Oikeudenmukaisuus asiakkaiden asiana

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Oikeudenmukaisuus asiakkaiden asiana © Ki joi aja 2023 Published e sion Ran amäki, Niina; Kokkonen, Tuomo Ran amäki, N., & Kokkonen, T. (2023). Oikeudenmukaisuus asiakkaiden asiana. In K. Nä hi, S. Kannasoja, T. Kokkonen, N. Ran amäki, & S. Ruonakangas (Eds.), Raken eellisen sosiaali yön ila ja ule aisuus Suomessa (pp. 187-204). Jy äskylän yliopis o. Sophi, 154. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-39-9712-0 2023 187 11. Oikeudenmukaisuus asiakkaiden asiana Niina Ran amäki & Tuomo Kokkonen Kysymys oikeudenmukaisuudes a, sen luon ees a ja keinois a, joilla si ä oidaan edis ää, on aken eellisen sosiaali yön ydin ä. Samoin se on e i äin k ii inen kysymys suomalaisen hy in oin i al ion ole- massaolon oikeu uksen näkökulmas a (Pohjola 2014; Pohjola 2019; Ki ipel o 2021). Anna Me e i (2004, 42; 2012) on puhunu pe us us- laissa mää i ellys ä hy in oin i al ion lupaukses a, joka luo odo uksia sii ä, e ä yh eiskun a u aa kaikkien kansalais en sel iy ymismahdolli- suude ja oikeudenmukaisen koh elun sekä mahdollisuude yh eiskun- nalliseen aiku amiseen. Sosiaali yön ekijä o a amma insa a oläh ö- koh iin pohjau uen ah as i ämän lupauksen äy ämiseen si ou unei a. Sosiaali yössä ko os uu ymmä ys sii ä, e ä jokaisella ihmisellä on hänen suo i uksis aan iippuma on luo u ama on ihmisa o ja ämän läh ö- kohdan mukaises i kaikkia ihmisiä ulee kohdella kunnioi a as i. E i- yinen amma illinen el ollisuus on oimia niiden ihmis en ja yh ei- söjen ilan een pa an amiseksi, jo ka o a yh eiskunnassa jou unee haa oi a aan ja ma ginalisoi aan asemaan. Sosiaali yön eh ä änä on 188 huoleh ia, e ä oikeudenmukaisuus yh eiskunnassa o eu uu ja ulo uu myös niihin ihmisiin, jo ka ei ä si ä omalla oiminnallaan ai olemisel- laan kykene ansai semaan. (M . 2004, 41; G an el 1998, 177.) Oikeudenmukaisuus on kui enkin käsi eenä jo läh ökoh aises i hy in haas a a. Si ä, kuinka hy in ai huonos i se o eu uu yh eis- kunnassa, oidaan lähes yä kahdes a e i näkökulmas a. Ensimmäinen, oikeudenmukaisuuden säännönmukaisuu a ja sen ju idisia läh ökoh- ia ko os a a, muodollinen näkökulma nojau uu asioiden pe iaa eel- liseen luon eeseen. Kyse on läh ö ilan een asa-a oisuudes a (equali y): yksilöi ä kohdellaan samalla a alla, ellei ä he e oa oisis aan jollain ilan eeseensa me ki ä äs i aiku a alla a alla. Yleises i hy äksy yjä samanlaisuuden k i ee ejä o a mo aalises i ele an eiksi mää i elly omi- naisuude ku en ikä, sukupuoli, kieli, akaumus ja e eyden ila. (Yeung, Saa i & Lage spe z 2007, 9–10; A ajä i 2015, 182.) Hieman yksin- ke ais e us i muodollisen oikeudenmukaisuuden näkökulmas a yh eis- kun a oimii oikeudenmukaises i silloin, kun samanlaisessa elämän ilan- eessa ole ia ihmisiä kohdellaan samalla a oin. Kaikessa yksi yiskoh aisuudessaan muodollisen oikeudenmukai- suuden suo a ii aiseksi luonnehdi a a logiikka si uu aa kui enkin yh eiskunnan ja ihmiselämän kompleksisuuden. Ensinnäkin keskei- sessä asemassa oikeudenmukaisuuden eunaeh ojen mää i elyssä ole a samanlaisuuden k i ee i ei ä ole anne uja ai pysy iä, aan mi ä suu- immissa mää in muu oksessa ole ia polii isia kysymyksiä, ku en aik- kapa änä päi änä kii aankin keskus elun koh eena ole a sukupuolen mää i yminen. Toiseksi käy össä ole a k i ee i jä ä ä ulkopuolelleen suu en joukon ominaisuuksia ja ekijöi ä, jo ka ei ä kiinni y suo aan yksilöön aan enemmänkin yh eiskunnallisiin aken eisiin, joiden pui - eissa yksilöiden elämän ilan ee muo ou u a . Näillä – esime kkeinä asuinpaikka, pal eluiden saa a uus ai a allisuus – on kui enkin lop- pu uloksen oikeudenmukaisuuden kannal a hy in a kaise a me ki ys. (A ajä i 2015, 182; Ca niol 1992.) Raken eellisen sosiaali yön näkökulmas a muodollis a oikeuden- mukaisuu a olennaisempi onkin osiasiallisen oikeudenmukaisuuden näkökulma. Se ulee lähelle yh eiskunnallisen oikeudenmukaisuuden eo ee ikko John Rawlsin (1985) käsi ys ä, jonka mukaises i oikeu- denmukaisuuden ydinolemus on eiluus (equi y): jo a oidaan oikeas i 189 puhua oikeudenmukaisuudes a, asioi a ulee a kas ella kokonais al ai- ses i niiden e ilaise ulo u uude huomioon o aen. Näin ymmä e - ynä keskeisiksi kysymyksiksi nouse a : Kuinka yhden e aisia ihmise o a läh ökohdil aan? Millaisia aih oeh oja ja mahdollisuuksia heillä on käy össään? Kuinka asaises i yh eiskunnallise oima a a jakau- u a ? Millaiseen loppu ulokseen ali u oimenpi ee e ilaisissa elä- män ilan eissa ole ien ihmis en näkökulmas a joh a a ? Käy ännössä osiasialliseen oikeudenmukaisuu een oidaan pääs ä ain posi ii isen disk iminaa ion kau a suosimalla jo akin yksilöä ai yhmää yli muiden sekä jakamalla käy össä ole a oima a a epä asaises i – eli oimimalla epä asa-a oises i (A ajä i 2015, 182–183; myös ETENE 2013, 6). Tässä lu ussa yh eiskunnallisen oikeudenmukaisuuden o eu umis a lähes y ään sosiaali yön asiakkaiden näkökulmas a. Oikeudenmukaisuus ja e enkin sen o eu umiseen lii y ä epäkohda nousi a esiin kes- keisenä aken eellis a sosiaali yö ä mää i ä änä eemana apaus u ki- muksen ensimmäisen kie oksen asiakasedus ajien okus yhmähaas a - eluissa. Näiden ha ain ojen ohjaamana oisella haas a elukie oksella keski y iin siihen, millaise mahdollisuude asiakkai a edus a illa oimi- elimillä – ässä ammaisneu os o – on edis ää oikeudenmukaisuuden o eu umis a pal elujä jes elmässä. Asiakasedus ajien sekä ammaisneu- os ojen jäsen en okus yhmähaas a eluihin pohjau uen ässä lu ussa a kas elun koh eena on: 1) Mi kä pal elujä jes elmän oimin aan lii y- ä ekijä asiakkaiden näkemys en mukaan es ä ä oikeudenmukaisuu- den o eu umis a? 2) Millaise mahdollisuude asiakkai a edus a illa oi- mielimillä on aiku aa unnis e ujen epäkoh ien ko jaamiseen ja näin edis ää oikeudenmukaisuu a? Asiakkuuden myö ä a kas elun ensisijaiseksi kon eks iksi ase uu hy in oin ipal elujä jes elmä, joka muodos aa monien sosiaali yön asi- akkaina ole ien ihmis en elämässä keskeisen koske uspinnan yh eiskun- nan oimin aan. On kui enkin ä keä muis aa, e ä pal elu ja asiakkuus ei ä ole muis a inhimillisen ja yh eiskunnallisen elämän osa-alueis a e illisiä saa ekkei a. Sen sijaan kaikki se, mi ä e ilaisilla oimijuuden ken illä ja niiden älisissä suh eissa apah uu, on ah as i läsnä myös asi- akkuu een lii e ä issä oikeudenmukaisuuden kokemuksissa. 190 11.1 Haas e u oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden o eu umisen es ee oidaan Mullalyn (2007) yh eiskunnallisen asojao elun ohjaaman paikallis aa yleiseen yh eis- kunnalliseen ilmapii iin (ideologian aso), pal elujä jes elmän oimin- akäy än öihin (ins i uu ioiden aso) sekä asiakkaan ja yön ekijän kes- kinäiseen uo o aiku ukseen (sosiaalis en suh eiden aso). Käy ännössä nämä e ilaise aken eellise aso o a kiin eäs i yh eenkie ou unei a ja aiku a a oinen oisiinsa. Näin ollen ie yssä kon eks issa ilmene ä ongelma ei ä koskaan – ai ain hy in ha oin – ke o pelkäs ään ”yhden ason ongelmis a”, aan myös laajemmin oikeudenmukaisuu- den o eu umisen haas eis a ja es eis ä. Suomalainen yh eiskun a ja hy in oin ipal elujä jes elmä sen osana o a iimeis en uosien ja uosikymmen en aikana läpikäynee suu ia muu oksia. Näiden mylle yksessä myös yh eiskunnalliseen ideologiaan asolla alli se a käsi ykse sii ä, mikä on oikeudenmukais a ja mi en oikeudenmukaisuuden o eu umiseen ulisi py kiä, o a hakenee muo- oaan (Mullaly 2007; Me e i 2012). Haas a eluun osallis unee asiak- kaa ku aa a , kuinka yleinen asenneilmapii i on ko en unu ja muu - unu aaemmaksi sekä kuinka ihmisiä jao ellaan niihin, jo ka o a ansainnee paikkansa yh eiskunnassa sekä niihin, jo ka ei ä ole ähän syys ä ai oises a kyennee . Tämä e o elu ilmenee käy ännössä siinä, mi en sosiaalisen oikeudenmukaisuuden käsi e ä ulki aan sekä mi en pal elujä jes elmä suh au uu ja as aa e ilaisissa elämän ilan eissa ole- ien ihmis en a peisiin. Jos sinä e ole e e e kä yökykyinen niin a allaan sinä e uo a mi ään yh eiskunnalle, eikä sinus a ole mi ään hyö yä. Ta allaan minä ainakin koen ole ani hyödy ön yh eiskunnalle. Jo enkin si ä pu oaa sinne akoihin halusi ai ei. (…) Minä olin hy ä siinä yössäni mi ä minä ein, ja se ie iin minul a ilman, e ä minä olisin i se halunnu mene ää si ä. Ja sen jälkeen (…) alkoi se ko a pu oaminen, e ä sinä ole yksin. (AN1/C/1) Haas a el a ien näkemyksiä ulki en yöelämäosallisuudes a on a sin suo a ii aises i ullu synonyymi elämänhallinnalle sekä ä ä kau a myös 191 k i ee i sille, millais a ukea ja apua kenelläkin on oikeus yh eiskun- nal a odo aa. Raija Julkunen (2017, 10–14, 18) on ku annu , kuinka uuslibe alis is en aja us en ah is umisen myö ä lainsäädännössä nime- y oikeude , yksilöiden a pee ja amma iee ise pe iaa ee o a saa- nee äis yä aloudellis en in essien iel ä. Hy in oin ipal eluiden ensi- sijaisena eh ä änä ei nähdä enää yh eiskunnallisen yh eenkuulu uuden ah is amis a aan kansallisen kilpailuky yn pa an aminen: käy e ä issä ole a esu ssi ulee keski ää ky ykkään ja osaa an yö oiman saa a- uuden a mis amiseen. Myös pal elujä jes elmän oiminnassa keskei- sessä oolissa o a kus annus ehokkuuden ja aiku a uuden pa an ami- nen. (Kananen 2017; myös Kokkonen, luku 3 ässä eoksessa.) Ihmisiin, jo ka syys ä ai oises a ei ä kykene i se ansai semaan omaa oimeen u- loaan ja elan oaan, suh audu aan ikään kuin oisen luokan kansalaisina: oman olemisen oikeu us ja yh eiskunnan jäsenyys ansai aan yöma kki- noilla, ei kansalaisen ooliin ai siihen lii y ien as uiden kau a. Ins i u ionaalis en oimin akäy än öjen (Mullaly 2007) asolla ehok- kuus imma un pal elujä jes elmän oiminnas a pii yy asiakkaiden ke omuksissa a sin pi s aleinen ku a: epämää äinen kokonaisuus, joka koos uu enemmän ja ähemmän huonos i yh eensopi is a yksi äisis ä palois a. Työn ekijä – saa i si en asiakkaa – ei ä äl ämä ä aina iedä, mi ä missäkin ehdään ja millä a oin ehdy oimenpi ee ai a jo u pal elu lii y ä asiakkaan asiaan. Asiakkaiden a pei a lähes y ään a sin kapea ajaises i, yksi äisen pal elun ai eh ä än kau a. Pal elup osessin kokonaisuus ai e enkään asiakkaan e i yinen elämän ilanne ei ä unnu ole an kenenkään hallinnassa. (Myös Me e i 2012, 53 ja 216; Rissanen & Lammin akanen 2015, 29; Saikkonen ym. 2015, 62.) Mei ä pompo ellaan sinne sun änne, e ä se ulee oises a ja si en he ei ie enkään ee yh eis yö ä keskenään. Ja mikä on kanssa ongelma, jos sinä joudu monen e i ahon kanssa asioimaan, niin hehän ei ä suinkaan ee yh eis yö ä, aan sinä ole siinä älissä se linkki kai- kille si en. Toi oisi älillä, e ä he oisi a ehdä jo ain yh eis yö ä. (AN2/C/1) Ongelma , joi a sosiaali yössä kohda aan, o a luon eel aan moni a- hoisia ja niiden syy samoin kuin seu aukse kiinni y ä sekä yksilölli- 192 siin, yh eisöllisiin e ä yh eiskunnallisiin ekijöihin ja aken eisiin. Sosi- aalis en ongelmien e i yinen luonne on, e ä ne ain ha oin sijoi u a selkeä ajaiseen pal elu- ja eh ä äaluejakoon. Tehokkuu a maksimoi an oimin alogiikan pohjal a akenne a an pal elujä jes elmän kyky koh- da a ihmis en elämän ilan eiden kompleksisuu a maailmassa, joka myös i sessään muu uu koko ajan yhä monimu kaisemmaksi, on asiakkaiden näkemys en mukaan a sin puu eellinen. E i yises i ihmisis ä, joiden ongelma o a kaikkein aikeimpia sekä niiden aus alla aiku a a juu- isyy moninaisiin ekijöihin paikallis u ia, ulee helpos i äliinpu oajia, jo ka jää ä aille kipeäs i a i semaansa ukea ja apua. (Män ä i- an de Kuip 2022, Me e i 2012, 53, 2016; Mää ä 2012, 123–131.) Suh eessa yh eiskun aan ja pal elujä jes elmään koe ua ulkopuoli- suuden ja epäoikeudenmukaisuuden unne a ei helpo a se, e ä jul- kisen pal elujä jes elmän ku a aan puhu an sekä ies i än a oilla ja kielellä, jo ka ei ä koh aa asiakkaiden a pei a ai heidän apaansa jäsen- ää maailmaa. Haas a el a a ke o a , e ä heidän on ajoi ain aikea löy ää ie oa sii ä, mille pal elusek o ille heidän asiansa kuuluu, mihin ai keneen o aa yh ey ä ai mi en a oi aa omaa asiaa hoi a a yön e- kijä (myös Mää ä 2012). E i yisen aikea ilan ees a on ullu sen myö ä, kun in o maa io a ja iedo amis a on sii e y enene issä mää in e k- koon. Asioiden esi ys apa, joka pal elujä jes elmän näkökulmas a a kas- eluna aiku aa hy in loogisel a, ei äl ämä ä ole si ä asiakkaan kan- nal a. Ehkä sellainen, e ä kaikki ie o ei ule asiakkaille selkeäs i, aan se pi ää o aa i se sel ille. Ja silloin, kun ihmise on aikeassa ilan eessa, niin on a maan aika haas a aa hankkia i se si ä ie oa. Se semmoi- nen iedonjako julkises i ja saman e aises i, niin se ei ehkä oimi ässä yh eiskunnassa. Se, e ä kaikki osiaan saisi a sen saman iedon jo enkin ja olisi a oikeu e u saamaan si ä ie oa yh ä paljon, niin se ei jo enkin päde. (AN1/A/1) Käsi ys sii ä, e ä pal elu ikään kuin piilou u a o ganisa o isen monimu kaisuuden sekä i anomaispuheen aakse, on haas a el a ien joukossa hy in yleises i jae u. Mää ä (2012, 125; myös Hänninen, Ka - jalainen & Leh elä 2007; Kaipainen-Vilén 2017) puhuu poiskäänny - 193 ämises ä eli p osedu aalises a di e sios a. Tällä hän ii aa pal elujä - jes elmän ja asiakkaan keskinäisessä uo o aiku uksessa muo ou u aan p osessiin, jonka loppu ulemana asiakas joko suo aan ai epäsuo as i ohja aan muualle a un pii is ä ai hänen a unpyyn önsä o ju aan kokonaan. Tuen hakemisen haas a uus ja monimu kaisuus on Mää än mukaan ensimmäinen iides ä poiskäänny ämisen kynnykses ä. Mikäli sen yli äminen ei onnis u, asiakkaalla ei ole edes eo ee is a mahdolli- suu a ede ä seu aa ien askelmien mukanaan uomia haas ei a ja niiden yli ämisen jälkeen odo a aa pal elua kohden. Asiakkaan ja yön ekijän koh aaminen ilmen ää Mullalyn (2007) yh eiskunnallis en aken eiden kolma a eli sosiaalis en suh eiden asoa. Useimma älle asolle paikallis u is a epäoikeudenmukaisuu- den kokemuksis a o a heijas umia ideologisen ja ins i u ionaalisen ason kehi yskuluis a. Ko en unu yh eiskunnallinen ilmapii i samoin kuin aloudellis en sääs öpaineiden ohjaamana eh y pal elujä jes el- män uudis aminen näky ä asiakkaan ja yön ekijän keskinäisessä suh- eessa lisään yneenä kon ollina. Tämä koskee niin asiakas yö ä ohjaa ia linjauk sia kuin sosiaali yön yömene elmiä. Toimin akäy än öjä yhden- mukais amalla o ganisaa io oi pa emmin al oa uo an o- ja pal elu- p osesseja ja py kiä ä en – jos ei ähen ämään – niin ainakin hilli se- mään kus annus en nousua (ks. Män ä i- an de Kuip, Tammelin & An ila 2018, 234; Män ä i- an de Kuip 2022). Kyllä siis ämä poli iikka (…) peilau uu uonne kun aan. Ja sosiaali- yön ekijöillä on hy in, hy in anka a sys eemi, e ä mi kä ohjeis uk- se ne siellä saa. Tun uu e ä alal a läh ee ne pois, jo ka on alunpe- in mennee semmoisella mielellä, e ne haluaa ihan oikeas i au aa. Mu a kun ylhääl ä käske ään, e ä e sinä saa. Ainoas aan näi ä yksi - äis apauksia, e ä oidaan sanoa, e ä kyllä on au e u, mu a ne on yksi äis apauksia. (AN4/A/1) Syy ä alli se aan ilan eeseen asiakkaa ei ä niinkään e si yksi äisis ä yön ekijöis ä, aan polii ises a pää öksen eos a ja johdos a, joiden ulisi luoda edelly ykse sille, e ä yön ekijä oi a ehdä yö ään amma illi- ses i ja ee ises i kes ä ällä a alla. Nykyisellään yön ekijä jou u a asi- akkaiden mukaan yösken elemään iukkojen ylhääl ä ule ien ohjei- 194 den mukaises i ja ajoi ain myös näiden kahli semana. Lisäksi e ilaise dokumen oin i- ja apo oin i el oi ee ie ä me ki ä issä mää in aikaa kas okkain eh ä äl ä yöl ä. Tässä kokonaisuudessa amma illi- selle ha kin a allalle ja asiakkaiden yksilöllis en elämän ilan eiden huo- mioimiselle jää ain ähän ilaa. (Myös Mää ä 2012, 125–126; Nä hi, Kokkonen & Ma hies 2014; Si iö ym. 2015). Edellä ku a un oisi ii- is ää si en, e ä py kimys a mis aa muodollisen oikeudenmukaisuu- den o eu uminen on paikoin muodos anu es een osiasiallisen oikeu- denmukaisuuden o eu umiselle. Työsken ely-ympä is öön ja -olosuh eisiin kiinni y ien epäoikeu- denmukaisuuksien ohella ongelmia ilmenee kui enkin myös siinä, mi en yön ekijä koh aa a asiakkaa ja mi en he hei ä koh ele a . Sosiaali- yön asiakkaina o a ihmise , joiden elämänhallin a samoin kuin luo - amus yh eiskunnal a sekä sosiaalisil a e kos oil a saa a aan ukeen on monin a oin mu en unu . Tapa, jolla asiakas ja hänen asiansa kohda aan, oi joko ko ja a ai ah is aa näi ä mu umia. (Ca niol 1992; Lai inen & Kemppainen 2010, 138; Me e i 2004.) Haas a eluaineis ossa asi- akkaan ja yön ekijän uo o aiku ussuh eeseen lii y ä epäoikeuden- mukaisuuden kokemukse ki ey y ä kah een eemaan: epäkunnioi a- aan suh au umiseen ja koh eluun sekä osa omuu een omassa asiassaan. Näis ä ensimmäinen konk e isoi uu asiakkaiden ke omuksissa sy jin- näs ä, loke oinnis a sekä alen u as a suh au umises a. Epäkunnioi a alle koh elulle on leimallis a, e ä asiakas nähdään ain ongelmiensa kau a hänen ah uu ensa si uu aen. Minulla ainakin ulee se mieleen, kun ullaan ihan oikeas i ke o- maan semmoisia i ses ään sel iä asioi a, e ä nenä pi ää niis ää, jos äkä aluu. Ihan niin kuin me ollaan niin äysiä össöjä, e ä me ei osa a yh ään mi ään. Minä olenkin joskus kysyny , e ä mi en minä oin asua i senäises i, jos olen noin a u on. Ja samaan aikaan minun pi ää oimia ju is ina sel i äkseen äs ä jä jes elmäs ä. Se menee semmoi- seen jankkaamiseen si en näiden kanssa. Kyllä mone ke a i kien on lähde y pois. (AN4/A/1) Epäkunnioi a an koh elun aus alla oidaan unnis aa ase elma, jossa yön ekijä ase uu asiakkaan yläpuolelle ja amma illiseen al aansa 201 Koska ässä kui enkin on loppupäässä ahakin mukana. Jos haluaa jo ain saada aikaan, niin se maksaa yleensä, ja pi ää si en ideologisella asolla ehdä alin oja. Sa sa aanko kyläkouluun ai kyläkauppaan ai ammaisiin, e ä missä on se painopis e. Ja se ali e a as i puu uu ai an liian usein, e ä ka so aan ny ammais en asioi a, mu a se on niin ää immäisen pieni osa yh eiskun aa kui enkin. (AV4/B/2) Keskus elu sii ä, kuinka a peellisena puoluepolii inen ky kös näh- dään ammaisneu os on oiminnan kannal a ja millaisia uhkaku- ia siihen mahdollises i lii yy, kie ou uu iime kädessä kysymykseen allas a. Polii isen ak i oi umisen puoles a puhuu se, e ä sen kau a a au uu mahdollisuus pääs ä osalliseksi keskus eluihin, joissa so i aan esu ssien jaos a sekä myös mää i ellään, millainen on si ä ohjaa a käsi- ys yh eiskunnallises a oikeudenmukaisuudes a. Huolenaihee lii y ä puoles aan siihen, e ä puoluepoli iikan mukaan ulon myö ä neu os on jäseniä yhdis ä ä py kimys ajaa yhdessä ammais en e uja hau au uisi muiden in essien alle ai jäisi niiden jalkoihin (myös Kokkonen, luku 3 ässä eoksessa). Tule aisuuden osal a haas a el a a linjaa a , e ä ammaisneu os o- jen oimin aa ulee kehi ää nykyis ä pi käjän eisemmin ja suunni el- mallisempaan suun aan. Jo a ammaisneu os o oisi aidos i ajaa am- mais en henkilöiden asemaa, sen on pääs ä ä osallisiksi keskus eluihin, joissa ehdään laajempia o ganisaa ion oimin aa koske ia linjauksia ja suunni elmia. Yksi äis en asioiden käsi elyn sijaan oiminnan painopis- e ä ulee sii ää s a egisen ason suunni eluun ja siellä aiku amiseen. Ehkä ielä enemmän kuin yksi äiseen asiaan puu umis a niin jo en- kin kaipaisin keskus eluja niis ä pe iaa eis a. Ja sii ä, e ä meidän kau- punkis a egiassa, nykyisessä ja e i yises i ny siinä uudessa, ja meidän maakun as a egiassa si oudu aan jokaisen kun alaisen ja jokaisen maakunnan asukkaan hy in oin iin. Meillä ehdään ja ku as i pää- öksiä, jo ka ei ä ue hy in oin ia, osallisuu a ja oikeuksien o eu- umis a. Ja ämä on minus a semmoinen asia, e ä älle minä en ole ielä löy äny si ä koh aa, missä oikeas i oisi oinu aidos i keskus- ella ja sanoa ääneen. Nämä juhlapuhee kuulos a a kyllä hi i ä än ylyil ä, kun ie ää, mikä se ihmis en a ki odellisuus on. (AV3/A/2) 202 Vammaisneu os ojen aseman ja oolin ah is aminen edelly ää sekä kokouskäy än öjen kehi ämis ä e ä oiminnan ekemis ä unne uksi niin pal elujä jes elmän sisä- kuin ulkopuolella. Muu oksen a ain on haas a el a ien mukaan ammaisneu os oilla ja niiden jäsenillä i sellään. Jus iinsa uohon, e ä meidän pi ää uol a kaikkia kuunnella ja kysellä uolla ken ällä. Ja si en olisi hy ä asia ämmöisille, jo ka ammais- neu os ossa on, niin ne läh isi aina kun on näi ä (…) koulu uksia ai ämmöisiä kaikille yh eisiä pala e eja. E ä kyllä minun mieles ä am- maisneu os oon, jo ka läh ee jäseneksi ja o a siellä, niin kyllä niiden kuuluu käydä ämmöisissä ilaisuuksissa. Eikä ain siellä ammaisneu- os on kokouksessa is u a. (AV3/A/2) Kye äkseen lunas amaan paikkansa yh eiskunnallisen oikeudenmu- kaisuuden edis äjinä ja sen o eu umisen al ojina ammaisneu os o- jen ulee e ä öi yä suh eessa omaan ooliinsa ja sen ki kas amiseen: o aa as uu oman oimin ansa kehi ämises ä ja aiku amismahdolli- suuksiensa ah is amises a, e siä lii olaisia muis a samanlaisia in essejä omaa is a oimijois a sekä o aa paikkansa yh eiskunnallisessa keskus e- lussa niin ak ii isina osallis ujina kuin sen he ä elijöinä. 11.3 Joh opää ökse Asiakkaiden ja ammaisneu os oissa oimi ien asiakasedus ajien haas- a elujen pohjal a keskeisenä aken eellisen sosiaali yön eh ä änan- oa mää i ä änä ja sen o eu us a ohjaa ana ii ekehyksenä näy äy yy oikeudenmukaisuus. Se, mi en ihmisiä kohdellaan pal elujä jes elmässä sekä millainen ooli ja me ki ys heille anne aan aiku ajina o a osal- aan ies ejä sii ä, mi en yh eiskun a suh au uu e i yises i haa oi a aan ja ma ginaaliseen asemaan jou uneisiin ihmisiin (myös Ma hies 2017). Monis a hy is ä pe iaa eis a ja käy ännöis ä huolima a sekä oikeu- denmukaisuuden o eu umisessa e ä asiakkaiden mahdollisuuksissa edis ää si ä on edelleen suu ia ongelmia. Käy ännössä näy ää ah as i sil ä, e ä op imaalis a ehokkuu a ja mi a a aa aiku a uu a a oi - ele a pal elujä jes elmä sekä asiakkaiden a jen kokemusmaailma o a 203 e kaan umassa yhä kauemmaksi oisis aan. Aja ukse sii ä, e ä yh eis- kunnal a saa a a uki ja apu sekä ylipää ään yh eiskunnan jäsenyys ulee ansai a omilla suo i uksillaan, o a hy in yleises i jae uja. Uuslibe aalille ideologialle luon eenomaises i kansalaisoikeuksien sijaan pal elujä jes- elmän oiminnassa keskeiseen asemaan ase u a yön ekoa ko os a- a kansalais el ollisuude . Ta oi eena on kannus aa yksilöi ä kehi ä- mään oimin akykyään ja elämän apaansa hy äksi ka so uun suun aan. (Mille & Rose 2008, 210–215; Kulo aa a & Nousiainen 2016, 14–15; Nousiainen 2016.) Kokonaisuu ena asiakashaas a elujen pohjal a pii yy suh eellisen synkkä ku a pal elujä jes elmän ky ys ä u a a asiakkaiden oikeuk- sien o eu uminen mukaan lukien oikeus hy ään koh eluun. Mone yh eiskunnallisen oiminnan e i asoilla ilmene ä epäoikeudenmukai- suude ikään kuin ke au u a sosiaali yön asiakkuudessa ja myös uok- ki a oisiaan. Lopul a useimpien ongelmien aus alla on kui enkin un- nis e a issa uo o aiku ukseen lii y ä ongelma : e ilaisia aus oja ja näkökulmia edus a ien oimijoiden keskinäisen kommunikaa ion oi- mima omuus ja ähäisyys. Yh eyden puu umises a seu aa luo amus- pula, joka nake aa myös uskoa siihen, e ä yh eiskun a on kykene ä ja si ou unu a oi elemaan osiasiallis a oikeudenmukaisuu a ja ai oa eiluu a. (Ks. E e s 2010). Samanaikaises i asiakkaiden oimijuus niin omassa asiassaan kuin laajemmin mahdollisuude aiku aa pal eluihin o a pi käl i jä jes elmän ehdoilla ja kon ollissa apah u ia. Lupaus osal- lisuudes a ja aiku amismahdollisuuksis a, joka on asiakkaille niin lain- säädännössä kuin e ilais en aiku amis oimielin en muodossa anne u, o eu uu ain pienel ä osin (Ma hies 2017). Moni oimijaisen aken eellisen sosiaali yön kehi ämisen kannal a edellä ku a u pe äänkuulu aa i au umis a akiin uneis a aja elu a- ois a ja oimin a aken eis a sekä ai oon dialogiin pohjau u an suh- een luomis a asiakkaiden ja heidän edus ajiensa kanssa ( . Kokkonen, luku 3 ässä eoksessa). K ii inen kysymys on, missä mää in pal elujä - jes elmällä on ohkeu a ja halua ukea sekä edis ää asiakkaiden mah- dollisuuksia olla luomassa oikeudenmukaisempaa pal elujä jes elmää ja yh eiskun aa heidän omis a läh ökohdis aan, ei o ganisa o isis a aken- eis a ja oimin akäy än eis ä käsin. Oikeudenmukaisuuden edis ämisen mission näkökulmas a yh ä olennaisena kuin se, mi ä ehdään ja mi ä 204 saa u e aan, näy äy y ä ne p osessi , joiden kau a yh eises i so i uja päämää iä kohden ede ään. Tässä aken eellisella sosiaali yöllä on ä keä ooli ja eh ä ä.