Kahdeksasluokkalaisten näkemyksiä äidinkielen oppitunneilla osallistumisesta ja tuntiaktiivisuudesta

15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 1/8 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a Kiinnos uin oppilaiden osallis umises a ja un iak ii isuudes a ope usha joi eluissani ja kandidaa in u kimuksessani, joissa huomasin, e ä oppilaa ei ä ole ko in halukkai a as aamaan ope ajan esi ämiin kysymyksiin ii aamalla. Vii aamisen mää ä un ui ole an suo aan yh eydessä un iak ii isuudena ioin iin.Aloinkin poh imaan, mi ä ak ii inen osallis uminen ylipää ään on ja millä kaikilla a oilla oppi unnilla oi osallis ua. Millais a osallis umis a emme näe? Täs ä nousi u kimusaihe p o g aduuni, jonka uloksia esi elen ässä a ikkelissa. Julkais u: 9. syyskuu a 2020 | Ki joi anu : Elina Ki elä Tein p og aduni Jy äskylän yliopis on kieli- ja ies in ä ie eiden lai oksen suomen kielen oppiaineeseen.Koskaopiskelin aineen- ja luokanope ajaksi, halusin ehdä g aduni koulumaailmaan lii y äs ä aihees a.Tu kimuskoh eeksi alikoi ui a kahdeksasluokkalaise , silläylipää äänoppilaiden ääni mo i aa io u kimuksissa on jääny ähemmälle huomiolle. Aja elenkahdeksasluokkalaisilla ole ankokemus a yläkoulussa opiskelemises a ja ai oa kielen ää omaa osallis umis aan pa emmin kuin esime kiksi alakoululaisilla.Mu osiän unnemy skyissä seilaa a kahdeksasluokkalaise aiku i a “sopi an mo i oi uma omal a”kohde yhmäl ä,kun halu iinsaada as auksia siihen, mi en osallis umis a oi aisiinpa an aa. Tu ki a a ilmiö osoi au uijo a haisessa aiheessa hy in laajaksi: ope ukseen osallis umiseen aiku a a muun muassa oppimismo i aa io, koulu iih y yyden kokemukse , koulun sosiaalise suh ee , ope usmene elmä ja -ma e iaali sekä oppilaiden empe amen i- ja pe soonallisuuden pii ee (ks.koulu iih y yydes ä esim. Hells öm 2008& Vah aselkä 2015;koulumo i aa ios a esim. Aunola 2002;Kalsola2005; Leh inen, Vau as &Le kkanen2016; Pel onen & Ruoho ie 1992 &P uuki2008; ope ukses a esim. Junkka inen 2006;Kel ikangas-Jä inen 2004 & 2010 &P ashnig2000).Pidän u kimus ani ä keänä, sillä uskoin osallis umisenole an muu akin kuin 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 2/8 nopeas i mieleen ule ia ii aamis a ja eh ä ien ekemis ä.Lisäksi oise osallis umisen a a o a näky ämpiä kuin oise (esim. ii aaminen ja ope uskeskus eluun osallis uminen)ja saa a a siksi luoda illuusion oisen oppilaan ak ii isemmas a osallis umises a. Tu kimusaineis okseni ke äsin laa imani e kkokyselyn a ulla yh eensä 197 kahdeksasluokkalaisen as aukse , jo ka sain hyödyn ämällä ope ajays ä ä e kos oani ympä i Suomen. Mukana syksyllä 2019 ke ä yssä aineis ossa oli 82 (41,6 %) poikaa, 106 (53,8 %) y öä, 6 (3 %) sukupuolel aan ”muu” ja 3 (1,5 %), jo ka ei ä halunnee ke oa sukupuol aan. Vas aus en a kas elussa as auksen ”muu” an anee ja as aama a jä änee on laske u kokonaisp osen eihin, mu a suu i osa ulos en apo oinnis a keski yy enemmän kahden sukupuolen äliseen a kas eluun. Jokainen oppilas sai i se ali a, osallis uuko u kimukseen. Kyselyssä olisekä a oimia e ä iisipo ais a Like in as eikkoa hyödyn ä iä skaalakysymyksiä, jo ka lii yi ä ak ii isen osallis umisen mää i elyyn, ope ukseen osallis umisen apojen,osallis umisen aus alla ole ien syiden ja es eidensekäosallis umiseen mo i oi ien ekijöiden nimeämiseen ja a ioin iin. Tu kimusongelmanani oli myös sel i ää, millä a oin kahdeksasluokkalaise koke a osallis u ansa äidinkielen oppi unneilla ja mi en sukupuoli aiku aa näihin kokemuksiin. Ak ii isen oppilaan ja un iak ii isuuden suppeaa mää i elyä Oppilaa mää i eli ä yleises i un iak ii isuu a melko suppeas i: a oimen kysymyksen eemoi el ujen as aus en pe us eella un iak ii isuus näh iin pääosin ii aamisena sekä anne ujen eh ä ien ekemisenä ja ope ajan an amien ohjeiden nouda amisena. Lisäksi poja pi i ä kuun elemis a, unnin seu aamis a ja unnilla mukana olemis a kolmanneksi ä keimpänä un iak ii isuuden osoi uksena, kun aas y ö nimesi ä kolmanneksi eni en keskus eluun osallis umisen. Tun iak ii isuuden mää i elmissä oli näh ä illä sekä ope ajalle näky iä e ä näkymä ömiä oimin oja. Toisaal a mone as asi a un iak ii isuuden ole an osallis umis a, eli mone ei ä osannee a a a osallis umisen käsi e ä sen enempää. Tämä saa aa ke oa sii ä, e ä oppilaille i selleenkään ei ole aina sel ää, mi ä un iak ii isuudella ai osallis umisak ii isuudella a koi e aan. Oppilaiden mää i elmä ak ii iselle oppilaalle oli a hy in aa i ia ja a kkoja. Lisäksi mää i elmä suosi a ie ynlais a osallis umis a ja empe amen i-ja pe soonallisuuden pii ei ä. Esime kiksi ii aaminen ja ope uksen seu aaminen lii y ä  empe amen ipii eis ämelko ko keaan ak ii isuu eenja sensi ii isyy een ja pe soonallisuuden pii eis ä eks a e sioon. (Ks. empe amen ipii eis ä esim.Kel ikangas-Jä inen2010ja pe soonallisuuden pii eis ä esim. Leh inen, Vau as &Le kkanen2016).Tiukka käsi ys ak ii ises a oppilaas a saa oi aiku aa oppilaiden oman ak ii isuuden a ioin iin laske as i. Pääpii ei äin oppilaa kui enkin a ioi a i sensä melko ak ii isiksi ja oli a melko yy y äisiä omaan ak ii isuu eensa. Tyy y äis en osuus oli huoma a as i suu empi poikien kuin y öjen kohdalla.Oppilaiden yy y äise a io omas a ak ii isuudes aan ke one a hy äs ä minäkäsi ykses ä ja i seluo amukses a. 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 3/8 Syy ak ii iseen osallis umiseen oli a oppilaiden mieles ä hy än a osanan a oi elu ja oppiminen.Nämä saa a a lii yä oppilaiden mielissä hy inkin ah as i yh een, jo en ei oida sanoa a maksi, o a ko nämä mo ii i a allaan samaa a koi a ia. Toisaal a ak ii isuus saa aa olla keino saa u aa ope ajan huomio pa emman a osanan oi ossa.Mui a mo ii eja oli a ope ajan mielly äminen ja ope ajan yön helpo aminen, oppimisen osoi aminen ope ajalle, ule aisuuden suunni elmien o eu aminen(esime kiksi ja ko-opiskelupaikan saaminen), oi o hy äs ä palau ees a, muiden au aminen oppimaan, onnis umisen kokemukse ja ohkeuden saaminen, anhempien mielly äminen sekä pakollisuus. Osallis umiseen näy ääsiislii y än kauaskan oisiakin a oi ei a,ku en hy ien a osanojen saaminen ja ko-opiskelupaikan mahdollis amiseksi. Toisaal a a oi ee ei ä aina äl ämä ä ole e o e a issa ope ajan ai anhempien koulunkäynnille ase amis a a oi eis a. Moninais a ja pe in eis ä osallis umis a äidinkielen oppi unneilla Oppilaa koki a osallis umisensa ope ukseen äidinkielen oppi unneilla moninaisena. Valmiis a aih oehdois a osallis umisen yleisimmiksi a oiksi nime iin pe in eiseen luokkaope ukseen kuulu a a a , ku en oppi un ien aikana anne ujen eh ä ien ekeminen, ope uksen seu aaminen aululla ai alkokankaalla, ope ajan ja ämän ohjeiden kuun eleminen sekä muis iinpanojen ki joi aminen. Oppilaiden aih oehdois a ali sema osallis umisen a a oli a pääosin pe in eisen luokkaope uksen mukaisia, ei ä kä siksi juu i yllä ä.Vaikka nämä a a o a ope uksessa yleisiä, on aikeaa sanoa, koke a ko oppilaa osallis u ansa näillä yleisillä a oilla juu i siksi, e ä ne o a yleisiä.Pohdi a aksi jääkin, mahdollis aakoluokkaope us muunlaisia apoja osallis ua ja mi en ope aja oi omalla oiminnallaan osoi aa hy äksy änsä monimuo oisia ja uusiakin apoja osallis ua. Ty öjen ja poikien älillä e o lii yi ä ope uksen seu aamiseen, kuun elemiseen ja muis iinpanojen ki joi amiseen, jo ka y ö nimesi ä useammin osallis umisen a oikseen kuin poja . Ty ö joko ki joi a a muis iinpanoja oma-aloi eisemmin kuin poja , ai si en poja ei ä nouda a ohje a ki joi aa muis iinpanoja yh ä unnollises i kuin y ö . Muis iinpanojen ki joi aminen oimin ona on sellainen, jonka ekemis ä ope aja ei äl ämä ä pys y kaikkien oppilaiden kohdalla kon olloimaan, minkä uoksi se saa aa jäädä joil ain oppilail a ekemä ä. Vähi en yleise osallis umisen a a oli a anne ujen eh ä ien k i isoin i, oma-aloi einen palau een an aminen muille ja omien mielipi eidenke ominen koko luokan kuullen.Koko u kimuksessa as aus aih oehdon ”en koskaan osallis u ällä a alla” kohdalla on o e a a huomioon, e ä osallis umisen mää än a ioin i saa aa lii yä siihen, mi en paljon kyseis ä ope uksen apaa koulussa käy e ään. Esime kiksi jos ope uksessa ei koskaan käy e äiPadeja ai able eja, ei oppilas koskaan oi osallis ua ope ukseen ällä a alla. Vii aaminen, jo a pide iin un iak ii isena osallis umisena, oli oppilaiden kesken apa osallis ua ope ukseen ain joskus. Tämä seli änee a ioi a oppilaiden omas a ak ii isuudes a: ollakseen hy in ak ii inen ulisi oppilaiden mieles ä ii a a useammin. Vii aamisen oidaan nähdä lii y än moneen ekijään, minkä uoksi ii aamalla osallis uminen ei luokka ilan eessa ole aina mahdollis a. Esime kiksi ope aja saa aa es ää oppilaan ii aamalla osallis umisen, mikäli ei 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 4/8 anna ii aa alle oppilaalle puheen uo oa. Kui enkaan oppilaa ei ä oi o ope ajan kysy än heil ä ilman ii aamis a. Tällainen ilanne saa aa aiheu aa paine a oppilaissa, minkä uoksi se ei mo i oi. Jos alinnainen ii aaminen ei ole salli ua, se myös pois aa oppilaiden mahdollisuuden pyy ää as aus uo oa si ä halu essaan. Pii elyä ja puhelimen selailua Sijais oimin aa ope ukseen osallis uma omina he kinä kysy iin a oimella kysymyksellä ”Mi ä ee , jos e osallis u ope ukseen?”. Oppilaa as asi a puhu ansa ka e eidensakanssa, ole ansa hiljaa ai eke änsä ”ei mi ään”, uijo a ansa seinää, lepää änsä, nukku ansa, nojaa ansa pää ään pulpe iin, selaa ansa puhelin aan, pii ele änsä ihkoon, keski y änsä omiin aja uksiin ja kuun ele ansa ope ajaa ja mui a oppilai a sekä luke ansa ki jaa.Huomiona ois a on, e ä kuun eleminen maini iin myös ässä koh aa.Mahdollises i ällä a koi e aan ope ajan kuun elemis asilloin, kun hän ei puhu ope e a as a aihees a.E o poikien ja y öjen älillä oli a pieniä, mu a y ö un ui a eke än jonkin e an ähemmän huomio a he ä ä iä ja mui a häi i se iä oimin oja kuin poja .Esime kiksi pii ely oli enemmän y öjen apa olla osallis uma a, kun aas poja maini si a ka e eiden kanssa puhumisen japään nojaamisen pulpe iinuseammin kuin y ö . Vas aukse aih oeh ojenpohjal a myös syy osallis ua ope ukseen o a moninaisia ja jokainen oppilas as asi useamman syyn ole an sellainen, jonka akia osallis uu ope ukseen aina ai lähes aina. Yleisimpiä syi ä oli a hy än a osanan a oi elu, ymmä ys sii ä, e ä a i see opi a ia ie oja ja ai oja, sekä halu oppia. Ty ö osallis u a useammin halus a saada hy än a osanan kuin poja . Lisäksi y ö osallis u a myös poikia useammin, koska aja ele a ie ä änsä, e ä a i se a opi a ia ie oja ja ai oja. Mui a yleisiä syi ä sekä poikien e ä y öjen kohdalla oli a halu osoi aa osaaminen ope ajalle, se, e ä saa yöskennellä yhdessä muiden kanssa, eh ä ien helppous ja kokemus osaamises a, ope ajan ki uus sekä oppi unnin nopeampi kuluminen osallis umalla. Vähi en yleisiä syi ä osallis ua ope ukseen oli a halu osoi aa ole ansa pa empi kuin muu luokkalaise , ka e eiden keho aminen ai pako aminen osallis umaan, halu olla äänessä ja esillä sekä mahdollisuus ali a paikka luokassa i se. Poja näy ä ä halua an osoi aa omaa pa emmuu aan ja olla äänessä enemmän kuin y ö .Ty ö as asi a lähes jokaisen aih oehdon kohdalla poikia useammin osallis u ansa aina ai lähes aina kyseisellä a alla.Täs ä oisi pää ellä, e ä y öillä on enemmän ehdo omia syi ä osallis ua ope ukseen kuin pojilla. Osallis umiselle ei näy ä ole an suu ia ai ehdo omia es ei ä. Yleisimpiä es ei ä osallis umiselle oli a nälkä, äsymys ja huono oin isuus, eh ä ien kiinnos ama omuus ja mo i oima omuus, ope uksen ylsyys sekä ä ymys ja su ullisuus. Es eis ä un ee ja huono oin isuus sekä ie ämä ömyys ja pelko osaama omuudes a oli a suu empia es ei ä y öille kuin pojille. Vähi en yleisiä es ei ä oli a muil a luokkalaisil a saa u huono palau e, ope ajal a saa u huono palau e sekä se, e ei ule oimeen ope ajan kanssa. Nämä es ee oli a suu empia pojille kuin 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 5/8 y öille. Osallis umis aei myöskäänsuu imman osan kohdallaes ääidinkielen oppiainees a pi ämä ömyys, luokan huono ilmapii i ai se, e ei ule oimeen kaikkien luokkalais en kanssa. Nämä ulokse ke one a o an aluokkien hy äs ä yh eishenges ä. Oppimis a yleisin ope usmene elmin ja ka e eiden kanssa Kysy äessä si ä, mi en oppilaa oppi a pa hai en äidinkielen oppi unneilla, oppilaa as asi a melko yleisiä ope usmene elmiä. Oppilaa koki a oppi ansa pa hai en kuun elemalla ja seu aamalla ope us a, ki joi amalla ja muis iinpanoja ekemällä, eh ä iä ekemällä, lukemalla, pa i- ja yhmä öi ä ekemällä ja ka e in kanssa opiskelemalla, ie o eknis en älineiden ja ohjelmien a ulla, ekemällä/ oiminnallises i, yksin/i senäises i sekä puhumalla ja keskus elemalla. Käsi ys oppimises a aiku aisi siis ole an ak ii inen. Nämä as aukse oli a samansuun aisia kuin un iak ii isuuden mää i elmä , mikä ke onee sii ä, e ä oppilaa aja ele a un iak ii isen osallis umisen akaa an oppimisen.Myös e ilaise käsi ykse oppimises a aiku a a näihin mää i elmiin. E o sukupuol en älillä oli a pieniä: poja koke a oppi ansa y öjä pa emmin esime kiksi ie o eknis en älineiden ja ohjelmien a ulla, kun aas y ö koke a oppi ansa poikia pa emmin esime kiksi ki joi amalla ja ka e eiden kanssa opiskelemalla. Oppimismene elmä  un ui a ole an pääosin isuaalisia ja audi ii isia.Toisaal a mone oppilaa ei ä osannee sanoa, mi en oppi a pa hai en. Tämä puoles aan ke oo sii ä, e ei kaikilla oppilailla ole selkeää ja jäsen yny ä käsi ys ä oppimises aan. Epäsel äksi jää myös se, kuinka moni oppilais a on as annu oppi ansa yleisimpiä ope usmene elmiä hyödyn ämällä. On siis aikea sanoa, koke a ko oppilaa oppi ansa maini semillaan a oilla siksi, e ä koulu suosii juu i näi ä ope usmene elmiä, ai ukeeko koulu näin hy in oppilaiden e ilaisia oppimis yylejä. Koska äidinkielen oppiaine on ope usmene elmil ään hy in monipuolinen, saa a a e ilaise oppija ulla helpommin huomioiduiksi. Sil i as aukse saa a a pohjau ua e ilaisiin opi uihin ja no ma ii isiin käsi yksiin koulus a ja siellä oppimises a.Oppilaa o a myös saa anee as a a yleisimpiä osallis umisen apoja, koska ku i ele a oppi ansa niiden a ulla pa hai en.Olisikin ä keää ope aa oppilaille e ilaisia oppimiss a egioi a jaope ussuunni elmassakin maini uja oppimaan oppimisen ai oja. Anne uis a aih oehdois a eni en osallis umaan mo i oi ia ekijöi ä oli a pa in ai yhmäläis en alin a, luokan is umapaikan alin a sekäki emma ja kiinnos a amma eh ä ä . Ka e ien me ki ys ja alinnan apaus omaan opiskeluun lii yen nousi a keskeisimmiksimo i aa o eiksi. Työsken elymuodois a pa i yösken ely nousi mo i oi immaksi. Hieman y öjä enemmän poikia mo i oi a ope ajajoh oinen yösken ely, able ien/iPadienkanssa yösken ely ja ie okoneluokassa yösken ely. Ty ö näy ä ä mo i oi u an osallis umiseen ylipää ään he kemmin ja useamman ekijän aiku ukses a kuin poja .E ilaise ekijä siis mo i oi a e i oppilai a osallis umaan e i e an. Kaikki kyselyssä maini u mo i oi a ekijä kui enkin mo i oi a kaikkia edes ähän. 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 6/8 Vähi en mo i oi ia ekijöi ä oli a pienemmä luokka ila , isompi yhmäkoko, ope ajan kysyminen ilman ii aamis a sekä haas a amma ja aikeamma eh ä ä .Vähi en mo i oi ien ekijöiden pohjal a oidaan huoma a, e ä suun a yh eiskunnan ahol a suu en aa yhmäkokoja ja pienen ää opiskelu iloja ei ole siis oikea. Toisaal a uloksia oidaan ulki a aas koulun läh ö ilan ees a käsin: haas a ampien ja aikeampien eh ä ien mo i oima omuus saa aa ke oa sii ä, e ä haas a uus aso o an akoulujen oppilailla on ollu kohdallaan. Kyse oi olla myös oppilaidenminäpys y yydenkokemuksis a ja uskos a omaan onnis umiseensa aikeammissa eh ä issä. Toisinaan oppilaa osaa a i se e iy ää i seään ja o a saa anee kokea, e ä lisäe iy äminen haas a ampiin eh ä iin ei ole a peen. Pohdin aa Koska uusinpe usope uksenope ussuunni elma (2014: 48) paino aa oppilaiden e ilais enoppimis- ja yösken ely apojen huomioinnin ä key ä, olisi ope ajien hy ä olla sel illä sii ä, millä e i a oin oppilaa oppi a ja py ki ä osallis umaan ope ukseen. Myös oppilaiden olisi hy ä poh ia enemmän si ä, millä a oin he oppi a ja osoi a a omaa osaamis aan oppi unneilla ja kuinka ak ii is a heidän osallis umisensa on. Tällainen ie o au aa i seohjau u amman oolin ja oman oppimisen as uun o amisessa. Koska oppilaa unnis a a osi ain heikos i omia oppimisen apojaan ja heidän oppimiskäsi yksensä on puu eellinen, on heidän myös hankalaa unnis aa omia oppimis yylejään ja löy ää a koi uksenmukaisia apoja oppia ja osallis ua. Tu kimukseni ulokse an a a suo ia inkkejä (ks. osallis umis a mo i oi a ekijä ) siihen, mi en oppilaa iih yisi ä koulussa pa emmin ja ä ä kau a osallis uisi a ope ukseen odo e ulla, ak ii isella a alla. Toisaal a u kimukseni ase aa myös un iak ii isuuden ja un iosaamisen a ioinnin kyseenalaiseksi. Koska ope ussuunni elma (2014: 49) aa ii a ioimaan oppilaan yön uloksia ja suo i uksia monipuolises i ha ainnoiden ja dokumen oiden, ain ope ajalle näky ä osallis umisen a a oisi a olla a ioinnin koh eena. Tämä kui enkin jä äisi a joonsa kaiken sen osallis umisen, mi ä ope aja ei oi suo aan nähdä, ja jo a e i empe amen ipii eise oppilaa hyödyn ä ä joka päi ä. Ope ussuunni elman (2014: 48, 51) mukaan jokaisella oppilaalla ulee olla ie o a oi eis a ja a ioin ipe us eis a sekä mahdollisuus osoi aa osaamis aan ii ä äs i ja monipuolises i. Koska a ioin i ei saa kohdis ua oppilaiden pe soonaan ai empe amen iin (m s.48), on yhä ä keämpää mää i ellä a ioin ik i ee i auko omas i ja si en, e ä ne kannus a a jokais a osallis umaan omia oppimis yylejään hyödyn äen ja si en, e ä kaikilla on yh äläinen mahdollisuus osallis ua omis a läh ökohdis aan käsin ja empe amen ipii eis ään huolima a. Tu kimuksellani py in laajen amaan ja monipuolis amaan käsi ys ä ak ii ises a osallis umises a ja osallis umisen ja oppimisen moninaisuudes a. Vaikka u kimuso annan pienuudes a joh uen ulokse ei ä ole ielä yleis e ä issä, ne ko os a a esime kiksi monipuolisen ope uksen ä key ä. Tämän u kimuksen a koi uksena on myös ollu ehdä e ilaise osallis umisen a a näky iksi, minkä oi on helpo a an ope ajan yö äope uksen suunni elu-, o eu us- ja a ioin i aiheissa. Tulos en pohjal a ope us oidaan muodos aa pa emmin oppilaiden oppimis a 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 7/8 uke aksi ja näin mahdollises i lisä ä oppimismo i aa io a ja si ä kau a pa an aa jopa oppimis uloksia. On ä keää, e ä ah as i empe amen iin ja pe soonallisuuden pii eisiinpohjau u a ihanneoppilaan ku a mu uu ja oppilaidene ia ois aminenheidän osallis umisensa pe us eella pää yy, sillä pe in einen käsi yksemme ak ii ises a (lue: ii aa as a) oppilaas a ei ole kaikille oppilaille ominainen apa osoi aa osaamis aan.  Elina Ki eläon äidinkielen, ilmaisu aidon ja luokanope aja.  Läh ee Aunola, Kaisa 2002: Mo i aa ion kehi ys ja me ki ys kouluiässä. – Ka a iina Salmela-A o & Ja i- E ik Nu mi ( oim.),Mikä mei ä liiku aa. Mode nin mo i aa iopsykologian pe us ee s. 105–126. Jy äskylä: PS-kus annus. Hells öm, Ma i 2008:Sa a sanaa ope ukses a. Keskeis en käsi eiden käsiki ja.Jy äskylä: PS- kus annus. Junkka inen, Sa i 2006:”Ei äääidinkieli ole ko in u haa, mu a ei se oikein kiinnos a.” Yhdeksäsluokkalaise ja äidinkielen ope us.P o g adu - u kielma. Jy äskylän yliopis on kiel en lai os. Kalsola, Tiina 2005:Pe uskoulunsa pää ä ien oppilaiden koulumo i aa io ja ule aisuuden a oi ee . Pakkopullaa ai ponnis us ule aan?P o g adu - u kielma. Jy äskylän yliopis on ope ajankoulu uslai os. Kel ikangas-Jä inen, Liisa2004:Tempe amen i. Ihmisen yksilöllisyys.Helsinki: WSOY. Kel ikangas-Jä inen, Liisa 2010:Tempe amen i ja koulumenes ys.Helsinki: WSOY. Ki elä, Elina 2020:”Vii aamis a ja anne ujen eh ä ien ekemis ä” :kahdeksasluokkalais en näkemyksiä osallis umises aan äidinkielen oppi unneilla.– h ps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69242 (h ps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69242)5.9.2020. Leh inen, E no, Vau as, Ma ja &Le kkanen, Ma ja-K is iina 2016:Kas a uspsykologia.Jy äskylä: PS-kus annus. Ope ushalli us2014:Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee 2014.Helsinki: Ope ushalli us. Pel onen, Ma i & Ruoho ie, Pekka 1992:Oppimismo i aa io. Teo iaa, u kimuksia ja esime kkejä oppimishalukkuudes a.Helsinki: O a a. P ashnig, Ba ba a 2000:E ilaisuuden oima: ope us yyli ja oppiminen.Jy äskylä: PS-kus annus. P uuki, Lassi 2008:Ilo ope aa. Tie oa, ai oa ja yökaluja.Helsinki: Edi a. 15.9.2020 Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu-2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-os… 8/8 Vah aselkä, Mikko 2015:Oppilaiden e ilaise a pee koulun mielekkyyskokemus en näkökulmas a.P o g adu - u kielma. Jy äskylän yliopis on kas a us ie eiden lai os. A ikkeliin ii aaminen Ki elä, E. (2020). Kahdeksasluokkalais en näkemyksiä äidinkielen oppi unneilla osallis umises a ja un iak ii isuudes a. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 11(5). Saa a illa: h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu- 2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-osallis umises a-ja- un iak ii isuudes a (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-syyskuu- 2020/kahdeksasluokkalais en-nakemyksia-aidinkielen-oppi unneilla-osallis umises a-ja- un iak ii isuudes a)