Lakien synty ja oikeudenkäytön ihanteet

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Title: Year: Version: Please cite the original version: All material supplied via JYX is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all or part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorised user. Lakien synty ja oikeudenkäytön ihanteet Tikka, Marko; Eilola, Jari Tikka, M., & Eilola, J. (2014). Lakien synty ja oikeudenkäytön ihanteet. In P. Karonen, & A. Räihä (Eds.), Kansallisten instituutioiden muotoutuminen: Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900-1960 (pp. 179-201). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Historiallisia tutkimuksia, 267. 2014 MarkoTikkajaJariEilola  Lakiensyntyjaoikeudenkäytönihanteet  Lainjaoikeusjärjestelmänsynty  Oikeustiedeoli1900-luvunalussaeräspolitisoituneimmistatieteenaloista Suomessa.725Senpoliittisuussisälsisekäulko-jasisäpoliittisiaettäsosiaalisia aspekteja.Tultaessa1950-luvullese,mitenoikeustiedeesitettiinOmaMaa-sarjan teoksissa,olikokenutpoikkeuksellisensuurenmuutoksen.OmaMaa-teossarjaneri painostenantamakuvaoikeustieteestäheijasteleekiintoisallatavallapaitsiaikaansa, myösomanaikansahistoriakäsitystä.Tässätekstissätarkastellaanoikeudenkäytönja oikeudenkuvaamistaOmanMaaneripanoksissa.726 Muinaisuuttaarvostettiinjoesimodernissahistoriankirjoituksessaja antikvarismissa,jotkaolivatsenavullaperustelleetvahvistumassaolevien kansallisvaltioidenjaniitähallitsevienmonarkkienasemaa.Vaikkamuinaisuuden asemaoliheikentynytvalistuksenaikana,olisenkuvajälleenkirkastumassa1800luvullekuluessa.Suomessasiihenvaikuttikansallisromantiikanlisäksiuusi autonominenasema,jokasynnyttitarpeenkartoittaaomaakokonaishistoriaa. Kansakuntienkatsottiinolevanhistoriankantaviavoimia.Siksitutkimustatahdottiin kohdistaakansallisentietoisuudenkehitystäedeltäneisiintekijöihin,joissakansanhenki ilmentyisi.Näinuusikansakuntavoisilöytääpaikkansajamerkityksensä maailmanhistoriassa.Tässäkontekstissamuinaisuussaitärkeänsijan.727 Kansallisromantiikkajanationalistinenajatteluheijastuivatmyösoikeustieteeseen. LaillajaoikeudellaoliollutSuomessajovanhastaankorkeastatus,jokakorostui entisestäänautonomianaikana,kunentisiä,Ruotsinaikaisialakejanoudatettiin johdonmukaisestikäytännönhallinnossa.Laitymmärrettiinharmonisenhistoriallisen kehityksentuloksiksi.Tästäsyystänesopivaterinomaisestiomallesyntyalueelleeneikä niitäolluttarpeenmuuttaa.”Valtioyö”728elivuotta1809seuranneetvuosikymmenet ilmanvaltiopäivienkoollekutsumistaauttoivallitsevienolojensäilyttämisessä. Oikeusjärjestelmäkatsottiinnäinosaksikansallistaidentiteettiä,jonkaajateltiinpitävän ylläkansallistayhtenäisyyttäsamallatavallakuinyhteinenkielitaikansallinen muinaiskulttuuri.Laitolivatkansanluonteenpeilijaoikeustaasobjektiivisenhengen ilmentymää.Arvokkaanapidettiinkaikkea,mikäomassahistoriassanähtiin poikkeukselliseksijaerikoislaatuiseksi,koskasemahdollistierontekemisentoisiin.729 Koskaoikeusjärjestelmänkehitysolierottamatonosayhteiskuntakehitystä,oli luonnollistatutkiajaselittääsitähistoriallisestanäkökulmasta.Oikeustieteenpiirissä syntyikinvaikutusvaltainenhistoriallinenkoulukunta,jonkamukaanlainjaoikeuden sisältöavautuivainhistoriallisenmetodinavulla.Koulukuntaeikuitenkaanollut kiinnostunutmuinaisajoista,vaansenajanlaskualkoiruotsinaikaisesta lainsäädännöstä,jonkatutkimukseenmyöspaneuduttiin.Koko1800-luvun alkupuoliskonajanainavaltioyönpäättymiseensaakkaoikeustieteellinentutkimus keskittyivuoden1734laintutkimukseenjasenvertailuun1700-luvunroomalaiseen pandektio-oikeuteenelikäsitelainoppiin.EsimerkiksiJ.Ph.Palménkorostivuoden1734 lainmerkitystäyksityisoikeudenkäsitteenmuodostuksessa.Tulkintakysymyksettuli hänenmukaansaratkaistakotoiseltapohjalta,mikämerkitsivuoden1734lainjasiihen sisältyvänlainsäädäntöjärjestyksenyksityiskohtientuntemusta.Koulukuntatähtäsikin oikeudellisteninstituutioidenmäärittelyynloogis-formalististenperusteidenmukaan laadittujenhiuksenhienojenkäsite-erottelujenavulla.Historiallisestakoulukunnastaoli enäälyhytmatkaoikeuspositivismiin,jossavallitsevapositiivinenoikeussaioikeuden ylimmänauktoriteetinaseman.Lakijaoikeussulautuivatyhteen.730 Taistelussaautonomianpuolestahistoriantutkijatmuodostivatkolmannen rintamalinjanjuristienjakäytännönpoliittistentoimijoidenrinnalle.Nämä historiantutkijatolivatsuurimmaltaosaltafennomaanejajamyöntyväisyysmiehiä,jotka käyttivätjuristejajoustavampiamenettelytapoja.Siitähuolimattahekinymmärsivät tutkimustyönsäjapoliittisentoiminnantoisistaanerottamattomiksieivätkäpitäneet kytköstäuhkanaomantutkimuksensatieteellisyydelle.Käytännössätutkimuksesta kuitenkinmuodostuitarkoitushakuistajasetuottitutkijoidenomaanäkökulmaa tukeviatuloksia.731 OmaanMaahankirjoittaneidenhistoriantutkijoidensuhdevuotta1809 edeltäneeseenhistoriaanpoikkesioikeustieteilijöidennäkökulmasta.Kameralistinen koulukuntaolikartoittanutaktiivisestiesimoderniaaikaajatuottijo1800-luvun viimeistenvuosikymmentenaikanamonipuolisen,joskintaloudellisiinjahallinnollisiin oloihinpainottuneenkuvanSuomenoloista1500-luvulta1700-luvunalkupuolelle. Venäläistämiskausienpaineohjasiomaltaosaltaanhistoriantutkijoitaesimodernia aikaakoskevantutkimuksenpariinesimerkiksibonsdorffilaisenkoulukunnanpiirissä. Myösvoimistuvakulttuurihistoriallinenkoulukunta,jonkaedelläkävijöinämainitaanJ. R.Danielson-KalmarijaOmanMaanpäätoimittajaE.G.Palmén,ulottikatseensavuoden 1809taakse.Koulukuntakorostiperinteisenpoliittis-individualistisennäkökulman sijastasuurtenjoukkojenjapitkienkehityslinjojenmerkitystä.Ilmiöidenhistoriallisten juurienselvittäminenmerkitsikoulukunnanedustajillevähintäänkintärkeää taustatietoanykyajanjaesiintyvienongelmienymmärtämisessä.Suuntauksenpiirissä Suomeajasuomalaisiaeimyöskäänsamaistettupoliittisestitaimaantieteellisesti määriteltyynvaltioon,vaankysymysolikulttuurisestajaetnologisestaryhmästä. KansakuntaatutkimallaSuomenjasuomalaistentutkimusoliulotettavissaaina muinaisaikoihinsaakka.732 ”Historiantakaisiltaajoilta”olivainvähäntietoasuomalaisenyhteiskunnan kehityksestätaisiinävallinneestaoikeusjärjestyksestä.E.G.Palméninlähtöoletuksena oli”alkuperäisimpienkinyhteiskuntien”jäsentenoikeuksienjavelvollisuuksien keskinäisyys:”Itsensäsäilyttämisenvuoksiyksityisenontäytynytsuostua itsensäkieltämiseen;hänonollutpakotettuedesrajoitetussamäärässäluopumaan omienviettiensäjaomantahtonsatyydyttämisestätunnustaakseenmuidenetuja, muidentahtoa.”Tästäkasvaneellakohtuullisuudellaolihänenmukaansa”tärkeä tehtävänsäihmisensiveellisenluonteen,vieläpäkokohistoriallisenkehityksen muodostumisessa”.733 E.G.Palménintekstionymmärrettäväniin,ettäyksinkertaisimmassakin muodossaanyhteiskunnantäytyiollajollakintavallajäsentynyt,jottasevoisitoimia. Hänennäkemyksensäpitääkuitenkinlisäksisisällääntärkeänihmistentoimintaa koskevanotaksuman.Ihmineneiottanutluonnostaanhuomioonyhteistäetuataioman yhteisönsätoistenihmistentarpeitavaankeskittyiomientarpeidensatyydyttämiseen. Yhteistenetujenhuomioiminenjaepäitsekästoimintatoistenkanssaedellyttiihmisen ulkopuoleltatulevaasääntelyäjapakkoa.Suotuisissaoloissanesaatettiinajanoloon sisäistää,jolloinniistätuliihmisestäitsestäänlähteviätoimintatapoja.Näinluonnostaan villistäjaviettiensävietävissäolevastaihmisestämuokkautuisivistynytkulttuuriolento. Palménintekstihavainnollistikulttuurihistorianpiirissäomaksuttuakollektiivista näkökulmaa.Samallasetoiesilletoisen,hänellejafennomaanisillehistoriantutkijoille tyypillisenvoimakkaanevolutionistisenedistysuskonpiirteen.Historiakulkieri yhteiskuntamuotojenkauttatäydellistymistäänkohden.Kuhunkinkehitysvaiheeseen parhaitensoveltuvatyhteiskunnallisenjärjestyksenjaelämänmuodotpääsivätvaltaan jajättivätkestävimmänperintöaineksenseuraavanjaksonpohjaksi.Näkökulmakorosti pitkiäjatkumoitajahistoriallisenkehityksenlineaarisuutta.Semyösmahdollisti venäläistämiskausientaikielitaistelunkaltaistenjaksojenselittämisenohimeneviksi poikkeamiksi.734 RuotsalainenlainsäädäntöjaoikeusjärjestelmätulivatSuomeenyhtäaikaa kristinuskonkanssa.E.G.Palménselitti,”etteimaailmanhistoriassaoletoistaniin eheätäkuvaakansallisestajakansanvaltaisestakehityksestäkuinse,johonSuomen kansahistoriallistentapaustenohjauksestasailiittyä”735. Olennaistaoli,että ruotsalaisenjärjestelmänsisäistäminenonnistuimitäparhaimmallatavalla.Seei tukahduttanutkansaavaanpikemminkinauttoisitäkehittymään. Kivutontaomaksumistaselitettiinsillä,ettäruotsalaisenjärjestelmänkäsitteetja laitoksetsopivathyvintäällävallinneisiinjärjestelmiin.Kysymysolisiisolettamuksesta, ettämeilläkinvallitsipohjimmiltaansamantyyppinenmaakuntajakoonperustuva käräjälaitoskuinRuotsissa.Näkemysperustuisiihen,ettätällainengermaaninen oikeusjärjestelmätunnettiinsukulaiskansaltaVirosta.736NäinSuomitulikahdella tavallasidotuksilänsimaiseenoikeudelliseenkehitykseen. EtenkinKaarloIgnatiuskorostigermaanistaoikeuttakansanoikeutena.Käräjät olivatkokous,jonneyhteiskunnanvapaatjatäysi-ikäisetmiehetkokoontuivat päättämäänyhteisistäasioista.Menettelyntarkoituksenaolisaadaaikaan asianomaistenkeskensopimusratkaisustajatodistelusta.Ratkaisijanatoimikoko käräjärahvas,jokasamallamuodostioikeusistuimen.Oikeudenkäyntimenettelyoli täysinsuullinenjajulkineneikä”minkäänlaisiamuutoksenhakukeinojaollut,sillä kansaaylempäätuomariaeiollut”.Kansanvaltaisuusnäkyisiinäkinettä kihlakunnantuomaritsamoinkuinlaamannitolivatalunperinkansankeskuudestaan valitsemiaedusmiehiä.737 Tulkintagermaanisestaoikeudestajaetenkinsiihenliittyneestäpatrilineaarisista muinaispohjoismaisistasuvuistayhteiskunnanytimenäonsaanutrunsaastikritiikkiä. Sitäonpidetty1800-luvunkehitysajatteluntuottamanamyyttinä,jolleeiole yksiselitteistätukealähteistöstä.Kriitikkojenmukaantoisenlaisetlojaalisuus-ja alistussuhteetohittivatsuvunpaljonvarhaisemmassavaiheessa.Näyttääpikemminkin siltä,ettänykyisenkaltainenperheonollutyhteiskunnanperusyksikkökokosenajan, joltaonluotettavialähteitä.738 RuotsalaisenoikeuslaitoksenjalainleviäminenSuomeenmuodostiOmassaMaassa hyvinjäsennellynnousujohteisenkehitystarinan.Samallaseloiesihistorianvuoden 1734laille.Yhtenälinjanakulkioikeudenkehittyminenmielivaltaisuuden mahdollistavastasuullisenatietonasäilytetystätapaoikeudestakohtikirjoitettualakia. Ensimmäisenävaiheenaolivatkeskiaikaisetmaakuntalait,joitaseurasivatmyöhemmin maan-jakaupunginlait.Nämäkeskiaikaisetlait,joitamyöhemmintäydennettiin erilaisinasetuksin,olivatkäytössäainavuoden1734Ruotsinvaltakunnanlain käyttöönottoonsaakka.Laeistaolikäytössäerilaisiaversioita,kunnes1600-luvun alussasaatiintoimitettuayhtenäinen,painettulakieditio. OmanMaankirjoittajiensuhtautuminenkeskiajaltalähtienkasvaneeseen kuningasvaltaanjamerkitykseenlainsäädännölleolikaksijakoinen.EsimerkiksiE.G. Palménillesemerkitsivarhaisessavaiheessa”kansanikivanhanlainsäätäjäoikeuden vaarallistakilpailijaa”.Toisaaltakuninkaidentoimintanähtiinarvokkaanajuuri kirjoitetunlainsäädännönyhtenäistämisessä:yhdenmukainenpainettumaan-ja kaupunginlakioli”tarmokkaan”KaarleIX:nsaavutus,vuoden1686kirkkolakitaas ”KaarleXI:nhorjumattomantahdonansio”739. Kertomuslakiensynnystäonnykyäänkinsamanlainenjoitakinyksityiskohtia lukuunottamatta.OmanMaankirjoittajienkinedustamanperinteisen oikeushistoriallisentulkinnanmukaanmaakuntalaitkoostuivatuseastaeri-ikäisestä kerrostumasta:olipaikallistatapaoikeutta,statuuttejajauudempaaeurooppalaista vaikutusta.Tapaoikeudenoletettiinjuontuvanesikristillisestäoikeusperinteestäja edustavantässämielessäkansantarpeistajasentarpeisiinsyntynyttälainsäädäntöä, vaikkakinnemerkittiinylöskehittyneemmänyhteiskuntavaiheenaikana.740 Nykytutkimuspitääkuitenkinesikristillisenperinteenjatapaoikeudenvaikutusta vähäisenä.Semyöskorostaa,ettälaitsyntyivätkuninkaan,kirkon,ylimystenja talonpoikienkeskinäisenvaltataisteluntuloksena.741 Toisenalankanajuoksioikeudellisenjärjestelmänmuodostuminen.Varhaisista käräjistämuotoutuivatensinkihlakunnan-jaraastuvanoikeudet,joidenpäätöksistä alamaisetsaattoivatvedotakorkeintavaltaakäyttäväänkuninkaaseen.Hallinnon kehittyessäalioikeuksienjakuninkaanvälilletulihovioikeus,jonkatehtävänäolivalvoa alioikeuksientoiminnanlainmukaisuutta. KoskaOmanMaanruotsinaikaisenoikeuslaitoksenkuvauksessaolipohjimmiltaan kysymysnormatiiviseenaineistoonperustuvastarakennekuvauksesta,jossaeiotettu kantaaoikeuslaitoksentoimintaankäytännössä,seolimyösyllättävänkestävä.On vaikealöytääAnttiHannikaisenvuonna1958ilmestyneestälainsäädännönja oikeuslaitoksenhistoriastamitäänsellaistavivahdettataipainotusta,jokapoikkeaisi radikaalistiIgnatiuksentaiPalméninvanhemmistateksteistä.Hannikaisennäkemysei kuitenkaanollutyhtäsuoraviivaisenevolutionistinen.Hänkinpainottikirjoitetunlain merkitystä,muttaeipitänytsitäsuoraanyhteiskunnankorkeammankehityksen merkkinävaanliittisenyhteiskunnallistenjavaltiollistenlaitostenmuodostumiseenja lainsäädäntövallansovelluksiin.742 Oikeastaanruotsalaisenlainjaoikeudenmenestystarinassaolivainyksipienisärö– jasekoskikieltä.HeikkiOjansuuharmittelisuomenkielisten(lain)käännöstennihkeää päätymistäpainettuunasuun.Kunsuomalaisetkerranpitivätsuomenkielenkäyttöä oikeudessamitäluonnollisimpanaasianajakunSuomessavirkaahoitavanvirkamiehen odotettiinosaavanruotsinohellamyössuomea,olisiollutkohtuullista,ettäkeskeiset lakikirjatolisikäännettysuomeksiaivankuinosakuninkaallisistakirjeistä,asetuksista taikirkollisistaasiakirjoistajamääräyksistä.Näineikuitenkaanolluttapahtunut,vaikka suomalaisiaeivoinutyrittämisestämoittia.YksijostoinennäyttiOjansuunmukaan käännöksiätehneen – jauseimmitenomastaharrastuksestaanjailmankorvausta. Kruunupuolestaanpitilainsuomennoksenpainamistaperiaatteessahyvänä ajatuksena,muttakäytännössäasiantielletuliainajotain:sotakustannuksetimivät varat,asiahautautuihallintoonjalopultajäätiinodottamaanvuoden1734lain valmistelua.Suomenkielisellälakikirjallaeiollutkovinsuurtaprioriteettia.743 MikämerkityssuomenkielisillälakikokoelmillasittenOjansuunmukaanolitaiolisi voinutolla?HerraMartinlainsuomennoksellaolihänenmukaansaolluttodellakäyttöä, minkätodistivatuseatsäilyneetkäsikirjoitusversiot.Vuonna1759lopultakansiinsaatu vuoden1734lainsuomennostakasiettä”maksukykyinensuomalainentalonpoikakin saattoitutustuavoimassaolevanlainhäntäkoskeviinmääräyksiin”744. Muuta oikeudellistamerkitystäsilläeisittenollutkaan,koskahovioikeusolilinjannut pikkuvihanjälkeen,ettäoikeuksientulikäyttääyksinomaanruotsinkielistä alkutekstiä.745Ojansuunnäkökulmalainkäännöksiineikuitenkaanollutoikeudellinen vaankielellinen.Laitolivatsuomenkielenvarhaisiamonumentteja,joidenjulkaisematta jääminenestisuomennostamisenlakikieleksi.Toisaaltamyöhäisemmissäarvioissaon korostettuvuoden1734lainsuomennostenmerkitystäsuomalaisenlakikielen perustana.Suomentajatjoutuivattuolloinluomaanerikoissanastoa,jokaonosittain edelleenkäytössä.746 OmassaMaassakorostettiinvuoden1734yleisenlainmerkitystänimenomaan autonomianaikaisenaperustuslakina,jokasitoiSuomenosaksiläntistä oikeuskulttuuria.Laajemmintarkasteltunaseonkuitenkintuoreinyhtenäinen lakikirjamme.HeikkiYlikankaanmukaanyleinenlakiolimyösensimmäinen lakikokoelma,jossaOlausPetrintuomarinohjeitalaajastiseurattiinjajossaniiden periaatteitamuutettiinlainmuotoon.747Keskustelutuomarinohjeistaeinäytä kuitenkaanOmanMaankirjoittajiasuuremminkiinnostaneen.OlausPetriesiintyy kirjasarjansivuillauskonpuhdistajanajajopanäytelmäkirjailijana,muttaei oikeudellisenaajattelijana.   Itäpaha,länsihyvä  Vuosisadanalunteksteissäkorostettiinkauttalinjanruotsalaisenlainhyvyyttä verrattunavenäläiseen–erityisesti”kansanoikeustajun”kautta.OmaMaaeipoikennut yleisestäperustuslaillisestaretoriikasta,jossaoikeusoppineetjasivistyneistötulkitsivat tilanteen”kansan”oikeuksienpolkemisena.Ruotsinlaki”onsovellettukansan tarpeidenjaoikeuskäsitystenmukaiseksi”,748muttakertomattajäi,mitävenäläinenlaki kirjoittajilleedusti.Setosinolisanomattakinselväätilanteessa,jossapääosa kirjoittajistanäkivuosisadanaluntapahtumatSuomenautonomisenaseman loukkauksinajaVenäjänharjoittaminasortotoimina. Aikaansaseurannutlukijasaattoilöytääsuoriaviittauksiaitäisenjaläntisen lainkäytöneroihinmuunmuassamaanomistusoloistajalakikodifioimishankkeista kirjoitettaessa.Oireellistaolisekin,ettäemämaanylintähallintoataikeisariaja suhdettasuuriruhtinaskuntaankuvattiinoikeastaanvainhelmikuunjulistuskirjan (manifestin),asevelvollisuusasianjamarraskuunmanifestinyhteydessä:nämäkaikki kohdatkäsittelivättavallataitoisellakeisarinjasuomalaistenvälistäkonfliktia.749 Myösrivienväleistäsaattoihalutessaanlukeakeisarikunnanjasuuriruhtinaanmaan välisistäoikeuspoliittisistasuhteista.E.G.PalménintekstiItä-Suomenlahjoitusmaista ontässämielessähyväesimerkki:lahjoitusmailla”mahtavainoikuista,oikeuden näkökohdistavälittämättäsielläkertatoisensajälkeentuhlattiinrahvaanvaivannäöt vierastenhyväksi.”Palménkorosti,kuinkalahjoitusmaillaolivat  ”auttamattomassaristiriidassa – – Suomessaikimuistoisistaajoistavallinnut talonpoikaisenkansanitsenäinenasemalaillisineturvineensekälahjoitusmaiden isännilleeriaikoinasuodutkaikenlaisetukaasit,joihinVenäjän, ItämerenmaakuntienjaPuolanolotolivatpainaneetleimansa,javaikkayksinvaltias olisiollutoikeutettumilloinhyvänsäkynänvedollapoistamaanedelläkävijänsä erehdykset,oliperustuslakiennoudattamiseensidottuSuomenhallitustässä kohdenvaikeassaasemassa – sitäkinvaikeammassa,mitäselvemminViipurin läänissäluonnottomatkinoikeudetolivatpäässeetsamaaturvaanauttimaankuin kaikkimuut.”750  Onsyytätäsmentää,ettäedellinenvirketarkoittiPalménintekstissänimenomaan VanhanSuomenlahjoitusmaa-aikaa.Häntosinmuistutti,ettäesimerkkinä lahjoitusmailleoliRuotsinläänityslaitos,muttasivuuttisenvarsinvaivatta.Oikeuksiaan lahjoitusmaihinautonomianaikanapuolustaneetlahjoitusmaaisännätolivatsekalaista sakkia,jonkavastenmielisyyttäkorostaavalloittajakansanisännänääni:”Joukossaoli jokuarvotonsuunpieksijä,kutenkenraaliKopiew – – näillämiehilläolikumupohjana entistenaikojenkeisarillisetukaasitjaennenkaikkeamahtavankansallisuuden itsetunto.”751HistoriantutkijansijaankuvaanastuinäinpoleeminentoimittajaPalmén, jokaeikaihtanuttotuudenvastaisiakaanseikkojatämändikotomianläpiviemiseksi. Palménintoinenteksti”LakikodifioimishankkeistaSuomessa”752onaikansakuvana niinheikostiverhottuallegoria,ettäsenjulkaisemisensaattaaselittääainoastaan lyhytaikainensuojasää,jonkavallitessakahdensortokaudenvälissätällainenteksti saatettiinpainaakoululaisiajamuitasivistettäviäkansalaisiavarten. VenäjänjaSuomensuuriruhtinaskunnanhallinnonyhtenäistämishankkeista1890luvullaalkanutperustuslaillinenvastarintanäkyyOmanMaansivuillajopa poikkeuksellisenselvästi.Ensimmäisenvuosikerranpainotuksetsiirtyivät1920-luvun teoksiinuseinsellaisenaan,edustivathanneuudessavaltiollisessatilanteessa voittanuttanäkemystä,jotanopeastirakennettiinkuvitelluksiyhteiseksikäsitykseksi lähihistoriasta.Koskakirjoittajatkokivat,ettäsuomalainenjuristikuntajasivistyneistö tulkitsivattapahtumahetkellävenäläisettoimetsuuriruhtinaskunnanautonomisen asemanloukkauksiksi,tämäkäsitysmuuttui1920-luvullesiirryttäessäkestäväksi tulkinnaksitilanteesta.753Se,ettäaikalaistulkinnalleolivaihtoehtoisiatulkintoja, sivuutettiin.Yleisvaltakunnallisenlainsäädännönrikkomuksetolivatkoskettaneet laajastisuomalaistajuristikuntaajaniihinolivatjoutuneetottamaankantaakaikki lakimiehethovioikeudenpresidenteistäjokaiseenlainopinylioppilaaseensaakka. LaillisuustaisteluolikoskettanuterityisestiViipurinhovioikeuttajakaupunkien virkamiehistöä,joissavirkamiehetolivatkieltäytyneettoimimasta yleisvaltakunnallistenlakienmukaan.Vuonna1913kaksiViipurinmaistraatinja yhteensäylikaksikymmentäViipurinhovioikeudenjäsentätuomittiin yhdenvertaisuuslainrikkomisestavankeuteenjaerotettiinvirastaan.Uudenkaupungin, Hämeenlinnan,LappeenrannanjaHelsinginmaistraattienvirkamiehiävastaan nostettujenjuttujenseurauksenalaillisuustaisteluveiPietariin,Krestynvankilaan yhteensäpuolensataavirkamiestä,useimmatheistälakimiehiä.754Tätätaustaavastenei ollutsattuma,ettäerityisestilainsäädännönyhtenäistämishankkeeteli lakikodifiointikysymyskirvoittipoikkeuksellisenkitkeräätekstiä.   Laillisuuskriisintulkinnat  LaillisuustaisteluakäsiteltiinOmassaMaassatavalla,jokaontässäkinteoksessa moneenotteeseentodetunmukainenmuttaosinmyösyllättävä.1900-luvunalussa, tilanteenollessaherkimmässävaiheessaan,yhtenäistämispolitiikkaakäsiteltiin allegoriana.Toinenkeinoolikorostaaoikeudenkäytönläntisiä,säätyjentasa-arvoonja talonpojanitsenäisyyteenperustuviajuuria.1920-luvunpainoksessatulkintaoli vahvastitunteisiinvetoavaajapoleemista.Laillisuustaisteluesitettiinosana itsenäistymiskehitystä,kutentoimittaja,historiantutkijaViljoHytösenkirjoittamassa artikkelissa”Suomenitsenäisyys”:”Kunlainkuuliaisetvirkamiehetkieltäytyivät noudattamastalaittomastisyntyneitälakeja,erotettiinheitäjoukottainviroista.”755 Hytösellevirkamiestenpassiivisessavastarinnassaeiollutkysepoliittisestateostavaan epäoikeudenmukaisuudesta,kansanoikeudentajunloukkauksesta.Laillisuustaistelu käsitettiinajantavanmukaisestiosaksipitkääitsenäistymislinjaa,johonilmanerityisiä perustelujaliittyivätmyösjääkäriliikejavuoden1917(porvarillistentoimijoiden) poliittinenhistoria. 1920-luvuntulkintaolitunteisiinvetoava,muttavarsinlyhyt.Ehkä laillisuustaistelunkäsittelylaajamittaisestieiollutmielekästäyleiseenkäyttöön tarkoitetussapopulaaris-tieteellisessäjulkaisussaasianmonitulkintaisuudenvuoksi, koskalukijoidenjoukossaolitodennäköisestimyösentisiämyöntyvyysmiehiä. Vaikeneminentässä,kutenmonessamuussakinvaikeassakysymyksessä,olieräsOman Maantekstejätuottaneensivistyneistöntapareagoidaasioihin.Josjostainasiastaoli riskisyntyäomanväenkeskenkonflikti,siitävaiettiin. Kolmannessapainoksessalaillisuustaistelunhistoriallinentulkintajäivarsin varovaiseksi,muttatuolloinoikeustaisteluliitettiinenemmänpoliittisenhistoriankuin oikeuslaitoksenhistorianyhteydessäkäsiteltäväksi:setuliesiinkirkkohistorioitsijan, myöhemminarkkipiispaMikkoJuvankirjoittamassatekstissä”Itsenäisyyden aatteellisetedellytykset”.Juvantekstiolipitkänajanjaksonkattavayleiskatsaus,joka lähtiliikkeelleA.I.Arwidssonistajapäätyikirjoitusajalleentyypillisellätavalla kuvaamaantoistasortokautta.Itsenäisyysajatustenpitkälinjaesitettiinkansallisena projektina,jonkalaajuuttajakansallistasyvyyttäeitosinerikseenkorostettu. Poliittinentoimintaoliitsestäänselvästisivistyneistönjaylioppilaidenkäsissä.Kansa näyttäytyylähinnäobjektina,johonkohdistettiintarvittaessaohjaustajaopetusta oikeaanpoliittiseenajatteluun. Juvakäsittelipaljonhelmikuunmanifestinvastustamiseksikerättyäns.suurta adressia,jopaenemmänkuinartikkelinkokonaisuudenkannaltaolisimielekästä.Tämä johtuneesiitä,ettäsuurenadressinavullasaatiinnkuvattuaoikeustaisteluakokokansan taisteluna.Juvaltaseonnistuihyvin,kunhankkeenorganisaatiotajatoiminnan suunnitelmallisuuttaeikirjoitettuauki.KansallisenlinjanesittämisenjälkeenJuvanosti esiinpoliittisentapahtumahistorianjaperustuslaillisenhistoriantulkinnansellaisenaan. Tulkinnassaolimyösvivahde,jokakytkisenkirjoittamisajankohtaansa:kuten neuvostovenäläistenhistoriantulkintojen,suomalaistenkinasemaolijoutua ”imperialistisentsarismin”ikeeseen.Venäjäntoimetkuvattiinpainostuksena,joka johtuislavofiilistenasenteidenvahvistumisesta.Tapahtumahistoriaanperustuslaillisten jaaktivistientulkinnanmukaankeskeisestiliittyneetreaktiot–suurlakko,terroriteot, Voima-liitonsynty–mainittiinlyhyesti.756 Juvantulkinnassa”Suomenkansa”nähtiinedelleenVenäjänsortotoimia vastustavanamonoliittina.Poikkeuksenaolilyhytmainintajakautumisesta myöntyvyyssuuntaanjaperustuslaillisiin.Itseasiassasanaa”myöntyvyyssuunta”ei edeskäytetäeikätekstissätuotuesiinsitä,ettäsortovuosinaolisivallinnutuseita näkemyksiäSuomenasemastaVenäjänyhteydessä.Esimerkiksiliike-elämän, teollisuudenjakokotaloudenvahvasideVenäjän-kauppaanjaylipäätäänkeisarikunnan valtaviinmarkkinoihinkuitattiinyhdellävirkkeellä.Siihennähden,mitenmerkittävästä asiastaolikysesuomalais-venäläistensuhteidenkannalta,ratkaisuaeiperustelemuu kuintulkinnanloogisensävynhakemisentarve.Työväenliikekääneiesiintynyt itsenäisenätoimijanaenempääkuinperustuslaillinentulkintaantaamyöten;seoli voimakasliike,jokaeiymmärtänytainatoimia”kansan”edunmukaisesti.Venäläisten rooliaSuomensuuriruhtinaskunnassakuvattiinkaikillesuomalaisille yhteiskuntaryhmillekorostetunulkopuolisenaelementtinä.Juvakorostiesimerkiksi venäläistenjasuomalaisenkansaneristäytymistätoisistaanautonomianajan loppupuolella,jatoiesiinsen,mitenmyöskansankäsitysvenäläisistäkehittyi negatiiviseensuuntaan.757 kuinsentilastointijärjestelmätkääntoimineetsiten,ettäluotettaviatilastotietojaolisi saatavissa.Kunnyttiedetään,mitensuurestainhimillisestäkatastrofistaeri kuolintapoineenolikyse,Honkasalonmuotoiluavoipitäämelkosuurenahurskasteluna, vaikkatiedämmekin,etteiHonkasalollaeikähänenaikalaisillaanollutvielä ristiriidatontatietoavuoden1918väkivaltakuolemienmäärästä.782 Honkasalontulkinnassavakavaväkivaltaolisidoksissayhteiskunnankriisitilaan, jonkasopivissaolosuhteissaalhaisetvietitjarikollinentoimintakulttuuripääsevät valloilleen.Tätäkäsitystänäyttivättukevanmyöshavainnotomaisuusrikostenkasvussa hetisodanjälkeeen,jolloinolosuhteet–melkoisenvarmastiHonkasalonnäkökulmasta – olivatnimenomaanyhteiskunnallisestiepävakaita.Ajatuksessayhteiskunnan häiriötilanjavalloilleenpäässeidenrikollistenviettienyhteydestäolipaljonsamaakuin sivistyneistönvuoden1918sotaakäsittävässäselitysmallissa.783 ”Sosiologinenkouluonkorostanutympäristötekijäinvaikutusta,kunsensijaan biologinensuuntausonolluttaipuvainenantamaansuuremmanmerkityksen yksilöllisilleominaisuuksille”,784BrynolfHonkasalototesi.Honkasalonomanäkökulma lähestyitässäkuitenkinyksilöteoreettisiatulkintoja:häntulkitsiyksilöntaipumusten vaikuttavanympäristötekijöitävoimakkaamminrikoksiinsyyllistymiseenhenkilöillä, jotkahänmäärittelikroonisiksirikoksenuusijoiksi.Olisiisluonteeltaanrikollisiaja onnettomiasattumaltarikokseensortuneita,”tilaisuustekeevarkaan”-tyyppisiä rikoksentekijöitä. YksilötekijöistäprofessoriHonkasalolla – kutenmonellamuullakinhänen sukupolvensajuristilla–olilakimiesuraltaanhyvinkonkreettistakokemusta,olihanhän toiminutsisällissodanjälkiselvittelyissäkenttäoikeudenpuheenjohtajanaRaumalla.785 Sisällissodan”jälkiselvittelyiksi”nimetyssäväkivallassalakimiehetolivat tuomitsemassahenkilöitä,jotkaheidännäkökulmastaantarkasteltunaolivatjuuri samallatavallajoko”pahempia”taisattumaltarikokseen(kapinaan)osallistuneita raukkoja.Itseasiassatähänjaotteluunoliohjeistanutjokenttäoikeuksissajasittemmin valtiorikosoikeuksissakäytettyluokittelumekanismi.Ensimmäiseenluokkaankuuluva olijohtavassaasemassarikoksiatietoisestitehnythenkilö,toiseenjakolmanteen luokkaankuuluvattekoihinviekoiteltujataimahdollisestijopasyyttömiä.786 Eräsasiaeiollutpuolessavuosisadassamuuttunut,nimittäinoikeuslaitoksen uudistaminen.”Suomenoikeudenkäyntilaitoseienäävastaanykyisen yhteiskuntakehityksenvaatimuksia.Pahimpanapuutteellisuutenaonlainkäytön hitaus”,787kirjoittiTaunoTirkkonen.Käytännössäsamaasiakuinaiemminkin, alioikeuksienoikeudenkäynninhitaus,koettiinedelleenoikeudenkäytön perusongelmana.Riita-jarikosasioissakäytettyvapaatodistusteoriaedellytti,että oikeudenkäynnissäolioltavakaikkinäyttökäytettävissäyhdelläkäsittelykerralla.Jos näineiollut,vastapuolianoikäsittelynlykkäystä.   Mistäeipuhutakunpuhutaanoikeudenkäytöstä  OmanMaanjuridiikkaanjaoikeusjärjestykseenliittyvissäteksteissäeikäsitelty vuoden1918valtiorikosoikeuksiaeikäkysymystävaltio-taimaanpetoksesta.Edes laillisuustaisteluuneiviitatakuinohimennen.Lainsäädäntöäjaoikeuslaitoksen historiaaennenitsenäisyyttäselvittäessäänAnttiHannikainentotesi,että”[t]ämän esityksenpuitteisiineikuulutehdäselkoasiitätaistelusta,jotakäytiinmaamme oikeuksienpuolustamiseksimilteikokoVenäjänvallanloppuajan”.788Hannikaisen toteamusosoittaa,ettähaluailmeisestiolisiollut.Kyseessäolisekätoimituspoliittinen ettäajatuksellinenvalinta:yhtälaillakuinlaillisuustaistelu,toistamaailmansotaa seuranneetsotasyyllisyys-jaasekätkentäprosessitoliselkeästisijoitettukäsiteltäviksi poliittisenhistorianyhteydessä.789Ratkaisutuntuiviestittävänajattelua,jonkamukaan edellämainitutprosessiteivätolleetoikeudenkäyttöälainkaanvaanpolitiikkaa.Vaikka näkemysolioikea,onhäkellyttäväähavaita,ettäratkaisuolikaikessahiljaisuudessa tehtyjo1950-luvulla,jasekäsittimyöspoliittisenkentänvasemmanlaidanrankaisun historian.OmaMaavaikeneekäytännössäkokonaanmyösvuoden1918sotaanja1920luvunsisäpolitiikkaanliittyvistäpoliittisistaoikeudenkäynneistä. Vaikenemiseenolikeskeisenäsyynälähihistoriankipeysjaaikalaistenkyvyttömyys käsitellätapahtumia.Toisentekijänmuodostiakateemisestirakennettuaikakauden historiakuva.Historiakuvaan,jossavapaussodantaistelujenpäätyttyävalkoisessa armeijassasotineetvapaussoturitpalasivatkukitettuinakotiinsajaaloittivat kevätkynnöt,eivätvaltiorikosoikeudet,javielävähemmänsitäennenharjoitettu väkivalta,sopineetlainkaan.790Valtiorikosoikeudenjuttujenkesän1918aikana paikallissuojeluskunnilletuottamanpaperityönmainitsemineneikuulunutkirjoitetun historianpiiriineikämyöskäänOmanMaankirjoittajienajatteluunsiitä,mistä historiassakirjoitettiin. Valtiorikosoikeusjavaltiopetos-jamaanpetostuomiotolivatkirjoittajien näkökulmastavälttämätönpaha,jokayhteisenhyvännimissäjakansakunnanhistorian säröttömyydenkannaltaoliparempiunohtaa.Vielähaastavampikysymysolivat1920luvullakommunistisillesoluillelangetetutmaanpetostuomiot,joidenkäsittelynesti oletettavastijojonkinlainenkirjoittajienitsesuojeluvaisto;olivathantuolloin hovioikeudessamaanpetoksistatuomitutnytarvostettujapoliitikkoja.791 TapahtuneenjakirjoitetunhistorianvälinenkuilukonkretisoituivastaOmanMaan ollessapainossa,kunsamakustannusyhtiöjulkaisiVäinöLinnanromaanitrilogian TäälläPohjantähdenalla. Senkuvauksetkenttä-javaltiorikosoikeuksientoiminnasta kuvastivatoikeudenkäytönkohteidenkokemuksiaeivätkäsaavuttaneetvälitöntä ymmärrystäsiinäsivistyneistössä,jokaOmaaMaatakirjoitti.Myöhemmintrilogian ymmärtäminensaattoijossakinkatsannossamennäjojopaylitarpeen. 722VilleKivimäki,BetweenDefeatandVictory.FinnishMemoryCultureoftheSecondWorldWar, ScandinavianJournalofHistory37(2012:4),482–504;VilleKivimäki,Battlednerves.FinnishSoldiers’War Experience,TraumaandMilitaryPsychiatry,1941–44.ÅboAkademiUniversity2013,428;SirkkaAhonen, Historiatonsukupolvi?Historianvastaanottojahistoriallisenidentiteetinrakentuminen1990-luvun nuorisonkeskuudessa.SHS1998. 723PilviTorsti,Suomalaisetjahistoria.Gaudeamus2012,100. 724HenrikMeinander,ASeparateStory.InterpretationsofFinlandintheSecondWorldWar. TeoksessaHenrikStenius,MirjaÖsterberg&JohanÖstling(eds.),NordicNarrativesoftheSecondWorld War.NationalHistoriographiesRevisited.NordicAcademicPress2011,75;Meinander2012,78,90. 725TässämielessävalaisevateosonHannuTapaniKlami,Oikeustaistelijat.WSOY1977;myösUrpo Kangas&AllanTiitta,Oikeustieteet.TeoksessaTommila(toim.)2000;varhaisempiamuunmuassaKaarlo Nuorvala,Krestynmiehet.Kuvausyhdenvertaisuuslainaiheuttamastaoikeustaistelusta.Sanatar1939. 726Työonjaettusiten,ettäJariEilolatarkasteleevarhaisempienaikojentulkintoja,MarkoTikka 1800-luvunjakirjoittajienomanlähihistoriantulkintoja. 727PäiviöTommila,Kansallisentiedeyliopistonalku.TeoksessaTommila(toim.)2001,308,310,316– 317. Kysymyseiollutvainsuomalaisestapiirteestä,ColinKidd,BritishIdentitiesbeforeNationalism. EthnicityandNationhoodintheAtlanticWorld,1600–1800.CambridgeUniversityPress1999;Jonas Nordin,Ettfattigtmenfrittfolk.NationellochpolitisksjälvbildiSverigefrånsenstormaktstidtillslutetav frihetstiden.Symposium2000. 728ValtioyötäeimainittuOmanMaankahdessaensimmäisessäpainoksessa,muttakolmannessase mainittiinlyhyestiautonomianaikaakäsittelevässäosuudessa.AulisJ.Alanenkirjoitti,ettäRuotsin aikainenlainsäädännönmukaanvaltiopäivätsaattoijättääkutsumattakoolleloukkaamattaniiden oikeuksiaverojenmyöntäjinä.VaikkavaltioyöeiAlasenmukaansotinutlainkirjaintavastaan,seloukkasi kuitenkinsenhenkeä.AulisJ.Alanen,Suomenhistoria1809–1863.TeoksessaOM1960b,278. 729HeikkiYlikangas,Miksioikeusmuuttuu.Lakijaoikeushistoriallisenkehityksenosana.WSOY1984a, 178–179,182–183,208,218–219;Tommila2001,330–331. 730HannuTapaniKlami,Legalists:FinnishLegalScienceinthePeriodofAutonomy1809–1917.The HistoryofLearningandScienceinFinland1828–19182.SocietasScientiarumFennica1981,121; Ylikangas1984a,181–182,184;Tommila2001;AnuKoskivirta,”Sisäinenvihollinen”.Henkirikosja kontrolliPohjois-SavossajaKarjalassaRuotsinvallanajanviimeisinävuosikymmeninä.Helsinki2001,45– 59. 731Tommila1989,145–146,168–169;Ahtiainen&Tervonen1996,131. 732Tommila1989,141–144,174;Ahtiainen&Tervonen1996,53.MyösPetriKarosenjaAnttiRäihän artikkelitässäteoksessa. 733E.G.Palmén,Ruotsinmaakuntalaitjayleisetmaanlait.TeoksessaOM1907,73. 734Tommila1989,139;Ahtiainen&Tervonen1996,48–50,131–132. 735E.G.Palmén1907,75. 736E.G.Palmén1907,74;A.H.Virkkunen,Länsisuomalaistenkansainsivistysoloistapakanuuden ajanlopulla.TeoksessaOM1907,117–118;R.A.Wrede,Oikeudenhoidonuudistus.TeoksessaOM1907, 530–531;R.A.Wrede,Oikeudenhoidonuudistus.TeoksessaOM1920;KaarloIgnatius,Oikeudenhoidon kehitys1734vuodenlainilmestymiseenasti.TeoksessaOM1908b,585. 737Ignatius1908b,585–586;myösPalmén1907,75,78;AnttiHannikainen,Suomenlainsäädännönja oikeuslaitoksenhistoriavuoteen1917.TeoksessaOM1958a,358–359. 738OlliMatikainen,Verenperijät.VäkivallanjayhteisönmurrositäisessäSuomessa1500–1600-luvulla. BibliothecaHistorica78.SKS2002,56–60. 739Palmén1907,78,81,84. 740Ignatius1908b,586. 741MiaKorpiola,KeskiajanRuotsinoikeudellisetlähteet.TeoksessaMarkoLamberg&Susanna Niiranen(toim.)Keskiajanavain.Tietolipas219.SKS2009,205. 742Hannikainen1958a,357. 743HeikkiOjansuu,Lainsuomennoksista.TeoksessaOM1910,125–127.KatsomyösAnteroHolmilan, UllaKoskisen,NilsErikVillstrandinjaPetriKarosenartikkelitässäteoksessa. 744Ojansuu1910,127. 745EskoKoivusalo,Suomalainenlakikielijavuoden1734lainsuomennos.TeoksessaRuotzin WaldacunnanLaki.HyväksiluettujawastanotettuHerrainPäiwilläwuonna1734.Näköispainos.WSOY 1984,238. 746Koivusalo1984,240–241. Viitteet 747HeikkiYlikangas,Vuoden1734laintausta.TeoksessaRuotzinWaldacunnanLaki.Hyväksiluettuja wastanotettuHerrainPäiwilläwuonna1734.Näköispainos.WSOY1984b,234–235.OlausPetrin tuomarinohjeistamyösesimerkiksiKustaaH.J.Vilkuna,Neljäruumista.Teos2009. 748Wrede1907,530;Wrede1920,517. 749ManifestistaOM1907,586;asevelvollisuusasiastaE.G.Palmén,Asevelvollisuudesta.Teoksessa OM1909,182–187;marraskuunjulistuskirjastaOM1911,50–51. 750E.G.Palmén,Itä-Suomenlahjoitusmaista.TeoksessaOM1911,350–351.TästäteemastamyösPiia Einosen,AnttiRäihänjaMarkoTikanartikkelitässäteoksessa. 751E.G.Palmén1911,351.ToisenlaisiakäsityksiälahjoitusmaaoloistakatsoJyrkiPaaskoski,Vanhan Suomenlahjoitusmaat1710–1826.BibliothecaHistorica24.SHS1997sekäyleisestiVanhanSuomen oloistaVanhanSuomenaika.Viipurinlääninhistoria4.osa.KirjoittaneetPetriKaronen,YrjöKaukiainen, RainerKnapas,JussiT.LappalainenjaJyrkiPaaskoski.ToimittaneetYrjöKaukiainen,RistoMarjomaaja JoukoNurmiainen.KarjalaisenKulttuurinEdistämissäätiö,KarjalanKirjapaino2013. 752E.G.Palmén,LakikodifioimishankkeetSuomessa. TeoksessaOM1908,822–835;E.G.Palmén, LakikodifioimishankkeetSuomessa.TeoksessaOM1922,197–210. 753EsimerkiksiJussila2004;Klami1977. 754Nuorvala1939,238–244;myösTikka2004,314–315. 755ViljoHytönen,Suomenitsenäisyys.TeoksessaOM1925,633. 756MyösTommila1999. 757MikkoJuva,Itsenäisyydenaatteellisetedellytykset.TeoksessaOM1959a,199–206.Tosin vastaansanomattominperustutkimusVenäjän-kaupastaautonomianjälkipuoliskollatehtiinvasta1970 (ErkkiPihkala,SuomenVenäjän-kauppavuosina1860–1917.BidragtillkännedomavFinlandsnaturoch folkH.113.FinskaVetenskaps-Societeten1970),muttaperusasetelmatolivattokitunnettujatilastoistaja aikaisemmastatutkimuksesta.SuomenjaerityisestiPietarintalousalueenkulttuurisestasidoksestaon kirjoittanutMaxEngman,muunmuassateoksetMaxEngman,S:tPetersburgochFinland,Migrationoch influens1703–1917, BidragtillkännedomavFinlandsnaturochkultur H 130,FinskaVetenskapsSocieteten1983;MaxEngman,Pietarinsuomalaiset,WSOY2004. 758TuomiokirjoistamuunmuassaHeikkiRoiko-Jokela & TimoPitkänen(toim.),Sisä-Suomen tuomiokirjattutkimuslähteinäjaelämänkuvaajina.Jyväskylänhistoriallinenarkisto.Jyväskylänyliopiston historianlaitos,Jyväskylänmaakunta-arkisto,Jyväskylänhistoriallinenyhdistys.Jyväskylä1995, erityisestiTimoPitkänen,Tuomiokunnanasiakirja-aineisto,35–56;pohjoismaisestaaihepiirin tutkimuksestaesimerkiksiPetriKaronen,Perspektivochmetoderinomdomboksforskningen i Sverige ochFinlandcirka1990–2005.TeoksessaDombokensomfilologisktochhistorisktforskningsobjekt.Red.av HarryLönnroth.Nordiskatexterochundersökningar30.Uppsalauniversitet2007,25–43. 759Wrede1907;F.O.Lilius,Oikeuslaitosjaoikeudenkäyntimenettely.TeoksessaOskariAutere,Einar Böök,J.Forsman,F.O.Lilius,MattiHelenius-SeppäläjaVäinöVoionmaa,Yhteiskunnallinenkäsikirja. Kansanvalistusseura1909. 760Wrede1907,531;Wrede1920,518. 761Wrede1907,530,Wrede1920,517. 762AllanSerlachius,Vuoden1734lakijalainsuomennokset.TeoksessaOM1907,299. 763R.A.Wrede,Vaikutelmiayksikamarisestaeduskunnasta.TeoksessaMurrosajoilta.Muistojaja kokemuksia1.WSOY1913,26–27. 764Serlachius1907,298;AllanSerlachius,Vuoden1734lakijalainsuomennokset.TeoksessaOM 1920,401. 765TästäesimerkiksiAnuHannaAnttilaetal.,Kuritonkansa.Poliittinenmielikuvitusvuoden1905 suurlakonajanSuomessa.Vastapaino2009. 766Tätäkritiikkiämuunmuassaaikansapamflettikirjallisuus,kutenE.Nevanlinna,Virkamiesolomme. Millaisetneovatjamillaisetniidenpitäisiolla.KustannusosakeyhtiöKansa1907. 767Forsmaninkuoltua1899OmaMaa-teokseenotettiinhänenKansanvalistusseurankalenterissa 1891julkaistuartikkelinsa.JaakkoForsman&AllanSerlachius,UusiRikoslaki.TeoksessaOM1911,658. 768Forsman&SerlachiusOM1911,656. 769Forsman&SerlachiusOM1911,659. 770Forsman&SerlachiusOM1911,660. 771Hannikainen1958a,369–371.Tokimyöhempäärikosoikeuttajarikollisuuttakäsitelläänomissa artikkeleissaan;BrynolfHonkasalo,Suomenrikosoikeus.TeoksessaOM1960ajaBrynolfHonkasalo, Suomenrikollisuus.TeoksessaOM1960b. 772TaunoTirkkonen,Oikeudenkäyntilaitosjasenuudistaminen.TeoksessaOM1958,391. Kursivointiaeiolealkuperäistekstissä. 773KatsoWrede1907. 774Tirkkonen1958,391. 775Erimuistelma-jakokoomateostenlisäksi(muunmuassaJuhoMäkelä(toim.),Luokkasodanmuisto. Kansankulttuuri1947)mainittakoonEnsioHiitosenteosVääryyttäoikeudenvalekaavussa(VapaaPohjola 1955),jokaaikansakohupamflettinaesitteliyksityiskohtaisestivalkoisenSuomenoikeustapauksia, maanpetosoikeudenkäyntejäyms.korostaenoikeudenkäytönsubjektiivisiajamielivaltaisiapiirteitä. 776Honkasalo1960b,454–464. 777Ari-MattiNuutila,ToisintoimimismahdollisuusSerlachiuksellajaHonkasalolla – tavoitteitaja arvoja.TeoksessaRaimoLahti(toim.),RikosoikeudellisiakirjoitelmiaVI.Rikosoikeudenjuhlavuonna1989. SuomalaisenLakimiesyhdistyksenjulkaisuja, A 185.SuomalainenLakimiesyhdistys1989,349–361. KeskeisenätämänkäsityksenmuovaajanaSuomessaoliAllanSerlachius,jonkakantajossainmäärin muuttuivuoden1918tapahtumienseurauksena.Nuutilatoteaa,etteiHonkasalonkäsitysrikollisuuden syistäoleselkeästitulkittavissa,muttapäätyysiihen,ettäHonkasalonnäkemyksessäulkoisetolosuhteet eivätlopultamääritäalttiuttarikollisuuteen.HonkasalontekstiOmaMaa-teoksessavälittääsaman ajatuksen. 778MattiPeltonenoneritutkimuksissaeritellyttätäseikkaa,muunmuassateoksessaViinapäästä kolerakauhuun.Kirjoituksiasosiaalihistoriasta.Hankijajää1988. 779Honkasalo1960b,458(jostamolemmatedelläolleetlainaukset). 780JussiPajuoja,Nuoretjaväkivalta.TeoksessaLahti1989,363–364;myösHonkasalo1960b,458– 459. 781Honkasalo1960b,458. 782ErityisestiPaavolainen1966;JaakkoPaavolainen,PoliittisetväkivaltaisuudetSuomessa1918.2. ”Valkoinenterrori.”Tammi1967;TorHartman,Vuonna1918sisällissodassakuolleetjakadonneet. Tilastollisiatiedonantoja46,julkaissuttilastollinenpäätoimisto.Helsinki1970;LarsWesterlund(toim.), Sotaoloissavuosina1914–1922surmansasaaneet,Tilastoraportti,valtioneuvostonkanslia,Helsinki 2004. 783EsimerkiksiHenningSöderhjelm,DetrödaupproretiFinlandår1918.Enkaraktäristikmedstödav officielladokumentuppgjordavHenningSöderhjelm. HolgerSchildsförlag1918.Honkasalontulkintaa väkivaltarikoksistajapoikkeusoloistaonkiinnostavaaverratatoiseen,samaantapaanaikaansavahvasti sidottuuntutkimukseen,JuhaniMattilanväitöskirjaanAlttiudestasyyllistyätoistamiseen väkivaltarikokseen, Helsinki1988,jotaJussiPajuojatulkitsee.Mattilanväitöskirjassaväkivaltarikolliset tyypiteltiinkolmeenkategoriaan,jossaväkivaltarikollistyyppientaustat(riippuvuusvanhemmista, sopeutumisvaikeudet,työttömyys,aivojentoimintahäiriöt,antisosiaalinenpersoonallisuushäiriö) määrittelivätrikollistyyppejä.Tulkintarikollisuuteenjohtavistatekijöistäonnäintavallaanaivan päinvastainen.Pajuoja1989. 784Honkasalo1960b,455;Nuutila1989,357–361. 785MikkoUola,RaumalaisetSuomeasuojaamassa.Raumansuojeluskuntajalotat1917–1944. Raumanlinnaoy1932–1944.Vakka-SuomenNuorisosäätiö1994,78–81. 786LaajemminTikka2004. 787Tirkkonen1958,400. 788Hannikainen1958a,370. 789TästämyösPetriKarosenjaNilsErikVillstrandinartikkelitässäteoksessa. 790Tämätapakuvatakevättäjakesää1918voidaanhelpostitodetatarkasteltaessaesimerkiksi suojeluskuntienhistorioitaaina1930-luvunpaikallishistorioistalähtienliikettäkäsitteleviin yleisesityksiinNiiloHersalosta(N.V.Hersalo(aik.Sigell),SuojeluskuntainhistoriaII.Puolustuskelpoinen kansa.Hätävarastavälttämättömyys. Vaasa1962)KariSeleniin(KariSelén,Sarkatakkienmaa. Suojeluskuntajärjestöjayhteiskunta1918–1944.WSOY2001). 791TästämuunmuassaLarsBjörne,”…syihinjalakiineikämielivaltaan…”TutkimusTurun hovioikeudenpoliittisistaoikeudenkäynneistävuosina1918–1939.Suomalainenlakimiesyhdistys1977. 792AkseliKoskimies,Suomenlääkintölaitos.TeoksessaOM1908a,356. 793JuhoSaari,Johdanto.TeoksessaJuhoSaari(toim.),Instituutiotjasosiaalipolitiiikka.Johdatus institutionaalisenmuutoksentutkimukseen.Sosiaali-jaterveysturvankeskusliittory.2003,7,11. 794Sivistys-käsitteestäesimerkiksiHeikkiKokko,Sivistyksenvarhaistakäsitehistoriaa.Kasvatus & Aika4:4(2010),7–23.http://www.kasvatus-ja-aika.fi/dokumentit/artikkeli_kokko_0712100043.pdf (27.8.2013);HeliRantala,Sivistyksestäsivilisaatioon.KulttuurikäsitysJ.V.Snellmaninhistoriallisessa ajattelussa. Turunyliopistonjulkaisuja.SarjaC.ScriptalinguaFennica362.Turunyliopisto2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5380-6(9.9.2013).