Sosiaalityön tutkimuksen mielekkyydestä ja missiosta

This is an elec onic ep in o he o iginal a icle. This ep in may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ail. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Please ci e he o iginal e sion: All ma e ial supplied ia JYX is p o ec ed by copy igh and o he in ellec ual p ope y igh s, and duplica ion o sale o all o pa o any o he eposi o y collec ions is no pe mi ed, excep ha ma e ial may be duplica ed by you o you esea ch use o educa ional pu poses in elec onic o p in o m. You mus ob ain pe mission o any o he use. Elec onic o p in copies may no be o e ed, whe he o sale o o he wise o anyone who is no an au ho ised use . Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a En oos, Rosi; Män ysaa i, Mikko En oos, R., & Män ysaa i, M. (2017). Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a. In R. En oos, M. Män ysaa i, & S. Ran a-Ty kkö (Eds.), Mielekäs u kimus : näkökulmia sosiaali yön u kimuksen missioihin (pp. 7-38). Tampe e Uni e si y P ess. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-03-0606-9 2017 7 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Rosi En oos & Mikko Män ysaa i Mielekkyyden ongelma Joskus kuulee kysy ä än, a i aanko yh eiskun a ie eissä e i amma eihin ky key y iä e illisiä u kimusaluei a, joi a ku su aan so el a iksi yh eiskun a- ie eiksi. Eikö sosiaali ie eeksi ii ä sosiologia e i osa-alueineen? Ha a kui en- kaan kyseenalais aa esime kiksi lääke ie een a peellisuu a siksi, e ä luon- non ie ee o a olemassa. Tässä ki jassa a kas ellaan sosiaali yön u kimus a, yh ä so el a aa yh eiskun a ie een alaa. Teoksen poikkileikkaa a, e ilaisia aihepii ejä ja ki joi ajia yhdis ä ä eema on sosiaali yön mielekäs u kimus. Ki jassa a kas ellaan sosiaali yön u kimuksen ja u kimisen mielekkyy ä useis a näkökulmis a. Sosiaali yön u kimuksessa on pohdi u ain ähän si ä, millais a me ki ys ä u kimuksella aja ellaan ole an ja millaisis a elemen eis ä sosiaali yön u kimuksen mielekkyys ja me ki ys aken u a . Mielekkyydel- lä ii aamme pohdin oihin muun muassa sii ä, onko sosiaali yön u kimus aa i ine u kimusaiheineen oma missionsa, ja jos niin millainen? Mi ä o a sosiaali yön u kimukselle ominaise asia ja mi en se e o uu muis a ie eis ä? Onko sosiaali yön u kimuksella muihin ie eenaloihin e a una e ilaisia mo aalisia ai ee isiä el oi ei a? Mielen ja me ki yksen eemoja poh ineis a yh eiskun a ie eilijöis ä ni- mekkäimpiä on saksalainen Max Webe , joka Wi scha und Gesellscha (1921/1980) suu eoksensa alussa poh ii sosiologian pe uskäsi ei ä ja mää i - elee sosiologian ie eeksi, joka u kii sosiaalis a oimin aa. Samalla myös mieli ja me ki ys (Sinn ja Bedeu ung) ule a mää i ellyiksi. Sosiaalinen oimin a on Webe in mukaan sellaisissa inhimillisissä suh eissa apah u aa oimin aa, 8 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) johon osallis u a lii ä ä subjek ii isen mielen (Sinn), ja oise kykene ä o ien oi umaan ähän oimin aan a alla ai oisella. Sosiologises i kiinnos- a a mielekäs oimin a e oaa yhden yksilön kannal a subjek ii ises i mielek- kääs ä oiminnas a liuku as i eikä ko in a kka ajaises i. Yh eiskun a ie ei- den kannal a oiminnan mielekkyys on kui enkin a kas ellun oiminnan yh eiskun a ie eellisen ymmä ämisen edelly ys. Webe in mukaan oimme ymmä ää ain mielekäs ä oimin aa, sen me ki ys en (Bedeu ung) kau a. Webe ille me ki ys oli keskeises i kausaalis a me ki ys ä – sosiaalisen oimin- nan ymmä ä ä seli äminen edelly ää oimin aan aiku a ien kausaalis en eh ojen ymmä ämis ä. Tällainen ymmä äminen on hänen mukaansa myös edelly ys sille, e ä asioi a oidaan muu aa. (Webe 1921/1980, 1–3.) Mi ä si - en on mielekäs yh eiskun a ie eellinen u kimus? Va maankin u kimus a, jol- la on me ki ys ä u kijalle, u kimukseen osallis u ille ihmisille, sosiaalisille yhmille sekä myös iedeyh eisölle. Mielekkyys ja me ki ys ulee u kimuk- seen u kimuksen eon a oi ees a, jo a ässä ku summe missioksi. Sosiaali yön u kimuksen e i yisluon ees a on olemassa kansain älis ä ki - jallisuu a (esim. Gibbs 2001; Shaw 2007; 2016; Shaw ym. 2010), mu a ois ai- seksi ko imainen sosiaali yön u kimuksen e i yisluonne a koske a keskus- elu on ollu ähäis ä. Vuonna 2005 Mi ja Sa ka (2005, 311) pe äänkuulu i sosiaali yön (ja sosiaalipoli iikan) u kimuksen a kempaa analyysia: ”Olisi mielenkiin ois a, jos joku innos uisi analysoimaan oppialojemme ihmisku ia, käy än ösuh ei a ja u kimuskoh ei a iimeaikaisen u kimuksen alossa.” Tois- aiseksi ällais a u kimus a ei ole laajassa mi akaa assa eh y. On aika kum- mallis a, e ä ylipää ään empii is ä sosiaali yön u kimuksen u kimus a on eh y Suomessa ko in ähän1. 1 Joi ain u kimuksia kui enkin löy yy. Esime kiksi Män ysaa i ja Haaki (2007) a kas- eli a ko imais en sosiaali yön äi öski jojen eo ia- ja me odi alin oja. Paasion (2014) amma illinen lisensiaa in u kimus käsi eli Web o Science - ie okannan a ulla näy - öön pe us u ia käy än öjä koske aa sosiaali yön u kimus a ja osoi i ämänkal aisen suomalaisen u kimuksen niukkuuden. Voi kysyä, mis ä ämä empii isen sosiaali yön u kimuksia koske an u kimuksen niukkuus ke oo. Muualla maailmassa sosiaali yön u kimuksen u kimus a ehdään enemmän. Pohjoismaisessa sosiaali yön u kimuksessa e i yises i uo salaise Pe e Dellg an ja S a an Höje o a julkaissee unsaas i sosiaali- yön u kimus a koske aa empii is ä u kimus a (esim. Dellg an & Höje 2003; 2006). 9 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus Sosiaali yön u kimuksen e i yisyy ä koske assa ki joi elussa on usein no ma ii inen näkökulma. Tällöin halu aan esi ää, millais a u kimuksen ulisi olla. Esime kiksi ohjelmallisessa ki joi uksessaan sosiaali yön u ki- muksen e i yislaadus a, eu ooppalaisen sosiaali yön u kimuksen seu an ensimmäinen puheenjoh aja p o esso i Ian Shaw esi i kuusi k i ee iä, jo ka hy än sosiaali yön u kimuksen ulisi äy ää (Shaw 2007). Shawn mukaan sosiaali yön u kimuksen e i yislaa uisuudes a (hy ässä mielessä) oidaan pu- hua, mikäli u kimus: – äh ää me odologiseen ko kealaa uisuu een sii ä iippuma a, millai- ses a me odologias a on kyse – py kii a kkuuden, monipuolisuuden, sy yyden ja edis ymisen kal ai- siin mää eisiin – ylläpi ää ak ii is a keskus elusuhde a sosiaali ie eellisen iedeyh eisön kanssa – säily ää ja ku an yh eyden sosiaali yön yleisiin a oi eisiin2 – seu aa huolella ja aka issaan sosiaali yö ä si ua aa muu a u kimus- oimin aa – koe aa pu kaa omia ennakkoluulojaan nii ä u kimusaluei a koh aan, jo ka o a näennäises i e äällä sosiaali yös ä. Lisäksi Shaw o eaa, e ä sosiaali yön u kimuksella on paljon opi a aa sosi- aali yön pal elujen käy äjil ä sii ä, mi ä ulee pi ää hy änä u kimuksena (m . 665). Shawn puheen uo o on ki joi e u ilan eessa, jossa eu ooppalainen sosi- aali yön u kimus oli jä jes äy ymässä omaksi ie eelliseksi seu akseen. Vaikka sosiaali yön koulu us on le inny suu in pii ein kaikkiin mode neihin yh- eiskun iin ja koulu us a o eu e aan usein yliopis oissa, sil i Eu oopassakin sosiaali yön u kimuksen e i yisasemas a keskus el iin ielä noin kymmenen uo a si en uu ena, mää i elyä kaipaa ana asiana. Keskus elun iimeaikai- 2 Yleisiin sosiaali yön a oi eisiin Shawn mukaan kuuluu sosiaali yön eo ia- ja iedon- uo annon kehi äminen, puoluee oman näy ön ja iedon a joaminen pää öksen eos a ja sen ueksi, käy än öjen pa an aminen ja o ganisaa ioiden oppimisen ukeminen, ele y- jen kokemus en me ki ys en ko os aminen ja siihen lii y än ”käy ännöllisen iisauden” sekä oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen muu oksen ja sosiaalisen inkluusion edis äminen. 10 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) suu a seli ää se, e ä sosiaali yön u kimuksen asema suh eessa oisiin yh eis- kun a ie eisiin on monissa Eu oopan maissa akiin unu as a 1990-lu ul a läh ien. Näinhän on myös Suomessa: sosiaali yö oppiaineena i senäis yi so- siaalipoli iikas a 1990-lu un puoli älis ä läh ien, Ruo sissa jo 1980-lu ulla. Suomi, Ruo si ja Vi o o a eu ooppalaisissa yliopis oissa kui enkin poikkeuk- sia. Esime kiksi B i anniassa, missä sosiaali yön u kimuksella on pi kä ja ah a pe in ee , sosiaali yön äi öski ja ehdään edelleen muihin yh eiskun- a ie eisiin, ja Saksassa yliopis ollis a sosiaali yön u kimus a ehdään sosiaa- lipedagogiikassa (Lo enz 2008). Vaikka ässä ki jassa ei keski y ä sosiaali yön oppiaineen oikeu uksen kysymyksiin, on hy ä muis aa, e ä aka emisoi uneel- la sosiaali yöllä on a sin lyhy his o ia. Tie ääksemme sosiaali yön u kimuksen mielekkyy ä ei ole Suomessa aiemmin käsi el y ässä laajuudessa. Tu kimuksen mieli ja me ki ys syn y ä laajas i aja el una ie eenalan i seymmä ykses ä, mu a osal aan myös u kijan mielessä ole as a käsi ykses ä u kimukses a. Mi en sosiaali yön u kimuksen mielekkyy ä oi si en a kas ella? Mi ä kaikkea mielekkyys sisäl ää? Tämä eos käsi elee sosiaali yön mielekkyyden kysymyksiä ja sen e i ulo u uuksia a ikkeleissa, joiden ki joi ajina on joukko suomalaisia sosiaali yön u kijoi- a. Ki jan a ikkeli alo a a samalla sosiaali yön u kimuksen missioi a e i- laisis a suunnis a. Tu kimuksen me ki ykse ja mielekkyys ule a näky iin muun muassa ki joi ajien henkilökoh aisina muis eluina, sydän ä lähellä ole- ina u kimusaiheina ai maailman pa an amisen ee oksena. Kokonaisuu a äyden ää no jalaisen poli iikan u kijan, p o esso i Ma i Ski enesin, näkö- kulma e aile aan las ensuojelu u kimukseen ja sen mielekkyy een. Ki jan inspi aa iona on ollu Tampe een yliopis on sosiaali yön p o esso i Ta ja Pösön monipuolinen ja mi a a u kimus yö. Ki jaa o a ollee ekemäs- sä hänen u kijanu aansa a alla ai oisella kie ou u a kollega , aikalaise , en ise äi öski jaohja a a , u kija ja ys ä ä , jo ka o a halunnee osoi aa 60- uo isme kkipäi än yh eydessä a os uksensa sille moninaiselle ja ik- kaalle u kimus yölle, jo a Ta ja Pösö on edis äny . Tämä ki ja ei ole kaiken ka a a yleisesi ys sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä, aan pikemmin- kin osoi us sii ä, kuinka ähän aihe a on käsi el y ja mi en moniulo eises i sosiaa li yön u kimuksen mielekkyy ä oidaan lähes yä. 11 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus Ta ja Pösö (2000) on halunnu osallis ua keskus eluun sosiaali yön u ki- muksen asemas a ja e i yislaadus a ampe elaisen sosiaali yön u kimuksen his o iaa ja e i yises i Reino Saloa koske assa ki joi uksessaan. Pösö poh ii e i yislaa uun lii y iä kysymyksiä seu aa as i: … mi en sosiaali yön u kimus oisi olla ii ä än he kkä a oi amaan so- siaali yön käy än öjen moni-ilmeisyy ä ja moni asoisuu a ja mi en si ä oidaan ehdä a alla, jossa yhdis yy niin aka eemis en yh eisöjen kuin so- siaali yön ekijöiden a os us. Tai mi en akenne aan sellais a sosiaali yön u kimus a joka jakaa joi akin sosiaali yön amma in ee isiä a oi ei a ja on si ä kau a me ki yksellis ä e ilaisissa ma ginaalisissa ilan eissa elä ille ihmisille – ai pi ääkö uo a asiaa mie iä lainkaan. (Pösö 2000, 38). Tässä ki jan alkulu ussa a kas elemme ensin sosiaali yön u kimuksen mis- sioi a. Pohdimme myös sosiaali yön u kimuksen suhde a käy än öön, sil- lä käy än ösuhde nähdään usein sosiaali yön u kimuksen olennaisimpana e i yispii eenä. Lisäksi a aamme si ä, mi en sosiaali yön u kimuksen e i- yisyy ä oidaan e siä sen käsi elemis ä aikeis a eemois a ja u kimuksen e i yises ä ky ys ä nos aa esiin näkökulmia, jo ka muu en jäisi ä pimen oon. Lopuksi esi ämme joi akin joh opää öksiä sosiaali yön u kimuksen mielek- kyydes ä. Sosiaali yön u kimus – millainen missio? Yksi näkökulma u kimuksen mielekkyy een on a kas ella u kimus a mis- sion näkökulmas a. Edellä esi e y Webe in luonnehdinna ymmä ä än so- siologian pe us eis a o a si emmin ullee myös sosiaali yön u kimuksen kal ais en so el a ien yh eiskun a ie eiden pe usnäkemyksiksi, ainakin mi ä ulee hänen kan aansa sosiaalisen oiminnan mielekkyyden keskeisyydes ä e i yises i k ali a ii isen u kimuksen me odologisena pe us ana. Sen sijaan Webe in kan a u kimuksen missios a on ähin äänkin kiis analainen. Kuu- luisassa esseessään Tiede amma ina ja ku sumuksena (1919/2009) hän esi ää, e ä u kijan ulee e siä o uu a, ja e ä ämä on oikeas aan ainoa hy äksy - ä ä missio, joka hänellä u kijana oimiessaan oi olla. Oma un o on ope a- jan anka in k ii ikko, ja si ä seu aa a u kija o juu ideologioiden, uskon ojen ai poli iikan houku ukse u kimus yössään ja ope uksessaan. (M . 51–52.) 12 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) Webe in mukaan u kijan on kye ä ä e o amaan a o ja osiseika oisis- aan ja sijoi e a a kumma kin näis ä omille paikoilleen. Webe in a o apaus- eesi ka keas i yksinke ais e una a koi aa u kimuksessa si ä, e ä a o o a ä kei ä u kimusaihe a ali aessa ja ehkä u kimuksen joh opää öksis- ä keskus el aessa, mu a muu en u kijan pi ää olla a kkana, e ä ei käsi ele omia a ojaan osiseikkoina. Sosiaali yön kal aisen so el a an yh eiskun a ie een kannal a puhdas pi- äy yminen ain o uuden e simisen missiossa un uu aikeal a. So el a assa u kimuksessa puhdas a o uu a ei pide ä ainoana ai ii ä änä a ona, aan u kimuksen on lunas e a a oikeu uksensa useammalla in amalla, esime - kiksi uomalla jo akin uu a käy ännön yöhön ai sen eunaeh ojen ymmä - ämiseen. Jo i se so el a an u kimuksen ideaan on sisään akenne u aja us sii ä, e ä syn y ää u kimus ie oa oidaan a alla ai oisella hyödyn ää alan käy ännöissä (ks. laajemmin yh eiskun a ie eissä esim. Rolin, Kakku i-Knuu - ila & Hen onen 2006). Tämän osiseikan myön äminen ei kui enkaan pois- a Webe in esi ämiä kiusallisia kysymyksiä sosiaali yönkään agendal a. Kun yleises i aja ellaan, e ä ain osiasiois a oidaan kiis ellä ja a o o a seikkoja, joiden älillä ei ole helppoa käydä a ionaalis a keskus elua, on ie ys i pe us- ei a äi ää Webe in a oin, e ä u kijan olisi syy ä pi ää oma a onsa ja u - kimuksen ekeminen oisis aan e illään. Yksi a kaisu Webe in a o apaus- eesin aiheu amaan haas eeseen oisi olla kan a, jonka mukaan ain sellainen u kimus, jonka ekijä si ou uu sosiaali yön kansain älises i hy äksy yihin a oihin, oi olla sosiaali yön u kimus a. Sosiaali yön u kimus a olisi ain sellainen u kimus, jossa nojaudu aan a oihin, joihin amma illinen sosiaali- yö on kansain älises i si ou unu (In e na ional Fede a ion o Social Wo ke s 2017) ai suomalainen sosiaali yön ekijöiden lii o Talen ia (2017) hy äksy- ny . Näin aja ellen sosiaali yön u kimuksen missio a oi aisiin pi ää jossakin mielessä globaalina, yleisiin sosiaali yön a oi eisiin ky key y änä. Toisaal a oidaan pe us ellus i kysyä, miksi juu i näi ä (i sw:n ja Talen ian) a oja u- lee pi ää uni e saaleina. Esime kiksi sosiaali yön keskeisinä a oina pide y ihmisoikeude ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus oi a joskus olla keskenään jopa is i iidassa, jonka uoksi sosiaali yön a ope us an ulisi olla uni e sa- lis isen sijaan plu alis inen (esim. Hugman & Bowles 2012, 150–155). Myös 13 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus Bu le (2002), joka on laa inu e i yises i sosiaali yön u kimus a käsi ele ä u kimusee ise ohjee , näkee, e ä u kimusee inen koodis o on a okas sen uo aman keskus elun ja k i iikin näkökulmas a, eikä niinkään uni e saali- na ohjenuo ana. Sosiaali yölle ominais en u kimusaiheiden alin a oidaan nähdä me ki - ä änä juu i yh eiskun a u kimuksen humanis isen ja ee is-polii isen eh ä- än näkökulmas a (Plumme 2001, 90–91; Pösö 2008, 95). Tie yn aiheen u - ki a aksi o aminen oidaan nähdä ee isenä alin ana (Pohjola 2003, 59–60) ja si en sosiaali yön missioon kiinni y änä elemen inä. Sosiaali yössä u ki- aan usein aihei a, jo ka ei ä kiinnos a al a i aa, jois a ei halu a ie ää ai jo ka halu aan jopa unoh aa (esim. Lai inen 2004; Pösö, En oos & Vie ula 2010). Yh enä sosiaali yön u kimukselle yypillisenä missiona, aikka ei äl - ämä ä ainu laa uisena, oidaankin nähdä esime kiksi yh eiskunnan ma gi- naalissa ole ien ihmis en asioiden ajo ai esille uominen (Pösö 1986; 1993; Me e i 2004; 2012; Ellonen & Pösö 2014; Nikupe e i 2016; En oos, Heino & Pösö 2016; . esim. Suo an a & Ryynänen 2014). Sosiaali yön u kimuksen yh eydessä puhu aan esime kiksi ”äänen an amises a”. Suomalaisessa sosiaali- yön u kimuksessa ale iin 1980-lu ul a alkaen kiinni ää enemmän huomio- a Jokisen ja Juhilan (2005, 292) mukaan muun muassa asiakkaan asemaan ja oikeuksiin, jois a he maini se a esime kkeinä Ros ilan (1988), Nii asen (1990) ja Pohjolan (1994) u kimukse . Sosiaali yön u kimus y i ää ehdä ymmä - e ä äksi heikompiosais en ihmis en ilan ei a: yleise asen ee esime kiksi yö ömiä, asunno omia, päih eidenkäy äjiä ai psyykkises i sai as unei a koh aan oi a olla joskus a sin ko ia ja yksilöi ä uomi se ia. Missio ei oi kui enkaan jäädä ain näky äksi ekemiseen ai äänen an amiseen. Sosiaali- yön u kimuksen eh ä änä on huomion kiinni äminen esime kiksi yh eis- kunnallis a e ia oisuu a luo iin aken eisiin ja käy än öihin (esim. Sipilä 1979; Pohjola, Lai inen & Seppänen 2014). Amma illisessa sosiaali yössä on hy in pi kään lähde y sii ä, e ä au - aminen ulee mahdolliseksi ain yhdessä ekemällä (ks. esim. Lai inen & Niskala 2013). Täs ä läh ökohdas a oidaan puhua esime kiksi yh eisenä oi- mijuu ena (Eskola 1991; Ros ila 1988) ai dialogisuu ena (Seikkula & A nkil 2009). Pal elujen käy äjien o aminen mukaan u kimuksen suunni eluun 14 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) ja o eu amiseen on sekin ullu yhä ä keämmäksi hy än u kimuksen k i- ee iksi (Be es o d 2000; Be es o d & E ans 1999). Nähdään, e ä asiakasnä- kökulma ulee o aa huomioon jo u kimuskysymys en ase elussa. Esime - kiksi Isossa-B i anniassa k ii inen sosiaali yön u kimuspe inne on ah a, ja sen missiona nähdään ole an yh eiskunnallis en muu os en aikaansaaminen asiak kaiden eduksi. Suomalaisessakin kon eks issa adikaali asiakasnäkökul- ma on ollu aikanaan paljon esillä, mu a älillä aas kadonnu ku a kuinkin näkymä ömiin. Mi ja Sa ka (2005, 312) ki joi aa, e ä 1960–70-lukujen a- dikaalis a sosiaali yös ä nousseen asianajo eh ä än mukaan sosiaali yön ulee ” ais ella koh uu omuuden koh eeksi jou uneiden sijas a oikeudenmukaisen hy- in oin ipoli iikan oimeenpanon puoles a kaikilla niillä älineillä, jo ka oma osaamisemme sosiaalisen asian un ijoina meille mahdollis aa.” Tällä he kellä näy ää sil ä, e ä adikaali, aken eellis a yöo e a ko os a a näkökulma on ekemässä paluu a, aikka e siikin aiku amisen äyliä. Uusi sosiaalihuol o- laki (1301/2014, 7 §) ko os aa aken eellisen sosiaali yön me ki ys ä. Yliopis- o eagoi a lisään y ään osaamis a peeseen muun muassa o eu amalla aken eelliseen sosiaali yöhön suun au u an sosiaali yön ekijöiden e ikois u- miskoulu uksen uosina 2016–2018 (ks. Sosne 2017). Hy in oin i al ion mu uminen ja e ia ois umiskehi yksen ah is umi- nen oidaan nähdä asiana, joka ko os aa sosiaali yön nyky u kimuksen mis- sio a ja me ki ä yy ä. Tu kimuksella oi olla paljon anne a aa e ia oisuu - a koske aan yh eiskunnalliseen keskus eluun. Sosiaali yön u kijoiden onkin helppo yh yä alous ie eilijä Thomas Pike yn kan aan, jonka mukaan yh eis- kunnallinen e ia oisuus on ila, jos a meille kaikille ke yy kokemus a ja jos a oidaan muodos aa polii isia kan oja. Tu kimus a a i aan muodos amaan pe us aa, jol a e ia oisuudes a oidaan käydä a ionaalis a äi elyä. Pike y (2016) ki joi aa, e ä ilman a kkaan mää i el yjä lähdeaineis oja, mene elmiä ja käsi ei ä sii ä oidaan äi ää mi ä ahansa. Yhden mieles ä uloe o ain kas a a ja ää- yys al aa alaa maailmassa. Toisen mieles ä uloe o ka en u a luonnos- aan ja asoi u a i ses ään eikä siuna ua asapainoa pidä missään apauk- sessa jä ky ää puu umalla siihen. (M ., 15.) 21 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus le, ellei iedeyh eisö kehi ä mielekkäi ä ja käy ännön amma ilais en kannal a oimi ia keinoja u kimus ulos en ii is ämiseen ja yh een e ämiseen. Te eys ie eissä u ki un iedon käy e ä yy ä helpo e aan laa imalla me a-analyyseja ja sys ema isoi uja ki jallisuuska sauksia. Me a-analyysien laa imiselle on unsaas i ma e iaalia, sillä jo uonna 2009 a ioi iin, e ä uo- si ain ilmes yi medline:ssa 2500 uu a englanninkielis ä sys emaa is a ki - jallisuuska saus a (Libe a i ym. 2009). Vuonna 1994 käynnis yny ja nykyään 130 maahan le inny Coch ane-yh eis yö pe us uu e eydenhuollon amma - ilais en ja u kijoiden sauma omaan yh eis oimin aan ja olennaisil a osil aan apaaeh ois yöhön. Sosiaalialalla uonna 2000 syn yny Campbell yh eis yö3 ei ole oikein ollu samanlainen menes ys a ina. Näy öön pe us u ien käy- än öjen on epäil y uhoa an sosiaali yön u kimuksen mielekkyyden koska o ien aa io oi joh aa sellaisiin mene elmällisiin alin oihin, joi a ie as e aan sosiaali yön ee oksen as aisina (esim. Adams, Ma o & LeC oy 2009). E i- denssillä on i se asiassa sosiaali yön his o iassa ollu joskus me ki ä ä ooli. Yksilökoh aisen sosiaali yön pe us ajana pide y Ma y Richmond ki joi aa uonna 1917 ilmes yneessä eoksessaan Social Diagnosis pi kään ja pe us eel- lises i näy ön eli e idenssin, me ki ykses ä apauskoh aisen sosiaali yön ie o- pe us ana (Richmond 1917, 55–63). Toisaal a myös 2000-lu ulla on esi e y näkemyksiä sii ä, e ä yön ekijällä ulee olla ee inen el oi e käy ää ensisijai- ses i sellaisia oimenpi ei ä, joiden aiku a uudes a on olemassa u kimuspe- us ais a näy öä (mm. Ainswo h & Hansen 2005). Tä ä eemaa on Suomessa pi äny esillä esime kiksi ylisosiaalineu os Aulikki Kananoja (esim. Kananoja 1998). Myös yh eiskunnallises i pe us el ua olisi niukkojen esu ssien ehokas käy ö oikeisiin oimenpi eisiin eho omien oimien sijaan (Ainswo h & Hansen 2005). Sosiaali yön u kimus on monessa maassa painokkaas i k ali a ii is a u kimus a, ja laadullisin mene elmin ke ä yn u kimuksen yleis e ä yys on hankala kysymys, eikä me a-analyysien laa iminen lääke ie eellisen u kimuk- sen apaan ole helppoa. Ongelma on osin keino ekoinen, sillä k ali a ii isen u kimuksen uloksia oidaan oki yhdis ää sys emaa ises i oisiinsa (esim. 3 Campbell yh eis yössä Pohjoismailla on ollu ah a ooli, ja yh eis yö ä koo dinoi- daan nykyään Oslos a. h ps://www.campbellcollabo a ion.o g/ 22 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) Ginge ich & Pe e son 2013). Muun muassa na a ii inen yhdis äminen on pe- in einen ja hy äksy y apa ku a a, mikä on yleinen käsi ys asioiden ilas a. Aikanaan p o esso i An i Eskolan aikanaan paljon lue u sosiaalipsykologian oppiki ja akensi a e i puolilla maailmaa ehdyis ä u kimuksis a ällais a kokoa aa na a ii ia. Esime kiksi Eskolan ki ja Vuo o aiku us, muu os, me - ki ys (Eskola 1982) esi i pe us eellisen syn eesin sosiaalipsykologias a, mu a se on samalla myös ai a as i ke o u a ina, ko os i Jouko Jaakkola ki ja-a - iossaan (Jaakkola 1982). Sosiaali yön u kimuksen kal aisen so el a an u kimuksen kannal a ny- kyinen iedepoli iikka, joka a os aa lähinnä englanninkielisissä ie eellisissä lehdissä julkaisemis a, on uo anu ilan ei a, joissa ä keä kään u kimus u- lokse ei ä päädy ko imais en lukijoiden käsiin – e enkin jos yliopis oki jas- ojen sähköis en leh ien ie okan oihin ei ole pääsyä. Suomeksi julkaiseminen ja innakkaisjulkaisu o a ä kei ä, mu a u kijoille u kijanu an kannal a ä keämpää oi olla seu aa a englanninkielinen julkaisu mahdollisimman ko kealle a ioidussa lehdessä – ei niinkään Eskolan a oin suu en syn eesien aken aminen ja niis ä keskus eleminen ko imaisilla a eenoilla. Oli mi en oli, sosiaali yön u kimuksen pi äisi löy ää alalle sopi ia apoja helpo aa u kimuksen seu aamis a. Kyse on osin sii ä, e ä sosiaali yö on niin kii eis ä, e ä lukemiseen ei ahdo jäädä yössä lainkaan aikaa. Lisäksi u ki- muksen empo ja aikajänne o a hy in e ilaisia kuin käy ännön sosiaali yön empo. On myös muis e a a, e ä u kijalla on as uu äli ää u kimus ulok- siaan ken älle. E i asia on si en se, mi en ä ä ak ii isuu a palki aan iedeyh- eisössä. Siihen nähden, mi en unsas a keskus elua sosiaali yön u kimuksen käy- än ösuhde on e i muodoissaan he ä äny , ainakin suomalaisessa sosiaali yön u kimus a koske assa keskus elussa on pohdi u a sin ähän u kimuksen sisäl öön lii y iä e i yislaa uisuuksia. Mikä oikeas aan e o aa sosiaali yön u kimuksen muus a yh eiskun a ie eellises ä u kimukses a? 23 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus Tu kimuksen he kkyys, sensi ii isyys ja henkilökoh aisuus Pelkäs ään e i yinen käy än ösuhde ei ee sosiaali yön u kimukses a miele- käs ä. Yksi apa poh ia sosiaali yön u kimuksen e i yislaa ua on mie iä sen kykyä nos aa esille kysymyksiä, jo ka ilman u kimus a jäisi ä piiloon. Tä ä oisi ku sua (pa emman käsi een puu eessa) u kimuksen he kkyydeksi. Ee - ises i sensi ii isiä aihei a u ki aan oki kaikissa yh eiskun a ie eissä. Sosiaa- li yön u kimuksen e i yispii ei ä on e si y myös u kimuse iikas a (esim. Bu le 2002). Kyse on myös muus a kuin u kimuse iikas a – oki he kkyys, sensi ii isyys ja henkilökoh aisuus kie ou u a ah as i osaksi u kimusee i- siä pohdin oja. Sosiaali yön u kimuksessa on usein kysymys e i yisen aikeis a ja haas- a is a eemois a, jo ka u kija on enemmän ai ähemmän i se alinnu u kimuksen koh eeksi. Voidaankin poh ia si ä, onko aikeilla ja emo io- naalises i kuo mi a illa u kimusaiheilla sosiaali yön u kimuksessa jokin e i yinen a koi us? Ku en edellä esi imme, heikompiosais en puolus aminen u kimuksen asianajo eh ä änä oi olla pai si yleinen sosiaali yön u kimuk- sen mielekkyy een ja missioon lii y ä e i yispii e, myös henkilökoh ainen missio, ku en pi käaikais yö ömien ukeminen (Ko i an a 2008) ai las en- suojelun ie opohjan ah is aminen (Heino 2016). Tällöin sosiaali yön asian- un ijuus ja u kijuus kie ou u a yh een. Mones i sosiaali yön u kimuksen eema o a sensi ii isiä. Pe he u ki- muksen näkökulmas a sensi ii isyy ä a kas ele a Kallinen, Pi skanen ja Rau io (2015, 15) e o a a sensi ii ise aihee , sensi ii ise kohde yhmä ja sensi ii isen u kimuksen oisis aan. Jao elu on ehkä hiukan keino ekoinen, mu a osoi aa sensi ii isyyden monimuo oisuu a. Ki joi ajien mukaan sen- si ii inen aihe oi olla sellainen, jos a u kimukseen osallis u alla on omakoh- aisia, esime kiksi häpeää aiheu a ia kokemuksia. E ilaise aihee oi a olla e i a oilla sensi ii isiä. Sensi ii isiä eemoja u ki aessa on ä keää koe aa a kas ella u kimusase elmaa u kimukseen osallis u an ihmis yhmän näkö- kulmas a. (Kallinen ym. 2015, 15–20.) Tu ki a ien oman näkökulman huo- mioimisen ä keydes ä ke oo, e ä B i anniassa u kimusee iseen käsi elyyn lii yy nykyään aina u ki a ien edus ajien kuulemismene ely (Ramon 2016). 24 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) Sosiaali yön u kimuksen yksi e i yislaa u on se, e ä mone u kimus- aihee o a u kijalle emo ionaalises i askai a. Esime kiksi pa isuhde äki al- a (Lindq is 2009; Nyq is 2001), aino (Nikupe e i 2016) ai las en seksuaa- linen hy äksikäy ö (Lai inen 2004) o a eemoja, joi a u kimalla jou uu poh imaan pe us eellises i omaa suhde aan u ki a aan asiaan. Tu kijan on löyde ä ä apa käsi ellä esime kiksi omia su un, ihan, säälin, epä oi on ja ahdis uksen un ei aan. Muun muassa las ensuojelussa on hy in unsaas i ee- moja, joiden u kiminen edelly ää u kijal a henkilökoh aisia pohdin oja (ks. esim. Fo sbe g & Au onen-Vaa aniemi 2012; Aa nio 2016). Pösö (2006, 122) poh iikin, e ä ehkä kaikki huono-osaisuu een, e ilaisuu een ja sy jäy ymiseen lii y ä u kimus on emo ionaalises i kuo mi a aa. Emo ionaalisuus oidaan hänen mukaansa nähdä osana k ii isen ie ämisen apaa, aikka se sisäl ää- kin monia haas ei a. Joskus oimakkaiden un eiden oidaan pelä ä ohjaa an u kimus a ai ulkin aa liiaksi (Pösö 2006). Millainen paikka un eilla u ki- muksessa si en on? Tu kijan un ee oidaan nähdä myös u kimusaineis ona ja u kimuksen oleellisena ie oa uo a ana elemen inä, ku en Pösö ku aa: Se, e ä joidenkin haas a elujen lukeminen ke a oisensa jälkeen sai kyyne- lee silmiini, oli ilman muu a kuo mi a aa, mu a samalla ne oli a ois u- a muis u us sii ä, e ä ke o u oli jossakin mää in koh uu on a, su ullis a ja julmaa. Ja muis u us sii ä, e ä muis iinpano ei ä ollee ain eks uaa- lis a maailmaa aan eli ä suh eessa konk ee is en, elä ien – pahoinpidel y- jen, ois u as i hylä yjen ja ää inkäy e yjen – ihmis en ke omaan ja sen kuulemiseen. (Pösö 2006, 124–125.) O e uo näky iin, e ä sosiaali yössä ja sen u kimisessa ollaan ah as i kiinni uumiillisuudessa, henkilökoh aisuudessa ja in iimisyydessä. Sosiaali yö ei ole ain by ok a iaa, aan myös uoksuja, likaa, un ei a, mus elmia ja niin edel- leen (ks. esim. Fe guson 2011.) Tämä on yksi pe us elu sille, miksi kons uk- ionis isen u kimuksen innalle kai a aisiin e ilaisia u kimuso ei a, jo ka a aa a ealis is a maailmaa ja ihmis en elämää uusin a oin. Sosiaali yön u kimuksen edellä koo ujen ihan eiden ai a oi eiden, ku en kon eks in ymmä ämisen, moni i ah eisen iedon a oi amisen ja osallisuuden ah is amisen huomioon o aminen u kimuksessa a koi aa si ä, e ä u kija lai aa i sensä monin a oin al iiksi ja ase uu myös i se ka - seiden, a ioin ien ja analyysien koh eeksi (Pösö 2006, 121; G an el 2004; 25 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus 1998; Aa nio 2016). Tämän lu un alussa laina u Ian Shaw (2007) pi i u ki- muksen ase umis a sosiaali yön pal eluja käy ä ien ihmis en a ioi a aksi niin ä keänä, e ä se oidaan nähdä yh enä hy än sosiaali yön u kimuksen k i ee eis ä. Tu kijan osallis uminen ja i sensä al iiksi lai aminen muu aa Pösön (2006, 124) mukaan a kas elua, ja u ki a as a asias a oi alkaa näkyä yllä ä iäkin asioi a, sillä se, mikä un ui ole an lähellä, oi kado a he ken kulu ua kauas, Ka see , ais i , un ee ja koske ukse si o a lähel ä e i a oin kuin kaukaa. Puhe a- kaan ei oi säädellä ja lukea ain pape il a, aan on kohda a a se ihminen, joka puhuu. Hiljaisuus ai sana omuus kuuluu lähel ä e i a oin kuin kau- kaa. Tu kija ei siis ain mene paikan päälle aan paikka menee u kijaan. (Pösö 2005, 120.) He kkyyden ja un eiden mukana olo sosiaali yön u kimuksessa joh uu osal- aan u kimuksen käy än öyh eydes ä ja henkilökoh aisuudes a. Myös u kimus en apo oin i on sosiaali yön u kimuksessa joskus a sin henkilökoh ais a – aikka kaikki ie o ei olekaan helpos i sanallis e a issa u kimus apo in muo oon (Pösö 2006). Leena E äsaa en (1990) elämäs ään ki joi ama apo i Helsingin kaupungin sosiaali i as on huol o a kas ajana on edellä esi e yn lainauksen lisäksi äs ä hieno esime kki. Sosiaali yön u - kija koh aa a myös e ilaisia ympä is ön esi ämiä (mo aalisia) kannano oja u kimiensa aiheiden iimoil a, jo ka oi a aiku aa u kijan elämään (esim. Hu ig 2013). Tu kimusee isillä kysymyksillä on e i yinen me ki ys, kun u kimus kohdis uu ihmisiin haa oi u issa elämän ilan eissa (esim. Da idson 2004). Tu kijan a o ja ymmä ys ule a näky iksi e ilaisin a oin u kijan käy - ämässä käsi eis össä (G an el 2004, 149; Hela i a 2011, 50; En oos 2015). Yh eiskunnan ma ginaaleissa elä ien ihmis en elämää u ki aessa u kimus- kohde a a o a a , käsi eellis en alin ojen kau a eh ä ä si oumukse nähdään sosiaali yön u kimuksessa hy in me ki yksellisinä (G an el 2004, 149; Pohjola 1994, 7–27). Mikäli u kimus so el aa k i iiki ä u kimuskäsi - ei ä ai luoki elee ihmisiä si en, e ä u kimus uusin aa e ilaisia u ki a iin kohdis u ia leimoja, ei sosiaali yön mission oida nähdä o eu u an (ks. esim. S ie 2007). Viime uosina yh eiskun a ie eellisessä u kimuksessa onkin ko- 26 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) os e u huolellis a u kimusee is en kysymys en a kas elua osana u kimus- p osessia. Lai inen ja Uusi alo (2007, 317) ki joi a a sensi ii isen u kimuk- sen eon näkökulmas a, e ä ”ee ises i kel ollinen u kimus aa ii u kijal a luo imis a is i ii ais en suh au umis apojen, asen eiden ja un eiden sä y ä- mässä kon eks issa.” E i yises i sosiaali yön u kimuksessa e iikan on näh y kie ou u an no - mipe us aisen u kimuse iikan sijaan ah as i koko u kimusp osessiin: u kimusaiheen, näkökulman, käsi eiden ja me odien alinnas a läh ien aina u kimus en ulos en aiku uksiin saakka (Pösö 2008). Sosiaali yön u kimuksessa y i e ään äl ää esime kiksi ma ginaaleissa elä ien ihmis en pa ologisoimis a ja leimaamis a sekä aken eellis en ongelmien nimeämis ä yksilöiden heikkouksiksi, ai e ilaisia no ma ii isia asen ei a (G an el 2004, 150; Pösö 2008). Käsi eiden ja me odien lisäksi myös u kijan uo o aiku us u kimuskoh een kanssa osal aan ajaa u kimus a (Pösö 2005, 127). Pösö o- eaa, e ä aikeissa ja sensi ii ises i haas a issa aiheissa ajaus a ja alikoin ia oi apah ua paljon. Toisin ie äminen ei ole apaa odo uksiin ja no meihin sopeu umises a ai niiden as us amises a sopi alla a alla. Ta oi eena on nähdä a kas i, lähel ä ja oisin. Epä a muuden ja ee isen he kkyyden oidaankin nähdä ole an me - ki ä ä osa sekä sosiaali yön ekijän e ä sosiaali yön u kijan amma i ai oa aikeiden asioiden ja ihmisyyden ää ellä, aikka Pösön (2006, 129) mukaan sosiaalis en ongelmien ja elämän ilan eiden u kimuksessa on ällaiselle lähes- ymis a alle nykyään yhä ha emmin ilaa, kun pe äänkuulu e aan a kkoja uloksia, u kijan seli yksiä ja selkei ä oimenpide-ehdo uksia ongelmien pois- amiseksi. Sosiaali yön u kimuksen mielekkyys, missio ja ominaispii ee Edellä esi e y a kas elumme osoi aa, e ä sosiaali yön u kimuksen mie- lekkyy ä ja missio a oidaan lähes yä monin a oin, mu a yksinke ais a ai selkeää as aus a siihen, mi ä mielekkyys e i yises i sosiaali yön u kimukses- sa a koi aa ja mikä sen e o aa muis a yh eiskun a ie eis ä, ei oida suo al a kädel ä an aa. Väi ämme kui enkin, e ä sosiaali yön u kimukseen lii yy 27 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus joi ain e i yispii ei ä, jo ka paino u a yksi äisissä u kimuksissa ja lähes y- mis a oissa e i a oin. Olemme a kas ellee sosiaali yön mielekäs ä u kimus a ennen muu a so el a ana yh eiskun a ie eellisenä u kimuksena ( . Muhonen & Puuska 2014). So el a aa u kimus a oidaan pi ää yypillisenä sosiaali yössä, aikka myös pe us u kimuksen kal ais a sosiaali yön u kimus a on olemassa. Sel- laiseksi oisi ku sua kaikkea si ä u kimus a, joka luo pe us aa muulle sosiaa- li yön u kimukselle. Tyypillis ä so el a alle sosiaali yön u kimukselle on käy än ösuhde, joka sisäl ää pai si ole uksen uo e a an iedon käy e ä yy- des ä pää öksen eon ukena ja hyödynne ä yy ä koske ia ole uksia amma- illisessa au amisessa, myös käsi yksen sii ä, e ä u kimukseen osallis u ien ihmis en ulee oida aiku aa u kimuksen o eu amiseen. On jopa esi e y, e ä sosiaa li yön u kimus on yksi sosiaali yön ilmenemismuo o (F ase 2009). Sosiaa li yön u kimuksissa maini aan usein äänen an aminen ai asianajo, jo - ka o a myös sosiaali yön käy än öihin kie ou u ia asioi a. Täs ä näkökulmas- a so el a a sosiaali yön u kimus oi olla mielekäs pai si u kijalle i selleen, myös esime kiksi sosiaali yön ekijöille ja muille u kimuksessa mukana ole- ille ihmisille (asiakkaille). Mielekäs u kimus uo e i osapuolille kokemuksia sii ä, e ä u kimuksen a ulla oidaan uo aa ie oa yh eiskunnallisis a epäkohdis a, kehi ää käy- än öjä ja aiku aa asioihin. Mielekkyys on ällöin myös henkilökoh ais a. Amma illisen mielekkyyden näkökulmas a kysymys on sii ä, millais a mie- lekkyy ä ja me ki yksiä u kimuksella on sosiaali yön oimin aympä is öjen, käy än öjen ja sosiaali yön ekijöiden kannal a. Mielekkyys syn yy esime kiksi oimi ien ja asiakkai a au a ien käy än öjen sel i ämises ä ai uusien käsi - eellis en jäsennys en luomises a, joi a oidaan hyödyn ää e ilaisilla sosiaali- yön ken illä. Koska sosiaali yön u kimuksessa u ki a a ilmiö ja käy än- nö koske a usein haas a issa elämän ilan eissa ole ien ihmis en elämää, u kimus on ah as i henkilökoh aisiin ja amma illisiin a oihin sido ua: sosiaali yön u kimukse oi a olla puheen uo oja esime kiksi e ia ois u- mis a as aan. He kkyyden, sensi ii isyyden ja un eiden läsnäolo sosiaali yön u kimuksessa joh uu osal aan äs ä ah as a käy ännön ja u kimuksen yh- eenkie ou umises a sekä a osidonnaisuudes a. Sosiaali yön u kija ei pääse 28 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) helpolla, mikäli hän o aa aka as i ja monipuolises i huomioon nämä sosiaa- li yön u kimuksen ominaisuude . Sosiaali yön u kimuksessa keskeisenä pide ään iedon uo amis a sosiaa- lis en ongelmien a kaisemiseksi. Koska sosiaali yön u kimus a oi aa e u- linjassa suu en yh eiskunnallis en muu os en me ki yksiä ihmis en a kielä- mässä, sosiaali yön u kimuksella oidaan nähdä ole an isojen aken eellis en ja amma illis en käy än öjen muu oksessa me ki ä ä ooli ehdä myös mo aa- lisia kannano oja sen suh een mi ä muu okse a koi a a ihmisille. Sosiaa- li yön yh enä me ki ä immis ä missiois a oidaankin pi ää sosiaalisen oikeu- denmukaisuuden a oi elua (ks. O me & B ia -Lawson 2010). Mielekkään sosiaali yön u kimuksen eh ä änä oi nähdä muun muassa uuden iedon uo amisen epä asa-a oisis a ilan eis a, yhdessä u kimisen sekä ee ises i kes ä ä , ihmisiä kunnioi a a ja ilmiöille oikeu a eke ä me odologise ja käsi eellise a aukse . Mielekkyy ä on ä keä ka soa myös sii ä näkökulmas- a, mi ä anne a aa u kimuksella on yleisemmin sosiaali yön u kimukselle ai muulle yh eiskun a ie eelliselle u kimukselle: onko u kimus yypillises i paljon u ki u aihe ja me odises i al a i aa, ai ken ies uudenlais a o ien- aa io a esiin nos a a? Tai millaisia eo ee isia ja käy ännöllisiä uloksia u - kimus uo u kimusken ään ja -keskus eluihin? Me ki yksellinen, mielekäs sosiaali yön u kimus on ilmiöpe us ais a ja yhdis elee e i ie eenalojen ie oa ja apoja u kia – kon eks ia unoh ama a. Pe äänkuulu amme myös ja kossa sosiaali yön u kimuksen u kimisen a kas elua. Tässä olemme keski ynee e i yises i suomalaisen sosiaali yön u kimukseen. Sosiaali yön u kimus on iime uosina oimakkaas i kansain- älis yny . E i yises i ämä koskee eu ooppalais a sosiaali yön u kimus a, kun e auskoh ana on ame ikkalainen u kimuspe inne, joka on aika i se ii ois- a. Eu ooppalaisella sosiaali yön u kimuksella on oma e i yispii eensä jo ka joh u a esime kiksi monessa maassa ielä ah ana ole as a uni e salis ises a sosiaalipoli iikas a (Lo enz 2008). Samoin kuin on mahdollis a äi ää, e ä eu ooppalainen sosiaali yön u kimus on jossakin mää in omanlais aan e - a una esime kiksi kehi y issä maissa eh ä ään sosiaali yön u kimukseen ai yhdys al alaisiin u kimus adi ioihin, suomalaisellakin u kimuksella on e i yise pii eensä e a aessa si ä muuhun eu ooppalaiseen u kimuk- 29 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus seen. Suomalainen u kimus ulee pienel ä kielialueel a ja u kimuspe inne on meillä ielä a sin lyhy . Tu kijoilla, jo ka u ki a pääasiassa suomalais en sosiaalipal elujen ja sosiaali yön kannal a ele an eja kysymyksiä suomeksi, on edelleen paikkansa u kimusken ässä. Esime kiksi implemen aa io- ja e a- luaa io u kimuksia a i aan, aikka nii ä uskin oi ku sua sellaiseksi huip- pu u kimukseksi, jollais a ope us- ja kul uu iminis e iön, Suomen Aka e- mian ja yliopis ojen johdon s a egiapape eissa ha i ellaan. Yh een e ona oimme ode a, e ä sosiaali yön u kimuksen mielekkyys oi näy äy yä hy in monenlaisena iippuen sii ä, mis ä suunnas a si ä a kas- elee. Tu kimuksen e ilaise kohdeyleisö o a olennaisia u kimus a a ioi- aessa. Tu kimus oi olla mielekäs ä pai si asiakkaiden näkökulmas a, myös yleises i kansalais en kannal a. Tu kimus oi uo aa sosiaalipolii ises i me - ki ä iä seu auksia, polii iseen p osessiin uo e uina ”ammuksina”: sosiaali- yön u kimuksen uloksia oidaan käy ää aikkapa eduskun akeskus eluissa äi el äessä e ia oisuuden lisään ymises ä ai sy jäy ymisen ehkäisys ä. On hy ä kysyä, kenelle u kimus on mielekäs ä ja millais a mielekkyy ä se pi ää sisällään. Kun yleisiä ie een missioi a o a esime kiksi o uuden e - siminen ja ie een edis äminen, sosiaali yön u kimuksen ominaispii eiden ja me ki ys en a kas elu on uonu näky iin sosiaali yön u kimuksen mis- sioi a, ku en huomion kiinni ämisen yh eiskunnallis a e ia oisuu a luo iin aken eisiin ja käy än öihin. Sosiaali yön u kimukselle yypillise missio sisäl ä ä myös amma illisia ja henkilökoh aisia missioi a, jo ka kie ou u a oisiinsa monenlaisin a oin ja paino uksin. Mielekäs sosiaali yö ja sen u ki- mus a i see monimuo oisia käsi yksiä ja näkökulmia. Näi ä e ilaisia lähes y- mis apoja sosiaali yön u kimuksen mielekkyy een ja missioon ulee näky iin ämän ki jan a ikkeleissa. Ki jan aken een esi ely Ki ja a aa sosiaali yön u kimuksen mielekkyy ä monis a suunnis a, e ilaisin puheen uo oin ja mene elmin. Teks i uo a näky iin mi en monimuo oi- sis a elemen eis ä sosiaali yön u kimuksen mielekkyys koos uu. Sosiaali yön u kimuksen mielekkyy ä ja muu u ia me ki yksiä a kas ellaan muun 30 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) muassa oman yön näkökulmas a, uusina käsi eellisinä ai u kimuksellisina me odologisina pohdin oina, osana his o iallis a kehi ys ä, mu a myös hen- kilökoh aisella asolla muis ellen. Näin näky iin ulee myös e ilaisia missioi a. Ki ja koos uu kahdes a osas a, jo ka kumma kin sisäl ä ä neljä lukua. Ki jan ensimmäinen osa, Monimuo oisia näkökulmia mielekkyy een ja missioi- hin, alkaa Hannele Fo sbe gin, Ma jo Ku osen ja Aino Ri ala-Koskisen a ik- kelilla, jossa he a kas ele a sosiaali yön u kimus a hy in käy ännöllises ä näkökulmas a, ja ko-opiskelijoiden ek y oinnin alossa. He poh i a muun muassa si ä, millaisia mielekkyyden kysymyksiä uusien sosiaali yön u kijoi- den koulu aminen uo näky iin, mi en laajempi yh eiskun a- ja koulu uspo- lii inen ilmas o näkyy uusien sosiaali yön u kijoiden ek y oinnissa ja mi ä u kimusaihei a pide ään mielekkäinä. A ikkeli he ä elee poh imaan si ä, mi en ule ia sosiaali yön u kijoi a oi aisiin ohja a e ilais en u kimuso ien- aa ioiden ää elle ja mikä olisi esime kiksi ek y oin ikäy ännöissä mielekäs ä sosiaali yön u kimuksen kannal a. Anneli Pohjola puoles aan ka soo a ikkelissaan sosiaali yön u kimuksen mielekkyy ä muu oksen ja ajan moninaisuuden käsi eellisinä ja me odisina kysymyksinä. Muu os a pohdi aan sosiaali yö ä luonneh i ana keskeisenä ele- men inä, johon myös aika äis ämä ä kiinni yy. Ku en edellä ki joi imme, käy än öjen ja u kimuksen yh eenkie ou u- minen on yksi me ki ä ä mielekkään sosiaali yön u kimuksen elemen i. Omassa eks issään Ulla Maija Kauppinen-Pe ula a kas elee kun ou us u - kimuspoliklinikan sosiaali yön mielekkyy ä. Aihe uo konk ee ises i näky- iin sen, e ä käy ännön sosiaali yössä ja sen u kimisessa ollaan ihmisyyden, koh aamisen ja ee isyyden y imissä. Työ on kuo mi a aa: haas a a ja mie- lekkää yö eh ä ä ja u kimusaihee muokkaa a ihmis ä ja aiku a a jopa ihmisen iden i ee iin. Ta kas elussaan Kauppinen-Pe ula e sii sosiaali yön uusia me ki yksiä, jo a käsi ys sekä i ses ä e ä asiakkais a oisi muu ua. Ki jan ensimmäisen osan iimeisessä a ikkelissa Sa u Ran a-Ty kkö a - kas elee sosiaali yön ule aisuuden e iikkaa epä a muuden ja ympä is ök ii- sien maailmassa. Teks i he ä elee poh imaan muun muassa kysymys ä sii ä, mi en ässä ajassa ulki aan sosiaali yön pe us a aa si oumus a köyhien ja haa oi u issa asemissa ole ien suojelemiseksi: mi ä sosiaali yössä ja sen u - 37 Sosiaali yön u kimuksen mielekkyydes ä ja missios a Mielekäs u kimus Pösö, Ta ja (2000) Tampe elainen sosiaali yön u kimus – Reino Salos a nykypäi ään. Teoksessa Ja i Heinonen & Ri a Nä kin ( oim.) 90 uo a ampe elais a sosiaali- pol iikkaa. Sosiaalipolii inen yhdis ys 90 uo a. Tampe e: Tampe een yliopis o. Sosiaalipoli iikan lai os, 7–46. Pösö, Ta ja (2006) Kun paikka menee u kijaan. Teoksessa Saka i Hänninen, Jouko Ka jalainen & Tuukka Lah i ( oim.) Toinen ie o. Ki joi uksia huono-osaisuuden unnis amises a. Helsinki: S akes, 118–135. Pösö, Ta ja (2008) Kiis analaise pe hesuh ee ja u kimisen mo aali. Teoksessa Eija Sé on & Ma ianne No ko ( oim.) Pe hesuh ee pun a issa, 93–107. Pösö, Ta ja & En oos, Rosi & Vie ula, Ta ja (2010) Child en Residing in P ison Wi h Thei Pa en s: An Example o Ins i u ional In isibili y. The P ison Jou nal 90(4) 516–533. Ramon, Shulami (2015) Pa icipa o y Ac ion Resea ch / Co-p oduced esea ch wi h se ice-use s. Luen o Jy äskylän yliopis ossa, Lokakuu 2016. Raunio, Kyös i (2001) Sosiaali yön u kimuksen uusi suun a? Ki ja-a io. Yh eis- kun a poli iikka 66(5), 501–505. h p://www.julka i. i/bi s eam/ handle/10024/100456/015 aunio.pd ?sequence=1. Raunio, Kyös i (2004) Olennainen sosiaali yössä. Helsinki: Gaudeamus. Richmond, Ma y (1917) Social Diagnosis. New Yo k: Russell Sage Founda ion. Rolin, K is iina & Kakku i-Knuu ila, Ma ja-Liisa & Hen onen, Elina (2006) So el a a yh eiskun a iede ja iloso ia. Helsinki: Gaudeamus. Ronkainen, Su i & Suikkanen, Asko & Kunna i, Ma ika (2014) Tie eellinen ie o ja u kimuksen yh eiskunnallinen eh ä ä. Teoksessa Ree a Muhonen & Hanna- Ma i Puuska ( oim.) Tu kimuksen kansallinen eh ä ä. Tampe e: Vas apaino. Ros ila, Ilma i (1988) Subjek ina sosiaali oimis ossa? Asiakassuh een analysoin ia oimeen- ulo uki-, pa - ja las ensuojeluasiakkaiden kokemus en a ulla. Sosiaali halli uksen julkaisuja 7. Sa ka, Mi ja (2005) Sosiaalipoli iikan ja sosiaali yön suhde. Puheen uo o. Janus 13(3), 306–315. Seikkula, Jaakko & A nkil, Tom E ik (2009) Dialoginen e kos o yö. Te eyden ja hy in- oinnin lai os. Shaw, Ian (2007) Is Social Wo k Resea ch Dis inc i e? Social Wo k Educa ion 26(7), 659– 669. doi:10.1080/02615470601129834. Shaw, I. & B ia -Lawson, K. & O me, J. & Ruckdeschel, R. A. ( oim.) (2010) The sage handbook o social wo k esea ch. London: sage. Shaw, Ian (2016) Social Wo k Science. New Yo k: Columbia Uni e si y P ess. Sipilä, Jo ma (1979) Sosiaalis en ongelmien syn y ja lie i äminen. Helsinki: Tammi. Smi h, Roge S. (2009) Doing Social Wo k Resea ch. McG aw-Hill/Open Uni e si y P ess. Sosne (2017) Raken eellinen sosiaali yö. h p://www.sosne . i/Suomeksi/Koulu us/ E ikois umiskoulu us/Uusimuo oinen-e ikois umiskoulu us/E ikoisala / Raken eellinen-sosiaali yo (lue u 7.10.2017). 38 Rosi En oos & Mikko Män ysaa i En oos, Rosi & Män ysaa i, Mikko & Ran a-Ty kkö, Sa u ( oim.) Sosiaalihuol olaki (1301/2014) h p://www. inlex. i/ i/laki/alkup/2014/20141301 (lue u 1.10.2017). S aub-Be nasconi, Sil ia (2007) Soziale A bei als Handlungswissenscha . Sys em- heo e ische G undlagen und p o essionelle P axis – Ein Leh buch. Be n-S u ga - Wien: Haup Ve lag. Suo an a, Juha & Ryynänen, Sanna (2014) Tais ele a u kimus. Helsinki: In o kus annus. S ie , Roni (2007) An i-Opp essi e Resea ch in Social Wo k: A P elimina y De ini ion. B i ish Jou nal o Social Wo k 37(5), 857–871. Talen ia (2017) A ki, a o ja e iikka. Sosiaalialan amma ihenkilön ee ise ohjee . h p:// alen ia.e-julkaisu.com/2017/ee ise -ohjee / (lue u 5.6.2017). Webe , Max (1921/1980) Wi scha und Gesellscha . G und iss de Ve s ehenden Soziologie. 5. Au lage. S udieausgabe. Tübingen: J.C.B. Moh . Webe , Max (1919/2009) Tiede ja poli iikka. Ku sumus ja amma i. Suomen anu Tapani Hie aniemi ja Ris o Hannula. Tampe e: Vas apaino.