Kapitalismin toisenla(j)ista historiaa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Kapi alismin oisenla(j)is a his o iaa © Ki joi aja 2024 Published e sion Jaakola, Joni; Rennes, Aleksi Jaakola, J., & Rennes, A. (2024). Kapi alismin oisenla(j)is a his o iaa. Tiede ja edis ys, 49(3), 63- 67. h ps://doi.o g/10.51809/ e.146585 2024 63 Esi Elyjä & E i Elyjä &E 3|202463 JONI JAAKOLA & ALEKSI RENNES Kapi alismin oisenla(j)is a his o iaa Leigh Clai e La Be ge. Ma x o Ca s: A Radical Bes ia y. Duke Uni e si y P ess, Du ham 2023. 394 s. Filoso i Jacques De ida (2019) ha ah ui unne- us i alas omuu eensa kissansa ka seen kohda- essaan. Leigh Clai e La Be ge ie kissojen kans- sa aja elun as e a pidemmälle ki jassaan Ma x o Ca s: A Radical Bes ia y. Teos sai alkunsa ideop ojek ina, jossa seu a aan La Be gen kis- salleen pi ämiä lyhyi ä oppi un eja Ka l Ma xin (1818–1883) eo ian keskeisis ä aja uksis a. Vangi akseen kissansa lyhy jän eisen ja oikulli- sen huomion La Be ge e sii ma xilaises a aja e- lus a elemen ejä, jo ka puhu elisi a e i yises i kissan kokemusmaailmaa. Tässä a koi uksessa hän poimii ma xismin a kis ojen kä köis ä e i- laisia kissojen ilmen ymiä, jo ka oisi a oi- mia samas umiskoh eina hänen hajamieliselle oppilaalleen. Ki jan muo oon yös e ynä ämä kokeellinen lajien älinen pedagogiikka laajen uu sys emaa - isemmaksi ulkinnaksi länsimaisen kapi alismin his o ias a kissojen a ulla ja niiden kau a. La Be gen pe us a an äi een mukaan sekä kapi a- lismi e ä si ä k i ikoi a ma xilainen yh eiskun- a eo ia o a aken unee symbolisessa ja ma e- iaalisessa uo o aiku uksessa e ilais en kissa- eläin en kanssa. Kissan me ki ys ässä his o iassa ei kui enkaan ole yksiseli einen aan moniulo - einen ja monin a oin is i ii ainen. Kissa o a ollee mukana niin al aapi ä ien kuin si ä haas- a ien oimissa. Kapi alismin e i aiheissa kissa o a edus anee niin adikaalia allankumouk- sellisuu a kuin ää immäis ä konse a ii isuu a. Lukuis en esime kkien a ulla La Be ge osoi - aa, mi en kissa o a aiku anee ma xilaisen eo ian muo oiluihin pai si monipuolisen me a- o iikan ja symboliikan läh eenä myös ma xi- lais en eo ee ikoiden kodi jaka ina o e eina. Samanaikaises i keskeisen u kimusongelman muodos aa kiis el y kysymys Ma xin luon okä- si ykses ä ja eläinsuh ees a. Vedo en e i yises i hänen eo iaansa yös ä ja ie aan umises a Ma xia on syy e y ”lajina sismis a” ja ideolo- gises a äki allas a eläimiä koh aan (ks. esim. Ben on 1988; Fos e & Cla k 2018; S ache 2018). La Be gen mukaan kui enkin kissoja seu aamalla ulee näky iin ha oin unnis e u eläimellisyy- den juonne Ma xin aja elun y imessä. Siksi hän ei aadi niinkään ma xilaisen eo ian uudelleen- muo oilua aan paluu a sen unohde uun adi- kaaliin eläinpe in eeseen – kissojen a kis o ke - oo meille, e ä ma xismissa on aina ollu kyse lajien älises ä p ojek is a. Kissansukuis a me odologiaa Muodol aan Ma x o Ca s mukailee bes iaa- ia eli keskiaikais a, allego is a ku aki jaa, jos- sa maailma aukenee ikkaan eläinsymboliikan kau a. Pe in eisen bes iaa in a oin eos kulje - aa eläinanalyyseissään innakkain isuaalis a ja kielellis ä logiikkaa. Teoksen ikas ku as o on alikoi u La Be gen ka oi amas a kapi alismin his o ian ” ilkku äkkia kis os a”, jonka moni- naise kissa ulo u a keskiaikaises a he al- diikas a sosiaalisen median kissameemeihin. A kis oma e iaalin lisäksi jokaisen lu un alkua ku i aa ko is eellinen ini iaali, jossa yyli ellyn DOI: 10.51809/TE.146585 CC BY-NC-ND 4.0 64 &E 3|2024 64 alkuki jaimen oheen on lisä y pii os kysei- sen lu un pää oolia esi ä äs ä kissaeläimes ä. Pii osku a on myös koo u yh een ki jan kan- siku i uksessa sekä monis e u äy ämään sen ensimmäise ja iimeise si u . Näissä kissojen ku allisissa ihen ymissä oden uu La Be gen py kimys ehdä näky äksi his o ianki joi uksen ma ginaaleihin hylä y eläime . Lineaa isen his o iakäsi yksen sijaan ma xilainen näkökulma ko os aa his o ian is- i ii aisuu a ja epäja ku uu a, sen e i ah isia kiihdy yksiä ja hidas uksia. Näi ä ajan so kui- suuksia ulki essaan La Be ge omaksuu Wal e Benjaminin (1892–1940) käsi een Tige sp ung. Benjaminilla ämä ” iike inloikka” suun au uu nykyisyydes ä ie yyn his o ialliseen he keen. Sen a oi eena on pyydys ää menneisyydessä piile ä ja o eu uma a jääny allankumouk- sellinen po en iaali ja ak i oida se uudelleen nykyhe kessä. Tällä a oin iike inloikka a joaa Benjaminille mili an in his o ianki joi uksen mallin, jo a myös La Be ge hyödyn ää u kimuk- sensa me odologisena ohjenuo ana. Loikan käsi eessä kissan luon ainen yysi- nen kyky muun uu abs ak iksi me odiksi. Se on ku aa a esime kki La Be gen a as a ni oa yh een kissan ma e iaalise ja symbolise ulo u- uude . Samanlainen mene ely ois uu ki jassa useassa yh eydessä. Ku a essaan yö äenliik- keen ais elua 1900-lu un alun Yhdys alloissa La Be ge ko os aa e i yises i IWW:n (In e na ional Wo ke s o he Wo ld) me ki ys ä. Kyseinen amma iyhdis ys o i unnuksekseen mus an kis- san, jonka inspi oiman laulun sanoissa akuu- e aan, e ä ”pehmeinkin käpälä oi olla kynsi”. Tassun ja kynnen dialek iikan kau a kissas a ulee symboli sabo aasille yö ais elun äli- neenä, jossa yhdis yy sala ihkaisuuden aa imus ja äki allan uhka. La Be ge paikan aa as aa anlaisen kis- sansukuisen käsi een myös Ma xin uoden 1852 essees ä Louis Bonapa en b umai ekuun kahdeksas ois a. Teks issä Ma x käy ää sanaa Ka zenjamme , joka ki jaimellises i ii aa kissan mou uamiseen mu a oimii myös puhekielisenä ilmauksena k apulalle. Ma x ku aa ällä i oni- sella e millä po a illis en allankumous en ois u ia epäonnis umisia. Niillä on aipumus jäädä lyhy ikäisiksi niin, e ei yh eiskun a mil- loinkaan ehdi odella omaksua saa u e uja a oi ei a. Näin esime kiksi Ranskan allan- kumous joh i Napoleonin alloi us e kiin, kun aas Yhdys al ojen i senäis yminen ain akiin- nu i o juu een pe us u an alousjä jes elmän. Po a illis a allankumous a seu aa ainoas aan kissan su ullinen se enadi. Ma x o Ca s on myös annalis inen, pi - kän aika älin his o iallinen u kimus. Tulkin a ma xismis a lajien älisenä p ojek ina ie luki- jansa is i e kis ä uuslibe alismin oi okulkuun ja 800-lu ul a 2000-lu ulle. Ma kalla kohda- aan ki ja a joukko kissaeläimiä: leijonia, il ek- siä, pan e ei a, iike ei ä, illi- ja ko ikissoja. Kissojen kau a a au uu kolme kapi alismia ku aa aa a inaa, jo ka lii y ä alis amiseen, po a is on syn yyn ja allankumoukseen. Alis a a , po a illise ja allankumouksellise kissa La Be gen ke onnassa keskiaika näy äy yy leijonan ja ko ikissan älisen dialek iikan kau a. Eu oopassa ”leijonakuninkaa ” ja -hal- li sija oli a yleisiä. Leijona oli suosi u sym- boli aa elissukujen aakunoissa, ja monen aa e- lisen nime ii asi a leijoniin, ku en Saksin ja Baije in he ualla Hen ik Leijonalla (n. 1129–1195) ja Englannissa hallinneella Rikha d Leijonanmielellä (1157–1199). La Be ge ulki see allanpi äjien miel ymyksen kissape oihin an o- pomo ismin sijaan ennen kaikkea zoomo isena ilmiönä: poikkeuksellisen ihmisen kuninkaalli- nen yle yys aa ii leijonan e i o iaalisuuden ja lihansyönnin e isen yhdis elmän omaksumis a. Keskiajalla leijonaan yhdis yi siis äki allan, sodan ja alis amisen konno aa ioi a. Leijonien uh eiksi alikoi ui a usein e i yises i ko ikissa , joi a pide iin eodaaliajan Eu oopassa yleises i yh eiskunnallisen epäjä jes yksen me ki sijöinä. Samalla ne innas ui a alis e uihin ihmis yh- miin ku en seksi yön ekijöihin, juu alaisiin ja noi iin. Noi a ainoihin lii yikin olennaises i myös kissojen uhoamis a. Kissoja jahda iin ha - haoppis en a oin, sillä niiden aja el iin pi ä än 65 Esi Elyjä & E i Elyjä &E 3|202465 hallussaan paholaismaisia oimia. K is inuskon al apii in ajoille suun au uneissa is i e kissä aas leijona alloi ajia oli a as assa ko ikis- soja a os a a a abi . Ko ejaan puolus a il a a abeil a leijonakuninkaiden jaloluon eisuus jäi huomaama a, ja he a o i a hyökkääjä ennemminkin ”likaisiksi koi iksi”. Joukko anekdoo eja ko os aa kissojen kes- keis ä oolia myös Ame ikan kolonisaa ion his- o iassa. Vi giniaan uonna 1619 pu jeh inu ensimmäinen o jalai a oli nimel ään Whi e Lion. Geo ge Washing on (1732–1799) muis- u i allas aan leijonako is eisella miekallaan. Leijonapa saa ko is i a myös kaikille yh äläisiä oikeuksia Yhdys al ojen pe us uslakiin ki jan- neen Thomas Je e sonin (1743–1826) o japlan- aasia. Asu ajakolonialismi e eni Yhdys alloissa kissaeläin en kus annuksella. Län een suunnan- nee uudis ai aaja appoi a illikissoja, sillä appo odis ukse kä i ä aluu ana. Te millä illikissa ale iinkin ii a a myös ajalle yypilli- seen pankki oimin aan (wildca banking), jonka le iäminen edesau oi alkupe äiskansojen hää ämisessä ja uhoamisessa. 1700-lu ulla ko ikissa ippui a alis uk- sen mukana noidan luudan seläs ä po a is on ko eihin. Kun kissojen ooli yh eiskun asuh eissa muu ui, myös niiden kokema äki al a sai uusia muo oja. La Be ge nos aa esime kiksi 1730-lu un Pa iisissa apah uneen kissojen joukkosu man, jonka o eu i yhmä pienen paikallisen ki ja- painon oppipoikia. Teon syy löy y ä luokka- ais elus a. Pe us eeksi kissojen uomi semiseen ja appamiseen ii i ä niiden läheise suh ee po a is on kanssa. 1800-lu ulle ul aessa po a is o sy jäy i aa elis on allas aan, mikä me ki si samalla po - a illis en kissojen kul a-ajan alkua. La Be ge ku aa ässä yh eydessä myös po a is on is i ii- ais a mo aalikäsi ys ä, jossa kapi alismiin lii y- ä yh eiskunnallise ongelma , ku en o juus ja eläin en huono koh elu, unnis e aan ja nii ä paheksu aan, mu a ämä pohdiskelu ei i sessään py i muu amaan alli se aa alousjä jes elmää ai a joa sille aih oeh oja. La Be gen käsi elyssä 1900-luku näy äy yy ennen kaikkea allankumouksellisen kissan aikakau ena. Aiemmin paholaisen kä y inä oi- minu mus a kissa omaksu iin niin amma iyh- dis ysliikkeen kuin ana kismin ja p ole aa isen allankumouksen symboliksi. An ikapi alis isen mus an kissan me a o aa hyödynsi myös Mus a pan e i , joka oli unne uin kommunis inen ja asismin as ainen jä jes ö oisen maailmanso- dan jälkeisissä Yhdys alloissa. Samalla a oin kapi alismik ii ise oima omi a i selleen myös aiemmin hal eksi un illikissan a oni- men. Yhdys al ojen kolonisaa ion aikaan il- likissa näh iin a okkaana ain kuolleena ai häikäilemä ömän pankki oiminnan symbolina, mu a 1900-lu ulla ne sai a uuden me ki yksen an iau o i ää isenä lakkoiluna (wildca s ikes). 2000-lu ulle ul aessa kissaku as on mää i ä- jäksi nousi a in e ne in lukema oma kissa i- deo ja niissä esiin y ä absu dis inen kissa, oman- laisensa kapi alis isen yö ehokkuuden ihan een hal en aja. Kissabongailus a lajien äliseen solidaa isuu een La Be gen kissaodysseia a oi aa hy in kapi alis- min sisäise is i iida ja aagisuuden. Teoksen ehdo omana ansiona on, e ä se saa ka somaan maailmaa e i a alla ja näkemään kissaeläimiin lii y iä moninaisia me ki yksiä ja al asuh ei a kaikkialla ympä illämme. Miksi Suomen poliisia symboloi miekan päällä päi ys ä ä leijona? En ä miksi Helsingin Sanomien haas a elema sydän- ki u gi ke oo, e ä amma i aa ii mää ä ie ois- a ”leijonan miel ä” ja he kkiä ”naisen käsiä” (Sil amäki 2024, 11)? Toisaal a La Be gen analyy inen o e jää usein ku ailuksi. Villis ä kissabongailus a syn yy ka - a a anekdoo ikokoelma, mu a kissakaskujen älillä loikkiminen – esime kiksi hyppy Hen y Fo din (1863–1947) kissaka usellis a au o eh ai- den suunni eluun – kado aa älillä a gumen in. Ku ailun myö ä La Be ge ei oikeas aan ke o pal- joa uu a kapi alismin his o ias a, aan lähinnä a joaa aih oeh oisen äylän siihen. La Be gen kissabongailu aiku aa jokseenkin sa uman a aisel a, kun se kohdis uu yksi äis en ki joi ajien kissoja hyödyn ä iin kieliku iin. La 66 &E 3|2024 66 Be gen analyysin läh ökoh ana onkin aina eks- uaalinen a kis o, ei kissa i sessään. Siksi mone kissan ky y ja niiden mahdollise polii ise me - ki ykse jää ä La Be gellä huomioima a. Mi ä esime kiksi seu aisi, jos kissan keh ääminen käsi - eellis e äisiin hoi ana? Hoi an ema iikkaan lii y ä myös kissan kielen puhdis a a ja iilen- ä ä lipaisu . Ne ky ke ä kissan osaksi uusin a- an yön ja hoi an e i muo oja, joiden a oa on kapi alis isessa alousjä jes elmässä johdonmu- kaises i äheksy y. Yh ä lailla oidaan ko os aa kissan kykyä asapainoilla kapeilla ulokkeilla ai kii e ä es eiden yli ja hyödyn ää pieniä akoja kulku ei inään. Kissojen ilallisuus näy äy yykin olemuksel aan nes emäisenä. Sen ku i omuus as us aa ja jäy ää eh aan jähmeäksi segmen oi- ua ilallisuu a ai kokoonpanolinjalla agmen- oi uja ja a kkaan aja uja ihmis uumiin liik- kei ä, joi a La Be ge ku aa ki jassaan. Ki jansa lopuksi La Be ge hahmo elee askelme kkejä lajien äliseen solidaa isuu een. Luokka ais elun pi kässä his o iassa kui enkaan mikään osapuoli ei a joa yksiseli eis ä mallia ällaiselle kollek ii isuudelle. Po a is o on pel- kis äny kissan omaksi lemmikikseen. Sii ä on ullu yksi yisomaisuu a ja omis ajalleen me ki- yksellinen emo ionaalisen in es oinnin kohde. Myöskään ma xismi ei ole pys yny äl ämään ä ä hallinnan ja sen imen aalisuuden kaksoissi- dos a suh eessa kissoihin. Vaikka sen eo iape in- eessä käy e ään kissois a johde uja käsi ei ä, kissoja i sessään ei ole o e u osissaan po en iaa- lisina o e eina allankumouksellisessa kamppai- lussa. La Be gen omakaan lähes ymis apa ei äy- sin äl ä näi ä ongelmia. Ki jan ke on a e enee a sin ihmiskeskeises i, ja kissojen unsas läsnä- olo älineellis e ään siinä mää ä yjen a gumen - ien ueksi. Tässä mielessä lajien älinen solidaa- isuus ei näy äydy La Be gelle u kimuksen eon käy än önä aan pikemminkin eks is ä a au u- ana ho ison ina. Ihmiskeskeisyyden lisäksi La Be gen a kas- elu e enee länsikeskeises i paino uen Eu oopan ja Yhdys al ojen his o iaan. Hän kyllä si uaa esime kiksi monille Pohjois-Ame ikan koillisen me säalueen in iaanikansoille ä keää eden- alais a myy is ä pan e ia, Mishipeshua, mu a ei kui enkaan ku aile a kemmin ämän kissaolen- non kau a muo ou u aa eläinsuhde a. Se mai- ni aan ainoas aan yh enä uh ina, jonka koloni- saa ioon olemuksellises i ky key y ä luonnon desak alisaa io on aa inu . Näin ollen alkupe- äiskansojen kissoihin lii y iä uskomuksia i ses- sään ei mielle ä adikaalien polii is en käy än ö- jen mahdolliseksi läh eeksi. Ikään kuin huomaa- ma a kolonialis ise pois pyyhkimise ku is a a La Be gen ku i elua uudenlaises a yh eiselos a kissojen kanssa. Vas aesime kkinä oidaan mai- ni a Edua do Vi ei os de Cas on (2019) py kimys dekolonisoida länsimais a aja elua Amazonin in iaanien kosmologian a ulla. Ken ies uusia solidaa isuuden muo oja on löyde ä issä hänen ku aukses aan lajien älises ä pe spek i ismis ä. Siinä jaguaa in ja ihmisen elämismaailmojen e ailu johda aa oisiinsa kie ou u ien ja keske- nään is eä ien odellisuuksien on ologiaan. Edelleen oidaan kysyä, mi ä jää yksinomaan kissoihin keski y än u kimusnäkökulman ka - eeseen. La Be ge ymmä ää solidaa isuuden e i yises i o e uuden käsi een kau a. To e i (com ade) palau uu e ymologises i espanjankie- liseen sanaan cama ada, joka me ki see huone- o e ia. Aja us eläin o e eiden kanssa yhdessä akenne a as a lajien älises ä kommunismis a so el uu e i yisen hy in kissoihin, jo ka jaka a ko imme ja huoneemme jo almiiksi. Ne o a kesy e yjä mu a sil i polii ises i elähdy ä iä hu maa assa omapäisyydessään ja o elema - omuudessaan. La Be ge ei kui enkaan juu i p oblema isoi o e uuden kau a muo ou u an eläinsuh een so el u uu a muihin eläinlajei- hin. Koi akumppani (Ha away 2003) a joa a läheisen e ailukohdan, mu a esime kiksi suku- puu oon kuolleiden eläinlajien (Tu peinen 2023; Ve ese 2020), loissuh eiden (Se es 2007) ai eho uo e un nau aka jan his o ian (Gunde son 2011) kau a a au uisi hy in e ilainen näkymä kapi alismiin lii y ään lajiso oon ja si en myös plane aa isen solidaa isuuden mahdollisuuksiin. Puu eis aan huolima a Ma x o Ca s onnis- uu luomaan a peellis a sil aa pos humanis- min ja Ma xin aja elun älille. Teos ase uu sauma omas i osaksi laajempaa iimeai- kais a u kimussuun aus a, jossa kapi alismin, 67 Esi Elyjä & E i Elyjä &E 3|202467 impe ialismin, kommunismin ja ma xismin his- o iaa ke o aan uudelleen keski ymällä eläin- en kokemuksiin, kä simyksiin ja as a innan mahdollisuuksiin (ks. Ami 2020; Blanche e 2020; Bu on & Mawani 2020; Fleischman 2022). Näissä eoksissa kissa saa a innalleen muun muassa sikoja, haaskalin uja ja e mii ejä uusina ei-inhimillisen his o ianki joi uksen kiin opis- einä. Eläin en oolin a kas elu e au uu myös keskus eluun sukupuolen asemas a ma xilaisessa aja elussa ku en esime kiksi Sil ia Fede icin (2004) eminis isessä ulkinnassa noi a ainois a. Osaksi samaa ja kumoa ase uu myös odullis a- misen p oblema iikka, johon lii yen Ma xia on lue u uudelleen ei-eu ooppalaises a ja ei- alkoi- ses a näkökulmas a suh eessa esime kiksi Hai in allankumoukseen (James 1938) ja mus an adi- kalismin pe in eeseen (Robinson 1983). ■ KIRJALLISUUS Ami , Fahim (2020) Being and Swine: The End o Na u e (As We Knew I ). Kään . Geo ey C. Howes & Co in Russell. AK P ess, Chico. Ben on, Ted (1988) “Humanism = Speciesism: Ma x on Humans and Animals”. Radical Philosophy 50, 4–18. Blanche e, Alex (2020) Po kopolis: Ame ican Animali y, S anda dized Li e, and he Fac o y Fa m. Duke Uni e si y P ess, Du ham. Bu on, An oine e & Renisa Mawani ( oim.) (2020) Animalia: An An i-Impe ial Bes ia y o Ou Times. Duke Uni e si y P ess, Du ham. De ida, Jacques (2019) Eläin, joka siis olen. Kään . Anna Tuomikoski. Tu kijalii o, Helsinki. Fede ici, Sil ia (2004) Caliban and he Wi ch. Au onomedia, New Yo k. Fleischman, Thomas (2022) Communis Pigs: An Animal His o y o Eas Ge many’s Rise and Fall. Uni e si y o Washing on P ess, Sea le. Fos e , John Bellamy & B e Cla k (2018) “Ma x and Aliena ed Speciesism”. Mon hly Re iew 70:7, 1–20. Gunde son, Ryan (2011) “F om Ca le o Capi al: Exchange Value, Animal Commodi ica ion, and Ba ba ism”. C i ical Sociology 39:2, 259–275. Ha away, Donna (2003) The Companion Species Mani es o. P ickly Pa adigm P ess, Chicago. James, C. L. R. (1938) The Black Jacobins: Toussain L’Ou e u e and he San Domingo Re olu ion. Secke & Wa bu g, London. Robinson, Ced ic (1983) Black Ma xism: The Making o he Black Radical T adi ion. Zed Books, London. Se es, Michel (2007) The Pa asi e. Kään . Law ence R. Scheh . Uni e si y o Minneso a P ess, Minneapolis. Sil amäki, Tuija (2024) Leijonan mieli, he kä käde . HS Teema 2/24. S ache, Ch is ian (2018) “On he O igins o Animalis Ma xism: Re eading Ted Ben on and he Economic and Philosophical Manusc ip s o 1844”. Mon hly Re iew 70:7, 22–41. Tu peinen, Iida (2023) Elollise . Kus an amo S&S, Helsinki. Ve ese, T oy (2020) “A Ma xis Theo y o Ex inc ion”. Sal age #7. Vi ei os de Cas o, Edua do (2019) Kannibaalime a ysiikka: aineksia pos s uk u alis iseen an opologiaan. Kään . Ee u Vi en. Tu kijalii o, Helsinki.