Tasapainoilua, tilan antamista ja näkymätisöintiä : pakolaisaiheiden käsittely suomalaisissa kouluissa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nd/4.0/ Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä : pakolaisaiheiden käsi ely suomalaisissa kouluissa © 2023 Kas a us & Aika Published e sion Kaukko, Me i; Pe äjäniemi, Ma ia; Ha ju-Au i, Raisa; Haswell, Nick; Alisaa i, Jenni; Heikkola, Leena Ma ia; Mus onen, Sanna Kaukko, M., Pe äjäniemi, M., Ha ju-Au i, R., Haswell, N., Alisaa i, J., Heikkola, L. M., & Mus onen, S. (2023). Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä : pakolaisaiheiden käsi ely suomalaisissa kouluissa. Kas a us ja aika, 17(4), 45-63. h ps://doi.o g/10.33350/ka.127378 2023 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä ARTIKKELI h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä – Pakolaisaiheiden käsi ely suomalaisissa kouluissa Me i Kaukko, Ma ia Pe äjäniemi, Raisa Ha ju-Au i, Nick Haswell, Jenni Alisaa i, Leena Ma ia Heikkola & Sanna Mus onen Tämä a ikkeli a kas elee, mi en Suomen kouluissa käsi ellään pakolaisuu een lii - y iä aihei a ja pakolais aus ais en oppilaiden kokemuksia. A ikkeli pohjau uu uo- den 2022 lopussa ope ajil a, eh o eil a ja koulunkäynninohjaajil a ke ä yyn kyse- lyaineis oon (n = 267) ja kyselyä a ken a iin puolis uk u oi uihin ope ajahaas a - eluihin (n = 15). Tä ä a ikkelia a en on analysoi u kaksi kyselyn a okysymys ä ja kaksi kysymys ä ope ajien haas a eluis a. Tulokse osoi a a , e ä koulujen hen- kilökun a oi oo lisää ie oa ja koulu us a sii ä, mi en pakolaisuu a oi käsi ellä iänmukaises i, u allises i ja sensi ii ises i koulun a jessa. Useilla ope ajilla oli pelko, e ä pakolaisuudes a puhuminen oi kuo mi aa ai auma isoida oppilai a. Vas auksissa ko os ui a ope ajien py kimykse aken aa u allis a ilmapii iä ja kohdella sekä pakolaisoppilai a e ä luokan mui a oppilai a kunnioi a as i. Nämä py kimykse aiku i a siihen, mi en ope aja lähes yi ä pakolaisaihei a luokissa. Lähes ymis a a jakau ui a kolmeen yhmään, joi a ku summe asapainoiluksi, ilan an amiseksi ja näkymä isöinniksi. Pakolaisuuden ja muiden aikeiden aiheiden käsi ely koulussa aa ii hy ää oppilaan un emus a, suju aa iedonkulkua, a peeksi pieniä yhmäkokoja ja ii ä iä yöaika esu sseja. Uk ainan so a ja so aa paennei- den oppilaiden sii yminen pe usope uksen pii iin lisää aiheen ajankoh aisuu a suu essa osassa Suomen kouluja. Johdan o Helmikuussa 2022 alkanu Venäjän hyökkäysso a Uk ainaan on uo e esime kki myös Suo- mea ja Suomen kouluja koske a is a humani aa isis a ka as o eis a. Hyökkäys ä seu an- neiden 12 kuukauden aikana Suomi as aano i lähes 50 000 ilapäisen suojelun hakemus a uk ainalaisil a. (Maahanmuu o i as o, 2023). Suu i osa u aa hake is a on äi ejä ja koulu- ikäisiä lapsia. Tä ä edellinen poikkeus Suomen maahanmuu o ilas oissa oli uosi 2015, kun u apaikanhakijoiden mää ä kymmenke ais ui nopeas i samanaikais en I akin, Syy- ian, Libyan ja A ganis anin kon lik ien uoksi (Maahanmuu o i as o, 2023). Pi källä 45 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 aika älillä a kas el una Suomeen on kui enkin ullu e a ain ähäisiä mää iä pakolaisia, u apaikanhakijoi a ja mui a maahanmuu ajia (Riekkinen & Hanssen, 2023). Uk ainan sodan ja uoden 2015 kon lik ien seu auksena suomalaisissa kouluissa on ämän a ikkelin ki joi ushe kellä ennä yksellisen paljon pakolais aus aisia1 oppilai a. Kun- nilla on esi- ja pe usope uksen jä jes ämis el ollisuus kaikille alueellaan asu ille oppi el- ollisuusikäisille, myös pakolaisille, kansain älis ä suojelua hake ille ja pape i omille lap- sille ja nuo ille. Pakolaisoppilaiden koulu uksellisia a pei a on pohdi u Suomessa 1980- lu ul a läh ien Kouluhalli uksen Pakolaisope uksen yö yhmän ja Ope ushalli uksen seu- an a yhmän muis ioissa (Kouluhalli us, 1987; Ope ushalli us, 1991), mu a 2000-lu un kas a us ie eellisessä keskus elussa pakolaisoppilais a ei juu ikaan puhu a. Kas a us a ohjaa issa dokumen eissa, ku en pe usope uksen ai almis a an ope uksen ope ussuunni- elmissa, pakolaisuu a ai kansain älisessä ki jallisuudessa käy e yä pakolaiskas a uksen käsi e ä ( e ugee educa ion, mm. D yden-Pe e son, 2022) ei maini a lainkaan (POPS, 2014). Osal aan ähän aiku aa se, e ä lapsia ei halu a leima a heidän aus ansa uoksi. Toisaal a syynä on se, e ä e ilaisilla pakolais- ja u apaikkas a uksilla ule a oppilaa o a moninainen yhmä ja ku en kaikilla lapsilla ja nuo illa, heilläkin on yksilöllise a - pee . Hy ää a koi a a aikeneminen jä ää kui enkin huomioima a sen, e ä pako e u muu oliike aiku aa lapseen, ja pakolaisoppilaiden koulu uksellise a pee e oa a yhmä- asolla a kas el una muis a maahanmuu ajaoppilais a (G aham ym., 2016). Olemme yössämme u kijoina ja ope ajina kohdanne pakolaislapsia ja -nuo ia monen- laisissa elämän ilan eissa. Olemme huomannee , e ä mone heis ä halua a puhua koke- muksis aan niin meille aikuisille, kuin myös muille lapsille, esime kiksi luokkaka e eilleen koulussa (Kaukko, 2021; Ko kiamäki & Kaukko, 2023). Usea ope aja an a a kin älle ilaa, las a kuunnellen. Joissain apauksissa luokissa kui enkin äl e ään keskus elemas a pakolaisuudes a, siihen joh aneis a maailmanpolii isis a k iiseis ä ja muu oliikkeen aiku- uksis a lapseen. Tälläkin oiminnalla on hy ä a koi us. On ymmä e ä ää, e ä pakolai- suu a ai mui a mahdollises i auma isoi ia aihei a ei halu a a koi uksella uoda luokka- huonekeskus eluun. Ope aja halua a a jo a oppilaille luokassaan u allisen ilan, u a- paikan, jossa lapsi oi olla apaa muun elämän huolis a. Asian kään öpuoli on kui enkin se, e ä aikenemisella oidaan ies iä, e ä pakolaisuu een ai so aan lii y illä kokemuksilla ei ole me ki ys ä eikä niis ä saa puhua. Samalla oidaan ies i ää, e ä pakolaisoppilaiden on ul a a oimeen samalla uen asolla kuin muidenkin oppilaiden. Näillä hy ää a koi a- illa käy ännöillä pakolaisoppilaa ja heidän a peensa näkymä isöidään, eli ohi e aan ie- oises i ai iedos ama a (Ma x & Saa ed a, 2014). Tämä ha ain o he ä i meidä poh imaan, mi en pakolaisuudes a ulisi keskus ella pako- laislas en i sensä ja muiden oppilaiden kanssa kouluissa. His o iallises i e a ain ähäinen pakolais en as aano o ja leimaamisen pelko o a joh anee siihen, e ä Suomeen ei ole kehi yny akiin unu a pakolaiskas a uksen kiel ä ai käy än öä. Ope ajille on a jolla joi- ain aiheeseen lii y iä äydennyskoulu uksia, mu a ne o a useimmi en apaa-ajalla suo i- e a ia ja lyhy kes oisia. Ope ajankoulu ukses a pakolaisuus eema puu u a lähes yys- in. Tämä a ikkeli on osa Koneen sää iön ahoi amaa KOTI-hanke amme jossa u kimme, mi en suomalaisissa kouluissa ue aan pakolaisoppilai a. Haas a elimme ope ajia, eh o ei- a, koulunkäynninohjaajia (jäljempänä ohjaaja) sekä hallinnon asian un ijoi a ja o esimme, 1Käy ämme e miä ”pakolainen” UNHCR:n (2016):n a oin laajas i a koi aen ihmisiä, jo ka o a muu anee e ilaisil a so a- ai k iisialuei a, o ama a kan aa heidän usein poli isoi uneisiin pakolais- ai u apaikkas a uksiinsa. h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 46 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä e ä monessa koulussa on ah a kehi ämiso ien aa io ja iljal i oimi ia käy än öjä (Mus- onen ym., 2023), joskin myös is i ii aa iedos e ujen ideaalien ja käy ännön esu ssien älillä. Toisaal a huomasimme myös, e ä pakolaisoppilaiden a peiden ohi aminen ja as- uun sii äminen o a yleisiä, ja ne oi a uo aa e ia oisuu a ja aken eellis a asismia (Mus onen ym., 2023). Tässä a ikkelissa a kennamme ka seemme siihen, mi en Suomen kouluissa käsi ellään pakolaisuu een lii y iä aihei a oppilaiden kanssa. Esi ämme, e ä pakolaisuudes a oi puhua ilman oppilaiden leimaamisen aa aa yksilö- ai yhmä asolla, mu a ämä edelly ää pakolaiskas a uksen kielen ja käy ännön k ii is ä a kas elua. Pakolaiskas a us Te mejä pakolaiskas a us ai pakolaisope us ei ole juu ikaan käy e y suomalaisessa kas a- us ie eellisessä keskus elussa yllä maini ujen 1980 ja 1990-lu un muis ioiden jälkeen (Kouluhalli us, 1987; Ope ushalli us, 1991; Kuukka, 2009). Kansain älisessä kas a us ie- eellisessä ki jallisuudessa e millä pakolaiskas a us ( e ugee educa ion, D yden-Pe e son, 2022; McIn y e & Ab ams, 2021) ii a aan käy än öihin, joilla ue aan pakolaisuuden koke- neiden oppilaiden e e ä kas ua, oppimis a ja kouluhy in oin ia. Pakolaiskas a uksella oidaan a koi aa k iisialueilla (UNHCR, 2016), läpikulkumaissa (D yden-Pe e son, 2016) ai pakolaisia as aano a issa maissa (McIn y e & Ab ams, 2021) apah u aa kas a us a. Suomalais a pakolaiskas a uksen eo ian ja käy ännön kehi ys ä on ja u anu kolme oisiinsa limi yny ä ekijää: yksilön leimaamisen pelko, käsi eellinen hajaannus sekä pakolais yhmien sisäinen ja älinen moninaisuus. Yksilön leimaaminen hänen aus ansa pe us eella on as oin aja us a inkluusios a, johon Suomen koulu o a si ou unee (Pihlaja & Sil ennoinen, 2020). Leimaamisen pelko saa aa kui enkin joh aa siihen, e ä pakolaisop- pilaiden aus aan ai kokemuksiin lii y ä ominaisuude , heidän uen a peensa ai jopa hei- dän läsnäolonsa ehdään ie oises i ai iedos ama a näkymä ömäksi. Tä ä näkymä isöin iä (in isibiliza ion, ks. Ma x, 2017; Ma x & Saa ed a, 2014) pe us ellaan ole uksella sii ä, e ä jollakin a alla poikkea a ihminen ai yhmä ei halua ulla nime yksi. Näkymä isöinnin aa ana on se, e ä e ojen häi y äminen ase aa jonkin ”no maalin” s anda diksi ja sysää ähän s anda diin sopima oma ma ginaaliasemaan. Näin hy ää a koi a a käy ännö oi- a ylläpi ää ja uusin aa aken ei a, joissa uen a pee ohi e aan. (Ma x, 2017; Ma x & Saa- ed a, 2014). Pakolaiskas a uksen käsi eellinen hajaannus lii yy yllä maini uun leimaamisen pel- koon. Kun pakolaisuu a ai sen seu auksia ei maini a, oppilaiden uen a e a on seli e y e ilaisin e i yisope ukseen ja oppimis aikeuksiin lii y in e mein, joi a käy e ään aih ele- as i ja osin is i ii aises i e i alojen ihmis en ilmaisussa (ks. esim. Mace ym., 2014). Eu oopan pakolaiskas a us a ohjaa ia dokumen eja u kinu Fabio Do igo (2021) esi ää, e ä käsi eiden lainaaminen oppimis aikeuksia käsi ele äs ä u kimukses a ei huomioi kokonais al aises i las a, hänen aus aansa ai hänen ah uuksiaan, aan ii is ää keskus e- lun lis aksi kykyjä ai almiuksia, joi a lapsel a puu uu. Kyseessä on samankal ainen ilmiö, johon myös k ii isen e i yisope uksen u kimus on puu unu : ie yyn ähemmis öön kuu- lu iksi posi ioi uja lapsia ylidiagnosoidaan ja ohja aan esime kiksi e i yisluokille keski- luokkaisia lapsia useammin (Mie ola, 2014). Pakolaisoppilaiden ilan eessa ämä oi joh aa Do igon (2021) mukaan ” oissijaiseen pakolaisuu een” (second exile, s. 175), jossa uu een maahan muu anu lapsi un ee ole ansa ulkopuolinen myös koulun p osesseissa, mikä aas lisää hajanaisuuden ja ie aan umisen un ei a. 47 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 Kolmas pakolaiskas a uksen kehi ys ä hidas anu ekijä on aiheellinen huomio sii ä, e ä pakolaisoppilaa ei ä ole yh enäinen yhmä eikä hei ä oi nipu aa ongelma omas i pako- laisuuden ai minkään muun leiman alle. He o a kui enkin moninke aises i haa oi u assa asemassa esime kiksi muihin maahanmuu ajalapsiin e a una. Pako e un muu oliikkeen aiheu aman s essin lisäksi oppilaiden koulupolku on usein ikkonainen, nyky ilanne epä- a ma ja ko oa saa a a uki aih ele aa (B own ym., 2006). Tämä oi aiku aa oppimi- seen (G aham ym., 2016), las en yleiseen hy in oin iin ja e ey een (Hje n & Kling, 2019) sekä siihen, mi en u alliseksi ja e e ulleeksi oppilaa un e a olonsa koulussa (D yden-Pe e son, 2022). Pakolaisoppilaiden kouluun lii y issä haas eissa näy äisi lisäksi ole an yh äläisyyksiä, aikka heidän aiemma koulukokemuksensa aih elisi a kin huo- ma a as i läh ömai en mukaan (G aham ym., 2016). Yhden e ais en mahdollisuuksien akaaminen kaikille oppilaille kui enkin aa ii, e ä näis ä a peis a ja oppilaiden älisis ä e ois a pi ää oida puhua ilman yksilön leimaamisen aa aa. Läh ökoh ana KOTI-hankkeessamme on, e ä nimeämisen hai a ai hyödy iippu a sii ä, mi en asiois a puhu aan; py i äänkö pakolaisuu een lii y illä e meillä häi y ämään ai nos amaan esiin yh eiskun amme monimuo oisuuden sä yjä, ja onko a koi us sulkea moninaisuus ulos ai oi o aa se e e ulleeksi? Käy ämme ässä u kimuksessa e miä ”pakolaisuus” ko os amaan u allisen paikan ( e uge) ja kuulumisen un een ä key ä. Pako e uun maahanmuu oon kuuluu oman paikan hakeminen uudessa ympä is össä, ja ässä p osessissa pakolaisuu een lii y ä kokemukse ule a osaksi iden i ee iä (Roy & Roxas, 2011). Kaikkien iden i ee in ulo u uuksien nimeäminen ja huomioiminen on a - peen las en kuulu uuden un een aken umisessa (S ekalo a-Hughes & Pe e man, 2020). Käy ämme lisäksi e miä ”pakolaiskas a us” ko os aaksemme pakolaisuu een lii y ää moninaisuu a osana koulujen ja muiden yh eisöjemme jokapäi äis ä a kea ja si ä, mi en pakolaisuu een lii y iä asioi a ulisi huomioida kas a uksessa (ks. lisää pakolaiskas a uk- sen e minologias a ja käy ännös ä D yden-Pe e son, 2022). Aineis o ja analyysi A ikkelimme pohjau uu syys-lokakuussa 2022 eh yyn kyselyyn, jossa pyysimme suoma- laisia ope ajia, eh o ei a ja ohjaajia ke omaan suomalaisen pakolaiskas a uksen ilas a ja ule aisuuden a peis a sekä kyselyä a ken a iin laadullisiin ope ajien haas a eluihin (15 luokanope ajaa, aineenope ajaa, e i yisope ajaa ai almis a an luokan ope ajaa). Ku - suimme u kimukseemme ope ajien lisäksi myös mui a kas a usalan amma ilaisia, koska aja elemme, e ä koulun johdolla ja luokissa oimi illa ohjaajilla on me ki ä ä ooli kou- lun käy än öjen muo aajina. Tämän a ikkelin ki joi aja le i i ä kyselyä le i e iin säh- köpos illa ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi usea suomalaise ope usalan jä jes ö ja e - kos o (mm. OAJ, Kieli e kos o ja Poiju- e kos o) le i i ä kyselyä omilla kana illaan. Saimme kyselyymme 267 as aus a. Näis ä suu in osa (81 %2) uli ope ajil a. Lopu as- aajis a oli a eh o ei a (12 %), ohjaajia (7 %), opin o-ohjaajia (2 %) ja mui a (13 %). Vas- aajis a 86 % oli naisia, 13 % miehiä ja 1 % mui a. Vas aajien iä aih eli a 23 ja 71 älillä (KA = 47, KH = 10,09). Ope ajis a 47 % yösken eli alakoulussa, 32 % yläkoulussa, 15 % yh enäiskoulussa, 5 % lukiossa, 3 % esiope uksessa ja 4 % jossain muussa. 27 % yösken- eli almis a assa ope uksessa ja 16 % e i yisope ajana. 2P osen i yli ä ä sadan, koska as aajien oli mahdollis a ali a mon a aih oeh oa. h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 48 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä Kyselyssä oli kymmenen aus a ie okysymys ä, kuusi moni alin akysymys ä, neljä Like - as eikkois a kysymys ä ja 12 a oin a kysymys ä. Tässä a ikkelissa a kas elemme kyselyn kah a a oin a kysymys ä: 1. Mi en pakolais aus ais en oppilaiden huomioiminen ilmenee koulusi a jessa? 2. Mi ä pi ää o aa huomioon, jo a as a maahan ullee pakolais aus aise lapse un- e a olonsa u alliseksi? Vas aajien a a käsi ellä ai olla käsi elemä ä pakolaisuu a aih eli a suu es i; jo ku äl eli ä aihe a e inäisiin oppilaisiin ai omaan amma i ai oonsa lii y iin syihin edo en, kun aas oise koki a keskus elun ä keänä. Sy ensimme kyselyhaas a elun uloksia puo- lis uk u oiduilla yhmä- ja yksilöhaas a eluilla joulukuussa 2022. Haas a eluihin osallis- ui 15 ope ajaa. Heis ä kuusi yösken eli almis a an luokan ope ajana, neljä suomi oise- na kielenä (S2) -ope ajana, kaksi e i yisope ajana, yksi luokanope ajana ja yksi aineen- ope ajana. Yksi haas a el a a yösken eli sekä e i yisope ajana e ä S2-ope ajana. Ki joi - ajis a Kaukko ja Pe äjäniemi eki ä haas a elu Zoomissa. Haas a elujen kes o aih eli 18 minuu in ja 83 minuu in älillä. Täs ä aineis os a keski ymme ässä a ikkelissa kah een haas a elukysymykseen ja nii ä a ken a iin kysymyksiin: Mi en ue e pakolaisoppilai a omassa yössänne? Lii yykö siihen jo ain e i yis ä ja jos, niin mi ä? Keskus ele eko oppi- laiden kanssa pakolaisuudes a ja pakolais aus ais en oppilaiden kokemuksis a? Jos kyllä, mi en ja miksi? Jos e e, miksi? Analysoimme molemma aineis o e leksii isen eema-analyysin (B aun & Cla ke, 2021; B aun & Cla ke, 2023) askelia mukaillen, aloi aen kyselyaineis os a: 1. Kaukko ja Pe äjäniemi u us ui a aineis oon, ki joi i a sii ä muis iinpanoja ja keskus eli a aineis on yleisku as a muiden ki joi ajien kanssa. 2. Kaukko, Pe äjäniemi ja Ha ju-Au i kä i ä aineis on uudelleen läpi, analysoiden sen induk ii ises i ja kommen oiden ois ensa analyysejä. Tässä aiheessa huomio kiinni yi muun muassa ope ajien lisä iedon ja uen a peisiin, e ilaisiin keinoihin luoda u allis a ilmapii iä sekä siihen, mi en pakolaisuudes a puhu iin. 3. Kaukko, Pe äjäniemi ja Ha ju-Au i yhdis i ä aineis os a unnis e uja koodeja keskus ellen koko u kimus yhmän kanssa. 4. Ki joi aja keski yi ä ä ä a ikkelia a en siihen, mi en pakolaisuu a käsi el iin kouluissa. Ki joi aja muodos i a koodeis a eemoja, eli jae uja me ki ys en mal- leja, jo ka yhdis y ä keskeisen käsi een ai idean ympä ille, ja keskus eli a ul- kinnois aan. Tunnis amamme eema o a a ikkelissa esi elly kolme lähes ymis a- paa. Re leksii isessä eema-analyysissä u kijan subjek ii isuus ja analyysin ulkinnallisuus nähdään ah uuksina. Py kimys ole pääs ä äsmälliseen ai kaikkien jakamaan ulkin aan. Tu kimus yhmässämme ämä a koi i si ä, e ä ki joi aja eki ä samanaikais a analyysiä keski yen e i asioihin, mu a pää as uu ässä a ikkelissa apo oidus a analyysis ä on Kau- kolla. Myös yksilö- ja yhmähaas a elujen ulkinnassa so elsimme yllä ku a uja e leksii- isen eema-analyysin pe iaa ei a keski yen siihen, minkälaisia näkemyksiä pakolaisuus- aiheiden käsi elyn hyödyis ä ja hai ois a esiin yy ope ajien puheissa ja mi en haas a elui- 49 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 hin osallis unee pe us eli a näi ä. Kaukko ja Pe äjäniemi kan oi a pää as uun yksilö- ja yhmähaas a elujen analyysis ä. Ku su osallis ua kyselyyn oli a oin kaikille Suomessa yösken ele ille ope ajille, ohjaajille ja eh o eille. Tu kimukseen alikoi ui kui enkin odennäköises i osallis ujia, joi a pakolaisuu een lii y ä asia kiinnos i a ai koske i a u kimushe kellä. Kyselyssä ie- dus el iin as aajien halukkuu a osallis ua mahdollisiin ja kohaas a eluihin. Ja kohaas a - eluihin osallis unee ope aja oli a sel äs i kiinnos unei a aihees a ja poh inee si ä aiem- minkin. Näin ollen uloksemme ei ä ole yleis e ä issä, mu a aineis os a nousseiden ee- mojen yh enäisyys kui enkin osoi aa, e ä ulokse an a a suun aa pakolaiskas a ukses a käy ä älle keskus elulle. Seu aa aksi esi elemme kahden kyselyssä olleen a okysymyksen ja ope ajien haas a elujen analyysin pe us eella, mi en pakolaisuu a käsi ellään ( ai ei käsi ellä) suomalaisissa kouluissa, ja miksi. Lainaus en yh eydessä on e i el y, onko kysees- sä haas a elu- ai kysely as aus. Kysely as aus en muo oiluja ei ole muu e u. Kolme lähes ymis apaa pakolaisuuden käsi elyyn Sel ä enemmis ö sekä kyselyihin as anneis a e ä haas a elluis a ope ajis a kaipasi lisää ie oa pakolaisuuden huomioimises a ope uksessa. Vas aaja oi oi a yleises i ohjei a ja neu oja a kipäi äisiin ilan eisiin, mu a myös mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan ja oppia kollegoil a. Tämä pä i kaikkiin as aaja yhmiin heidän amma is aan (kaikkien alojen ope aja , ohjaaja , eh o i ) iippuma a. Myös as aaja , jo ka osoi i a ie ä änsä asias a paljon, oi oi a a kempaa ie oa pakolaisuuden aiku uksis a oppilaisiin ja heidän oppi- miseensa esime kiksi äydennyskoulu uksen muodossa. He halusi a muun muassa ymmä - ää, mi en pakolaisuu a oi käsi ellä leimaama a oppilai a heidän aus ojensa uoksi ja kuo mi ama a oppilai a liian aikeilla aiheilla. Tie oa kai a iin siis yh ääl ä sii ä, mi en pakolaisuu een lii y ä he kä aihee ulisi huomioida pakolaisoppilaiden i sensä kanssa, ja oisaal a sii ä, mi en aihees a oisi keskus ella luokassa yleisemmin. Vaikka kaikki as aaja yhmä maini si a a i se ansa lisää pe ehdy ys ä, usealla ope - ajalla aiku i ole an ha ki u ja pe us el u lähes ymis apa pakolaisuu een lii y ien aihei- den käsi elyyn omassa yössään. Tunnis imme näihin lähes ymis apoihin lii yen kolme keskeis ä ideaa ai me ki ys ä, ja muodos imme näis ä ulkinnallise a ina . Yleisin lähes y- mis apa oli asapaino elun linja, eli ope aja ei i se i i äny keskus elua mahdollises i auma isoi is a aiheis a luokassa, mu a pakolaisoppilaille anne iin ilaa ke oa omis a kokemuksis aan, jos he niin halusi a . Näissä as auksissa äli yi ope ukseen muu enkin kuulu a asapainoilu muu u ien ilan eiden ja a peiden kanssa. Toinen lähes ymis apa oli pakolaisuu een lii y än keskus elun ie oinen he ä äminen ja ylläpi o luokissa. Kolman e- na unnis imme aikenemisen ja e ojen häi y ämisen linjan. Myös ä ä pe us el iin oppilai- den suojelulla, mu a myös kon lik ien äl ämisellä ai sillä, e ä keskus elulle ei ollu a - e a. On huomioi a a, e ä nämä eema on muodos e u as aus en sisällöis ä, eikä as aa- jia sinänsä oi jakaa näihin kolmeen ka ego iaan, sillä saman ope ajan haas a elus a saa - oi löy yä ii ei ä useammas a kuin yhdes ä lähes ymis a as a. Lähes ymis a a oli a myös ää i ii oil aan epä a kkoja ja osin päällekkäisiä, mu a ii ä än e ilaisia, jo a pys- yimme ulki semaan ne i senäisiksi eemoiksi. Seu aa aksi käsi elemme näi ä kolmea lähes ymis apaa a kemmin. h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 50 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä Oppilas a suojele a asapainoilu Tasapainoilu lähes ymis apana ilmeni muun muassa si en, e ä luokissa ei käsi el y pakolai- suu a, jos pakolaisoppilaa i se ei ä o anee asioi a puheeksi, ai jos nämä asia ei ä ul- lee esille muissa yh eyksissä. Yksi haas a eluun osallis uneis a almis a an luokan ope a- jis a ilmensi asapainoilua seu aa as i: En pei ele, mu a en myöskään y i ä si ä nos aa, koska koen, e ä jos oppilas on halukas puhumaan niin hän ilman muu a saa puhua, mu a en halua kenel- lekään aiheu aa semmos a oloa, e ä äy yy puhua jos ei haluais, niin sen a- kia aika a o ainen oon niiden asioiden käsi elyssä. (Haas a el a a 1.) Mone ope aja ke oi a e si änsä ja ku as i asapainoa sii ä, mis ä asiois a kanna aa kes- kus ella ja mis ä on pa empi aie a. Pakolaisuus on meillä semmonen eema, e ä se, jos se nousee lapsil a i ses- ään, nii si e me puhu aan sii ä ihan samalla a alla kuin kaikis a muis akin semmosis a, mi kä lapsilla nousee mieleen ja he haluu keskus ella, mu a pa- kolaisuus a sinaisena eemana ei oo, i se asiassa ko inkaan usein oo meillä eemana. Ei siksi, e ä si ä jo enkin äl elis, aan ehkä enemmän, e si ä ei oo niinkö, se ei nouse ehkä lapsil a, e ä oki si en meillä, kun on unnejakso ja muu a, ni siellä saa aa si en nous a pakolaisuu een ai siihen, e miks on läh eny ko imaas a, niihin lii y ii un ei a, ni silloin oki sii ä si en puhu aan yh eises i myöskin. (Haas a el a a 8.) Jo ku ope aja ennakoi a aikei a ilan ei a aiemman kokemuksensa pohjal a. Silloin asapaino elu a koi i u allisiin aiheisiin keski ymis ä posi ii isella a alla. Kyselyyn as annu suomi oisena kielenä -ope aja ke oo: Huomioidaan jokaisen aus a ja py i ään aken amaan oppimis ilan ee u - allisiksi kaikille, a joamaan ukea sellaisiin ilan eisiin, jo ka oi a olla op- pilaan aus as a joh uen aikei a ai pelo a ia ja ennakoimaan ja si en äl - ämään sellaisia ilan ei a, mikäli se on mahdollis a. Yllä ä iä ilan ei a, jo - ka o a he ä änee pakolais aus aisissa oppilaissa oimakkai a eak ioi a, o a ollee mm. akennus yömaan äjähdykse ai yli len änee hä i äjä . Muu oin py i ään uomaan jokaisen kieli- ja kul uu i aus aa posi ii isessa alossa esiin ja ukemaan monikielisen ja -kul uu isen iden i ee in kas ua ja ah is umis a. (Kysely as aus 137.) Tässä ja useassa muussa as auksessa äli yy aja us sii ä, e ä koulun pi ää yh ääl ä olla u apaikka, jossa lapselle anne aan ilaa hengäh ää ja olla aja elema a aikei a asioi a, mu a oisaal a ila, jossa moninaisuudes a keskus ellaan posi ii isessa hengessä. Usea ope aja ko os i a , e ä keskus elua ei saa y ehdy ää, jos se un uu lapsis a ä keäl ä. E äs haas a eluun osallis unu S2-ope aja ke oo: 51 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 Mä en ikinä lähde onkkimaan ai u elemaan, e ä se jos ne i e halua a si en a au ua, […] niin o a kai oon kuule ina ko ina. […] Pakolais aus aisilla lapsilla on monenlaisia kokemuksia ja saa aa olla hi ee ä huol a ja ko ona- kin kauhee huoli ja saa a a ais ia si en siellä, niin mä aja elen, e ä koulu a joaa myöskin lapsille semmosen paikan, missä ne ehkä he kiseksi saa unoh aa ne mu hee , mi kä si en ehkä ko onakin on läsnä. Koulu saa olla semmonen paikka, missä ei a e puhua niis ä huolis a, eikä ainakaan sillä a alla, e ä nii ä ale aan jo enkin kai elemaan. […] Koulu pikemminkin oi olla semmos a iloa ja sen lapsen kehi ys ason mukais a muu a oimin aa, jos- sa ehkä mieli saa si en le ä äkin sen koulupäi än ajan. (Haas a el a a 3.) Valmis a an luokan ope aja on edellisen as aajan kanssa samoilla linjoilla: Mulla on e i äin ha oin ullu as aan, e ä joku on u ennu ke omaan sii- ä [pakolaisuudes a] […] Luokka on semmonen paikka missä on a allaan... Ollaan siellä yhdessä, ouhu aan. Ihan no maalikoulua käydään, lapsille kuu- lu aa ouhua, eikä a e mie iä si ä. (Haas a el a a 4.) E enkin pieniä pakolaisoppilai a ope a illa oli unne sii ä, e ei ä lapse äl ämä ä ymmä änee omaa ilanne aan i se, jolloin ope aja ei halunnu ase aa hei ä aikeaan ilan eeseen puhumalla sii ä. E äs almis a an luokan ope aja ke oi, e ä hänen oppilaansa oli ke onu ko iin ja ko imaahansa lii y is ä muka is a muis ois a ymmä ämä ä, e ä ko ia ei ole enää olemassa ai e ä ko imaahan paluu on epä odennäköis ä. Näissä ilan eissa ope ajia mie i y ää, mi en oppilaiden ke omuksiin pi äisi suh au ua. Tämä haas a el u ope aja ke oi, e ä oli an anu lapsen ke oa ko ona ole is a aa eis aan keskey ämä ä hän ä, mu a mie ineensä jälkeenpäin, olisiko asia pi äny o aa esille lapsen äidin kanssa. Myös muu ope aja ke oi a kään y änsä a i aessa pe heen puoleen. Pe heil ä iedus- el iin lapsen kouluhis o ias a ja myös sii ä, mi en las a oisi pa hai en ukea koulussa. Ope aja halusi a ies iä myös pe heille, e ä heidän lapsis aan pide ään koulussa huol a. Keskus el iin [ anhempien kanssa] si ä, e ä minkälaisia miel ä kuo mi a ia asioi a, jo ka ähän ehkä es ääkin oppimis a sillä he kellä, jos on suu ia huo- lia ja mu hei a ja ehkä jo ain semmos a aumaa is a aus aa, niin on niinkun se, e ä me eemme kaikkemme sen e een, e ä lapsella on u allinen olo. (Haas a el a a 3.) Tässä as auksessa ope aja huomioi, e ä las a kuo mi a a asia oi a aikeu aa oppi- mis a. Sama ope aja poh i myöhemmin, e ä aikeiden asioiden käsi ely pi ää suh eu aa lapsen ikään ja kehi ys asoon. Koska lapsen kyky käsi ellä aikei a aihei a ei äl ämä ä ole pää el ä issä pelkäs ään iän pe us eella, kaikki saa a illa ole a ie o lapses a ja hänen aus as aan on a peellis a. Pe hee o a usein ä keässä asemassa ämän iedon äli ykses- sä. Pe heiden kuun elu ja asioiden iänmukainen käsi ely uli a esille myös kyselyissä. Jo ku haas a ellu ope aja ke oi a , mi en asapainoilu ai lisään yny oppilaan un e- mus oli joh anu lähes ymis a an muu okseen. Valmis a an luokan ope aja ke oo keskus- elus a luokassaan, jossa oli oppilai a kahdeksas a e i kieli yhmäs ä ja heis ä noin puole pakolais aus aisia. h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 52 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä ne kä si ä (ks. esim. S ekalo a-Hughes & Pe e man, 2020). Jos oppilas kokee kokemuk- siinsa ai menneisyy eensä lii y ä apah uma abuiksi, niis ä aikeneminen oi aiheu aa häpeän ja sosiaalisen leimau umisen un ei a (Busch & MacNama a, 2020). Vaikeneminen oi joh aa oimin aan, jolloin ope aja ulee e oja häi y ämällä nos aneeksi al a i aan kuulu a oppilaa ai heidän kokemuksensa no miksi ( . ” ä isokea” oimin a odullis e - uihin oppilaisiin lii yen, esim. Rissanen ym., 2023). Usea haas a elemamme ope aja maini si a , e ä heidän kouluissaan kenenkään oppilaiden e i yispii eis ä ai e ois a ei eh- dä nume oa. Hy äs ä a koi ukses a huolima a ämä oi joh aa siihen, e ä ”no mis a” poikkea ien, eli esime kiksi pakolaisoppilaiden, e i yis a pei a ai -pii ei ä ei huomioida. Ilmiön oinen ää ipää on se, e ä pakolaisoppilailla, ai muilla ähemmis öillä, aja ellaan ole an au omaa ises i oppimis aikeuksia heidän aus ansa uoksi (Mie ola, 2014). Vaikka pakolaisoppilaa o a kokemus ensa uoksi mui a haa oi u aisemmassa ase- massa, yh eys pakolaisuuden ja koulunkäyn iin lii y ien ongelmien älillä ei suinkaan ole au omaa inen ai yksiseli einen (Kaukko & Wilkinson, 2019; Kaukko ym., 2022). Tämä on pakolaiskas a uksen ydin. Ole us pakolaislapsis a olosuh eidensa uh eina on usein i - heellinen ja yh ä lailla hai allinen kuin a peiden näkymä isöin i. Sekä uh iu amisen e ä näkymä isöinnin iskiä oi pienen ää koh aamalla lapsi yksilönä, iedos aen pakolaisuu een lii y än haa oi u aisuuden mu a äl äen yksinke ais a ia joh opää öksiä pakolaisuuden seu auksis a (esim. D yden-Pe e son, 2021). Pakolaisuu een lii y ä asia ei ä ole suo anaises i osa minkään oppiaineen sisäl öjä. Suomalaiseen ope ajien u kin o- ai äydennyskoulu ukseen ei kui enkaan sisälly ii ä äs- i opin oja, joissa huomioi aisiin koulun ja yh eiskunnan moninaisuus (Alisaa i ym., 2019; Kyckling ym., 2019; Vaa ala ym., 2021), ja a sinaises i pakolaisuu een lii y ää koulu us- a on ielä ähemmän. Pakolaisuuden juu isyihin lii y ä eema ni el yisi ä luon e aksi osaksi esime kiksi his o ian ai yh eiskun aopin sisäl öjä. Ope ajankoulu uksessa pakolai- suu een lii y ä aihee olisi a yhdis e ä issä muun muassa globaalikas a uksen ja kes ä- än kehi yksen kokonaisuuksiin, joissa huomio on sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, moninaisuuden koh aamisessa ai e ia oisuuksien pu kamisessa globaalien muu oliikkei- den keskellä. Aiheen käsi elylle on a e a, sillä aikaisemman u kimuksen mukaan ope - ajien ii ämä ömyyden unne kumpuaa iedon puu ees a, ja ii ämä ömyyden unne on yleis ä e i yises i kul uu ises i moninaisissa yhmissä (Alisaa i ym., 2022c). Kiinnos a a löydös ässä u kimuksessa oli, e ä ämä unne ei lii yny e i yises i mihinkään ie yyn ope ajien amma i yhmään. Kaikki amma i yhmä maini si a , e ä he oi oisi a enem- män ie oa, ai oja ai yö älinei ä pakolaisuu een lii yen. Ha ain o on ä keä ja aa ii lisää u kimus a, sillä ohjaajien, eh o eiden ja muiden kouluhallinnon yön ekijöiden aja uksia pakolaisoppilaisiin lii yen on u ki u as a ähän (ks. Kui enkin Mus onen ym., 2023 hal- linnon yön ekijöis ä ja Wilkinson & Kaukko, 2020 eh o eis a). Suomessa ei ole ii ä äs i pakolaisuu een pe eh ynei ä koulu ajia eikä uusille sisällöille ole helppoa löy ää ilaa ope ajankoulu uksen u kin o-ohjelmis a. Täydennyskoulu ukse o a usein lyhy kes oisia, hanke ahoi uksiin sido uja, alueellises i keski ynei ä ja pääasias- sa apaa-ajalla suo i e a ia. Koulu us a ei a jo a juu ikaan koulujen johdolle ai muulle henkilös ölle, aikka myös he koh aa a pakolaisoppilai a ja -pe hei ä yössään ja u ki- muksemme pe us eella o a kiinnos unei a pe eh ymään pakolaisuu een ja sen aiku uk- siin. Askel oikeaan suun aan oisi olla oppiala yli ä ä oimin a, jossa oisi hyödyn ää esi- me kiksi las enpsykia ian ai maahanmuu o u kimuksen osaamis a ope ajien ai ope a- jaksi opiskele ien koulu uksessa. Tässä a ikkelissa esi el yjen ulos en yleis e ä yy ä heiken ää se, e ä as aajajoukko oli alikoi unu . Analyysimme pe us eella oidaan kui enkin sanoa, e ä suu i joukko suo- 59 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 malaisia ope usalan amma ilaisia oli poh inu pa as a apaa käsi ellä pakolaisuu a omassa yössään. Vas auksis a unnis amamme yh enäise eema ke o a sii ä, e ä ne o a ässä joukossa alli se ia lähes ymis apoja. Vaikka as aajajoukko on alikoi unu heidän kiin- nos uksensa ja yökokemuksensa mukaan, oidaan aineis os a nousseiden lähes ymis apo- jen sys emaa isuuden pe us eella ole aa, e ä ne heijas a a jossain mää in as aajajoukkoa laajemman ope ajakunnan alli se ia aja uksia ja huolenaihei a. Tu kimuksemme an aa myös ii ei ä sii ä, mi ä asioi a pi ää kehi ää, jo a ope ajilla olisi ai oa ja a muu a käsi- ellä pakolaisuu a osana ope us a mahdollisimman lapsiys ä ällisellä a alla. Vas aaja pe äänkuulu i a myös mahdollisuu a u us ua oppilaisiin ja heidän aus aansa, mikä aa ii suju aa iedonkulkua ja lisä esu sseja ope ajan yöaikaan ja yhmäkokojen pienen ämi- seen. Pakolaisuus on ule aisuudessa odennäköises i edelleen kas a a ilmiö, jo en a e näille uudis uksille ah is uu en ises ään. Käy e y aineis o Ope ajil a, eh o eil a ja koulunkäynninohjaajil a uonna 2022 ke ä y kysely- ja haas a e- luaineis o, KOTI-hanke, Tampe een yliopis o, Jy äskylän yliopis o ja Åbo Akademi. Aineis o on ki joi ajien hallussa. Ki jallisuus Alanne, S. (2010). Music Psycho he apy wi h Re ugee Su i o s o To u e. In e p e a ions o Th ee Clinical Case S udies. Sibelius Academy, S udia Musica 44. Music Educa ion Depa men . Väi öski ja. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-5531-88-6 Alisaa i, J., Heikkola, LM., Acquah, E. & Commins, N. (2019). Monolingual ideologies con on ing mul ilingual eali ies. Finnish eache s’ belie s abou linguis ic di e si y. Teaching and Teache Educa ion, 80, 48–58. h ps://doi.o g/10.1016/j. a e.2019.01.003 Alisaa i, J., Kaukko, M., & Heikkola, LM. (2022a). Ko ou uminen, kuulu uus, kieli ai o ja ka e i : Ope ushenkilös ön huolenilmauksia maahanmuu o aus ais en oppilaiden osaamises a ja mahdollisuuksis a. Kas a us & Aika, 16(2), 26–46. h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.103434 Alisaa i, J., Kaukko, M. & Heikkola, LM. (2022b). The Joys o Teaching: Wo king wi h Language Lea ne s in Finnish Class oom. Scandina ian Jou nal o Educa ional Resea ch, 66(4), 566–579. h ps://doi.o g/10.1080/00313831.2021.1897877 Alisaa i, J., Kaukko, M. & Heikkola, LM. (2022c). Rii änkö minä? Osaanko au aa? Ope ajien huolia maahanmuu o aus ais en oppilaiden ope uksessa. Kas a us, 53(3), 229–244. h ps://doi.o g/10.33348/k .120241 Busch, B. & McNama a, T. (2020). Language and T auma. Applied Linguis ics, 41(3), 323–333. h ps://doi.o g/10.1093/applin/amaa002 B aun, V. & Cla ke, V. (2021). One size i s all? Wha coun s as quali y p ac ice in ( e lex- i e) hema ic analysis? Quali a i e Resea ch in Psychology, 18(3), 328–352. h ps:// doi.o g/10.1080/14780887.2020.1769238 B aun, V. & Cla ke, V. (2023) Towa d good p ac ice in hema ic analysis: A oiding common p oblems and be(com)ing a knowing esea che . In e na ional Jou nal o T ansgende Heal h, 24(1), 1–6. h ps://doi.o g/10.1080/26895269.2022.2129597 B own, J., Mille , J. & Mi chell, J. (2006). In e up ed Schooling and he Acquisi ion o Li e acy: Expe iences o Sudanese Re ugees in Vic o ian Seconda y Schools. The h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 60 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä Aus alian Jou nal o Language and Li e acy, 29(2), 150–162. h ps://doi.o g/10.3316/ ielapa.157075354919791 Cummins, J. (2001). Nego ia ing iden i ies: Educa ion o empowe men in a di e se socie y (2. painos). Cali o nia Associa ion o Bilingual Educa ion. Dalenbe g, C. (2000). Speaking auma: The inadequacy o language in auma ea men . Teoksessa C. Dalenbe g ( oim.), Coun e ans e ence and he ea men o auma (s. 57–84). Washing on: Ame ican Psychological Associa ion. h ps://doi.o g/ 10.1037/10380-003 Do igo, F. (2021). Beyond he ulne abili y pa adigm: os e ing in e -p o essional and mul i-agency coope a ion in e ugee educa ion in I aly. In e na ional Jou nal o Inclu- si e Educa ion, 25(2), 166–181. h ps://doi.o g/10.1080/13603116.2019.1707301 D yden-Pe e son, S. (2016). Re ugee Educa ion in Coun ies o Fi s Asylum: B eaking Open he Black Box o P e- ese lemen Expe iences. Theo y and Resea ch in Educa- ion, 14(2), 131–148. h ps://doi.o g/10.1177/1477878515622703 D yden-Pe e son, S. (2022). Righ whe e we belong: how e ugee eache s and s uden s a e changing he u u e o educa ion. Ha a d Uni e si y P ess. h ps://doi.o g/ 10.4159/9780674276376 Fazel, M. (2015). A momen o change: Facili a ing e ugee child en's men al heal h in UK schools. In e na ional Jou nal o Educa ional De elopmen , 41, 255–261. h ps:// doi.o g/10.1016/j.ijedude .2014.12.006 Fo sbe g, H. & Nä kin, R. (2003). Pe he mu oksessa. K ii isen pe he u kimuksen jäljillä. Gaudeamus. Gay, G. (2018). Cul u ally Responsi e Teaching, Theo y, Resea ch, and P ac ice. Colum- bia Uni e si y: Teache s College P ess. G aham, H., Minhas, R. & Pax on, G. (2016). Lea ning P oblems in Child en o Re ugee Backg ound: A Sys ema ic Re iew. Pedia ics, 137(6), 1–15. h ps://doi.o g/10.1542/ peds.2015-3994 Haswell, N. (2023). Na u e and belonging in he li es o young e ugees: A ela ional wellbeing pe spec i e. Social Sciences, 12(11), 611. h ps://doi.o g/10.3390/ socsci12110611 Hje n, A. & Kling, S. (2019). Heal h Ca e Needs in School-Age Re ugee Child en. In e na- ional Jou nal o En i onmen al Resea ch and Public Heal h, 16(21), 1–6. h ps:// doi.o g/10.3390/ije ph16214255 Kaukko, M. (2021) S o yc a ing e ugee child en’s li es. P esen ing Ali and he Long Jou ney o Aus alia. In e na ional Jou nal o Quali a i e S udies in Educa ion. h ps:// doi.o g/10.1080/09518398.2021.1986645 Kaukko, M., Alisaa i, J., Heikkola, LM., Haswell, N. (2022). Mig an -Backg ound S uden s Expe iences o Facing and O e coming Di icul ies in Finnish Comp ehensi e Schools. Educa ion Sciences, 12(7), 450. h ps://doi.o g/10.3390/educsci12070450 Kaukko, M. & Wilkinson, J. (2020). ‘Lea ning how o go on’: e ugee s uden s and in o - mal lea ning p ac ices. In e na ional Jou nal o Inclusi e Educa ion, 24(11), 1175– 1193. h ps://doi.o g/10.1080/13603116.2018.1514080 Kaukko, M., Wilkinson, J. & Kohli, R. (2022). Pedagogical lo e in Finland and Aus alia: a s udy o e ugee child en and hei eache s. Pedagogy, Cul u e & Socie y, 30(5), 731– 747. h ps://doi.o g/10.1080/14681366.2020.1868555 Kohli, R. (2011). Wo king o Ensu e Sa e y, Belonging and Success o Unaccompanied Asylum-seeking Child en. Child Abuse Re iew, 20(5), 311-323. h ps://doi.o g/ 10.1002/ca .1182 61 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 Kas a us & Aika 17 (4) 2023, 45–63 Ko kiamäki, R. & Kaukko, M. (2023). Faceless, oiceless child – E hics o isual anonymi y in esea ch wi h child en and young people. Childhood, 30(1), 55–70. h ps://doi.o g/10.1177/09075682221126586 Kouluhalli us 1987. Pakolaisope uksen yö yhmän muis io. Kouluhalli us. Kuukka, Ka i (2009). Reh o in ee inen joh aminen monikul uu isessa koulussa – ”Sen yh eisen hy än löy äminen”. Väi öski ja, Tampe een yliopis o. h ps://u n. i/ u n:isbn:978-951-44-7779-9 Leino, K., Ahonen, A., Hienonen, N., Hil unen, J., Lin u uo i, M., Läh einen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J., Rau opu o, J., Si én, M., Vaini- kainen, M. & Ve en an a, J. (2018). PISA 18 ensi uloksia: Suomi pa haiden joukossa. Helsingin yliopis o. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-263-680-5 Lene e, C. (2019). A s-Based Me hods in Re ugee Resea ch: C ea ing Sanc ua y. Sp in- ge . h ps://doi.o g/10.1007/978-981-13-8008-2 Maahanmuu o i as o (2023). Tilas o . h ps://mig i. i/ ilas o (Lue u 3.2.3023.) Mace, A., Mulhe on, S., Jones, C., & Che ian, S. (2014). Educa ional, de elopmen al and psychological ou comes o ese led e ugee child en in Wes e n Aus alia: A e iew o School o Special Educa ional Needs: Medical and Men al Heal h inpu . Jou nal o Paedia ics and Child Heal h, 50(12), 985–992. h ps://doi.o g/10.1111/ jpc.12674h ps://doi.o g/10.1111/jpc.12674 Ma x, S. (2017). In e cul u al Mani es a ions o Racial, Language, and Class P i ilege in Schooling: An Au oe hnog aphic Tale. In e na ional Jou nal o Mul icul u al Educa- ion, 19(1), 24. h ps://doi.o g/10.18251/ijme. 19i1.1270 Ma x, S. & Saa ed a, C. (2014). Unde s anding he Epis emological Di ide in ESL Educa- ion. U ban Educa ion, 49(4), 418–439. h ps://doi.o g/10.1177/0042085913478624 McIn y e, J. & Ab ams, F. (2021). Re ugee Educa ion: Theo ising P ac ice in Schools. Mil on Pa k: Taylo & F ancis. h ps://doi.o g/10.4324/9780429263811 Mie ola, R. (2014). Hankala e i yisyys: E nog a inen u kimus e i yisope uksen käy ännöis- ä ja e i yisyyden muo ou umises a yläkoulun a jessa. Helsingin yliopis o, käy äy- ymis ie eiden lai os. Mon gome y, E. (2011). T auma, exile and men al heal h in young e ugees. Ac a Psychi- a ica Scandina ica, 124(s440), 1–46. h ps://doi.o g/10.1111/j.1600- 0447.2011.01740.x Mus onen, S., Kaukko, M., Alisaa i, J., Pe äjäniemi, M., Heikkola, L.M., Ha ju-Au i, R. & Haswell, N. (2023). Pakolais aus ais en oppilaiden uki koulu oimen hallinnollisissa disku sseissa. Teoksessa N. Hynninen, I. He neaho, E. Sippola, H. Isosä i & M. Yang ( oim.), Kieli ja osallisuus – Sp åk och delak ighe – Language and pa icipa ion (s. 48–71). AFinLAn uosiki ja 2023. Suomen so el a an kieli ie een yhdis yksen julkai- suja 80. h ps://doi.o g/10.30661/a inla k.127097 Ope ushalli us (1991). Pakolaisope uksen seu an a yö yhmän muis io. Ope ushalli us. Pihlaja, P. & Sil ennoinen, H. (2020). Inkluusio ja koulu uspoli iikka. Teoksessa M. Takala, A. Äikäs, & S. Lakkala ( oim.), Mahdo on inkluusio? Tunnis a haas ee ja mahdollisuude (s. 45–72). PS-kus annus. POPS (2014). Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . h ps://www.oph. i/ i/koulu- us-ja- u kinno /pe usope uksen-ope ussuunni elman-pe us ee (Lue u 6.2.2023.) Riekkinen, M. & Hanssen, N. (2023). Subs an i e equali y o e ugee child en in educa ion ac s o Finland and No way. Teoksessa S. Singh, O. Jo ano ic & M. P oye ( oim.), Pe spec i es on T ansi ions in Re ugee Educa ion: Rup u es, Passages, and Re-O ien- a ions (s. 17–32). Ve lag Ba ba a Bud ich. h ps://doi.o g/10.2307/j.c 32bm1gz.5 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378 62 Tasapainoilua, ilan an amis a ja näkymä isöin iä Roy, L. A. & Roxas, K. C. (2011). Whose de ici is his anyhow? Explo ing coun e -s o ies o Somali Ban u e ugees' expe iences in ”doing school”. Ha a d Educa ional Re iew, 81(3), 521–541. h ps://doi.o g/10.17763/hae .81.3.w441553876k24413 S ekalo a-Hughes, E. & Pe e man, N. (2020). Coun e ing dominan discou ses and ea i ming cul u al iden i ies o lea ne s om e ugee backg ounds. The Reading Teache , 74(3), 325–329. h ps://doi.o g/10.1002/ .1944 Uni ed Na ions High Commissione o Re ugees (UNHCR) (2016). ”Missing Ou . Re ugee Educa ion in C isis.” h p://www.unhc .o g/57d9d01d0 (Lue u 29.1.2023.) Vaa ala, H., Riu anen, S., Kyckling, E. & Ka ppinen, S. (2021). Kieli a an o. Ny ! Monikielisyys ah uudeksi -sel i yksen seu an a. So el a an kielen u kimuksen keskus. Wagne , S. & Naidoo, L. (2023). Engaging pa en s o e ugee backg ounds in hei child en’s educa ion. Teoksessa S. Singh, O. Jo ano ic & M. P oye ( oim.), Pe spec- i es on T ansi ions in Re ugee Educa ion: Rup u es, Passages, and Re-O ien a ions (s. 175–190). Ve lag Ba ba a Bud ich. h ps://doi.o g/10.2307/j.c 32bm1gz.15 Wang, X., S ekalo a-Hughes, E. & Cho, H. (2019). Going beyond a single s o y: Expe i- ences and educa ion o e ugee child en a home, in school, and in he communi y. Jou nal o Resea ch in Childhood Educa ion, 33(1), 1–5. h ps://doi.o g/ 10.1080/02568543.2018.1531670 Wilkinson, J. & Kaukko, M. (2020) Educa ional leading as pedagogical lo e: he case o e ugee educa ion. In e na ional Jou nal o Leade ship in Educa ion, 23(1), 70–85. h ps://doi.o g/10.1080/13603124.2019.1629492 KT Me i Kaukko on Tampe een yliopis on monikul uu isuuskas a uksen p o- esso i ja KOTI-hankkeen as uullinen joh aja. KT Ma ia Pe äjäniemi oimii u kija oh o ina Tampe een yliopis on kas a us- ie eiden ja kul uu in iedekunnassa KOTI-hankkeessa. FT Raisa Ha ju-Au i yösken elee kas a us ie een yliopis onleh o ina Kokko- lan yliopis okeskus Chydeniuksessa (Jy äskylän yliopis o). KM Nick Haswell oimii äi öski ja u kijana Tampe een yliopis on kas a us ie- eiden ja kul uu in iedekunnassa. KT Jenni Alisaa i oimii e ikois u kijana INVEST Tu kimuskeskus ja lippulai- assa Tu un yliopis ossa ja yliopis onleh o ina Tukholman yliopis ossa sekä on suomen kielen dosen i Helsingin yliopis ossa. FT Leena Ma ia Heikkola on suomen kielen didak iikan u kimusjoh aja ja logopedian anhempi leh o i Åbo Akademissa. FT Sanna Mus onen oimii yliopis onope ajana Jy äskylän yliopis on psyko- logian ja kas a us ie eiden iedekunnassa ja u kijana humanis is-yh eiskun a- ie eellisessä iedekunnassa. 63 h ps://doi.o g/ 10.33350/ka.127378