Ezra Pound: Pisan Cantot

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Ez a Pound: Pisan Can o © Ki joi aja, 2019 Published e sion Niemi-Pyn ä i, Ris o Niemi-Pyn ä i, R. (2019). Ez a Pound: Pisan Can o . Maailmanki ja : käännöski jallisuuden e kkoleh i, 17.8.2019. h p://www.maailmanki ja .ma-pe.ne /ez a-pound-pisan-can os/ 2019 Ez a Pound: Pisan Can o PM/31 ADMIN RISTO NIEMI-PYNTTÄRI (17.8.2019) Tiedämme, e ä Pisan Can oissa puhuu a hainen mode nis i, moniäänisen unouden mes a i. Tiedämme e ä ki joi aessaan näi ä unoja, Ez a Pound oli I alian Pisassa 1944 angi una Mussolinin ukemises a. Hän oli julis anu asismia i alialaisen Radio Roman englanninkielisissä lähe yksissä. Mu a koska sanaa asismi ei unoissa käy e ä, lukija ei iedä kaikkea. Va sinkin kun unojen puhe ulee angil a, joka as us aa so aa ja äki al aa. Runokokoelman e äs ois u a eema on hy ä halli sija , joi a kansa a i see – ja usein myös heidän aaginen koh alonsa huipen aa kansan a peen. He i ensimmäinen can o laulaa su us a, kun akas e u joh aja on kuollu . Ka i A onpu o sel i ää huomau uksissa, e ä Pound puhuu Mussolinis a. Tämä ”kahdes i is iinnauli u” ammu iin ensin ja ipus e iin si en pää alaspäin. Miksi näin? Koska na si oli a uo a aiemmin eloi anee 15 summi aises i ali semaansa si iiliä uolla samalla aukiolla. Kuinka siis lukea Pisan Can oja? Runojen puhuja ei hahmo u niin, e ä lukija näkisi asis ia. Puhuja ei hahmo u edes pe soonaksi. Poundin a haisissa ja suomenne uissakin Pe sonae – ooli unoissa minä-puhujas a saa ku an. Can ojen puhuja on ”ei-kuka”, Pound sulau i i sensä ään en aih eluun. Si ee a uja kieliä on unoissa usei a, aikakausia on monia, muis oja on useis a Poundin elämän aiheis a; sil i mukana on nykyisyys ja e äänlainen ankilei in hel e i. Emme siis oi lukea Poundia ain polii ises i e ilaisen näkemyksen edus ajana, emme edes ” is i ii aisena mode nis ina”. His o ia aa ii muis amaan näi en asioi en yh eydessä myös ai an oisenlaisia koh aloi a – ku en A onpu on maini seman na sien ieh ymyksen summi aisiin eloi uksiin. Pound ei kui enkaan ollu na si, aan asis i i alialaisi ain. Niinpä as uu on lukijalla, kun hän lukee Pisan Can oja, ja eos on mode ni myös ässä mielessä: ke oja on epäluo e a a. Pound pysyy mode nismin klassikkona, sillä onhan unous jo ain muu a kuin oikeassa oleminen. Jälkisanois a paljas uu, e ä Pound oli myös alousaje elija, jonka konsep i sekosi a ainoha haisen an isemi ismin akia. Hän uskoi salalii o eo ioihin, joiden mukaan juu alaise sijoi aja hyö y ä ensin sodas a ja si en auhas a. Hän ki oaa keino elija : jo ka elä ä elois a ja sodan uo amis a liike oi ois a (LXXVII 377) Pound oli imma u inanssi alouden as us aja. Veli-Ma i Huh a nimesi Tuli&Sa u n . 97 a iossaan Poundin an ikapi alis iksi, joka ajau ui ää immäiseen lei iin. Ehkä näin, osin A onpu o paino aa jälkisanoissaan ämän ajau umisen johdonmukaisuu a: aus alla on ”ko ope äinen” pa io ismi, asismi ja an isemi ismi. Nykyajan näkökulmas a 1900-lukua edel ä ä ko oinen a kiaja elu oli ällais a sekä USAssa e ä Eu oopassa. Ez a Pound oi alsi jo a hain, e ä aloudes a on kyse. Runouden lisäksi hän osallis ui su e eenis i ja ee isenä aja elijana aikansa alous eo ee isiin deba eihin. Ra kaise a i he oli ain uo an isemi is inen ainoha ha, joka lii yi ”ko onkisku eihin”. Pound on i se myöhemmin odennu , e ä se pilasi koko ision. Pound halusi aiku aa alousnäkemyksillään, ja Mussolini oli ainoa, joka suos ui apaamaan häne . Mussolinin ka ismaa isuus, ai a a sanan käy ö ja oimape äinen asioi en pelkis äminen eki ä aiku uksen – ja niin Pound oli myy y. ja jos a as aminen on leimallises i halli uksen kä kihanke lii yy siihen akuulla myös näpis elyä (LXXVIII 184 – 186) Tämä lumoa an populis inen sanailu kä kee samalla Poundin omaa allanhaluaan. Hän ihaili käy ännön oimapoli iikkaa. Tämä ulee ilmi, kun Pound muis elee yöpa iaan T.S. Elio ia, ja e äs äkin mode nismin ohjelmaa, jo a ”ei koskaan julkais u eikä seu a u”. Elio ku a aan osi oimiin liian pehmeänä: ny kki audan sijaan o a ”pi sikal osime alah anee hänen ys ysilleen”. Poundia ei oi sanoa idealis iksi, joka e eh yi mielis elemään Mussolinia. Tuollainen hy äuskoisuuden samais amien idealismiin ei ee oikeu a idealismille. Osu ampaa olisi nähdä Poundissa su e eeni unoilija, joka luuli onnis u ansa myös poli iikassa. Su e eenisuusha ha: olihan hän jo e äänlainen kahden maailman halli sija – hän oli unouden kuningas, lisäksi hän halli si myös alousaja elun. Sellaise han o a odellisuuden ajuisia ku en an i-idealis i Goe he ja Haa ikko. Mu a Poundia e i uo asisimin lumo: ensin se ha hau i ja si en Pisan ankilei i aunioi i. Hän ponnis eli, jossain mää in mielel ään mu uneena, unou ensa pa issa ankilassa, ja si en ankimielisai aalassa USA:n puolella. Hän on ki joi anu can oja aina, ja Pisan so a ankeuslaulu o a yksi ois a pi kää unoa (laulus a 74 lauluun 84) osa keskellä n. 120 pi kän unon kokonaisuu a. (Kuulin sen huussissa passeli paikka kuulla sodan loppuneen) LXXVII 109 -111 Sa kas inen Pisan ankilei in ei-henkilö en eilee ässä jo mielipide ään auhan ehdois a. Hän äl elee nimeään. ”Ei-kuka” uo Odysseuksen o ama nimi Home oksella, ämän ollessa yksisilmäisen kykloopin ankina. Kun Odysseus pakeni ankeudes a, kyklooppi jäi huu elemaan ”ei-kenenkään” pe ään. Pidän ko as i äs ä A onpu on sanas a ”ei-kuka”. Se a aa e i sä y kuin kieliopillinen ”ei-kukaan”. Valin a on samalla a alla ohkea ike kielessä kuin Lee i Lehdon Odysseus -käännöksessään käy ämä ”hen”, kolmannen pe soonan eminiini. Ilman si ä Molly Bloomin naisoleminen, ei olisi ullu esiin Joyce -suomennoksessa. Tie ä äs i Lee i Leh o eh i kommen oimaan A onpu on Pound -käännös ä, ja ässä kielellisessä alinnassa ais in hänen läsnäolonsa. ”Ei-kuka” uo esiin hämmäs yksen ja ie ämä ömyyden. Pound on monella a alla ”ei-kuka”: nime ömän nimi, ei-pe soona ja lopu on mää ä ääniä. Hän on myös nime ön koska minä liukenee eks iin hänen ki joi aessaan yksin ja e is yneenä. myös sade kuuluu apah umiseen LXXIV 13 A onpu o on kään äny p ocess-sanan ” apah umiseksi”, se un uu osu al a. A onpu o pe us elee sana alin ansa kommen eissa sillä, e ä kyse on aolaisuuden pe uskäsi ees ä, dao, ” ie ai polku, jossa kaikki elämä sekoi uu ja i aa luonnon uohon”. Tämä au aa ymmä ämään unoja, joissa pil e o a , au inko alaisee ja oli iipuun lehde kään y ä ki kkais a himmeiksi uulen puhal aessa. Pisan Can o alka a 74 laulus a, jonka Pound on nimenny sanalla ”nekuia” – manala. Odysseuksen manalassa käynnin sekä Dan en hel e issä käynnin linja ja kuu Pisan ankilassa. Ja enessanssi-pe in een mukaan hel e iin sopii sijoi aa jumala a ien ie ailu ; se i i ää ko keaa asoa su keuden keskelle. Pound on kui enkin äysin mode ni, hän jä ää jumala a -asia a ailujen a aan. Mode nille ihmiselle ilmes ykse o a salamannopei a, ha a nii ä edes ha ai see. Jumala a e eke ä ie ailuja jois a ei oisi muis aa mi ään. A aimena onkin Poundin oma o eamus, e ä jumala a en ilmes ys kuul aa myös hänen Me oasemalla – unonsa läpi. Näiden kas ojen ilmes yminen äen ungoksessa kukan e äleh iä mus alla mä ällä oksalla (suom. Pe i Nieminen) A auslaulus a on hahmo e u kolmen ällaisen jumala a en isii i (wikipedia Can os-esi ely). Tosin yh ä hy in kyseessä on kolme luonnon ilmiö ä: au ingon ko ona, kuun kumo us, ja muis iku a häikäise än kauniis a naises a me oasemalla. Lisäksi samoihin isioihin unkee mode nis ises i mukaan pa odisia eläimiä ku en eksyny kameli ai ”lempeäs i ka so a uuhi”. ja uona päi änä ilma aukeni kaikkien ilojen Guanyinille LXXIV 130-131 Guanyin, buddhalainen a meliaisuuden jumala a , uo unoelmaan alon eema . Valo on Poundille iloso ian ja unouden asia. A onpu o aus oi aa osu as i Poundin uuspla onismia, alomys iikkaa ja alkemiaa. Niinpä Poundin hel e issä unosäkeis ä ulee alon säkei ä. Käy ännöllinen puoli a aus unossa on, e ä Pound esi elee siinä keskeise eemansa, sekä adi ioi a e ä kieliä pyö i ä än ki joi us apansa. Teema o a niin ikuisia ja samoja niin, e ä Pound oi uoda asioi a päällekkäin ja an aa niiden kuul aa ois ensa läpi e i kielillä. Hänen oman pe soonansa läpi kuul a a Odysseus ja Dan e sekä aus alialainen a uhahmo Wondij. oppinu hahmo, jol a isä o i pois suu ä kin koska hän eki liikaa asioi a LXXIV 65 – 68 Pound samais uu demiu giin, joka on luonu odellisuuden sanoillaan ku en Wondji – ja ny ämä mahdollisuus on ie y. Ei ole suu ä kkiä. Pisan ankilan a jes a i onnei a ääniä nousee esiin; b u aaleja lausahduksia, äänne yjä mu ei a, kielioppia mu jo aa kiel ä. Juu i äs ä pidän A onpu on epe uaa issa: lausahduksis a ilmenee puhujan asenne. Vankien asis inen hölö ys näkyy pa emmassa alossa kuin a ijoiden. eikö se ole ilo e ä on ys ä iä, luoksemme kaukaisis a mais a ule ia Muis oja ja ys ä ien mieliku ia Pound ku suu ie ailuiksi, hieman samaan apaan kuin hän pi ää luonnon ilmiöi ä jumala a en isii einä. Pound palaa ja ku as i muis iku iin ki jallisis a pii eis ä joihin hän osallis ui mode nismin syn y aiheessa. Poundin ys ä ien, ai lukemalla ys ä iksi ulleiden klassikoiden, Dan en ai Kun u sen eokse esiin y ä iuhaan. Ys ä ä o a kuollei a ai poissa, mu a heille puhu aan ja heidän ääniään nousee esiin. He jä ä ä lauseensa ja ka oa a . ”Hän ei lankea F eudiin”, sanoi Pi andello hän (Coc eau) on liian hy ä unoilija.” LXXVII173-174 Poundin apa aken aa can oja on luonnehdi u monin a oin. E i ääne nouse a uo ollaan pin aan kuin Dan en Hel e issä. Kuollee sano a asiansa kuin spi i is isessä is unnossa. Teema palaa a ja häipy ä , kehi y ä kuin Bachin uugassa. Teemojen kehi elyssä on jo ain uugamais a: ne ois u a mu a osoi au u a kin osaksi kokonaisku aa. Niin, can oja on luonnehdi u myös kubis isiksi äjäy ysku iksi: ne o a kokonaisku an p ismoja. Can o XXIX on sellainen, jonka e i yises i haluan o aa esille. Se on uno, jonka Pound nimesi il es -can oksi lähe äessään sen aimolleen I alian Rapalloon. Onko puhu elun kohde osiaan on puoliso? Siinä apauksessa unoilija sanoo älle hä y ömän loukkaa as i he i alussa: älä luule e ä se hyödy äisi sinua jos heidän ähäisimmä kin hy äilynsä häipyisi ä mieles äni LXXIX 3-4 Toise akkaussuh ee , mone halu ja hy äily , ei ä kuulos a ollenkaan niin pahal a kuin uo loukkaus: älä luule liikaa i ses äsi. Pelko sii ä, e ä puoliso hyö yisi ny unne asolla sii ä, e ä mies on e is e ynä ankilaan. Ehkä ämä ”älä luulekaan” on ain ka ke aa jupinaa, joka haih uu unon myö ä. Alku aiheessaan il es-can o syy ää muu enkin paskamaisia iiliksiä: joku ihel elee su kean huonos i Lili Ma lenea, kun unous edelly ää musiikkia. Onko unous edes mahdollis a piikkilanka-ai auksessa? E äänlainen as aus on linnu , jo ka is ah ele a piikkilangoille kuin nuo i ii as olle. Ne py äh ä ä len oon ja laskeu u a aas. Runon läpi ois e aan nume opa eja: lin ujen lukumää ää sekä asemaa piikkilanka-as eikolla. Tämä lin ujen piikkilankasä ellys loppuu il eksen esiin uloon, se uo mukanaan ilon y mi . Il es on Dionysoksen eläin ja se ulee paikalle edus amaan hedelmällisyy ä sekä iiniä, joka au aa aikei en aikojen yli. E i äi elä ä e i esissä Osa o aa ilonsa kon apunk is a LXXIX, 48-49. Can on loppuosassa A onpu o laula aa kiel ä mainios i, hän saa y min ja soin uisuuden asia oimimaan kun on a is. Kun on aika o aa y mil ään ha monise , ään eil ään soi a y mi ä sy ä än ja möykkää än ankilei in ilalle. Silloin ulee suomeksi oodia, säe ä ja paikoin mi aa, sekä ennen kaikkea ai a omalla kädellä anne una. Pound kään yy ylis ämään il es ä: ny kun unoilija i se on angi una, on pyyde ä ä il es ä pi ämään huol a iinikella is a. Oi il es, akkaani, ihana il ekseni Vahdi iini uukkuani, Va ioi alppaas i uo is o islaamoani Kunnes Jumala ulee ähän iskiin. LXXIX, 136 – 139. Voi olla, e ä Pound esi ää ässä kä ke yn pyynnön aimolleen Do o hylle, joka asui heidän aloaan I alian Rapallossa: älä pääs ä so ilai a iinikella iin. Toisaal a oi olla päin as oin, ja alussa esi e y puolison mi ä öin i ja kuu. Ny paljas e aan ko i-ikä än kohde: unoilija ulee ko iin pullon eikä aimonsa luo. Ko i on paikka, jossa ne o oi ko ka a iskin, e eh iä jumalaa sekä suu ia mie ei ä. Toisaal a oi olla, e ä Pound haa eilee Mussolinin paluus a. Koska unoelman alussa hän ii aa ”kahdes i is iinnauli uun” sekä si en Dionysokseen kahdes i syn yneenä. Valmis eleeko il es suu en joh ajan paluu a ? Ei, Il es me ki see pikemminkin apau umis a kaikis a Mussolini - iksaa ios a ja so inismis a, il es an a aa ilaa uusille asioille. Kun on a peeksi ali e u alou a ja poli iikkaa, ja on uhi el u aimolle, sopiikin aja ella olennais a ja kään yä puu a han hoi oon: Oi il es, pidä iiniki a loi olla köynnöksis äni LXXIX 207 Dionysos hä is äköön ki a , jo ka nykyisen kal aisina kesinä saa a a my kkyjen ja ka ko imien jälkeenkin syödä kaiken ih eän. Dionysos on ässä se, mikä pi ää köynnöksen hengissä, aalii kul uu ia so a-ajan yli, Dionysos pi ää huol a sii ä e ä huonoinakin aikoina on juo a aa: Oi il es, pidä siide ini iskussa Pidä se ki kkaana samen uma omana LXXIX 265-266. Jos ämä olisi Poundin pyyn ö kään äjälle, un uu, e ä A onpu o on nouda anu si ä, ja onnis unu pi ämään can o iskussa ja kielen samen uma omana. Voi olla e ä mukaan on ullu A onpu o -a omei a, hänen kielellisiä kan ojaan, mu a mehän luemme suomea. Lauseiden hahmo o a selkei ä ja nau i a ia kielen yle issä, a kisissa sekä b u aaleissa ekis e eissä. Ez a Pound: Pisan Can o , suomennos, huomau uksia ja epilogi Ka i A onpu o. n amo 2018 Ris o Niemi-Pyn ä i on ki joi amisen dosen i, ope aja ja u kija, Jy äskylän yliopis ossa