Uusi, uljaampi YK?

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Uusi, uljaampi YK? © Kronlund, 2021 Published version Kronlund, Anna Kronlund, A. (2021, 15.4.2021). Uusi, uljaampi YK?. What the Hela?. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/aikasemmat-blogitekstit/uusiuljaampi-yk 2021 19.4.2021 Uusi, uljaampi YK? — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 1/2 Uusi, uljaampi YK? Anna Kronlund Viime vuonna 75-vuospäiviään juhlinut Yhdistyneet kansakunnat (YK) on maailman ainoa todella globaali kansainvälinen instuuo. Samanaikaises YK - ja ylipäätään kansainvälinen yhteistyö - kärsivät luoamuspulasta. Niin yksiäiset valot kuin kansalaiset krisoivat YK:ta esimerkiksi suvereniteen rajoiamisen näkökulmasta, byrokraasuudesta tai tehoomuudesta. YK:ta moitaan myös demokraan ja edustuksellisuuden puueesta tai siitä, eä YK ei tavoita ruohonjuuritason ihmisiä ja kysymyksiä. Erityises populisset ja naonalisset äänet kyseenalaistavat kansainvälistä yhteistyötä. Yhdysvalloissakin presiden Joe Biden on korostanut, miten tärkeää on pitää ulkopoliikassa myös komaan tavoieet mielessä. Kansainvälisten suhteiden kirjallisuudessa YK:n legimiteeä kansainvälisen yhteistyön johtajana tarkastellaan usein joko normaivisena tai sosiologisena ilmiönä. Legimiteeä tutkitaan ilmiönä, jota voidaan mitata erilaisin indikaaorein tai instuonaalisina rakenteina, mua sen lisäksi kirjallisuudessa pyritään ymmärtämään, kuinka oikeutetuksi YK:n poliinen auktoritee koetaan. Kansainväliset kriisit monimutkaistuvat ja ylikansallistuvat, niin kuin koronapandemia tai ilmastokriisi ovat osoianeet. YK:ssa onkin havahduu pohmaan, miten sen kyvyt ja toiminta nykyään koetaan. Pääsihteeri António Guterres on puhunut erityises osallisuudesta mullateraalisessa yhteistyössä (”Inclusive mullateralism”). Guterresin mukaan kansainvälisen yhteistyöhön tulisi sisällyää erityises nuoret sekä yritykset, kaupungit ja kansalaisyhteiskunta. Nuoret ovat akivisia ilmastonmuutoskampanjoissa, mua harvoin saavuavat paikkaa päätöksentekijöiden pöydässä. Samaa voidaan sanoa esimerkiksi naisten asemasta rauhanprosesseissa tai vähemmistöjen roolista ihmisoikeuskysymyksissä. Poliikan tutkimuksessa osallisuus sekä erilaiset deliberaivisen ja osallistavan demokraan mallit ovat olleet tutkimuksen kohteena jo pitkään. Esimerkiksi voidaan mainita kansalaisraaen käyö poliisen päätöksenteon osana tai sen tukena. YK:n peruskirjan mukaises sen legimiteen perustana ovat kansalaiset. Käytännössä kansalaisilla ei kuitenkaan ole 15.04.2021 19.4.2021 Uusi, uljaampi YK? — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 2/2 suoraan edustusta YK:ssa tai mahdollisuua vaikuaa sen päätöksiin. Vastaukseksi tähän on esitey parlamentaarisen instuuon perustamista YK:n yhteyteen yleiskokouksen lisäksi. Tätä ajaa myös kampanja, jonka tavoieena on lisätä demokraasta edustuksellisuua YK:ssa. Juhlavuotensa yhteydessä vuonna 2020 YK julkaisi raporn, jonka tarkoituksen oli selviää ihmisten näkemyksiä tulevaisuudesta. Raporn pohjana olivat sekä erilaiset kyselyt eä dialogit, ja vastaajiakin oli lähemmäs 1,5 miljoonaa. Raporssa purein auki lähitulevaisuuden ja pidemmän aikavälin haasteiden, kuten ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen, terveydenhuollon, ja ihmisoikeuksien merkiävyyä sekä kansainvälisen yhteisön roolia. Raporin vastanneet kokivat, eä YK:n tulisi olla innovaivinen – mua myös edustuksellisempi (inclusive), vastuullisempi, tehokkaampi ja sitoutuneempi. Keinoiksi mainiin mm. turvallisuusneuvoston uudistaminen lisäämällä jäsenten määrää Afrikan mantereelta (nykyisin Afrikan ja Aasian maaneteellinen edustus on yht. 5 paikkaa) ja turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden veto-oikeuden poistaminen. Lisäksi mainiin YK:n peruskirjan päivitys koskien ilmastonmuutoksen kaltaisten uhkien vaikutusta kansainväliseen yhteisöön. Toiveissa oli myös kaavampi ja inklusiivisempi YK, joka lisäisi esimerkiksi alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen osallistumista YK:n prosesseihin. YK:n raporn perusteella piirtyy kuva erilaisista jännieistä YK:ssa. Huolimaa konsensuksesta globaalin yhteistyön merkityksestä, näkemykset tulevaisuuden haasteista ja keinoista niiden ratkaisemiseksi vaihtelevat. Poliikan tutkijan näkökulmasta kiinnostavaa on tarkastella YK:ssa käytyjen keskustelujen kaua kielenkäyöä kansainvälisen poliikan tasolla, miten YK:n roolia ja globaaleja kysymyksiä määritellään, minkälaisia valtasuhteita YK:ssa on, kenen ääni kuuluu ja minkälaisin proseduurein päätöksiä tehdään. YK:n legimitee ei ole jotakin anneua, vaan lanteesta riippuvaista ja kiisteävissä olevaa. Guterresin painotus osallistavasta mullateralismista voidaankin tulkita legimiteen vahvistamiseksi nimenomaan poliisen keskustelun kaua, jota käydään useammalla taholla ja tasolla, YK:n instuuoiden lisäksi. Kirjoiaja on poliikan tutkija ja Koneen sääön rahoiaman YK:n legimitee ja ylikansalliset haasteet hankkeen johtaja.