scieee Open visual document viewer

Avoimella keskustelulla ja yhteistyöllä kohti kansainvälisten maisteriohjelmien laadukasta opetusta

Konttinen, Miia

Full text

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a © Kieli e kos o ja ki joi aja, 2018 Kon inen, Miia Kon inen, M. (2018). A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 9(7). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella- keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais e iohjelmien-laadukas a-ope us a 2018 14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 1/6 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a Tuo e äi öski ja u kimukseni (Kon inen, 2018) uo esille kansain älis en mais e iohjelmien opiskelijoiden opin opolkujen ja u anäkymien al a an ki jon ja sen ää ipää . Toisille k -mais e iohjelma on hedelmällinen ponnahduslau a koh i kansain älis ä u aa, oisille puoles aan kompas uski i, kun almis uminen ii äs yy jopa uosilla ja suomalaisen yöelämän o e ei ä unnu aukea an. Tu kimukseni mukaan opiskelijoiden ies in ä- ja kieliosaaminen, ku en aka eemisen englannin aido sekä mahdollinen suomen kielen ai o, o a suu essa oolissa opiskelumenes yksen ja ule an u an kannal a. Julkais u: 13. joulukuu a 2018 | Ki joi anu : Miia Kon inen Kansain älise , pääasiassa siis englanninkielise , mais e iohjelma o a säännöllises i näkynee Suomen al a i amediassa iime uosina. Esime kiksi ohjelmien aloudellise näkökulma , ku en niiden kanna a uus suomalaisille ko keakouluille ja syksyllä 2017 ullee lukukausimaksu EU:n ja ETA:n ulkopuolel a ule ille opiskelijoille, o a näkynee o sikoissa. Myös ulkomaalais en opiskelijoiden aikeude pääs ä suomalaiseen yöelämään o a puhu u anee paljon, ja ähän lii yen keskus eluun on noussu osaa ien asian un ijoiden ” uo o” ulkomaille, kun Suomes a ei ahdo löy yä koulu us a as aa aa yö ä. Kaikkea ä ä ä i ää useiden suomalais en ko keakoulujen sekä muu amien koulu us iennin s a up-y i ys en suunni elma en is ä suu empien kansain älis en opiskelijamassojen houku elus a Suomeen. Al bach ja Knigh in (2007: 303) mukaan ma kkina o a maailmanlaajuises i suu e , sillä heidän a ionsa mukaan jopa 15 miljoonaa opiskelijaa ulee opiskelemaan ulkomailla uo een 2025 mennessä. Toisaal a kilpailu opiskelijois a niin Suomessa, Eu oopassa kuin globaalis i on ää immäisen ko aa. Suomalais en yliopis ojen kansain älis en mais e iohjelmien osallis uessa ähän ko ene aan kilpailuun ohjelmien laadun äy yy ei ämä ä olla kilpailukykyinen ja ma kkinoin ikelpoinen. Väi öski ja u kimuksessani ka oi in mais e iohjelmien laa ua e i o en ies in ä- ja kieliopin ojen näkökulmas a. Ki jallisuuden mukaan ä keää on, e ä englanninkielisessä ko keakoulu uksessa ope ukseen ja opiskelijoiden oppimiseen o ien oidu aan hy inkin me odologises i ja holis ises i. Kyse ei ole missään nimessä ain ope usma e iaalien kään ämises ä englanniksi, aan ohjelmissa äy yy pe us eellises i poh ia, mi en sisäl öosaaminen ni ou uu pedagogises i ja 14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 2/6 ä en myös sauma omas i englanniksi oimimiseen ja ies imiseen aka eemisessa kon eks issa (Ai ey ym., 2017: 567; Fab icius, Mo ensen & Habe land, 2017; Weinbe g & Symon, 2017). Aiempi u kimus on nimi äin alo anu opiskelijoiden opin omenes yksen ah aa yh ey ä opiskelijoiden ies in ä- ja kieliosaamiseen (Mu ay & Nallaya, 2014; Meneghe i, 2016; Ai ey ym., 2017). Tämä yh eys uli myös esiin Jy äskylän yliopis on k -mais e iohjelmien sisäisessä a ioinnissa (In e nal E alua ion, 2014), kun a ioinnissa opiskelijoiden puu eellinen englannin kielen ai o nousi yhdeksi mahdolliseksi syyksi opiskelijoiden pi ki yneisiin u kin oaikoihin ja heikkoihin almis umisp osen eihin. Aiempi u kimus englanninkielisen ope uksen suunni elus a ja o eu ukses a on usein keski yny ns. ’ op-down’-näkökulmiin, joissa muun muassa ope aja , hallin o äki sekä e ilaise ase ukse ja linjaukse o a näy ellee pääosaa ja opiskelijoiden näkökulma on jääny ähemmälle huomiolle. Väi öski ja u kimukseni keskiössä oli a kui enkin nimenomaan kansain älis en mais e iohjelmien opiskelija (n=15) ja heidän käsi yksensä ja kokemuksensa aka eemisen englannin käy ös ä ope uksen ja oppimisen kielenä. Tu kimukseni kuudes a u kimuskysymykses ä ensimmäise neljä koski a opiskelijoiden aja uksia ja kokemuksia aka eemises a englannis a ja sen oolis a heidän k -mais e iohjelman opinnoissaan. Näiden u kimuskysymys en y imessä oli a opiskelijoiden a a käsi eellis ää aka eemis a englan ia yleisellä asolla ja heidän käsi yksensä omis a aidois aan ja niiden kehi ykses ä ja myös heidän oma panoksensa ja oolinsa oppijoina. Tu kimukseni iidennessä kysymyksessä keski yin ka oi amaan nii ä ulkoisia ekijöi ä, joi a opiskelija lii ä ä opin omenes ykseensä ai opin ojen haas eisiin. Kuudennen u kimuskysymykseni muodossa sel i in, mi en opiskelijoiden mieles ä heidän aka eemisen englannin ai ojen kehi ys ä ulisi ukea ja millais a ope us a heille ulisi a jo a. Seu aa assa een muu amia nos oja u kimus uloksis ani ja annan joi akin käy ännön suosi uksia näiden ulos en pohjal a. K -mais e iohjelmien opiskelija oi o a sisällön ja kielen ai oa in eg oin ia Tu kimukseni uloksissa nousi esiin, e ä opiskelija käsi i ä aka eemisen englannin suh eellisen kapeana ja jopa pääaineopinnois a i allisena osa-alueena, jossa pe in eisen kielikäsi yksen mukaan kielioppi, sanas o ja ään äminen o a kaiken keskiössä. Myös na ii i- ihanne, eli äidinkielisen puhujan asoinen kieli ai o a oi e, ois uu u kimukseni opiskelijoiden puheissa, aikka aiemman u kimuksen alossa ns. na ii i asoinen kielenkäy ö ja aka eeminen kieli ei ä suo aan linki ykään oisiinsa (Du a & Nikula, 2010; Huls ijn, 2011; Seidlho e , 2012). Huomiona ois a aka eemisen kielen ja eks i ai ojen näkökulmas a on e i yises i se, e ä opiskelija ei ä juu ikaan uonee esille aka eemis en eks ien uo amisen p osessimaisuu a, ei ä kä he nos anee esille aka eemisen kielen oolia aja elun ja ylipää ään iedon aken amisessa. Aiemman ki jallisuuden, mu a myös haas a el a ieni as auksien alossa ällainen aja elu oi yh ääl ä aiku aa nega ii ises i opiskelijoiden kokonais al aisen asian un ijuuden kehi ymiseen (mm. Clapham, 2000: 519; E ans & G een, 2007: 15; Jalkanen, Almonka i &Taalas, 2016: 14) ja oisaal a siihen, mi en opiskelija osaa a ja uskal a a osallis ua hei ä ympä öi ään aka eemiseen yh eisöön ja keskus eluun (ks. esim. Mu ay, 2010: 350-351; Sebolai, 2016: 47). Tu kimukseni opiskelijoilla oli monia pa annusehdo uksia koskien aka eemisen englannin ope us a. He oi oi a ennen kaikkea sellaisia ku sseja, jo ka linki yisi ä nykyis ä pa emmin mais e iohjelman muuhun ope ukseen sekä aika aulujen e ä sisäl öjen puoles a. Tu kimukseni 14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 3/6 ä kein, suo aan käy än öön so elle a a ulos on siis a e uoda aka eemisen englannin ja eks i ai ojen ope us en is ä ii iimmin ja sys emaa isemmin osaksi ohjelmien sisäl öope us a. Jo a opiskelija o aisi a i se ohjelman lisäksi ak ii isemman omis ajuuden myös omiin aka eemisiin kieli- ja eks i ai oihinsa, sisäl ö ja kieli pi äisi in eg oida ah emmin i se ohjelmien opin osuunni elmiin mu a myös opiskelijoiden päi i äiseen ekemiseen. Tämän puoles a puhuu myös se, e ä haas a el a ieni as auksissa ko os ui myös ope uksen mää ä: suu in osa heis ä koki opin ojensa loppu aiheessa, e ä heidän olisi pi äny saada enemmän ukea aka eemisen englannin osal a ja siihen lii yen olisi pi äny olla enemmän ku sseja a jolla heidän opin ojensa aikana. Opiskelijoiden kieli aidon läh ö asolla yh eys opin omenes ykseen Työni uloksis a haluan uoda esiin myös sen, e ä aka eemisen englannin ai ojen kehi ymisen suh een opiskelija ko os i a e i yises i läh ö asonsa me ki ys ä. Opiskelijoiden läh ö aso aiku i sekä posi ii ises i e ä nega ii ises i siihen, missä mää in opiskelijoiden aka eemisen englannin aido kehi yi ä ohjelman aikana. Osalla opiskelijois a oli heidän oman a ionsa mukaan ii ä ä kieli ai o ohjelman alussa, ja he myös kehi yi ä selkeäs i ohjelman aikana. Puoles aan ne opiskelija , joilla oli jo läh ökoh aises i haas ei a englannin ja aka eemisen englannin kanssa, saa u i a ähäisempiä edis ysaskelei a ai jou ui a ielä kahden uoden jälkeenkin kamppailemaan englannin pe usasioiden kanssa, puhuma akaan aka eemises a englannis a. Nämä kaksi e ilais a kehää, eli ns. posi ii inen ja nega ii inen kie e, ky key yi ä opiskelijoiden opin opoluilla myös heidän sisäl öoppimiseensa ja opin omenes ykseensä. Tämä löydös saa ah as i ukea aiemmas a u kimukses a ja ki jallisuudes a (ks. Hellekjæ , 2004; Tu ne , 2004; B e ag, 2007; Te aschke & Wahid, 2011; Dewey ym., 2014). Näy äisikin ole an e i äin ä keää, e ä mais e iohjelmissa panos e aan niihin hake ien opiskelijoiden läh ö ason pe inpohjaiseen es aukseen ja seulon aan, sillä läh ö aso ennus aa opinnoissa menes ymis ä. Jy äskylän yliopis on kielikeskus on yh eis yössä kahden k -mais e iohjelman kanssa pilo oinu uudenlais a kieli es aus a jo uoden 2016 hakukie okses a alkaen. Uudenlainen, ohjelmille ää älöi y hakijoiden es aus a joaa aiempaa enemmän ie oa hakijoiden odellises a aka eemises a ies in ä- ja kieliosaamises a sekä heidän aka eemisis a almiuksis aan. Tu kimukseni ulokse nimi äin an a a ii ei ä sii ä, e ä ällä he kellä ohjelmissa hakijoiden seulon aan käy e y s anda doidu kieli es i ei ä a joa ii ä äs i ie oa hakijoiden odellises a so el u uudes a ja ealis isis a almiuksis a suo i aa englanninkielinen mais e iohjelma anne ussa kahdessa uodessa. Samanlaisia joh opää öksiä on eh y myös aiemmassa ki jallisuudessa (esim. Tu ne , 2004; Fox, 2009; Deyge s ym., 2017). Olisi siis oleellis a, e ä opiskelijoiden läh ö ason es aus linki yisi a koi uksenmukaisella a alla opin ojen aka eemisiin sisäl öihin ja eks i ai oihin. K -mais e iohjelmien ope ajien kieli aidolla on myös äliä Tu kimus uloksis ani on ä keää nos aa esille ielä se, e ä opiskelija paino i a ope ajiensa englannin kielen aidon me ki ys ä oppimisessa. Tu kimukseni opiskelija suh au ui a hy in k ii ises i, jopa nega ii ises i, ope ajiensa kieli ai oon eli osoi i a sen ainakin älillises i me ki ykselliseksi: joko yhdeksi menes yksensä es eeksi ai seikaksi, jos a huolima a he kehi yi ä . He oi a esiin muun muassa ohjelmien ope ajien ky y ömyyden luoda odellis a keskus elua ku ssien aiheis a kon ak iope uksessa sekä ope ajien ilmisel ä haas ee ies iä 14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 4/6 sisällöis ä niin, e ä opiskelija ymmä äisi ä ja pysyisi ä kä yillä. Vas aa ia uloksia o a saanee muun muassa Wilkinson ja Zege s (2006), Hellekjæ (2008) ja Meneghe i (2016). Huomiona ois a on se, e ä k -mais e iohjelmissa on kui enkin pohjimmil aan kyse sekä opiskelijoiden sisäl ö- e ä kieliosaamisen kehi ymises ä, ja ässä mielessä ope ajien ies in ä- ja kieliosaaminen näy elee sel äs i me ki ä ää oolia ohjelmien laadun osal a. Tähän laa ukysymykseen on muun muassa Jy äskylän yliopis ossa py i y eagoimaan aa imalla englanniksi ope a al a henkilökunnal a ko keaa C1- asoa eu ooppalaisen ii ekehyksen (CEFR) pui eissa, aikkakin on oki muis e a a, e ä ko keakaan yleinen kieli ai o ei äl ämä ä suo anaises i linki y aka eemiseen kieli ai oon. Lisäksi uodes a 2010 läh ien englanniksi ope a ille on uosi ain a jo u Teaching Academic Con en h ough English - ohjelmaa, joka ukee ope ajien pedagogis a osaamis a monikielisiä ja -kul uu isia opiskelija yhmiä ope e aessa (Wes e holm & Räsänen, 2015). Tämä TACE-ohjelma ei ole kui enkaan pakollinen k -mais e iohjelmien ope ajille. K -mais e iohjelmien opiskelijoiden kokemukse näy ä ä kui enkin ii aa an siihen, e ä jonkinlaiselle ope ajille suunna ulle pakolliselle koulu ukselle oisi ei ämä ä olla a e a. Ope ajien koulu uksessa ulisi TACE- ohjelman hengessä käsi ellä sekä aka eemis a kiel ä e ä englanninkielisen ko keakoulu uksen pedagogiikkaa. Ohjelmien laadun kehi äminen aa ii paluu a pe uskysymys en ää elle Väi öski ja u kimukseni myö ä pe äänkuulu an a oin a ja kokonais al ais a keskus elua kansain älis en mais e iohjelmien laadus a. Kaikki edellä maini u laa uun lii y ä kysymykse ja nos o pohjaa a ohjelmien pe immäisiin mo ii eihin ja ideaaleihin. Millainen opiskelijan läh ö aso on oikeas i ii ä ä, jo a opiskelija oi ealis ises i suo i aa mais e iopin onsa englanniksi u kin oajan pui eissa? En ä millaisia k -mais e iopiskelijoi a haluamme ideaali apauksessa yliopis os amme almis u an, niin sisäl öosaamisen kuin ies in ä- ja kieliosaamisen osal a? Nämä kysymykse puoles aan linki y ä ohjelmien keskeisiin oimin oihin: mi en hakijoiden ai oa so el u uu a seulo aan, ja minkälais a k -mais e iohjelmien ope us a haluamme a jo a näille opiskelijoille? Tu kimukseni py kii he ä ämään keskus elua myös sii ä, mihin näillä ohjelmilla ylipää ään py i ään. Rii ääkö yliopis oille ohjelmien myö ä mahdollises i saa u e a a kansain älinen näky yys, ai onko aus alla aja us kansain älisen yö oiman uo amises a Suomeen? Olennais a on, e ä äi öski jani ulokse ii aa a siihen, e ä k -mais e iopiskelijoiden ies in ä- ja kieliosaaminen ai sen puu e joko a aa ai sulkee o ia niin opin ojen aikana kuin sen jälkeenkin. Ohjelmien äy yisikin kokonais al aises i ukea opiskelijoiden monipuolis a kehi ymis ä äs ä näkökulmas a. Tämä puoles aan aa ii ohjelmien sisäl öope ajien sekä kielikeskusope ajien sauma on a ja en is ä ii iimpää yh eis yö ä, jo a sisäl ö ja ies in ä- ja kieliosaaminen ni ou u a yh een opiskelijoiden poluilla. Näillä e äillä suomalaisilla k - mais e iohjelmilla on a mas i pa emma edelly ykse osallis ua ko ene aan kansain äliseen kilpailuun opiskelijois a ja oisaal a ohjelmien opiskelijoilla on myöskin pa emma almiude pä jä ä globaaleilla yöma kkinoilla.  FT Miia Kon inen on yliopis onope aja Jy äskylän yliopis on kielikeskuksessa.  14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 5/6 Aihees a enemmän Ai ey, J., K.M. Lau idsen, A. Räsänen, L. Salö & V. Schwach. (2017). The expansion o English- medium ins uc ion in he No dic coun ies: Can op-down uni e si y language policies encou age bo om-up disciplina y li e acy goals? Highe Educa ion (2017) 73, 561–576. Al bach, P. G. & J. Knigh . (2007). The In e na ionaliza ion o Highe Educa ion: Mo i a ions and Reali ies. Jou nal o S udies in In e na ional Educa ion, 11, (3/4), 290–305. B e ag, T. (2007). The Empe o ’s New Clo hes: Yes, he e is a link be ween English Language Compe ence and Academic S anda ds. People and Place, 15 (1), 13–21. Clapham, C. (2000). Assessmen o academic pu poses: whe e nex ? Sys em. 28 (2000), 511– 521. Dewey D. P. e al. (2014). Language Use in Six S udy Ab oad P og ams: An Explo a o y Analysis o Possible P edic o s. Language Lea ning. 64 (1), 36–71. Deyge s, B., K. Van den B anden & K. Van Go p. (2017). Uni e si y en ance language es s: A ma e o jus ice. Language Tes ing, 0265532217706196, 1–28. Du a, H. & Nikula, T. (2010). Mi ä kieli on?Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 1(5). Saa a illa:h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu- 2010/mi a-kieli-on (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu- 2010/mi a-kieli-on) E ans, S. & C. G een. (2007). Why EAP is necessa y: A su ey o Hong Kong e ia y s uden s. Jou nal o English o Academic Pu poses. 6 (1), 3–17. Fab icius, A.H., J. Mo ensen & H. Habe land. (2017). The lu e o in e na ionaliza ion: pa adoxical discou ses o ansna ional s uden mobili y, linguis ic di e si y and c oss-cul u al exchange. Highe Educa ion (2017) 73 (4), 577–595. Fox, J.D. (2009). Mode a ing op-down policy impac and suppo ing EAP cu icula enewal: Explo ing he po en ial o diagnos ic assessmen . Jou nal o English o Academic Pu poses. 8 (1), 26–42. Hellekjæ , G. O. (2004). Unp epa ed o English-medium ins uc ion: A c i ical look a beginne s uden s. In. R. Wilkinson (Eds.). In eg a ing Con en and Language. Mee ing he challenge o a mul ilingual highe educa ion, 147–161. Maas ich , Alankomaa : Maas ich Uni e si y P ess. Hellekjæ , G. O. (2008). The Implemen a ion o unde g adua e le el o English-medium p og ams in No way: an explo a i e case s udy. In R. Wilkinson and V. Zeg es (Eds.), Resea ching Con en and Language In eg a ion in Highe Educa ion, 68–81. Maas ich Uni e si y, Alankomaa . Huls ijn, J.H. (2011). Language P oficiency in Na i e and Nonna i e Speake s: An Agenda o Resea ch and Sugges ions o Second-Language Assessmen . Language Assessmen Qua e ly. 8 (3), 229–249. In e nal E alua ion o he In e na ional Mas e ’s Deg ee P og ammes a he Uni e si y o Jy äskylä. (2014). Loppu apo i oimi e u koulu usneu os olle helmikuun 20. päi ä, 2014. Jalkanen, J., M. Almonka i& P. Taalas, (2016). Vies in ä- ja kieliopin ojen kehi äminen kansain älis y ässä ko keakoulu uksessa. Yliopis opedagogiikka. Huh ikuun 15. päi ä, 2016. Lue u kesäkuun 8. päi ä, 2016. 14.12.2018 A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella-keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais… 6/6 Kon inen, M. (2018). S uden s a he co e o English-medium ins uc ion: esea ch on he s udy pa hs o in e na ional mas e 's deg ee s uden s and he ole o academic English and li e acies. JYU disse a ions, (21). Meneghe i, M. (2016). English as a medium o ins uc ion a he Uni e si y o Pado a: in e ac ion in he class oom. Uni e si à degli S udi di Pado a. Dipa imen o di S udi Linguis ici e Le e a i. Mu ay, N. (2010). Conside a ions in he Pos -En olmen Assessmen o English Language P oficiency: Reflec ions om he Aus alia Con ex . Language Assessmen Qua e ly, 7 (4), 343– 358. Mu ay, N.& S. Nallaya. (2014). Embedding academic li e acies in uni e si y p og amme cu icula: a case s udy. S udies in Highe Educa ion, 1–17. Sebolai, K. (2016). Dis inguishing be ween English p oficiency and academic li e acy in English. Language Ma e s, 47 (1), 45–60. Seidlho e , B. (2012). Anglophone-cen ic a i udes and he globaliza ion o English. Jou nal o English as a Lingua F anca 1–2, 393–407. Te aschke, A.& R. Wahid. (2011). The impac o EAP s udy on he academic expe iences o in e na ional pos g adua e s uden s in Aus alia. Jou nal o English o Academic Pu poses. 10 (3), 173–182. Tu ne , J. (2004). Language as academic pu pose. Jou nal o English o Academic Pu poses. 3 (2004), 95–109. Weinbe g, L.& M. Symon. (2017). C ossing bo de s: The challenges and benefi s o a collabo a i e app oach. In J. Valcke and R. Wilkinson (Eds.), In eg a ing Con en and Language in Highe Educa ion. Pe spec i es on P o essional P ac ice, 135–150. F ank u am Main, Saksa: Pe e Lang GmbH. Wes e holm, K.& A. Räsänen. (2015). Sha ing and p omo ing disciplina y compe ences o uni e si y eaching in English: oices om he Uni e si y o Jy äskylä language cen e’s TACE p og amme. In Jalkanen, J., E. Jokinen and P. Taalas (Eds.) Voices o pedagogical de elopmen - Expanding, enhancing and explo ing highe educa ion language lea ning, 131–157. Dublin: Resea ch-publishing.ne Wilkinson, R.& V. Zege s. (2006). Assessing incipien linguis ic compe ences: an ins i u ional pe spec i e. In R. Wilkinson, V. Zeg es and C. Van Leeuwen (Eds.), B idging he Assessmen Gap in English-Medium Highe Educa ion, 61–75. Bochum, Saksa: AKS-Ve lag Bochum. A ikkeliin ii aaminen Kon inen, M. (2018). A oimella keskus elulla ja yh eis yöllä koh i kansain älis en mais e iohjelmien laadukas a ope us a.Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 9(7). Saa a illa:h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella- keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais e iohjelmien-laadukas a-ope us a (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2018/a oimella- keskus elulla-ja-yh eis yolla-koh i-kansain alis en-mais e iohjelmien-laadukas a-ope us a)