Hilding Pleijel – luterilaisen yhtenäiskulttuurin ja kirkollisen kansanelämän tutkimuksen grand old man

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old man © Tammela 2023 Published e sion Tammela, Joonas Tammela, J. (2023). Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old man. Pohjolan his o ianki joi us : iedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a, 16.10.2023. h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 2023 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 1/11 Tiedeblogi Suomen ja muiden Pohjoismaiden his o iog a ias a - ISSN 2737-1948 / CC BY Pohjolan his o ianki joi us Pohjolan his o ianki joi us E usi u Blogi & oimi uskun a Ki joi a blogiin! His o iog a is a u kimus a 16.10.2023 Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old man Tällä iikolla ulee kuluneeksi 130 uo a Lundin yliopis on ki kkohis o ian p o esso i Hilding Pleijelin (1893–1988) syn ymäs ä. Pleijel kehi i me ki ä äs i uo salais a ki kkohis o ian u kimus a. Samanaikaises i hän oimi suunnannäy äjänä sekä suomalaisen ki kkohis o ian e ä osin p o aanin his o ian kehi ykselle. Pleijel o i läpi pi kän u ansa aina kuolemaansa as i ak ii ises i osaa ie eelliseen keskus eluun. Hänen kuolemas aan ulee ensi kuun 15. päi änä kuluneeksi 35 uo a. Miksi Hilding Pleijeliä on syy ä pi ää yh enä 1900-lu un aiku us al aisimmis a pohjoismaisis a ki kkohis o ioi sijois a? Joonas Tammela Pohjolan his o ianki joi us Ta kas ele p o iilia lokakuu a 2023 (1) syyskuu a 2023 (1) elokuu a 2023 (1) kesäkuu a 2023 (1) oukokuu a 2023 (1) huh ikuu a 2023 (1) maaliskuu a 2023 (1) helmikuu a 2023 (1) ammikuu a 2023 (1) joulukuu a 2022 (1) ma askuu a 2022 (1) lokakuu a 2022 (1) syyskuu a 2022 (1) elokuu a 2022 (1) kesäkuu a 2022 (1) oukokuu a 2022 (1) huh ikuu a 2022 (1) maaliskuu a 2022 (1) helmikuu a 2022 (1) ammikuu a 2022 (1) joulukuu a 2021 (1) ma askuu a 2021 (1) lokakuu a 2021 (1) syyskuu a 2021 (1) heinäkuu a 2021 (1) kesäkuu a 2021 (1) BLOGIARKISTO 1500-luku 1600-luku 1700-luku 1800-luku 1900-luku 1980-luku aa eli aa elis o Ah enkoski Aleksan e i I TUNNISTEET Lisää Luo blogi Ki jaudu sisään 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 2/11 Hilding A hanasius Pleijel syn yi 19. lokakuu a 1893 e eläisen Ruo sin Väckelsångissa. Kas uympä is ö smoolan ilaisessa pappilassa oli me ki ä ä koko hänen myöhemmälle u kimusu alleen, ja hän palasi usein lapsuu ensa kokemuksiin alonpoikaisyh eisön uskonnollisis a apakul uu eis a. Pleijel aloi i aka eemisen aipaleensa Lundin yliopis ossa uonna 1911 opiskelemalla an iikin u kimus a. Siellä hänen ope ajansa oli p o esso i Ma in Pe sson Nilsson (1874–1967), joka oli yksi me ki ä immis ä aiku ajis a Pleijelin a oille hahmo aa kansan uskonnollisen elämän ( omhe sli ) u kimusken ää. Nilsson esi i pi kän aika älin syn eesejä kansan uskonnollis en apojen ilmenemismuodois a e i aikakausina. Hän ko os i ois u as i, e ä uskonnollinen ja yh eisöllinen elämä oli a e o ama omassa uo o aiku uksessa keskenään. Valmis u uaan iloso ian mais e iksi uonna 1914 Pleijel sii yi opiskelemaan eologiseen iedekun aan. Ki kkohis o ian p o esso i Hjalma Holmquis (1873–1945) muodos ui uosien saa ossa Pleijelille me ki ykselliseksi niin ope ajana kuin yö o e ina. Valmis u uaan eologian kandidaa iksi uonna 1918 ja lisensiaa iksi uonna 1921 Pleijel ali si äi öski jansa aiheeksi 1700-lu un uo salaisen he nhu ilaisen liikehdinnän. Holmquis ei an anu oppilailleen almii a u kimusaihei a aan Pleijel ali si myöhempääkin u aansa mää i äneen äi ösaiheensa oma-aloi eises i. Väi öski jaansa a en Pleijel eki mi a aa a kis o yö ä Saksassa aiemmin u kimuksessa äysin hyödyn ämä ömien diaspo a yön aineis ojen pa issa. Samalla hän u us ui saksalaisen ki kkohis o ian u kimuksen endeihin, joilla oli me ki ä ä aiku us hänen myöhempiin u kimuksiinsa. Pleijeliin aiku i suu es i myös käy ännöllisen eologian p o esso i Ed a d Rodhe (1878–1954). Elisabe h Re iczkyn maalaama muo oku a p o esso i Pleijelis ä Lundin yliopis on eologian ja uskonnon u kimuksen keskuksen (CTR) iloissa. Ku a: Da id Gudmundsson. Alpo Silande Ande s Jose Eu opaeus Ande s Lizelius a kis olai os bal iansaksalaise Ed a d Rodhe Eino Ju ikkala Emanuel Linde holm E ns Gus a Palmén e nologia E a Ös e be g F ed ika Do o ea Gab iel Rein Heikki Ylikangas Helsingin yliopis o henkilöhis o ia Hen ik Gab iel Po han Hen ik Klaunpoika Ho n He man Lunds öm He man Råbe gh Hilding Pleijel his o ia his o iakul uu i his o iaku a his o iallinen k iminologia his o ianki joi us his o iog a ia Hjalma Holmquis Ho n-suku iso iha I ä-Suomi Jaakko Gumme us Johan Bilma k Johan Jakob No ds öm Johan Wilhelm Ronimus Juhana-he ua Juho Rudol Koskimies Kaa lo Bloms ed kansanelämä kansa iede Ka jala Ka l Adol Appelbe g ki kkohis o ia kolmisää yoppi konse oin i k uunu kul uu ihis o ia Kus aa IV Adol Kuu inmaa lehdis ö lehdis öhis o ia leske Lund luonnon ä iainee 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 3/11 Pleijelin äi öski jan He nhu ismen i Syds e ige (1925) näkökulma oli u aauu a a. Sen sijaan, e ä Pleijel olisi lähes yny hengellis ä liikehdin ää ins i u ionaalises i, hän py ki a kas elemaan he nhu ismin aiku us a e eläisen Ruo sin ki kolliseen elämään 1700-lu un aikana niin pi källe ” uohonjuu i asolla” (g äs o sni å) – ku en hän myöhemmin ku aili – yksi äis en ihmis en elämässä kuin lähdeaineis o salli. Ta kas elu apa oli poikkeuksellinen, sillä ajan ki kkohis o iallisessa u kimuksessa oli pe in eises i keski y y a kas elemaan e i aikakausien uskonnollisia ilmiöi ä suu mies en ja me ki ä ien ki konmies en näkökulmas a. Pleijelin u kimuksen sekä samana uonna Lundin yliopis ossa almis uneen 1800-lu un skoonelaisia uuse ankelisia he ä yksiä u kineen E ns Newmanin (1889–1949) äi öski jan on ulki u käynnis äneen Ruo sissa he ä ysliike u kimuksen endin. Pleijel ali iin he i äi öski jansa almis umisen jälkeen Lundin yliopis on ki kkohis o ian dosen iksi. Samana uonna häne ihi iin papiksi. Dosen ina oimiessaan Pleijel sijais i lyhyi ä aikoja pai si ki kkohis o ian myös dogma iikan p o essuu ia. Olipa hän 1930-lu ulla myös ehdokkaana ko ihiippakun ansa Växjön piispan aalissa. 1930-lu ulla Pleijel julkaisi lyhyen ajan sisään usei a monog a ioi a, joihin kuului a sekä äi öski jan eemaa laajen anee saksankielise u kimukse (1935a ja 1938) e ä u kimus absolu ismin ajan ja apaudenajan ki kkohis o ias a (1935b) hänen ja p o esso i Hjalma Holmquis in oimi amassa ki kkohis o ian yleis eos en sa jassa. E i yises i Pleijelin yleisesi ys oimi pi kään uo salaisen 1700- lu un ki kkohis o ian pe us eoksena. Holmquis in jää yä eläkkeelle hänen seu aajakseen nime iin Pleijel, joka as ui ki kkohis o ian ja symboliikan p o esso in i kaan 30. kesäkuu a 1938. Pleijelin lisäksi i kaa haki uodes a 1930 alkaen Åbo Akademin ki kkohis o ian p o esso ina oiminu Newman. P o essuu iin kuulunu symboliikka a koi i ki kkokun ien luon eenomais en pii eiden u kimus a. Pe in eises i painopis e oli ollu lu e ilaisiin unnus uski joihin lii y issä kysymyksissä. Pleijelin julkaisu symboliikas a paino ui a pääasiassa hänen u ansa alkupuolelle (e i . 1936 ja 1941). Hän ulki si, e ei symboliikka ollu ki kkohis o ian ai dogma iikan apu iede, aan k is illis en yh eisöjen oppiin ja oimin aan kohdis unu oma u kimusalansa (Pleijel 1941, 20–22). Mu a Pleijel oli nimenomaan ki kkohis o ioi sija. Holmquis oli keski yny öissään e i yises i yleiseu ooppalaiseen ki kkohis o iaan, mu a Pleijelin suun asi u kimuksensa pääasiassa ko imaiseen ki kkohis o iaan. Pleijelin u kimuksessa ko os ui hänen kiinnos uksensa lu e ilaisen uskon a haismode neihin yh eiskunnallisiin ilmenemismuo oihin. E i yises i Lu he in Vähä- ka ekismukseen sisäl yneeseen huoneen auluun pe us unu kolmisää yoppi oli Pleijelin yleis eoksessa S enska ky kans his o ia V myös he ä ysliikkee sai a paljon pals a ilaa. Ku a: Joonas Tammela. Kolmisää yoppi ja lu e ilainen yh enäiskul uu i lu e ilainen yh enäiskul uu i maanluo u us maanomis us maa aloushis o ia maa ilape imys mah i al io Ma i Ruu h Ma hias Akiande men ali ee ien his o ia men ali ee ihis o ia me odologia mik ohis o ia muinaismuis ohallin o muinais u kimus muis i ie o museo na ionalismi oikeushis o ia papinleske papis o pe imyskäy än ee Pohjoismaa po a is o aja auha auhansopimukse ikoshis o ia Ruo si Ruo sin al akun a sanomalehde sosiologia so a so ilas al io Suomen his o ia Suomen his o ianki joi us Suomen suu i uh inaskun a Suomenkielise Tie o-Sanoma Suomi suu i Pohjan so a sää y sää y-yh eiskun a Taalainmaa alonpoikainen apaus alonpoja ilape imys oimijuus o pa Tu ku Tu un Aka emia Uudenkaupungin auha aa e u kimus aa ee al iona keologi al ion akennus 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 4/11 ä keässä oolissa hänen u kimuksissaan. Pleijel ulki si, e ä kolmisää yopin säädyille (Poli ia, Ecclesia, Oeconomia) kuulunee yh eiskunnallise el ollisuude sekä niiden sisäl ämä pa ia kaalise suh ee läpileikkasi a e i yises i 1600-lu ul a alkaen koko yh eiskun aa sekä aikalais en apoja jäsen ää maailmaa. Aja elu apa alkoi mu ua 1800-lu ulle ul aessa. Pleijelin mukaan kolmisää yoppi oli kyseisellä lu e ilaisen yh enäiskul uu in ajanjaksolla (enhe sky kans id) niin i ses ään sel ä osa ihmis en men ali ee ia, e ä si ä oli usein hankala hahmo aa lähdeaineis ois a. Pleijel oli hy in kiinnos unu sosiologisis a näkökulmis a uskon oon, aikka ie as ikin alalla suosi uja ilas ollisia lähes ymis apoja. Kolmisää yoppi an oi hänen ulkin ansa mukaan aami aikalais en yh eisölliselle oiminnalle. Pleijeliä oi syys ä sanoa sosiologises i paino uneen ki kkohis o ian u anuu ajaksi, aikka hänen oppilaansa Be nd Gus a sson (1920–1975) muodos uikin me ki ä immäksi aiku ajaksi uskon ososiologian kehi ymisessä omaksi oppialakseen Ruo sissa. Pleijelin me ki ä in u kimus kolmisää yopin yh eiskunnallises a läpileikkaa uudes a oli hänen usean uosikymmenen aikana uo amiensa u kimus en uloksia koonnu Hus a lans ä ld (1970). Tu kijayh eisö k i isoi Pleijelin ulkin oja kolmisää yopis a s aa isena yh eisöllisenä men ali ee ina paljon jo hänen eläessään. Pleijel kä i uonna 1987 Bö je Ha neskin kanssa His o isk Tidsk i :ssa huomio a saaneen deba in, joka kiinni yi e i yises i Ha neskin esi ämään kysymykseen sii ä, mi ä 1700-lu un loppupuolen i allis en ins i uu ioiden lähdeaineis o oi a ke oa huoneen aulun mallien juu uneisuudes a kansan men ali ee eihin. 1990-lu ulla Pleijelin ulkin oja uudelleena ioi a empii isillä u kimuksillaan muun muassa Pe e A onsson (1993) ja Daniel Lindma k (1995), jo ka an oi a kui enkin suu en a on Pleijelin ekemälle yölle kolmisää yopin eo e isoinnissa ja lu e ilaisen opin yh eiskunnallisen oolin analysoinnissa. Osoi e us a k i iikis ä huolima a Pleijelin u kimukse kolmisää yopin yh eiskunnallises a so el amises a o a muodos anee pe us a anlaa uisen pohjan ilmiön myöhemmille u kimuksille, joissa hänen panos aan on ollu hankala si uu aa uusis a ulkinnois a huolima a. Väli ömäs i p o esso ikauden alussa alkoi näkyä Pleijelin u an oinen u kimuksellinen pääsuun a eli ki kolliseen kansanelämään lii y ä kysymykse , jo ka oli a ii iis i sidoksissa hänen käsi yksiinsä lu e ilaises a yh enäiskul uu is a. Kiinnos ukseen oli aiku anu pai si edellä maini u Nilsson myös Pleijelin pe eh yneisyys saksalaisiin u kimus endeihin. E i yises i saksalainen kansa iede (Volkskunde) inspi oi Pleijelin apoja eo e isoida ki kollisen kansanelämän (ky klig Teoksessa Hus a lans ä ld ko os ui, kuinka Pleijel ulki si koko kansan men ali ee ien kie ou uneen kolmisää yopin ympä ille a haismode nilla ajalla. Ku a: Joonas Tammela. Ki kollisen kansanelämän u kimus al iosään ö Vanha Suomi a haismode ni aika Veli Ve kko Venäjä e ka ehdas e onkan o e o us Viipu i Vi o uo o aiku us äi öski ja äi öski ja äi ösohjaaja ä i ä jä i Åbo Akademi 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 5/11 olkli s o skning) u kimussuun aus a. Tässäkin apauksessa Pleijel osoi i äli ön ä kiinnos us a ie eenalojen äliseen uo opuheluun. Pleijelin mää i ellessä (esim. 1939 ja 1943) ki kollisen kansanelämän u kimusalaa – johon hän ymmä si kuulu an niin ma e iaalisen kuin henkisen kul uu in – hän esi i yh eiskun ahis o iallisen ulkinnan, jonka sy en ämiseen hän keski yi koko myöhemmän u kimusu ansa ajan. Pleijel ulki si, e ä anhojen kyläyh eisöjen hajoaminen Ruo sissa e i yises i 1800-lu un alkupuolel a alkaen aiheu i a haismode nille ajalle yypillisen lu e ilaisen yh enäiskul uu in näi e ymisen ja yksilöllis ä uskonnonha joi us a ko os aneiden he ä ysliikkeiden suosion kas un. Pleijelin läh ökoh ana oli, e ä ki kolliseen kansanelämään lii y iin u kimuskysymyksiin as aamiseen ei ii äny ain olemassa ole ien ki jallis en läh eiden hyödyn äminen. Koska Pleijeliä kiinnos i, mi en a an ihmise oli a ulkinnee ja ymmä änee ki kollisia apoja (ky kliga sed), ki kon oolia uo salaisessa kansanelämässä uli u kia ke äämällä suullis a kansanpe inne ä ikäihmisil ä, joilla oli ielä muis oja lii yen anhoihin lu e ilaisiin apakul uu eihin. Pleijel suh au ui a oimes i muis i iedon hyödyn ämiseen ki kkohis o iallisessa u kimuksessa, aikka sen lähdea oa ähä el iin yleises i ajan his o ioi sijoiden ja eologien keskuudessa. Pleijelin u kimuso e koh asikin paljon k i iikkiä. Sen sijaan pohjoismaisen e aile an kansanelämän u kimuksen p o esso i Sig id S ensson (1901–1984) jakoi Pleijelin käsi yksen uskonnollisiin apakul uu eihin lii y än muis i iedon me ki ykses ä ja muodos ui hänelle läheiseksi yö o e iksi. Pleijelin oimes a Lundiin pe us e iin uonna 1942 ki kkohis o iallinen a kis o (Lunds Uni e si e s Ky kohis o iska A ki ), johon ale iin äli ömäs i allen aa muis i ie oa kansan uskonnollises a elämäs ä. Pleijel ke ä y i paljon aineis oa oppilaillaan i se laa imiensa kyselylis ojen a ulla (esim. Pleijel 1942). Hänen aikanaan a kis oon ke yi noin 5500 haas a elua e i puolil a Ruo sia. A kis o, jonka aineis oja ka u e aan edelleen ja joi a on hyödynne y useissa u kimuksissa, sisäl ää ko aama on a muis i ie oa e i yises i 1800-lu ulla eläneiden ihmis en uskonnollis a apakul uu eis a. Pleijel i se hyödynsi ke ä yä muis i ie oa lähinnä yksi äisissä apaus u kimuksissa. Hän ei as us anu , e ä kansanelämän u kimuksen nimi ys muu ui ajan myö ä e nologiaksi ja sen ana edessä ki kollisen kansanelämän u kimus muo au ui muiden u kijoiden eks eissä uskon oe nologiaksi. Pleijelin me ki ys ki kkohis o ian u kijakoulu ukselle oli suu i. Jo dosen ina Pleijel as asi 1930-lu ulla suu il a osin ki kkohis o ian lisensiaa iseminaa i oiminnan akiinnu amises a Lundin yliopis ossa. Pleijel aiku i ak ii ises i ohja a iensa Lundin yliopis on ki kkohis o iallisen a kis on käy öön uonna 1958 hanki u akennus osoi eessa Finnga an 10, jossa sijai si a pi kään myös ki kkohis o ian oppiaineen oimi ila . Ku a: Da id Gudmundsson. Ki kkohis o ian oppialan kehi äminen 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 6/11 äi ösaiheisiin. Hänen i ka-aikanaan ki kkohis o ian oppiainees a almis ui 19 äi öski jaa, joissa ko os ui e i yises i ajanjakso 1600-lu ul a 1800-lu un puoli äliin. Pleijelin eläköidy yä ki kkohis o ian u kimusp o iili sii yi koh i mode nimpia ki kkohis o iallisia eemoja. Pleijelin ohjaamissa äi öski joissa ko os ui a pai si ki kollisen hallinnon ja kansanelämän u kimukse , myös esime kiksi hengellisen ki jallisuuden his o ia. Moni hänen ohja a is aan eki u ansa uskonnollis en aineiden leh o eina. Mah uipa joukkoon yliopis o aiku ajiakin. Pleijelin seu aajan i anhal ijana Ca l-E. No mannin (1912–1993) ja uskon ososiologian pionee i Gus a ssonin lisäksi hänen oppilaisiinsa kuului muun muassa Lundin yliopis on ule a yliki jas onhoi aja K is e Gie ow (1907–1979). Pleijel ohjasi myös E a Åsb inkin (1912–2001), ensimmäisen eologian oh o iksi Ruo sissa äi elleen naisen, kii as a keskus elua aiheu aneen äi öski jan (1962). Käy ännöllinen eologia oli 1800- ja 1900-lu uilla pe in eises i hy in his o iallises i suun au unu a. Lundissa Pleijelin läheiseksi aisapa iksi muodos uikin p o esso i S en Kjölle s öm (1901–1981), jonka kanssa eh y yh eis yö kan oi hedelmää e i yises i u kijakoulu uksessa. Vaikka Kjölle s öm ei weibullilaisen lähdek i iikin edus ajana osoi anu kaan ymmä ys ä Pleijelin kiinnos ukselle suullisen kansanpe in een u kimukseen, heidän yh einen ponnis elunsa ki kkohis o iallisen u kimuksen kehi ämiseksi oli huoma a aa. Kjölle s öm oli keskiajan ja e o maa ioajan asian un ija, jo en kyseisiin aikakausiin lii y ä äi ösaihee o eu e iin yleensä käy ännöllisessä eologiassa. Oppiaineiden äi öski jan ekijä ie aili a ois ensa u kijaseminaa eissa esi elemässä u kimuksiaan, ja p o esso i luki a ahke as i ois ensa ohja a ien öi ä. 1940-lu ul a alkaen käy ännöllisen eologian äi öski jojen esipuheissa olikin a anomais a, e ä ule an Uppsalan yliopis on p o esso i Åke And énin (1917–2007) e o maa ioajan eh oolliselle almis au umisen käy än ei ä käsi ele än äi öski jan a oin osoi e iin kii okse Pleijelille ” oisena ohjaajana” äi öski jan oikolu us a sekä a kkanäköisis ä huomiois a ja suu en kiinnos uksen osoi amises a u kimusp osessin aikana (And én 1952, ix–x). 1930- ja 1940-lu uilla Pleijel oimi i yhdessä Holmquis in kanssa S enska ky kans his o ia -yleis eossa jaa. Lopul a kaikki osa ei ä koskaan almis unee . Pleijel yh yi uodes a 1940 alkaen oimi amaan ki kkohis o iallis en u kimus en ja lähdejulkaisujen sa jaa Samlinga och s udie ill S enska ky kans his o ia. Sa jan a koi us oli uo aa yleis eossa jan innalle sy en ä iä u kimuksia Ruo sin ki kkohis o ias a. Pleijel oimi i sa jaa yksin koko sen olemassaolon ajan, ja se oli ak ii isimmillaan hänen i assaoloaikanaan. Sa jassa julkais iin pai si usei a Pleijelin ohjauksessa syn ynei ä äi öski joja, myös muiden u kijoiden eoksia. Teos en pääpaino oli a haisemmissa aikakausissa, ja useilla sa jassa julkais uilla pe us u kimuksilla on ollu pi käaikainen ie eellinen a o. Vaikka sa jalla oli yh eys aillinaiseksi jääneeseen yleis eossa jaan, eokse oli a i senäisiä u kimuksia. Tä ä kaikki aikalaise ei ä Pleijelin näkökulmas a ymmä änee . Pleijel py kikin oikomaan sa jan a koi uspe ien ympä ille syn yny ä ” alheellis a his o ianki joi us a” sa jan iimeisen osan ja iimeisen monog a iansa, Jo d äs ning i s illhe - eoksen esipuheessa (Pleijel 1983, 9–10). 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 7/11 Eläköidy yään uonna 1960 Pleijel ja koi ak ii ises i oimin aansa iedemaailmassa. Tällöin hänen läheinen suh eensa suomalaiseen u kijayh eisöön ah is ui en ises ään. Jo i assa ollessaan hän oli ie aillu luennoin ima koilla Suomessa. Pleijel oli ak ii isessa ki jeen aihdossa useiden suomalais en – ku en ki kkohis o iaa u ki ien i ka eljiensä Aa no Maliniemen (1892–1972), Wol gang Schmid in (1904–1959) ja Helge Nymanin (1910–1998) – kanssa. Hänellä oli yh eyksiä myös kansanelämän u kijoihin. Suomalais u kija oli a aina e e ullei a ie ailuille Lundiin. Pleijel nimi e iin Suomen ki kkohis o iallisen seu an kunniajäseneksi uonna 1952 ja Helsingin yliopis on eologian kunnia oh o iksi uonna 1955. Suomen lisäksi Pleijelillä oli ii ii yh eyde e i yises i muihin Pohjoismaihin. Suomessa ol iin hy in kiinnos unei a Pleijelin eo e isoimas a ki kollisen kansanelämän u kimukses a. Åbo Akademissa yhdy iinkin uonna 1946 ke äämään Schmid in johdolla usei a sa oja haas a eluja e i yises i suomen uo salaisil a alueil a Pleijelin laa imia kyselylis oja so el aen. Pleijel i sekin koki e i yises i suomen uo salaisen kansanpe in een ke äämisen ole an hy in ä keää myös iikin uo salais en u kijoiden kannal a. Myös Helsingin yliopis ossa kiinnos u iin ki kollisen kansanpe in een ke äämises ä e i yises i p o esso i Mikko Ju an (1918– 2004) johdolla. Laajas i ymmä e ynä ki kollisen kansanelämän u kimus endi näy äy yi 1960-lu ul a alkaen useissa ki kkohis o ian alan u kimuksissa (esim. Ojanen 1966 ja Laasonen 1967). Suomalais a ki kollisen kansanelämän muis i ie oa Tu kimuksensa Jo d äs ning i s illhe , jossa Pleijel käsi eli hiljaisen hau aamisen muu os a a haismode nin ajan häpeä angais ukses a 1900-lu un a okkaaksi yksi yiseksi pe he ilaisuudeksi, hän julkaisi hieman ennen 90- uo ispäi äänsä. Ku a: Joonas Tammela. Pohjoismainen yh eis yö Seu allinen Pleijel pi i myös Tu ussa asuessaan ä keänä monipuolis a uo o aiku us a muiden u kijoiden kanssa. Ku assa Hilding Pleijelin a kis on ki jekokoelmassa (Lundin yliopis on ki jas o) säilyny ku su his o ian p o esso i Osca Nikulan illallisku suille uodel a 1963. Ku a: Joonas Tammela. 27.10.2023 13.18 Pohjolan his o ianki joi us: Hilding Pleijel – lu e ilaisen yh enäiskul uu in ja ki kollisen kansanelämän u kimuksen g and old … h ps://pohjolanhis o ianki joi us.blogspo .com/2023/10/hilding-pleijel-lu e ilaisen.h ml 8/11 ke äsi – ja eh i jossain mää in i sekin hyödyn ää u kimuskäy össä (e i . 1960) – e i yisen paljon ki kkohe a ja eologian oh o i Wiljo-Kus aa Kuuliala (1891–1958), jo a Pleijel opas i kyselylis ojen laa imisessa. P o esso i Schmid in menehdy yä yllä äen Åbo Akademin eologinen iedekun a lähes yi uonna 1960 Pleijeliä iedus ellen, oisiko ämä a jo a jonkinlais a apua ki kkohis o ian ope uksen jä jes ämisessä ennen uuden i anhal ijan ali semis a. Pleijel as asi pyyn öön myön ä äs i. Hänen apunsa Åbo Akademissa muodos ui lopul a laajami aiseksi. Pleijel oimi helmikuus a 1963 syyskuuhun 1964 ki kkohis o ian i kaa eke änä p o esso ina. Hän so elsi Lundissa kehi ämiään u kijaseminaa ikäy än ei ä. Tu ussa ollessaan Pleijel oli ak ii isessa kanssakäymisessä pai si Åbo Akademin u kijakunnan myös helsinkiläis en kollegoidensa kanssa. Pleijel ie aili myöhemminkin niin Tu ussa kuin Helsingissä, käyden Suomessa iimeisen ke an uonna 1968. Lisäksi hän kä i säännöllis ä ki jeen aih oa – anhojen u a iensa ohessa – muun muassa Åbo Akademin ki kkohis o ian p o esso iksi nimi e yn Bill Widénin (1932–2006) kanssa. Pleijel eki elämänsä iimeisinä uosikymmeninä ahalahjoi uksia suomalaisen ki kkohis o iallisen – ja e i yises i uskon oe nog a isen – u kimuksen edis ämisen hy äksi. Pleijel iih yi u kimus yön pa issa elämänsä loppuun as i. Viimeisen laajemman a ikkelinsa Källk i isk hembygds o skning (1988), jossa hän kokosi ulkin ojaan kansanpe in ees ä paikallishis o iallisena lähdeaineis ona, oikolu un Pleijel suo i i sai aala uo eel a käsin. Pi kän u ansa aikana Pleijel aiku i me ki ä äs i ki kkohis o iallisen u kimuksen suun iin. Hänen ponnis elunsa ie eenalojen älisen Pleijelin iimeinen leposija smoolan ilaisen osakunnan haudassa Lundin Ös a ky kogå denissa. Kollegojen mukaan Pleijel apasi i se ku sua kuolemaa ”suu eksi kesälomaksi”. Ku a: Joonas Tammela.