Lamaannuttava dystopia, toivoa herättävä ekotopia : yleisöreaktioita ympäristöaiheisiin elokuviin

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia : yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin © Ki joi aja , 2022 Published e sion Hil unen, Kaisa; Rainio, Minna Hil unen, K., & Rainio, M. (2022). Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia : yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin. Lähiku a, 35(1-2), 109-120. h ps://doi.o g/10.23994/lk.116482 2022 KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 109 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 Kaisa Hil unen FT, u kija, Musiikin, ai een ja kul uu in u kimuksen lai os, Jy äskylän yliopis o Minna Rainio TaT, u kija, ai eilija, Musiikin, ai een ja kul uu in u kimuksen lai os, Jy äskylän yliopis o LAMAANNUTTAVA DYSTOPIA, TOIVOA HERÄTTÄVÄ EKOTOPIA Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin Mone ympä is öna a ii eis a ki joi anee u kija eloku a- ja ki jallisuuden u ki- muksen aloilla o a kiinni änee huomio a siihen, e ä ekok ii iselle u kimukselle yypillis en eks ianalyysien ja eo e isoinnin lisäksi a i aan as aano o u kimuksia ja ie oa yleisö eak iois a (I akhi 2008, 24; Willoque -Ma icondi 2010, 45; B e e on & Hong 2013, 176; Kääpä 2013, 108). Ma hew Schneide -Maye son, Alexa Weik on Mossne ja Wojciech Małecki o a odennee , e ä ekok ii inen u kimus on pi kään pe us unu ole ukselle sii ä, e ä ympä is ö eks i , ku en esime kiksi kaunoki jalli- suus ja eloku a , he ä ä ä lukijoissa ja ka sojissa ympä is ö ie oisuu a. Heidän mukaansa u kijoiden käsi ykse ympä is öaiheisen ai een aiku a uudes a o a kui enkin pe us unee pääasiassa in ui ioon ja ole uksiin. Empii inen ekok i iikki uo empii ises i pe us ellun ja moni ie eisen näkökulman ympä is öke omus en u kimiseen. (Schneide -Maye son e al. 2020, 1–3, 8.) Ympä is öaiheisia eloku ia käsi ele iä as aano o u kimuksia on kui enkin o eu e u melko ähän. Pää imme as a a u kijoiden haas eeseen ja jä jes imme kolmen ympä is ök iisiä ja ihmisen ja luonnon suhde a käsi ele än eloku an as- aano o u kimuksen osana u kimushanke a Taide, ekologia ja ihmisen monimuo- oinen luon osuhde, jossa u kimme ai een u kimuksen, ekologian ja ai eellis en mene elmien a ulla ihmis en luon osuh ei a.1 Eloku a oli a Pa ik Söde lundin ik ii inen lyhy eloku a Val akunna (2018), Minna Rainion ja Ma k Robe sin do- ku ik io To Teach a Bi d o Fly (2020) ja John Ches e in äyspi kä dokumen ieloku a Unelmien maa ila (The Bigges Li le Fa m, 2018). Tässä ka sauksessa esi elemme as aano o u kimuksessa esiin noussei a ympä- is ödys opian ja ympä is öu opian eli eko opian eemoja. Ta kas elemme eloku ien osallis ujissa he ä ämiä un ei a ja eak ioi a sil ä osin kuin ne lii y ä eloku ien koe uun dys ooppisuu een ja u ooppisuu een.2 Ilmas o ik ion osal a on ha ai u, e ä ka as o eja maalaile a eokse synny ä ä pi käl i nega ii isia ja lamaannu - a ia eak ioi a (Schneide -Maye son 2017). Osoi amme, e ä asia ei ole kui enkaan näin yksiseli einen. Ympä is ödys opia o a eloku is a u uja ule aisuus isioi a, joissa pahimma ennus ee o a käynee o een. Esime kiksi ik ioeloku assa The Day A e Tomo ow (USA 2004) maapallo ajau uu yh äkkiä uu een jääkau een. Dokumen ia ja ik io a 1 Moni ie einen u kimushanke on Koneen sää iön ahoi ama (2020–2022) ja siinä yösken elee neljä ai een ja kul uu in u kijaa ja kaksi ekologia. Ks. www. aideko.o g. 2 Käsi elemme as aano o u kimus a laajemmin muissa ule issa julkaisuissa. KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 110 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 yhdis ä ä The Age o S upid (Iso-B i annia, 2009) ku aa uhou unu a maapalloa uonna 2055 ja dokumen i Epämielly ä ä o uus (An Incon enien T u h, USA 2006) sisäl ää kauhuskenaa ioi a eden al aamas a Pohjois-Ame ikas a. Maapalloa uhkaa as a as e oidis a ke o a Don’ Look Up (USA 2021) o aa sa ii ises i kan aa ihmiskunnan älinpi ämä ömyy een ilmas ok iisin ää ellä ja on luul a as i uo ein esime kki ympä is ödys opias a. U ooppisia ympä is öön keski y iä ule aisuusku auksia, eko opioi a, on eloku issa näh y ähemmän. Alexa Weik on Mossne maini see A a a in (USA 2009) ha inaisena esime kkinä. (Weik on Mossne 2017, 179–180.)3 Eko opioiden ähäisyy ä oi seli ää se, e ä d amaa isia apah umia sisäl ä ä dys opia o a ke omuksina dynaamisempia ja ka sojien mielenkiin oon pa emmin e oa ia kuin pysy ämpää ihanne ilaa ku aa a u opia ai eko opia (ibid.). Lisäksi dys opioiden suu empaan mää ään oi aiku aa se, e ä eloku an ekijöillä on odennäköises i kiinnos us a osallis ua jo pi kään allalla olleeseen keskus eluun ympä is ök iisis ä. Tu kimuksen o eu us Tu kimus o eu e iin syksyllä 2020. Tu kimukseen ilmoi au uneille lähe e iin linki , joiden kau a he pääsi ä ka somaan eloku a .4 Osallis ujien oli mahdollis a ka soa kaikki eloku a ai ain osan niis ä. Osallis uja as asi a eloku ia koske iin kyse- lyihin sähköisen lomakkeen kau a. Jokaises a eloku as a oli oma kysely. Ka selu- ja as ausaikaa oli noin kuusi iikkoa. Kyselyssä oli iisi ois a a oin a kysymys ä, jo ka oli a sama kaikille eloku ille. Kysymykse 1–9 koski a eloku aa ja kysymyksillä 10–14 sel i e iin eloku an he ä ämiä aja uksia luon osuh ees a. Viimeinen kysymys koski kysymyksiin as aamis a: 1. Mi ä eloku as a jäi e i yises i mieleesi? 2. Millaisia un ei a eloku a he ä i sinussa? 3. Mis ä pidi eloku assa? 4. Mis ä e pi äny eloku assa? 5. Mikä oli eloku an keskeinen ies i sinulle? 6. He ä ikö eloku a joi akin mui a, esim. uumiillisia un emuksia ai eak ioi a? Osaisi ko ku ailla nii ä? 7. Voisi ko e i ellä sellaisia eloku an keinoja (esim. ääne , y mi, ä i , ku a- kulma , kame an liikkee ), jo ka myö ä aiku i a noiden un eiden ja eak- ioiden syn ymiseen? 8. Ke oiko eloku a jo ain sellais a, mis ä e aiemmin ollu ienny , mi ä? 9. Mi en eloku a mieles äsi ku aa ihmisen ja luonnon älis ä suhde a? 10. Saiko eloku a aja elemaan e i a alla luon osuh ees a ai ihmis en suh ees a oisiin lajeihin? 11. Voiko suhde luon oon ai oisiin lajeihin syn yä ai sy en yä ( ämän) eloku an äli yksellä, mi en? 3 Simon Spiegel huomau aa ki jassaan U opias in Non ic ion Film (2021, 55–56, 71), e ä ik ioelo- ku aa sopi amman muodon u opioille a joaa ei- ik ii inen eloku a, esime kiksi dokumen ieloku a, jonka läh ökoh ana on usein alli se an odellisuuden k i iikki, mu a jossa myös mones i yhdis e ään apaammin ik ii is ä ja ei- ik ii is ä ma e iaalia. 4 Haimme u kimukseen osallis ujia le i ämällä ku sua hankkeen ne isi uilla (h ps:// aideko.o g/), Jy äskylän yliopis on sähköpos ilis oilla, sosiaalisessa mediassa ja julkis en ilojen ilmoi us auluilla sekä ulkona sijai se illa ilmoi us auluilla. Ilmoi au umisen yh eydessä osallis ujan uli ke oa mihin u kimuksen osa-alueisiin haluaa osallis ua. Lisäksi jokainen sai äy e ä äkseen luon osuhdekyse- lyn, jossa kysy iin myös aus a ie oja osallis ujis a. Tu kimus oli a oin kaikille 18 uo a äy äneille. KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 111 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 12. Saiko eloku a sinu un emaan as uu a ai osallisuu a? 13. Millaisia aja uksia ule aisuudes a eloku a he ä i? 14. Au oiko eloku a koh aamaan ai käsi elemään luon oon lii y iä un ei a? An oiko se loh ua ai lisäsikö se huol a? 15. Mi en koi eloku as a ki joi amisen? Oliko se aikeaa ai helppoa? Saimme as auksia yh eensä 28 osallis ujal a ja kuhunkin eloku aan uli seu aa- a mää ä as auksia: To Teach a Bi d o Fly 23 as aus a, Val akunna 22 as aus a ja Unelmien maa ila 17 as aus a. Kaikki osallis uja ei ä siis ka sonee kaikkia kolmea eloku aa. Analysoimme kyselyaineis on laadullisen sisällönanalyysin ja eemoi elun a ulla. Teemojen alikoi umiseen aiku i a aiemma ympä is öeloku ien ja ilmas o ik ion as aano o u kimukse sekä aiheeseen lii y ä u kimuski jallisuus. Vas auksis a nousi esiin oi o omuu een, epä oi oon ja luo u amiseen lii y iä un ei a ja aja- uksia. Toisaal a myös oi o ja oi eikkuus maini iin usein. Näiden un eiden ja niiden ku aus en pe us eella nos imme eemoiksi dys opian ja u opian/eko opian ja niihin ky key y ä oi o omuuden ja oi eikkuuden un ee . Kä imme eemojen näkökulmas a läpi kaikki as aukse . Sel i imme myös si ä, mi en unne eak io ky key yi ä eloku ien e ilaisiin yy- leihin, ja millainen yh eys eloku ien synkkyydellä ai oi eikkuudella oli ka sojien ympä is ö ie oisuu een. Aiemmissa ekoeloku aa koske issa as aano o u kimuk- sissa eloku ien es e iikkaan ei ole juu ikaan kiinni e y huomio a. Emme ollee kiinnos unei a ensisijaises i eloku ien aiheu amis a odenne a is a aiku uksis a (ku en sii ä, yh yi ä kö ihmise käy ännön ekoihin luonnon puoles a), aan niis ä eak iois a, joi a eloku a he ä i ä melko pian ka somisensa jälkeen. Vali simme ka so a aksi a koi uksella kolme e i yyppis ä eloku aa, jo ka uo a ekok ii is ä sanomaansa esiin ainakin osi ain epäsuo aan ja jä ä ä ilaa ka sojan ulkinnalle. Käsi elemme ensin dys opiaa Val akunna -eloku an kau a ja sen jälkeen eko opioi a eloku ien To Teach a Bi d o Fly ja Unelmien maa ila kau a. Kummassakin lu ussa esi elemme eloku a lyhyes i. Val akunna ja ihmisen jälkeinen maailma Ku a 1: Pa ik Söde lund: Val akunna (2018). KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 112 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 Lyhy eloku a aikama kas a läpi e oluu ion, geologis en aikakausien ja eliö al akun- ien koh i ihmisen aiheu amaa luonnon uhoa.5 Pa ik Söde lundin 19-minuu iseen eloku aan on ii is e y niin pi kä ajanjakso maapallon his o iaa, e ä ihmisen on aikea si ä hahmo aa omas a aikape spek- ii is ään. Kokeellinen Val akunna ke oo maailmas a ihmisen jälkeen.6 Eloku a yy yy ihjaamaan, e ä luonnon uho on ihmisen aiheu amaa. Alun ku issa annalla lojuu muo ijä e ä ja kasapäin kuollei a kaloja. Ihminen ilah aa eden al a ku a ussa o oksessa a ain a heilu a ana hahmona. Seu aa aksi nähdään eläin en al aama alo, jossa sen en inen asukas makaa sängyssä muumioi uneena linnun pesä a sassaan. Talon ympä is ö on äynnä ihmisen jälkiä: hylä yjä a a oi a ja kai e uksia puun ungossa. Hidas kame a-ajo kulje aa ka sojan läpi ielä elin oimaisen me sän pää yäkseen hiil yneeseen maisemaan, iimeiselle annalle, jossa uhka äy ää ilman. Palaneiden puiden ungoil a e o uu sienikas us oa – mahdollinen me kki uudes a elämäs ä. Lopuksi kame a kään yy koh i a a uuden uikki ia äh iä. Voimakas a äänimaisemaa halli se a ensin eläin en ääne ja lopussa uulen ujellus ja elek oninen äänimassa. Ke onnassa ei ole ihmisen eikä kenenkään muunkaan elollisen näkökulmaa. Eloku a un uu ies i än, e ä ihmisen olemassaolo on ain ohikii ä ä aihe maapallon his o iassa ja e ä ihminen joudu aa elämän loppua omilla oimillaan. Val akunna näy ää ämän hi aan p osessin joudu e una. E. Ann Kaplanin mukaan juu i e mi dys opia sopii ku aamaan ympä is ök iisin kal ais a hidas a muu os a (Kaplan 2016, 14). Ihminen ei ole enää näkemässä mahdollis a uuden elämän e - somis a. Val akunna oidaankin ymmä ää myös pos -dys opiana, koska se ei esi ä ihmis ä kokemassa omaa uhoaan aan paino aa aikaa ihmisen jälkeen. Suu i osa ka sojis a koki Val akunna synkkänä, pessimis isenä ja lohdu omana. Sen yyli ja ke on a apa un ui a olennaises i uokki an ällaisia unne eak ioi a. Eloku an pahaen einen yleissä y he ä i huol a, ahdis us a ja alakuloa, hidas em- poinen ke on a pi käs ymis ä ja kylläs ymis ä. Eloku a sai ka soja un emaan myös inhoa, as enmielisyy ä, pelkoa, puis a us a, jänni ys ä, pi käs ymis ä ja kylläs y- mis ä. Monissa as auksissa kiel eise ja myön eise un ee kui enkin sekoi ui a oisiinsa si en, e ä kokemus oli lopul a pikemminkin myön einen. Tähän aiku i as aus en pe us eella eloku an isuaalinen kauneus ja ke onnan ha monia. Lie ää ahdis us a, pelkoa ja u a omuu a sekä ihme ele än ilon kal ais a unne a. (36)7 Kyllä un ui puis a a al a, kun linnunpesä on ihmisen a sassa. Ta allaan se oli myös kaunis a. (35) Monissa as auksissa nousi esiin aja us ihmisen ja luonnon älises ä al a ais elus- a, jossa ihminen lopul a hä iää. Mone ki joi i a sii ä, mi en luon o oi aa ja o aa allan ja sel iy yy ilman ihmis äkin. Eloku an dys ooppisuus un ui he ä ä än al aosassa ka sojis a un ei a ihmiskunnan ja ihmisen pienuudes a ja me ki ykse ömyydes ä osana maailmankaikkeu a ja sen ajallisuu a. Yksi as aaja ki joi i: ”Maapallon apah umilla ei kosmoksen mi akaa assa ole mi ään me ki ys ä”. (23) 5 Tämä ku aus löy yy esime kiksi AV-a kin si uil a h ps://www.a -a kki. i/ i/wo ks/ ealms/. 6 Pa ik Söde lundin ja Visa Suonpään muodos ama ai eilija yhmä IC-98 käsi elee eoksissaan ympä is ö eemoja. Val akunna oli esillä uonna 2018 Taidehallissa yhmän näy elyssä, jonka aiheena oli maailma ihmisen jälkeen. 7 Si aa ien pe ässä ole a nume o o a as aajanume oi a. KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 113 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 Joi akin eak io a oisi ku ailla jopa a alis isiksi. Eloku a un ui an a an lu an passii isuu een ja älinpi ämä ömyy een, sillä olemme ”kuin hiekanjy äsiä” (42) maailmankaikkeudessa, joka ja kaa olemis aan ihmisen jälkeenkin. E äs as aaja o esi, e ä ”eloku an lopullinen painos a uus oi ennemmin aja uksia uhos a, joka on mei ä ääjäämä ömäs i koh aa a.”, ja e ä se he ä i ”ahdis us a painos a uu ensa akia. Luo u amisen unnelmaa. Ja lopullisuu a”. (11) Ka soja ku aili a eloku an he ä äneen myös lempeää älinpi ämä ömyy ä, auhallisia un ei a ja kokemus a oman olemassaolon pienuudes a: Voisin kui enkin sanoa myös, e ä eloku a pikemmin ko os aa lohdun ai huolen a pee omuu a: Eloku an medi a ii inen o e johda elee pikemminkin hy äksymään sen, e ä ko jaama on a uhoa on saa u aikaan ja kaikkea ka meaa on edessä. Tunne a oisi ehkä ku a a zeniläisen lempeäksi älinpi ämä ömyydeksi. (…) On jo enkin eläh- dy ä ää aja ella ole ansa lopul a uokaa madoille, eli oma kuolema ei ole niin lopulli- nen kuin mil ä se yleensä un uu. (43) Le ollisuuden unne syn yi ainakin osi ain sii ä, e ä Val akunna näy ää elämän jossain muodossa ja ku an ihmisen jälkeenkin. Osa koki ämän näkökulman lohdu - a aksi, sillä ”maailmalla on ihmisen jälkeinen oi o” (41). Yksi as aaja uskoi, ”e ä maapallolla on elämää, aikka ihminen ka oaisikin, uhoaisi i sensä maan pääl ä. Minus a se on lohdu a a aja us.” (42) Rauhallinen yyli synny i le ollisuu a sii ä huolima a, e ä eloku a ku asi u- le aa uhoa. Ku en o esimme, Val akunna ei ole ympä is ök iisis ä ke o a doku- men ieloku a, eikä se puhu ele ka sojaa e o isen suos u ele as i. Sen ekologinen ies i ja e oa uus pe us uu ai eellisiin keinoihin (ks. Tong 2013), ei selos a aan ke ojaääneen ai ie eellisiin ak oihin. Sen synny ämä ie aan umisen unnelma sopii sen ku aamaan ihmisen jälkeiseen maailmaan. Ku en o esimme, u kija o a 2010-lu ulla odennee , e ä olisi ä keää ehdä as aano o u kimus a ekoeloku ien aiku us en a ioimiseksi. Kyselyssämme läheisimmin aiku a uu een ällä a oin ymmä e ynä lii yi ä kysymykse 11, ”Saiko eloku a aja elemaan e i a alla luon osuh ees a ai ihmis en suh ees a oisiin lajeihin?”, 12, ”Voiko suhde luon oon ai oisiin lajeihin syn yä ai sy en yä ( ämän) eloku an äli yksellä, mi en?” ja 13, ”Saiko eloku a sinu un emaan as uu a ai osallisuu a?”. Jos aja ellaan, e ä Val akunna -eloku an aus alla on halu saada ka soja eagoi- maan ympä is ök iisiin, niin sen synny ämä luo u amisen ja le ollisuuden un ee saa a a olla is i iidassa ällaisen py kimyksen kanssa. Eloku a lisäsi huol a, ei oi oa, aikka oi on me ki ys ä ilmas ok iisin selä ämisessä on ko os e u paljon (Head 2016; Solni 2016). Yhdes ä as aukses a käy ilmi, e ä näin synkälle eloku alle ei edes halu u an aa mahdollisuu a aiku aa: ”Eloku a oli niin ko in synkäksi eh y, e ä en ole ai an a ma, olisinko oi onu kaan sen aiku a an i seeni.” (30) E äs as aaja a eli, e ä ällainen eloku a saa aisi jopa ie oi aa luonnos a. Eloku an ymmä e iin ke o- an, e ä sen esi ämä kehi yskulku on ääjäämä ön ja ihminen sen edessä oima on. Eloku aa ka soessa uli jo enkin äsyny olo. Liian suu ia asioi a liian suu essa mi a- kaa assa. (16) elän jo mieles äni melko ympä is ö as uullises i. Sen sijaan se [eloku a] sai minu un- emaan oloni oima omaksi ja osa omaksi siinä mielessä, e en lopul a oi aiku aa kuin omiin ekoihini. (6) KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 114 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 Passi oi a ja kiel eise un ee ei ä äl ämä ä innos a oimimaan ympä is ön hy äksi. Ilmas o ik io a u kineen Schneide -Maye sonin mukaan osa nega ii isis a un eis a, ku en iha, oi oimia sy ykkeenä oimin aan, kun aas oise , ku en syyl- lisyys, häpeä ja a u omuus, passi oi a odennäköisemmin (Schneide -Maye son 2017). Asia ei kui enkaan ole yksiseli einen. Geo ey Bea ie, Lau a Sale ja Lau a McGui e (2011) nimi äin ha ai si a eloku an Epämielly ä ä o uus as aano oa koske assa u kimuksessaan, e ä myös le o omuu a lisännee koh aukse saa oi- a mo i oida ka sojia oimimaan ympä is ön puoles a. Myös Rachel Howell (2011; 2014) on odennu eloku an The Age o S upid as aano o u kimuksen pohjal a, e ä ka as o ikehys ei aiheu anu o jun a eak ioi a ai oima omuuden un ei a osallis ujien enemmis össä. Val akunna un ui juu i kokeellisuu ensa uoksi ha ahdu aneen osan as aajis- a ka somaan asioi a e i näkökulmas a, ai näkemään asia oisin, (ks. MacDonald 2004) ja si en mahdollises i myös eagoimaan ympä is ök iisiin. Jo ku koki a sen oi an lisä ä ai sy en ää ympä is ö ie oisuu a ”lisäämällä ie oisuu a ja he ä ä- mällä eak ion alli se as a uhon ilas a” (36). Muu ama as aaja he äsi oi omaan konk ee is a oimin aa ennen kuin on liian myöhäis ä: Ny on eh ä ä kaikki oi a a ympä is ön uhoamisen es ämiseksi (21) Ihmisen ja elinympä is ömme suhde a pi ää mie iä uudelleen ny , ule aisuuden uoksi. Las emme ja heidän las ensa uoksi. (42) Eloku an apa ko os aa ihmisen pienuu a un ui ole an ä keää ja a a a aa joillekin, koska se paino i, e ä ihminen ei ole kaiken keskiössä. Elä än ja oimi an ihmishahmon poissaolo aikeu i kui enkin joidenkin as aajien suh au umis a eloku aan. Pie a i Kää än mukaan eloku issa usein esiin y ä apokalyp ise skenaa io 8 o a osoi us lisään ynees ä ie oisuudes a inhimillisen elämän hau audes a maapallolla (Kääpä 2014, 217). Niiden on esi e y he ä ä än ekologis a melankoliaa (Ma s & Tynan 2012). Tunne u maailmanlopun skenaa io a ku aa a eloku a on La s on T ie in Melancholia (2011, Tanska), jossa Melancholia-niminen planee a lähes yy maapalloa ja lopul a ö mää siihen. Melancholia ei näy ä ö mäyksen seu auksia, koska inhimillises ä pe spek ii is ä se on mahdo on a. Ku en Kääpä (2014, 230–232) ja Ad ian I akhi (2011) huomau a a , Melancholia ulee loppunsa kau a kyseen- alais aneeksi ihmiskeskeisen maailmanku an. Myös Val akunna he ä i poh imaan ihmisen osaa suu emmassa ”plane aa isessa ekos ää issä” osana ”eko iloso is a i sen kyseenalais amis a” (Kääpä 2014, 232; ks. myös Ma s & Tynan 2012). E i asia si en on, mihin joh opää öksiin ämä pohdin- a joh aa. Joh aako se nihilismiin ja älinpi ämä ömään asen eeseen ympä is öä koh aan ai a umaan he keen ja ylis ämään lyhy ä ihmiselämää, ku en Kääpä (2014, 231–232) poh ii Melancholian kohdalla. Tu kimuksemme pe us eella se joh- aa molempiin. Moni ka soja kiinni i huomio a Val akunna -eloku an synkkyy een ja ahdis a uu een. Sen koe iin lisänneen huol a pikemmin kuin oi oa. Se un ui an a an lu an jonkinas eiseen älinpi ämä ömyy een, eikä sen juu i koe u aiku - aneen omaan luon osuh eeseen. Toisaal a se ha ahdu i ka somaan asioi a uudes a pe spek ii is ä. Voimme myös kysyä Pa B e e onia seu a en, mikä maailmanlopun skenaa ioiden me ki ys on nykyisenä ympä is ök iisin aikakau ena, kun uhon mahdollisuus on odellinen. Onko dys opioilla ylipää ään enää aiku a uu a nykyajan yh eiskun- 8 Apokalyp inen ii aa maapallon äkkinäiseen uhoon (Kaplan 2016, 13–14). KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 115 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 nissa? B e e onin mukaan maailmanlopun ep esen aa io ainakin au a a kiin- ni ämään huomio a ilmas oka as o iin ja e lek oimaan asioi a, aikka ne ei ä äl ämä ä a joa – eikä niiden odo e akaan a joa an – selkei ä malleja sille, mi ä ule aisuudessa pi äisi ehdä. (B e e on 2016, 204.) Toi o ja u opia eloku issa To Teach a Bi d o Fly ja Unelmien maa ila U opioiden on usein aja el u ole an almiin ja äydellisen maailman ku ia ja siksi a inallises i ” ylsiä” (Weik Von Mossne 2017, 165). U opia ei ä kui enkaan äl - ämä ä aina esi ä almii a ja s aa isia maailmoja ilman d aamaa, aan ne oi a päin as oin he ä ää mo i aa ion ja halun muu okseen ja oimin aan. E ns Bloch on e o ellu u opia abs ak eihin ja konk ee isiin u opioihin. Abs ak i u opia on e ään- lais a eskapismia, kun aas konk ee inen u opia on yh eiskunnallis a unelmoin ia ja ennakoin ia, joka oi po en iaalises i joh aa muu okseen. Vain konk ee inen u opia oi lii yä oi oon, sillä oimme oi oa ain sellais a, minkä koemme mahdolliseksi. (Ibid. 188.) U opioihin lii y iksi ä keimmiksi un eiksi onkin usein maini u juu i oi o ja ah o. Maailma ei ole koskaan almis ja s aa inen ja u opian a oi e on he- ä ää ka sojissa oi o ja ah o pa empaan maailmaan ja mo i oida siihen, e ä sen saa u aminen aa ii ja ku aa yö ä ja ponnis eluja. (Ibid. 165.) U opia oi si en olla pikemminkin p osessi kuin päämää ä (Medlico 2019, 174). U opioiden a ulla oidaan ku i ella pa empia olemisen apoja ja siksi ne oi a kin olla dys opioi a aiku a ampia ja jopa adikaalimpia apoja käsi ellä esime kiksi ilmas ok iisiä. Unelmien maa ila ja To Teach a Bi d o Fly lähes y ä ympä is ö eemoja – luonnon monimuo oisuu a, ilmas onmuu os a ja sukupuu oa – näkökulmis a, jo ka ka soja koki a oi eikkaiksi ja jopa u opis isiksi. To Teach a Bi d o Fly (2020)9 on doku ik ii inen lyhy eloku a, joka a kas elee lin ujen sukupuu oa ja ilmas onmuu os a ule aisuuden näkökulmas a ke o un 9 Eloku an ohjaaja , Minna Rainio ja Ma k Robe s, yösken ele ä ai eilijapa ina ja heidän lyhy elo- ku ansa ja liikku an ku an ins allaa ionsa käsi ele ä yh eiskunnallisia eemoja ja ympä is öaihei a. Ku a 2: Minna Rainio & Ma k Robe s: To Teach a Bi d o Fly (2020). KATSAUKSET • Kaisa Hil unen ja Minna Rainio: Lamaannu a a dys opia, oi oa he ä ä ä eko opia. Yleisö eak ioi a ympä is öaiheisiin eloku iin, 109–120. 116 • LÄHIKUVA • 1–2/2022 ik ii isen a inan äli yksellä. Eloku an ke on a yhdis ää kaksi aika asoa. Ke o- jaääni sijoi uu ule aisuu een, kun aas eloku an isuaalinen ke on a paikan uu nykyisyy een. Eloku an ke ojaääni ku ailee apah umia menneisyydes ä – meidän nykypäi äs ämme – jolloin hänen isoäi insä yösken eli kas a iäi inä e i äin uhan- alaisille öyh öiibis-linnuille. Eloku a seu aa lin ukannan Wald app-el y ysp ojek ia Saksassa, missä nuo i nainen (ke ojan ule a isoäi i) kas a aa lin uja. Hän ie ää kaiken aikansa lin ujen kanssa niiden syn ymäs ä läh ien. Lopul a kas a iäi i ope - aa äysikas uise linnu muu amaan I alian Toscanaan al eksi. Linnu oppi a muu o ei in seu aamalla kas a iäidin ja len äjän ohjaamaa ke y aken eis a liidok- kilen okone a yli Alppien. Wald app-p ojek i on oikea ja käynnissä ole a hanke, jonka a oi eena on el y ää uhanalainen öyh öiibis akaisin luonnon a aiseksi lin ulajiksi Eu oopassa. Eloku an alussa nähdään pi kiä ja hidas e uja ja paikoin jopa abs ak eja lähiku ia linnuis a. Pian sen jälkeen näemme nuo en naisen, joka hoi aa, sili ää ja syö ää linnunpoikasia. Kun linnu eloku an puoli älin jälkeen aloi a a muu oma kansa koh i I aliaa, eloku an näkökulma muu uu lin ujen näkökulmaksi ja ku a ilma- ku iksi. Eloku assa ei kuulla kas a iäidin puhe a aan ke on a pohjau uu äysin ke ojaääneen, jonka ke oma a ina on osi ain ik ionaalinen ku i elu ule aisuu- des a ja pe us uu jol ain osin lin ujen kas a ajien haas a eluihin ja kokemuksiin. Ke oja muis elee, mi en hänen isoäi insä ke oi yllä ä äs ä yh eenkuulu uudes a lin ujen kanssa ja akkaudes aan lin uja koh aan. Ka somalla ule aisuudes a koh i nykyhe keä eloku a lii ää uhanalaisen lin ulajin koh alon laajempaan yh ey een ilmas onmuu oksen, lajien sukupuu oaallon ja planee amme ule aisuuden kanssa. To Teach a Bi d o Fly ke oo siis ule aisuudes a, joka on muu unu pa emmaksi. Eloku an oi eikas näkökulma ule aisuu een un ui puhu ele an monia ka sojia. Keskeisen ies in i selleni koen ole an se, e ä aina on oi oa. Vaikka a ina on ku i - eellinen o an a ule aisuudes a, niin koen sen ole an oimaa ja uskoa an a a ämän päi än ak i is eille. (47) Meillä on ielä oi oa ja mahdollisuus säily ää luonnon monimuo oisuus kunhan uskomme jokainen osal amme siihen ja eemme sen e een minkä oimme. (27) Eloku a he ä i myös oi oa, eli jos ja kun eloku a ku aa ä ä aikaa ja mahdollis a ule- aisuu a, ämän ule aisuuden ku a oli kui enkin myön einen siinä mielessä e ä ällä he kellä huonol a näy ä ää asioiden kehi yskulkua oisi ielä muu aa. (11) Eloku an apa liikkua e i aika asoilla kiinni i ka sojien huomion ympä is ök iisin ajallisuu een ja aiku us en ylisukupol isuu een: ”Se omalla a allaan kannus i mei ä kaikkia oimimaan niin, e ä oisimme a jo a seu aa ille sukupol ille pa emman maailman, jossa on yhä luon oa ja eläimiä”. (6) Toisaal a esille uli myös ”aikaisem- pien sukupol ien aja us en ja ekojen me ki ys nykyhe kelle ja ule aisuudelle”. (29) Yhdelle ka sojalle eloku an keskeinen ies i oli polii is en ja henkilökoh ais en alin ojen näkeminen ylisukupol isina, pidemmän aikajanan a kas elun a e. Ja oki myös yksi äisen ihmisen eo , joiden aiku us oi olla me ki ä ä, ja se me ki ä yys oi paljas ua as a uosikymmenien kulu ua. (4) Myös kolmas eloku a, Unelmien maa ila, koe iin oi eikkaaksi. Pi kä dokumen - ieloku a ke oo kali o nialaisen pa iskunnan, John ja Molly Ches e in pää ökses ä pe us aa luonnonmukainen maa ila, joka oimisi äysin e i pe iaa eella kuin suu in osa alueen eho uo an oon pe us u is a ilois a. Sysäyksenä maa ilan pe us amiselle oimii pa iskunnan koi a, Todd, joka ei sopeudu kaupunkiasun oon. Ches e i os a-