Kurt Sontheimer: Hannah Arendt: Suuren ajattelijan elämä

Ku Son heime : Hannah A end : Suu en aja elijan elämä PM/31 ADMIN Hu iloiden A end is a – MARKKU NIVALAINEN (25.10.2019) Hannah A end (1906–1975) eli aihe ikkaan elämän ja kehi eli ko kealen oisia eo ioi a ilmiöis ä, jo ka pai si aiku i a hänen elämäänsä myös mää i i ä olennaisil a osin 1900-lukua, ja joiden aiku us on edelleen ha ai a issa eu ooppalaisessa kul uu issa ja poli iikassa. A end käsi eli eoksissaan muun muassa aide a, eologiaa, ihmisoikeuksia, ideologioi a, o ali a ismia, e iikkaa, apau a, poli iikan luonne a ja ihmisyy ä iloso isena ongelmana. Aiheiden ki ja uus, uo annon laajuus, lähes ymis a an omalaa uisuus ja joidenkin a ain eks ien aikeaselkoisuus o a mu kis anee A end in as aano oa ja aikeu anee hänen uo an onsa ulki semis a suh eessa mihinkään en uudes aan olemassaole aan aja elupe in eeseen. Muun muassa näis ä syis ä on ollu aikea ali a, mis ä eokses a A end iin u us uminen kanna aisi aloi aa. Tähän ongelmaan Ku Son heime (1928–2005) a joaa a kaisuksi huolima omas i suomenne un ja lähes äysin k i iiki ömän eoksensa Hannah A end : Suu en aja elijan elämä. Son heime seli ää uo annon la euden ja käsi eellisen hajanaisuuden A end in ie oisella py kimyksellä pysyä almiiden muo ien ulkopuolella. Tä ä py kimys ä Son heime kunnioi aa iimeiseen as i, mikä ekee ki jas a paikoin ää immäisen u hau a aa lue a aa. Julkilausu u a oi e ehdä A end in eoksis a lukijalle helpommin lähes y ä iä ei ko inkaan usein o eudu. Tä ä ei ainakaan helpo a Son heime in apa lope aa jokainen analyysi kesken. Useaan o eeseen hän löy ää A end in ki joi uksis a samoja eemoja si ua ia löyhiä muo oiluja, jo ka hän esi ää jonkinlaisena eo ee isena luonnoksena, joka kui enkin juu i luonnosmaisuu ensa uoksi pakenee a kempaa mää i elyä ja a ioin ia. Tois amiseen Son heime o eaa, e ei A end in ainu laa uis a aja us akennelmaa ule angi a minkäänlaiseen käsi eelliseen pakkopai aan, aan se on o e a a sellaisenaan, kaikkine epä a kkuuksineen ja is i ii aisuuksineen, sillä eo iaa on lopul a mahdo on a ymmä ää muu en kuin suh eessa A end in ainu laa uiseen elämään. Ke a oisensa jälkeen ämä mahdollis aa sii ymisen elämäke allises a anekdoo is a eo ee iseen luonnokseen, jos a ede ään seu aa aan elämäke alliseen anekdoo iin ja niin edelleen. Son heime sanoo aluksi esi yksensä selkä angan muodos u an A end in elämäke as a, mu a eos en palau aminen A end in elämään ei kui enkaan onnis u ai an niin ki u omas i kuin Son heime lähes ymis apa edelly äisi. Niinpä hän jou uu ois amiseen palaamaan A end in lapsuus- ja nuo uus uosiin Eu oopassa palau aakseen lukijan mieleen, miksi joku si umennen maini u henkilö on lainaamisen a oinen. Lainaukse o a usein ylisanoja joko A end is a ihmisenä ai ämän ki joi uksis a, ja nii ä pe us ellaan usein sillä, e ä lausuja on joskus ollu A end ille ä keä. Tällaisia henkilöi ä ii ää, sillä A end in suh eellisen a anomaises i alkanu elämä muu ui melko a hain sangen i ah eikkaaksi. HENKILÖKOHTAINEN ON POLIITTISTA Teoksessa käsi ellään ku so ises i A end in lapsuus- ja nuo uus uosia e enkin ämän juu alaisuuden näkökulmas a, mu a ensimmäisen a sinaises i me ki ä än aiheen Son heime in na a ii issa muodos a a opiskelu uode 1924–1926 Ma bu gissa Ma in Heidegge in (1889–1976) ohjauksessa. Ma bu gin uosia leimasi alkujaan ka olises a eologias a kiinnos uneen A end in mielenkiinnon laajeneminen käsi ämään myös iloso ian ja his o ian kysymyksiä sekä suu elle yleisölle as a molempien kuoleman jälkeen paljas unu akkaussuhde Heidegge iin. Na seis a ainakin he kellises i lumou unu ja polii ises i ilmeisen umpisokea Heidegge eki A end iin läh emä ömän aiku uksen. Molempia yhdis i kiinnos us an iikkiin ja koko länsimaisen aja elupe in een näkeminen yh enä suu ena i heenä. Heidegge inhosi e enkin Pla onia ja pi i hänen aja elus aan alkanu a me a yysis ä aja elu apaa uuden ajan ongelmien pe immäisenä syynä. Hän yh yi e simään as auksia palaamalla esisok aa iseen iloso iaan puh aal a pöydäl ä, eli py kimällä lukemaan si ä ilman pla onismin painolas ia. Ken ies hieman yllä äen Heidegge löysi He aklei oksen agmen eis a a kaisuksi maailmanku an mekanisoi umiseen ja siihen lii y ään ie aan umiseen juu i saksalaisen kul uu in, jo a hänelle edus i a e enkin oman inen unous ja e äily Schwa zwaldissa. Ku en A end in myöhemmin analysoima Eichmann myös Heidegge oli ilmeisen älykäs mies, jol a kui enkin un ui puu u an kyky a ioida, kenen kelkkaan milloinkin olisi iisas a hypä ä. Kumpikaan ei myöskään jälkikä een un unu juu i ka u an alin ojaan. Ken ies osin äs ä syys ä Son heime äheksyy ois u as i Heidegge in aiku us a A end iin aja eluun, aikka myön ääkin e ä akkaussuhde ja si ä seu annu elinikäinen ys ä yys oli a A end ille jopa siinä mää in ä kei ä, e ä ämä ei ilmeises i koskaan aa inu Heidegge ia ilille polii ises a seikkailus aan. Niin ai näin, A end in ki joi uksissa joka apauksessa ois uu Heidegge in aja us länsimaisen aja elupe in een kokonais al aises a ongelmallisuudes a. Hänen mukaansa länsimais a his o iaa leimaa poli iikan luon een ymmä äminen aa allisella a alla ää in, mis ä joh uen 1900-lu un o ali a ismeja ei kye y es ämään. Poli iikka ulisi ymmä ää oisin ja yh eiselo aken aa uudella a alla, e ä ule aisuudessa hi mu ekojen iski oi aisiin pi ää mahdollisimman pienenä. A aimia ähän uudenlaiseen aja eluun A end e si Heidegge in apaan an iikis a, joskaan hän ei ollu almis suo al a kädel ä hylkäämään klassis a k eikkalais a aja elua ai pi ämään saksalaisuu a i seisa ona. Suh een lopu ua A end aih oi maisemaa ja pää yi oisen me ki ä än saksalaisen eksis en ialis in, Ka l Jaspe sin (1883–1969) oppilaaksi Heidelbe giin. Myös Jaspe sin ja A end in älille muodos ui elinikäinen ys ä yyssuhde, joka kes i sekä polii ise e ä iloso ise e imielisyyde . Jaspe sin ohjauksessa A end äi eli oh o iksi iloso ias a aiheenaan akkaus Augus inuksen aja elussa. Väi öski ja ei Son heime in mukaan äysin akuu anu Jaspe sia, mu a hän ha ai si sil i opiskelijan poikkeuksellisen lahjakkuuden ja au oi ä ä saamaan ahoi us a dosen in äi öski jalle, jonka aiheeksi A end ali si myös Heidegge ille akkaan saksalaisen oman iikan. Tode uaan e ei yliopis ou a olisi juu alaiselle Saksassa mahdollinen, A end läh i Heidelbe gis ä 1929 ja muu i Be liiniin, missä hän apasi ule an a iomiehensä Gün he S e nin (1902-1992). Näihin aikoihin juu alainen S e n, joka aus ansa sala akseen käy i nimeä Gün he Ande s, ki joi eli omaa dosen in äi öski jaansa ja elä eli yhä oi ei a yliopis ou as a, minkä seu auksena pa iskun a eli useamman uoden kie olaiselämää. S e n iimeis eli ensimmäisen e sion äi öski jas aan Heidelbe gissä, missä hän ja A end asui a Jaspe sin ja ämän aimon luona. Lopul a pa iskun a palasi monen mu kan kau a Be liiniin 1931. Be liinissä A end puoles aan hylkäsi oman iikka-aiheen ja yh yi ki joi amaan uu a u kimus a Rahel Va nhagenis a, salonkia 1800-lu un aih een Be liinissä emännöinees ä juu alaisnaises a. Tu kiessaan ki jas oläh ei ä, A end myös si u oimises i ke äsi juu alais as ais a aineis oa ak i is eille, mikä kiinni i pian Ges apon huomion. Jos ain syys ä häne apau e iin pian angi semisensa jälkeen ja 1933 hän pakeni äi insä kanssa Pa iisiin, jossa hänen ys ä äpii iinsä kuului a S e nin se kku Wal e Benjamin sekä älykkö ja ki jallinen as a annankiiski Raymond A on. A end yh yi yösken elemään jä jes öille, jo ka au oi a juu alaisia muu amaan Pales iinaan. 1936 S e n pakeni anhempiensa kanssa Ame ikkaan ja pape i on A end jäi Pa iisiin. 1937 A end mene i Saksan kansalaisuuden ja e osi S e nis ä. Näihin aikoihin hän apasi i seoppineen en isen kommunis in Hein ich Blüche in (1899–1970), jonka kanssa hän a ioi ui 1940. Pa iskun a pysyi yhdessä Blüche in kuolemaan saakka. A end in dosen in äi öski ja almis ui Pa iisissa kaiken kaaoksen keskellä 1938, joskin se julkais iin ensimmäisen ke an as a liki kaksikymmen ä uo a myöhemmin. Muo oku a Va nhagenis a a josi A end ille mahdollisuuden poh ia hänen omaa suhde aan niin juu alaisuu een kuin myös ympä öi ään yh eiskun aan ja al akul uu iin. His o iallinen Va nhagen a joaa ki joi ajalle lähinnä syyn poh ia sopeu umisen ja ulkopuolisuuden kysymyksiä omape äises ä näkökulmas a. Teoksessa A end yhdis elee his o iallis a spekulaa io a polii isiin ja iloso isiin kysymyksiin a alla, jos a muodos ui A end in a a ame kki. Son heime in mukaan Va nhagenia käsi ele än u kimuksen omalaa uis a luonne a saa a a omal a osal aan seli ää sen e ikoislaa uise syn yolosuh ee . A end ei ollu aiemmin osoi anu juu i minkäänlais a kiinnos us a juu alaisuu a koh aan ja ensimmäinen äi öski jakin käsi eli ka olis a ki kkoisää. Ny polii isen ie oisuuden kas u ja kaikkialla ello a an isemi ismi eki ä juu alaisuudes a kysymyksen, jo a A end ei oinu enää si uu aa. Toukokuussa 1940 sekä A end e ä Blüche angi iin saksalaisina ja sijoi e iin lei eille, A end Gu siin ja Blüche Ve ne iin. Saksan miehi e yä Ranskan A end in onnis ui käy ää sekaannus a hy äkseen ja läh eä lei il ä ekais ujen pape ien u in. Blüche in lei i e akuoi iin saksalais en lähes yessä ja hänen onnis ui pae a ankien ma ssil a. Pa iskun a apasi enemmän ai ähemmän sa umal a Mon aubanissa, jos a oli muodos unu ka ku eiden epä i allinen koh auspaikka. Ex-puoliso S e nin sekä lukuisia ihmisiä Ranskas a pakenemaan au aneiden ame ikkalais en Va ian F yn ja Hi am Binghamin a ulla A end in, Blüche in ja A end in äidin onnis ui ma kus aa Ma seillen ja Lissabonin kau a New Yo kiin oukokuussa 1941, hieman ennen kuin F y ja Bingham syyskuussa jou ui a lope amaan ope aa ionsa. AMERIIKAN RAITILLA Yhdys alloissa A end ja Blüche pää yi ä lopul a yliopis omaailmaan. A end ope i e ilaisissa mää äaikaisissa i oissa useissa yliopis oissa, jois a ä keimmiksi muodos ui a New Yo kissa sijai se a Columbia ja New School. Myös puhujana a os e u ja laajal i lukenu Blüche , jolla ei ollu nimeksikään muodollis a koulu us a, pää yi ilmeisen pide yksi iloso ian p o esso iksi Ba d Collegeen, joka si emmin myönsi hänelle kunnia oh o in a on. Elinaikanaan hän julkaisi ainoas aan muu aman ki jallisuusa ion ja jäämis ös äkin on julkais u ainoas aan A end ille ki joi e uja ki jei ä. Ba d Collegen e kkosi uilla on kuunnel a issa joi ain Blüche in maineikkai a luen oja, joissa hän ka healla äänellä ja uke alla saksalaisaksen illa esi elee ulkin ojaan länsimaisen ja aasialaisen aja elun klassikois a. Luen ojen ja samal a si us ol a löy y ien muis oki joi us en pe us eella Blüche in aja elu ei ollu yh ään A end in aja elua sys emaa isempaa. Blüche in aiku ukses a A end in aja eluun on ki joi e u jonkin e an. Sel ää on, e ä molempia kiinnos i a an iikin aja elija , joiden he koki a ole an nykypäi än ilmiöiden ja eo ioiden aus alla, aikka aiku ussuh een luonne onkin monel a osin epäsel ä. Selkeimmin A end a kas elee an iikin ja nykypäi än suhde a eoksessaan Vi a ac i a (1958), jossa hän py kii sel i ämään länsimaisen ihmiskäsi yksen aus oja ja suhde a ymmä ykseemme poli iikan luon ees a. A end in pää eoksena oi anee pi ää laajaa ki jaa To ali a ismin syn y (1951), jonka a oi eena on sel i ää kansallissosialismia ja kommunismia yhdis ä ää logiikkaa. Toisin kuin al aosa aikalais eo ee ikois a, A end ei nähny kansallissosialismia ja kommunismia ois ensa as akoh ina, aan hänelle molemma edus i a kokonais al ais a maailmanseli ys ä, joka py ki alis amaan polii isen oiminnan, eli pyy eis ä apaan olemisen, jä jes elmän edus aman logiikan pal elukseen. Nykyään A end unne aneen pa hai en aja ukses a pahuuden a kipäi äisyydes ä. Tämä aja uksen hän muo oili Adol Eichmannin oikeudenkäynnin iimoil a ki joi e uissa esseissä, jo ka myöhemmin koo iin ki jaksi Eichmann Je usalemissa (1963). Teos aiheu i ennal a-a aama oman kohun ja nos i ki joi ajansa lähes yhdessä yössä suu en yleisön ie oisuu een. A end in ulkin a Eichmannis a mi äänsanoma omana kon o i o ana ja unnollisena pe heenisänä uomi iin suo al a kädel ä ha haoppiseksi. Vallalla olleen näkemyksen mukaan holokaus in keskeis en a kki eh ien ja oimeenpanijoiden mo ii ina oli pahuus i sensä uoksi. Eichmannin pahuuden oli yksinke aises i ol a a jo ain käsi ysky yn yli ä ää ja epäinhimillis ä ai muu en holokaus i olisi kaiken jä jen mukaan oinu olla es e ä issä. Näin aja eli myös Je usalemiin ma kus anu A end , joka odo i koh aa ansa ähin äänkin jonkinlaisen ilmes yski jan pedon. Lasikopissa hikoile a a jen ha maa i kamies Eichmann oli hänelle suunna on pe ymys. Inhimillisyyden aja yli ä äs ä pahuudes a ei näkyny jälkeäkään. Syy e yn suu in syn i oli A end in mukaan äydellinen ky y ömyys aja eluun. Ei ii äny , e ä Eichmann ei ymmä äny ekojensa seu auksia. Ennemminkin aiku i sil ä, e ei ekojen a ioin i edes koskaan juolah anu hänen mieleensä. Kun Eichmann sanoi ain nouda aneensa ylempiensä käskyjä, hän odella a koi i si ä. Hän ei ie ä äs i koskaan kyseenalais anu ylempiensä auk o i ee ia ai ilmeises i sen kummemmin poh inu käskyjen sisäl öä. Hän yksinke aises i eki kaiken, mi ä muu hänel ä odo i a , ai an ku en unnollisen pikkupo a illisen pape inpyö i äjän kuuluukin. Eichmann-analyysiin ii is yy jo ain olennais a A end in aja elus a. Oikeudenkäyn iä ja holokaus ia käsi ele ä ki joi ukse o a laajoja essei ä, joissa yhdis y ä polii inen jou nalismi, ko kealen oinen iloso inen spekuloin i ja ylipäänsä y i ys ymmä ää 1900-lukua mää i ä ien o ali a ismien syi ä ja seu auksia. Eichmann-ki ja on sikäli A end ille yypillinen, e ä se ei edus a mi ään ie yä ie eenalaa ja sii ä syys ä yleisölle on usein jääny epäsel äksi, millä k i ee eillä si ä ulisi a ioida. Muissakin eoksissa A end in abs ak i pohdinna ain ha oin nouda a a mi ään akiin unu a iloso is a ai polii ikan eo ian pii issä esiin y ää esi ys apaa. Toisaal a hänen his o iallise analyysinsä ain ha oin ii aa a ensisijaisiin läh eisiin eikä hän hyödynnä minkäänlais a his o ia ie eellis ä me odia. Kysy äessä A end kielsi ole ansa iloso i ja mää i eli i sensä poli iikan eo ee ikoksi, mu a kiel äy yi nimeämäs ä mi ään polii is a ai polii isen eo ian suun aus a, jonka pii iin hän olisi kokenu kuulu ansa. SUOMENNOKSESTA Yhdys al oihin ase u uaan A end ki joi i lähinnä englanniksi. Mone k ii iko o a kiinni änee huomio a hänen omalaa uiseen ki joi us yyliinsä, joka on ähin äänkin osi ain seu aus a sii ä, e ä hän oppi englannin as a aikuisiällä. A end in aja uksenjuoksu on mones i aikeaa, muun muassa edellä esi ellyis ä syis ä, eikä sanojen a anomaises a poikkea a käy ö ainakaan helpo a ymmä ämis ä. Son heime lainaa jonkin e an A end ia, mu a usein hänen ii aa eos en saksannoksiin e enkin silloin, kun käännöksis ä as asi A end i se. Ki jan suomen aja Maija Pie ikäinen on ilmeises i kään äny si aa i suo aan Son heime in eks is ä sen sijaan, e ä olisi hyödyn äny aiempia suomennoksia ai englanninkielisiä eks ejä. Ki ja on kau aal aan kielensä osal a iimeis elemä ömän oloinen, mu a si aa ien käännökse o a monessa kohdin poikkeuksellisen epäsel iä. Esime kis ä käyköö ämä usein si ee a u kappale To ali a ismin synnys ä: ”Massa ei ä suos u unnus amaan juu i sa unnaisuu a, joka on kaiken odellisuuden yksi ainesosa. Ideologia ule a ä ä kiel äy ymis ä as aan siinä mielessä, e ä ne muun a a kaikki osiasia ennal a mää ä yjen lainalaisuuksien esime kki apauksiksi ja eliminoi a kaiken sa uman a aisuuden ole aen niiden edus a an kaikki yksi yiskohda käsi ä ää kaikki al iu a. Tämä asenne, joka me ki see pakoa odellisuudes a ku i elmiin, apah umas a äl ämä ömään apah umien kulkuun, on kaiken joukkop opagandan edelly ys.” (67) Useammankaan lukuke an jälkeen en oi sanoa ymmä ä äni, mi ä ässä oikein y i e ään sanoa. U eliaana e sin saman kohdan englanninkielises ä e-ki jas a. Siinä eks i kuuluu näin: “Wha he masses e use o ecognize is he o ui ousness ha pe ades eali y. They a e p edisposed o all ideologies because hey explain ac s as me e examples o laws and elimina e coincidences by in en ing an all- emb acing omnipo ence which is supposed o be a he oo o e e y acciden . To ali a ian p opaganda h i es on his escape om eali y in o ic ion, om coincidence in o consis ency.” Teks i on huoma a as i suomennos a selkeämpi. Nähdäkseni A end in mukaan ideologia oimi a hieman samaan apaan kuin salalii o eo ia : ne a joa a seli yksen, jonka a ulla kaikki epä a muus ekijä oidaan näennäises i pois aa yksilöiden kokemuspii is ä. Ne luo a alheellis a u allisuuden unne a esi ämällä, e ä niin hy is ä kuin pahois a sa umuksis a on aina lopul a as uussa joku, joka oidaan lai aa ilille eois aan ja aih aa meille pa emman elämän jä jes ä ään oimijaan. P opaganda e oaa ihmisiin, koska se a joaa ymmä e ä än kokonaisku an maailmas a ja an aa yksi äisille, kon ingen eille, apah umille me ki yksen. A end in eo ia o a kiinnos a ia ja esime kiksi ideologioihin ja ihmisoikeuksiin lii y ä pohdinna , ikä ä kyllä, edelleen ajankoh aisia. Siksi odo in Son heime in yleis ajuisel a esi elyl ä A end is a ihmisenä ja aja elijana ken ies u hankin paljon, sillä Hannah A end : Suu en aja elijan elämä osoi au ui melkoiseksi pe ymykseksi. Teoksen iimeis elemä ömäl ä aiku a a akenne, Son heime in u hau a an pin apuolinen ja alikoi a suh au uminen A end in eo ioihin sekä kieliasun puu ee pako a a o eamaan, e ä ieläkään ei ole saa a illa usko a aa suomenkielis ä yleisesi ys ä A end is a ai ämän aja elus a. Toi okaamme e ä ilanne ko jaan uu mi ä pikimmi en. Ku Son heime : Hannah A end : Suu en aja elijan elämä. Suom. Maija Pie ikäinen. In o, 2019. Ma kku Ni alainen asuu Pon yclunissa ja yösken elee Ca di in yliopis on ki jas ossa. Jy äskylän yliopis oon ehdyssä iloso ian äi öski jassa Ni alainen käsi eli Theodo W. Ado non iloso ian suhde a agediaan. A end in ki joi uksia suomeksi Eichmann Je usalemissa: Rapo i pahuuden a kipäi äisyydes ä. Suom. Jouni Tilli ja An e o Holmila. Docendo, 2016. Neljä essee ä. Suom. Lau i Siisiäinen. niin & näin, 4/2000, 6-11 (h ps://www.ne n. i/node/1927). To ali a ismin syn y. Suom. Ma i Kinnunen. Vas apaino, 2013. Vi a ac i a: Ihmisenä olemisen ehdo . Suom. Rii a Oi inen ja yö yhmä. Vas apaino, 2002. Mui a läh ei ä A end LOGOS-ensyklopediassa: h ps:// iloso ia. i/node/6539 Blüche A chi e: h p://www.ba d.edu/blueche