”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” : mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” : mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella © Kieliverkosto ja kirjoittaja, 2020 Published version Salomaa, Elina Salomaa, E. (2020). ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” : mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(5). https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitterteki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sosiaalisen-median-aikakaudella 2020 10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 1/6 (https://www.kieliverkosto.fi/fi) ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella Tässä väitöskirjaani pohjaavassaartikkelissa tarkastelen, millä tavallasosiaalisen median lupaus aktiivisesta osallistumisesta mediakulttuuriin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun toteutuu livetviittaamisenkontekstissa.Puheenvuoroni näkökulmana on hahmotellamediaosallistumisen ja -osallistamisen monimuotoisuuttaja esittää, mitenosallistuminenrakentuu perinteisten ja digitaalisten medioiden solmukohdissa. Julkaistu: 9. syyskuuta 2020 | Kirjoittanut: Elina Salomaa Mediakenttä on mullistunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ennennäkemättömällä tavalla ja vauhdilla. Digitaaliset teknologiat ovat tunkeutuneet kaikkialle viihdebisneksestä koulu- ja yritysmaailmaanmuuttaenvastaanottajat ja kuluttajatkäyttäjiksi ja aktiivisiksi osallistujiksi.Sopeutuakseen mediakentän muutokseen perinteisten medioiden on omaksuttava joitain uudenmedian toimintamuotoja.Tämä tarkoittaa erityisesti sitä,ettäyksisuuntaisesta viestinnästä on monin paikoin siirryttyvuorovaikutteisempaan suuntaan. Väitöskirjassani (Salomaa 2019) tarkastelemani sosiaalisen television ilmiö on tästä oiva esimerkki. Kyse on ilmiöstä, jossatelevisio yksisuuntaisenajoukkomedianapyrkii kasvattamaan yleisömääriäja sitouttamaan katsojia ohjelmaantarjoamallalähetystenrinnalle mahdollisuuden keskustella ohjelmasta reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa. Parhaille kommentoijille on usein tarjolla erilaisia palkintoja tai hetki ruutuaikaa, sillä sosiaalisen median viestejä voidaan liittää osaksi televisiolähetystä.Samalla myös yleisön rooli muuttuu: siinä missä televisioohjelmaanon aiemmin ollut pääsy vain sinne kutsutuilla henkilöillä, sosiaalisen median kautta kuka tahansa voi ryhtyämediasisällöntuottajaksi,jakelijaksi ja kommentoijaksi. Samankaltainen vastaanottajan aktivoiminen ja osallistaminen sisällöntuotantoon tai päätöksentekoon on yhä yleisempää myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla oppimisympäristöistä kansalaisvaikuttamiseen, ja siksi tällaisen toiminnan ymmärtäminen käy 10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 2/6 koko ajan tärkeämmäksi.Mediatutkija HenryJenkins(ks.Jenkins, Clinton,Purushotma&Weigel2016)kutsuudigitaaliselle ajallemme tyypillistä vuorovaikutteisesta mediakulttuuriaosallisuuden kulttuuriksi(engl.participatoryculture). Leimaavaa tällaiselle mediakulttuurille on osallistumisen ja osallistumiseen kannustamisen lisäksimuun muassaluovajayhteisöllinensisällöntuotantosekäerilaisten mediamuotojen sekoittuminen ja sulautuminen toisiinsa(Jenkinsym. 2016). Avoimuus, vuorovaikutus, osallisuus – osallistamisen muodot mediaympäristöissä Väitöskirjassani tarkastelin, miten suomalainen televisioyleisö osallistuu jalkapallon MM-kisojen lähetykseen ja sen kommentointiin Twitterin kautta. Vuorovaikutukseen ja siinä rakentuviin merkityksiin painottuva tutkimukseni paljasti kiinnostavia yksityiskohtia siitä, miten vuorovaikutusta ja osallistumista rakennetaan ja ylläpidetään digitaalisissa ympäristöissä. Tarkkanäköisesti osallistumisen erilaisista muodoista kirjoittanut Carpentier (2015) tunnistaa (media)osallistumiselle erilaisia tasoja, jotka vaihtelevat teknologisesta avoimuudesta vuorovaikutukseen ja lopulta demokraattiseen osallisuuteen. Esitän seuraavaksi joitakin tutkimukseni keskeisiä tuloksia tukeutumalla Carpentierin malliin osallistumisen muodoista, ja pohdin mitä nämä muodot kertovat laajemmin tämän päivän osallistavasta mediakulttuurista.  Osallistuminen pääsynä julkiseen tilaan Osallistuminen voidaan nähdä yksinkertaisesti mahdollisuutena ja kykynä käyttää teknologioita tavalla, joka tarjoaa käyttäjälle pääsyn julkiseen, useininstitutionaaliseen, tilaan (Carpentier2015: 10–13). Tutkimukseni kohdalla tämä tarkoitti avoimen Twitterin yhdistämistä televisiolähetykseen niin, että jalkapallolähetyksen katsojat saattoivat keskustella samaan aikaan katsomastaan ohjelmasta. Julkisen, laajalle leviävän keskustelun mahdollisti osaltaan jaettu aihetunniste eli hashtag(#), joka yhdisti kaikki saman aihetunnisteentviititreaaliaikaiseksi viestien ketjuksi. Osallistujalle julkiseen tilaan pääsy merkitsee kahta asiaa: yhtäältä julkisessa tilassa yksilöt – katsojat, oppijat, kansalaiset – voivat muodostaa hetkellisiä yhteisöjä niiden ihmisten kanssa, jotka osallistuvat samaan aikaan tuohon jaettuun digitaaliseen tilaan. Tutkimuksessani tämä tarkoitti, että suomalaiset jalkapallon ystävät saattoivat kokoontua jaetun aihetunnisteen ympärille katsoakseen ja kommentoidakseen yhdessä jalkapallolähetystä. Toisaalta julkiseen tilaan pääsyyn liittyy mahdollisuus saada äänensä kuuluviin sellaisissa tilanteissa, joissa se on ennen jäänyt kuulematta. Vaikka televisio on tarjonnut lähes koko sen olemassaolon ajan katsojille erilaisia osallistumisen paikkoja palautekirjeiden lähettäjänä tai studioyleisönä, vasta sosiaalinen media on tuonut yleisön reaaliaikaiset reaktiot julkisiksi.Julkiseen tilaan pääsyssä keskeistäonkinyhtäältävertaisverkostojen luominen ja ylläpitäminen, toisaaltaitseilmaisu, jonka kautta käyttäjä voi luoda omia tekstejä ja tehdä niiden kauttaasioista merkityksellisiä.  10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 3/6 Osallistuminen merkityksellistämistyönä ja vuorovaikutuksena Jenkinsym. (2016) näkevät osallisuuden mediakulttuurin ennen kaikkea yhteisöllisenä toimintana ja sisällöntuotantona, jossa yhteisöjen vakiintuneita merkityksiä määritellään uudelleen.Osallisuuteen liittyy sitentiiviisti ajatus vuorovaikutuksesta ja luovasta yhdessä tekemisestä. Digitaalisissa ympäristöissä osallistujien yhteistoiminta rakentuu usein jonkin olemassa olevan materiaalinremiksaamisestaeli muokkaamisesta ja kierrättämisestä.Yksiesimerkki tällaisesta miksauskulttuurista on verkkoympäristöissä kiertävät meemit, joissa yhdistellään sisältöä useasta lähteestä ja tällä tavalla alkuperäinen sisältö saatetaan asettaa naurunalaiseksi tai kriittiseen valoon. Kuva1. Live-tviittaajatloivat jalkapallon MM-kisojen aikana meemejä,joissa televisiosisältö yhdistyisuomalaiseen kulttuuriin.  10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 4/6 Esimerkiksi omassa aineistossanijalkapallokatsojat yhdistelivät omaperäisellä tavalla televisiokuvaaerilaisiin suomalaisenpopulaarikulttuurin sisältöihinsekä hauskuuttamaan kanssakatsojiaan ettäosoittamaan epäkohtia televisiolähetyksessä tai arvioimaan pelaajiensuorituksia(ks. kuva 1).Tällaisella luovalla sisällöntuotannollakäyttäjä tekierontekoja meidän ja muiden välille, sillä kuuluakseen ryhmään vastaanottajan oliosattava tulkita viittaussuhteetniinjalkapallolähetykseen, pelin sääntöihin ja normeihinkuinsuomalaisenkulttuurin kontekstiin.Samalla tällainen itselle mielekkään mediasisällön tuottaminen, kierrättäminen ja jakaminen motivoikäyttäjääosallistumaanjulkiseenkeskusteluun. Kiinnostavaa tällaisessa osallistumisen muodossa onse, miten erilaiset sisällötja tarinatkiertävät medioiden välillä.Väitöskirjani kontekstissa live-tviittaajatliikkuivatkinjatkuvasti perinteisen ja digitaalisen medianvälillä:osallistuakseen medioiden väliseen tarinankerrontaan live-tviittaajienoli oltava jatkuvasti perillä siitä, mitä kulloinkin tapahtui yhtäältä Twitterissä, toisaalta televisioruudulla.Tämähavainnollistaa, miten tämän päivän mediaosallistuja voi usein toimia vuorovaikutustilanteessa tarkoituksenmukaisella tavalla vain tukeutumalla samanaikaisesti useampaan kuin yhteen mediaan.  Osallistuminen kansalaisoikeutena ja vaikuttamisena Kapeimmassa näkemyksessäosallisuuden ja osallistumisen käsitteitä määrittääensisijaisestivallan kriteeri. Parhaimmillaan digitaaliset välineet ja alustat voivat tarjota käyttäjälle aidosti kokemuksen siitä, että hänen panoksellaan on vaikutusta käsiteltyihin asioihin tai tapahtumiin. (Carpentier2015: 19–22.) Sosiaalisen television kontekstissa mediatuottajat kontrolloivat kuitenkin yhä tiukasti sitä, mitä julkiseen televisiolähetykseen pääsee ja miten yleisöntviititkehystetään.Osallistuminentypistyykinusein lähinnätrendikäsitteeksi, jolla sitoutetaan yleisöjä, opiskelijoita, työntekijöitä tai kansalaisia institutionaaliseen toimintaan,muttei välttämättä todellisuudessa anneta heille juurikaan vaikutusvaltaa. Teknologia eisiten itsessään takaaaktiivisuutta tai osallisuutta. Mediakäyttäjinä meidän onkin ymmärrettävä paitsi teknologisia mahdollisuuksia myös sitä, miten näitä mahdollisuuksia käytetään ja millaisia rooleja medioille annetaan kulloisessakin vuorovaikutustilanteessa. Lisäksi on kiinnitettävä katse siihen, miten osallistujat suhteuttavat medioita toisiinsa ja arvottavat niitä. Väitöstutkimuksessani esimerkiksi selvisi, että huolimatta Twitterin avoimuudesta ja julkisesta luonteesta,tviittaajatpitivät televisiotaTwitteriä julkisempana mediana. Tämä näkyi ennen kaikkeatviittaajientapana onnitella televisioruudulla vilahtaneentviitinkirjoittajaajulkiseenlähetykseen pääsemisestä.Julkisuutta ei voida siten ymmärtää pelkästään teknologisena mahdollisuutena päästä julkiseen tilaan, vaan on otettava huomioon myös se, miten osallistujat itse rakentavat julkisuutta sekä ”julkkiksen” ja ”taviksen” roolijakoa vuorovaikutuksessaan. 10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 5/6 Hieman laajemmin ymmärrettynä osallistuminenvaikuttamisenavoitarkoittaakuitenkinmyös sitä, että aiemmin näkymätön katsoja tai kansalainen voi omaksua uudenlaisia rooleja erilaisissa julkisissa sosiaalisen median tiloissa. Osallistuja voi haastaa tai kyseenalaistaa perinteisen median tekemiä valintoja, kuten omassa aineistossani live-tviittaajattekivät esimerkiksi kritisoidessaan ottelun selostajaa tai lähetyksen tuotantotiimiä. Tässä mielessä kysymys on ennen kaikkea siitä, että digitaalinen media tarjoaa lähes rajattomasti uusia näkökulmiaja ääniä, joista käsin osallistuja voi rakentaa itselleen mielekkään katsomiskokemuksen. Lopuksi Olen tässä puheenvuorossa havainnollistanut mediaosallistumista sosiaalisen median aikakaudella.Parhaimmillaansosiaalisen median avoimuus voitarjota välineitä osallisuuteen, rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, kannustaa luovuuteen ja motivoida erilaisiin yhteiskunnallisiin toimintoihin. Mahdollisuus julkiseen keskusteluun tai ryhmäytymiseen ei aina kuitenkaan tarkoita rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua tai kannustavaa ilmapiiriä, vaan moderoimaton, monenkeskinen ja usein anonyymi keskustelu johtaa helposti keskustelukulttuurin kärjistymiseen. Konfliktit ja vihapuhe leviävät tehokkaasti sosiaalisen median alustoilla, joilla käyttäjät haluavat jatkuvasti samastua ja erottua julkisesti erilaisista sosiaalisista ryhmistä. Tämän päivän mediakulttuuriin osallistuminen on kompleksinen kokonaisuus, joka rakentuu tuottamisen, kuluttamisen ja jakamisen yhteenkietoutumisesta, luovasta itseilmaisusta, yhteistoiminnasta ja medioiden välisestä kierrättämisestä.Osallistuakseen tällaisiin mediaympäristöihin tarkoituksenmukaisella tavalla, käyttäjällä on oltava laaja ymmärrys medioiden erilaisista toimintalogiikoista.Sellaisettaidotkuin esimerkiksi pelillisyys, itseilmaisu ja medioiden välinen tarinankerronta ovatkin yhä keskeisempi osatämänpäivän medialukutaitoja(Jenkinsym. 2016). Olen jo aiemminKieli, koulutus ja yhteiskunta -lehden artikkelissa (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-toukokuu-2017/osallistukeskustele-vaikuta-nakokulmia-sosiaaliseen-televisioon-ja-livetviittaamiseen)pohtinut, miten livetviittaamistaolisi mahdollista hyödyntää opetusmenetelmänä. Tarjotessaan avoimen pääsynkeskusteluun ja mahdollisuuden vuorovaikutukseen se sopii nähdäkseni paitsi viihteelliseen käyttöön, kuten väitöskirjakontekstissani, myös opetuskäyttöön.Nykyinen mediakulttuuri vaatii uudenlaisten medialukutaitojen kehittämistä: yksilön on osattava paitsi lukea, tulkita ja tuottaa multimodaalisia tekstejä, myös ymmärrettävä, miten erilaiset mediasisällöt liikkuvat perinteisenja sosiaalisen median välillä –ja miten ne muuttuvat tuossa liikkeessä.  FT Elina Salomaa tutkii digitaalista vuorovaikutusta Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksella.  10.9.2020 ”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen median aikakaudella — Suomi https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sos… 6/6 Lähteet Carpentier, N. 2015. Differentiating between access, interaction and participation.Conjunctions: Transdisciplinary journal of cultural participation2 (2),7–28. Jenkins, H., Clinton, K., Purushotma, R.,Robinson, A.J. & Weigel, M.2016.Confronting the challenges of participatory culture: Media education for 21stcentury.Chicago:MacArthur. Salomaa, E. 2019.Television ja Twitterin risteyksessä: Sosiaalinen televisio vuorovaikutuksen ja mediatapahtumaan osallistumisen välineenä. JYUdissertations140. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.  Artikkeliin viittaaminen Salomaa, E. (2020).”Twitter teki näistä kaikkien aikojen kisat” – Mediaosallistuminen sosiaalisen medianaikakaudella.Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 11(5). Saatavilla:https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki- naista-kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sosiaalisen-median-aikakaudella (https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2020/twitter-teki-naista- kaikkien-aikojen-kisat-mediaosallistuminen-sosiaalisen-median-aikakaudella)