Peli, jota ei voi pelata : pelivideoiden kulttuuri

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Title: Year: Version: Please cite the original version: All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Peli, jota ei voi pelata : pelivideoiden kulttuuri Kerttula, Tero Kerttula, T. (2014). Peli, jota ei voi pelata : pelivideoiden kulttuuri. In J. Suominen, R. Koskimaa, F. Mäyrä, P. Saarikoski, & O. Sotamaa (Eds.), Pelitutkimuksen vuosikirja 2014 (pp. 81-87). Tampereen yliopisto. Pelitutkimuksen vuosikirja, 2014. http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-08.pdf 2014 Peli, jota ei voi pelata - pelivideoiden kulttuuri Jyväskylän Yliopisto Nykykulttuurin tutkimus Tero Kerttula 2014  Tiivistelmä Digitaaliseen pelaamiseen liittyvät kotitekoiset videot ovat yleistyneet internetin videopalveluiden myötä hurjasti. Tässä katsauksessa tarkastelen erilaisia videomuotoja, sekä niihin liittyvää tutkimusta ja muuta kirjoitusta. Ilmiöön on liittynyt runsaasti ristiriitaisuutta tekijänoikeuslaista johtuen, mutta kuten katsaus osoittaa, videot ovat selkeä osa nykypäivän pelikulttuuria.  Abstract Home-made videos about digital gaming have grown their popularity greatly during the last few years, thanks to video-streaming services in internet. This review article focuses on aspects of those videos, with also looking at previous research and writings about the phenomenon. There has been a number of contradictions about the videos, due to copyright infringements. But, as the article shows, the videos are still a remarkable part of video gaming culture of today.  Asiasanat: YouTube, Let's Play, Speedrun, Walkthrough, internet, viihde, urheilu Johdanto Toisinaan palaaminen kivikauteen tarvitsee vain matkan reilun 20 vuoden päähän. 1990-luvun alkuvuosina Nintendon NES ja Segan Mega Drive hallitsivat konsolimarkkinoita, PC:tä kovempi pelitietokone oli Amiga ja CD-ROM -pelit tekivät vasta tuloaan. Itse olin tuohon aikaan juuri koulunkäyntinsä aloittanut pikkupoika, jota pelit ja pelaaminen kiinnostivat valtavasti. Ne kiinnostivat niinkin paljon, että yritimme kavereideni kanssa useita kertoja nauhoittaa pelaamistamme VHS-kaseteille. Joskus onnistuimme, joskus emme. Kuitenkin ajatus siitä, että pystyisi katsomaan omaa pelisuoritustaan, oli kiehtova. Mitään varsinaista tarkoitusta muinaisilla nauhoitussessioillamme ei ollut, tallenteita ei olisi kuitenkaan katsonut koskaan kukaan paitsi me itse. Jos suorituksellaan halusi päteä maailmalle, oli käytettävä videopelilehtiä ja niiden High Score -palstoja, joihin piti lähettää valokuva pelisuorituksesta. Kyseinen valokuva oli otettava pimeässä huoneessa ja kuvia oli otettava useita, jotta edes yksi otos onnistuisi. Ennen digiaikaa kuvien kehittäminen oli vähän nykyistä vaativampi operaatio. Televisiossa pyöri toki muutamia videopeliaiheisia ohjelmia. Vielä 1990-luvun alkupuolella nuo ohjelmat keskittyivät itse pelaamiseen, ennen kuin ohjelmaformaatit muuttuivat enemmänkin videopelialan makasiiniohjelmiksi 1990-luvun loppua kohden. Ajatus siitä, että kuka tahansa voisi pyörittää omaa peliaiheista ohjelmasarjaansa, oli lähinnä utopistinen. Nykypäivänä se on kuitenkin arkitodellisuutta, kiitos nopeiden verkkoyhteyksien ja YouTuben. Vuonna 2005 lanseerattu videopalvelu YouTube mullisti liikkuvan kuvan jakamisen verkon välityksellä. Nykyisin Googlen omistuksessa olevaan palveluun ladataan tällä hetkellä 100 tuntia videomateriaalia minuutissa (Statistics - Youtube). YouTube ja myöhemmin esimerkiksi Blip.tv ja Twitch tarjosivat kanavan, jonka hyödyntäminen oli vain tekijöistä kiinni. Erityisesti peliharrastajan näkökulmasta YouTube on tuonut unohduksiin jääneet televisioformaatit takaisin harrastajien tekeminä. Esimerkiksi Suomessa vuosina 1994-1997 pyörinyt Game Over -niminen peliohjelma oli monella tavalla samankaltainen kuin monet YouTubesta nykyään löytyvät pelivideot. Juontajana toiminut Vito-nukke oli karrikoitu ja kärkevä, aivan kuten monet online-ohjelmien juontajahahmoistakin. Lisäksi Game Overissa oli pelivideoiden ympärillä oma kerrontamallinsa, aivan kuten online-ohjelmissakin. Game Overin kerrontamalli oli tosin makasiiniohjelmista tuttu erilaisiin insertteihin jaettu kokonaisuus, siinä missä nykyään ohjelmat näyttäisivät keskittyvän vain yhteen peliin kerrallaan ja rakentavat kerrontaa sen ympärille. Omien YouTube-käyttööni perustuvien havaintojeni mukaan videot jakautuvat yleisesti ottaen seuraaviin lajeihin:  Machinima, jossa olemassaolevasta pelisisällöstä tehdään kokonaan uudenlaista kerrontaa.  Speedrun, jossa pelit pyritään pelaamaan mahdollisimman nopeasti läpi.  Let's Play, jossa pelisuoritus kuvataan ja sitä kuvaillaan pelaamisen ohessa.  Peliarvostelut, joissa pelistä kerrotaan mielipide kuvamateriaalin tukemana.  Läpipeluuoppaat, joissa videomateriaalin avulla opastetaan pelaajia hankalien kohtien läpi. Tässä katsauksessa käyn läpi nauhoitetun pelimateriaalin eri tyylilajeja, sekä tutkin peliharrastajien suhtautumista niihin. Kartoitan lyhyesti myös aiempaa Youtubeen liittyvää tutkimusta. Mitä nämä videot tarkalleen ottaen ovat? Onko niitä tutkittu aikaisemmin ja voiko YouTubeen itseensä liittyvää tutkimusta hyödyntää pelivideoilmiön tutkimisessa?   Mitä pelivideot ovat? Pelivideot, tai nauhoitetut pelit, ovat lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaistuna tavalla tai toisella nauhoitettua pelimateriaalia. Tapoja nauhoittamiseen on useita. PC-tietokoneilla yksi yleimmistä nauhoitusohjelmista on Fraps (FRAPS game capture video recorder fps viewer), joka tallentaa nauhoituksen sellaisenaan kiintolevylle. Pelikonsoleille on olemassa omat välineensä, joilla konsolin lähettämä kuva- ja äänisignaali saadaan tallennettua, eli ”kaapattua” tietokoneelle. Näitä kaappauskortteja on olemassa myös kannettaville pelikonsoleille. Vanhempien konsolipelien kanssa nauhoittamiseen on mahdollista käyttää myös vanhoja pelilaitteita tietokoneella emuloivia ohjelmia, joista useissa on omat metodinsa liikkuvan pelikuvan tallentamiseen. Jos lapsuuden aikaisia videoitamme ei katsonut juuri kukaan, nykyään katsojia voi olla jopa miljoonia. Esimerkiksi Angry Video Game Nerdin videota Arnold Schwarzenegger -elokuviin perustuvista peleistä on tätä kirjoitettaessa katsottu pelkästään YouTuben välityksellä lähes 3,5 miljoonaa kertaa (Schwarzenegger Games – Angry Video Game Nerd - Youtube). Määrä ei sisällä katsomiskertoja AVGN-videoita ylläpitävällä Cinemassacre-verkkosivustolla. Tänä päivänä oman pelisuorituksen videointi ja lähettäminen verkkoon on yleistynyt pelaamisen arkipäivän tasolle. Esimerkiksi CodeMastersin Dirt Showdownrallipeli tarjoaa mahdollisuuden lähettää oma ajosuoritus verkkoon heti sen päätyttyä (Dirt Showdown Fact Sheet Issued | Electronic Theatre). Sonyn uuteen Playstation 4 -konsoliin sisällytettiin mahdollisuus lähettää verkkoon videomateriaalia vain yhden napin painalluksella, oli videon tarkoitus sitten kuvata itse pelisuoritusta tai sohvalla makoilevaa pelaajaa (Ominaisuudet). Laitteesta riippumatta videoiden tekeminen on nykyään myös halpaa. Halvimmat videokaappauskortit, joilla kuvaa saa kaapattua esimerkiksi Xbox Onesta ja Playstation 4:tä ovat vain 120 euron hintaisia ja pc-koneista kuvaa saa kaapattua ilman kustannuksiakin. Videoiden editointia varten verkko on täynnä ilmaisia ohjelmia, joilla tarvittavan saa aikaan. Helppouden ja halpuuden seurauksena pelivideoiden kenttä on räjähtänyt viimeisen 10 vuoden aikana melkoisiin mittasuhteisiin ja niiden alle on syntynyt kokonaan oma kulttuurinsa alalajeineen. Olen seurannut ja etsinyt erilaista pelivideomateriaalia videopalvelu YouTuben lisäksi peliaiheita käsittelevien keskustelupalstojen kautta. Tällaisia keskustelupalstoja ovat olleet muun muassa Pelit.fi, keräilijäyhteisö Nesretro.com sekä peliaiheita muiden aiheiden rinnalla käsittelevä Somethingawful.com. Keskustelupalstojen kautta esimerkiksi livelähetysten aikatauluja on helppo seurata muiden harrastajien avustuksella. Nauhoitettua pelimateriaalia ei tule sellaisenaan sekoittaa machinimaan, jossa tarkoituksena on luoda pelinauhoituksista tai pelimoottoreilla itsellään kokonaan uusia kertomuksia ja taidetta (Esim. Marino 2004 & Ng 2013).  Speedrunning Yksi varhaisimmista pelivideoiden ympärille kehittyneistä alakulttuureista on speedrunning (Speed Demos Archive – Frequently Asked Questions), jossa ideana on pelata peli alusta loppuun mahdollisimman nopeasti. Speedrunningin historia ulottuu vuoteen 1996, jolloin id Softwaren Quakeen ohjelmoitiin mahdollisuus tallentaa videokuvaa omasta pelisuorituksesta. Tästä seurasi nopeasti se, että suorituksiaan kuvanneet pelaajat alkoivat kilpailla keskenään kenttien nopeusennätyksissä - speedrunning oli syntynyt. Speedrunningissa on runsaasti erilaisia sääntöjä. Tavallinen speedrun hyväksytään vain, jos peli on pelattu läpi huijaamatta tai oikomalla annettujen sääntöjen puitteissa. Videokuvan tulee olla selkeää ja sen pitää olla todistetusti itse kuvattua. Jos videossa on epäselviä kohtia, speedrun hylätään. Näiden speedrunien vastakohtana ovat Tool Assisted -speedrunit, jotka tehdään vapaavalintaista huijausohjelmaa tai esimerkiksi emulaattorien erityisominaisuuksia käyttäen (TASVideos / Welcome To TAS Videos). Vaikka molemmissa speedruneissa pelimoottoreiden ominaisuuksia venytetään äärimmilleen, TAS-juoksuissa pelin sääntöjä ja muotoa on helpompi rikkoa, kuten alla oleva kuva osoittaa.  Kuvassa (N64 Super Mario 64 ”0 Stars” in 5:02.25 By Snark, Kyman, sonicpacker, Mickey/VIS, and TOT - Youtube) TAS-speedrunner on ”rikkonut” Mario 64 -pelin voidakseen oikaista seinien läpi, tällä tavoin suurimman osan peliä oikaisten ja aikaa runsaasti säästäen. Tästä syystä Mario 64 on paraatiesimerkki pelistä, josta erityyppisiä speedruneja on lukuisia, esimerkiksi kaikki tähdet keräten, täysin huijaamatta vain oleellisen keräten, pelin bugeja hyödyntäen kaikki keräten jne. Suoritukset ovat luonnollisesti vertailukelpoisia vain omissa kategorioissaan.  Let's Play Keskustelin kahdeksanvuotiaan tyttäreni kanssa pelivideoista, tämän kerrottua katsoneensa kaverinsa kanssa Sims 3 -aiheisia videoita Youtubesta. Kävi ilmi, että lapset olivat katsoneet nimenomaan kertojaäänellä varustettua Let's Play -nauhoitusta kyseisestä pelistä, tarkoituksenaan vain katsoa jonkun muun pelaamista. Kertojaäänenä olleen nuoren naisen ääni ja kerrontatyyli olivat miellyttäneet tyttöjä. Kysyessäni, katsovatko heidän luokallaan muut pelivideoita internetistä, vastaus oli selkeä: kaikki, jotka pelaavat, katsovat myös kyseisiä videoita ainakin joskus. Let’s Play -videot ovat lähes täydellinen vastakohta speedrun-videoille. Niissä peliä pelataan vapaaseen tahtiin ilman sääntöjä, joko selostuksella tai ilman. Let’s Playn aikana peli voidaan pelata läpi tai se voidaan jättää kesken milloin mistäkin syystä. Ainoa idea on julkaista omaa pelaamista muodossa tai toisessa. Let’s Play -ilmiö sai alkunsa kuva- ja tekstimuodossa vuonna 2006 Something Awful -sivuston foorumikäyttäjien alettua kokoamaan pelikertomuksiaan yhteen (Frequently Asked Questions – The Let's Play Archive). Varsinaisia sääntöjä Let's Playssa ei ole, mikä mahdollistaa varsin kirjavan joukon erilaisia pelikertomuksia. Yleisesti ottaen Let's Playt ovat luonteeltaan kerronnallisempia kuin perinteiset läpipeluuohjeet, eikä niiden tyyli ole yhtä käskevä, kuten seuraavasta esimerkistä käy ilmi: “Out here between the offices, we find a neat little healing ring, and the game lets us use magic!” (Let’s Play Elder Scrolls III: Morrowind) “Make your way into the Corprusarium and speak with Yagrum.” (The Elder Scross III: Morrowind Walkthrough)  Let's Playn vapaasta muotokielestä eräs esimerkki on kesällä 2014 sosiaalisen median välityksellä levinnyt Let's Play Kunnon Vitun Sika seikkailee Skyrimissä, jossa Punk in Finland - keskustelupalstan jäsen Mortal Kombat pelaa Skyrim-nimistä roolipeliä kertoen pelitapahtumien ohessa täysin omaa, vulgaaristi sävytettyä tarinaansa. Peli ja sen pääjuoni ovat tarinassa koko ajan läsnä, mutta sen ohella kertoja tuo esille tarinallisia sivuelementtejä, jotka jäisivät muuten vain pelaajan itsensä pääteltäväksi. (Punk in Finland – View Topic – Kunnon Vitun Sika seikkailee Skyrimissä) Ohjaavan tyylin sijasta kerronnalliset Let's Playt käyvät dialogia sisällön kanssa ja monessa tapauksessa kerronnassa kuvataan muutakin kuin pelkkiä pelitapahtumia. Ne ikään kuin muodostavat oman kerronnallisen kokonaisuutensa, jossa pelitapahtumat ovat vain uuden kerrontamallin lähtöpiste.   Peliarvostelut Erityyppiset arvostelut ovat huomattava osa pelivideoiden kentällä. Joukossa on GameTrailersin kaltaisia ammattimaisia pelimedioita, mutta koska sana on vapaa, myös amatööriarvostelijoita on runsaasti. Oma ilmaisu mahdollistaa luonnollisesti myös arvostelugenren venyttämisen eri suuntiin. Peliarvostelijat ovat peliharrastajia yleensä itsekin, joten peliarviot voidaan nähdä esimerkiksi mielipiteiden välittämisenä pelaajalta toiselle (Esim. James D. Ivory 2006). Tavallisten arvioiden lisäksi joukossa on kiukkuisia rant-arvioita, joiden tarkoitus on ainoastaan haukkua kyseessä oleva peli. Rant-arvioiden vastakohtina on tarkoituksellisen positiivisia ja iloisia arvosteluja, kuten Happy Video Game Nerdin videot. Muutamasta rant-arvostelijasta on suosion myötä kuoriutunut myös erilaisia piirteitä, kuten Angry Video Game Nerdistä (Angry Video Game Nerd | Cinemassacre Productions). Ohjelmaan on vuosien varrella kehittynyt kokonaan oma formaattinsa, joka sekoittaa rant-arvostelua ja siivuja pelihistoriaa. Oman pelikokoelmansa alttiiksi laittanut videopelinörtti tietää pelien historiasta paljon ja tuo tietämystään esille myös ohjelmissaan. Rant-arvioita on toisinaan kritisoitu keskustelupalstoilla pelien pelaamisesta tahallaan väärin, saaden pelin näin näyttämään huonommalta kuin se todellisuudessa onkaan. Tällä tavoin videoon olisi pyritty saamaan koomisia ulottuvuuksia. Oli kyse sitten tahallaan väärin pelaamisesta tai ei, yhtä kaikki videopeliä käytetään ohjelmasarjan jaksoissa kerronnallisena elementtinä, koko jakson narratiivin pureutuessa ainoastaan tiettyyn peliin tai pelisarjaan.  Ristiriidat Koska videopelit ovat tiukasti tekijänsuojalakien alaisia teoksia, on selvää että ne ovat synnyttäneet myös ristiriitaisuuksia. Kesäkuussa 2011 Yhdysvalloissa senaatin käsittelyyn pääsi lakialoite (S.978), jonka tarkoituksena oli tarkentaa tekijänoikeuslakeja. Myös pelivideoiden tekijänoikeuksia olisi uuden lain voimaantullessa rajoitettu voimakkaasti. Tunnetumpi aloite nousi vireille vain muutama kuukausi tämän jälkeen. Lokakuussa 2011 julkisuuteen tullut Stop Online Piracy Act, lyhyemmin SOPA, vertasi fanivideoita suoraan piratismiin ja olisi kieltänyt niiden levittämisen verkossa lailla. SOPA nostatti verkkoyhteisöissä Schwarzenegger Games – Angry Video Game Nerd - Youtube. http://www.youtube.com/watch?v=0Ta-4H92CkA Viitattu 26.2.2014 Smooth McGroove – Youtube. http://www.youtube.com/user/SmoothMcGroove Viitattu 26.2.2014 Speed Demos Archive – Frequently Asked Questions. http://speeddemosarchive.com/lang/faq_en.html Viitattu 26.2.2014SOPA STRIKE – Largest online protest in history – January 18 – blackout your site. http://www.sopastrike.com Viitattu 26.2.2014 Statistics – Youtube. http://www.youtube.com/yt/press/statistics.html Viitattu 26.2.2014 TASVideos / Welcome To TASVideos. http://tasvideos.org/WelcomeToTASVideos.html Viitattu 26.2.2014 Turtiainen, Riikka. 2011. Youtube käyttäjälähtöisen mediaurheilun areenana. http://widerscreen.fi/2011-1-2/youtube-kayttajalahtoisen-mediaurheilun-areenana/. Viitattu 16.7.2014 Urheiludokumentti – The Sports Documentary – Youtube. http://www.youtube.com/watch?v=phOjmGxK5EQ Viitattu 26.2.2014    