Kielet, kielikasvatus ja kielitietoisuus – politiikkaa, käytänteitä ja kehittämistarpeita

6.7.2018 Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele -kielikas a us-ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-ke… 1/4 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a Julkais u: 9. oukokuu a 2018 | Ki joi anu :Raisa Ha ju-Au i ja Si kku La omaa Kielikas a ukseen lii y ä keskus elu näy äy yy yhä a peellisempana nyky-yh eiskunnassamme. Päi än ( aika)sana on kieli ie oisuus. Mu a mi ä se a koi aa? Onko se si ä, e ä muis aa suomen kielen paikallissija ai ken ies saksan da ii ia aa i a p eposi io ? Onko se si ä, e ä osaa ali a sanansa oikein sähköpos i ies iin ai yöhakemukseen? Ja kieli ie oinen halli see kai yhdys sanansa? Olisiko se kui enkin myös ymmä ys ä sii ä, e ä kieli on oppimisen, aja elun ja kommunikaa ion, oisin sanoen kaiken inhimillisen olemisen, keskeisin äline? En ä lii yykö kieli ie oisuus ain äidinkieleen ai niihin kaikkein u uimpiin ie aisiin kieliin? Vi allises a kaksikielisyydes ään huolima a Suomi on pi kään ollu – ja on paikoin edelleen – alueellises i yksikielinen, ja kielimyön eisyys on un unu ajoi uneen koulussa opiskel a iin eli is iseen kansain älisyy een äh ää iin kieliin. Kenen kieli si en on äidinkieli? Suomessa asuu nykyään en is ä enemmän ”muu-mikäläisiä”, oisin sanoen henkilöi ä, joiden äidinkieli ei ole suomi, uo si ai saame aan ”muu, mikä”. Lomakkeissa kysy ään usein kieli aus aa, ja ”muu-mikäläiseksi” i sensä ilmoi aa nykyään lähes sei semän p osen ia Suomessa akinaises i asu is a henkilöis ä (SVT 2018). Tä ä osaa äes ös ä usea i as o ku su a nimi yksellä ” ie askielinen”. Nimi yksen aus alla on aja us sii ä, e ä nämä henkilö puhu a jo ain suomen- ja uo sinkielisille ie as a kiel ä – äidinkielenään. Puhujille i selleen se uskin on ie as, ja a a enkin he i se ku suisi a si ä esime kiksi näin: anyanyel , lingua mad e, родной язык, gjuhë am a e, u imi weamai, langue ma e nelle, μητρική γλώσσα, Mu e sp ache, moede aal, emakeel, iếng mẹ đẻ, mo he ongue, a ka hooyo, moede aal, sa iling wika, ma e nji jezik (’äidinkieli’). Suomalaisen kielimaiseman muu uessa meidän on kye ä ä asemoimaan kielemme ja kieli ai omme uudelleen. Sen sijaan, e ä ah is aisimme me ja muu -aja elua, oimme py kiä aiku amaan yh eiskun amme hy in oin iin uudenlaisella kielimyön eisyydellä – kansalliskiel emme a os us a unoh ama a. Kielipa lamen in 2017 kannano ossa ode aan, e ä jokainen on monikielinen ja jokaisella on oikeus oppia ii ä ä oman alansa opiskelu- ja yösken elykieli. Lisäksi ”monikielinen yh eiskun a edelly ää oman ja oisen kieli aidon hy äksymis ä” (Kieli e kos o 2017). Myös Pyykön (2017) Monikielisyys ah uudeksi -sel i yksen oimenpide-ehdo ukse o a a sin ka a ia ja kanna e a ia. Kansallinen keskus elu kaipaa kui enkin aikas a asenne a, jo a ase e u a oi ee oidaan saa u aa. [1] 6.7.2018 Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele -kielikas a us-ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-ke… 2/4 Mal illinen polii inen keskus elu ei sen sijaan näy ä edis ä än kaikkia koulu us a pei a mielekkäällä a alla. Nopea pää ökse ilman pe us eellis a pohja yö ä saa a a iedä ojas a allikkoon: mis ä saadaan a henne un uo sin ope aja (esim. Rossi ym. 2017)? Pohja yön puu e oi myös uo aa aina saman loppu uloksen e i kehi ämishankkeissa. Esime kiksi oman äidinkielen ope aja ei ä oi pä e öi yä, eikä hei ä a en ole mahdollis a kehi ää pä e öi ymiskoulu us a niin kauan kuin pä e öi ymisk i ee ejä ei ole mää i el y (esim. Piippo 2017). Toisaal a kieli- ja kul uu i ie oisuus on jo mielle y kaikille ope usalalla yösken ele ille ä keäksi ominaisuudeksi, ja ähän koulu us a peeseen as aa muun muassa ope us- ja kul uu iminis e iön ahoi ama Di Ed-kä kihanke (h p://www.di ed.fi). Tämän Kieli, koulu us ja yh eiskun a - eemanume on a ikkeleiden ki joi aja apasi a oisensa Lapin yliopis on Kas a us ie een päi illä ma as-joulukuun aih eessa 2017. Kielikas a us ja kieli ie oisuus kas a uksessa - eema yhmän innos a a ja in ensii ise keskus elu joh i a ideaan eemanume on koos amises a: näin keskus ellu aihee on mahdollis a saa aa laajemman yleisön näh ä ille. Työpajamme aihepii i lii yi ä muun muassa kieli ai oon, kielenkehi ykseen, kouludisku ssiin, ope amiseen ja monikielisyy een – eemoihin, joi a Ruo sin Linné-yliopis ossa u ki aan Educa ional Linguis ics (h ps://lnu.se/ o skning/sok- o skning/educa ional-linguis ics/) -nimikkeen alla ( e mis ä ks. an Lie 2004; Spolsky 2008). Teemanume on a ikkeli käsi ele ä kielikas a us a ja kieli ie oisuu a useas a e i näkökulmas a aina a haiskas a ukses a ko keakouluopin oihin saakka. Puheena o a niin kiel en ila kuin kiel en näky yys ja näkymä ömyys. A ikkeleissa käsi ellään myös oimijuu a ja kielellä ekemis ä sekä apoja ulla ie oiseksi kieles ä ja kielis ä. Aja el a aa an aa kielipoli iikan – ai niin sano un i as ollisen e o iikan – suhde monikielis y än yh eiskunnan ja esime kiksi päi äko ien ja koulujen odellisuu een. A ikkeleissa on esime kkejä e ilaisis a lähes ymis a ois a kieli ie oisuu een (ks. myös Du a 2018). Käsi eenä se kaipaa kui enkin ielä a aamis a. Mi ä kaikkea kieli ie oisuus on? En ä kielellinen ie oisuus? Monikielinen kieli ie oisuus? Monikieli ie oisuus? Kieli ie ous? Kieli ie o? Mi ä ne ka a a , mi ä ei ä ? A ikkelissaan Kieli ie oisuus uudessa a haiskas a ussuunni elmassa Pauliina Sopanen a kas elee kieli ie oisuuden käsi e ä ja kieli ie oisen kas a uksen o eu umismahdollisuuksia a haiskas a uksen kon eks issa. Sopanen huomau aa, e ä uu ena käsi eenä a haiskas a ussuunni elman pe us eisiin uo u kieli ie oisuus ei äl ämä ä sii y ken än käy än eisiin ilman henkilös ön äydennyskoulu us a ja a haiskas a uksen ope ajien pe us u kinnon kehi ämis ä. Koulu uspolun oisessa päässä Mi ja Hämäläinen ku ailee yliopis o-opiskelijoille suunna ua englannin kielen ku ssia, joka pohjau uu Da id Bohmin dialogisuu a koske iin aja uksiin. A ikkelissaan Suspending judgemen – e hical English dialogue skills o wo king li e Hämäläinen pe us elee uudenlaisen lähes ymis a an a e a yöelämäläh öises i: globalisoi uneessa maailmassa ole e aan, e ä kaikki osaa a ies iä englanniksi. Pe in eis en e ikoisalojen englannin ku ssien innalle a i aan kui enkin dialogin ai ojen ja ee isen englannin ope us a. Kieli ie oiseen koulumaisemaan lukijan johda ele a Josephine Moa e ja Tamás Pé e Szabó a ikkelillaan Mapping a language awa e educa ional landscape, jossa kieli ie ois a koulua ka oi e aan kuudes a e i näkökulmas a. Moa e ja Szabó nos a a esiin kielen läsnäolon ja keskeisen me ki yksen kaikessa koulu uksessa. Kouluympä is öjä u kii myös Tuuli F om ki joi uksessaan Kieli ie oisuu a koulu ilassa: kielipoli iikka osana koulun käy än ei ä Suomessa ja Ruo sissa. F om esi elee ha ain oja e nog afises a äi öski ja u kimukses aan, jonka laaja u kimusaineis o on ke ä y e eläsuomalaisessa kielipa ikoulussa sekä kaksikielisessä 6.7.2018 Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele -kielikas a us-ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-ke… 3/4 uo sinsuomalaisessa koulussa. F omin u kimus ha ainnollis aa, millä e i a oin kielenkäy öä ja kieli alin aa säännellään u ki uissa kouluissa. Koulun kielellis ä a kea o a ha ainnoinee niin ikään Heini Leh onen ja Ree a Rä y, jo ka ke o a i ähelsinkiläisessä koulussa ja sen ympä is össä ekemäs ään oimin a u kimukses a. A ikkelissa Kieli ie oisia käy än ei ä monikielisessä koulussa ku a aan, mi en kiele ja kul uu i on uo u kaikkien näky ille ja osaksi koulun a kea. Kolmessa iimeisessä a ikkelissa kannus e aan uudelleenaja eluun. A ikkelissaan Jälkiä häi y e ys ä kieliopis a – ope ajien näkemyksiä kieliopin ope amises a I ja Alho ja Rii a Ko honen nos a a esiin ope ussuunni elma eks eissä aie un asian: kieliopin. Kielioppi ei ole kui enkaan kadonnu käy ännön ope ukses a, ja sii ä odis a a luokanope ajille ja kieliaineiden ope ajille ehdy kysely . K ii isen luku aidon ja as adisku ssien ema iikkaan lukija johda elee Jaana Pesonen a ikkelillaan Koh i k ii is ä luku ai oa Ta un ja Pa un kanssa. Pesonen alo aa sekä k ii isen luku aidon e ä sen ope amisen ä key ä. Viimeisenä puheen uo on saa Ma ia Ahlholm, joka pe äänkuulu aa kielellis ä maanjä is ys ä suomalaiseen koulu usjä jes elmään. A ikkelissa Saako monikielisessä koulussa puhua uo sia? Få man p a a finska i den fle sp åkiga skolan?ke o aan, miksi limi äiskielises ä pedagogiikas a olisi hyö yä kaikenkielis en oppilaiden oppimiselle. Toi omme, e ä ämän eemanume on a ikkeli innoi a a jokais a kielenkäy äjää a ioimaan omaa kielikäsi ys ään aiempaa laajemmin. Jokainen kieli on ä keä – ja jokaisen kielen a o on mi aama on. Keskus elu ja kukoon mahdollisimman monella kielellä (h ps://a eena.yle.fi/1- 4411272)!  [1] Kii okse Tamás Pé e Szabólle äs ä huomios a.  Raisa Ha ju-Au i on kielikas a uksen yliopis o-ope aja (ma.) kas a us ie eiden iedekunnassa Tampe een yliopis ossa. Väi ös u kimuksessaan hän pe eh yy suomen kiel ä ope ele ien yläkouluikäis en nuo en kielellisen uen a peisiin ja niihin as aamiseen pe usope uksessa. Si kku La omaa yösken elee suomen kielen leh o ina ies in ä ie eiden iedekunnassa Tampe een yliopis ossa. Hänen u kimuksensa koskee monikielisyy ä e i yises i maahanmuu on kon eks issa.  Läh ee Du a, H. 2018. Ou oa kiel ä ymmä ämässä – näkökulmia monikieliseen kieli ie oisuu een. Teoksessa L. Nieminen, A. Ylihe a, J. Alian & S. S ol ( oim.) Monimuo oinen monikielisyys. Puheen ja kielen u kimuksen yhdis yksen julkaisuja 50. Helsinki: Puheen ja kielen u kimuksen yhdis ys, 66−77. Kieli e kos o 2017. Kielipa lamen i 2017: Kieli ai o on ai oa ulla oimeen! (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/ oimin a/kieli e kos ossa- apah uu/kielipa lamen i-2017- kieli ai o-on- ai oa- ulla- oimeen) Piippo. J. 2017. Näkökulmia oman äidinkielen ope ukseen: kun ien ki ja a käy än ee (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/a icle/nakokulmia-oman-aidinkielen-ope ukseen-kun ien-ki ja a - kay an ee /). Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 8(2). 6.7.2018 Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele -kielikas a us-ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-ke… 4/4 Pyykkö, R. 2017. Monikielisyys ah uudeksi. Sel i ys Suomen kieli a annon ilas a ja asos a (h p://julkaisu . al ioneu os o.fi/bi s eam/handle/10024/160374/okm51.pd ). Ope us- ja kul uu iminis e iön julkaisuja 2017:51. Helsinki: Ope us- ja kul uu iminis e iö. Rossi, P., Ainoa, A., Elo an a, O., G andell, M., Lindbe g, M., Pasanen, J., Sih onen, A., Hakola, O. & Pi inen, T. 2017. Kuka ope aa uo sia? Ruo sin kielen ope amiseen kelpoisuuden uo a ien koulu us en a ioin i (h ps://ka i.fi/app/uploads/2017/05/KARVI_1417.pd ). Julkaisu 14:2017. Helsinki: Kansallinen koulu uksen a ioin ikeskus. Spolsky, B. 2008. In oduc ion: Wha is educa ional linguis ics? Teoksessa B. Spolsky & F. M. Hul ( oim.) The Handbook o Educa ional Linguis ics. Malden, MA: Blackwell, 1‒9. SVT 2018 = Suomen i allinen ilas o 2018. Väes ö akenne (h p://www.s a .fi/ il/ ae ak/index.h ml). Helsinki: Tilas okeskus. an Lie , L. 2004. The Ecology and Semio ics o Language Lea ning. A Sociocul u al Pe spec i e. Do d ech : Kluwe Academic Publishe s. A ikkeliin ii aaminen Ha ju-Au i, R. & La omaa, S. (2018). Kiele , kielikas a us ja kieli ie oisuus – poli iikkaa, käy än ei ä ja kehi ämis a pei a.Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 9(3). Saa a illa:h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele - kielikas a us-ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-kehi amis a pei a (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- oukokuu-2018/kiele -kielikas a us- ja-kieli ie oisuus-poli iikkaa-kay an ei a-ja-kehi amis a pei a)