#kielitietoisuus #kielellisestivastuullinenopetus #kielellisestivastuullistavaopetus – twiittejä käsiteviidakosta

3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 1/10 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a Sekä ie eessä e ä a kipuheessa käydyissä keskus eluissa on iime aikoina ilmenny a e a ken aa käsi ei ä, joi a käy e ään keskus el aessa e i kieli aus ois a ule is a oppijois a ja heidän ope amises aan. Di ED-hanke jä jes i kesäkuussa 2020 pohjoismaisen käsi eseminaa in. Tässä eks issä esi ellään seminaa is a wii eiksi muo oil ujen aja us en aus oja ja ja ke aan keskus elua aihees a.[1] Julkais u: 2. joulukuu a 2020 | Ki joi anu :Jenni Alisaa i,Raisa Ha ju-Au i,Leena Ma ia Heikkola,Niina Kekki ja Susanna Ki ipel o 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 2/10 Keskus elua e meis ä ja niiden me ki yksis ä on käy y useissa e i yh eyksissä, muun muassa Di ED- hankkeen, Ope ushalli uksen ja Kupe a-hankkeen jä jes ämissä ilaisuuksissa, kah ipöydissä, ie eellis en a ikkelien a ioin ikie oksilla ja mielipidepals oilla. Keskus elua on käy y sekä e i käsi eiden älisis ä e ois a e ä sii ä, oiseu aako niiden käy äminen niiden koh eina ole ia henkilöi ä. Toiseu amisella a koi e aan e o elua al a äes ös ä ai puhujas a (ks. esim. Löy y 2005). Keskus elun koh eena on ollu myös se, onko a peen e o aa ie eessä ja a kipuheessa käy e yjä käsi ei ä. Täydellinen konsensus käsi eis ä on uskin mahdollinen, mu a keskus elu näis ä on a okas a jo i sessään ja lisää ie oisuu a asias a. Kielellinen moninaisuus 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 3/10 Te mi o a aina a ola au unei a, ja niiden käy äminen on kon eks isidonnais a. Viimeaikaisissa ope usalaan lii y issä ki joi uksissa on yleis yny apa käy ää e miä monikielinen oppija ii aamaan lähinnä maahanmuu aja aus aisiin oppijoihin. Te min käy ö kumpuaa halus a äl ää jossain mää in oiseu a iksi koe uja e mejä, ku en maahanmuu aja, maahanmuu aja aus ainen, ulkomaalainen, ie askielinen, oisen kielen oppija ai jopa niinkin ulkopuolelle sulke ia ku en kieli aido on, puolikielinen ja ummikko(ki joi ajien mieles ä e i . hal .) (ks. myös Rä y 2020). Ku en Sku nabb-Kangas ja McCa y (2008, 3) o ea a : “Concep s -- can be defined in ways ha hide, expose, a ionalise o ques ion powe ela ions”. Käsi e monikielinen oppija on yleis yny kielen u kijoiden käy öön osi ain siksi, e ä monikielisyys nähdään posi ii isena eikä siinä keski y ä yksilön puu u iin ominaisuuksiin, aan käsi eessä ko os e aan kaikkea kieli ai oa a okkaana pääomana. Monikielisyys ei kui enkaan missään nimessä esime kiksi koulukon eks issa ajoi u ain oppijoihin, joiden ko ona puhu aan e i kiel ä kuin koulussa ai muussa yh eisössä. Laajan mää i elmän mukaan olemme kaikki monikielisiä puhuessamme kiel ä moninaisissa ilan eissa e i ekis e eillä, käy äessämme esime kiksi mu ei a ai e i amma ialojen kieliä (Honko & Mus onen 2018). Tilas oin imielessä, u kimusase elmien kannal a ja posi ii isen disk iminaa ion mahdollis amiseksi oi olla a peen ehdä e ilaisia loke oi ia yhmiä ja niiden mää i elmiä, jo ka ei ä äl ämä ä ole a peellisia muissa yh eyksissä. Esime kiksi suomi oisena kielenä -ope ukseen suunna u ahoi us mää äy yy koulukoh aises i ie askielis en oppilaiden mää än pe us eella, mu a onko koulun a jessa oiseu a a e mi ie askielinen edes a peen? Mikä e mi pal elee pa hai en asa e aisia oppimismahdollisuuksia? Ko ikieles ä käy ökieleen 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 4/10 Ko ikieli luo suomen kielessä helpos i mielleyh ymän, joka ajoi aa kielen käy ön ko iympä is öön ja oisaal a he ä ää kysymyksen sii ä, eikö meillä kaikilla ole jokin ko ikieli – oli se si en sama ai e i kuin ympä öi än yh eiskunnan kieli. Ko ikielen pa ina käy e ään usein käsi e ä koulukieli, mikä heijas aa si ä, e ä kielellä on e i dimensioi a. Esime kiksi suju a a kipuhekieli e oaa suu es i aka eemises a ie yn oppiaineen kieles ä. E i kielissä ja kon eks eissa nämäkin käsi ee saa a kui enkin e i me ki yksiä ja mielleyh ymiä (ks. esim. Eisenchlas & Schalley 2020). Äidinkielellä ii a aan usein kieli ai oon, jossa on saa u e u ko kein mahdollinen aso, jo a uuden kielen oppijan oi olla aikea a oi aa. Ensikieli on edellä maini uja käsi ei ä neu aalimpi, koska se ei mää i ä kieli aidolle eikä kielen käy ölle paikkaa eikä asoa. Ensi- oi e ulii eenä ii a a ensisijaisuu een eikä äl ämä ä kiel en kehi ymisjä jes ykseen, jolloin kielen puhuja oi mää i ellä oma ensikielensä apaammin sen pe us eella, mi en hän i sensä iden ifioi. Ensikieliä oi luonnollises i olla useampia kuin yksi, jolloin on luon e aa puhua ensikielis ä monikossa. Edellä maini ujen käsi eiden innalle nos e iin seminaa issa myös käsi e käy ökieli( unc ional language), joka pohjau uu käy öpohjaiseen kielenoppimis eo iaan. Tämän näkemyksen mukaan kiel ä ei omaksu a ai opi a, aan se kehi yy käy össä ja ku as i – sekä niillä, jo ka o a ollee kielen pii issä syn ymäs ään as i e ä niillä, jo ka alka a käy ää si ä myöhemmin (ks. esim. de Bo & La sen-F eeman 2011). Käy ökieli ei e minä a o a sen käy äjiä eikä lai a opi uja kieliä jä jes ykseen k onologian ai aidon pe us eella. Tie oisuus, as uu, as uullisuus – pedagogisia näkökulmia kieleen ja kul uu iin 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 5/10 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 6/10 Vuonna 2016 oimaan ulleessa pe usope uksen ope ussuunni elmassa (POPS 2014) uo iin suomalaiseen kas a us- ja koulumaailmaan i allises i käsi e kieli ie oisuus: Kieli ie oisessa yh eisössä keskus ellaan kieliin ja kieliyh eisöihin kohdis u is a asen eis a ja ymmä e ään kielen keskeinen me ki ys oppimisessa, uo o aiku uksessa ja yh eis yössä sekä iden i ee ien aken umisessa ja yh eiskun aan sosiaalis umisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, eks ikäy än önsä ja käsi eis önsä. – – Kieli ie oisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös ope amansa oppiaineen kielen ope aja. (POPS 2014, 28.) Ope ussuunni elma ku aa, millais a on kieli ie oinen oimin a koulussa, mu a ei a sinaises i mää i ele käsi e ä i sessään. Tie eessä käsi e on saanu usei a mää i elmiä, ja e mi sekä sen me ki ykse suh eessa ope ussuunni elmassa esi e yyn o a he ä änee laajaa keskus elua Suomessa iime uosina. Onkin jääny hieman a oimeksi, mi ä ope ussuunni elman e mi oikeas aan a koi aa. Tu kimuksissa kieli ie oisuus on mää i el y a koi amaan esime kiksi ”ope ajien käsi yksiä, ie oa ja ymmä ys ä kieles ä ja kielen käy ös ä sekä heidän pedagogisia ai ojaan, joi a a i aan oppimiseen mo i oimisessa ja siinä ukemisessa monikul uu isessa ja monikielisessä luokkahuoneessa” (Aal o & Ta nanen 2015). Toisaal a kieli ie oisuudella oidaan myös a koi aa e i kiel en a os amis a ja hyödyn ämis ä sekä kielen me ki yksen iedos amis a ope uksessa, oppimisessa ja a ioinnissa (Kuukka 2020). Lisäksi kieli ie oisuus on mää i el y ymmä ykseksi jokaisen oppiaineen kieles ä ja kielenkäy ö ilan eis a (Aal o & Mus onen 2020; Nikula & Kään ä 2013). E ilaise kieli ie oisuuden mää i elmä ko os a a iedos amis a, ymmä ämis ä ja a os amis a. Toimin a jää kui enkin mää i elmien ulkopuolelle. Lisäksi e mi kieli ie oisuus oidaan lii ää mihin ahansa yh eiskunnalliseen kon eks iin, ku en y i yksiin, joissa yösken elee e i puolil a maailmaa ko oisin ole ia yön ekijöi ä (Lah i, Ha ju-Au i & Yli-Jokipii 2020). Kielellises i as uullinen pedagogiikka (Alisaa i & Heikkola 2020; Alisaa i, Ko pela & Pihla a 2016; Lucas & Villegas 2013) on sen sijaan sidoksissa nimenomaan koulukon eks iin ja ope ajan yöhön ja näin ollen osa laajempaa kieli ie oisuuden käsi e ä. Ope ajien kielellises i as uullisella pedagogiikalla uo e aan kieli ie oisuu a, myös oppilaan kehi y änä ai ona. Kielellises i as uullinen pedagogiikka sisäl ää ie oisuuden lisäksi myös ope ajien ky yn oimia kielellises i as uullises i si ä aa i issa ilan eissa. Tämä kyky pi ää sisällään ope ajan pedagogise aido , mu a myös ope ajan asen ee ja oolin kielellisen moninaisuuden puoles apuhujana. Tämä käsi e ku aa laajemmin si ä, mi en ope ajien ulee olla ie oisia kieles ä ja sen me ki ykses ä oppijalle, yh eisölle ja oppimiselle mu a myös halli a pedagogisia ai oja ja oimia as uullisina pedagogisina amma ilaisina (Alisaa i & Heikkola 2020). 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 7/10 Seminaa issa kielellises i as uullisen pedagogiikan innalle uo iin ielä käsi e kielellises i as uullis a a pedagogiikka. Tämä käsi e ko os aa en ises ään ope ajan ja koko kouluyh eisön oolia pedagogisen oiminnan as uullisina kehi äjinä ja o eu ajina. Kielellises i as uullis a an pedagogiikan myö ä myös oppilaiden omia ai oja kehi e äisiin kieli ie oisemmiksi, ja a oi eena ulisi olla oppilaiden ak ii inen oimijuus ja as uuno o omas a kieli ie oises a oiminnas a kouluyh eisössä ja sen ulkopuolella. Keskeis ä on nähdäksemme se, e ä koulun joh o ymmä ää oolinsa kieli ie oisen koulun pedagogisina suunnannäy äjinä ja oiminnan mahdollis ajina. Jäämme edelleen poh imaan, mikä e mi olisi sellainen, joka innos aisi ope aja ja muu koulun oimija edis ämään ielä ah emmin yhden e aisia koulu us- ja oppimismahdollisuuksia myös kieli ie oisuuden näkökulmas a. Ko ulauseis a käy än öön Ympä öi än yh eiskunnan ymmä äminen aa ii iedos umis a sii ä, mi en maailma muu uu ja mi en kieli, jolla asiois a puhu aan, saa uusia me ki yksiä. Käsi ee ei ä ole neu aaleja, ja nii ä on päi i e ä ä muu u an maailman mukana. Oikein ali ulla, äsmällisellä käsi eellä asia saadaan me ki yksellisiksi, jolloin niihin on helpompi si ou ua. Kun ymmä ämme, mi ä käsi ee a koi a a , ne ei ä jää ko is eiksi el oi a ien asiaki jojen si uille, aan oimme o eu aa niiden sisäl öjä käy ännössä. Toimin akul uu in muu okseen a i semme yh eis ä a opohjaa, u kimus ie oa, jae ua asian un ijuu a, yh eis yö ä ja ah oa. E i yises i a i aan oppiaine aja yli ä ää yh eis yö ä, johon koulun joh o an aa aidon mahdollisuuden ja a i a a esu ssi .  #di edsemina #Di ED  3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 8/10 [1] Ku i uksena käy e y wii i o a seminaa in yhmä yön uloksia, minkä uoksi ne esi e ään Di EDin wii aamina. Ku i us on o eu e u wii igene aa o illa eikäDi EDillä ole omaa Twi e - iliä. Hankkeen e kkosi u löy y ä osoi ees a di ed.fi.  Jenni Alisaa i oimii e ikois u kijana Tu kimuksen lippulai a INVESTissä Tu un yliopis on yh eiskun a ie eellisessä iedekunnassa. Raisa Ha ju-Au i yösken elee äi öski ja u kijana Tampe een yliopis on kas a us ie eiden ja kul uu in iedekunnassa. Leena Ma ia Heikkola a be a som uni e si e slä a e id finska sp åke , akul e ö humanio a och psykologi och eologi, Åbo Akademi. Niina Kekki yösken elee p ojek i u kijana humanis isessa iedekunnassa Tu un yliopis ossa. Susanna Ki ipel o oimii p ojek ikoo dinaa o ina kas a us ie eiden iedekunnassa Tu un yliopis ossa.  Läh ee Aal o, E. & Mus onen, S. (2020). Kieli ie ois a ope us a ope ajien yh eis yönä yli oppiaine ajojen. Teoksessa K. Rapa i ( oim.) Kaikkien koulu(ksi) – kieli ie oisuus koulun kehi ämisen kulmaki enä. Äidinkielen ope ajain lii on uosiki ja, s. 109–124. Aal o, E. & Ta nanen, M. (2015). Kieli ie oinen aineenope us ope ajankoulu uksessa. Teoksessa J. Kalliokoski, K. Må d-Mie inen & T. Nikula ( oim.) Kieli koulu uksen esu ssina: ie aalla ja oisella kielellä oppimisen ja ope uksen näkökulmia. AFinLA-e. So el a an kieli ie een u kimuksia 8, 72–90. h ps://jou nal.fi/afinla/a icle/ iew/53773 (h ps://jou nal.fi/afinla/a icle/ iew/53773)  Alisaa i, J. & Heikkola, L. M. (2020). Kielellises i as uullis a pedagogiikkaa ja oppilaan ukemis a. Suomalais en ope ajien käsi yksiä kielen me ki ykses ä ope uksessa. Kas a us 4. Alisaa i, J., Ko pela, M. & Pihla a, M. (2016). Maahanmuu aja aus aise ope aja kielellisen ja kul uu isen iden i ee in ukijoina. Kielikukko 1. Alisaa i, J. & Heikkola, L. M. (2020). Kielellises i as uullis a pedagogiikkaa ja oppilaan ukemis a: Suomalais en ope ajien käsi yksiä kielen me ki ykses ä ope uksessa. Kas a us 51(4), 395–408. de Bo , Kees & La sen-F eeman, Diane (2011). Resea ching second language de elopmen om a dynamic sys emic heo y pe spec i e. Teoksessa Ma jolijn Ve spoo , Kees de Bo & Wande Lowie ( oim.) A Dynamic App oach o Second Language De elopmen . Me hods and Techniques, 5–23. Ams e dam: John Benjamins Publishe s. 3.12.2020 #kieli ie oisuus #kielellises i as uullinenope us #kielellises i as uullis a aope us – wii ejä käsi e iidakos a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2020/kieli ie oisuus-kielellises i as uullinenope us-kielellises i as uullis a … 9/10 Eisenchlas, S. A. & Schalley, A. C. (2020). Making sense o “home language” and ela ed concep s. Teoksessa A. C. Schalley & S. Eisenchlas ( oim.) Handbook o Home Language Main enance and De elopmen . Social and A ec i e Fac o s. De G uy e . s. 17–37 Honko, M. & Mus onen, S. ( oim.) (2018). Tunne kieli: ma ka maailman kieliin ja kieli ie oisuu een. Helsinki: Finn Lec u a. Kuukka, I. (2020). Kieli ie oinen koulu aken aa oppijan iden i ee iä. Teoksessa K. Rapa i ( oim.) Kaikkien koulu(ksi) – kieli ie oisuus koulun kehi ämisen kulmaki enä. Äidinkielen ope ajain lii on uosiki ja, s. 13–24. Lah i, L., Ha ju-Au i, R. & Yli-Jokipii, M. (2020). Kieli ie oisempaa aineenope ajuu a e simässä – kielididak iikkaa kaikkiin oppiaineisiin. Teoksessa R. Hilden & K. Hahl ( oim.) Kielididak iikan ka se ule aisuu een: Haas ei a, mahdollisuuksia ja uusia a auksia kiel en ope ukseen. Ainedidak isia u kimuksia 17, 31–58. h p://hdl.handle.ne /10138/312321 (h p://hdl.handle.ne /10138/312321)  Lucas, T. & Villegas, A. M. (2011). A amewo k o p epa ing linguis ically esponsi e eache s. Teoksessa T. Lucas ( oim.), Teache p epa a ion o linguis ically di e se class ooms: A esou ce o eache educa o s (ss. 55–72). New Yo k, NY: Rou ledge. Lucas, T. & Villegas, A. M. (2013). P epa ing linguis ically esponsi e eache s: Laying he ounda ion in p ese ice eache educa ion. Theo y in o P ac ice 52, 98–109. Löy y, O. (2005). Rajanyli yksiä: u kimus ei ejä oiseuden uolle puolen. Gaudeamus. Nikula, T. & Kään ä, L. (2013). Kieli koulussa: koh i kokonais al ais a kielikäsi ys ä. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 4(5). h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu- 2013/kieli-koulussa-koh i-kokonais al ais a-kielikasi ys a (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2013/kieli-koulussa- koh i-kokonais al ais a-kielikasi ys a) POPS (2014). Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Mää äykse ja ohjee 2014:96. Helsinki: Ope ushalli us. h p://www.oph.fi/saadokse _ja_ohjee /ope ussuunni elmien_ja_ u kin ojen_pe us ee /pe usope us (h p://www.oph.fi/saadokse _ja_ohjee /ope ussuunni elmien_ja_ u kin ojen_pe us ee /pe usope us )  Rä y, R. (2020). Ku summe kieli aido omiksi nii ä, jo ka osaa a eni en kieliä – kielen al a näkyy myös puheessa kielis ä. h ps://koneensaa io.fi/ku summe-kieli aido omiksi-nii a-jo ka-osaa a - eni en-kielia/ (h ps://koneensaa io.fi/ku summe-kieli aido omiksi-nii a-jo ka-osaa a -eni en-kielia/) Sku nabb-Kangas, T. & McCa y, T. L. (2008). Key concep s in bilingual educa ion: Ideological, his o ical, epis emological, and empi ical ounda ions. Teoksessa Jim Cummins & Nancy H. Ho nbe ge ( oim.) Encyclopedia o language and educa ion: Bilingual Educa ion, 3–17. 2. painos.