- na on pide y si ä, e ä se mahdollis aa nopean eagoimisen yh eiskunnallisiin ilmiöihin ja muu oksiin, sekä niiden keskellä oimi ien ihmis en suh au umi- seen. Tämänkään eoksen a ikkeli ei ä kui enkaan äl ämä ä ke o sii ä, mi en asia odella o a , esime kiksi mi en inkluusio on onnis unu suoma- laisissa kouluissa ai kuinka moni nuo i kokee seksuaalis a häi in ää e kos- sa, mu a ne ke o a mahdollisia hahmo us apoja ja ulkin oja u ki a ina ole is a ilmiöis ä. Eläy ymismene elmään sisäl yy na a ii isen u kimuksen aja us sii ä, e ä ke omuksia ei akenne a sosiaalisessa yhjiössä ja ke omuk- sia ulisikin aina analysoida sosiaalisina ja kul uu isina ilmiöinä, ei niinkään älineinä henkilökoh ais en kokemus en u kimiseen (A kinson & Delamon 2006). E iikka Las en ja nuo en u kimiseen lii yy e i yisiä ee isiä kysymyksiä, niin myös eläy ymismene elmän kohdalla. Nuo en as aajien kohdalla huomio kan- na aa kiinni ää aineis onke uun aloi ukseen ja ii ä ään aus oi ukseen. Esime kiksi Au isen ym. u kimuksessa oppilaille ke o iin aluksi as aa- misen pe iaa eis a eli anonymi ee is a, apaaeh oisuudes a ja luo amuksel- 330 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin lisuudes a, sekä a a iin kehyske omuksessa esiin y iä käsi ei ä ku en kou- luyh eisö. Joskus kehyske omukseen as aaminen saa aa aiheensa uoksi hämmen ää lapsia ja nuo ia. Niemisen ym. seksuaalis a häi in ää koske assa u kimuksessa as aus en ke äämisen jälkeen pide iin lyhy pu kukeskus e- lu, jossa nuo illa oli mahdollisuus esi ää kysymyksiä ja kommen eja u kijal- le. Tämän jälkeen ilan eessa keskus el iin ja käy iin läpi e ilaisia sel iy ymis- keinoja ja oimin a aih oeh oja, joi a kehyske omuksen oimija olisi oinu käy ää kokiessaan nimime kin ”xxx” lähes ymisen sosiaalisessa mediassa epämieluisana. En ä millaisen sijan anonymi ee i eli as aajan unnis ama omuus saa eläy ymismene elmässä? Kun a koi uksena ei ole u kia osallis ujien omia kokemuksia, aan heidän laa imiensa ku i eellis en a inoiden synny ämiä kul uu isia ep esen aa ioi a ja ulkin amalleja, onko anonymi ee illä me - ki ys ä samaan apaan kuin aikkapa haas a elu- ai kysely u kimuksissa? Sekä aiemmissa eläy ymismene elmä eoksissa (Eskola ym. 2017; Nikan o & Eskola 2018) e ä monessa ämän eoksen u kimuksessa as aajien anony- mi ee iä pide ään a oi el a ana asiana pe us elema a si ä sen a kemmin. Anonymi ee in aade saa aakin juon aa juu ensa 1960-lu un Ame ikkaan, jossa eläy ymismene elmä kehi e iin as aiskuna ee ises i kyseenalaisille kokeellisille u kimuksille. Täl ä ajal a pe iy ynee aja us, e ä nime ömänä uo e u as aukse o a aina luo e a impia. Voisikin olla aika a kas ella anonymi ee in a peellisuu a jokaisessa u kimuksessa e ikseen. Jos on a - peen yhdis ää as aaja ke omuksiin esime kiksi ja ko u kimuksissa, niin anonymi ee i ei ole mahdollis a ai edes a peenmukais a. Toki ällöin on as aajia myös in o moi a a e ukä een asias a. Nime ömänä ke ä ylle aineis olle on sil i aikansa ja paikkansa. Nime - ömyy ä oidaan pe us ella esime kiksi aiheen a kaluon oisuudella: as aa- jan oi olla helpompi ki joi aa aihees a a oimes i, kun hän ie ää pysy änsä unnis ama omana, aikka ki joi elma ei pe us uisi ki joi ajan omiin koke- muksiin (Pos i-Ahokas 2013; Wallin ym. 2019). Anonymi ee i an aa as aa- jalle mahdollisuuden ali a, ammen aako hän as auksensa omis a kokemuk- sis aan ai pelkän ku i eellisen eläy ymisen pohjal a. Lisäksi anonymi ee i oi a jo a as aajalle ilaisuuden as a a ilman liiallis a i sesensuu ia, kun edes u kija ei oi yhdis ää as aus a ki joi ajaan. Eläy ymismene elmässä Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 331 anonymi ee iä ielä ah is aa analyysi aihe, jossa analyysiyksikköinä käy e- ään yksi äisiä mainin oja ai lausei a kokonais en as aus en sijaan. Lopuksi Tässä a ikkelissa olemme a kas ellee joi ain ämän eoksen eläy ymisme- ne elmä u kimuksissa esiin noussei a luo e a uu een lii y iä näkökulmia. Toi omme, e ä ämän a ikkelin myö ä eläy ymismene elmää hyödyn ä ä u kija pysäh y ä poh imaan, kuinka e ilaise alinna ohjaa a u kimuk- sen luo e a uu a ja kuinka oman u kimuksen luo e a uu a oisi edis ää. Olemme hahmo anee yh een e ona edellä pohdi uis a näkökulmis a ja ky- symyksis ä e äänlaisen aja uska an (ku io 1). Ka an ei ole a koi us olla kaiken ka a a ku aus aihees a, aan u kija oi myös olla e i miel ä sii ä, mi kä kysymykse o a olennaisia hänen oman u kimuksensa luo e a uuden kannal a. Sen sijaan ka an a koi us on oi- mia a auksena luo e a uuspohdinnoille ja he ä ää u kija poh imaan muun muassa ka assa esi e yjä kysymyksiä eläy ymismene elmän kon eks issa. Tässä a ikkelissa esi e y , oisiinsa ky köksissä ole a luo e a uuskäsi ee (usko a uus, johdonmukaisuus, sii e ä yys, ee isyys) o a yksi apa hah- mo aa laadullisen u kimuksen luo e a uu a. Kui enkin luo e a uu a oi hahmo aa myös lukuisis a muis a näkökulmis a, ja jokaisen u kijan onkin pohdi a a apauskoh aises i, onko esime kiksi iangulaa iolla ai ke omus- en sanamää illä me ki ys ä oman u kimuksen luo e a uuden kannal a (ks. esim. Cho & T en 2006). Se, mis ä näkökulmas a u kimuksen luo e - a uu a a ioi, iippuu aineis os a, u kimuskysymyksis ä ja u kijan omis a näkemyksis ä (esim. millais a ie oa u kimuksella oidaan saa u aa ja mikä on u kimuksen a koi us), jo en yksiseli eisiä ohjeis uksia ai as auksia luo e a uu een lii y iin kysymyksiin on mahdo on a an aa. Luo e a uu- den a mis amiseksi eläy ymismene elmä u kimuksissa, ku en laadullisissa u kimuksissa laajemminkin, ä keää on kui enkin aina py kiä mahdollisim- man läpinäky ään ja ikkaaseen ku aukseen ilmiös ä sekä u kimukses a, ja pe us elemaan u kimuksen e i aiheissa ehdy alinna . 332 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin Ku io 1. Aja uska a eläy ymismene elmä u kimuksen luo e a uudes a Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 333 Eläy ymismene elmää on uosien aikana käy e y hy in laajas i e i ie- eenaloilla ja e i a koi uksissa, ja jous a uu ensa ansios a si ä oidaan, ja on suo a aa, so el aa monin e i a oin (ks. esim. Eskola ym. 2017, Eskola ym. 2018; Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Eskola 2015). Mene elmän ja u kimuksen luo e a uuden kannal a on kui enkin ä keää pi ää mielessä mene elmän alkujuu e ja pe usidea, joka ukeu uu ah as i a ioinnin ym- pä ille. Mene elmää on hyödynne y myös u kimuksissa, joissa a iaa io ei ole o eu unu , kehyske omukse o a poikennee oisis aan useamman kuin yhden ekijän suh een ai u kimuksessa on hyödynne y ain yh ä kehyske - omus a eli a iaa io a ei ole alun pe inkään kehi el y. Tällaisissa apauksissa uleekin poh ia k ii ises i si ä, oidaanko u kimus a ku sua eläy ymismene- elmä u kimukseksi ja millainen me ki ys mene elmän so el amisella on u - kimuksen luo e a uuden ja usko a uuden näkökulmas a. Kehyske omus- en a ioin i luo mene elmän käy ölle aami ja e o aa sen mones a muus a laadullises a aineis onke uumene elmäs ä, jo en mikäli a ioin i ei olekaan enää u kimuksen keskiössä, ulisi poh ia so el uisiko mahdollises i jokin muu laadullinen (ke onnallinen) aineis onke uumene elmä u kimukseen eläy ymismene elmää pa emmin. Mene elmää käy ä än on myös jokaisessa u kimuksen aiheessa ie- dos e a a mene elmän uo ama iedon luonne, ja pohdi a a si ä suh eessa omaan u kimukseensa ja u kimuskysymyksiinsä. Toisin sanoen, oidaanko eläy ymismene elmän a ulla saada luo e a aa ie oa u ki a as a ilmiös ä? Ku en aiemmin maini simme sii e ä yyden k i ee in yh eydessä, eläy y- mismene elmä a aa u kijalle mahdollisuuden a kas ella e ilaisia apah u- masa joja, skenaa ioi a ai apoja käsi ää u ki a a ilmiö, mu a a inois a ei oida e ää suo ia joh opää öksiä u ki a ien omiin kokemuksiin ai siihen, kuinka he i se oimisi a kehyske omuksen kal aisessa ilan eessa. Eläy y- mismene elmän ah uus löy yykin sen ky ys ä hyödyn ää as aajien mieli- ku i us a, ja si en se mahdollis aa e ilais en, ja joskus jopa yllä ä ien, ulkin- ojen ja aja elu apojen a kas elemisen. 334 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin Läh ee Alasuu a i, P. 2000. Laadullinen u kimus. Tampe e: Vas apaino. A kinson, P. & Delamon , S. 2006. Rescuing na a i e om quali a i e esea ch. Na a i e Inqui y 16 (1), 164–172. Bel , A. & Bel , P. 2017. Teache s’ di e ing pe cep ions o class oom dis u bances. Educa ional Resea ch 59 (1), 54–72. Ca mina i, L. 2018. Gene alizabili y in quali a i e esea ch: A ale o wo adi ions. Quali a i e Heal h Resea ch 28 (13), 2094–2101. Cho, J. & T en , A. 2006. Validi y in quali a i e esea ch e isi ed. Quali a i e Resea ch 6 (3), 319–340. Ellingson, L. L. 2008. Engaging c ys alliza ion in quali a i e esea ch. Thousand Oaks, CA: Sage. Eskola, J. Ka ayilan, S., Kaski, T., Leh ola, T., Mäenpää, T., Nishimu a-Sahi, O., Oede, A.-M., Ran anen, M., Saa inen, S., Toi ikko, P., Val onen, M. & Wallin, A. 2017. Eläy ymismene elmä 2017. Ohjei a ja kokemuksia mene elmäs ä kiinnos uneille. Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää & A. Wallin ( oim.) Eläy ymismene elmä 2017: Pe us eema ja 11 muun- nelmaa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 266–293. Eskola, J., Mäenpää, T. & Wallin, A. ( oim.) 2017. Eläy ymismene elmä 2017: Pe us eema ja 11 muunnelmaa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Eskola, J., Nikan o, I. & Vi anen, S. 2018. Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? 14 eläy ymismene elmä u kimus a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Eskola, J., Nikan o, I. & Wallin, A. 2018. Eläy ymismene elmä 2000–2017. Sys emaa inen ki jallisuushaku. Teoksessa J. Eskola, I. Nikan o & S. Vi anen ( oim.) Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? 14 eläy y- mismene elmä u kimus a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 398–403. Eskola, J. & Suo an a, J. 1998. Johda us laadulliseen u kimukseen. Tampe e: Vas apaino. Lincoln, Y. S. & Guba, E. G. 1985. Na u alis ic inqui y Thousand Oaks, CA: Sage. Me iam, S. B. & Tisdell, E. J. 2016. Quali a i e esea ch: A guide o design and implemen a ion. San F ancisco, CA: Jossey-Bass. Suun a ii oja eläy ymismene elmä u kimus en luo e a uuden a ioin iin 335 Nikan o, I. & Eskola, J. 2018. Näin käy ä eläy ymismene elmää: hy ä käy- ännö ja kipe ä kysymykse . Teoksessa J. Eskola, I. Nikan o & S. Vi anen ( oim.) Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? 14 eläy y- mismene elmä u kimus a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 385–397. Nuikkinen, K. 2009. Koulu akennus ja hy in oin i. Teo iaa ja käy ännön kokemuksia pe uskoulua kki eh uu is a. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1398. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess. Oede, A.-M., Mäkinen, M., Annala, J., Wallin, A. & Eskola, J. 2017. Ko kea- kouluopiskelija isioimassa Tampe een uuden yliopis on aiku uksia opiskeluun. Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää & A. Wallin ( oim.) Eläy ymismene elmä 2017: Pe us eema ja 11 muunnelmaa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 68–93. Pa on, M. Q. 2015. Quali a i e esea ch & e alua ion Me hods. London: SAGE. Pos i-Ahokas, H. 2013. Empa hy-based s o ies cap u ing he oice o emale seconda y school s uden s in Tanzania. In e na ional Jou nal o Quali a i e S udies in Educa ion 26 (10), 1277–1292. Ry i aa a, A., Wallin, A., Saa i i a, T., Im e, R., Nyyssölä, N. & Eskola, J. 2019. S o ies abou ansna ional highe educa ion (TNHE): Explo ing indonesian eache s’ imagined expe iences o Finnish highe educa ion. Highe Educa ion 78, 783–798. Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. K aliMOTV - Mene el- mäope uksen ie o a an o [ e kkojulkaisu]. Tampe e: Yh eiskun a- ie eellinen ie oa kis o [ylläpi äjä ja uo aja]. h ps://www. sd.u a. i/ mene elmaope us/. (Lue u 1.2.2020.) T acy, S. J. 2010. Quali a i e Quali y: Eigh ”big-Ten ” c i e ia o excellen quali a i e esea ch. Quali a i e Inqui y 16 (10), 837–851. Wallin, A., Helenius, J., Saa anen-Kauppinen, A. & Eskola, J. 2015. Eläy y- mismene elmän ensimmäise kolme uosikymmen ä: mene elmäl- lises ä e ikoisuudes a akiin uneeksi u kimusme odiksi. Kas a us 46 (3), 247–259 Wallin, A., Ko o-Ljungbe g, M., & Eskola, J. 2019. The me hod o empa hy-based s o ies. In e na ional Jou nal o Resea ch and Me hod in Educa ion 42 (5), 525–535. 336 Anna Ry i aa a, Johanna Lä i, Saaga Hä könen & Anna Wallin Wallin, A., Pyl äs, L. & Nokelainen, P. 2020. Go e nmen wo ke s’ s o ies abou p o essional de elopmen in a digi alized wo king li e. Voca ions and Lea ning 13, 439–458. Wolco , H. F. 2005. The a o fieldwo k (2. painos.). Walnu C eek, CA: Al aMi a P ess.