Teknologia, (mieli)kuvat, historia : Imperialistinen menneisyys ja nykyisyys elokuvissa ja valokuvataiteessa

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc-nd/4.0/ Teknologia, (mieli)ku a , his o ia : Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa © Ki joi aja & Lähiku a, 2019 Published e sion Mähkä, Rami; Hil unen, Kaisa Mähkä, R., & Hil unen, K. (2019). Teknologia, (mieli)ku a , his o ia : Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa. Lähiku a, 32(4), 3-6. h ps://doi.o g/10.23994/lk.90784 2019 PÄÄKIRJOITUS • Rami Mähkä ja Kaisa Hil unen: Teknologia, (mieli)ku a , his o ia: Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa, 3–6. 3 • LÄHIKUVA • 4/2019 TEKNOLOGIA, (MIELI)KUVAT, HISTORIA: Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa ”Impe ialismi on monime ki yksinen sana – liian monime ki yksinen ollak- seen äysin käy ökelpoinen his o iallisessa keskus elussa.” Näin aloi aa esipuheensa Philip D. Cu in (1971, ix) oimi amaansa ki jaan Impe ialism uodel a 1971. Hän nos aa äi eensä ueksi esime kkejä menneil ä uosisa- doil a, Napoleonis a b i i-impe iumiin ja Leniniin. Esime keis ä käy ilmi, e ä impe ialismi on mää i el ä issä his o iallises i lopul a ain sen (ole e uis a) as aideologiois a käsin. Vieläkin sel empää on, e ä impe ialismi on eu- ooppalais en ei-länsimaalaisiin kansoihin ja alueisiin kohdis u aa oimin aa. Nykyisiä julkisia keskus eluja seu a essa on helppo ode a, e ä ase elma on edelleen sama. Vaikka menneinä aikoina allinnu asenneilmapii i län isen kul uu in yli e aisuudes a on uosikymmeniä si en yhä enemmän haas e u ja aja- uksena o ju u, oi kysyä, kuinka ah ana se jollain asolla edelleen elää länsimaissa. Mieliku issamme impe ialismi on edelleen länsimaiden muiden kul uu ien hy äksikäy öä ja hallin aa, ei koskaan päin as oin. Jopa lännen kehi ysapua kehi y iin maihin on pide y luon eel aan impe ialismia ja ka- ana oimin ana. Eloku a on mieliku i us a uokki ia a inoi a, ku ia, maisemia ja mielle- yh ymiä. Tämän uoksi nau imme eloku as a. Eloku a on kui enkin myös eknologiaa, ja eknologia oli puoles aan a ainasemassa län isen maailman kolonialismille ja impe ialismille. Tykki enee ja uliasee , eollis uminen ja e- hokkaa hallin o-o ganisaa io mahdollis i a sen, e ä kohdemaa kye iin al- jas amaan osaksi eu ooppalais en, oisaal a Yhdys al ojen alousjä jes elmiä. Teknologialla on niin halu aessa impe ialis inen po en iaali. Ki joi aessaan adion mullis a as a aiku ukses a 1900-lu un ies in ä eknologiaan Taylo (2005) o eaa, e ä musiikin soi aminen adiossa oimi adio a eknologiana p omo oi ana ohjelmis ona. Kui enkin samalla adio oli yksi niis ä eknologi- ois a, joi a ma kkinoi iin mode nin ideologian kau a. Yhdys alloissa mode ni ( alkoinen) elämän apa innas e iin esime kiksi Ame ikan alkupe äis äes- ön sa ume kkeihin: in iaanipäälliköi ä aloku a iin (huom.) seisomassa adio as aano imen ää essä i onisen kommen aa in ke a. Taylo ku suu ä ä ” eknologiseksi impe ialismiksi”. PÄÄKIRJOITUS • Rami Mähkä ja Kaisa Hil unen: Teknologia, (mieli)ku a , his o ia: Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa, 3–6. 4 • LÄHIKUVA • 4/2019 Sähköinen ies in ä- ja media eknologia oli a länsimais a, ja ielä e ikseen ame ikkalais a mode nia elämän apaa – ku en Taylo (ibid.) nos aa esiin, myös a sinkin sy jäisemmil ä anhan man e een kolkil a saapu a eu ooppalais- sii olaise u us ui a adioon ja muuhun eknologiaan as a Yhdys al oihin sii y yään. Kehi ys ain oimis ui oisen maailmansodan jälkeen, e i yises i 1950-lu un jälkipuoliskol a alkaen angloame ikkalaisen populaa imusiikin ja muun populaa ikul uu in uo eiden ala i kas a an le i yksen kau a. Epäilemä ä aiku us al aisimpana eknologiana oimi eloku a, e i yises i Hollywood-eloku a, jonka kau a ”ame ikkalainen elämän apa” ku as oineen le isi ympä i maailmaa. Eloku a onkin sikäli luon ainen oo umi impe ialismin käsi elylle, e ä se syn yi impe ialismin huippuaikana 1800-lu un lopulla. Se osallis ui ”im- pe ialismin p ojek in” aken amiseen jo akiin uneiden ai eenalojen, ku en ki jallisuuden, ja medioiden, ku en lehdis ön, innalla. Liikku an ku an kau a eloku a kui enkin myös muu i impe ialismin ep esen aa ioi a ja massakulu amisen apoja – (mykkä)eloku an ka sominen ei edelly ä esi- me kiksi luku ai oa. Shoha ja S am (2001, 368–369, passim.) o ea a , e ä ”eloku allinen kokemus mobilisoi kansallisen ja impe ialis isen omis amisen, i selle kuulumisen un een oiseu e ujen ihmis en kus annuksella. (Ks. myös Mähkä 2013, 285–286, passim.) Miellämme impe ialismin eu ooppalaiseksi ai laajemmin länsimaiseksi ilmiöksi ja men ali ee iksi, aikka si ä o a ha joi anee myös muu kul uu i ja yh eiskunna . Ehkä miel ämisemme syy on aja uksessa Eu oopas a Roo- man impe iumin pe illisenä – yhdis e ynä laajen umishaluiseen keskiajan ka oliseen ki kkoon – mu a aus alla saa aa yh ä hy in olla iedos ama on eu o- ai länsisen inen aja usmaailma. Kiina ja Japani o a ollee keisa ikun ia ja niiden poli iikka impe ialis is a, mu a aja elemmeko nii ä, kun kuulemme sanan impe iumi, ai Roomaa ja aikanaan neljännes ä maapallos a hallinnu a b i i-impe iumia? ”Dolla i-impe ialismi” on meille u u ilmaus e i yises i kylmän sodan ajal a; ” uplaimpe ialismis a” ei sen sijaan puhu u, aikka Neu os olii on a oi ee ja keino saa u aa al aa kehi y issä maissa oli a hy in yh ene äise Yhdys al ojen kanssa. Ehkä Eu oopassa aus ana älle on Neu os olii on julkilausuma ”an i-impe ialismi” – angloame ikkalaisessa maailmassa al ion ja sen halli seman I ä-Eu oopan alue a ku su iin ”Neu- os oimpe iumiksi” (The So ie Empi e) ja jy kimmissä lausunnoissa ”pahan impe iumiksi” (E il Empi e). • • • Tämän Lähiku an nume on eemana on impe ialismi. Ai an ku en Cu inin yllä si ee a ussa aja uksessa, emme y i ä luoda impe ialismis a kokonaisku- aa ai edes mää i ellä si ä. Sen sijaan nume on a ikkeli o a näkökulmia impe ialismiin ja sellaisenaan osallis u a eemas a käy ä iin keskus eluihin yhden u kimusa ikkelin ja kolmen ka sausa ikkelin oimalla. Rai a Me i i a a kas elee jälkikoloniaalises a pe spek ii is ä Richa d A enbo ough’n uonna 1982 ohjaamaa Gandhi-eloku aa, joka käsi elee nimihenkilönsä elämää ja b i i-impe iumin iimeisiä aihei a In iassa. Ana- lyysissään Me i i a kiinni ää huomio a eloku aan sisäl y ään is i ii aan: Vaikka eloku a on impe ialismin as ainen, sii ä paljas uu eu osen inen asenne. Tämä ulee ki joi ajan mukaan ilmi e i yises i Gandhia ympä öi is ä lukuisis a ns. alkoisis a pelas ajahahmois a, joiden kau a eloku an ekijä aken a a i selleen suo uisaa ku aus a impe ialismis aan. A ikkeli paino aa PÄÄKIRJOITUS • Rami Mähkä ja Kaisa Hil unen: Teknologia, (mieli)ku a , his o ia: Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa, 3–6. 5 • LÄHIKUVA • 4/2019 länsikeskeisen maailmanku an sy ään juu uneisuu a ja kiinni ää huomio a alkoisuuden ja kaupallisuuden ky köksiin – eema, joka on yhä änä päi änä ajankoh ainen. Taneli Hil usen ka sausa ikkeli a kas elee niin ikään In ian b i i-impe- iumin aikais a his o iaa, mu a in ialais en eloku ien näkökulmas a. 1850-lu- un lopulla apah unu sepoy-kapina on 2000-lu un Bollywood-eloku assa oiminu na ionalis isena iden i ee in akennusaiheena, eikä b i ihallinnon aakuu a pei ellä, mu a eloku issa ku a aan myös in ialais en ää inkäy- öksiä. Hil usen analyysissa Bollywood-eloku a oimii eloku allisena impe- ialismin as ahis o iana. Johanna Tu unen uo esiin impe ialismin kauaskan oisia, plane aa isia seu auksia näkökulma eks issään, jossa k ii isen, an i-impe ialis isen luennan koh eena on aloku aaja Nick B and in Inhe i he Dus - aloku anäy ely ja sen aus a- ja p omoo ioma e iaali . Tu usen mukaan B and in eoksissa A ikan ah aalle aje uis a illieläimis ä piilee länsimaisille kolonialis isille al a aken eille pohjau u a ka san o apa. Damon T ingham ja Rami Mähkä a kas ele a Täh ien so a - ilogiaa ”kaukaiseen galaksiin, kauan si en” sijoi e una e lek iona Yhdys al ojen his o ias a. Eloku issa u hea kapinallise lyö ä yli oimaisen impe iumin. Eloku ien hahmojen aksen ien analyysi paljas aa, e ä kapinallise puhu a ame ikkalaisilla aksen eilla, kun aas pahan impe iumin joh o keisa is a ylem- pään upsee is oon puhuu koulu e uilla englan ilaisaksen eilla. Nume oon sisäl yy lisäksi Juha-Ma i Tammelan apo i Koulukino y:n myön ämän koulukinokoulu-se i ikaa in käy ööno os a Maunulan yh eis- koulussa ja Helsingin ma ema iikkalukiossa, jo ka o a si ou unee o amaan eloku akas a uksen kiin eäksi osaksi koulu yö ään. Po issa ja Jy äskylässä maaliskuussa 2020 Rami Mähkä ja Kaisa Hil unen Läh ee Cu in, Philip D. (1971) In oduc ion: Impe ialism as In ellec ual His o y. Teoksessa Philip D. Cu in ( oim.) Impe ialism. New Yo k: Ha pe & Row, ix–xxiii. Mähkä, Rami (2013) Sub e ed and T ansg essed Bo de s: The Empi e in B i ish Comedy and Ho o Films. Teoksessa Rai a Me i i a, Kimmo Ahonen, He a Mula i ja Rami Mähkä ( oim.) F on ie s o Sc een His o y: Imagining Eu opean Bo de s in Cinema, 1945–2010. B is ol: In ellec , 283–303. Shoha , Ella & S am, Robe (2001) The Impe ial Imagina y. Teoksessa G aeme Tu ne ( oim.) The Film Cul u es Reade . Lon oo ja New Yo k: Rou ledge, 366–378. Taylo , Timo hy D. (2005) Music and he Rise o Radio in he Twen ies Ame ica: Technological Impe ialism, Socializa ion, and he T ans o ma ion o In imacy. Teoksessa Paul D. G eene ja Thomas Po cello ( oim.) Wi ed o Sound: Enginee ing and Technologies in Sonic Cul u es. Middle on, CT: Wesleyan Uni e si y P ess, 245–268. • • • Tämä nume o pää ää kaksi uo iskau eni Lähiku an pää oimi ajana. Ne o a ollee yön äy eise kaksi uo a. Ennen kaikkea ne o a kui enkin ollee hy- in an oisa kaksi uo a. Olen oppinu paljon uu a niin hienoja julkais uja PÄÄKIRJOITUS • Rami Mähkä ja Kaisa Hil unen: Teknologia, (mieli)ku a , his o ia: Impe ialis inen menneisyys ja nykyisyys eloku issa ja aloku a ai eessa, 3–6. 6 • LÄHIKUVA • 4/2019 a ikkelei a lukemalla kuin oimi us yös äkin. Olen a annu suu en joukon uusia ihmisiä, joihin en äl ämä ä olisi koskaan muu en ö männy . Suu e kii okse Lähiku aan ki joi aneille hienois a a ikkeleis a ja muis a eks eis ä, kii eellisis ä aika auluis aan inkineille e e eille amma i ai oisis- a ja aken a is a lausunnois a, Lähiku an oimi uskunnalle mielly ä äs ä yösken elys ä sekä Lähiku a-yhdis ykselle osoi amas anne luo amukses a. E i yiskii os oimi us iimille Päi i ja An i aidokkaas a ja ehokkaas a yös ä nume os a oiseen. Kii os myös yh eis yökumppaneillemme, ku en ko imais- a iedejulkaisemis a aja ille ie eellisille seu oille, a okkaas a ja an oisas a yh eis yös ä. Kii os sinulle, hy ä Lähiku an lukija – aikakausleh i ilman lukijaa on ajaa aikakausleh i! Rami Mähkä