Kansalaisjärjestöt osallisuuden rakentajina

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Kansalaisjä jes ö osallisuuden aken ajina © Ki joi aja 2023 Published e sion Ran amäki, Niina; Kokkonen, Tuomo Ran amäki, N., & Kokkonen, T. (2023). Kansalaisjä jes ö osallisuuden aken ajina. In K. Nä hi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Ran amäki, & S. Ruonakangas (Eds.), Raken eellisen sosiaali yön ila ja ule aisuus Suomessa (pp. 205-219). Jy äskylän yliopis o. Sophi, 154. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9712-0 2023 205 12. Kansalaisjä jes ö osallisuuden aken ajina Niina Ran amäki & Tuomo Kokkonen Suomalaisen sosiaali yön juu e paikallis u a kansalais oimin aan ja kansalaisjä jes öjen o eu amaan sosiaaliseen yöhön. Kansalais oi- minnan ja e i yises i sen o ganisoi unu a osaa edus a ien jä jes öjen sekä julkisen sek o in älis ä e i yis ä suhde a pide ään myös keskeisenä suomalaisen hy in oin imallin menes yksen a ain ekijänä. (Ma hies 2006, 13, 31–32.) Jä jes öjen ooli on ollu me ki ä ä niin kansallisen iden i ee in ja yh enäisyyden aken ajina, ihmis en au ajina kuin yh eis- kunnan kehi yssuun iin aiku ajina. Myös mone nykyisis ä hy in oin- i al ion jä jes ämis as uulla ole is a pal eluis a o a alkujaan jä jes ö- jen kehi ämiä. (An onen & Sipilä 2000, 50–51.) Saka i Mö önen ja Jo ma Niemelä (2014, 57) o a kin odennee , e ä sosiaali- ja e eys- alan jä jes ön pe us aminen paikkakunnalle on käy ännössä ollu usein ollu ensimmäinen ies i jonkin sosiaalisen ai e eydellisen ongelman, siihen lii y än ihmis yhmän sekä oimin a a peen olemassaolos a. Vuosien ja yh eiskunnallis en kehi yskulkujen myö ä kansalais oimin- aan on kohdis unu a sin monenlaisia odo uksia. Hy in oin i al ion 206 kul akaudella 1980-lu ulla ko os e iin jä jes öjen oolia aih oeh ois- en sosiaalipal elujen kehi äjinä ja o eu ajina. Niiden näh iin luo an näköaloja siihen, mi en pal eluja oidaan uo aa uudenlaisella, enem- män asiakasläh öisellä a alla. 1990-lu ulla jä jes ö kehi i ä äli yö- ma kkinoi a sekä oimi a uki yöllis äjinä ollen näin me ki ä iä yöl- lis ämispoli iikan oimijoi a. (Ma hies 2008; Pe älä, Ted e & Kane a 2009.) 2000-lu ulle ul aessa osallisuudes a uli keskeinen yh eiskun a- polii inen a oi e. Ale iin puhua osallis umisyh eiskunnas a (pa icipa- o y socie y), jossa keskeis ä on e ilais en äes ö yhmien sopeu aminen yh eiskun aan sekä sosiaalisen koheesion ah is aminen ja epäjä jes- yksen es äminen. Leimallis a älle niin ku su ulle hy in oin i al ion ”osallis a alle kään eelle” on ollu ah a py kimys muo a a kansalais- en käy äy ymis ä suun aan, joka on hyödyllis ä uuslibe alis isen kilpai- lu al ion aloudellisen ehokkuuden kannal a. (Ma hies 2017; Nä hi ym. 2014.) E ilais en osallisuusohjelmien ja ahoi usins umen ien (esim. Eu oopan sosiaali ahas o, RAY eli nykyinen STEA) kau a jä jes- öjä kannus e iin ak i oi umaan yh eiskunnan henkisen, sosiaalisen ja demok aa isen pe us an luji amiseksi sekä o amaan en is ä suu empi ooli hy in oin i as uun jakamisessa e i yises i niin ku su ujen ma gi- naalis en yhmien osal a. Ää immäisissä ulkinnoissa jä jes öis ä ja kan- salaisyh eiskunnas a oi o iin jopa koko hy in oin i al ion pelas ajia. (Julkunen 2006, 119–120; Mö önen & Niemelä 2014, 67–78; Koski- aho 2014.) Kaikkia edellä ku a uja eh ä iä ja ooleja yhdis ää se, e ä jä jes ö o a aina kulloisenakin aikana allalla olleisiin painopis eisiin lii yen luonee oiminnallaan käy än öjä sille, mi en kohda a ja au aa yh eis- kunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa ole ia ihmisiä sekä ukea heidän osallisuu aan (Ko kiamäki ym. 2008; Toikko 2005.) Tä ä heijas- ellen e i oimijoiden keskinäis ä luo amus a ja sosiaalis en e kos ojen me ki ys ä ko os a is a sosiaalisen pääoman keskus eluis a (esim. Pu nam 2000) oimansa ammen a a u kimussuun a puhuukin kansalaisyh- eiskunnas a ja jä jes öis ä äli asona sekä äli ä inä o ganisaa ioina (Kon inen, ei uosilukua). Käsi ee ko os a a jä jes öjen oimin aan luon aisena osana sisäl y ää py kimys ä ah is aa e i oimijoiden älisiä yh eyksiä sekä e ilaisis a aus ois a ja elämän ilan eis a ule ien ihmis- en osallis umismahdollisuuksia ja ä en aken aa luo amuksen ilmapii- iä yh eiskunnassa. (Ma hies 2006.) 207 Jä jes ö oiminnan näkökulmas a osallisuudessa on kyse pohjimmil- aan osa omuuden as akohdas a ja sy jäy ymisen as a oimas a. Elina Pajulan (2014, 11) luonnehdinnan mukaan ”osallisuus lii yy yh eisöön ja yh eiskun aan kuulumisen un eeseen, joka syn yy esime kiksi yön, ha - as us en, kansalaisjä jes ö oiminnan ai muun aiku amisen kau a. Osalli- suus me ki see omakoh aises a si ou umises a nouse aa aiku amis a asioiden kulkuun ja as uun o amis a seu auksis a.” Jä jes öjen a oi elema osal- lisuus näy äy yy äl ä pohjal a moni asoisena ja -syisenä kokonaisuu- ena, joka koos uu niin un emises a, kuulumises a kuin ekemises ä. Vaiku amis-aspek in myö ä siihen sisäl yy myös sä yjä aken eellisen sosiaali yön kansain älisen pe in een poli ics- yyppises ä polii isuudes a (ks. Kokkonen, luku 3 ässä eoksessa). Osallisuuden lähikäsi ei ä o a konk ee iseen oimin aan ii aa a osallis uminen sekä osallis aminen, jolla a koi e aan osallis umiseen ja osallisuuden kokemus en hankkimi- seen kannus amis a ja ak i oimis a. Näis ä ensimmäisessä on kyse oimi- jan omas a ak ii isuudes a, kun aas jälkimmäisessä osallis umisen a e on syn yny osallis ujan oman aja elun ulkopuolella. Ai o osallisuuden kokemus syn yy silloin, kun ihminen i se oi al aa ja unnis aa osallisuuden mahdollis ama hyödy . (Sä kelä-Kukko 2014, 34–36; F ei e 2005, 141.) Tässä lu ussa kiinnos us suun au uu siihen, millä a oin jä jes ö oi- minnassaan edis ä ä ja osana moni oimijaisen aken eellisen sosiaali- yön kokonaisuu a oisi a edis ää osallisuuden a oi een o eu umis a. Ta kas elun empii isen pohjan muodos aa sei semän kansalaisjä jes ö- oimijoiden okus yhmähaas a elua. Näis ä neljässä mukana oli pää- eh ä änään kansalais oimin aa ha joi a ien jä jes öjen ja kolmessa pal elu oimin aan keski y ien jä jes öjen edus ajia. Haas a eluaineis- on analyysiin pohjau uen jä jes öjen osallisuu a edis ä ää oimin aa lähes y ään ässä kysymällä: 1) Millaisia osallisuuden käy än öjä jä jes ö o eu a a omassa oiminnassaan? 2) Mi en jä jes ö edis ä ä kohde- yhmänsä yh eiskunnallis a osallisuu a? sekä 3) Mi en osallisuus o eu- uu jä jes öjen ja julkisen pal elujä jes elmän keskinäisessä yh eis yössä? Ta oi eena on nos aa esiin mahdollisuuksia ja haas ei a, joi a jä jes ö- jen ooliin moni oimijaisen aken eellisen sosiaali yön yh enä oimijana lii yy. 208 12.1 Osallisuuden edis äminen osana jä jes öjen pe us oimin aa Jä jes öjen oiminnassa osallisuus näy äy yy sekä päämää änä e ä keinona, jonka kau a osallisuuden a oi e a kohden ede ään. Haas a eluihin osal- lis unee jä jes ö oimija luonneh i a osallisuu a ja sille niiden oimin- nassa ilaa luo aa yh eisöllisyy ä pe iaa eiksi, jo ka läpileikkaa a jä jes ö- jen kaikkea oimin aa (myös Ran amäki 2016; Vuo inen ym. 2004, 42–43). Kyllähän se näkyy meillä yhdis yksessä ihan joka asiassa, e ä aina asi- akkaa on mukana kehi ämässä ja asiakkaiden osallisuus ja asa e ai- suus on koko ajan meillä käsi einä ässä mukana. (…) Käy ännössä se on ihan si ä, e ä asiakkaa on mukana ihan a jen suunni elussa, e ä mi ä me ehdään, minne mennään, mi ä me os e aan. Mu a si en myös kehi ämis yössä, e ä o e aan mukaan, ehdään oimin asuun- ni elmaa niin mie i ään, e ä mikä asiakkaiden mieles ä on se seu aa a iso asia, mi ä pi ää o aa huomioon kun suunni ella uo a ja e ilaisia kehi ämisp ojek eja. Kyllä se on monella asolla. (AN2/B/2) Laajassa ku assa jä jes öjen oimin aan sisäl y ää osallisuuden pe i- aa e a oi luonneh ia ekemisen demok a iaksi. Sen läh ökoh ana on kulloisenkin ilan een unnis aminen sekä alli se ien epäkoh ien ja is- i ii ojen unnus aminen ja näissä aiku a ien pienempien ja suu em- pien jänni eiden aljas aminen luo aksi, asioi a e eenpäin ie äksi oi- minnaksi (Kuisma 2013). Käy ännössä kyse on sekä mahdollisuuksis a aiku aa hy in pieniin a jen pää öksiin e ä osallis umises a koko jä jes- ön oimin aan koske iin linjauksiin. Keskeis ä on, e ä osallis umisella on in en io, päämää ä, jo a kohden sillä py i ään. Jä jes öjen osallisuus yön ki ijalan muodos aa niin ku su u ma a- lan kynnyksen oimin a. Sen kau a ue aan e i yises i yh eiskunnassa sy jäy ä ään ja ma ginalisoi aan asemaan jou unei a ihmisiä yh eisölli- seen osallisuu een sekä edelleen hakeu umaan a i semiensa pal elui- den pii iin. Konk ee isen muo onsa nämä py kimykse saa a e ilaisissa jä jes öjen ylläpi ämissä koh aamispaikoissa, joi a nimensä mukaises i luonneh i a ma ala kynnys ja helppo saa u e a uus. Ne o a kaikille a oimia iloja, joihin ihmise oi a ulla ilman mi ään e i yisiä aa i- 209 muksia apamaan oisiaan, ie ämään aikaa yhdessä ai pelkäs ään olei- lemaan samassa ilassa muiden kanssa. (Esim. Pyykkönen 2014, 25–26.) A oime o e eli koh aamispaikka, sinne oi ulla aukioloaikojen pui eissa oleskelemaan. [Siellä käy] moni, jolla ei ole ie okone a ai [jonka] lääkä i on mää änny mi aamaan e enpaine a kahden iikon ajan, mu a [i sellä] ei ole ahaa os aa e enpainemi a ia, ja ie okoneella maksamassa laskuja ja lukemassa leh iä ja hakemassa ki joja. Mu a ennen kaikkea myös ennal a-a aama omien koh aa- mis en pöydässä pääsee keskus elemaan ja aih amaan kuulumisia. Se, e ä ihminen kokee ule ansa kuulluksi ai osalliseksi johonkin, on se, e ä häne kuullaan juu i sellaisena kuin hän on. Ja joku jaksaa ja pys yy kuun elemaan. On si ä aikaa, se on ehkä se kaikis a ä kein ä. (KJN5/A/1) Ma alan kynnyksen oimin a pi ää sisällään monenlaisia mahdolli- suuksia ja uen muo oja lii yen i ses ä huoleh imiseen, sosiaalisen kans- sakäymisen ai ojen ha joi elemiseen, omien kokemus en jakamiseen ja niiden yös ämiseen yhdessä muiden samankal aisessa elämän ilan eessa ole ien ihmis en kanssa sekä iedon saamiseen pal elujä jes elmän ja yh eiskunnan oiminnas a. Tämä kaikki au aa ihmisiä unnis amaan pa emmin oma a peensa, löy ämään sana , joiden kau a mää i ellä ja ilmais a ne, sekä omaksumaan keinoja, joilla as a a niihin. Osalli- seksi o aminen, kuulluksi uleminen sekä a os a a koh elu ah is a- a osal aan myös uskoa omakoh aisen kokemuksen me ki yksellisyy- des ä luoden pe us aa ihmisen omalle oimijuudelle. (Myös Hokkanen, Nikupe e i & Lai inen 2017.) Toiminnassaan jä jes ö an a a asiakkailleen oolin pai si pal elui- den käy äjinä myös niiden uo ajina. Jä jes öjen ha joi aman pal e- lu uo annon e i yinen näkökulma pe us uu ymmä ykselle sii ä, e ä asiakkuuden aus alla ole a a pee ja niihin as aa a pal elu ei ä ole ihmisen muus a elämäs ä i allinen palanen aan osa inhimillisen elämän kokonaisuu a. Näin ollen myös pal eluissa ulee ongelmien innalla o aa huomioon asiakkaalla ole a osaaminen, aido ja ah uu- de , sekä ehdä suunni elmallises i ja sys emaa ises i ilaa näiden käy - ööno olle ja hyödyn ämiselle. 210 Paljon puhu aan ny asiakasosallisuudes a ja ämmöisis ä asiois a, mu a minä olen käy äny iime aikoina semmois a e miä, kun asi- akkaan asema siinä pal elussa. Minä aja elen, e ä se ku aa jo en- kin enemmän. E ä se läh ökoh a asiakasosallisuudelle on se, e ä kun ulee yhdis yksen oimin ojen pii iin, niin se asema on ihan e ilainen. Lii yy se si en oimin asuunni elman ai uokalis an ekoon. Meillä asiakkaan aiku amismahdollisuude on ie y esime kiksi ek y oin- eihin as i. Siinä sa alla on paljon eh ä ää. Se kehi ämis oimin a ja ihan oimin a kokonaisuudessaan, ei pelkäs ään se pal elu uo an o mu a myös se muu aiku amis oimin a, mikä on osi ä keää. Niin a allaan pe us uu siihen asiakkaan hieman e ilaiseen asemaan, mi ä jossain muulla. (KJM1/B/2) Jä jes öjen pal elu oimin a, ku en myös niiden ha joi ama ma alan kynnyksen oimin a, edus a a asian un ijakeskeisyydelle aih oeh ois a apaa ah is aa ihmis en oimijuu a omassa elämässään, yh eisössään sekä laajemmin yh eiskunnassa. Pal elujen käy äjä nähdään ja hei ä a os e aan pai si ak ii isina oimijoina omassa asiakkuudessaan myös asian un ijoina, joilla on myös laajemmin anne a aa pal eluiden suun- ni eluun sekä o eu amiseen lii y issä eh ä issä. (Mullaly & Dup é 2019, 341; myös Ran amäki 2016; Hokkanen ym. 2017.) Asiakasosalli- suuden posi ii ise aiku ukse ei ä ajoi u näin ollen pelkäs ään yksi- lö asolle, aan ne o a konk ee inen pal elu uo an oa ja sen kehi ä- mis ä pal ele a esu ssi (myös Ma hies 2017). E ilaisia asiakasosallis umisen ja - aiku amisen mene elmiä on ii- meis en uosien aikana o e u enene issä mää in käy öön myös julki- sen ja yksi yisen sek o in uo amissa pal eluissa. Näihin lii yen osalli- suus on yhdis e y sekä lupauksiin pal eluiden pa anemises a e ä niiden demok a isoi umises a (Nousiainen 2016; Ma hies 2017). Haas a e- luihin osallis unee jä jes öjen edus aja kui enkin näke ä , e ä siinä, mi en osallisuu a ja osallis umis a o eu e aan julkisissa ja yksi yisissä pal eluissa, on selkeä e o e a una siihen, mi en asia jä jes öjen pii issä ymmä e ään. Kyllähän si ä jä jes öihmisenä aika ylpeänä saa olla monissa keskus- eluissa, kun kuulee, e ä mi ä meillä on eh y jo mone uode , ja 211 jo ku pi ää si ä ny si en ai an ihmeellisenä asiana. Tai jossain kou- lu uksessa, missä on aikka yksi yisen sek o in oimijoi a (…) ja he kuun ele a , mi ä meillä ehdään. Niin kyllä sen näkee, e ä ilmee on osi hämmäs ele iä. (…) Se on yks jä jes öjen olemassaolon idea ie- ys i ämä, e ä ollaan lähellä asiakkai a ja asiakkaa saa olla mukana ekemässä sii ä jä jes ös ä sen näköis ä, kun sen on a koi us olla. (KJN1/B/2) Jä jes öjen o eu aman osallisuus yön oisi luonneh ia ilmen ä än kokonais al ais a lähes ymis apaa. Toiminnallaan ne osoi a a esime k- kiä, kuinka pal elun käy äjien ja kohde yhmään kuulu ien osallis umi- nen oidaan sisälly ää luon e aksi osaksi o ganisaa ion oimin a aken- ei a ja -käy än ei ä a alla, joka on myös osallis ujaa i seään palki se aa (myös Sä kelä-Kukko 2014, 34–36; F ei e 2005, 141.) Pohjimmil aan jä jes öjen oimin a a assa on kyse e ilais en asiakas- yön ekijä-, maal- likko-amma ilainen- sekä kansalainen-ins i uu io-suh eissa alli se ien al a-ase elmien mu amises a (Hokkanen ym. 2017). Näin oimiessaan ne o eu a a hy in konk ee isella a alla aja us a sii ä, e ä hy in oin- ipal elu ei ä ole pelkäs ään loppu uo e, aan p osessi, johon osallis u- minen aken aa yh eisöllisyy ä ja demok a iaa. 12.2. Jä jes ö kohde yhmänsä yh eiskunnallisen osallisuuden edis äjinä Tasa-a on edis äminen, epäoikeudenmukaisuuden pois aminen sekä yh eiskunnassa kaikkein heikoimpaan asemaan jou uneiden ihmis en asian uominen yh eisen keskus elun agendalle o a Ca niolin (2010) mukaan a oi ei a, jo ka hieman e i sanoin ilmais uina sisäl y ä kaik- kien sosiaalis en kysymys en pa issa oimi ien liikkeiden oimin a-aja- uksiin. Kyse on iime kädessä sii ä, e ä yh eiskunnassa huomioidaan myös ne ihmise , jo ka syys ä ai oises a o a jou unee sy jäy e yiksi. Me ollaan niin kuin akkikoi a so en housunlahkeessa ai älleen. Si ähän se on, e ä kun siinä oiku aan, niin me muis u e aan nimen- omaan sii ä, e ä huomioikaapas ny meidä kin ässä. Me uodaan 212 kansalais en näkökulmaa ja me ki ys ä siihen kokonaisuu een. Näin hy in ki ey e ys i. (KJM1/B/2) Ensimmäinen askel ma ginaaliseen asemaan jou uneiden ihmis en ilan een ja asian edis ämisessä on a mis aa, e ä heidän äänensä ulee kuulluksi julkis en pal eluiden suunni elussa sekä laajemmin yh eis- kunnan oimin aan lii y issä keskus eluissa (ks. Sä kelä-Kukko 2014, 34–36). Hy in oin ipal eluiden me ki ys ihmisen osallisuudelle on si ä k ii isempi, mi ä heikommassa asemassa hän yh eiskunnassa on (Ma - hies 2017). Käy ännössä jä jes ö edis ä ä haa oi a aan asemaan jou uneiden ihmisen kokemus en ja näkemys en kuulemis a kahdella a alla: oi- mimalla edus amansa kohde yhmän aja us en äli äjinä sekä luomalla mahdollisuuksia ja kana ia, joiden kau a ihmise oi a i se osallis- ua ja aiku aa. Jä jes ö saa a jäsen ensä samoin kuin muiden oi- minnassaan mukana ole ien ihmis en kau a kokemukseen pohjau u aa uohonjuu i ason ie oa sii ä, mi kä asia pal eluissa ja yh eiskunnassa oimi a ja mi kä ei ä . Tä ä ie oa ne äli ä ä e eenpäin omissa yh eis yö e kos oissaan sekä uomalla asioi a julkisen keskus elun agendalle. Kun meillä kokoon uu (…) yhdis ys en e ais yhmiä niin muun muassa jä jes ösuunni elija koh aa hei ä hy in paljon ja käy si ä kes- kus elua. Sen kau a myös me kuullaan asioi a, joihin pi äisi ehkä ai- ku aa ja koi e aan koo a nii ä. Ja oiminnan kehi ämisessäkin läh- de ään sil ä pohjal a, e ä mi ä nousee kaikis a eni en esiin, niin nii ä lähde ään si en iemään e eenpäin. (KJN1/B/2) Paikallis asolla apah u assa edun al on a- ja aiku amis yössä jä jes- öjen iedon äli yksen pääasiallisia koh ei a o a pää ä issä asemissa oi- mi a i anomaise . Polii isen ason suunni eluun aiku aminen kana- oi uu puoles aan al akunnallis en ka o- ja keskusjä jes öjen kau a. Vali ua yönjakoa haas a el a a pe us ele a sillä, e ä paikallispoli ii- kassa ak i oi uminen saa aisi ho ju aa jä jes ö oiminnan legi imi ee in kannal a k ii is ä käsi ys ä niiden neu aaliudes a ja asapuolisuudes a ja ä en muodos aa joillekin ihmisille es een osallis ua jä jes öjen a joa- maan oimin aan. 219 Ma hies (2017) on odennu , e ä osallisuus o eu uu aidoimmillaan silloin, kun pal elu o a osallisina ihmis en elämässä eikä päin as oin. Vas aa as i demok a ia on pa haimmillaan silloin, kun kansalaise koke- a omis a ansa pal elu . Nämä molemma näkökulma o a ah as i läsnä jä jes öjen a assa oimia. Jä jes öjen osallisuuskäsi ys ä oi äl ä pohjal a luonneh ia julkisen sek o in oimin aa halli se alle uuslibe a- lis iselle osallisuuspa adigmalle as akkaisena ja aih oeh oisena. Pa hai- en siihen sisäl y ien mahdollisuuksien mobilisoin i onnis uu ko kean luo amus ason sopimuksellisuudelle aken u assa e kos omaisessa suh eessa. Sen pe uski en muodos a a yh einen a opohja, ee ises i ja mo aalises i si o a sopimukse sekä näi ä ilmen ä ä ja o eu a a akiin unee yh eis yökäy än ee . (Myös Mö önen & Niemelä 2014, 87.)