Integraatiota ja inkluusiota : valmistavan opetuksen hyvät käytänteet

10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 1/11 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee Pe usope ukseen almis a aa ope us a jä jes e ään kunnissa e i a oin. E i yises i pääkaupunkiseudulla alkuope usikäis en almis a aa ope us a on yhdy y jä jes ämään inklusii ises i yleisope uksen yhmässä. Ta i aan kui enkin u kimus ie oa sii ä, millaise a kaisu uke a pa hai en as asaapuneen oppilaan suomen kielen oppimis a ja ko ou umis a. Jous a a ope usjä jes ely , ope ajien äydennyskoulu us ja ii ä ä esu ssi o a a aimia siihen, e ä kouluissa pys y ään ukemaan oppilaan asapainois a kehi ys ä ja akaamaan a i a a almiude pe usope us a a en. Julkais u: 4. joulukuu a 2019 | Ki joi anu : Heidi Naukka inen ja Anne Tie mas Taus aa Pe usope ukseen almis a aa ope us a jä jes e ään sellaisille pe usope usikäisille oppilaille, joiden suomen ai uo sin kielen ai o ei ielä ii ä yleisope uksen yhmässä opiskeluun. E i kunnissa almis a aa ope us a jä jes e ään e i a oin ja sen jä jes äminen on apaaeh ois a. Pääkaupunkiseudulla alkuope usikäis en almis a aa ope us a on jä jes e y jo muu aman uoden ajan inklusii ises i omassa lähikoulussa yleisope uksen yhmässä. Alkuope usikäisiä anhemma oppilaa ohja aan pääsään öises i almis a an ope uksen yhmään, joka ei äl ämä ä sijai se oppilaan lähikoulussa. Toisissa kunnissa oppilaa ohja aan useimmi en yhmämuo oiseen almis a aan ope ukseen, mu a myös inklusii is a almis a aa ope us a oidaan jä jes ää oppilaan kieli aidon sen salliessa. Ryhmämuo oisessa almis a assa ope uksessa oppilai a in eg oidaan muiden oppiaineiden unneille huomioiden oppilaan ikä ja opiskelu aido . Oppilaalla on oikeus saada almis a aa ope us a 900–1000 un ia eli noin yhden luku uoden ajan. Valmis a an ope uksen pää yessä oppilas sii yy omaan lähikouluun yleisope uksen yhmään. 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 2/11 Kehi ämishanke In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee on Heidi Naukka isen ja Anne Tie maksen loppu yö Tu un yliopis on ”Monikul uu isuus ope us yössä” - e ikois umiskoulu uksessa. Hankkeessa on ka oi e u sekä inklusii isen e ä yhmämuo oisen almis a an ope uksen ope ajien näkemyksiä sii ä, mi kä o a hy iä ja Val ioneu os on Koulujen mone kiele ja uskonno -sel i yksen (Tainio & Kallioniemi, 2019) suosi us en mukaisia almis a an ope uksen käy än ei ä ja oimin a apoja suomen kielen oppimisen ja ko ou umisen näkökulmas a. Kehi ämishankkeessa on a kas el u myös ope ajien kielelliseen ja kul uu iseen moninaisuu een lii y ää osaamis a. Hankkeen a koi uksena on ollu ehdä näky äksi almis a an ope uksen kehi ämis a pee ope ajille, ope uksen jä jes äjille sekä pää äjille. Hankkeen aikana almis a an ope uksen al akunnalliseen kehi ämiseen lii y ää dialogia on käy y mm. seu aa ien ahojen kanssa: ope us- ja kul uu iminis e iö, e i kun ien ope us oimen suunni elija ja koo dinaa o i , u kija , eh o i , ope aja sekä OAJ:n asian un ija . Aineis o ke ä iin monin e i mene elmin. Sosiaalisessa mediassa jae uun kysely u kimukseen as asi yh eensä 65 ope ajaa e i puolil a Suomea. Kaikilla kyselyyn as anneilla ope ajilla oli kokemus a as asaapuneen oppilaan ope amises a joko yhmämuo oisessa ai inklusii isessa almis a assa ope uksessa. Lisäksi haas a el iin yh ä kokenu a helsinkiläis ä eh o ia, jolla on kokemus a sekä inklusii ises a e ä yhmämuo oises a almis a as a ope ukses a ja neljää alakouluikäis ä oppilas a, jo ka oli a jo sii ynee pe usope ukseen almis a as a ope ukses a yleisope ukseen. Kielellises i ja kul uu ises i as uullinen ope ajuus Hankkeessa ka oi e iin ope ajien ie oja, ai oja ja asen ei a, sillä Val ioneu os on sel i yksen suosi us en mukaan kelpoinen almis a an ope uksen ope aja on opiskellu suomen ope amisen pe us ei a, uen jä jes ämis ä ja kieli- ja kul uu i ie ois a ope us a (ks. ku a 1). Osa kysymyksis ä ka oi i koulun oimin akul uu ia laajemmin. 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 3/11 Ku a 1. Kielellises i ja kul uu ises i as uullinen ope ajuus koos uu asen eis a sekä iedois a ja aidois a. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eiden (Ope ushalli us 2014) mukainen kieli ie oisuus on pieni osa laajempaa kielellises i ja kul uu ises i as uullis a ope ajuu a (Lucas & Villegas 2011, mukail u Jenni Alisaa i 2019).  Lähes kaikki kyselyyn as anneis a oli a muodollises i pä e iä ope ajia ja oimi a mm. almis a an luokan ope ajina, luokanope ajina ai suomi oisena kielenä (S2)-ope ajina. Suu ella osalla as aajis a oli ainakin jonkin e an S2-opin oja, monikul uu isuusopin oja, e i yispedagogiikan ai almis a an ope uksen opin oja. Toisaal a me ki ä ä osa as aajis a ke oi, e ä on saanu ain muu aman unnin koulu uksen ai osallis unu esoon, jossa käsi ellään näi ä eemoja. Osa ke oi myös, e ä ei ole saanu minkäänlais a koulu us a aihees a ai koki, e ä koulu us on ollu lähinnä “sen mi ä ny luokanope ajakoulu uksessa ä ä aihe a si u iin”. Suu in osa as aajis a kui enkin koki, e ä heillä on ii ä äs i ie oja ja ai oja ope aa suomen kielen alkei a. Suu in osa myös koki, e ä heillä on ii ä äs i ie oja ja ai oja kohda a e i uskonnois a ja kul uu eis a ule ia oppilai a ja pe hei ä. Vas auksis a käy kui enkin ilmi, e ä koulun oimin akul uu i ei huomioi almis a an ope uksen oppilai a ii ä äs i (ks. ku a 2). 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 4/11 Ku a 2. Koulussa almis a an oppilaan kieli aidon asoa ei huomioida a peeksi.  Kyselyyn as anneis a ope ajis a iso osa kaipaakin äydennyskoulu us a. Vaikka suu in osa as aajis a koki, e ä heillä on ii ä äs i ie oja ja ai oja as asaapuneen oppilaan ope amiseen, he samalla oi oi a S2-opin oja sekä monikul uu isuus- ja kieli ie oisuusopin oja oman amma illisen kehi ymisensä ueksi. Lisäksi moni koki äydennyskoulu us a e a e i yises i uen jä jes ämiseen, e i yispedagogiikkaan, e iy ämiseen ja unne- ja mielen e eys ai oihin lii yen. Mone as aaja nimi äin koki a , e ei heillä ole ii ä äs i almiuksia ukea as asaapuneen oppilaan unne- ja mielen e eys ai oja (ks. ku a 3). Vas aaja oi oi a myös e illisiä almis a an ope uksen opin oja. 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 5/11 Ku a 3. Mone as aaja koke a , e ä heillä ei ole almiuksia ukea as a maahan muu aneen oppilaan unne- ja mielen e eys ai oja.  Täydennyskoulu uksen a peen unnus aa myös eh o i: Koulu us a lisä ä ä ehdo omas i! [- -] Mu se pi äs saada sinne ope ajankoulu ukseen [- -] nii ä elemen ejä ja aika nopees i. Se ei as aa ällä he kee millään muo oo odellisuu a. Ja si siin näkyy se ilmiö, e ulee nuo ia ope ajia, jo ka on as a almis unei a ja heillä on se hy ä uus koulu us ja siinä ei oo mi ään, mu e as aako se si si ä odellisuu a, mihin on koulu audu u? Ja meijän pi äis saada maahanmuu aja aus aisia ope ajia ehdo omas i lisää. [- -] Kaikkien pi äs el o aa siihen [ äydennys]koulu ukseen. Meil on sellasia osi moni jo ka käy osi paljon koulu uksissa, mu si e mulla on uolla semmonen kuus- sei emän henkilöö, joi a mä en meinaa ki eelläkään saada mukaan koulu ukseen. Oman osaamisen lisäämisen lisäksi moni as aajis a kokee, e ä äydennyskoulu us a pi äisi a jo a koko kouluyh eisölle näihin eemoihin lii yen. Koko kouluyh eisön äydennyskoulu us ukee kielellises i ja kul uu ises i as uullis a ope us a sekä myön eis ä ilmapii iä moninaisuu a a os aen. Tämä olisi e i äin ä keää, sillä kyselyyn as anneis a jopa iidesosa ke oi, e ä almis a an ope uksen oppilaisiin ei heidän koulussaan suh audu a myön eises i ja as aa as i melkein puole as aajis a maini si, e ä heidän koulussaan esiin yy asismia. Myös haas a el u eh o i o eaa, e ä ” asismia esiin yy… sano aan joka suun aan.” Valmis a an ope uksen hy ä käy än ee 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 6/11 Koulujen mone kiele ja uskonno -sel i yksessä on ka oi e u almis a an ope uksen ilanne a ja esu sseja sekä esi e y yhdeksän al akunnallis a suosi us a almis a an ope uksen jä jes ämiselle. Sel i yksessä anne uissa suosi uksissa ode aan, e ä kaikkea almis a aa ope us a ei oi jä jes ää inklusii ises i. Mikäli oppilaalla ei ielä ole ii ä ää kieli ai oa oimiakseen pe usope us yhmässä ja esu ssi o a puu eellise , on aa ana pää yä ilan eeseen, joka ei ue oppilaan suomen kielen oppimis a, ko ou umis a ja iden i ee in kehi ymis ä pa haalla mahdollisella a alla (ks. ku a 4).  Ku a 4. Haas a el u eh o i ku aili ilanne a, jossa ii ä ää ukea ei ole.  Inklusii isen almis a an ope uksen asemes a as aaja koki a hy änä sekä ko ou umis a ja kielenoppimis a uke ana jä jes elynä aken een, jossa yhdis ellään pienemmän yhmäkoon almis a an ope uksen un eja ja in eg aa io un eja oppilaan läh ökohda ja oppimis almiude huomioiden. Käy ännössä ämä oisi a koi aa esime kiksi si ä, e ä oppilas saa päi i äin muu aman unnin hänen ai o asolleen kohdenne ua ope us a yhmämuo oisessa almis a assa ope uksessa sekä muu aman unnin in eg oi uneena pe usope uksen luokkaan. Tällöin almis a an ope uksen yhmässä oi auhassa omaan ah iin ja i hei ä pelkäämä ä ha joi ella suomen kielen alkei a, ja oisaal a in eg aa io unneilla oi saada ka e ei a sekä koulunkäynnin mallia. Onnis unu in eg aa io on e i äin ä keää ko ou umisen näkökulmas a sekä suomen kielen kaikkien osa-alueiden kehi ymisen kannal a. 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 7/11 Ei ole i ses ään sel ää, e ä almis a an ope uksen yhmä pääsee ai a a mukaan koko koulun oimin aan. Ryhmä ei muodos u ain yhden luokka-as een oppilais a, jo en se ei ole au omaa ises i mukana minkään luokka-as een oiminnassa. Hy änä käy än eenä as aaja maini si a he i luku uoden alkuun almis a alle nime yn ka e iluokan, jonka kanssa ehdään ii is ä yh eis yö ä. Valmis a an ope uksen yhmän ulee myös olla keskeisellä paikalla koulussa, ja ila a kaisujen ulee sekä ukea yh eis yö ä ka e iluokan kanssa e ä mahdollis aa e iy äminen. Vas aaja ko os i a yh eis yön me ki ys ä kaikkien oppilas a ope a ien ope ajien kesken, jo a pys y ään huomioimaan almis a an oppilaan yksilöllise a pee ja muu u a ilanne. Vaikka almis a an oppilas ulee usein in eg aa io unnille ns. ”kuun eluoppilaaksi”, on hän he i yhmän äysi al ainen jäsen ja oikeu e u ukeen yh ä lailla kuin luoka ”pysy ä ” oppilaa . Kyselyyn as annu ope aja ku aili si ä, kuinka e ilaisia käsi yksiä ope ajilla on almis a aan ope ukseen lii yen: Jos sisäl öjä kaaha aan läpi kii eellä, ope ukses a ulee asioiden "läpikäymis ä", muis ijälkiä ei oppilaille jää, mu a ope ajalla on hy ä oma un o, kun on käy y pi kä lis a asioi a läpi. Oma kiinnos uksen koh eeni on [- -] oppilaiden hy in oinnin ukeminen ja ah uuksien ja onnis umis en esille uominen. Osa ope ajis a on kanssani näiden ä keydes ä samaa miel ä, mu a osa haluaisi e ä oppilaani osaisi a pa i ii in, gene ii in, paikallissija ja lauseenjäsennyksen. Muulla ei niin äliä. Tämä ko os uu, kun sii än oppilai a uusiin kouluihinsa. Osa saa lämpimän ja ihanan as aano on, osas a kysellään anhempien kuullen, eikö lapsi odellakaan enempää osaa. Kyselys ä nousi hy iä käy än ei ä myös ni el aiheen ukeen eli siihen, mi en oppilas a oidaan ukea almis a an ope uksen jälkeen. Espoossa kaikille almis a an ope uksen oppilaille hae aan pedagogisella a iolla ns. MMO- ukea eli maahanmuu aja aus aisen oppilaan mää äaikais a ukea. Tä ä ehos e ua kielellis ä ukea hae aan 1–2 uodeksi. Koulu as aa sen jä jes ämises ä, ja sen laajuus ja o eu us mää i ellään oppilaalle oppimissuunni elmassa. Usein kieli- ja kul uu i yhmien ope aja ekee ii is ä yh eis yö ä luokanope ajan kanssa. Tampe eella as aa as i jä jes e ään joissakin kouluissa ni elope us a, johon ei e ikseen a i se hakea, sillä siihen o a oikeu e uja kaikki almis a as a sii y ä oppilaa . Tämä ni elope us ei äl ämä ä ole ehos e ua ukea, sillä kielellise syy ei ä ii ä Tampe eella ehos e un uen saamiseen. Ni elope us a joaa maahanmuu aja aus aiselle oppilaalle ukea opiskelu ekniikoissa ja eaaliaineiden kielessä koulupäi än aikana, ja si ä an aa ni elope aja oppilaan oppimissuunni elmassa mää i ellyllä a alla (laajuus, mää ä ja kes o noin 1–2 uo a). On sel ää, e ä nykykoulussa ope aja kuin ope aja a i see uki e kos oja. Yh eisope ajuus ukee ope ajan jaksamis a sekä oppilaan a i seman uen o eu umis a. Mone as aaja koki a ällaisen yh eis yön kaikis a ä keimpänä. Sel i yksessä anne ujen suosi us en mukaan kouluku aa o ien ja psykologien koulu ukseen on syy ä lii ää suu i kokonaisuus kieli- 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 8/11 ja kul uu i yhmien oppilaiden a peisiin as aa ia opin oja, jo a oppilashuol o odella ulisi eh ä ien asalle kaikkialla Suomessa. Tähän a i aan unsaas i äydennyskoulu us a, sillä oppilashuollon almiude ukea kieli- ja kul uu i yhmien oppilai a o a ällä he kellä liian heiko kaikkialla Suomessa (ks. ku a 4). Tuen a e a ku aili e äs ope aja näin: ”YHR:n [yh eisöllisen oppilashuollon] pi äisi huomioida almis a aa enemmän. T aumaoppilai a a en olisi ol a a kunnon käy än ee . Tulisi myös unnus aa, e ä kaikki heis ä ei ä ole koulukun oisia.” Ku a 5. Oppilashuollon uki koe iin heikoksi.  Ope aja unnis a a a peen ukea as asaapuneen oppilaan unne- ja mielen e eys ai oja ja aa i a kin aikaisempaa ak ii isempaa o e a koulun oppilashuollon yön ekijöil ä. Kieli ai o ei saa olla es e a un saamiselle. Vas aajilla on hy iä kokemuksia myös jä jes öjen a joamis a pal eluis a. Nämä oki aa i a ope ajal a ak ii is a o e a, ei ä kä ne ole aki uises i saa a illa ole ia pal elui a. Vaikka koulunkäynninohjaajalla ei ole samanlais a oolia mm. ope uksen suunni elussa ja oppilaan uen a peen a ioinnissa, koki a mone as aaja a us ajan ä keimmäksi yöpa ikseen. Suosi uksen (Tainio & Kallioniemi, 2019) mukaan almis a assa ope uksessa oimi ien koulunkäynninohjaajien oimenku aa on selkiy e ä ä ja heille on a jo a a asianmukais a lisäkoulu us a. Kehi ämishankkeen kyselyssä ka oi e iin, millainen koulu us ja yönku a almis a an yhmissä oimi illa a us ajilla on. Vas auksissa ko os ui a us ajan ä keä ooli luokassa ja luokan ulkopuolella (ks. ku a 6). 10.12.2019 In eg aa io a ja inkluusio a – almis a an ope uksen hy ä käy än ee — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2019/in eg aa io a-ja-inkluusio a- almis a an-ope uksen-hy a -kay an… 9/11  Ku a 6. Koulunkäynninohjaajan oimenku a almis a assa ope uksessa  Kyselyyn as anneis a puole koki a , e ä heillä ei ole ii ä äs i a us aja esu ssia. E äs ope aja ku aili a us ajan ä key ä näin: A us aja oimii luokassa oppilaiden ukena, mu a yleensä yksi ai kaksi oppilas a yöllis ä ä a us ajaa esim. ii ojen sel i elyyn ai muuhun oimin aan. [- -] In eg aa io unneille a us aja läh ee mukaan, mu a silloin luokkaan saa aa jäädä enemmän oppilai a kuin in eg aa io unneille, jolloin a us ajaa a i aisiin luokassakin. [- -] A us aja ei ole mukana jokaisella unnilla, mikä on iso miinus. Kyselyn ja eh o ihaas a elun lisäksi hankkeessa haas a el iin neljää alakouluikäis ä yhmämuo oisen almis a an ope uksen käyny ä oppilas a. Kaikki oppilaa oli a e i äin yy y äisiä almis a an ope uksen uo eensa. He oli a opiskellee e i kouluissa aika pienissä yhmissä, oki aih u uus yhmissä oli ollu suu a. Oppilaa sai a luokal a omanikäisiä ka e ei a ja oppi a suomen kiel ä. Kaikki maini si a , e ä suomen kielen oppiminen oli ä kein ä. Oppilaille e i yisen ä keää oli oppia keskus elemaan suomeksi, jo a pä jää luokan ulkopuolellakin. Yleisope ukseen sii ynee oppilaa koke a pä jää änsä aika hy in yleisope uksen yhmässä. He oppi a suomea omien sanojensa mukaan joka päi ä. Pa hai en heidän mukaansa suomea oppii keskus elemalla, suomenkielisis ä peleis ä ja ideois a sekä