Monikielisyyden näkeminen voimavarana : kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta

23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 1/9 (https://www.kieliverkosto.fi/fi) Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta Monikielisyys on nykyisin arkipäivää monissa kouluissa. Myös Suomen kouluissa erikielisten oppilaiden määrä on kasvanut ja sen odotetaan yhä kasvavan tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten koulut voivat positiivisesti huomioida monikielisyyttä arjessaan. Käytämme esimerkkinä Utrechtin kansainvälistä koulua Alankomaissa ja kuvaamme, miten oppilaiden monipuoliset kielirepertuaarit nähdään siellä voimavarana ja miten niitä hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti opetuksessa. Koulu on erityisen monikielinen yhteisö, sillä oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa ja puhuvat useita kieliä. Tämän lisäksi koulun henkilökunta koostuu noin 30 eri kansallisuudesta. Tämän seurauksena monikielisyys on luonnollinen osa koulun arkea. Julkaistu: 10. helmikuuta 2021 | Kirjoittanut: AnssiRoiha, Melanie PostUiterweer ja Helen Absalom  Käsitettä monikielisyys (multilingualism) on määritelty monin eri tavoin ja toisinaan se käsitetään synonyymisesti muun muassa kaksikielisyyden (bilingualism) tai useakielisyyden (plurilingualism) kanssa (ks. tarkemmin mm. Cenoz, 2013). Kaksikielisyys taas määritellään joskus yhdeksi monikielisyyden muodoksi, joka on kuitenkin rajoittunut vain kahteen kieleen monikielisyyden kattaessa rajattoman määrän kieliä (Aronin & Singleton, 2008). Vastaavasti useakielisyydellä tarkoitetaan joskus pääsääntöisesti yksilön ominaisuutta, kun taas monikielisyydellä viitataan toisinaan enemmän yhteiskunnalliseen ilmiöön (García & Otheguy, 2020). Nykyisin monikielisyyskäsitettä käytetään kuitenkin yleensä sekä yksilöettä yhteiskunnan tason kielitaidosta puhuttaessa. Monikielisyyteen liittyy myös viime aikoina yleistynyt käsite translanguaging, joka viittaa sekä 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 2/9 yksilön yhtenäiseen kielelliseen repertuaariin, jota hän hyödyntää merkitysten luomisessa, että pedagogiseen lähestymistapaan, jossa hyödynnetään oppilaiden monimuotoisia ja dynaamisia kielikäytänteitä opetuksessa (esim. Vogel & Garcia, 2017). Suhtautumisessamonikielisyyteen ontapahtunut kehitystäviime vuosien aikanaerityisesti kielentutkimuksen kentällä. Nykyajattelun mukaan kielten uskotaan olevan yhteydessä toisiinsa eikä kieliä enää nähdä täysin erillisinä toisistaan(Martin, 2016).Laajempaan monikielisyyden käsitteeseensisältyväteri kielten lisäksi myös eri murteet ja puhetavat (esim. Pietikäinen, Dufva & Mäntylä, 2010).Tässä artikkelissa käytämme monikielisyys-termiä viittaamaanyleisestikahden tai useamman kielen käyttöön. Ajattelemmekuitenkin, ettäpienimuotoinenkin kielitaito on kielen osaamista ja nähdään resurssina kommunikoinnissa ja oppimisessa, mikä tekeemeistäkaikista monikielisiä.Monikielisyys-käsitteen laajentuneesta näkökulmasta huolimattamonessa koulussa eri kielten huomioon ottaminen ja hyödyntäminenonvielä varsin vähäistä. Tässä artikkelissa esittelemme,mitenUtrechtin kansainvälisessä koulussa Alankomaissa monikielisyys on huomioitu koulun arjessa.Koulun pääopetuskieli on englanti ja kaikki oppilaat opiskelevatkaksituntia viikossa hollantia.Monen oppilaan kotona puhutaanlisäksiyhtä tai useampaa muuta kieltä. Useat oppilaat ovataikaisemminkäyneet kouluamuissa maissa, jolloin heidän kielelliseenrepertuaariinsa kuuluu myös edellisen asuinmaan kieli tai kielet.Koulu noudattaa InternationalBaccalaureate(IB)-koulutusohjelmaa, joka jo itsessään painottaa monikielisyyttä. IB- ohjelmien yhteisenä tavoitteena on muun muassase, että oppilaat oppisivat ilmaisemaan itseään luottavaisesti ja luovasti useammalla kuin yhdellä kielellä (InternationalBaccalaureate, 2017). Esimerkkejä monikielisyyden tukemisesta käytännössä Kieliprofiili Utrechtin kansainvälisessä koulussa otetaan määrätietoisesti selvää jokaisen oppilaan kielellisestä repertuaarista, jotta opettajat osaavat huomioida tämän opetuksessaan. Tämä on tärkeää, sillä osa kouluun tulevista oppilaista ei ole koskaan aikaisemmin käyttänyt englantia. Näin ollen opetuksessa on hyödynnettävä aluksi voimakkaasti niitä kielellisiä resursseja, joita oppilaalla on. Oppilaat laativat itsestään kieliprofiilit (language profile), joissa he pohtivat eri kielten näkymistä arjessaan: miten, missä ja miksi he käyttävät tiettyjä kieliä kussakin tilanteessa. Usean oppilaan kohdalla kieliprofiili toimii ikään kuin muistutuksena edellisissä kouluissa tai asuinvaltioissa käytetyistä kielistä ja pitää niitä esillä oppilaan arjessa. Kieliprofiili on asiakirja, jota muokataan ja päivitetään uusien kielikokemusten karttuessa tai muistuessa mieleen. Jokaisen lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa tarkastellaan heidän kieliprofiilejaan, keskustellaan heidän kasvustaan kielenkäyttäjinä ja tehdään tarvittavat lisäykset kieliprofiiliin. Opettajat saavat oppilaiden kieliprofiileista arvokasta tietoa oman opetuksensa suunnitteluun. Lisäksi oppilaiden kieliprofiilit ovat apuna, kun oppilaita sijoitellaan seuraaville luokille lukuvuoden päätyttyä. Oppilaita pyritään 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 3/9 sijoittelemaan luokille siten, että heillä olisi ainakin yksi samaa kotikieltä puhuva luokkakaveri, jotta he voivat keskustella opiskeltavista asioista yhdessä myös kotikielellään ymmärryksen varmistamiseksi.  Kielellisten resurssien huomioiminen luokassa Utrechtin kansainvälisessä koulussa opettajat huomioivat monikielisyyttä ja oppilaiden kielitaustoja opetuksessaan jatkuvasti erilaisilla pienillä toimilla. Monet opettajat muun muassa tervehtivät oppilaitaan aamuisin heidän omilla kotikielillään. Jotkut opettajat puolestaan antavat oppilaiden valita, millä kielellä vaihtavat aamukuulumiset, jolloin oppilaat voivat käyttää jotakin muuta kuin kotikieltään. Monilla luokilla on myös tapana tehdä tietyt luokkahuonerutiinit, kuten ruokailun aloittaminen tai kuulumisten kysely aina eri kielillä. Jokainen oppilas on vuorollaan ollut vastuussa tästä viikon ajan ja opettanut muille oppilaille tiettyjä sanontoja ja lauseita omalla kotikielellään. Luokat ovat käyttäneet näitä lauseita luokkarutiineissa ja tutuissa tilanteissa. Lisäksi erilaisten juhlien yhteydessä luokissa huomioidaan oppilaiden monikielisyys. Esimerkiksi syntymäpäiväonnittelut on tapana laulaa oppilaiden kotikielillä. Tämän tyyppiset toiminnot tekevät monikielisyyden näkyväksi koulussa ja normalisoivat sen. Ne voivat myös herättää oppilaiden kiinnostuksen kielten opiskelua kohtaan. Opettajat kiinnittävät huomiotaoppilaidenkielitaustaanjatkuvastimyösformaalimmissa opetustilanteissa. Uuteen aiheeseen perehdyttäessäoppilaitakannustetaan tutkimaan ja etsimääntietoa omalla kielellään. Oppilaanenglannin kielen oppimisen alkuvaiheessa opettajatpyytävät oppilaita tekemään kirjoitustehtävät omalla kielellään, jonka toinen oppilas, opettaja tai vanhempi voi kääntää. Oppilaatvoivat myös aloittaa tarinansa tai tekstinsä omalla kielellään ja viimeistellä ne englanniksi taitoisinpäin. Koulussa hyödynnetään paljontietotekniikkaa monikielisyyden tukemisessa. Oppilaat käyttävät käännösohjelmia, joiden avulla he voivatvaivattomastikääntää sanoja, lauseita tai laajempia tekstejä omallekielelleen, jotta he saisivat syvemmän ymmärryksen käsitellyistä aiheista. Nykyajantekniikka antaaoppilaille myös mahdollisuuden äänittää opettajan tai luokkakaverin puhetta ja kuunnella sitävalitsemallaan kielellä. Joillakinoppilaillaonkäytössään pieni vihko (rememberbook), johon he keräävätmuistiin opetuksessa esiin tulluttahyödyllistä sanastoasekä englanniksi ettäkotikielellään. Pienemmillä oppilailla muistikirja on jaettukolmeen sarakkeeseen, jotta oppilaat voivatkirjoittaa sanat englanniksi,niiden määritelmän omalla kielellään sekä piirtää kuvan visuaalisena vihjeenä. Erityisesti uusien oppilaiden kohdalla, joiden englannintaito on vielävähäistä,vihkonkäytöllä on havaittu olevan suuri apu kielen ja sisällön oppimisessa. Oppilaat ovat kirjoittaneet vihkoihinmyösyleisiä fraaseja, kuten tervehdyksiäja kysymyksiä.Vihkotovat palvelleet oppilaita myös heidän kommunikoidessaan opettajan tai muiden oppilaiden kanssa. 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 4/9 Monikielisyys näkyy myös koulun seinillä(ks. Kuvat1, 2 ja 3).Keskeiset käsitteet usein nimetään ja määritellään oppilaiden kotikielillä ja kiinnitetään luokkien seinille näkyviin jakson ajaksi. Tällä pyritään tukemaan oppilaiden syvällisemmän käsitteellisen ymmärryksen muodostumista. Samalla se havainnollistaa konkreettisesti koulun monikielisyyttä.Erikielisiä sanoja ja lauseita vertaillaan,jakielistäpyritään löytämään yhteisiä piirteitä ja säännönmukaisuuksia.   23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 5/9 Kuvat 1, 2 ja 3: Monikielisyyden näkyminen koulun seinillä.  23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 6/9 Huoltajien tuki Koulussa on tapana osallistaa huoltajat oppilaiden oppimisen tukemiseen heidän kotikieltään käyttäen. Joka jakson alussa opettajat lähettävät huoltajille listan jakson keskeisimmistä käsitteistä ja pyytävät heitä keskustelemaan niistä oppilaiden kanssa kotikielellä. Esimerkiksi ennen vesiteemaista jaksoa opettajat kehottavat huoltajia käymään oppilaiden kanssa heidän kotikielellään läpi haasteellisia käsitteitä, kuten sadanta, sadetus, suodatus, tiivistyminen tai haihtuminen. Tämä jälleen edesauttaa oppilaiden syvällisen käsitteellisen ymmärryksen muodostumista. Kotikielellä muodostetun vahvan pohjan päälle oppilaiden on helpompi omaksua uutta tietoa vieraalla kielellä. Ylipäänsä jatkuva vanhempien tuki on välttämätöntä oppilaiden kielitaidon kehityksessä ja kotikielen ylläpitämisessä. Oppilaiden kehittyminen kotikielessään auttaa heitä luomaan kieltenvälisiä yhteyksiä ja helpottaa myös uuden kielen oppimista.  Koulun yhteiset järjestelyt Utrechtin kansainvälisessä koulussa on käytössä myös monia koko koulun yhteisiä järjestelyjä oppilaiden monikielisyyden tukemiseen.Koulussa järjestetäänesimerkiksihomelanguage-nimistä iltapäiväkerhotoimintaa,jossa oppilaat voivat opiskella ja käyttää kotikieliään ikätasolleen sopivalla tavalla. Kerhot ovat vapaaehtoisia, mutta niitä suositellaan vahvasti oppilaille.Tällä hetkellä koulussa toimii kerho 10 eri kielellä(hollanti, hindi, saksa,tamili, heprea, mandariinikiina, italia, arabia, espanja ja portugali)ja niissä käy yhteensä noin 70 oppilasta. Koulun kielenkehitykseen erikoistuneet opettajat ovat antaneet koulutusta muille opettajille monikielisyyden huomioimisesta, sillä on tärkeää, että kaikki koulun aikuiset ovat tietoisia monikielisen pedagogiikan hyödyistä ja käytänteistä. Lisäksi opettajat ovat järjestäneet vastaavia työpajoja oppilaiden vanhemmille, joissa he ovat kertoneet monikielisyyden nykyajattelusta ja kotikielen tärkeästä roolista asioiden omaksumisessa. Tämän seurauksena osa vanhemmista on ottanut vastuulleen äidinkielisiä lukukerhoja koulussa. Lisäksi jotkut innostuneet ja aktiiviset vanhemmat ovat tulleet kouluun pitämään työpajoja, joissa opettavat omaa kieltään myös muille kuin kieltä jo puhuville oppilaille. Utrechtin kansainvälisessä koulussa vietetään vuosittain kansainvälistä äidinkielen päivää. Päivää edeltävän viikon aikana opettajat panostavat erityisesti monikielisyyteen opetuksessaan ja toteuttavat erilaisia kielitietoisuutta lisääviä aktiviteetteja luokassa. Ajatuksena on juhlistaa koulun monipuolista kielirepertuaaria ja tehdä se entistä näkyvämmäksi. Oppilaat muun muassa kirjoittavat runoja omalla kielellään ja opettavat luokkakavereilleen lauseita omalla kielellään. Lisäksi luokat kuuntelevat ja katselevat tavallista enemmän erikielisiä lauluja ja videoita. Monessa luokassa myös tutkitaan kielten ja yksittäisten sanojen alkuperää ja havainnollistetaan kartalla, missä kaikkialla oppilaiden osaamia kieliä puhutaan. 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 7/9 Äidinkielen päivää edeltävän viikon aikana koulun aulassa on postilaatikko, johon oppilaat kirjoittavat kirjeitä ja kortteja toisilleen kotikielillään. Postilaatikkotyhjennetäänvarsinaisena äidinkielen päivänä ja posti jaetaanoppilaille.Lisäksi päivän aikana aulassa järjestetään koko koulun yhteinen tapahtuma, jossa oppilaat ovat saaneetesiintyä kotikielillään. Koulussa on nähty laaja valikoima erikielisiä sketsejä, näytelmiä, lauluja ja runoja. Lisäksi koulussa on ollut kamera, johon oppilaat ovat voineet käydä sanomassa tervehdyksiä omalla kielellään. Nämä on koottu yhteen videoksi, joka on näytetty valkokankaalta kaikille yhteisessä tapahtumassa. Yhtenä vuonna koulun opettajat tekivät videon, jossa he vuorollaan lukivat pienen osuuden kirjasta omalla äidinkielellään tai kielellä, jota he puhuvat.Näin ollen opettajatkin mallintavat omalla käytöksellään monikielisyyttä ja sen luonnollisuutta elämässään. Lopuksi Tässä artikkelissa olemme esitelleet joitakin käytänteitä, joiden avulla monikielisyyttä voidaan tuoda näkyväksi koulun arjessa ja käyttää voimavarana oppilaiden oppimisessa. Monikielisyyttä arvostavan lähestymistavan avulla oppilaat voivat hyödyntää omaa kielellistä repertuaariaan oppimisessa. Kuten olemme artikkelissa havainnollistaneet, monikielisyyttä voi tukea koulun toiminnassa määrätietoisesti ja jatkuvasti erilaisilla luokan ja koko koulun tason käytänteillä, jotka tukevat eri kielten rinnakkaiseloa koulussa. Eri kieliä ja niiden variantteja voidaan tuoda positiivisessa valossa esiin pienillä toimilla koulupäivien sisällä. Tämä lisää oppilaiden tietoisuutta heidän ympärillään käytetyistä kielistä, edesauttaa erilaisuuden ymmärrystä sekä kehittää oppilaiden kulttuurienvälistä tietoisuutta. Tämän lisäksi kouluissa voidaan järjestää erilaisia kielten tai monikielisyyden teemapäiviä, jotka entisestään antavat näkyvyyttä koulun oppilaiden ja henkilökunnan kielitaustan moninaisuudelle. Monikielisyyden huomioiminen on yhä ajankohtaisempi asia Suomessa, jossa kielten kirjon uskotaan tulevaisuudessa laajenevan vielä entisestään (Tainio & Kallioniemi, 2019). Siksi olisikin tärkeää, että jo monissa Suomen kouluissa tehtävä arvokas työ monikielisyyden eteen ja sen arvostaminen laajentuisi muihinkin kouluihin. Utrechtin kansainvälisen koulun toiminta on hyvä esimerkki siitä, miten monikielisyyttä voidaan koulussa huomioida positiivisella tavalla.  Anssi Roihaon kotoisin Suomesta jaon työskennellyt Utrechtin kansainvälisessä koulussaluokanopettajana sekä erityisopettajana (StudentSupportTeacher). MelaniePostUiterweerisgeboreninNederlanden ismomenteelwerkzaamalsleerkracht‘DutchLanguageAcquisition’ entevensalsgroepsdocentineenkleuterklasopdeInternationaleSchool Utrecht inNederland. Helen Absalom originally comes from Wales andcurrentlyworksas anEnglish as an Additional Language (EAL)teacherat the International School Utrecht in the Netherlands. 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 8/9  Artikkeli pohjautuuosinkirjoittajien helmikuussa 2021 ilmestyvään kirjan lukuun:PostUiterweer, M., Roiha, A. & Absalom, H.(2021).Fostering multilingualism.TeoksessaA.Roiha&E. Wiseman(toim.).Teaching and learning in international schools. Lessons from primary practice.St Albans: Critical Publishing. Kirja on tilattavissakustantajan kotisivuilta:https://www.criticalpublishing.com/teaching-and- learning-in-international-schools (https://www.criticalpublishing.com/teaching-and-learning-in- international-schools) (KoodillaTIS202120 % alennus normaalihinnasta)  Lähteet Aronin, L. &Singleton, D. (2008).Multilingualism as a new linguistic dispensation.International Journal of Multilingualism, 5(1), 1–16. Cenoz, J.(2013). Defining multilingualism.Annual Review of Applied Linguistics, 33,3–18. García, O. &Otheguy, R. (2020).Plurilingualismandtranslanguaging: Commonalities and divergences.International Journal of Bilingual Educationand Bilingualism, 23(1),17–35. International Baccalaureate (2017).What is an IB education?Cardiff: International Baccalaureate Organization. Martin, M. (2016).Monikielisyys muutoksessa.Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 7(5). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu-2016/monikielisyysmuutoksessa (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-lokakuu- 2016/monikielisyys-muutoksessa) Pietikäinen, S., Dufva H. & Mäntylä, K. (2010). Monikielisyys liikkeessä: monikielisen perheen kielelliset resurssit. Teoksessa M.Garant& M. Kinnunen (toim.)AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksian:o 2, 17–30. Tainio, L. & Kallioniemi, A. (toim.) (2019).Koulujen monet kielet ja uskonnot. Selvitys vähemmistöäidinkielten ja –uskontojen sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä –opetuksen tilanteesta eri koulutusasteilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 11/2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Vogel, S. & Garcia, O. (2017).Translanguaging.TeoksessaG. Noblit & L. Moll(toim.)Oxford ResearchEncyclopediaof Education. Oxford: Oxford University Press. Artikkeliin viittaaminen 23.2.2021 Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyyden-nakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kans… 9/9 Roiha, A., Post Uiterweer, M. & Absalom, H. (2021). Monikielisyyden näkeminen voimavarana – kokemuksia Utrechtin kansainvälisestä koulusta.Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(1). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyydennakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kansainvalisesta-koulusta (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-helmikuu-2021/monikielisyydennakeminen-voimavarana-kokemuksia-utrechtin-kansainvalisesta-koulusta)