Prologi - kehittyvä tieteellinen vuosikirja

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/ Prologi - kehittyvä tieteellinen vuosikirja © 2019 Tekijä Published version Kostiainen, Emma; Ala-Kortesmaa; Hyvärinen, Marja-Leena; Virtanen, Ira Kostiainen, Emma, Ala-Kortesmaa, Hyvärinen, Marja-Leena, Virtanen, Ira. (2019). Prologi - kehittyvä tieteellinen vuosikirja. Prologi: puheviestinnän vuosikirja, 15(1), 4-7. https://doi.org/10.33352/prlg.87615 2019 4Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2019 Pääkirjoitus Prologi – kehittyvä tieteellinen vuosikirja Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry. laittoi vuonna 2005 määrätietoisesti alulle tieteellisen julkaisun, joka sai nimekseen Prologi, puheviestinnän vuosikirja. Prologihan tarkoittaa alkuosaa, esinäytöstä ja usein näytelmäkirjallisuudessa tätä käytetään kertomaan varsinaisen tarinan edeltävää aikaa. Prologin ensimmäinen päätoimittajana toimi Tuula-Riit- ta Välikoski ja toimitussihteerinä oli käsillä olevan vuoden 2019 vuosikirjan päätoimittaja Emma Kostiainen. Asiantuntevien toimituskuntien ketjussa nykyinen, järjestyksessään 11., Prologin 2019 toimituskunta on kiitollinen edeltäjiensä tavoitteellisesta kehittämistyöstä ja on nyt osaltaan viemässä julkaisua jälleen kohti uusia tavoitteita ja haasteita. Maarit Valo kirjoittaa vuoden 2014 Prologissa julkaistussa 25-vuotisen yhdistyksen historiakatsauksessa, että puheviestinnän lehden perustamista mietittiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alkupuolella. Vuonna 1995 yhdistyksen johtokunta selvitti aktiivisesti tieteellisen aikakauslehden julkaisemismahdollisuuksia. Tuolloin julkaisutoimintaan ei Valon mukaan kuitenkaan ryhdytty, sillä mahdollisia kirjoittajia, käsikirjoitusten arvioijia ja julkaisun toimittajia ei vielä arvioitu olevan alan aktiivitoimijoissa riittävästi. Tästä kymmenen vuoden päästä aika oli otollinen myös Prologos ry:n tieteelliselle julkaisutoiminnalle. Prologin toimittamisessa ja julkaisemisessa tieteellinen kunnianhimo on korostunut alusta lähtien. Vuosikirjalle laadittiin toimitukselliset periaatteet, joissa kuvattiin muun muassa julkaisun tavoitteet, toimituskunnan jäsenten valintakriteerit, vertaisarvioinnin käytänteet ja tekijänoikeudet. Keskeisenä tavoitteena on alusta lähtien ollut esitellä alan tieteellistä tutkimusta ja lisätä vuorovaikutusta alan asiantuntijoiden välillä. Vuosikirja sai heti hyvän vastaanoton ja lukijoilta saatu palaute sen tarpeellisuudesta siivitti julkaisutyötä ja vuosikirjan kehittämistä edelleen. Prologi on uudistuva ja ajan hermolla oleva julkaisukanava. Painetun julkaisun lisäksi vuonna 2009 vuosikirjat alettiin viedä yhdistyksen ylläpitämälle verkkosivustolle ja kaikki aiemmatkin vuosikirjat digitoitiin sivustolle avoimesti saataviksi. Julkaisun tieteellistä arvostusta edisti edelleen se, että Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteydessä toimiva Julkaisufoorumi (JUFO) otti Prologin mukaan luetteloonsa vuonna 2011. Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva CC BY-NC-SA 4.0 https://10.33352/prlg.87615 5 Kostiainen, Ala-Kortesmaa, Hyvärinen & Virtanen luokitusjärjestelmä. Julkaisufoorumi-luokituk- sen saaminen edellyttää tieteelliseltä julkaisukanavalta erikoistumista tieteellisten tutkimustulosten julkaisemiseen sekä asiantuntijoista koostuvaa toimituskuntaa ja vertaisarviointikäytännön noudattamista. Huomionarvoista on erityisesti se, että julkaisukanavia arvioidaan vain tieteellisen vaikuttamisen näkökulmasta, ei esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumina. Siksi on erityisen tärkeää, että Prologi pyrkii tavoitteellisesti olemaan arvostettu julkaisukanava, johon tieteenalan ja lähitieteenalojen asiantuntijat tarjoavat uusinta tutkimustaan julkaistavaksi. Julkaisun pysymiseen laadukkaana ja houkuttelevana tiedejulkaisuna tarvitaan juuri teitä tieteentekijöitä. Prologin kiinnostavuutta julkaisukanavana on pyritty kehittämään myös siten, että päätoimittaja Jonna Koposen luotsaamaan vuoden 2018 vuosikirjaan saattoi tarjota artikkeliehdotuksia myös englanniksi ja ruotsiksi. Tämä uudistus vaati kuitenkin vielä vuoden kypsyäkseen ja aika kantoikin hedelmää: tänä vuonna Prologiin tarjottiin ensimmäisen kerran englannin ja ruotsin kielisiä artikkeliehdotuksia, kaikkiaan seitsemän kappaletta. Tämä on merkittävä askel kohti kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä. Viimeisin uusi avaus on tässä käsillä olevassa vuosikirjassa: Prologin toimitusprosessi ja julkaiseminen siirtyi vuoden 2018 syksyllä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämään Open Journal System (OJS) -ohjelmistoa hyödyntävään journal.fi-palveluun. Journal.fi on tiedelehtien toimittamiseen ja julkaisemiseen tarkoitettu uusi avoimen julkaisemisen palvelu. Avoimeen lähdekoodiin perustuva OJS-järjestelmä mahdollistaa koko vuosikirjan toimitusprosessin toteuttamisen järjestelmässä aina käsikirjoitusten tarjoamisesta valmiiseen verkkojulkaisuun. Edelleen, järjestelmä mahdollistaa erittäin luotettavan vertaisarviointiprosessin käsikirjoituksille. Palvelu on saavuttanut suuren suosion tieteellisen julkaisemisen kanavana ja tällä hetkellä sivustolla on yli 70 suomalaista tieteellistä vuosikirjaa ja lehteä. Muita journal.fi-palvelussa julkaistavia eri tieteenalojen lehtiä ovat muun muassa Aikuiskasvatus, Kulttuurintutkimus, Media ja viestintä, Puhe ja kieli, Sosiaalipedagoginen aikakauskir- ja, Tieteessä tapahtuu ja Virittäjä. Tästä julkaisusta alkaen Prologi-vuosikirjan numerot julkaistaan verkossa journal.fi/prologi-osoitteessa. Vuosikirjamme sivustolla julkaisuprosessin eteneminen kuvataan yksityiskohtaisesti, joten kirjoittaja voi vakuuttua prosessin sujuvasta ja laadukkaasta etenemisestä. Verkkojulkaisun lisäksi ilmestyy edelleen myös painettu vuosikir- ja, jonka kaikki Prologos-yhdistyksen jäsenet saavat. Tänä Prologos ry:n 30-vuotisjuhlavuonna on ilo julkaista järjestyksessään viidestoista Prologi. Se sisältää jälleen monipuolisia vuorovaikutusta eri konteksteissaan tarkastelevia tekstejä. Arviointiprosessi oli huolellinen ja tieteellinen seula tiukka. Toimituskunnalle tarjottiin kaikkiaan 16 artikkeliehdotusta ja yksi puheenvuoroehdotus. Erityisen ilahtuneita olimme monikielisestä tarjonnasta: saapuneista artikkeli- ja puheenvuoroehdotuksista 10 oli suomenkielisiä, 6 englanninkielisiä ja yksi ruotsinkielinen. Artikkeliehdotuksia lähetettiin myös ulkomailta. Saapuneista artikkeliehdotuksista 13 hyväksyttiin jatkoon ja 3 hylättiin. Määräpäivään mennessä toimituskunnalle palautui kaikkiaan yhdeksän artikkelikäsikirjoitusta, joista seitsemän lähetettiin vertaisarviointiin. Systemaattisen arviointiprosessin ja artikkelikäsikirjoitusten muokkausten tuloksena käsillä olevassa vuosikirjassa on kaikkiaan kaksi vertaisarvioitua artikkelia ja yksi näkökulma-ar- tikkeli. Lisäksi julkaistaan Prologos-yhdistyk- sen ensimmäisen puheenjohtajan, professori Aino Sallisen juhlapuhe yhdistyksen 4.10.2019 6Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2019 pidetyssä 30-vuotisjuhlassa sekä kaksi väitöstilaisuuden lektiota. Perinteeksi on muodostunut julkaista myös Vuoden vuorovaikutusteko -pal- kinnon saajan puheenvuoro. Ensimmäisessä vertaisarvioidussa artikkelissa Anni Hammarén ja Anne Laajalahti tutkivat relationaalisen dialektiikan viitekehyksessä kriisivuorovaikutuksen jännitteitä organisaation mainekriiseissä. Nykyisin organisaation mainekriisien hallinta on muun muassa sosiaalisen median yleistymisen ja digitaalisen julkisuuden myötä entistä haastavampaa. Tässä tutkimuksessa kirjoittajat pyrkivät syventämään ymmärrystä organisaation mainekriiseistä kriisivuorovaikutuksen ja mainekriisien parissa työskentelevien viestinnän ammattilaisten näkökulmasta. Tulosten mukaan kriisivuorovaikutusta luonnehtii organisaation mainekriiseissä kaksi pääjänniteparia – nopeuden ja harkinnan sekä avoimuuden ja salailun jännite. Kirjoittajat toteavat, että kriisivuorovaikutuksen jännitteiden ymmärtäminen tukee viestinnän ammattilaisia heidän työssään koskien mainekriisien hallintaa ja kriisivuorovaikutuksen kehittämistä. Jatkossa olisi kuitenkin tutkittava myös kriisivuorovaikutuksen emotionaalisia ulottuvuuksia ja yksilöiden sijaan kokonaisten viestintäyksiköiden merkityksenantoja organisaation mainekriiseissä. Toisessa vertaisarvioidussa artikkelissa Anu Kuukka, Anna Siippainen ja Maarit Alasuutari tutkivat kunnan palveluohjauksen työntekijän tiedollista asemaa varhaiskasvatuksen palveluohjauskeskusteluissa. Kaikilla kunnilla on lakisääteinen velvollisuus antaa huoltajille tietoa erilaisista saatavilla olevista varhaiskasvatuksen vaihtoehdoista. Artikkelissa tarkastellaan institutionaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta sitä, miten palveluohjauksen työntekijän tiedollinen asema rakentuu vuorovaikutuksessa huoltajan kanssa ja minkä tiedon tulkitaan keskusteluissa kuuluvan työntekijän tietämisen alueeseen. Tulokset osoittavat, että työntekijän tietämisen alue muodostuu tiedon tarjoamisesta, tiedonannon vaiheittaisuudesta, tietämisen oikeutuksen kokonaisuudesta sekä huoltajien työtilannetta koskevasta tiedosta. Sen sijaan tiedolliseen asemaan ei juurikaan sisältynyt keskustelua lapsesta. Tutkimusta palveluohjauksen institutionaalisesta vuorovaikutusta laajemmilla aineistoilla tarvitaan kirjoittajien mukaan lisää. Outi Hakolan näkökulma-artikkelissa tarkastellaan poliittisen standup-komedian sukupuolittuneisuutta. Konstekstina on Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisilla esitetyt komediamonologit vuosina 1993–2018. Kirjoittaja toteaa, että miehet ovat hallinneet määrällisesti komedialavoja, mutta 2000-luvulle tultaessa myös naiskoomikot ovat saaneet näkyvyyttä. He eivät ole myöskään kaihtaneet aggressiivisuutta tai suorasukaisuutta esiintymisissään, mikä on jakanut näkemyksiä komediatutkimuksen alalla. Ilmiöstä keskustellaan myös sukupuolenjälkeisyyden käsitteellä, minkä hyödyllisyyttä poliittisen standup-komedian ymmärtämisessä kirjoittaja pyrkii puheenvuorossaan kriittisesti arvioimaan. Prologos ry:n ensimmäinen puheenjohtaja professori Aino Sallinen tuo yhdistyksen 30-vuoti- sjuhlapuheessaan esille kiinnostavan huomion, että yhdistys perustettiin samana vuonna kuin Berliinin muuri murtui. Sallisen mukaan Saksan tapahtumilla oli myös yhdistyksen syntymisessä suuri symbolinen merkitys: jotain uutta aukeni myös puheviestinnän tieteenalalla. Vuonna 2019 Vuoden vuorovaikutusteko -kun- niamaininnan sai Suomen Partiolaisten Johtajatulet -seminaari. Metsäseminaarin johtajat Paula Viikari ja Pekka Hankela kuvaavat, miten vuoden 2019 Johtajatulet kokosi Hämeenlinnan 7 Kostiainen, Ala-Kortesmaa, Hyvärinen & Virtanen Evolle yhteen kaikkiaan 3000 johtajuudesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostunutta partiolaista ja ei-partiolaista kuuntelemaan, keskustelemaan ja jakamaan osaamistaan. Kunniamaininnan saajat kertovat, kuinka osallistujien keskinäinen vuorovaikutus loi metsään ainutlaatuisen tilan, jossa erilaisten näkemysten ja kokemusten oli turvallista törmätä toisiinsa. Väitöstilaisuuksien lektiot Prologissa julkaisevat Johanna Mäkelä ja Riitta Suominen. Mäkelä väitteli joulukuussa 2018 Tampereen yliopistossa aiheesta ”Naiset politiikan huipulla. Sukupuolittunut viestintä ja johtajuus.” Suominen väitteli elokuussa 2019 Tampereen yliopistossa aiheesta ”Virkakieli koettelee lukijaa”. Esitämme parhaat kiitoksemme kaikille artikkeli- ja puheenvuoroehdotuksen tarjonneille sekä artikkelikäsikirjoitusten, puheenvuorojen ja lektioiden kirjoittajille hyvästä yhteistyöstä. Kiitos julkaisukoordinaattori Sini Tuikalle asiantuntevasta konsultointiavusta. Kiitämme myös kaikkia vertaisarvioijia erittäin asiantuntevasta ja pyyteettömästä toiminnasta Prologin hyväksi. Lukuiloa! Emma Kostiainen, Sanna Ala-Kortesmaa, Marja-Leena Hyvärinen, Ira Virtanen Prologi 2019 toimituskunta