Johdanto : kestävä kulttuurisuunnittelu

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Johdan o : kes ä ä kul uu isuunni elu © Ki joi aja 2024 Published e sion Kumpulainen, Kaisu; Koskinen-Koi is o, Ee ika Kumpulainen, K., & Koskinen-Koi is o, E. (2024). Johdan o : kes ä ä kul uu isuunni elu. In E. Koskinen-Koi is o, & K. Kumpulainen (Eds.), Kes ä ä kul uu isuunni elu (pp. 5-16). Jy äskylän yliopis o. Sophi, 155. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9870-7 2024 5 Johdan o: Kes ä ä kul uu isuunni elu Kaisu Kumpulainen ja Ee ika Koskinen-Koi is o Kes ä yys näkökulmana kul uu isuunni eluun Kul uu isuunni elu (cul u al planning) on iime uosina ah is a- nu suosio aan mene elmänä lisä ä asukkaiden osallisuu a e i yi- ses i kaupunkien kehi ämisessä. Kul uu isuunni elun suosion aus alla on sek o ihallinnon ja ylhääl ä alaspäin oimi an ohjauksen kykene- mä ömyys as a a globaaleihin haas eisiin (Häy ynen 2017, 7–8). Kes- ä ä kehi ys ja yh eiskunnan kes ä yysmu oksen edis äminen on näis ä haas eis a suu in, ja sen o eu aminen edelly ää kokonais al aisia muu- oksia kaupunkien, alueiden ja maaseu uyh eisöjen aken eissa ja käy- ännöissä. Kes ä ä kehi ys ja kes ä yysmu oksen o eu aminen paikallisella asolla ja ihmis en a jessa edelly ää kansalais en osallis umis a (McPhea - son e al. 2021). Kaupunki- ja aluesuunni elun kaa amaisuus ja lain sanelema jä jes ys ei ä useinkaan salli yh eisöis ä läh e ää i seohjau u aa muu os a (Häy ynen 2017, 8). Vaikka laissa on jo uosikymmen en ajan edelly e y yh eisöjen kuulemis a, on kaa oi uksen käy ännöissä ollu pi - kään kyse kui enkin enemmän iedo amises a kuin kahdensuun aises a 6 uo o aiku ukses a (ks. esim. Pel onen, Tuomisaa i & Kanninen 2008; Kanninen & Backlund 2017; Kahila-Tani & Ky ä 2017). Uude aiku - amisen kana a ku en sosiaalinen media, jo ka mahdollis a a asukkai- den yh eisen keskus elun ja ma alankynnyksen oiminnan, o a lisännee mahdollisuuksia osallis a ille mene elmille kaupunkien ja alueiden suun- ni elussa ja kehi ämisessä (esim. Lapin ie 2017). Suomen kes ä yyspaneeli on mää i elly kuusi polkua e äs ykseksi kes- ä yysmu oksen ekemisessä (Kes ä yyspaneeli 2020). Julkaisun mukaan kes ä yydes ä ulee uusi no maali yksilöiden ja yh eisöjen a jessa, ja kes- ä iä a kaisuja koske an suunni elun pi ää pohjau ua iedon lisäksi yh eis oimin aan. Lisäksi pe äänkuulu e aan a e a kansalais en keski- näiselle luo amukselle ja uusien, kes ä ämpien a jen u iinien kehi e- lyyn ja kokeilemiseen. Muu os a koh i kes ä ämpää a kea ei oi ehdä käsky ämällä ylhääl ä alaspäin, aan yksilöiden ja yh eisöjen äy yy olla mo i oi unei a muu amaan elämäänsä. Ak ii isen oimijuuden ah- is aminen, al au aminen, on myös kul uu isuunni elun kan a ana pe iaa eena (Häy ynen 2017, 21). Asukkaa ja yh eisö o a oman asuin- alueensa asian un ijoi a ja heidän näkemyksiään ja oimijuu aan äy yy kunnioi aa. Ympä is öongelmien a kaiseminen aa ii sek o i ajoja yli ä ää yh eis yö ä ja kansalaisyh eiskunnan näky ää oolia (I ä-Suomen yli- opis o 2021). Sek o ien älisyys onkin osallis umisen ohella oinen kul uu isuunni elun olennainen ulo u uus, eikä se ajaudu pelkäs ään kul uu isek o in oimin aken äksi (Häy ynen 2017, 8, 11). Paikallisia suunni elup osesseja o eu e aan usein kunnissa, joissa on akiin unee yönjao ja oimin aken ä . Kul uu isuunni elu haas aakin e i yises i kunnallisia ja alueellisia i anhal ijoi a yh eiseen sek o i aja yli ä ään oimin aan ja uo siihen mukaan mui a alueellisia ja paikallisia oimijoi a julkisen lisäksi kolmannel a sek o il a. Kes ä än kul uu isuunni elun a oi eena ei ole pelkäs ään lisä ä yksilöiden ja yh eisöjen osallis umis a kaupunkien, alueiden ja yh eis- kun ien kehi ämiseen, aan edis ää kul uu isuunni elun a ulla kes ä- ää kehi ys ä paikallisella asolla. Kes ä ä kul uu isuunni elu oidaan aja ella suppeas i sellaiseksi kul uu isuunni eluksi, jolla py i ään kehi - ämään ja edis ämään ekologisempia paikallisia a kaisuja. Laajemmin mää i el ynä se a koi aa, e ä yksilöjen ja yh eisöjen osallisuuden ja osal- 7 lis umisen lisääminen ah is aa jo i sessään paikallis a kes ä yy ä. Täl- löin ko os u a kes ä än kehi yksen ekologisen näkökulman lisäksi sosi- aalinen ja kul uu inen ulo u uus. Sosiaalisessa ja kul uu isessa kes ä yydessä ko os e aan hy in oinnin akaamis a sekä nykyisille e ä ule ille sukupol ille. Ekologis a kes ä yy- den saa u amisen kannal a on keskeis ä, e ä kaikki kansalaise koke a kes ä yysmu oksen a keensa aiku a a muu okse yh eiskunnallises i hy äksy ä inä. Tämä aas edelly ää ii ä än aloudellisen oimeen ulon (kes ä yyden aloudellinen ulo u uus) akaamis a kaikille sekä lisäksi kansalais en pe ushy in oinnis a ja asa-a os a huoleh imis a. (Ympä- is öminis e iö, n.d.) Kes ä än kul uu isuunni elun a oi eena on asukkaiden ja yh ei- söjen osallis uminen sekä oimijuuden ja hy in oinnin ah is aminen. Tämän eoksen eks i käsi ele ä kes ä än kul uu isuunni elun läh- ökoh ia: osallis umis a, sen mahdollis a ia mene elmiä sekä yh eiseen hy ään äh ää ää jae ua asian un ijuu a. Niissä pu eudu aan myös kes- ä än suunni elun ja yh eisen oiminnan haas eisiin. Koska kul uu i- suunni elua o eu e aan e ilais en hankkeiden oimes a, sen uo ama hy ä käy än ee ei ä äl ämä ä sii y paikallis en oimijoiden käy - öön, eikä si ä pys y ä o eu amaan pi käjän eises i. Osallis umisen me ki ys kes ä än kul uu isuunni elun läh ökoh ana Ki jan ensimmäisessä osiossa käsi ellään kul uu isuunni elun pe us a- ia näkökulmia ja mää i elyjä. Lisäksi keskus ellaan osallisuudes a, ai- ees a ja kul uu is a, digiosallisuudes a ja yh eiskehi ämises ä, kes ä- äs ä kehi ykses ä sekä yh eisöis ä ja osallis umisen es eis ä. Kansalais en osallis uminen ja osallisuus edis ä ä kes ä ää kehi ys ä lisäämällä hy in- oin ia sekä ähen ämällä e ia oisuuden ja sy jäy ymisen kokemuksia (Me iluo o & Li manen, 2019). Kul uu isuunni elussa puhu aan pai- kallisis a kul uu isis a oima a ois a ai esu sseis a (cul u al esou ces) (Duxbu y e al. 2015; Häy ynen 2017, 18–19; Ho i 2021, 32–34). Kul - uu ise esu ssi ii aa a käsi eenä kul uu in laajaan mää i elmään, jossa kul uu i nähdään laajemmin kuin pelkäs ään kul uu i- ai 8 aide oimin ana (Me ce 2006, 8; S e enson, 2014; Ho i 2021). Kaupunkien ja alueiden näkeminen kul uu isina ilmiöinä ko os aa niiden dynaamis a ja moninais a luonne a (Häy ynen 2017, 8). Pia Ho i esi elee a ikkelissaan Kul uu i- ja aideläh öisyydellä osal- lis umis a ja osallisuu a kul uu isuunni elup osessiin, mis ä kul uu i- suunni elu on läh eny liikkeelle, millaisiin pe iaa eisiin se pohjau- uu, ja mi en se on kehi yny maailmalla ja Suomessa. Hän pu eu uu osallis umisen ja osallisuuden eemoihin, jo ka näky ä ylhääl ä alaspäin ( op-down) ja alhaal a ylöspäin (bo om-up) suun au u issa suunni elu- a oissa. Ho i a kas elee osallis umisen mahdollisuuksia osallis umisen po aiden (ladde s o ci izen pa icipa ion, A ns ein 1969) kau a. Hän poh ii myös, millainen ooli ai eella ja ai eilijoilla on ollu kul uu i- suunni elussa. Digi aalisuudella on ollu iime aikoina me ki ä ä ooli kansalaisosal- lisuuden edis ämisessä, sillä se oi mahdollis aa osallis umisen keskus e- luihin ja pää öksen ekoon paikas a iippuma a. Näin ollen digi aalisuus ukee myös ekologisuu a, kun kansalais en ei osallis uakseen aina a - i se liikkua ja ie yjen esu ssien käy öä oidaan ehos aa lisä en esi- me kiksi a oi e a uu a. Pa haimmillaan digi aalise alus a oi a myös ukea yh eisöllisyy ä ja uo o aiku us a. Toisaal a alus ojen anonyymius oi myös uokkia kon lik eja ja pola isaa io a, ja digi aalis en so ellus en käy öön lii yy myös monimu kaisia kysymyksiä saa u e a uudes a ja e ia oisuudes a. A ikkelissaan Digiosallis uminen kul uu isuunni elun läh ökoh ana Rii a Hänninen, Lau a Pajula, Vii i Ko pela ja Joonas Ka - hinen a kas ele a digiosallis umisen e i puolia ja ulo u uuksia sekä e i- yises i siihen lii y iä haas ei a. Ku en digi alisaa ioon, myös kaupunkien ekologisiin kehi ys a oi - eisiin sisäl yy monimu kaisia yh älöi ä. An i Wallin, Pauliina Leh o- nen, Ja kko Salminen, Kaisa Hynynen, ja Liisa Häikiö poh i a eko- logisuuden edis ämiseen lii y iä sosiaalisia kysymyksiä a ikkelissaan Ekososiaalinen osallisuus kul uu isuunni elussa. Ongelmallis a on, e ä kaupunkien kehi ämisohjelma o a useimmi en ah as i polii is-hal- linnollises i mää i el yjä, ja kehi äminen suun au uu ylhääl ä-alas eli hallinnos a kaupunki ilaan ja kansalaisiin. Kes ä yy ä edis e ään alous- kas un ehdoilla, eikä ällainen kaupunkikehi ys useinkaan akennu aluei- den ja yh eisöjen his o ian, kul uu in ja aiempien oimin ojen ympä ille. 9 A ikkelissa a kas ellaan ekososiaalis a osallisuu a Tampe eelle sijoi u- issa lähiöissä kysyen, mi en asukkaa koke a osallisuu a lähiympä is- öönsä, mi en lähiyh eisö aiku aa kes ä ien käy än öjen edis ämiseen, ja mi en asukkaa osallis u a kes ä än kaupungin kehi ämiseen. Kul uu isuunni elun läh ökoh ana on paikallis en kul uu is en esu ssien huomioiminen kaupunkien ja alueiden suunni elussa. Kaisu Kumpulainen, Me i Luonila, Olli Ruokolainen, Aino Leppänen ja Ee ika Koskinen-Koi is o a kas ele a a ikkelissaan Kul uu ise esu s- si ja yh eisölliseen oimin aan osallis umisen es ee lähiöiden kul uu isia esu sseja yh eisölliseen oimin aan osallis umisen kau a. E i yisenä kiinnos uksen koh eena o a paikalliseen oimin aan osallis umisen es ee , joiden unnis aminen ja loi en aminen on ä keää, jos halu aan lisä ä kansalais en osallis umis a ja aiku amis a asuinalueensa kehi ä- miseen. Yh eisölliseen oimin aan osallis umisessa on e ilaisia aloudelli- sia, hallinnollisia, sosiaalisia ja men aalisia es ei ä, mu a koska ihmis en kokemukse esime kiksi u allisuudes a o a e i äin yksilöllisiä, yh e- näisen ku an muodos aminen on haas a aa. Seu aa assa osiossa pu eu- du aankin kul uu ika oi uksen käy än öön ja asukkaiden kokemus en ja niille aken u an iedon a oi amisen keinoihin. Kul uu ika oi uksen mene elmiä ja lähes ymis apoja A ikkelikokoelman oisessa osiossa käsi ellään ko os uneemmin kul - uu isuunni eluhankkeiden käy ännön o eu amis a, ka oi uksen mene elmiä ja niiden a oi ei a. A ikkeleissa pohdi aan e i yises i paikkasidonnaisen iedon uo an oa ja yh eisön näkökulmaa. Kul uu- isuunni elussa kaupungi , aluee ja yh eisö nähdään monimuo oisina ja dynaamisina ympä is öinä (Häy ynen 2017, 15–16). Vaikka kul uu- isuunni elu kohdis e aan ie ylle alueelle, ei paikkaa ymmä e ä s aa i- sena, aan a oimena ja moninaisena koh aamispaikkana (em ., 16). Kul uu isuunni elup osessi alkaa yleensä kul uu ika oi uksella (cul u al mapping), jossa koo aan ie oa paikallis en yh eisöjen kul uu- isis a esu sseis a ja suh eis a lähiympä is öön (Duxbu y e al. 2015; Häy ynen, 2017, 18–19). Maunu Häy ynen ja Ilona Hankonen kysy- ä a ikkelissaan Kaupunkiluon o läh ökoh ana ans o ma ii iselle kul - 10 uu isuunni elulle: Yh eisöllinen kokemus ie o Po in Va ou injuo an annois a, mi en kul uu isuunni elua oisi päi i ää ja ulo aa käsi e- lemään myös kaupunkiluon oa. Luon oulo u uuden mukaan o ami- nen osaksi kaupunkikul uu in ja elämän a an a kas elua mahdollis aisi heidän mukaansa kes ä än muu oksen (sus ainabili y ans o ma ion) pai- kallis en ulo u uuksien ymmä ämisen. Kul uu ika oi uksen uo ama kokemuksellinen paikka ie o on ällöin a ainasemassa. Kokemuksellis a paikka ie oa oidaan uo aa ka apohjais en mene- elmien lisäksi myös ai een ja luo ien mene elmien keinoin. Useassa lähi- aikoina o eu e ussa suomalaisissa kul uu isuunni eluhankkeessa onkin so elle u e ilaisia aideläh öisiä mene elmiä. Lau a Seesme i ja Ka ina Vi anen esi ele ä a ikkelissaan “Paljon on oihunu äällä.” Taideläh- öisyys ja paikka ie o osallis amisen mene elminä Po in Pihla an mene e y- jen paikkojen ka oi amisessa yh eisö aideak i i ee ien uo amaa koke- muksellis a paikka ie oa. Niiden a ulla uli esille jae ua unnepe äis ä ja kokemuksellis a ie oa, joka oi iin uoda myös muiden kuin ak i i ee - iin osallis uneiden asukkaiden ulo u ille ja ah is aa näin posi ii is a kuulumisen unne a ja paikallis a iden i ee iä. Kul uu ika oi uksen mene elmänä oidaan so el aa muis i ie o u - kimus a, joka on myös keino uoda näky äksi paikallis a ie oa ja yh ei- sön omaa ymmä ys ä his o ias aan. A ikkelissaan Yh eisöllinen muis i ja paikallinen ie o Ou i Finge oos ja Riina Haanpää a aa a yh eisö- läh öisen muis i ie o u kimuksen läh ökoh ia ja yh eisöllisen muis in me ki ys ä kahdessa e i paikkoihin sijoi u assa muis i ie ohankkeessa, jo ka on o eu e u yh eis yössä opiskelijoiden kanssa Jy äskylän yliopis- on Kul uu i ja yh eisö muu u assa maailmassa (KUMU) - u kin o- ohjelman sekä Tu un yliopis on Po in kampuksen Kul uu ipe innön ja maiseman u kimuksen yksikön kanssa. Ki joi aja ko os a a , e ä yh ei- söläh öisen muis i ie o u kimuksen o eu aminen aa ii si ou umis a ja ak ii is a osallis umis a molemmil a osapuolil a, sekä u kijoil a e ä pai- kallisen yh eisön jäsenil ä. Paikallisille osallis ujille yh eis yön ydin on siinä, e ä yh eisöllise muis i ie op ojek i uo a esiin sen, mi ä he i se pi ä ä ä keänä, kiinnos a ana ja muis amisen a oisena. Mones i kul uu ika oi us on luon eel aan monimene elmäis ä, ja e i mene elmien a ulla saadaan esille monike oksisuu a ja moniääni- syy ä (ks. Seesme i 2022). Tämän a ikkelikokoelman aus alla ole an 11 lähiö u kimushankkeen kul uu ika oi uksen aihei a esi ellään Ee ika Koskinen-Koi is on, Olli Ruokolaisen, Aino Leppäsen, Me i Luonilan, Sanna Ojalammin ja Kaisu Kumpulaisen a ikkelissa Monimene elmäi- nen kul uu ika oi us lähiö u kimuksessa, jossa a kas ellaan e i mene el- mien käy ännön o eu us a ja niiden uo aman iedon yh eenso i a- mis a. A ikkelissa ku a aan aineis on uo amisen e i aihei a ja apoja sekä pohdi aan, mi en e i mene elmien kau a saa u ie o oi a äyden- ää oisiaan ja mi en niiden uo ama ie o pal elee kes ä ää kul uu i- suunni elua. Monimuo ois u a asian un ijuus kul uu isuunni elussa Ki jan kolmas osio pu eu uu u kijan ja ken än yh eiseen iedon uo an- oon, u kijan ooliin ja oimijuu een sekä kul uu isuunni elup osessin yh eydes ä al aan ja laajempiin yh eiskunnallisiin kysymyksiin. Maunu Häy ynen (2017, 14) ko os aa kul uu isuunni elun sijoi u an usein u kimuksen ja suunni elun ajapinnalle. Kul uu ika oi us on läh ö- koh aises i u kimuspe us eis a, mu a samalla siihen sisäl yy ule aisuus- ja kehi ämiso ien aa io. Koska kul uu ika oi us a eke ä u kija ja kehi äjä oimi a yhdessä yh eisön kanssa sen ule aisuuden hy äksi, ei u kimus py i neu aaliu een, aan se oidaan o eu aa esime kiksi oimin a u kimuksena, joka äh ää posi ii iseen muu okseen (Toikko & Ran anen 2009, 29–30). Kul uu isuunni elua py i ään o eu amaan asukkaiden, paikallisyh- eisön keskeis en oimijoiden ja paikallishallinnon yh eisenä p osessina eli yh eiskehi ämisenä (ks. Häy ynen 2017, 21; Kalliomäki & Vahlo 2017, 107–109). Sen yleisinä a oi eina o a e ilais en sidos yhmien hyödyn äminen suunni elussa ja kehi ämisessä, a jen ongelmien un- nis aminen, asian un ijoiden iedon ja kokemus iedon yhdis äminen ja as uullinen oimin a. (Kalliomäki & Vahlo 2017, 107–109.) Yh eiske- hi ämisen näkökulma nos aa pin aan e i oimijoiden ooli ja in essi , mukaan lukien kul uu isuunni elua so el a ien u kimus- ja kehi ä- mishankkeiden o eu ajien oma ooli ja si oumukse (ks. Kalliomäki & Vahlo 2017, 130–132). Toimin a u kimus ja yh eiskehi äminen uo a a yh eises i aken u- aa ie oa ja edelly ä ä uudenlais a suh au umis a ie ämiseen ja asian- 12 un ijuu een. Kul uu ika oi us a oidaan o eu aa esime kiksi kans- sa u kijuu ena, jossa iedon ke ääjinä ja uo ajina oimi a a allise kansalaise . Pasi Mäenpää, Hen ie a G önlund ja Jana Tu k esi ele ä a ikkelissaan Kanssa u kimus a kokeilemassa: I ä-Helsingin iäkkää ko o- naoloissa pandemia-aikana o eu e ua kanssa u kimushanke a, jossa a kas el iin I ä-Helsingissä asu ien yksinäis en ja iäkkäiden ihmis en kokemuksia a jes aan ko ona ilan eessa. Haas a elijoina oimi a naa- pu uuspii ien apaaeh oise , jo ka apasi a yksinäisiä ja e is yksessä ole ia ikäihmisiä. Kanssa u kimuskokeilu onnis ui sikäli, e ä u kija sai a ek y oi ua apaaeh oisia, jo ka oli a poikkeus ilan een johdos a e i äin mo i oi unei a eh ä ään. Haas a el a ien a oi amisessa me - ki ä iä oli a yh eisöissä ennal a u u äli äjä eli yhdyskun a yön e- kijä . Ki joi aja kui enkin myön ä ä , e ä monipo ainen p osessi jä i u kija äis ämä ä e äiseksi, mikä puoles aan aiku aa heidän mahdol- lisuuksiinsa ulki a uo e ua aineis oa. He kui enkin kannus a a pai- kallis en asukkaiden a pei a u ki ia kokeilemaan kanssa u kijuu a mene elmänä, koska sillä on selkeäs i oimaannu a ia aiku uksia. Joskus kul uu isuunni eluhankkeen läh e ä asukasak ii eina oi- mi is a u kijois a ku en Minni Haanpään, Ma ia Hakka aisen ja Anu Ha ju-Myllyahon a ikkelissa A jen u opia? Asukasak i ismin kollek ii- is a au oe nog a iaa, joka käsi elee Ro aniemen Ko kalo aa an kau- punginosassa asu ien u kijoiden omia kokemuksia asukasak i ismis a ja sen uo amas a osallisuudes a. Teks issään ki joi aja poh i a omaa ie- ope us ais a osaamis aan ja asian un ijan ooliaan sekä uo o aiku us- aan yh ääl ä kaupungin i anhal ijoiden ja oisaal a muiden asukkaiden kanssa. He analysoi a myös oimin ansa sosio-ma e iaalis a ja a ek ii- is a ulo u uu a: kaupunginosaan lii y ien muis ojen ja kuulumisen un een näky äksi ekeminen kaupunginosakie os en ja Ko kalo aa aan lii y ien uo eiden kau a on ollu oimau a aa pai si sekä ak i is i u - kijoille e ä muille asukkaille. Muu okse iedon luon eessa ja e ilaise asian un ijuuden ulo u uu- de o a olennainen osa kes ä yyden edis ämis ä. Ma i Ka ilakoski ja Kaisu Kumpulainen a kas ele a a ikkelissaan Monimuo ois u a ie- eellinen asian un ijuus – u kija kehi ämisen ken ällä ja yh eiskunnalli- sena aiku ajana monimuo ois u aa asian un ijuu a sekä u kijan oolia kehi ämisen ken ällä ja yh eiskunnallisena aiku ajana. Ki joi aja o a oiminee monenlaisissa maaseudun kehi ämiseen lii y issä asian un i-