scieee AI-readable full text Open interactive document viewer

Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa

Kokko, Jani

Full text

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa © Kokko, 2020 Published version Kokko, Jani Kokko, J. (2020, 10.06.2020). Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa. What the Hela?. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/kun-johtajuus-katosiyhdysvalloissa 2020 10.6.2020 Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 1/3 Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa Jani Kokko Osallistuin maaliskuussa järjestetyn superistain (3.3.) jälkeen yleisölaisuuteen, jossa minulta kysyin koronan vaikutuksesta Yhdysvaltain presidennvaaleihin. Tuolloin virus ei ollut vielä rantautunut Yhdysvaltoihin täydellä voimalla, joten arvioin viruksen merkityksen jäävän vähäiseksi. Vaalien keskeisin kysymys tulisi olemaan taloudessa ja tätä kaua työllisyydessä kuten aikaisemminkin. Toisen maailmansodan jälkeen jatkokaudelle pyrkineet president on järjestelmällises valiu toiselle kaudelle, mikäli kansantalouden la on ollut hyvä. Heikko talouskehitys torppasi Jimmy Carterin ja George H. W. Bushin jatkokaudet. Superistaista on nyt kulunut kolmisen kuukaua ja vaaliasetelmat ovat muuuneet. Koronakriisi on noussut keskeiseksi vaalikysymykseksi. Virus on käytännössä keskeyänyt sekä demokraaen esivaalit eä presidenn massiiviset kampanjalaisuudet. Se on ajanut Yhdysvaltain talouden syöksykierteeseen. Kymmenet miljoonat amerikkalaiset ovat joutuneet työömiksi. Rajoituksia kannaaneet kuvernöörit ovat joutuneet presidenn tulilinjalle, ja liiohallituksen suhteet osavaloihin ovat tulehtuneimmat vuosikymmeniin. Kaaosta ovat pahentaneet afroamerikkalaisen George Floydin menehtymisestä käynnistyneet mielenosoitukset, jotka ovat paikoin muuuneet väkivaltaisiksi yhteenotoiksi viranomaisten ja mielenosoiajien välillä. Ensimmäistä kertaa sien Richard Nixonin ja Vietnamin sodan armeija on jalkautunut Washingtoniin turvaamaan Valkoista taloa. Näin merkiävässä kriisissä amerikkalaiset kohdistavat katseensa presidenin ja odoavat häneltä johtajuua. Presidenn odotetaan nousevan puoluepoliikan yläpuolelle ja vetoavan amerikkalaisuuden hyveisiin. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, sillä presiden Donald J. Trump käy edelleen vuoden 2016 vaalikampanjaa, eikä ole muuunut ehdokkaasta presidenksi. Trump keskiyy puhumaan kannaajilleen, mikä on lisännyt vastakkainaseelua kansalaisten välillä. Retoriikka ei ole muuunut presidenllisemmäksi. 10.06.2020 Mielenosoitus vuoden 2018 välivaalien aikaan. Kuva: Jani Kokko 10.6.2020 Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 2/3 Korona ja George Floyd ovat pahimmat kriisit Trumpin presidenkaudella. Ne suorastaan alleviivaavat nykyhallinnon suurinta heikkoua, johtajuuden puutea. Presidenn heikko ymmärrys hallinnon ja poliikan toimintaan on vaikuanut heikentäväs amerikkalaisten elämään. Presidenä on yritey koulia oikeanlaisen johtajuuden suuntaan lähimpien neuvonantajien toimesta mua tuloksea. On tärkeä huomata, eä presidenydessä ei ole kysymys samanlaisesta johtajuudesta kuin liike-elämässä vaan instuonaalisesta johtajuudesta, jonka juuret ulouvat yli kahdensadan vuoden taa. Presiden on samanaikaises valonpäämies, toimeenpanovallan halja, asevoimien ylipäällikkö ja maansa korkein diplomaa. Presiden vaikuaa nimitysvallalla liiovalon byrokraaan ja oikeuslaitokseen. Tuhannet virkamiehet toimivat vain ja ainoastaan presidenn luoamuksen varassa. Presidenn nimitysvallassa on keskeisin syy siihen, miksi republikaanit antavat presiden Trumpin toimia epäraonaalises. Tuhansien virkanimityksien joukossa on lukuisa joukko liiovalon tuomareita, jotka presiden nimiää ja senaa vahvistaa. Toisin kuin muut virat, tuomarinvirka on elinikäinen. Senaan enemmistöjohtaja Mitch McConnellin tavoieena on ollut jo vuosikymmenten ajan kääntää tuomioistuimet konservaiviseen suuntaan. Trumpin kaudella tässä on onnistuu. Kahden korkeimman oikeuden tuomarin lisäksi republikaanit ovat saaneet 51 tuomaria vetoomustuomioistuimiin ja 142 tuomaria liiovalon tuomioistuimiin. Lukumäärä on suurempi kuin yhdelläkään Trumpin edeltäjistä. Niin korkein oikeus kuin alemmat oikeusasteet tulkitsevat lakia ja tekevät ennakkopäätöksiä, jotka vaikuavat poliikkaan vuosikymmenten ajan. Vaalihurmosta vuoden 2018 välivaalien aikaan. Kuva: Jani Kokko 10.6.2020 Kun johtajuus katosi Yhdysvalloissa — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi 3/3 Huolimaa konservaivien kannalta loistavista nimityksistä republikaanien rivit eivät ole säilyneet täysin yhtenäisiä. Washingtonista kantautuneiden huhujen mukaan yksi, jos toinenkin republikaanivaikuaja katsoo kaihoisas senaaori Mi Romneya, joka äänes tammikuussa ainoana republikaanina presidenn viraltapanon puolesta. Kulissien takaisissa keskusteluissa on todeu suoraan, eä koronakriisin hoitaminen olisi paljon vakaampaa, jos presidennä olisi nykyinen varapresiden Mike Pence. Republikaanivaikuajat pelkäävät presidenn vetävän myös heidät alas marraskuun 2020 vaaleissa. Mikäli presiden ei onnistu kääntämään talouden syöksykierreä, sekä hän eä monet muut republikaanit joutuvat työömiksi. Tätä kirjoiaessa lanteen muuamiseen on aikaa 145 päivää. Kirjoiaja on väitöskirjatutkija historian ja etnologian laitoksella. Vaalibanderolli vuoden 2018 välivaalien aikaan. Kuva: Jani Kokko