Vieraslajit ja demokratian viholliset eduskunnassa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa © Ki joi aja & Val io ie eellinen yhdis ys, 2020. Published e sion Tilli, Jouni Tilli, J. (2020, 1.7.2020). Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa. Poli iikas a. h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 2020 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 1/9 VIERASLAJIT JA DEMOKRATIAN VIHOLLISET EDUSKUNNASSA 1.7.2020  1.7.2020  POLITIIKASTA LEHTI  ARTIKKELIT, JOUNI TILLI  1 Tiina Tuukkanen (CC BY-SA 4.0) Lukuaika: 8 min. Rasismia puolus e aan e oamalla muun muassa ähä elyyn, liioi eluun ja huumo iin. Riisumalla sana kon eks is aan as us ajia oi syy ää yli ulkinnas a. Tämä ja mon a muu a asiaa sel iää kansanedus ajan syy esuojan pu kua koskeneen äysis unnon e o iikan analyysis ä. Voiko eduskunnassa innas aa hai allise eläime ai kas i ja niiden uhoamisen sekä maahanmuu aja jou uma a oikeudelliseen as uuseen? Täs ä oli kyse, kun eduskun a käsi eli pe ussuomalais en kansanedus aja Juha Mäenpään e o iikkaa äysis unnossaan 24.6.2020. Poliisi u ki Mäenpään puheen uo on ja epäili ämän syyllis yneen kiiho amiseen kansan yhmää as aan. Asia e eni al akunnansyy äjälle, joka pyysi eduskunnal a kansanedus ajan syy esuojan pu kamis a. P osessi joh i lopul a eduskunnan pää ökseen olla pois ama a syy esuojaa, aikka pe us uslaki aliokun a oli si ä suosi ellu . Valiokun a a ioi, e ä kansanedus ajan puhe apau a ei ole a koi e u ihmisa on ja yhden e aisuuden loukkauksiin. Ihmisoikeude oisin sanoen ka so iin sanan apau a paina ammiksi. Pe ussuomalaise ilmoi i jo hy issä ajoin e ukä een es ä änsä syy eoikeuden. Puolueen edus ajien ääne olisi a i u, jo a syy esuojan pois amiseen a i u Jouni Tilli Jouni Tilli on al io-opin dosen i, joka u kii polii is a ja uskonnollis a allankäy öä e o iikan näkökulmas a. Hän yösken elee Jy äskylän yliopis ossa. S e l a a a k i s o a A io demok a ia Eu oopan unioni populismi Venäjä Suomi Re o iikka Tu allisuuspoli iikka Tu kimus Yhdys alla Maahanmuu o Media Yliopis o Eu ooppa ilmas onmuu os Tasa-a o Te o ismi Vaalianalyysi DocPoin Ranska U u s i m m a p o d c a s i ”Solidaa isuuksien heikkenemises ä,… TEPPO ESKELINEN Mikä? A kis o Ju usa ja Video Tapah uma Podcas i Toimi us Ki joi aja Ki joi ajaohjee Poli iikas a kouluissa Suomi 1. ”Solidaa isuuksien heikkenemise… 10:00 2. ”NBA:n polii isuus, osa 1, 20.1.2020… 29:41 3. ”NBA:n polii isuus osa 2, 20.1.2020… 34:18 4. ”Kuka kelpaa kansanedus ajaksi?… 1:01:09 5. ”Polii isia pis oja: suu i käsi yöak i… 35:44 00:00 00:00 E si 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 2/9 eduskunnan iiden kuudesosan mää äenemmis ö olisi saa u e u. Puhe on pa lamen aa isen poli iikan keskeinen eko. Sen a ulla e ilaisia näkökulmia ja a gumen eja oidaan uoda esiin ja a ioida. Näin polii isen odellisuuden monimuo oisuus ulee nähdyksi ja kuulluksi. Puhe on pa lamen aa isen poli iikan keskeinen eko. Sana ylin ä al io al aa käy ä ässä elimessä konk e isoi u a lakeina, linjauksina ja ahoi uksena. Puhe myös legi imoi eli ekee hy äksy yksi apoja käsi ellä yh eiskunnallisia asioi a julkises i. Ta kas elen e o iikan näkökulmas a, mi en pe ussuomalaise edus aja puolus i a Mäenpään puheen uo oa. Käyn läpi myös, mi en puheen uo o ni ou uu kul uu isen ja biologisen asismin pe in eisiin. Mäenpään lausumaa puolus e iin eduskunnassa ähä elemällä, kal e an pinnan a gumen illa, uh iu umisella ja poli isoinnilla. Tapaus aiku anee me ki ä äs i suomalaiseen polii iseen puhekul uu iin, koska pää ös syy esuojas a oli äis ämä ä myös kannano o siihen, mi ä eduskunnassa saa sanoa ja mi ä ei. Se ke oo, mi en kansanedus aja oi sanan apau aan oi käy ää.  Alku ahdi kesällä 2019: ie aslajeja eduskunnassa Eduskunnassa käy iin kesäkuussa 2019 iedonan okeskus elu An i Rin een (sd.) halli uksen halli usohjelmas a. Osa pe ussuomalaisis a p o osoi ui äi eis ä, e ä enemmis öä heis ä kiinnos i ain maahanmuu o. Kimmo Kiljunen (sd.) hämmäs eli, mis ä maahanmuu okeskus elu juonsi juu ensa. Suomessa ulkomaalais äes ön mää ä oli Eu oopan pienimpiä. Olikin ou oa, e ä ihmisoikeuskysymys oli muu unu u allisuuskysymykseksi. Juha Mäenpää ke oi ie ailleensa pakolaislei illä Libanonissa. Siellä pakolaisilla ei ollu ”geeliä päässään, älypuhelin a ai juppi aa ei a”. Mäenpää keho ikin Kiljus a ”a aamaan silmänsä sille, onko meillä äällä u apaikanhakijoi a ai onko meillä äällä jo ain ai an muu a”. Niin sano u ale u apaikanhakija eli ”elin asosu a i” on usein käy e y asis inen kieliku a. Kansain älises i maahanmuu ajien leimaaminen sosiaalis en ai aloudellis en e ujen me säs äjiksi on yksi yleisimmis ä pa lamen aa isen asismin muodois a. Kiljunen ko os i, e ä ihmisoikeude ei ä ollee ajois a iippu aisia ja e ä ainon mää i ely ulkois en me kkien pohjal a oli aikeaa. Hän myönsi, e ä e uuksien käy össä esiin yi myös ää inkäy öksiä. Enemmis ö maahanmuu ajis a ei kui enkaan oiminu näin. Lisäksi Suomi on si ou unu kansain äliseen yh eis yöhön ja muun muassa Gene en pakolaissopimukseen, hän huomau i. Mäenpään mukaan esime kiksi enäläisen ai i olaisen oli helppo sopeu ua Suomeen uskonnollinen aus ansa ansios a. Toisin oli Lähi-idäs ä läh öisin ole ien kohdalla. Heidän Mäenpää ka soi ole an ky y ömiä sopeu umaan Suomeen ai ulemaan oimeen edes keskenään juu i uskon onsa uoksi. Juu i ähän lii yen Mäenpää kommen oi: Kaikki julkais u podcas imme löy y ä omal a si ul aan. 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 3/9 Täällä halli usohjelmassa on yksi hy ä ki jaus. Täällä lukee: ’Tehos e aan ie aslajien o jun aa sekä lainsäädännöllä e ä o jun a oimenpi eiden ahoi us a lisäämällä.’ Tämä ali e a as i lukee ää ässä kohdassa.” Rinnas amalla ie aslaji ja Lähi-idäs ä ullee maahanmuu aja Mäenpää i o i e min a anomaises a yh eydes ään ja i onisoi halli usohjelmaa luonnonsuojelun näkökulmas a käsi elleen Pi kka-Pekka Pe eliuksen ( ih .) puhe a. Pe ussuomalaisen kansanedus ajan mukaan ie aslajeihin lii y ä o jun a oime olisi a kui enkin kuulunee halli usohjelman maahanmuu oa käsi ele ään osaan. Mäenpään e o iikkaa on aikea ulki a muu en kuin ii auksena pe in eisen o uhygienian ja na ionalismin yhdis ä ään aja eluun. Sen mukaan kansan pe imä ja elin ila on pide ä ä puh aina ie ais a aiku eis a. Tällaise näkemykse o a asis isen aja elupe in een ydin ä. Tällaisella kielenkäy öllä no malisoidaan myös aus alla ole ia pe us uslain ja ihmisoikeussopimus en as aisia aja elu apoja. Mäenpään puheen uo ossa on myös kaikuja kul uu ises a asismis a. Biologis en ” o ujen” sijaan siinä ko os e aan esime kiksi juu i uskonnos a aiheu u ia e oja ja sii ä seu aa aa yh eensopima omuu a esime kiksi länsimais en a ojen kanssa. Yh eis ä mää i elmille on käsi ys muu uma omas a olemukses a, jonka pe us eella ihmisiä luoki ellaan ja a o e aan eli odullis e aan. Muun muassa Teu o Hakka ainen (ps.) ja p esiden i Sauli Niinis ö o a käy änee as aa aa e o iikkaa, jossa maahanmuu aja nähdään lähinnä kul uu insa ai äi e yn pe imänsä edus ajina. Kyseessä ei ollu pelkkä halli usohjelman a os elu, aan keskus elua käy iin myös u apaikanhakijoiden mo ii eis a ja ihmisoikeuksis a. Asia on äis ämä ä suu empi kuin yksi äise sana alinna . Tällaisella kielenkäy öllä no malisoidaan myös aus alla ole ia pe us uslain ja ihmisoikeussopimus en as aisia aja elu apoja. Esime kiksi loso Hannah A end on u kimuksissaan osoi anu , mi en hau ai a ihmisoikeude lopul a o a . Oikeus oikeuksiin ei ole i ses äänsel yys.  ”Ennennäkemä ömän kauheaa puhe a” – asismi ja ähä elyn e o iikka Eduskunnan pää öksessä oli kyse sii ä, anne aisiinko al akunnansyy äjälle mahdollisuus iedä asia oikeuden u ki a aksi. Täysis un o näy äy yi kui enkin ajoi ain ikään kuin uomiois uimena, joka oli mää i ämässä Juha Mäenpään mahdollis a syyllisyy ä ja eon angais a uu a. Re o ises i ähä ely ( meiosis ) oli keskeinen keino, kun Mäenpään asismia puolus e iin eduskunnassa. Sillä oidaan py kiä auhoi elemaan, mu a oisaal a aa ana on, e ä näin syn yy helpos i älinpi ämä ön, jopa koominen aiku elma. Vähä ely onkin läheis ä sukua i onialle ja ne yhdis yi ä esime kiksi Jussi Halla- ahon (ps.) e o iikassa äysis unnossa: ”Suomen eduskun a ei ole koskaan an anu lupaa ase aa kansanedus aja syy eeseen eduskunnassa pide yn puheen uoksi. […] Ennennäkemä ömän syy elu an an aminen a koi aisi, e ä edus aja Mäenpään puhe oli 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 4/9 ennennäkemä ömän kauhea, pahin a, mi ä ässä alossa on kuul u yli sa aan uo een.” Tois o ja i onisoin i ko os a a his o iaan pe us u aa ähä elyä: ylin ä al io al aa käy ä ässä elimessä oli a mas i kuul u pahempaa kuin Mäenpään ekemä maahanmuu ajien innas us eläimiin ja kas eihin. Vas aa alla a alla asismia puolus i myös k is illisdemok aa ien Päi i Räsänen, joka ko os i, e ä kyse ei ollu aka immas a ihapuheen muodos a. Myös kokoomuksen Wille Rydmanin mieles ä ikos joh aisi ko kein aan ähäiseen sakko angais ukseen, jo en syy esuojaa ei ulisi pu kaa. Olli Immonen (ps.) oli samalla kannalla. Asiaa uli a ioida nimenomaan odo e a issa ole an angais uksen pe us eella. Keskus an Mikko Kä nä myönsi, e ä Mäenpään puheessa oli kyllä ollu asis inen kieliku a. Se ei kui enkaan ollu ii ä ä pe us e syy esuojan pois amiselle. Hän olisi a ioinu ilanne a e i a alla, jos olisi keho e u joukko uhon aan ai kapinaan. Samaan apaan a gumen oi lakimies aus ainen pe ussuomalais en eduskun a yhmän puheenjoh aja Ville Ta io , jonka mieles ä kyseessä oli uh i on ikos siihen as i, kunnes aino mahdollises i alkaisi. Näin ikään kuin kään einen na siko i oimii ähä elynä: as a kansanmu ha ai sel äs i siihen ylly äminen on odellis a asismia. On kui enkin syy ä huomioida, e ä ihmisis ä puhu aessa ihjaus ie aslajien hä i ämises ä on analoginen ilmaus esime kiksi e nisen yhmän jä jes elmälliselle uhoamiselle. Näin ikään kuin kään einen na siko i oimii ähä elynä: as a kansanmu ha ai sel äs i siihen ylly äminen on odellis a asismia. Rikoksen aka uudes a olisi oinu halu essaan esi ää myös oisen suun aisia äi ei ä. Kansan yhmää as aan kiiho aminen on kui enkin Suomen lainsäädännössä luoki el u ikoksiin ihmisyy ä as aan. Kyse ei ole siinä mielessä ihan pienes ä ikokses a, e ä se kohdis uu e baalises i ai isuaalises i sekä ihmisa oon e ä demok a ian pe iaa eisiin. Pe ussuomalais en e o iikassa pykälä kui enkin esi e ään ois u as i suo anaisena uhkana sanan apaudelle. Huomion ajaaminen yh een sanaan oli osa ähä elyä. Pe ussuomalais en eduskun a yhmäs ä asismin uoksi e o e u Ano Tu iainen pi i e ikoisena, e ä yh ä sanaa pide iin ”hi i ä änä”. Sheikki Laakson (ps.) mieles ä koko p osessi oli ”pelleilyä”. Sa i Tanus (kd.) o esi kyseessä olleen yksi äisen kansanedus ajan ”epäonnis uneen sana alinnan”, jos a ei sel inny , mis ä kiiho ukses a ja mis ä kansan yhmäs ä oikein oli kyse. Tällä a oin py i iin sulkemaan ie aslaji- e min äli ön eks iyh eys sekä laajempi ajallinen, paikallinen ja polii inen ympä is ö a kas elun ulkopuolelle. Sana o a kon eks isidonnaisia jo sen uoksi, e ä nii ä oidaan seli ää ain oisilla sanoilla. Polii isia käsi ei ä puoles aan on mahdo on ymmä ää o ama a huomioon kamppailuja, joissa nii ä on käy e y. Kon eks is a iisuminen onkin e o inen keino kuo ia sana me ki yske os umis aan ja syy ää as us ajia yli ulkinnas a. Polii isia käsi ei ä on mahdo on ymmä ää o ama a huomioon kamppailuja, joissa nii ä on käy e y. E ikoisin apa ähä ellä asismia oli paino aa Mäenpään puheen uo on eduskunnassa saamaa as aano oa. Koska puhemies ei ollu eagoinu ie aslaji- e min käy öön ja ilanne oli ollu muu enkin auhallinen, Mäenpään 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 5/9 sanomisia oli oimakkaas i yli ulki u. Tuolloin puhe a joh i pe ussuomalais en Juho Ee ola . Myös huumo iin edo iin. Esime kiksi Jani Mäkelän (ps.) ja Kaisa Juuson (ps.) mukaan heidän kollegansa oli i saillu . Ville Ta io puoles aan i onisoi, e ä Mäenpääs ä uskin oli koomikoksi, mu a huumo is a ei saanu ehdä koomikkojen i seoikeu a. Ilmiö ä u kineen sosiologi Simon Wea e in mukaan huumo i oi joh aa asismin yhjäksi ekemiseen ja si ä kau a sen no malisoi umiseen yh eiskunnassa. Vaikka esime kiksi i sien enho piilee niiden ky yssä pu kaa jänni ei ä ja käsi ellä aikei akin asioi a, ne oi a pää yä ah is amaan s e eo ypioi a. Rasis inen huumo i ei ole ia on a, koska ’ ois en’ kus annuksella nau amises a ulee helpos i ulossulkemisen muo o.  ”Kal e aa pin aa” koh i kansan allan uhoa Kal e a pin a oli oinen usein käy e y apa puolus aa asismia eduskunnassa. Sen mukaan yhden asian hy äksymises ä alkaa äis ämä ön kehi ys, joka huipen uu nega ii ises i. Kal e an pinnan a gumen ia käy e ään usein konse a ii isessa e o iikassa samalla, kun äi e ään esime kiksi uudis uksella ole an a koi ama omia seu auksia, jo ka o a as oin alkupe äisiä a oi ei a. Jussi Halla-aho muis u i, e ä his o ian aikana allanpi äjä oli a py kinee hiljen ämään a os elijansa ins i u ionaalisella äki allalla eli esime kiksi angi semalla ai ekemällä heis ä sosiaalisia hylkiöi ä. K i iikin aien aminen äki alloin oli Halla-ahon mukaan kal e a pin a: kansanedus ajan puheis aan syy ämises ä ulisi apa, ja pe us ee muu uisi a ja ku as i absu dimmaksi. Pe ussuomalais en puheenjoh ajan kal e a pin a oli jy kkä. Hän julis i ” ämän päi än asismi- ja ihapuhehys e iassa” ole an kyse ohimene äs ä ilmiös ä, jossa ”pöy is y ä lauma jah aa soihdu ja aliko kädessä ää äoppisia ja uomi see hei ä o iolle”. Halla-aho a oi i, e ä asemmis o saa aisi ule aisuudessa jou ua ”i seluomansa hi iön uh iksi”, jos ” o ali a is isia py kimyksiä” ei as us e aisi. Kansan al a oli uha una ja ”yh eiskun a epey ymässä kah ia”, ku en Mau i Pel okangas (ps.) mää i eli. Jos syy esuojan pu kamisella ”Pando an lipas” a a aisiin, ol aisiin ma kalla koh i dik a uu ia, kun opposi io oi aisiin aien aa. K i iikin ajoi aminen olisi jopa askel koh i ”ki ikau is a islamilais a al io a”, Ville Ta io äi i. Jos syy esuojan pu kamisella ”Pando an lipas” a a aisiin, ol aisiin ma kalla koh i dik a uu ia, kun opposi io oi aisiin aien aa. Kii aimmin a gumen oi Sebas ian Tynkkynen (ps.), jonka e o iikassa syy ämislu an myön äminen joh aisi a mas i syy öspyyn öjen yö yyn. Hänen mieles ään äänes yksen pe us eella ka so aisiin a kkaan, ke kä oli a ”demok a ian ihollisia” ja ke kä kunnioi i a pe us uslakia. Ilmaisu ja sen aus alla ole a aja us ”kansan odellisen äänen” edus amises a on yypillinen oikeis opopulismille. Kal e an pinnan a gumen i esiin yi usein yhdessä liioi elun ( hype bole ) kanssa. Si ä oidaan käy ää joko elegan is i o uuden eny ämiseen ai suo anaiseen huijaamiseen, ku en Quin ilianus ha ainnoi aikanaan. Liioi elu on 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 6/9 ehokkaimmillaan silloin, kun käsi el ä ä asia ei ole a anomainen. Toisaal a koh uu omuuksiin meneminen ho ju aa helpos i puhujan usko a uu a.  Koh uu on a iepo elua ja poli ikoin ia Rasismia puolus e iin myös poli isoimalla sekä oikeudellinen p osessi e ä al akunnansyy äjä. Tällä a oin oli mahdollis a kään ää ase elma ylösalaisin ja esi ää kansanedus aja Mäenpää uh ina – ai uh iu ua i se. Vihjauksia yh ymäkohdis a his o iallisiin noi a ainoihin käy e iin ois u as i. Pasi Ki isaa i (kesk.) ilmaisi un e ansa ” as enmielisyy ä ä ä o io a” koh aan, aikka hän pi i Mäenpään puhe a epäkunnioi a ana. Pe ussuomalaise puoles aan ali eli a , e ä heidän u aansa aloi ele a puolue o e insa uskin uskalsi ähään aikaan puhua mi ään. Mau i Pel okankaalle (ps.) käynnissä olikin suo anainen ” asemmis olainen ink isi io”. Mäenpää oli i se asiassa ää in ekijän sijas a sanka i, koska oli kes äny i seensä kohdis uneen loanhei on. Ville Ta ion mukaan yksi odis e al akunnansyy äjän puolueellisuudes a oli hänen julkilausu u a oi eensa ihapuheeseen puu umises a. Ongelma ei ajoi unu pe ussuomalais en edus ajien mukaan pelkäs ään ähän apaukseen: sanan apaus oli ja ku ien polii is en hyökkäys en koh eena. Esime kiksi Riikka Pu a (ps.) a os eli, e ä ”jahdi ” ei ä kohdis unee asapuolises i, koska esime kiksi nuo e naise o a e i yissuojel u yhmä. Vas aa as i A ja Ju os a (ps.) pelo i, mi ä eduskunnassa ylipää ään uskalsi enää sanoa. Jukka Mäkysen (ps.) e o isessa kysymyksessä ki ey yi äi e oikeuslai oksen poli isoi umises a: ”Haluammeko me oikeas i elää sellaisessa Suomessa, jossa kansanedus aja jou uu median ja oikeuslai oksen sys emaa isen ainoamisen koh eeksi sii ä, e ä hän on ilmoi anu äysis un osalissa mielipi eensä käsi el ä ään asiaan?” Samalla syy ökse käänne iin koh i al akunnansyy äjää, jonka esi e iin ole an puolueellinen. Ville Ta ion mukaan yksi odis e al akunnansyy äjän puolueellisuudes a oli hänen julkilausu u a oi eensa ihapuheeseen puu umises a. Pyyn ö syy ämislu as a ke oikin ”oikeuslai okseen hiipi äs ä poli isoi umises a”. Myös Leena Me elle (ps.) apaus ke oi sii ä, mi en asian un ija kin oi a olla polii isia. Samalla hän jokseenkin is i ii aises i e osi, e ei äysis un osalia poli isoi aisi. Sa i Tanus oli huolissaan al akunnansyy äjän oimis a, koska syy ei ä kiiho amises a kansan yhmää as aan ai ihapuhesyy öksiä oli lähiaikoina ullu unsaas i. Uh iu uminen on asis isen ja asis isen poli iikan y imessä. Useiden pe ussuomalais en mieles ä kansan yhmää as aan kiiho aminen oli kuin eh y polii isen oimin a apauden iemiseen, koska ulkinnan a a oli liian suu i. Kyseinen ikospykälä mahdollis i mieli allan. Ja ku a asismin näkeminen 2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 7/9 olikin pi käl i ” ihe asemmis on luoma polii inen ilmiö”. Näin ähä elyä so elle iin poli isoin isyy ös en yh eydessä. Yalen yliopis on losoan p o esso i Jason S anley on odennu , e ä uh iu uminen on asis isen ja asis isen poli iikan y imessä. Vaa imukse asa- a os a nähdään enemmis öön kohdis u ana sy jin änä. Tässä ideologiassa oma kansankun a ja sen odellise edus aja o a ja ku as i uha uina. Asian un ijoiden poli isoinnilla ja ähä elyllä puoles aan y i e ään paljas aa esime kiksi hallinnossa ja yliopis oissa äi e ys i aiku a ia salalii oja.  Aja ja polii iko aih u a , mu a asismi pysyy Mäenpään sanomisia puolus anu e o iikka oli i onian kylläs ämää. Polii isen puheen me ki ys ä ko os e iin ähä elemällä sana alin oja. Niis ä eh yjen ulkin ojen äi e iin ole an liioi elua, mu a samaan aikaan Suomen julis e iin ole an ma kalla koh i o ali a ismia ja e i miel ä olleiden ole an demok a ian ihollisia. Syy öksiä oikeuslai oksen polii isuudes a pe us el iin poli isoimalla al akunnansyy äjän i ka yö, sen pohjana ole a ikoslain pykälä sekä ylipää ään koko p osessi. Maahanmuu ajia ie aslajien a oin o jumis a esi änees ä kansanedus ajas a eh iin ainon uh i. Rasismi näy äisi ole an Suomessa hy äksy ä ämpi osa pa lamen aa is a puhe apaa kuin esime kiksi aleh elijaksi syy äminen. Rasis isen aa epe innön ä i ämä puhe ei ole uusi ilmiö Suomen eduskunnassa. Esime kiksi uonna 1909 käy iin keskus elua juu alais en oikeudellises a asemas a. Teologian oh o i, ule a a kkipiispa, puhemies ja pääminis e i Lau i Ingman oli huolissaan ”juu alaisaineksen lisään ymises ä”, koska aloudes a ymmä ämä ömä kansanosa olisi a pian heidän hallussaan. Hän käy i kansain älises ikin yleis ä an isemi is is ä s e eo ypiaa. Jopa pe us uslaki aliokunnassa oli esi e y epäilys, e ä jos maahanase umiskiel o kumo aisiin, Suomeen alkaisi juu alais en joukko aellus. Enemmis ö ei o anu näin jy kkää kan aa aan ka soi, e ä ”hai allinen maahanmuu o” oli es e ä issä a ken a in säännöksin. Juu alaisis a puhu iin paljol i samalla e o iikalla kuin muslimeis a nykyään. Rasismi näy äisi ole an Suomessa hy äksy ä ämpi osa pa lamen aa is a puhe apaa kuin esime kiksi aleh elijaksi syy äminen. Syy elu an an ama a jä ämisen myö ä eduskun a uli käy ännössä linjanneeksi, e ä kansanedus aja ei ielä 2020-lu ullakaan joudu ikosoikeudelliseen as uuseen asis ises a puhees aan demok a ian a o al aisimmalla a eenalla.  Jouni Tilli on al io-opin dosen i, joka u kii polii is a ja uskonnollis a allankäy öä e o iikan näkökulmas a. Hän yösken elee Jy äskylän yliopis ossa. Jaa ämä: Facebook Twi e LinkedIn Wha sApp Reddi Tulos a  RASISMI       2.7.2020 Vie aslaji ja demok a ian ihollise eduskunnassa – Poli iikas a h ps://poli iikas a. i/ ie aslaji -ja-demok a ian- ihollise -eduskunnassa/ 9/9 Seu aa mei ä Upo a Näy ä Twi e issä Twii i käy äjäl ä @Poli iikas a_ i 20 h Riisumalla sana kon eks is aan as us ajia oi syy ää yli ulkinnas a. Tämä ja mon a muu a asiaa sel iää Jouni Tillin ki joi amas a kansanedus aja Juha Mäenpään syy esuojan pu kua koskeneen äysis unnon e o iikan analyysis ä. poli iikas a. i/ ie aslaji -ja… Poli iikas a @Poli iikas a_ i Vie aslaji ja demok a ian i… Rasismia puolus e aan e oa… poli iikas a. i Onko sinulla kysy ä ää? O a yh ey ä @ Poli iikas a. ISSN 2323-7090