Katujengeihin liitetyt diskurssit suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa 2015-2023

Daniela Willner-Mäenpää KATUJENGEIHIN LIITETYT DISKURSSIT SUOMALAISESSA PARLAMENTAARISESSA KESKUSTELUSSA 2015-2023 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2024 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDEKUNTA 2024 TIIVISTELMÄ Willner-Mäenpää, Daniela Katujengeihin liitetyt diskurssit suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa 2015–2023 Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2024, 73 s. Turvallisuus ja strateginen analyysi. Pro gradu-tutkielma Ohjaaja: Kotonen, Tommi Pro gradu-tutkielman tavoitteena oli tutkia suomalaista parlamentaarista keskustelua katujengi-ilmiön ympärillä. Työssä pyrittiin hahmottamaan kuvailevan diskurssianalyysin keinoin katujengi-keskustelusta nousevat diskurssit eduskunnan täysistunnoissa käytetyistä puheenvuoroista. Työn teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan katujengejä ja jengiytymistä tutkimustiedon valossa. Teorialuvussa on kuvattu Ruotsin ja Suomen katujengitilannetta ja niiden perimmäisiä syitä. Suomessa katujengikeskustelussa on usein tuotu esiin Ruotsin katujengitilanne. Suomen puhutaan olevan ns. Ruotsin tiellä, millä viitataan siihen, että Suomea odottaa vastaavanlaiset ongelmat, joiden kanssa Ruotsi tällä hetkellä kamppailee väkivaltaisten katujengien osalta. Ruotsissa katujengi-ilmiö on saanut varsin vakavia ilmentymiä: kuolemaan johtavat ampumiset ja räjähteiden käyttö julkisilla paikoilla ovat lisääntyneet etenkin sosiaalisesti syrjäytyneillä alueilla. Tutkielman tutkimusaineisto koostui eduskunnan täysistuntopöytäkirjoista vuosilta 2015–2023. Tutkimusaineisto kerättiin hyödyntämällä eduskunta.fihakupalvelua sekä parlamenttisampo-hakupalvelua. Aineisto kerättiin katkaistuilla hakusanoilla katujeng*, nuorisojeng*, nuorisorik* ja jengirik*. Tutkimusaineisto muodostui 62 täysistuntopöytäkirjasta, joissa edellä mainitut termit ilmenivät. Katujengeistä puhutaan moniäänisesti suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa, mutta yhtenäistä katujengeistä käytetyille puheenvuoroille on näkemys katujengeistä uhkana suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudelle. Tutkimusaineistosta löydettiin monivaiheisen tarkastelun myötä viisi katujengiilmiöön liittyvää diskurssia. Aineistosta löydetyt diskurssit olivat haitallinen maahanmuutto -diskurssi, rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssi, Suomen tulevaisuus -diskurssi, riittämättömät toimet -diskurssi sekä osallistaminen avainasemassa -diskurssi. Keskustelussa korostui vastakkainasettelu hallitusoppositiopuolueiden välillä, mikä on parlamentaariselle retoriikalle varsin tyypillistä. Asiasanat: katujengi, turvallisuus, Ruotsin tie, diskurssianalyysi, parlamentaarinen puhe ABSTRACT Willner-Mäenpää, Daniela Discourses related to street gangs in the Finnish parlamentary debate 2015–2023 Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2020, 73 pp. Security and Strategic Analysis, Master’s Thesis Supervisor: Kotonen, Tommi The goal of the master's thesis was to study the Finnish parliamentary debate around the street gang phenomenon in Finland. In this study, the aim was to outline the discourses emerging from the street gang discussion about the speeches used in the parlamentary sessions of of the Finnish Goverment. The research method was descriptive discourse analysis. In the theoretical framework of the work, street gangs and gang formation are described in the light of research data. The theory chapter describes the street gang situation in Sweden and Finland and their root causes. In Finland, the street gang situation of Sweden has often been brought up in the street gang discussion. Finland being in Sweden's path often comes up. This saying means that Finland will face similar problems with street gangs in the future, which Sweden is currently struggling with. In Sweden, the street gang phenomenon is quite serious: fatal shootings and the use of explosives in public places have increased, especially in socially marginalized areas. The research material for the thesis consisted of the parliament's plenary session documents from 2015–2023. The research material was collected using the eduskunta.fi -search service and the parlamentisampo -search service. The material was collected using the keywords street gang, youth gang, juvenile crime and gang crime . The research material consisted of 62 plenary session documents in which the above-mentioned terms appeared. I found five discourses related to the street gang phenomenon in the research material through a multi-phase review. The discourses I found in the data were the harmful immigration discourse, young people who suffer commit crimes discourse, the future of Finland discourse, the insufficient actions discourse and the inclusion as a key discourse. The debate highlighted the confrontation between the government and opposition parties, which is quite typical for parliamentary speech. Keywords: street gang, security, Sweden's path, discourse analysis, parliamentary speech KUVIOT Kuva 1. Katujengeihin liittyvä julkinen keskustelu on osa turvallisuuskeskustelua Suomessa. ............................................................................ 7 Kuva 2. Katujengi-ilmiön taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat segregaatio, syrjäytyminen ja integraatioon liittyvät haasteet. (Lähde: Kuvituskuva) ............. 8 Kuva 3. Tutkimusraportti koostuu viidestä pääluvusta. ....................................... 15 Kuva 4. Diskurssianalyysin kolme tasoa (Pynnönen 2013, 32) ............................. 19 Kuva 5. Työssä hyödynnettävä lähdeaineisto ja tutkimusaineisto ...................... 22 Kuva 6 Katujengeihin liittyvien puheenvuorojen määrä eduskunnassa on lähtenyt nousuun vuodesta 2020. (Parlamenttisampo 2024) ................................ 24 Kuva 7. Aineistosta löydetyt diskurssit asettuivat kahden yläteeman alle. ....... 57 Kuva 8. Katujengi-termin sisältäneet puheenvuorot puolueittain 2015-2022. (Parlamenttisampo 2024) ............................................................................................ 61 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT KUVIOT 1 JOHDANTO ........................................................................................................... 7 1.1 Keskeiset käsitteet ........................................................................................ 9 1.2 Katujengi-keskustelusta suomalaisessa mediassa ................................ 12 1.3 Aiempi tutkimus aiheesta ......................................................................... 13 1.4 Tutkimusraportin rakenne ....................................................................... 15 2 TUTKIMUSASETELMA ..................................................................................... 16 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset ........................................... 16 2.2 Diskurssianalyysi tutkimusmenetelmänä .............................................. 17 2.2.1 Diskurssianalyysin tasot ................................................................. 18 2.2.2 Keinot diskurssien identifioimiseksi aineistosta ......................... 20 2.3 Aineisto ....................................................................................................... 22 2.4 Aineiston analyysi ..................................................................................... 25 2.5 Parlamentaarinen retoriikka .................................................................... 26 2.6 Kritiikki ja luotettavuuden arviointi ....................................................... 27 3 KATUJENGIT ...................................................................................................... 30 3.1 Jengit ja katujengit ..................................................................................... 30 3.1.1 Jengityyppien luokittelu .................................................................. 31 3.1.2 Jengiytyminen ja rikollisuuden viehätys ...................................... 33 3.2 Ruotsin tie -katujengi-ilmiöstä Ruotsissa ................................................ 35 3.2.1 Miljoonaohjelman vaikutukset alueiden eriarvoistumiseen ...... 35 3.2.2 Haavoittuvaiset alueet, riskialueet ja erittäin haavoittuvaiset alueet .................................................................................................. 36 3.2.3 Katujengitilanteen nykytilasta Ruotsissa ...................................... 37 3.2.4 Toimet jengirikollisuuden torjumiseksi Ruotsissa ...................... 38 3.3 Katujengi-ilmiö Suomessa ........................................................................ 39 3.3.1 Gangstarap osana Suomen katujengi-ilmiötä .............................. 40 3.3.2 Erot Suomen ja Ruotsin katujengitilanteen välillä ...................... 40 3.3.3 Toimet katujengi-ilmiön torjumiseksi Suomessa ......................... 41 4 KATUJENGEIHIN LIITETYT DISKURSSIT SUOMALAISESSA PARLAMENTAARISESSA KESKUSTELUSSA ....................................................... 43 4.1 Haitallinen maahanmuutto -diskurssi .................................................... 44 4.2 Rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssi .................................................... 47 4.3 Suomen tulevaisuus -diskurssi ................................................................ 49 4.4 Riittämättömät toimet -diskurssi ............................................................. 52 4.5 Osallistaminen avainasemassa -diskurssi .............................................. 53 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA.............................................................. 56 5.1 Yhteenveto ja johtopäätökset ................................................................... 56 5.2 Pohdinta ja jatkotutkimusaiheet .............................................................. 60 LÄHTEET ...................................................................................................................... 65 Katujengit ovat nousseet Suomessa julkiseen keskusteluun erityisesti vuodesta 2021 alkaen, kun Suomessa havaittiin ensimmäisiä aseellisia yhteenottoja myöhemmin katujengeiksi luokiteltujen ryhmittymien välillä. Tämän jälkeen on käyty keskustelua siitä, onko Suomessa ylipäätään katujengejä ja mitä kyseisellä termillä tarkoitetaan. Termeistä katujengirikollisuus ja nuorisorikollisuus on julkisessa keskustelussa ajoittain puhuttu samassa merkityksessä, eikä termien eroavaisuuksille ole tehty selkeää linjanvetoa. Etenkin mediassa on nostettu esiin kuva Suomesta ”Ruotsin tiellä”, jolla viitataan Suomen olevan lipumassa kohti Ruotsissa vallitsevaa katujengitilaa. Ruotsissa rikollisten jengien väliset ampumiset ja räjähtelyt ovat muodostuneet merkittäväksi ruotsalaisen yhteiskunnan turvallisuutta uhkaavaksi tekijäksi. Kuva 1. Katujengeihin liittyvä julkinen keskustelu on osa turvallisuuskeskustelua Suomessa. Katujengi-ilmiö Suomessa on tutkimuskohteena varsin ajankohtainen, ja suomalaista tutkimusta aiheesta on vain vähän. Katujengeistä puhutaan Suomessa etenkin turvallisuuden näkökulmasta (kuvio 1). Katujengeistä käydyssä julkisessa 1 JOHDANTO Turvallisuus Suomen sisäinen turvallisuus Turvallisuus -uhat Katujengit 8 keskustelussa korostuu kuva katujengeistä muodostamasta uhkasta Suomen sisäiselle turvallisuudelle. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin diskurssianalyysin keinoin, millä tavoin katujengitematiikka näkyy suomalaisessa eduskuntapuheessa. Koska Ruotsin katujengitilanne on ollut varsin paljon läsnä median nostamassa katujengikeskustelussa Suomessa, yhtenä tutkimuksen tarkastelun kohteena oli, millä tavoin Ruotsin katujengitilanne ja sen taustatekijät nousevat eduskuntapuheessa esille. Katujengikeskustelua käydään Suomen sisäisen turvallisuuden kontekstissa ja tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös, millaisia toimia katujengeistä aiheutuvien mahdollisten uhkien ja ongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi esitetään sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Keskeisenä tutkimusaineistona olivat eduskunnan täysistuntopöytäkirjat vuosilta 2015–2023. Ruotsissa jengirikollisuuteen liittyvää tutkimusta on tehty varsin paljon. Tutkimusten mukaan suurin osa rikoksista tehneistä henkilöistä Ruotsissa on maahanmuuttajataustaisia. Rikostilastojen kärjessä ovat toisen polven maahanmuuttajat, mitä seuraa ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Merkittäviä katujengi-ilmiön taustatekijöitä Ruotsissa ovat integraatioon liittyvät haasteet yhdistettynä segregaatioon ja syrjäytymiseen (Kuva 2). (Brottsförebygganderådet 2021, 110–113; Yle 2022.) Kuva 2. Katujengi-ilmiön taustalla vaikuttavia tekijöitä ovat segregaatio, syrjäytyminen ja integraatioon liittyvät haasteet. (Lähde: Kuvituskuva) Tässä tutkimuksessa lähdetään siitä olettamasta, että Suomessa on katujengejä, ja katujengitermin käsitteellistämisessä hyödynnetään Euroopan rikostorjuntaverkoston (EUCPN) katujengimääritelmää, joka on varsin yhtenevä Suomen poliisin katujengi-määritelmän kanssa. Keskeiset käsitteet ovat avattu seuraavassa alaluvussa. 9 1.1 Keskeiset käsitteet Järjestäytynyt rikollisuus. EU:n ja YK:n yhtenevän määritelmän mukaan järjestäytyneen rikollisuuden ryhmällä tarkoitetaan kolmen tai useamman henkilön jäsenneltyä ryhmää, joka tietyn ajanjakson aikana pyrkii saavuttamaan taloudellista tai muuta aineellista hyötyä tekemällä vakavia rikoksia (Forss 2023; United Nations Office on Drugs and Crime, 2004; Euroopan Unionin Neuvosto 2008). Suomen rikoslaissa on määritelty oma rikosoikeudellinen määritelmä järjestäytyneelle rikollisuudelle. Suomen rikoslaissa on edellä mainitun EU:n ja YK:n määritelmää on tarkennettu siten, että yhteistuumin tehdyt rikokset ovat sellaisia, että niistä säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta taikka kyse on kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen (Rikoslaki 6 luku 5§). Nuorisorikollisuus. Nuorisorikollisuudelle ei ole akateemisessa tutkimuksessa tai lainopillisessa kirjallisuudessa tarkkaa vakiintunutta määritelmää. Alaikäisille on tyypillistä tehdä rikoksia ryhmässä, ja alaikäisten tekemissä rikoksissa tunnuksenomaista on impulsiivisuus, mikä kuvastaa alaikäisen henkilön kypsymättömyyttä toiminnassaan. Nuoriin liittyvää rikollista toimintaa ja ryhmäytymistä on viimeisten vuosikymmenien aikana kuvattu usein käsitteellä nuorisojengi. (Forss 2023.) Käsitteet nuorisoryhmä ja katujengi ovat monitulkintaisia termejä ja niiden välinen ero ei ole yksiselitteinen. Yhteen liittyneet nuoret voivat muodostaa nuorisoryhmän, joka tekee rikoksia, mutta tämä nuorisoryhmä ei välttämättä täytä kuitenkaan katujengin määritelmää. Yhtäältä katujengeihin voi kuulua alaikäisiä nuoria, jotka eivät osallistu rikolliseen toimintaan. (Sisäministeriö 2022.) Katujengi. Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) eurooppalaisia katujengejä kuvaavan ns. eurogang-määritelmän mukaan katujengi on pysyväisluonteinen, katuorientoinut nuorten henkilöiden muodostama ryhmä, jossa rikollinen toiminta on osa ryhmän identiteettiä (Decker ym. 2022, 17). EUCPN on tarkentanut katujengejä kuvaavaa Eurogang-määritelmää lisäksi viidellä eri täsmennyksellä. Ensimmäisenä täsmennyksenä tuodaan esille, että katujengi koostuu vähintään kolmen henkilön muodostamasta ryhmästä. Toiseksi katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia. Kolmantena täsmennyksenä tuodaan esiin katujengien aikasidonnaisuus, millä tarkoitetaan sitä, että katujengejä ei perusteta jonkin tietyn rikoksen tekemistä varten, vaan niiden olemassaolo on pysyväisluonteisempaa. Neljäntenä katujengejä kuvaavana tekijänä tuodaan katujengien oleskelu yleisillä paikoilla, missä ne aiheuttavat levottomuutta ja pelkoa. Viidentenä täsmennyksenä osana katujengejä on niiden kiinteä liittyminen rikolliseen toimintaan. (EUCPN 2022.) Suomen poliisin määritelmän mukaan ”katujengi on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen (Forss 2023). Myös Suomessa poliisi on kuvannut katujengejä ryhminä, jotka leimaantuvat tiettyihin 16 Tässä pääluvussa käydään läpi diskurssianalyysiä tutkimusmetodina, aineiston esittely ja tutkimuksen toteuttaminen sekä perustellaan tutkimusmetodin valinta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja metodina käytettiin diskurssianalyysiä. Usein laadullisen tutkimuksen keskiössä on jokin yhteiskunnallisesti ajankohtainen kysymys. Kun suositaan kvalitatiivisia tutkimusaineistoja, ovat tutkimusaineistoina empiiriset aineistot, kuten esimerkiksi tekstit, keskustelut tai haastattelut. Laadullisen tutkimuksen aineistoja tutkitaan osana kontekstiaan. (Juhila 2024.) Tässä tutkimuksessa pyrittiin löytämään katujengiteemaan liittyvistä eduskuntapuheenvuoroista diskursseja ja havainnoimaan niiden mahdollisia keskinäisiä rinnakkaisuuksia ja kilpailuasetelmia. Koska tutkimusaineistona hyödynnettiin eduskunnan täysistuntopöytäkirjoja, jotka koostuvat täysistunnoissa käytetyistä kansanedustajien puheenvuoroista, on tähän lukuun sisällytetty parlamentaarista retoriikkaa käsittelevä alaluku. 2.1 Tutkimusongelma ja tutkimuskysymykset Katujengi-ilmiö on tutkimuskohteena varsin ajankohtainen. Niin Ruotsin kuin Suomen katujengeistä on uutisoitu Suomessa parin viime vuoden aikana melko paljon, ja etenkin mediassa on useaan kertaan nostettu esille kuva ”Suomesta Ruotsin tiellä” katujengi-ilmiön osalta. Tutkimusongelma muodostuu tarpeesta tutkia, millä tavoin katujengi-ilmiö nostetaan poliittisessa keskustelussa esille. Tavoitteena on selvittää, millaisin diskurssein katujengeistä puhutaan suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa, ja millä tavoin katujengeihin liittyviä haasteita esitetään torjuttavaksi. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: • Päätutkimuskysymys: • Millä tavoin katujengi-ilmiöstä puhutaan suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa? • Apututkimuskysymykset: 2 TUTKIMUSASETELMA 17 • Millaisia toimia katujengi-ilmiön torjumiseksi esitetään täysistuntojen puheenvuoroissa? • Millä tavoin täysistunnoissa käyty poliittinen keskustelu katujengeistä on muuttunut tarkastelujakson 2015–2023 aikana? 2.2 Diskurssianalyysi tutkimusmenetelmänä Diskurssianalyysissä tutkitaan sitä, millaisia merkityksiä tekstissä tai puheessa tuotetaan. Diskurssianalyysin ymmärtämisen lähtökohtana voidaan pitää kahta kielikäsitystä. Kieli voidaan ymmärtää joko todellisuuden rakentajana tai todellisuuden kuvana. Sosiaalisessa konstruktionismissä kielestä puhutaan todellisuuden rakentamisen yhteydessä; kieli on itse osa todellisuutta. (Eskola & Suoranta 1998, 194.) Käyttäessään kieltä ihminen konstruoi eli merkityksellistää niitä kohteita, joista puhuu tai kirjoittaa. Sanojen konstruktiivisuutta voi olla haastava havaita omassa kulttuurissa. Diskurssianalyysille on ominaista ulkoista maailmaa luovien konstruktioiden näkyväksi tekeminen kokonaisuudessaan. (Jokinen ym. 2016, 19). Diskurssianalyysin oletuksena on, että todellisuutta ei olisi olemassa sellaisenaan, ilman kielen sille antamia ja sitä luonnehtivia merkityksiä. Diskurssianalyysissä sosiaalisen todellisuuden rakentumista jäsennellään usein esimerkiksi kysymyksillä ”mitä sanotaan”, ”miten sanotaan”, ”missä tilanteessa” ja ”millä seurauksilla”. (Suoninen 2024.) Sanojen konstruktiivisuus liittyy olennaisesti kielen jäsentämiseen sosiaalisesti jaettuina merkityssysteemeinä. Merkitykset muodostuvat suhteessa ja erotuksena toisiinsa ja merkityssysteemit rakentuvat osana erilaisia sosiaalisia käytäntöjä. Tätä havainnollistaa esimerkiksi eri värien merkitysten muodostuminen suhteessa toisiinsa. (Jokinen ym. 2016, 20.) Tunnusomaista diskurssianalyysille on, että se tarkastelee sosiaalisen todellisuuden rakentumista jatkuvana prosessina, jossa olemassa olevat käsitteellistämisen tavat uudistuvat ja muuntuvat (Jokinen ym. 2016, 23–24). Sosiaalinen todellisuus muodostuu merkityssysteemien kirjosta, jossa on useita rinnakkaisia tai keskenään kilpailevia systeemejä. Näitä merkityssysteemejä voidaan kutsua diskursseiksi, mutta toisinaan niistä voidaan myös käyttää termiä tulkintarepertuaari. (Jokinen ym. 2016, 23–24.) Tässä tutkimuksessa merkityssysteemeitä kuvataan diskurssin käsitteellä. Jokisen ym. (2016, 27.) mukaan diskurssin käsite sopii parhaiten tutkimuksiin, joissa painopiste on ilmiöiden historiallisuuden tarkastelussa, valtasuhteiden analyysissä tai institutionaalisissa sosiaalisissa käytännöissä. Diskurssianalyysissä tutkitaan yksityiskohtaisesti erityisesti sitä, millä tavoin eri diskurssit aktualisoituvat erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä (Jokinen ym. 2016, 27–28). Koska tämän tutkimuksen keskiössä on eduskunnan täysistuntopöytäkirjat ja niissä käytetyistä puheenvuoroista nousevat merkityssysteemit, sopii diskurssin käsite käytettäväksi tässä tutkimuksessa. 18 Interdiskursiivisuudella tarkoitetaan sitä, että erilaiset merkityssysteemit eivät itsenäisesti rakenna sosiaalista todellisuutta, vaan määrittyvät myös suhteessa toisiinsa. Diskurssit voivat olla samanaikaisesti rinnakkaisia ja keskenään kilpailevia. On mahdollista, että etenkin valtasuhteissa tietyt diskurssit saavat muita diskursseja vahvemman sijan, jolloin niistä saattaa tulla yleisesti jaettuja totuuksia, jotka vaientavat muita vaihtoehtoisia totuuksia. Tällöin keskeistä on artikulaatiokamppailu eri diskurssien välillä. (Jokinen ym. 2016, 29.) Diskurssianalyysissä tutkimusaineistoa ei pyritä saattamaan tyhjiöön, jossa aineisto ei voisi olla vuorovaikutuksessa keskenään, vaan mahdollinen vuorovaikutuksellisuus otetaan analyysissä vastaan pikemminkin rikkautena, joka kontekstualisoi sanottua. Aineiston konteksti pyritään huomioimaan siten, että analysoitavaa toimintaa tarkastellaan tietyssä ajassa ja paikassa, ja johon toiminnan tulkitseminen pyritään suhteuttamaan. (Jokinen ym. 2016, 30.) Jokisen ym. (2016, 31) mukaan analysoitavien aineistokohtien ollessa esimerkiksi keskustelupuheenvuoroja, on kyseisiä kohtia hyvä analysoida suhteessa keskustelun kulkuun. Diskurssianalyysissä ei tutkita yksilön henkilökohtaisia ajatuksia ja sen taustatekijöitä jostakin tietystä teemasta, vaan siinä keskitytään pikemminkin eri tilanteissa havaittavaan yksilöiden kielen käyttöön ja niihin laajempiin diskursseihin, joita yksilöt toiminnassaan tuottavat (Jokinen ym. 2016, 27). Tässä tutkimuksessa, jossa analysoitava aineisto koostui eduskunnan täysistuntopöytäkirjoista, oli otettava huomioon vuorovaikutuskonteksti, jolla tarkoitetaan niitä vuorovaikutuksen ominaisuuksia, jotka ovat lausumien tulkinnan kannalta olennaisia. Puheenvuoroja ei näin ollen tule tarkastella irrallisina ja vaan pyrittävä hahmottamaan niiden merkitys kontekstinsa kautta. Diskurssianalyysiin liittyvät käsitteet identiteetti, subjektipositio ja diskurssin käyttäjä. Identiteetillä tarkoitetaan niitä piirteitä, joita toimija olettaa itselleen tai toisille, tai mitä toiset toimijat olettavat hänelle. Nämä voivat pitää sisällään esimerkiksi oletettuja ja velvollisuuksia tai muita ominaisuuksia tai rooleja. Subjektipositiolla tarkoitetaan niitä asemia, jotka rakentuvat sosiaalisissa käytännöissä keskeisten diskurssien myötävaikutuksessa. Diskurssin käyttäjällä tarkoitetaan ihmisten tavoista määrittää itse itseään ja puhua kokemuksistaan erilaisilla, välillä keskenään ristiriitaisillakin tavoilla. Subjektiposition käsitettä suositellaan käytettäväksi etenkin valtasuhteita painottavassa analyysissä. (Suoninen 2024; Jokinen ym. 2016, 39.) Tässä tutkimuksessa on pyritty tarkastelemaan tutkimusaineistoa ottamalla huomioon subjektiposition käsite. Aineistoa tarkastelemalla pyrittiin havaitsemaan, millaisia subjektipositioita katujengeistä muodostuu puheenvuorojen välityksellä. 2.2.1 Diskurssianalyysin tasot Pynnönen (2013, 23) jakaa diskurssianalyysin kolmen tieteenfilosofisen lähestymistavan mukaan. Ensimmäinen lähestymistapa on empiristinen, toinen lähestymistapa on rationaalinen ja pragmaattinen, ja kolmantena lähestymistapana diskurssianalyysille on kriittinen diskurssianalyysi. Empiirisessä diskurssianalyysissä tutkija pyrkii löytämään aineistosta kielellisiä merkittävyyksiä ja analyysi tapahtuu kielellisten viestien ehdoilla. Rationaalinen diskurssianalyysi on 19 empiiristä diskurssianalyysiä selittävämpi ja kuvailevampi lähestymistapa. Rationaalisessa diskurssianalyysissä tutkija esittää aineistolle kysymyksiä kuten ”millainen” ja ”miten vaikuttaa”. Kyseessä on diskurssin ilmentämisen tapoja selittävä tutkimus. Rationaalinen diskurssianalyysi tuottaa tuloksena diskurssien muotoutumisen kuvauksen. Kriittinen diskurssianalyysi lähtee siitä olettamasta, että tutkittavana olevan tekstin ja puheen avulla synnytetään ja ylläpidetään sosiaalista valtaa, dominointia ja epätasa-arvoa. (Pynnönen 2013, 23.) Pynnösen mukaan (2013, 26) diskurssianalyysi voidaan edelleen jakaa kolmeen eri tasoon myös sen mukaan, millaisia lähtöolettamia, tavoitteita diskurssianalyysillä on, ja minkälainen tutkimusote ja tutkijan positio kyseisessä tutkimustilanteessa on (Kuva 4). Nämä kolme tasoa ovat tekstin taso, tulkinnan taso ja kriittisyyden taso. Puhuttaessa tekstin tasosta tarkoitetaan tekstuaalista analyysiä, jossa fokus on tekstien merkityksessä ja niiden muodossa. Tekstuaalinen taso voidaan jakaa lingvistiseen kielioppiin keskittyvään tarkasteluun ja tekstuuria analysoivaan tasoon. (Pynnönen 2013, 26.) Kuva 4. Diskurssianalyysin kolme tasoa (Pynnönen 2013, 32) Tulkitsevassa diskurssianalyysissä pyritään kuvaamaan diskurssien muotoutuminen ja millaisia ilmiöitä diskursseilla tuotetaan aivan kuten rationaalisessa ja pragmaattisessa diskurssianalyysissä. Tutkija toimii tulkitsijan roolissa suhteessa aineistoon. Tulkitsevassa analyysissä tutkija sijoittaa tekstin osaksi muita tekstejä ja diskursseja, jolloin tutkimuksessa korostuu intertekstuaalisuus ja interdiskursiivisuus. Intertekstuaalisessa analyysissä tekstistä pyritään löytämään jälkiä diskurssikäytännöistä. Tehdessään tulkintaa tekstistä, tutkija nojautuu sosiaaliseen ja kulttuuriseen ymmärrykseensä, ja tulkinta tapahtuu konteksteja vasten. Kyse on pyrkimyksestä hahmottaa laajempi kokonaiskuva sen sijaan, että tehtäisiin tekstin mikroanalyysiä tekstuaalisen analyysin tavoin. Kriittisellä tasolla diskurssianalyysissä korostuu tutkimusaineiston taustalla oleva liikehdintä. Onko aineistosta havaittavissa taustalla vaikuttavia valtasuhteita, ideologioita tai arvoja, jotka ohjaavat käytettyä diskurssia. (Pynnönen 2013, 28.) Tässä tutkimuksessa valittiin aineiston analyysin suuntaukseksi tulkitseva diskurssianalyysi korostaen rationaalista lähestymistapaa. Tutkimuksessa ei niinkään tutkita sanoja ja niiden merkityksiä, minkä vuoksi empiirinen 20 lähestymistapa tekstuaalisena diskurssianalyysinä ei olisi tarkoituksenmukaisin keino tutkimuksen toteuttamiseksi. Kriittisen diskurssianalyysin valitseminen tutkimuksessa hyödynnettäväksi suuntaukseksi puolestaan edellyttäisi lähtöolettamana, että katujengeistä puhuttaessa valtaa käytettäisiin väärin vahvistamalla sosiaalista valtaa ja epätasa-arvoa. Tämänkaltaista lähtöolettamaa ei tässä tutkimuksessa ollut, minkä vuoksi kriittinen diskurssianalyysi ei olisi soveltuva tutkimussuuntaus. Tulkitseva diskurssianalyysi soveltuikin parhaiten valittuun tutkimusasetelmaan. Tutkimuksella oli tavoitteena saada kokonaiskuva niistä diskursseista, joita katujengeihin liittyvässä keskustelussa nousee esille. 2.2.2 Keinot diskurssien identifioimiseksi aineistosta Diskurssianalyysi kohdistuu tarkastelemaan sitä jännitteistä rikkautta, joka on läsnä jokaisen toimijan jokapäiväisessä kielenkäytössä tehden siitä vaihtelevaa, moniäänistä ja välillä myös ristiriitaista. Ihminen tuottaa kielen avulla erilaisia funktioita, joilla tarkoitetaan niitä erilaisia seurauksia, joita kielenkäytöllä voi olla. Nämä seuraukset voivat olla tarkoituksellisia tai tiedostamattomia ja ne voivat olla sekä tilannesidonnaisia tai kauaskantoisia. Kielenkäytön vaihtelevuus on tulkittavissa suhteessa toimijan eri diskursseihin ja vuorovaikutustilanteisiin, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Eri diskurssien kontekstisidonnaisuus on merkittävässä roolissa tulkittaessa tutkittavaa aineistoa. Tutkittavan aineiston ollessa vuorovaikutuksellista ja sisältäessä erilaisia näkökulmia sekä eri diskursseihin tunnistettavissa olevia osia, aineiston voidaan katsoa olevan laadultaan rikasta. (Jokinen ym. 2016, 48–49.) Jokinen ym. (2016, 53) mukaan aineistoa analysoitaessa on järkevää lähteä liikkeelle eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien etsimisellä aineistosta. On tärkeää ymmärtää, että diskurssit harvoin esiintyvät aineistossa selkeinä kokonaisuuksina, vaan ne muodostuvat pieniestä osista, jotka analyysin edetessä yhdistyvät diskursseiksi. Nämä merkityssysteemit saattavat muuntua analyysiprosessin aikana, ja siksi onkin tärkeää, että aineistolle ei aseteta liian vahvoja alkuolettamia analyysin alkuvaiheessa. Jokinen ym. (2015, 54-55) tuo myös esiin, että pyrkiessä identifioimaan diskursseja, on hyvä pitää mielessä, että kiinnostavimmat diskurssit ovat usein sellaisia, joilla voidaan tehdä ymmärrettäväksi erilaisia aiheita ja teemoja. Diskursseja identifioitaessa on olennaista pyrkiä pohtimaan, millaisia funktioita eri diskursseilla on. Funktioiden jäsentäminen auttaa tarkentamaan tulkittavien diskurssien rajauksia ja niiden yhdenmukaisuutta toimijan tuottaman tekstin tai puheen kanssa. (Jokinen ym. 2016, 54–55.) Diskurssien identifiointiin ja jäsentämiseen ei ole yhtä oikeaa mekanismia, minkä vuoksi on erityisen tärkeää, että tutkija raportoi yksityiskohtaisesti ja perustellusti ne logiikat, joihin diskurssien luominen perustuu. Jokinen ym. (2016, 60–63) esittelee seuraavat seitsemän kriteeriä diskurssien tunnistamiseksi: 1. Diskurssien realisoituminen teksteissä. Tällä tarkoitetaan sitä, että kiinnostus kohdistuu nimenomaisesti tekstiin eikä tekstiä tuottavaan yksilöön. 21 2. Diskurssi liittyy objektiin. Tämä viittaa siihen, että asioiden sanallisella nimeämisellä luodaan olemassa olevia objekteja. 3. Diskurssi sisältää toimijat. Tämä tarkoittaa sitä, että diskurssi saa vastaanottajassa aikaan tietynlaisia rooleja ja positioita. 4. Diskurssin yhtenäisyydellä viitataan siihen, että ne osat, josta diskurssi muodostuu, voidaan kartoittaa yhtenä kokonaisuutena. Nämä osat voivat pitää sisällään todellisuutta kuvastavia metaforia, analogioita ja kuvia. 5. Diskurssin viittaamisella toisiin diskursseihin tarkoitetaan sitä, että aineistosta nousevat diskurssit ovat usein toisiin kietoutuneita, ja niiden keskinäiset suhteet ovat mielenkiintoinen kohde analysoida. 6. Diskurssi reflektoi omaa puhetapaansa. Tällä tarkoitetaan sitä, että diskurssit ikään kuin kommentoivat omia käsitteitään. Nimettäessä diskursseja on otettava huomioon, että sanavalinnat liittyvät analysoijan moraalisiin ja poliittisiin valintoihin. 7. Diskurssin historiallisuudella viitataan siihen, että diskursseja ei tulisi lähtökohtaisesti tarkastella ajasta ja paikasta irrallisina, sillä muutoin tutkija tuottaa helposti liian staattisen vaikutelman sosiaalisen todellisuuden rakentumisesta. Edellä mainitut kriteerit ainoastaan auttavat tutkijaa pääsemään tutkimuksessa eteenpäin. Kriteerien läpikäyminen edesauttaa diskurssianalyysiin liittyvien haasteiden ohittamisessa, ja ohjaa tutkimusta luotettavampaan suuntaan. (Jokinen ym. 2016, 60–63.) Jokisen ym. (2016, 446) mukaan diskurssianalyysissä ei pyritä löytämään aineistosta universaaleja faktoja, vaan esitetyt diskurssit ovat aina sosiaalisesti tuotettuja. Tutkimuksessa esiin nousseet tulokset on tästä huolitta pystyttävä perustelemaan todistusaineistoa esittämällä. Jokinen ym. (2016, 446–447) esittelee keinoja aineiston analyyttisten tulkintojen vakuuttavuuden osoittamiseksi. Tämän tutkimuksen kannalta kolme Jokisen ym. (2016, 446) esittelemistä keinosta ovat relevantteja: 1. Tukeutuminen toimijoiden tilanteisesti ilmaisemaan ymmärrykseen. Tällä tarkoitetaan kieltä käyttävän toimijan ymmärrystä ja tulkintaa kiinnostuksen kohteena olevan kielenkäytön luonteesta. Tässä korostuu puheen kontekstisidonnaisuus. (Jokinen ym. 2016, 446.) 2. Toisena vakuuttavuutta osoittavana keinona on tutkimuksessa tehtyjen tulkintojen altistaminen lukijoiden kritiikille. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkijan on esiteltävä tekemänsä päätelmät ja päättelyketjut riittävän huolellisesti, jotta lukija voi tehdä niistä omia tulkintojaan. Mikäli tutkimustulokset esitetään sellaisenaan ilman päättelypolkuja, kärsii tutkimuksen vakuuttavuus. (Jokinen ym. 2016, 446.) 3. Kolmantena tutkimuksen vakuuttavuutta lisäävänä keinoja Jokinen (2016, 447) esittelee poikkeusten analysoimisen. Tällä tarkoitetaan sitä, että aineistosta etsittävien säännönmukaisuuksien lisäksi aineistosta pyritään kartoittamaan mahdollisia poikkeuksia. Mahdolliset 22 poikkeustapaukset tuovat näkyväksi sellaisia seikkoja, joita pidetään kulttuurisesti ja vuorovaikutuksellisesti itsestään selvinä. (Jokinen ym. 2016, 446.) 2.3 Aineisto Tutkimuksen teoria-aineisto koostui pitkälti kansainvälisestä jengejä ja jengiytymistä käsittelevästä tutkimuksesta. Ruotsalaisella jengitutkimuksella on suhteellisen vahva rooli teoriaosuuden lähdeaineistossa. Tätä valintaa puolsi se, että Ruotsissa katujengejä on tutkittu varsin paljon ja suomalaisessa kontekstissa katujengi-ilmiössä on usein viitattu Ruotsin tilanteeseen ilmiön osalta. Itse tutkimusaineisto koostui eduskunnan täysistuntopöytäkirjoista, joissa on käsitelty katujengejä. Alla oleva kuvio kuvaa tutkimuksessa käytettyä aineistoa (kuva 5). Kuva 5. Työssä hyödynnettävä lähdeaineisto ja tutkimusaineisto Tutkimusaineisto käsitti sellaiset täysistuntopöytäkirjat, joissa käsitellään katujengejä, nuorisojengejä, nuorisorikollisuutta ja jengirikollisuutta. Täysistuntopöytäkirjoihin on kirjattu tarkasti kaikki eduskunnan täysistuntojen aikana käydyt puheenvuorot. Myös välihuudot ja muut kommentit on kirjattu täysistuntopöytäkirjoihin. Tutkimusaineiston keruussa huomioitiin se, että katujengiilmiötä on saatettu käsitellä muilla samaa ilmiötä tarkoittavin termein ja ilmaisuin. Tämän vuoksi tarkastelun kohteeksi otettiin katujengi-termin sisältäneiden puheenvuorojen lisäksi myös sellaiset puheenvuorot, joissa termit nuorisorikollisuus, jengirikollisuus ja nuorisojengit tulevat esille. Aineisto rajattiin ajallisesti koskemaan eduskunnan puheenvuoroja 2015–2023. Alun perin aineistoa oli Suomalainen aineisto Ruotsalainen aineisto Tutkimusaineisto Eduskunnan täysistuntopöytäkirjat Muu kv-aineisto 23 tarkoitus kerätä kolmelta kokonaiselta hallituskaudelta alkaen vuodesta 2011, mutta aineistonkeruuvaiheessa ilmeni, että hallituskaudelta 2011–2015 ei saatu hakukriteereillä yhtään aineistoa. Aineiston keruussa hyödynnettiin Eduskunta.fi-sivuston valtiopäiväasiakirjoihin kohdistettavaa hakua sekä Parlamenttisampo -aineistohakupalvelua. Parlamenttisampo -hakupalvelu on helppokäyttöinen palvelu, jonka avulla on mahdollista hakea esimerkiksi eduskunnan puheenvuoroja. Palvelussa on mahdollista rajata hakuja puheenvuoron tyypin, puhujan ja hänen puolueensa, sukupuolen ja käytetyn kielen mukaan. Palvelussa voidaan sijoittaa esiintyvät suodatetut tiedot aikajanalle tai puhujien edustamien puolueiden mukaan kaavioon. Parlamenttisampo on kehitetty yhdessä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa ja sen käyttö on ilmaista. Eduskunta.fi -sivustolla on hakupalvelu, jonka avulla on mahdollista hakea valtiopäiväasioitaja asiakirjoja. Hakuja voidaan rajata yli sadalla eri hakurajauksella. Parlamenttisampo-hakupalvelu koettiin tutkimuksessa käyttäjäystävällisemmäksi hakupalveluksi, ja sillä haettiin eduskunnan puheenvuoroja vuosilta 2015–2022. Tutkimuksessa haettiin 2023 käytyjä puheenvuoroja eduskunta.fi - osoitteen hakupalvelun avulla, sillä Parlamenttisampo-hakupalvelussa aineistohaku on mahdollista ulottaa ainoastaan vuosiin 2015–2022. Aineistoa haettiin katkaistuilla hauilla hakusanoilla ”katujeng*, ”nuorisojeng*”, ”nuorisorik*” ja ”jengirik*” edellä mainituista tietokannoista. Eduskunta.fi hakupalvelussa käytettiin rajauksena vuotta 2023 ja haku rajattiin koskemaan ainoastaan puheenvuoroja, jolloin valtiopäiväasiakirjoista rajautuivat aineistoksi täysistuntopöytäkirjat. Ensin haku suoritettiin katkaistulla hakutermillä ”katujeng*” puheenvuoroja, jolloin tulokseksi saatiin 48 puheenvuoroa. Nämä 48 katujeng* hakutermin sisältänyttä puheenvuoroa oli käyty 17 täysistunnossa. Kyseiset täysistuntopöytäkirjat avattiin ja tallennettiin pdf-muodossa tutkijan tietokoneelle. Katkaistulla haulla hakutermillä jengirik* suoritettu haku eduskunta.fi -palvelun kautta vuoden 2023 puheenvuoroista tuotti hakutulokseksi 63 puheenvuoroa. Näistä puheenvuoroista ainoastaan yhtä oli käytetty sellaisessa täysistunnossa, joka ei ollut tullut esille aiemmassa haussa haettaessa puheenvuoroja hakutermillä ”katujeng*”. Tämä täysistuntopöytäkirja tallennettiin pdf-tiedostona tutkimusaineistokansioon. Haku termillä ”nuorisorik*” tuotti tuloksena 35 puheenvuoroa. Näistä puheenvuoroista ainoastaan kaksi oli käyty sellaisissa täysistunnoissa, joiden pöytäkirjat eivät olleet tulleet esille suorittaessa haut hakutermeillä ”katujeng*” ja ”jengirik*”. Nämä kaksi täysistuntopöytäkirjaa tallennettiin pdf-muodossa tietokoneelle tutkimusaineistokansioon myöhempää tarkastelua varten. Suorittaessa haku hakutermillä nuorisojeng* tulokseksi saatiin ainoastaan kolme puheenvuoroa, joissa oli käytetty kyseistä saneletta. Nämä puheenvuorot olivat käyty samoissa täysistunnoissa, jotka olivat tulleet esille aiemmin suoritetussa haussa termillä ”katujeng*”. Haettaessa katkaistulla hakutermillä katujeng* hakupalvelusta Parlamenttisampo vuosilta 2015–2022, saatiin yhteensä 106 puheenvuoroa, joissa on kyseinen hakutermi esiintynyt. Nämä puheenvuorot olivat esitetty 28 täysistunnon aikana. Kyseiset täysistuntopöytäkirjat haettiin eduskunta.fi-sivustolta ja 24 tallennettiin pdf-muodossa tutkijan tietokoneelle tutkimusaineistokansioon katujengi-alakansioon. Haettaessa katkaistulla hakutermillä jengirik* Parlamenttisamposta, saatiin tulokseksi 93 puheenvuoroa vuosilta 2015–2022, joissa kyseinen hakutermiä/saneletta on käytetty. Näistä 93 puheenvuorosta 10 ilmeni sellaisissa täysistuntopöytäkirjoissa, jotka eivät olleet yhteneviä katujeng* -termillä saatujen hakutulosten kanssa. Nämä 10 täysistuntopöytäkirjaa tallennettiin tutkijan tietokoneelle pdf-asiakirjoina tutkimusaineistokansion jengirikollisuuskansioon. Haettaessa Parlamenttisamposta katkaistulla hakutermillä nuorisorik* saatiin hakutuloksena 48 puheenvuoroa vuosilta 2015–2022, joissa kyseistä termiä oli käytetty. Näistä 48 puheenvuorosta yhdeksän olivat sellaisista täysistunnoista, jotka eivät olleet tulleet esille haettaessa aineistoa hakutermeillä ”katujeng*” ja ”jengirik*”. Viimeiseksi tehtiin haku nuorisojeng*-hakutermillä ja tulokseksi saatiin 11 puheenvuoroa vuosilta 2015–2022. Näistä puheenvuoroista ainoastaan kaksi olivat sellaisista täysistuntopöytäkirjoista, jotka eivät olleet tulleet esille käytettäessä hakutermejä ”katujeng*”, ”jengirik*” ja ”nuorisorik*”. Kaikki edellä mainitut tietokoneelle tallennetut täysistuntopöytäkirjat kirjattiin excel-tiedostoon, jossa ne olivat eriteltyinä käytetyn hakutermin perusteella. Excel-taulukkoa hyödynnettiin tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa aineiston analyysissä. Aineistoa haettaessa oli havaittavissa, että katujengeihin liittyvät eduskuntapuheenvuorot ajoittuvat ajallisesti etenkin vuodesta 2020 eteenpäin. Vuonna 2023 katujengi-termin sisältäneitä puheenvuoroja oli ainoastaan 48, joten keskustelu on ollut kiivaimmillaan vuonna 2022. Toisin sanoen etenkin Sanna Marinin hallituskaudella eduskunnassa on käyty runsaasti keskustelua katujengeistä. Alla olevassa kuvaajassa on esitetty katujengi-sanan sisältäneet puheenvuorot vuosien 2019–2022 aikana. Kuva 6 Katujengeihin liittyvien puheenvuorojen määrä eduskunnassa on lähtenyt nousuun vuodesta 2020. (Parlamenttisampo 2024) 25 2.4 Aineiston analyysi Jokinen ym. (2016, 453) jakaa tutkimusaineiston kahteen osaan, jotka ovat aineistokorpus ja varsinainen analysoitava aineisto. Laajemmasta aineistosta eli aineistokorpuksesta eriytetään ennen analyysivaihetta ne osat, jotka valikoituvat varsinaisen analyysin aineistoksi. Aineisto oli läpikäytävä tarkkaan etenkin sen vuoksi, että termit katujengi, nuorisojengi, jengirikollisuus ja nuorisorikollisuus eivät ole tarkkarajaisia, ja niistä saatetaan puhua samassa merkityksessä. Puheessa saatetaan käyttää termiä katujengi, vaikka tosiasiassa tarkoitetaan nuorisojengiä ja päinvastoin. Laadin aineistolle esitettäviä kysymyksiä, joiden avulla aineistoa olisi sisällön mukaan mahdollista eriyttää varsinainen analysoitava aineisto, ja jotka auttaisivat löytämään aineistosta merkityssysteemejä. Kysymykset olivat: 1. Miten nuorisojengeistä puhutaan aineistossa ja mitä niillä tarkoitetaan? Miten ne määritellään? 2. Mitä tarkoitetaan puhuttaessa nuorisorikollisuudesta? 3. Keitä nuorisojengeihin kuuluvat henkilöt ovat? 4. Keitä ovat nuorisorikolliset? 5. Mitä tarkoitetaan jengirikollisuudella? 6. Mitä katujengit ovat ja miten ne määritellään? 7. Mitä tarkoitetaan puhuttaessa katujengeistä? 8. Keitä katujengeihin kuuluvat ihmiset ovat? 9. Millaisia vaikutuksia katujengeillä on suomalaiseen yhteiskuntaa tällä hetkellä? 10. Millaisia vaikutuksia tai uhkia katujengit voivat muodostaa suomalaiselle yhteiskunnalle tulevaisuudessa? 11. Millaisia toimia esitetään katujengeihin liittyvien negatiivisten vaikutusten ja uhkakuvien torjumiseksi? Tutkimusaineiston analyysivaihe jakaantui kolmeen eri vaiheeseen. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa kävin ensin aineistoa läpi kysymysten 1–7 avulla, jotta pystyin löytämään aineistosta ne puheenvuorot, jotka olisivat tutkimukseni kannalta oleellisimpia, ja poissulkemaan ne puheenvuorot, joiden tarkempi analyysi ei olisi tarkoituksenmukaista tutkimuksen kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa keskeisenä kysymyksenä oli, että miten aineistossa puhutaan termeistä nuorisorikollisuus, nuorisojengit, jengirikollisuus ja katujengit, ja mitä kyseisillä termeillä tarkoitetaan. Tässä vaiheessa korostui Jokisen ym. (2016, 446) mainitsema kontekstisidonnaisuuden merkitys. Koska termit katujengi, nuorisrikollisuus, jengirikollisuus ja nuorisojengit menevät puheessa limittäin, kertoo puheenvuoron konteksti paremmin kuin itse termi, mistä puhutaan. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa ilmeni, että valtaosa kerätystä aineistosta oli relevanttia tutkimuksen kannalta. 32 oleellinen osa sen identiteettiä. Tämän määritelmän mukaan jengi-sana kuvaa nimenomaisesti negatiivista rikolliseen toimintaan keskittyvää ryhmätoimintaa. Yhteinen konsensus jengi-termin määrittämiselle on ollut tärkeää, jotta Eurogang -verkoston puitteissa toimiva tutkijayhteisö on pystynyt varmistumaan siitä, että tutkimuksen kohteena oleva ilmiö tunnistetaan ja sitä mitataan yhtenevin menetelmin. (The Eurogang Project 2024; Decker ym. 2022, 17.) Myös Suomen poliisin hallinnollinen määritelmä katujengeille on lähes yhtenevä Eurogang -verkoston määritelmän kanssa: ”Katujengi on useasta henkilöstä muodostuva pysyväisluonteinen ryhmä, johon kuuluvat henkilöt harjoittavat yhdessä ja toistuvasti rikollista toimintaa, jolla on olennaisia vaikutuksia erityisesti yleisten paikkojen järjestykseen ja turvallisuuteen” (Forss 2023, 9). Yhdysvalloissa erilaista jengitutkimusta on tehty varsin paljon aina 1900luvun alkupuolelta asti, ja siellä rikollisiin jengeihin liittyvällä ilmiöllä on pidempi historia kuin Euroopassa, jossa katujengi-ilmiö on Yhdysvaltoihin verrattuna suhteellisen tuore ilmiö. Jengien luokittelemiseksi on luotu erilaisia typologioita, joista Maxsonin ja Kleinin typologia on yksi tunnetuimmista. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 75–95 % yhdysvaltalaisista katujengeistä pystyttiin luokittelemaan viiteen eri kategoriaan Maxsonin ja Kleinin typologian mukaisesti. Maxsonin ja Kleinin mukaan katujengit voidaan jakaa viiteen eri tyyppiin niiden olemassaolon kesto, jäsenten määrän, mahdollisten alaryhmien, ikäjakauman, alueellisuuden ja rikollisen toiminnan ilmentymisen perusteella. Nämä viisi katujengityyppiä ovat seuraavat: traditionaaliset jengit, neotraditionaaliset jengit, tiiviit jengit, kollektiiviset jengit ja erityisjengit. Traditionaaliset jengit ovat suuria, usein yli sadan jäsenen ryhmiä, jotka useimmiten kiinnittyvät voimakkaasti edustamalleen asuinalueelle. Tyypillistä näille ryhmille on myös niiden pitkäaikaisuus, usein jopa yli 20 vuoden elinkaari. Tyypillistä on myös jengiläisten välinen suuri ikäero, joka saattaa olla 20–30 vuotta. Neotraditionaaliset jengit ovat puolestaan hiukan pienempiä, noin 50–100 henkilön muodostamia jengejä ja niiden elinkaaren pituus on noin 10 vuotta. Molemmille edellä mainituille jengityypeille on tavanomaista niiden rikollisen toiminnan monimuotoisuus. Jengeillä saattaa usein omia alaosastojaan. (Klein 2016, 48; Rostami et al. 2012, 429–430; Decker ym. 2022, 75–76.) Tiiviit jengit ovat pienempiä enintään 50 henkilön muodostamia jengejä, joiden elinkaari on huomattavasti lyhyempi kuin traditionaalisilla tai neotraditionaalisilla jengeillä, yleensä alle kymmenen vuotta. Näillä jengeillä ei ole alaosastoja, ja niiden rikollinen toiminta on laaja-alaista. Ikäero jengien jäsenten välillä on tyypillisesti alle 10 vuotta. Kollektiiviset jengit muodostuvat usein yli 50 henkilön muodostamista ryhmistä, ja niihin kytkeytyneiden henkilöiden ikäjakauma on suurempi kuin tiiviin jengin typologiassa. Kollektiivisten jengien rikollinen toiminta on moninaista. Erityisjengit keskittyvät Kleinin ja Maxsonin typologian mukaan tietyn tyyppiseen rikolliseen toimintaan, kuten huumausainekauppaan ja ryöstöihin. Ne ovat tyypillisesti suhteellisen pieniä jäsenmäärältään ja ne edustavat jotakin tarkasti määriteltyä aluetta. Erityisjengit ovat luonteeltaan suhteellisen lyhytaikaisia ja niiden elinaika on yleensä alle 10 vuotta. (Rostami ym. 2012, 429–430; Decker ym. 2022, 75–76; Klein & Maxson 2006, 176–178.) 33 Rostamin (2012, 435) mukaan eurooppalaisessa kontekstissa rikollisista jengeistä tietyt moottoripyöräjengit täyttävät pitkälti traditionaalisen tai neotraditionaalisen jengin määritelmän, mutta ne eivät varsinaisesti ole katujengejä. Koska katujengi-ilmiö on Euroopassa Yhdysvaltoihin vastaavaan nähden tuoreehko ilmiö, jengejä, joiden pysyväisluonteisuus olisi 10–15 vuotta, on hyvin vähän. Yhdysvalloissa kaikkia viittä eri jengityyppiä edustavia katujengejä on esiintynyt useiden vuosikymmenien ajan. (Rostami 2012, 435.) Katujengeihin liittyvien rakenteiden, typologioiden ja kompleksisuuden ymmärtäminen on tärkeässä roolissa katujengi-ilmiöön liittyvien negatiivisten vaikutusten torjunnassa (Rostami 2013, 77–78). Suomessa katujengi-ilmiö on vasta alkutekijöissään moneen muuhun maahan verrattuna. Suomessa katujengejä on poliisin arvion mukaan noin 10 ja niihin kytkeytyviä henkilöitä yhteensä noin 350. (Järvinen ym. 2024). Tämä kuvaa sitä, että katujengit Suomessa ovat henkilömääriltään melko pienikokoisia. Väkivaltaja huumausainerikollisuus ovat suomalaisiin katujengeihin liitettyjä yleisiä piirteitä. Katujengit edustavat tiettyjä kaupunginosia. Sosiaalinen medialla ja populäärikulttuurilla on merkittävässä rooli katujengien maineen rakentamisessa. (Forss 2023, 9; Poliisi 2024.) Suomen poliisin kuvauksella suomalaisista katujengeistä on yhteneviä piirteitä Kleinin ja Maxsonin viidennen jengitypologian, erityisjengien kanssa. 3.1.2 Jengiytyminen ja rikollisuuden viehätys Jos yhteiskunta ja yhteisö ei tarjoa riittävää koheesiota, joka saisi nuoret elämään vallitsevien yhteiskunnan normien mukaisesti, on vaarana, että jengien vetovoimaisuus saa nuoret kääntymään niiden puoleen. Nuoret pyrkivät löytämään muita samankaltaisesti ajattelevia ja kokevia yksilöitä, jolloin jengiin liittyminen on luonteva vaihtoehto. Katujengi, joka tarjoaa voimakasta yhteenkuuluvuuden tunnetta, toimii tehokkaasti myös harjoittaessaan rikollista toimintaa. Myös jengien tarjoama sosiaalinen identiteetti saattaa vetää puoleensa sellaisia henkilöitä, jotka kokevat jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. (Wood ym. 2023, 23–26.) Rostami (2013, 77) tuo tutkimuksessaan esiin, että taloudellisella, etnisellä, kulttuurisella ja normatiivisella ulkopuolisuuden tunteella ympäröivään yhteiskuntaan nähden on havaittu olevan yhteys nuorten jengiytymiseen. Merkittävä esiin noussut yhteinen tekijä rikollista toimintaa suosivien nuorten parissa on tunne alisteisesta asemasta ja puutteellisuudesta suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Myös etenkin lähiöalueisiin liittyvä stigma voi saada nuoret tuntemaan, että heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia pärjätä elämässä kuin muilla paremmilla alueilla asuvilla nuorilla. (Åberg & Tyvelä 2023, 5; Alstam & Forkby 2024, 120; Rostami 2013, 77.) Yleisillä kasvuolosuhteilla, henkilökohtaiseen elämään liittyvillä vaikeuksilla sekä asuinalueiden ja ryhmien välinen eriarvoisuudella on yhteys katujengien kasvamiseen syrjäytyneillä alueilla. (Forkby 2022, 16.) Sosiaalinen syrjäytyminen ei kuitenkaan yksissään riitä selittämään jengejä ja jengiytymistä. Jengeissä ja jengiytymisessä on kyse kompleksisesta ilmiöstä, jossa yksilöllisillä 34 tekijöillä on merkitystä. Jengiytymisen taustalla voivat vaikuttaa esimerkiksi taloudelliset syyt, käytännön elämän selviytymistaidot, poliittiset motiivit tai kapina yhteiskunnassa vallitsevia normeja ja arvoja kohtaan. Rikollisuus ei ole jengien ja jengiytymisen itse tarkoitus, vaan sen voidaan pikemminkin nähdä toimivan välineenä yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri henkilöillä nämä tavoitteet voivat näyttäytyä erilaisina. Jengiytyminen voi olla myös seurausta kollektiivisesta ulkopuolisuuden tunteesta, joka on syntynyt siitä olettamasta, että kaikkien on taustastaan riippumatta integroiduttava vallitsevan yhteiskunnan sääntöihin, normeihin ja kulttuuriin. Jengit voivat tarjota puitteet, jossa henkilö voi luoda oman identiteetin ja ilmaista tyytymättömyyttään. Jengien tarjoama yhteenkuuluvuuden tunne, identiteetti ja rutiinit luovat turvallisuuden tunteen yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä aiheutuvan epävarmuuden ja ahdistuksen selättämiseksi. (Rostami 2013, 76.) Jotta voidaan ymmärtää millaiset olosuhteet ovat otolliset rikollisten jengien kehittymiselle ja kasvamiselle ja mitkä tekijät tekevät jengeistä nuorten parissa vetovoimaisia, on oltava ymmärrys yhteiskunnasta ja yhteisöistä sen sisällä. On myös pyrittävä ymmärtämään dynamiikkaa, jonka liittyy jengiläisten ja eri jengien välisiin suhteisiin sekä niitä haaveita menestymisestä ja yhteenkuuluvuudesta, joita jengiin kuulumisen uskotaan tarjoavan. (Forkby 2022, 16.) Tiettyihin kouluihin liittyvä huonomaineisuus voi saada nuoret näkemään itsensä huonompina kuin muut. Nuoret saattavat kokea koulussa, että he eivät pärjää vaaditulla tavalla, mikä synnyttää kelpaamattomuuden tunnetta. Kouluissa tukea kaipaavat nuoret saatetaan erottaa muista oppilaista, jotta keinoja koulussa pärjäämiseksi voitaisiin tarjota. Tämä hyvässä tarkoitettu erottaminen muista voi kuitenkin herkästi voimistaa nuorten huonoa itsekuvaa ja huonommuudentunnetta, ja saa heidät kokemaan häpeää. Suojellakseen itseään, huonommuuden ja ulkopuolisuuden tunne synnyttää nuorissa vastareaktioita, jotka usein ilmenevät ongelmakäyttäytymisenä. Nuoret saattavat ryhtyä rikolliselle uralle, sillä muulla tavoin pärjääminen elämässä tuntuu saavuttamattomalta. (Forkby & Liljeholm Hansson 2011, 120.) Rikolliseen jengiin liittyminen voi olla nuorelle tapa mukautua yhteiskunnassa ilmeneviin rakenteellisiin rajoitteisiin (Rostami 2013, 75). Rikollisen ryhmän sisällä nuoret pyrkivät luomaan statusta. Rikollisilla teoilla osoitetaan rohkeutta ja voimaa, ja lisäksi ne toimivat ryhmää yhteen hitsaavana tekijänä. Myös medialla on tärkeä rooli siinä, millaista kuvaa katujengeistä luodaan. Median luomassa kuvassa jengit saattavat näyttäytyä vahvoina, aluetta kontrolloivana voimana, kun taas muut näyttäytyvät heikkoina, mikä toimii jengejä voimaannuttavana tekijänä. (Forkby & Liljeholm Hanssen 2011, 138.) Jännitys, raha ja status ovat tunnistettuja tekijöitä, jotka houkuttelevat lähiöissä asuvia sosioekonomiselta asemaltaan heikkoja nuoria rikoksen teon tielle ja voi johtaa rikolliseen jengiin liittymiseen. Jengiin kuuluminen tuo kunnioitusta, valtaa ja tunteen osallisuudesta, jota muutoin etenkin etnisyydeltään erilaista taustaa omaavat nuoret saattavat kokea olevansa vailla. Lisäksi jengissä tehdyt rikokset tuovat jännitystä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Samanaikaisesti onnistuneesti toteutettu rikos ja siitä saatu taloudellinen hyöty saattaa kohottaa 35 tekijöidensä statusta vastakkaisen sukupuolen silmissä. Näin muodostunut vahva tai väkivaltainen status voi toimia myös suojaavana tekijänä ryhmän ulkopuolisia henkilöitä kohtaan. (Decker ym. 2022, 108–109.) Euroopan rikoksentorjuntaverkoston (EUCPN) mukaan katujengit käyttävät varsin paljon sosiaalista mediaa vahvistaakseen jenginsä identiteettiä, valtaasemaa ja statusta. Lisäksi rikollista elämäntapaa tuodaan esille sosiaalisen median alustoilla. Väkivaltapotentiaalia halutaan näyttää ulospäin ja se tehdään kertomalla kiertoilmaisuin tehdyistä väkivaltaisista teoista. Katujengit käyttävät sosiaalista mediaa myös viestittääkseen muille katujengeille mahdollisesta vastakkainasettelusta ja kilpailuasetelmasta. Tässä viestinnässä (cyber banging) pyritään vähentämään kilpailevan jengin uskottavuutta ja esimerkiksi väkivaltaa sisältävin videoin uhittelemaan kilpailevalle katujengille. (EUCPN 2022.) 3.2 Ruotsin tie -katujengi-ilmiöstä Ruotsissa Suomessa katujengeihin liittyvässä julkisessa keskustelussa on varsin usein viitattu Ruotsin katujengitilanteeseen. Termillä Ruotsin tie on kuvattu Suomen olevan vaarassa lipua kohti Ruotsin katujengitilannetta. Tämä alaluku käsittelee Ruotsin katujengitilannetta ja sen juurisyitä. Ruotsin katujengitilanteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta yhtäläisyyksien ja eroavaisuuksien havainnointia Suomen ja Ruotsin katujengitilan välillä on mahdollista. Tässä tutkimuksessa aineistona käytettyjen poliittisten asiakirjojen tulkinta on helpompaa, kun Ruotsin katujengitilannetta on ensin kartoitettu. 3.2.1 Miljoonaohjelman vaikutukset alueiden eriarvoistumiseen Ruotsissa segregaatiolla on ollut merkittävä vaikutus jengirikollisuuden kehittymisen kannalta. Ruotsissa segregaation juuret ylettyvät 1960-luvulle, jolloin maan poliittinen johto käynnisti niin kutsutun ”Miljoonaohjelman”, jonka tavoitteena oli rakentaa vuosien 1965–1974 aikana suurempien kaupunkien laitamille yli miljoona uutta asuntoa vastatakseen vallitsevaan asuntopulaan. (Egorova ym. 2020.) Asuinalueet suunniteltiin arkkitehtuurisesti siten, että ne olisivat lapsiperheille mahdollisimman turvallisia. Koulut ja palvelut sijoitettiin alueen keskelle, ja alueen ulkopuolella kulki autotie. Alueiden voidaan jälkikäteen tarkasteltuna katsoa olevan suljettuja, ja autolla liikkuminen alueelta muihin osiin kaupunkia on hankalaa, mikä eristää alueen asukkaita muusta osasta kaupunkia entisestään. (Nationella operativa avdelningen 2015, 8; Extrakt 2019.) Koska uudet miljoonaohjelman yhteydessä rakennetut asunnot sijoittuivat kaupunkien laitamille sellaisille alueille, jotka olivat markkinoiden vähiten haluttuja, vain harvat syntyperäiset ruotsalaiset päättivät asettua niille. Syntyperäisillä ruotsalaisilla oli varaa omistusasumiseen, mitä he suosivatkin lähiöissä vuokralla asumisen sijaan. Samaan aikaan Ruotsiin suuntautui alhaisen koulutustason omaavia työperäisiä maahanmuuttajia pääosin Etelä-Euroopan maista sekä pakolaisia muun muassa Chilestä, Vietnamista ja Turkista. Myöhemmin 36 sotaa paenneita pakolaisia saapui myös Jugoslaviasta, Somaliasta ja Iranista. (Egorova ym. 2020.) Miljoonaohjelman asunnot mahdollistivat vähätuloisten ja maahan muuttaneiden pakolaisten edullisen majoittamisen. Tämä vaikutti miljoonaohjelman asuinalueiden arvon heikkenemiseen entisestään ja niiden kehittymiseen maahanmuuttajavoittoisiksi lähiöiksi. Vuodesta 2000 eteenpäin Tukholmaan, Göteborgiin ja Malmöhön, jotka ovat Ruotsin suurimmat kaupungit, on saapunut yli 500 000 maahanmuuttajaa. (Egorova ym. 2020.) Alueiden sosiaalinen eriarvoisuus on syventynyt vuosien saatossa. Tämä näkyy edelleen matalana koulutusasteena, työttömyytenä, kielitaidon puutteena ja vähävaraisuutena. (Åberg & Tyvelä 2023.) Alueiden demografinen rakenne vaikuttaa siihen, että asukkaiden on vaikea oppia kieltä ja työllistyä, mikä lisää syrjäytymisriskiä entisestään, ja vaikuttaa jälkipolvien elämään. Lisäksi alueilta on karsittu voimakkaasti lähipalveluja, mikä on lisännyt alueellista eriarvoisuutta entisestään. (Salihu 2021.) 3.2.2 Haavoittuvaiset alueet, riskialueet ja erittäin haavoittuvaiset alueet Segregaatiokehitys on ollut Ruotsissa voimakasta etenkin suurten kaupunkien tuntumassa, mikä on johtanut vakavaan alueiden syrjäytymiseen. Ruotsin poliisi käyttää syrjäytyneistä maantieteellisesti rajatuista alueista kolmitasoista luokitusta: haavoittuvainen alue, riskialue ja erityisen haavoittuvainen alue. Ruotsin poliisi on vuonna 2023 määritellyt 59 aluetta haavoittuvaisiksi ja näistä alueista riskialueiksi on luokiteltu 15 aluetta ja erityisen haavoittuvaisiksi alueiksi 17 aluetta. (Enskär ym. 2020; Polismyndigheten 2023, 41). Haavoittuvaisille alueille tavanomaista on alhainen sosioekonominen status ja selkeä rikollisuuden vaikutus alueeseen ja paikallisyhteisöön. Rikolliset toimijat käyttävät valtaansa alueen sosiaalisessa kontekstissa, mikä saattaa näkyä esimerkiksi avoimena huumausainekauppana, uhkailuna tai kiristyksenä tai muita vaarantavana väkivaltana katukuvassa, tai ulospäin näytettynä tyytymättömyytenä yhteiskuntaa kohtaa. Tämä johtaa asuinalueiden asukkaiden turvattomuuden lisääntymiseen. Asukkaat pelkäävät kääntyä viranomaisten puoleen rikoksista ilmoittamiseksi, eivätkä he uskalla todistaa rikosasioissa, sillä he pelkäävät rikollisten kostoa. (Enskär ym. 2020; Polismyndigheten 2023, 41). Valtaosa asuinalueista, jotka poliisi on luokitellut haavoittuvaisiksi, on rakennettu vuosien 1965–1974 välillä ja ne ovat olleet osa ”Miljoonaohjelmaa”. Arkkitehtuuriset ratkaisut ovat myötävaikuttaneet alueiden syrjäytymiskehitykseen. (Nationella operativa avdelningen 2015, 8; Extrakt 2019.) Alueiden fyysinen miljöö tekee poliisin, sairaanhoidon ja pelastuslaitoksen toimimisen alueilla haastavaksi ja riskialttiiksi. Viranomaisajoneuvojen poistuminen alueelta on helppo estää, sillä ulospääsyreittejä autoille on varsin vähän. Nuoret rikolliset käyttävät säännöllisesti autoteiden yli kulkevia ylikulkusiltoja kivien heittämiseen ajoneuvojen päälle. (Nationella operativa avdelningen 2017, 13.) Riskialueeksi luokitellulla alueella tarkoitetaan aluetta, joka täyttää haavoittuvaisen alueen kriteerit, mutta ei vielä ole luokiteltavissa erityisen 37 haavoittuvaiseksi alueeksi. Riskialueiden tila on hälyttävä, ja ilman riittäviä toimia se todennäköisesti ajautuu erittäin haavoittuvaksi alueeksi. (Polismyndigheten 2023, 9.) Erityisen haavoittuvaisten alueiden ominaispiirteitä ovat alhainen työllisyysaste, korkea työttömyys, alhainen koulutustaso, alhainen tulotaso ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden suuri osuus alueen kokonaisväestöstä. Alueilla toimii rinnakkaisyhteiskuntia, joissa ekstremismi ja rikolliset keskittymät ovat voimakkaasti läsnä. (Sturup ym. 2018.) Erityisen haavoittuvaisilla alueilla tapahtuu Ruotsin rikostorjuntaviraston mukaan yli kahdeksan kertaa enemmän kuolemaan johtavia väkivaltaisia konflikteja suhteessa alueen väkilukuun verrattuna muihin alueisiin (Brottsförebyggande rådet 2020). Poliisin toiminta näillä alueilla on vaikeaa tai miltei mahdotonta. Tyypillistä tällaisille alueille on, että asukkaat ovat yleisesti varsin haluttomia osallistumaan oikeusprosesseihin ilmeisen väkivallan uhkan vuoksi. Rikoksen todistajiin ja asianomistajiin saatetaan kohdistaa systemaattista uhkailua ja väkivaltaa. Erittäin haavoittuvaisilla alueilla on ollut havaittavissa tilanteen omaksumista normaaliksi, jolloin alueen turvattomuus hyväksytään osaksi arkea, ja turvallisuuteen liittyviin poikkeamiin ei reagoida asukkaiden tai poliisin toimesta. (Sturup 2018; Polismyndigheten 2023, 9.) Eri kansanryhmien välisillä elinolosuhteilla on tämän päivän Ruotsissa huomattavia eroja. Yhteiskunnassa on erotettavissa siihen juurtuneet keskija hyvätuloiset usein kantaruotsalaiset ryhmät ja toisaalta yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneet syrjäytyneet ryhmät, joita kuvaa huonotuloisuus ja asuminen huono-osaisilla alueilla. (Egorova ym. 2020.) Ruotsissa tehtiin 1990-luvulla peruskoulutusuudistus, jonka myötä valinnanvapaus koulujen suhteen kasvoi, mikä alkuperäisestä tavoitteestaan huolimatta johti koulujen eriarvoistumiseen. Kantaruotsalaisten perheiden lapset eivät hakeutuneet sellaisten alueiden kouluihin, jotka olivat maahanmuuttajavoittoisia. (Åberg & Tyvelä 2023, 2.) Ruotsissa jengeihin kohdistuva tutkimus on osoittanut, että peräti 76 % jengiin kuuluvista henkilöistä on ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia, joiden etninen tausta vaihtelee varsin suuresti. Kyseessä on multietninen ilmiö, ja jengeihin kytköksissä olevia henkilöitä ei voida liittää tiettyyn maahan, alueeseen tai kulttuuriin. (Rostami 2012, 435.) 3.2.3 Katujengitilanteen nykytilasta Ruotsissa Ruotsissa katujengi-ilmiö on saanut varsin vakavia ilmentymiä, mitä kuvastaa vuosittaisten ampumavälikohtausten huomattavan suuri määrä. Vuoden 2022 aikana Ruotsissa tapahtui 391 ampumavälikohtausta, joissa menehtyi yhteensä 62 henkilöä ja 107 henkilöä loukkaantui. Vuonna 2023 ampuvälikohtauksia oli yhteensä 363, joissa menehtyi 53 henkilöä ja 109 henkilöä loukkaantui. (Polisen 2024/2.) Euroopassa ampumavälikohtauksissa kuolleiden keskiarvo miljoona ihmistä kohden on 1,6 kuolemaa, kun Ruotsissa se on neljä kuolemaa miljoonaa ihmistä kohden (Åberg & Tyvelä 2023, 6). Ruotsissa nuorten 15–29-vuotiaiden miesten keskuudessa niin loukkaantumisiin kuin kuolemiin johtaneiden ammuskeluiden määrä on kasvanut 38 viisinkertaisesti vuosien 1996–2015 välisenä aikana. Ampuma-aseisiin ja räjähteisiin liittyvä väkivalta on voimakkaasti keskittynyt sosiaalisesti syrjäytyneille alueille Ruotsin suurissa kaupungeissa, joissa elinolosuhteet ovat huomattavasti huonommat, kuin muualla Ruotsissa. (Sturup ym. 2018.) Ruotsissa ampuma-aseisiin liittyvä väkivalta on lisääntynyt ja muuttunut huomattavasti 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Etenkin syrjäytyneillä alueilla ampuma-aseisiin liittyvä väkivalta on lisääntynyt nuorten miesten keskuudessa. Valtaosa rikollisessa toiminnassa käytetyistä ampuma-aseista ovat luvattomia, ja ne ovat kulkeutuneet Ruotsiin entisen Jugoslavian maista. Jugoslavian sodan jälkeen Ruotsiin kulkeutui suuri määrä laittomia aseita, jotka päätyivät rikollisille toimijoille. (Sturup ym. 2018.) Katujengien vallatessa alaa väkivaltaisuudet ovat levinneet Ruotsissa varsin laajasti aiheuttaen merkittävää haittaa muulle yhteiskunnalle, mistä ampuma-aseisiin liittyvä väkivalta on yksi ilmentymä. Autojen tuhopoltot ovat lisääntyneet sosiaalisesti syrjäytyneillä alueilla merkittävästi. Tahallisesti palamaan sytytettyjen autojen määrä on kasvanut 12 %:sta 38 %:iin vuosien 1998– 2015 aikana. Vuosittain Ruotsissa on noin 3500 autopaloa. (Sturup ym. 2018.) 3.2.4 Toimet jengirikollisuuden torjumiseksi Ruotsissa Salaista tietojen lukemista koskeva salainen tiedonhankintakeino otettiin Ruotsissa käyttöön vuonna 2020 määräaikaiseen käyttöön maaliskuuhun 2025 asti, mutta on sittemmin päätetty virallistaa myös pysyväksi 1.3.2025 alkaen. Pakkokeino tarjoaa rikoksentorjuntaviranomaisille valtuudet hankkia reaaliaikaista tietoa esimerkiksi rikollisen käytössä olevasta mobiililaitteen sisällöstä ja käytöstä. (Statens offentliga utredningar 2023, 62; Regeringskansliet 2023/4.) Pakkokeino vastaa pitkälti Suomessa käytössä olevaa pakkokeinolain pykälää 10:23 § ja poliisilain 5:23, jotka käsittelevät teknistä laitetarkkailua (Finlex 2024). Ruotsissa poliisi on myös voinut käyttää rap-musiikkivideoita esitutkinnassa osoittaakseen henkilöiden välisiä kytköksiä sekä kuulumista johonkin tiettyyn katujengiin. Lisäksi katujengiläisiin liittyvissä rikosoikeudenkäynneissä on voitu hyödyntää gangstarap-kappaleita todistusaineistona. (SVT 2020.) Heinäkuussa 2023 rikoslakia muutettiin Ruotsissa siten, että alaikäisten hyödyntäminen rikollisessa toiminnassa kriminalisoitiin. Rikollisille jengeille on ollut tavanomaista hyödyntää alaikäisiä henkilöitä rikollisessa toiminnassaan. Alaikäisiä henkilöitä saatetaan pyytää pitämään silmällä jotakin tiettyä aluetta, jossa harjoitetaan rikollista toimintaa kuten huumausainekauppaa, ja varoittamaan toimijoita esimerkiksi poliisin saapumisesta paikalle. Lakiuudistuksen myötä on mahdollista saattaa rangaistusvastuuseen henkilö, joka jollakin tapaa hyödyntää alaikäistä rikollisen toiminnan edistämiseksi. (Brottsförebyggande rådet 2024; Polisen 2024/3.) Ruotsissa hallitus on vuoden 2023 loppupuolella laatinut ehdotuksen rikoslain uudistamiseksi. Uudistuksessa ehdotetaan tiukennuksia rikoslain säädöksiin, jotka koskevat ampuma-aserikoksia, räjähteiden hallussapitoon liittyviä lupia ja aseiden sekä räjähteiden salakuljettamista. Ehdotuksen mukaan rikosten 39 rangaistusasteikkojen rangaistusmaksimit tulisivat lähes kaksinkertaisiksi nykytilanteeseen verrattuna. (Regeringskansliet 2023/2.) Ruotsissa astui voimaan 1.2.2024 uusi laki, jonka myötä on mahdollista rajoittaa vakavaa rikollisuutta edistävän henkilön oleskelua tietyissä paikoissa ilman, että henkilöä on tuomittu rikoksista. Oleskelukielto on keino, jolla pyritään lisäämään kansalaisten turvallisuutta julkisilla paikoilla. Oleskelukielto voidaan määrätä poliisin ehdotuksesta syyttäjän päätökselle 15-vuotta täyttäneelle henkilölle, jonka uskotaan tietoisesti edistävän rikollisuutta, joka vaarantaa vakavasti turvallisuuden julkisilla paikoilla. (Polisen 2024/4; Regeringskansliet 2023/3.) Ruotsissa hallitus on ehdottanut määrärahaa vuosille 2024–2026 kohdistettavaksi jengirikollisuuden ennalta estämiseksi. Vuodelle 2024 on myönnetty 80 miljoonan kruunun määräraha (vastaa 7,1 miljoonaa euroa) ja vuosille 2025 ja 2026 150 miljoonan kruunun suuruiset määrärahat (vastaa yhteensä 2,7 miljoonaa euroa). Tarkoituksena olisi kohdistaa määrärahat erityisesti syrjäytynen alueiden rikosten ennalta estävälle työlle. (Regeringskansliet 2023/1.) Ruotsissa on viimeisten vuosien aikana havahduttu siihen, että rikollisten jengien tekemät väkivaltaisuudet tapahtuvat yhä useammin julkisilla paikoilla, ja väkivaltaisuuksien uhreiksi on joutunut myös sivullisia. 3.3 Katujengi-ilmiö Suomessa Suomalaisiin katujengeihin liittyvää akateemista tutkimusta on tehty varsin vähän. Katujengi-ilmiö nousi Suomessa uutisotsikoihin etenkin vuonna 2021, jolloin ensimmäinen poliisin tietoon tullut aseellinen yhteenotto tapahtui kahden myöhemmin katujengiksi todetun ryhmän välillä. Etenkin Kurdish Mafia jengin johtohahmo Milan Jaff ja häneen liittyvät esitutkinnat ja oikeudenkäynnit eri oikeusasteissa olivat median kiinnostuksen kohteena vuosina 2021–2024. Tyypillistä katujengeille Suomessa on niiden verkostomaisuus ja yhteys huumausaineja väkivaltarikollisuuteen. Suomessa katujengejä on tällä hetkellä tullut viranomaisten tietoon kymmenkunta. On arvioitu, että katujengeihin liittyviä henkilöitä ja jäseniä on 350, joista noin 150 henkilöä on ryhmien toiminnan kannalta keskeisiä henkilöitä. Tarkkaa lukumäärää katujengeihin kytköksissä olevista henkilöistä on vaikea arvioida, sillä kytköksen jengeihin eivät ole tarkkarajaisia. Suurin osa jengeistä sijoittuu pääkaupunkiseudulle mutta myös Lounais-Suomen alueella on viitteitä katujengeistä. Tavanomaista katujengien vaikutusalueille on niiden sosioekonominen huono-osaisuus sekä maahanmuuttajataustaisten asukkaiden yliedustus suhteessa muuhun väestöön. (Järvinen ym. 2024) Katujengeihin liittyvä henkilöpiiri on jaettu kahteen osaan: katujengiin kuuluvat henkilöt ja katujengiin liittyvät muut henkilöt. Katujengeihin kuuluvat henkilöt ovat määritelty seuraavasti: ”Henkilöt, joiden voidaan rikollisen toiminnan toistuvuuden ja vakavuuden tai muiden luotettavaksi arvioitujen tietojen perusteella arvioida kuuluvan katujengiin” ja katujengiin liittyvä muu henkilö 40 puolestaan ”Henkilöt, joilla on yhteys katujengiin tai katujengiin kuuluvaan henkilöön, ja yhteyden voidaan olettaa liittyvän rikolliseen toimintaan”. (Järvinen ym. 2024.) Jengeihin liittyvät henkilöt ovat pääasiassa 18–30-vuotiaita ulkomaalaistaustaisia miehiä. Suurella osalla ryhmiin kuuluvista henkilöistä on Suomen kansalaisuus. On arvioitu, että katujengien vaikutuspiirissä on myös alaikäisiä lapsia, mutta alaikäisten osuus jengeihin vahvasti liittyneinä henkilöinä on pieni. (Järvinen ym. 2024.) Suomessa suurimmissa kaupungeissa segregaatio on voimistunut, mutta verraten kansainväliseen tasoon, Suomessa segregaatiokehitys edelleen maltillista. Segregaation voimistumisen taustalla on epätasaisesti jakautuneesta hyvinvoinnista, toimeentulosta ja asumisen hinnasta johtuvat seikat. (Sisäministeriö 2023, 23.) 3.3.1 Gangstarap osana Suomen katujengi-ilmiötä Suomen poliisin mukaan sosiaalisella medialla ja niin sanotulla gangstarapilla on merkittävä rooli katujengi-ilmiössä Suomessa. Katujengit tuottavat omana musiikkinaan gangstarapia, jossa osoitetaan ihailua rikollista elämäntapaa kohtaan ja jonka välityksellä esitellään omaa rikollista toimintaa. Gangstarapia käytetään myös tarinan kerronnan välineenä, jolla kerrotaan jengien niin menneistä kuin tulevista tekemisistä sekä jengien ja jengiläisten välisistä suhteista ja suhtautumista toisiinsa. (Poliisi 2023) Gangstarapilla on juurensa Yhdysvaltojen hip hop ja rap -kulttuurissa. Rapmusiikista eriytyi 1980-luvun puolivälissä gangstarap-kulttuuri, jossa ihannoitiin rikollista elämäntapaa ja viranomaisvastaisuutta. Tyypillisiä gangstarapissa esille tulevia teemoja ovat maskuliinisuus, kunnia, väkivalta ja kostotoimet ja varallisuus. (Guyton 2017, 12). Esimerkiksi Suomessa rap-artisti Kerza on yhdistetty espoolaiseen katujengiin L-City. L-City-katujengin ja itähelsinkiläisen 47Kurdish Mafia-katujengin välillä on vastakkainasettelua, joka on ilmennyt väkivaltaisina yhteenottoina. Myös rap-artisti Kerza tuomittiin 47Kurdish Mafiakatujengin jäseneen kohdistamastaan puukotuksesta. (Ilta-Sanomat 2023.) Ruotsalaisten ja suomalaisten gangstarap-artistien välillä on havaittu yhteistyötä. Kerza on esiintynyt yhdessä ruotsalaisen gangstarap-artistin 1.Cuzin kanssa musiikkivideolla F’ck Fame feat 1. Cuz. (Åberg & Tyvelä 2023, 7.) 3.3.2 Erot Suomen ja Ruotsin katujengitilanteen välillä Suomessa ampumisista johtuvat kuolemat ovat olleet laskussa jo usean vuosikymmenen ajan. Vuonna 2022 Suomessa kuoli ampuma-aseen aiheuttamiin vammoihin 199 henkilöä, mutta näistä valtaosa, peräti 107 tapausta oli itsemurhia ja kaksi tapaturmaan liittyvää tapausta. (MTV 2024.) Ruotsissa vuonna 2022 kuoli rikollisten välisissä aseellisissa yhteenotoissa yhteensä 62 henkilöä (Polisen 2024/2). Tämä kuvastaa hyvin sitä, että rikolliseen toimintaa liittyvät väkivaltaisuudet ovat Ruotsissa laajuudeltaan mittavampia kuin Suomessa. Vaikka Suomessa kaupungistuminen on ollut voimistuva kehityssuunta aina 1870-luvulta lähtien, ei Suomessa ole ollut tarvetta käynnistää yhtä 41 mittavaa ”miljoonaohjelmaa” kuin Ruotsissa uusien asuinalueiden perustamiseksi. (Hannikainen & Kolbe 2021). Myös Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien määrä on ollut varsin maltillinen suhteessa Ruotsin vastaavaan (Välimäki 2017). Suomessa on näin ollen ollut hyvät edellytykset onnistuneelle integraatiolle ja segregaatiokehitys huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa ja muualla Euroopassa. (Valtioneuvosto 2021.) Polarisaatio yhdessä segregaatiokehityksen kanssa lisää levottomuutta yhteiskunnassa, mikä puolestaan voi vahvistaa jengiytymistä, ja väkivaltaisten ääriliikkeiden vetovoimaa sekä nostaa terrorismin uhkaa. Vaikka edellä mainitut negatiiviset trendit koskettaisivat tiettyjä alueita ja sosiaalisia ryhmiä, näkyvät niiden heijastevaikutukset laajasti koko yhteiskunnassa. Segregaation estäminen onkin edellyttänyt tietoisia poliittisia toimia. (Valtioneuvosto 2021.) 3.3.3 Toimet katujengi-ilmiön torjumiseksi Suomessa Suomessa on pyritty puuttumaan katujengirikollisuuteen tilanteen heikkenemisen estämiseksi. Rikosten ennaltaehkäiseminen ja niihin puuttuminen on keskiössä katujengi-ilmiön torjunnassa. Poliisin kehysrahoitusta on lisätty ja poliisien määrää nostettu edellisellä hallituskaudella 2019–2023. Lisäksi poliisille myönnettiin vuonna 2023 lisärahoitus, jonka myötä mm. Helsingin poliisilaitokseen perustettiin kaksi katujengirikollisuuden tutkintaan keskittyvää ryhmää. Myös ennaltaehkäisevään työhön keskittyvää ankkuritoimintaa laajennettiin valtakunnallisesti siten, että sitä kyettäisiin toteuttamaan jatkossa kaikkien poliisilaitosten alueilla. (Mikkonen 2023.) Jengirikollisuuden torjuntaan liittyviä lainsäädännöllisten uudistustarpeiden kartoittamiseksi on pantu vireille selvitystyöryhmiä. Esimerkiksi laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapitoon liittyvää rangaistuskäytäntöä on aikomus kiristää (Mikkonen 2023). Suomessa Juristiliitto on ottanut kantaa katujengi-ilmiöön vaatimalla rikoksen koventamisperusteeksi alle 15-vuotiaiden henkilöiden värväämistä rikoksen tekemiseen. Koska alle 15-vuotiailla ei ole Suomessa rikosoikeudellista vastuuta, on juristiliiton mukaan mahdollista hyödyntää alle 15vuotiaita henkilöitä välillisesti rikoksen tekemiseen. (Juristiliitto 2023.) Juristiliiton kannanotto myötäilee Ruotsissa voimaan tullutta lakimuutosta, jonka mukaan alle 15-vuotiaiden hyödyntäminen rikollisen toiminnan edistämiseksi on rangaistavaa. Pääministeri Petteri Orpon hallitus julkaisi huhtikuussa 2024 toimenpideohjelman nuorisoja jengirikollisuuden torjumiseksi vuosille 2024-2027. Toimenpideohjelmassa on esitetty 42 eri toimenpidettä, joista osa keskittyy nimenomaisesti katujengirikollisuuden torjuntaan. Yhtenä toimenpiteenä on esitetty, että rangaistuslainsäädäntöä kehitettäisiin siten, että osana katujengiä tehty rikos lisäisi rikoksen moitittavuutta näin ollen teosta tuomittaisiin kovennettuun rangaistukseen. Myös edellä mainittu alle 15-vuotiaan lapsen hyödyntäminen rikollisen teon suorittamisessa pyrittäisiin lainsäädännön muutoksin saada kriminalisoitua aiempaa tehokkaammin. Ampuma-aselainsäädäntöä tullaan kiristämään siten, että törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotetaan 4 kuukaudesta vankeutta kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitelyrikoksia 48 epäonnistuneet. Ongelmiin puuttuminen nähdään reaktiivisena toimintana, ja ennalta estävät toimet proaktiivisina ja tehokkaampina. Viime aikoina nuorista on julkisuudessa puhuttu lähinnä ongelmien, rikollisuuden ja muun kielteisen oireilun, kautta. Katuväkivalta ja jengirikollisuus eivät kerro koko kuvaa nuorten elämästä Suomessa, mutta ne ovat vakavia esimerkkejä siitä, mihin se nuorten pahoinvointi, näköalattomuus ja syrjäytyminen voivat johtaa. Se ei poista yksittäisen nuoren vastuuta omista teoistaan mutta osoittaa, että ratkaisuja tarvitaan myös yhteiskunnan tasolla. Tässäkään asiassa mikään määrä puuttumista ei riitä, jos ennaltaehkäisyssä epäonnistutaan, ja siksi tarvitaan nuorisotyön, sosiaalitoimen, koulun, poliisin ja perheiden saumatonta yhteistyötä. (Saara Hyrkko, vihr, hallitus, täysistunto 12.12.2022.) Varhainen puuttuminen Rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssia edustavissa puheenvuoroissa korostuu tavoite havaita ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niihin voitaisi puuttua tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Oireilevien nuorten kohdalla koulun, poliisin, sosiaalija terveyspalvelujen ja nuorisotyön välinen yhteistyö on tärkeää. Kouluissa ja oppilaitoksissa nuoria tavataan päivittäin ja mahdollinen oireilu voidaan havaita hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin nuoren tilanteeseen päästään puuttumaan mahdollisesti jo ennen kuin ongelmia suuremmin ilmenee. -- Seuraamme myös muissa Pohjoismaissa käytävää kriminaalipoliittista keskustelua. Jengirikollisuudesta puhuttaessa katsomme usein Ruotsiin. Myös Ruotsissa kaikkein tärkeimpänä pidetään ennalta ehkäisevää työtä, jolla estetään uusien nuorten päätyminen rikollisuuden tielle. (Krista Mikkonen, sisäministeri, vihr, hallitus, täysistunto 19.12.2022.) Varhainen puuttuminen nähdään olevan mahdollista kattavan moniviranomaisyhteistyön voimin. Tällä tavoin oireilevia nuoria on mahdollista tunnistaa ja saattaa avun piiriin sekä ehkäistä heidän syrjäytymiskehitystään ja ajautumista rikolliselle tielle. Maahanmuuttajien leimaaminen Nuorten syrjäytymistä tulee estää laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä. Tällä tavoin voidaan estää katujengirikollisuutta. Rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssissa nähdään vaarallisena ulkomaalaistaustaisten nuorten leimaaminen vääränlaisilla ulkomaalaisvastaisilla asenteilla, sillä leimaaminen ja stigmatisointi voimistaa syrjäytymistä, ja ajaa nuoria rikolliselle tielle. Jengirikollisuuden lopettamisessa avainasia on kuitenkin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy laaja-alaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. Myös monilla järjestöillä on jo nyt merkittävä rooli viranomaisten yhteistyötahoina. -- Hyvinvoiva nuori ei ajaudu rikolliselle tielle. On totta, että jengeissä liikkuu paljon myös ulkomaalaistaustaisia nuoria, niitä nuoria, joiden kasvuympäristö on tutkitusti turvattomampi verrattuna muihin nuoriin, mutta kaikkia maahanmuuttajanuoria yksioikoisesti leimaamalla ongelma ei vähene tippaakaan, päinvastoin. Tällainen politiikka syrjäyttää entisestään näitä nuoria ja ajaa heidät juuri sinne, mitä haluamme ehkäistä, eli jengien pariin. He kohtaavat useimmin toistuvaa koulukiusaamista sekä syrjivää käyttäytymistä ja asenteita arjessaan. (Heidi Viljanen, sd, hallitus, täysistunto 19.12.2022.) 49 Me päätöksentekijät olemme vastuussa siitä, että tunnemme läpikotaisesti ja tutkimuspohjaisesti nuorisorikollisuuden ilmiönä, jotta osaamme resursoida tarvittavat ja tehokkaat toimenpiteet oikein. Meidän vastuullamme on keskustella nuorisorikollisuudesta asiantuntevasti niin, ettemme leimaa puheillamme yhtäkään nuorta tai lisää puheillamme stigmaa ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Se puhe, mitä täällä salissa nuorista käytämme, elää nuorten arjessa sanoina, tekoina, asenteina. Nuoret myös itse seuraavat tätä keskustelua tarkasti. (Veronika Honkasalo, vas, hallitus, täysistunto 19.12.2022.) 4.3 Suomen tulevaisuus -diskurssi Täysistuntojen puheenvuoroista oli tunnistettavissa diskurssi, joka keskittyi suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin ja toimiin yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi myös tuleville sukupolville. Tämä nimettiin Suomen tulevaisuus -diskurssiksi ja sen alateemat olivat seuraavat teemat: Ruotsin tie, kovat keinot ja suomalaisten etu. Suomen tulevaisuus -diskurssissa korostuu puhe sisäisestä turvallisuudesta ja kansalaisten oikeudesta turvalliseen Suomeen. Ruotsin tie Suomen tulevaisuus -diskurssissa tärkeässä roolissa on puheet Ruotsin tie -teeman ympärillä. Ruotsin tie -käsite nousee valtaosassa tutkimusaineistoa esille. Sekä hallitusettä oppositiopuolueet nostavat esiin Ruotsin katujengitilanteen ja vertaavat sitä Suomen tilanteeseen. Puheenvuoroissa nostetaan esille huoli Suomen ajautumisesta vastaavanlaiseen tilanteeseen katujengeihin kytkeytyvien ongelmien suhteen, kuin mitä vastaan Ruotsi painiskelee parhaillaan. Ensimmäisen kerran Ruotsin tie -käsite nousee esille 13.10.2020 pidetyssä täysistunnossa perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purran puheessa: Eilen saimme poliisilta jälleen kuulla tapauksesta, jossa nuorisojoukko oli päättänyt ryöstää puukolla teinipoikia. Uhri joutui sairaalaan. Läheskään kaikki vastaavat tapaukset eivät tule ilmi, koska nuoret eivät halua tehdä rikosilmoituksia. Puhelimia viedään, lompakoita viedään, jopa merkkivaatteita suoraan päältä. Somen videoissa kerrotaan, minkä koulujen oppilailla on parhaat ja kalleimmat vehkeet. Olemme Ruotsin tiellä. Maahanmuuttajajengit, alaikäisetkin, ryöstävät, pahoinpitelevät, tekevät ilkivaltaa. Tätä on siellä jatkunut vuosikausia, ja se lisääntyy täällä. (Riikka Purra, ps, oppositio, täysistunto 13.10.2020.) Keskustelussa viitataan alueisiin, joille poliisi ei Ruotsissa voi mennä viranomaisvastarinnan vuoksi, puhutaan palavista autoista, millä viitataan Ruotsissa tapahtuneisiin tahallisiin autopaloihin. Ruotsalaisen yhteiskunnan rapautuminen ja sen kansalaisten turvattomuus ovat myös vahvasti läsnä puheenvuoroissa. Arvoisa herra puhemies! Lapsiin ja nuoriin pitää aina satsata, se on tosiasia, mutta valitettavasti lasten ja nuorten vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Jengiytyminen on lisääntynyt. Meillä on katujengejä. Asioita käsitellään oikeudessa, ja pelkäänpä vain, että jonkun vuoden kuluttua meillä on samoja ilmiöitä kuin mitä nyt on Ruotsissa. (Kari Tolvanen, kok, oppositio, täysistunto 21.4.2022.) 50 Osassa puheenvuoroja tuodaan esille, että Suomessa on jo vahvasti samoja katujengien syntyyn liittyviä ilmentymiä kuin Ruotsissa, missä viitataan maahanmuuttajavoittoisiin asuinalueisiin ja maahanmuuttajien alhaiseen työllistymisasteeseen. Suomessa kinastellaan olemmeko vai emmekö ole sillä kuuluisalla ”Ruotsin tiellä”. Samoja ilmiöitä, mitä Ruotsissa kohdataan, on nähty jo ajat myös muissa Euroopan kaupungeissa. Eli ei Suomi ole tästä kehityskulusta mitenkään irrallaan, vaikka tulemmekin takamatkalta. Suomessa on jo selviä esimerkkejä tästä, kuten maahanmuuttajavaltaiset asuinalueet, katujengit ja maahanmuuttajaväestön alhainen työllistyminen. Onhan meillä Suomessakin jo ehditty todeta, että kotouttaminen on ollut epäonnistunutta. (Harry Harkimo, Liike nyt, oppositio, täysistunto 11.5.2022.) Puhuttaessa Ruotsin tiestä, vedotaan usein siihen, millä tavoin poliisi on viestinyt Suomen katujengitilanteesta, ja puheenvuoroista on nähtävissä, että poliisin viestintään suhtaudutaan varsin kritiikittömästi. Poliisi nähdään katujengi-ilmiöön perehtyneenä asiantuntijana ja näin ollen poliisiin viittaaminen puheenvuoroissa luo kuulijassa luottamusta puhujan sanomaan. Poliisi varoittaa, että Suomeen on syntymässä multietnisiä katujengejä, ja pelkää Suomen ajautuvan Ruotsin tielle, jossa jengiytyminen on lähtenyt käsistä. Edelleen on tehtävä työtä, osoitettava resursseja siihen arkiseen työhön, jota sisäisen turvallisuuden viranomaiset tekevät päivittäin. (Päivi Räsänen, kd, oppositio, täysistunto 16.3.2022.) Ruotsissa jengirikollisuus on merkittävä ongelma. Joitakin lähiöitä on käytännössä sellaisia, että siellä virkavallalla ei ole valtaa — valtaa käyttävät aivan muut tahot. On selvästi havaittavissa ja poliisi on varoittanut, että tämä sama ilmiö on jalkautumassa ja osin jo jalkautunutkin Suomeen. (Pauli Kiuru, kok, oppositio, täysistunto 16.3.2022.) Kovat keinot Suomen tulevaisuus-diskurssia kuvaavassa puheessa vedotaan voimakkaasti siihen, että on toimittava ennen kuin on liian myöhäistä, ja vaaditaan tehokkaita keinoja katujengeistä aiheutuvan uhkan torjumiseksi. Etenkin hallituskauden 2019–2023 oppositiopuolueiden puheissa korostuu viesti siitä, että pelkillä ns. pehmeillä keinoilla ei katujengi-ilmiötä onnistuta torjumaan, millä samanaikaisesti viitataan hallituspuolueiden toimien tehottomuuteen. Lainsäädännölliset uudistukset ovat yksi esiin nouseva keino, jonka nähdään tehokkaasti torjuvan katujengeihin liittyviä uhkia. Myös poliisin riittävä resursointi tuodaan puheessa esiin välttämättömänä toimena katujengitilanteen rauhoittamiseksi. Yhtenä lainsäädännöllisenä uudistuksena tuodaan esiin tarve kiristää ampuma-aselainsäädäntöä. Yhtenä keinona puuttua laittomiin ampuma-aseisiin olisi, että laittoman ampuma-aseen hallussapito julkisella paikalla olisi laissa määritelty törkeäksi ampuma-aserikokseksi. Katujengi-ilmiö on vahvistunut Suomessa, ja viranomaiset ovat meitä siitä varoittaneet. Rikollisilla on myös enenevässä määrin laittomia aseita, joista aiheutuu vaaraa ei vain viranomaisten vaan myös sivullisten turvallisuudelle. Jengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat huolestuttavan kehityksen, jotta emme ole Ruotsin tiellä. -- Olen itse 51 tehnyt lakialoitteen laittomien aseiden osalta rangaistusten koventamisesta, ja yli sata kansanedustajaa allekirjoitti sen. (Pihla Keto-Huovinen, kok, oppositio, täysistunto 21.9.2022.) Yhtenä keinona ennaltaehkäistä ja puuttua katujengirikollisuuteen esitetään rikosoikeudellisen vastuun alarajan alentamista vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa. Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on tällä hetkellä Suomessa 15-vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että alle 15-vuotiaita henkilöitä ei voida tuomita rikoksista. Alle 15-vuotiaiden henkilöiden tekemät rikokset eivät siten myöskään etene syyteharkintaan. Puheenvuoroissa tuodaan esille katujengeihin liittyvä ilmiö, jossa alle 15-vuotiaita jengeihin kytkeytyneitä henkilöitä voidaan hyödyntää rikosten toteuttamisessa, sillä he välttämät ikänsä vuoksi rikosoikeudellisen vastuun. Keskustelua käydään myös siitä, tuleeko 15–17-vuotiaiden tekemissä vakavissa henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa käyttää nuorena henkilönä tehdyn rikoksen rangaistuksen lieventämisperustetta. Nuorena henkilönä tehdyn rikoksen lieventämisperusteen vaarana nähdään vääränlainen viesti yhteiskunnalta rikoksia tekeville nuorille. Suomessa varmasti lähes kaikkien rikosten osalta rangaistuksissa on koventamisen varaa, jotta yleinen oikeustaju toteutuu, mutta toisaalta myös siksi, että näillä rangaistuksilla olisi jotain rikoksia estävää vaikutusta. -- Suomessa on aivan viime viikkoina kannettu julkisuudessakin huolta siitä ilmiöstä, joka on ehkä muutaman viime vuoden aikana, valitettavasti, maahamme tuolta maailmalta rantautunut, että nuorten jengirikollisuus lisääntyy. Tässä jengirikollisuudessa on kyse elämäntavasta, jossa rikollinen elämäntapa tietoisesti valitaan. -- Mielestäni yhteiskunnan signaali tulee olla kaikille nuorille se, että tällaista elämäntapaa Suomessa ei suvaita eikä se siellä nuorten elämänvalintojen joukossa voi olla. (Heikki Autto, kok, oppositio, täysistunto 16.2.2022.) Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret, jopa lapset, ovat yliedustettuina. -- Jos asiaan ei nyt nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä. -- Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi. (Päivi Räsänen, kd, oppositio, täysistunto 19.12.2022.) Suomalaisten etu Suomen tulevaisuus -diskurssia kuvaavissa puheenvuoroissa nähdään tärkeänä suomalaisten edun ajaminen. Puheenvuoroissa korostuu se, että valtion varat tulisi suunnata siten, että suomalaisten hyvinvointi ja turvallisuus on etusijalla. Toissijaisena nähdään varojen suuntaaminen esimerkiksi kehitysapuun tai maahanmuuttajien kotouttamistoimiin. Puheenvuoroissa esitetään melko suoriakin syytöksiä ideologisten kysymysten asettamisesta ensisijaisiksi suomalaisten edun kustannuksella. Se, mihin valtion varat käytetään, on ennen muuta arvokysymys. Koska valtion tulot ovat rajalliset, on menoja kyettävä priorisoimaan suomalaisten etua palvelevalla tavalla. Perussuomalaiset vaatii, että maailman parantamisen sijaan hallitus asettaa suomalaisten hyvinvoinnin ja 52 turvallisuuden kaikessa toiminnassaan nyt etusijalle. (Mauri Peltokangas, ps, oppostio, täysistunto 16.3.2022.) Suomalaisten etua korostavassa puheessa nähdään ongelmallisena se, että suomalainen yhteiskunta on muuttumassa turvattomammaksi ja kamppailee jatkuvasti sellaisten ilmiöiden kanssa, jotka eivät lähtöjään ole suomalaisia. Puheessa tuodaan esille konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavoin katujengit vaikuttavat negatiivisesti suomalaisten oikeuksiin kuten vapauteen liikkua ulkona. Puheessa katujengit määritellään maahanmuuttajataustaisten nuorten muodostamiksi ryhmiksi. Olemmeko menettämässä aiemmin niin turvallisen kotimaamme, maan, jossa voimme luottaa toinen toisiimme, liikkua turvallisesti kadulla mihin kellonaikaan tahansa, maan, jossa voimme vailla huolta lähettää lapsemme koulutielle? Tästä on kysymys, kun puhumme vallitsevasta katuväkivallasta ja maahanmuuttajataustaisista, väkivaltaisista jengeistä. Uutiset ovat pullollaan yhä törkeämpiä ja raaempia ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Nimenomaan maahanmuutto on yhteinen nimittäjä näille ongelmille. (Jenna Simula, ps, oppositio, täysistunto 19.12.2022.) 4.4 Riittämättömät toimet -diskurssi Eduskunnan täysistuntojen puheenvuoroissa luonnollisesti esiintyy vastakkainasettelua hallitusja oppositiopuolueiden välillä. Koska täysistunnot ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, ne lähetetään suorana televisiolähetyksenä ja ne ovat kansalaisten saatavilla myös kirjallisessa muodossa, on muistettava, että parlamentaariselle puheelle tyypillisesti eduskuntapuheenvuorot ovat ainakin osittain osoitettu parlamenttisalia laajemmalle yleisölle. Myös katujengeihin liittyvässä puheessa korostuu vastakkainasettelu oppositiossa olevien perussuomalaisten ja kokoomuksen sekä hallituspuolueiden välillä hallituskaudella 2019–2023. Huomiota halutaan kohdistaa siihen, että oppositiopuolueet ovat jo aikaa sitten varoittaneet katujengeihin liittyvistä ongelmista ja uhkakuvista, mutta sanomaa ei olla otettu riittävän vakavasti hallituspuolueissa. Tämä puhe on nimetty riittämättömät toimet -diskurssiksi. Riittämättömät toimet -diskurssissa esiintyy päällekkäisyyttä haitallinen maahanmuutto-, rikoksilla oireilevat nuoretsekä Suomen tulevaisuus -diskurssien kanssa. Keskeisiä riittämättömät toimet -diskurssiin liittyviä alateemoja ovat vihervasemmistolainen politiikka ja ongelmien kieltäminen. Vihervasemmistolainen politiikka Oppositiopuolueiden, erityisesti perussuomalaisten kansanedustajat nostavat kritiikinomaisesti esiin hallituskaudella 2019–2023 toimivan hallituksen ajavan vihervasemmistolaista politiikkaa. Nähdään, että hallituksen ajamat linjaukset keskittyvät ennemmin ajamaan omaa ideologiaansa kuin kohtaamaan haasteet turvallisuusympäristössä. Katujengit ovat yksi näistä suomalaista yhteiskuntaa koettelevista haasteista. Myös tässä puhetavassa katujengit nähdään 53 maahanmuuton negatiivisena seurauksena. Etenkin sisäisen turvallisuuden selonteko vuodelta 2021 kerää runsaasti kritiikkiä. Selonteko suorastaan huokuu lähinnä vihervasemmistolaista ideologiaa uuskielineen päivineen. Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia. Selonteko vilisee vihervasemmistolaista termistöä ”paperittomista” ”maalittamiseen”. Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet vihermankelin läpi käyneessä selonteossa varsin vähälle huomiolle, siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan. (Mari Rantanen, ps, oppositio, 21.9.2021.) Hallitus on turvallisuutta enemmän huolissaan siitä, että suhtautuminen maahanmuuttoon aiheuttaa yhteiskunnallisia jakolinjoja. Syyttävä sormi osoittaa siis taas suomalaisiin. Suomalaiset nyt eivät kuitenkaan ole oikeasti toisilleen mikään turvallisuusuhka somekäytöksellään tai muka syrjivine asenteineen tai maalittamisineen, mitä vihervasemmisto koko ajan viljelee. Suomi on Ruotsin tiellä: väkivaltarikokset raaistuvat, katuväkivaltaa kohdistuu sivullisiin ohikulkijoihin. Ettekö te ymmärrä haittamaahanmuuton seurauksia? (Ville Tavio, ps, oppositio, 21.9.2021.) Ongelmien kieltäminen Yhtenä perusongelmana esitetään, että katujengeihin liittyviä ongelmia on tuotu hallituspuolueiden tietoisuuteen, mutta niihin ei olla reagoitu. Puheessa korostuu katujengi-ilmiöön huomionsa kiinnittäneiden puolueiden onnistuminen toimintaympäristön muutosten seuraamisessa. Katujengit ja niihin liittyvät lieveilmiöt eivät ole tulleet yllätyksenä, vaan niihin liittyvät heikot signaalit ovat olleet nähtävissä jo pidemmän aikaa. Puheessa tuodaan toistuvasti ilmi, että heikoista signaaleista on varoitettu ja että hallitukselta on vaadittu toimia ongelmien ehkäisemiksi. Puheessa tuodaan myös ilmi turhautumista kohdistuen hallituksen tehottomuuteen. Itse asiassa meille kokoomuksessa tämä ilmiö ei ole tullut yllätyksenä. Heikkoja signaaleja on kuulunut jo todella pitkään ja viime kesästä lähtien hyvin vahvoja signaaleja. --Me ollaan kokoomuksesta esitetty jo aikaisemmin tiettyjä keinoja tämän asian kitkemiseksi, muun muassa pehmeitä keinoja, terapiatakuuta ja kaikennäköistä varhaista tukea, mutta me olemme myös esittäneet kovia keinoja, tiukennuksia rikoslainsäädäntöön ampuma-aseiden suhteen nimenomaan rangaistuksia koventamalla. (Kari Tolvanen, kok, oppositio, täysistunto 10.2.2022.) Me perussuomalaiset olemme varoittaneet tästä kehityskulusta jo yli vuosikymmenen ajan. Tämän vuoden aikana olemme vaatineet hallitukselta toimia useaan kertaan. Se tuntuu todella turhauttavalta, sillä nämä ongelmat ovat teidän kaikkien silmien edessä. (Jenna Simula, ps, oppositio, täysistunto 19.12.2022.) 4.5 Osallistaminen avainasemassa -diskurssi Osallistaminen avainasemassa -diskurssissa suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena nähdään yhtenäinen kansa. Ihmisten osallistaminen eri tavoin kiinnittää 54 heidät yhä tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa ja sen arvoja, ja yhtenäisyyden lisääntyminen kohentaa myös turvallisuutta. Polarisaatio, arvojen sirpaloituminen, syrjäytymisja eriarvoistumiskehitys puolestaan uhkaavat yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja siten myös turvallisuutta. Ihmisten tunne osattomuudesta ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä nostaa riskiä ajautua rikolliselle tielle. Osallistaminen avainasemassa -diskurssia kuvaavina alateemoina aineistosta nousee kielitaidon ja työllistymisen tärkeys ja harrastusmahdollisuudet. Kielitaidon ja työllistymisen tärkeys Puheenvuoroissa korostuu työssä käymisen tärkeys syrjäytymistä ja rikollista elämää ennalta ehkäisevänä keinona. Työttömyys nähdään osattomuutta lisäävänä tekijänä, mikä kasvattaa turhautuneisuuden tunnetta yhteiskuntaa ja sen arvoja kohtaan. Työssä käymisen tärkeys koskettaa niin suomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Nostan esille myös sen, että on sanottu, että 20-vuotias nuori mies, joka on vailla työtä, on suurin turvallisuusriski yhteiskunnalle, ja kyllä se, että nuorilla, varsinkin täysi-ikäisillä nuorilla, on mahdollisuus päästä töihin ja tulla osalliseksi tähän yhteiskuntaan työn kautta, on aivan keskeinen osa tämän ratkaisua. Tämä koskettaa sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia nuoria, ennen kaikkea nuoria miehiä. Meidän pitää huolehtia siitä, että myös meidän koulutusjärjestelmässä poikien heikommat oppimistulokset entistä paremmin huomioidaan ja saadaan kaikille työtä toimettomuuden lisäksi. (Petri Honkonen, keskusta, hallitus, tiedeja kulttuuriministeri, täysistunto 19.12.2022.) Erityisesti on tarve panostaa maahanmuuttajataustaisten lasten kotimaisten kielten oppimiseen ja heidän oppimistulostensa parantamiseen. Siten vahvistetaan heidän etenemismahdollisuuksiaan korkea-asteen opintoihin ja työllistymiseen. (Krista Mikkonen, sisäministeri, vihr, hallitus, 19.12.2022.) Kielitaito tuodaan keskustelussa yhtenä tärkeimmistä seikoista, jotka edistävät osallisuutta yhteiskunnassa. Kielitaidon myötä suomessa oleva henkilö on mahdollista saada tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on avainasemassa niin työllistymisen, koulutuksen hankkimisen kuin yhteiskunnassa pärjäämisen suhteen. Puheenvuoroissa tuodaan esille, että kielen oppimista on tehostettava, sillä se auttaa yksilöitä toimimaan itsenäisesti ilman viranomaisista koostuvaa tukiverkostoa. Maahan tullessa omankielisten palveluiden saatavuus on tärkeää ja esimerkiksi tulkkauspalvelut omalla kielellä merkityksellisiä. Omalla kielellä annettu tieto Suomen yhteiskunnasta, arvoista ja toimintatavoista nähdään tärkeänä osana kotoutumista. Riittävä kielitaito on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle ja usein myös työllistymiselle. Onkin tärkeää, että suomen tai ruotsin kielen oppimista tehostetaan, koulutukseen osallistuminen on velvoittavaa ja oppimista mitataan. (Seppo Eskelinen, sd, hallitus, täysistunto 11.5.2022.) Kielitaito on kotoutumisen keskeisin lähtökohta. Perusopintojen suomen tai ruotsin kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta täytyy käynnistyä heti, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Laadukasta kieltenopetusta tulee olla riittävästi tarjolla. (Hanna Holopainen, vihr, hallitus, täysistunto 11.5.2022.) 55 Työ on parasta kotouttamista. Tärkeitä ovat myös opiskeluja koulutusmahdollisuudet sekä kielitaito. Yhteiskunnan pitää edesauttaa työllistymistä, mutta vastuu on myös ihmisellä itsellään. (Hanna Huttunen, kesk, hallitus, 11.5.2022.) Myös maahanmuuttajanaisten rooli tuodaan keskustelussa esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten yhteiskunnallisen osallistamisen kannalta merkittävänä tekijänä. Mikäli maahanmuuttajanaiset saataisiin paremmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa, myös heidän lapsensa kotoutuminen olisi helpompaa, mikä puolestaan ehkäisee syrjäytymistä ja katujengikehitystä. Maahanmuuttajanaisten kotoutumisella ja työllistymisellä on myös vaikutusta heidän lastensa kotoutumiseen. (Tuula Haatainen, sd, työministeri, hallitus, täysistunto 11.5.2022.) Harrastukset Maahanmuuttajanuorten ajautumisen jengeihin nähdään osittain johtuvan osattomuudesta ja sellaisen tekemisen puutteesta, mikä olisi vaihtoehto rikolliselle toiminnalle. Harrastusmahdollisuudet nousevat keskustelussa esille keinona lisätä osallisuuden tunnetta. Harrastukset tuovat sisältöä nuorten elämään. Varsinkin kun me puhumme nuorista rikollisista, jengeistä, katuväkivallasta — mikä on erittäin huolestuttava ilmiö, ei vain täällä Suomessa, vaan tämä näkyy muuallakin Euroopassa — niin me tarvitsemme monenlaisia välineitä. -- Ja nuoret tarvitsevat tervettä tekemistä. He tarvitsevat turvallisen kouluympäristön, turvallisen kotiympäristön, ja he tarvitsevat harrastuksia — sellaista hyvää tekemistä omaan elämäänsä, joka on vaihtoehto tuolle toiminnalle, jota me valitettavasti yhteiskunnassamme näemme. (Sanna Marin, pääministeri, sd, hallitus, 24.11.2022.) Joutilaisuus ja rikollisjengien liepeillä pyöriminen on nuorille ja lapsille vaarallista, koska kynnys sitä kautta lähteä mukaan rikolliseen toimintaan on sangen matala. Siksi tarvitsemme nuorille järkevää tekemistä, niitä hyviä harrastuksia ja tätä Suomen mallia. (Mikko Kinnunen, kesk, hallitus, 19.12.2022.) Harrastusten myötä nuori voisi kokea tulevansa hyväksytyksi ja näin ollen tarve hakea hyväksyntää rikollisesta toiminnasta vähenisi. Nuorten on päästävä kasvamaan arvostetuksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa varhaiskasvatuksen, koulutuksen, harrastusten ja työelämän kautta. Syyllistäminen ei auta ketään. Nuorten elämät on saatava sellaiselle tolalle, ettei hyväksyntää ja joukkoon kuulumista tarvitse hakea häiriköinnistä, pahoinpitelyistä ja kaahailusta. (Niina Malm, sd, hallitus, täysistunto 19.12.2022.) 56 Tämä tutkimustyön tavoitteena oli tutkia, millä tavoin katujengi-ilmiöstä puhutaan suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa. Tutkimusaineistoni kattoi katujengejä käsittelevät täysistuntopöytäkirjat hallituskausilta 2015–2019, 2019– 2023 sekä vuonna 2023 alkaneen hallituskauden täysistuntopöytäkirjat vuoden 2023 loppuun. Lopullinen tutkimuksessa hyödynnetty aineisto piti sisällään 62 täysistuntopöytäkirjaa. Tutkimusaineistosta on havaittavissa, että keskustelu katujengeistä nousee keskiöön erityisestä hallituskauden 2019–2023 täysistuntopuheenvuoroissa. Tutkimus toteutettiin tulkitsevana diskurssianalyysinä ja tutkimuksella pyrittiin saamaan kokonaiskuva niistä diskursseista, joita katujengeihin liittyvässä täysistunnoissa käytetyissä puheenvuoroissa nousee esille. Tämän luvun ensimmäisessä alaluvussa esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja tuloksista tehdyt johtopäätökset, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: • Päätutkimuskysymys • Millä tavoin katujengi-ilmiöstä puhutaan suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa? • Apututkimuskysymykset: • Millaisia toimia katujengi-ilmiön torjumiseksi esitetään täysistuntojen puheenvuoroissa? • Millä tavoin täysistunnoissa käyty poliittinen keskustelu katujengeistä on muuttunut tarkastelujakson 2015–2023 aikana? 5.1 Yhteenveto ja johtopäätökset Katujengeistä puhutaan monilla tavoin suomalaisessa parlamentaarisessa keskustelussa ja millaisia diskursseja katujengeihin eduskuntapuheessa liitetään. Analyysin pohjalta löysin tutkimusaineistosta viisi diskurssia, jotka nimesin haitallinen maahanmuutto -diskurssiksi, rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssiksi, 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 57 Suomen tulevaisuus -diskurssiksi, riittämättömät toimet -diskurssiksi ja osallistaminen avainasemassa -diskurssiksi. Katujengi-puheesta voidaan hahmottaa laajemmassa kuvassa kaksi edellä mainittuja diskursseja kuvaavaa yläteemaa, jotka ovat 1) suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka maahanmuuton muodossa ja 2) kotouttamisessa epäonnistunut yhteiskunta. Diskurssit yläteemoineen on visualisoitu kuvassa 6. Kaikkia diskursseja yhdisti hallitus ja oppositiopuolueiden vastakkainasettelu, joka on tavanomaista parlamentaarisessa retoriikassa. Muutoinkin diskurssien välillä oli havaittavissa interdiskursiivisuutta. Jokisen ym. (2016, 29) mukaan interdiskursiivisuudesta puhutaan silloin, kun eri diskurssit eivät rakenna yksissään sosiaalista todellisuutta, vaan määrittyvät myös suhteessa toisiinsa ja voivat olla sekä rinnakkaisia, että kilpailla keskenään. Kuva 7. Aineistosta löydetyt diskurssit asettuivat kahden yläteeman alle. Yhtenä esiin tuotuna katujengeihin yhdistyvänä aiheena korostuu maahanmuutto ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Puheenvuoroissa eniten edustettuina olivat näkemykset katujengi-ilmiön johtuminen epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Ensimmäisenä aineistosta hahmottuikin haitallinen maahanmuutto - diskurssi. Haitallinen maahanmuutto diskurssissa maahanmuutto itsessään nähdään pääosin haitallisena ilmiönä suomalaiselle yhteiskunnalle ja siihen suhtaudutaan varsin negatiivisesti. Puheenvuoroissa katujengi-ilmiö esitetään suorana seurauksena maahanmuutosta. Diskurssia kuvaavissa puheissa nostetaan esille maahanmuuttajien kyvyttömyys ja osittain haluttomuus sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Nähdään, että sellaiset maahanmuuttajat, jotka edustavat kulttuurillisesti suomalaista kulttuurista varsin eriävää kulttuuria, ovat erityisen vaikeita saada sopeutumaan suomalaisiin elintapoihin ja arvoihin. Deckerin ym. (2022, 107) mukaan rikolliseen jengiin liittymiselle ei ole yhtä polkua, vaan henkilön liittymiseen jengiin vaikuttaa varsin monet tekijät. Vaikka Suomessa katujengit liitetään maahanmuuttajanuoriin, on turhan yksinkertaistavaa nähdä maahanmuutto sellaisenaan syynä katujengien muodostumiselle. Keskustelussa korostuu oppositiopuolueiden tuoma näkemys, että etenkin vuosien 2019–2023 aikana toimineen hallituksen maahanmuuttopolitiikka on Suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuva uhka maahanmuuton muodossa Haitallinen maahanmuutto - diskurssi Suomen tulevaisuus - diskurssi Kotouttamisessa epäonnistunut yhteiskunta Rikoksilla oireilevat nuoret -diskurssi Osallistaminen avainasemassa - diskurssi Rittämättömät toimet diskurssi 64 keinojen välillä. Nähtäväksi jää, millä tavoin Suomen katujengi-ilmiö tulee kehittymään tulevaisuudessa, ja tehoavatko nykyhallituksen toimenpideohjelmaan kirjatut keinot katujengirikollisuuden torjumiseksi. 65 LÄHTEET Alstam Kristina & Forkby Thomas (2024) Possible selves. Gang passages, projective imaginations, and self-transformations, Nordic Social Work Research, 14:1, 136-148, DOI: 10.1080/2156857X.2022.2111338 Andell, Paul, Pitts, John. 2023. The Palgrave Handbook of Youth Gangs in the UK. Palgrave Macmillan Cham. Published: 18 February 2023. Balzacq, Thierry. 2011. Securitization Theory. How security problems emerge and dissolve. Routlegde. 2011. Milton Park, Abingdon, Oxon Bourne, Mike. Understanding Security, Bloomsbury Publishing Plc, 2017. ProQuest Ebook Central, https://ebookcentral.proquest.com/lib/jyvaskylaebooks/detail.action?docID=4763322. Brottsförebyggande rådet 2009. Otrygghet och segregation. Bostadsområdets betydelse för allmänhetens otrygghet och oro för brott. Rapport 2008: 16. Produktion: Brottsförebyggande rådet, Information och förlag. 2009. Saatavilla: Otrygghet och segregation - Brottsförebyggande rådet (bra.se)Luettu 5.2.2024. Brottsförebyggande rådet 2020. Dödlig våld i den kriminella miljön 2005-2017. Rapport 2020:4. Produktion: Odelius & Co. Brottsförebyggande rådet 2020. Saatavilla: Dödligt våld i den kriminella miljön - Brottsförebyggande rådet (bra.se) Luettu: 5.2.2024. Brottsförebyggande rådet 2021. Misstänkta för brott bland personer med inrikes respektive utrikes bakgrund. Rapport 2021:9. Brå/Fou-enheten. Brottsförebyggande rådet 2021. Saatavilla: Misstänkta för brott bland personer med inrikes respektive utrikes bakgrund - Brottsförebyggande rådet (bra.se) Luettu: 8.2.2024. Brottsförebyggande rådet 2024. Det ökade våldet i kriminella miljöer. Saatavilla: Det ökade våldet i kriminella miljöer - Brottsförebyggande rådet (bra.se)Luettu 8.2.2024. The Eurogang Project (2024). Saatavilla: eurogang-manual.pdf (eurogangproject.com) Decker, Scott H, Pyrooz, David C., Densley, James, A. 2022. On Gangs. Temple University Press. Philadelphia, Pennsylvania 19122. De Fina, Anna, Georgakapoulou, Alexandra. 2012. Analyzing Narrative – Discourse and Sosiolinguistic Perspectives. Camridge University Press. Egorova, T.D., Ivanova, N.S., Varshaver, E.A. (2020). Formation of immigrant neighbourhoods in Sweden: a case-study of Rinkeby, Stockholm. J. Sib. Fed. Univ. Humanit. Soc. Sci., 13(7), 1112-1125. DOI: 10.17516/1997-13700629. 66 Enskär K, Isma GE, Rämgård M. Safe environments—Through the eyes of 9year-old schoolchildren from a socially vulnerable area in Sweden. Child Care Health Dev. 2021; 47: 57–69 Eskola, Jari, Suoranta, Juha. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino. 2022. European Crime Prevention Network 2022. Toolbox on Street Gang Prevention. 6/2022. Saatavilla: 2206_Toolbox FR_LR.pdf (eucpn.org)Luettu: 11.1.2024 Extrakt 2019. Genomtänkt stadsplanering ska minska segregationen. 5.4.2019. Saatavilla: Genomtänkt stadsplanering ska minska segregationen | Tidningen Extrakt Luettu: 6.2.2024 Finlex 2024. Pakkokeinolaki 10:23 Tekninen laitetarkkailu ja sen edellytykset. Saatavilla: Pakkokeinolaki 806/2011 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ® Luettu: 7.2.2024 Forkby, T. (2022) Hur kan vi förstå gängens framväxt och lockelse? In: MariaPia Cabero (ed.), Barns rattigheter i skottlinjen: Om gängkriminalitet och barns uppväxtvillkor (pp. 15-17). Johanneshov: BRIS Bris rapport. Forkby, Torbjörn, Liljeholm Hansson Susanne 2011. Kampen för att bli Någon. Göteborgregionens kommunalförbund. 2011. Forss, Marko 2023. Katujengi rikosoikeudellisesti määriteltynä järjestäytyneenä rikollisryhmänä. Edilex-sarja 2023/26. Vertaisarvioitu artikkeli. Julkaistu 12.12.2023. Saatavilla: 32228.pdf (edilex.fi). Luettu 2.1.2024. Guyton, Mikalah M., "Gangsta Rap and the Trapped Mentality" (2017). Honors College Theses. 572. Saatavilla: viewcontent.cgi (georgiasouthern.edu) Luettu: 16.1.2024. Hannikainen, Matti, O., Kolbe, Laura. 2021. Suomen kuntakehityksen ja kaupungistumisen pitkä linja. Urbania summaries series, 2021(7). Hedlund, Anna. - Avhopp från kriminella grupperingar i storstäderna. Hur fungerar kommunernas verksamhet? / Anna Hedlund. - 2023. - ISBN: 9789189754188 Heikinheimo, S. 2022. Poliisi.fi-blogi. Katujengikysymyksen ratkaisu ei ole yksin poliisin käsissä. Saatavilla: Katujengikysymyksen ratkaisu ei ole yksin poliisin käsissä - Poliisi. Luettu 29.6.2024. Helsingin Sanomat 2021/1. ”Olemme seurailleet pidemmän aikaa” – Poliisi kertoo Helsingin seudun katujengeistä, joissa ihannoidaan rikollisuutta eikä aseita kaihdeta - PK-seutu | HS.fi. Helsingin Sanomat 2021/2. Katujengien uhkaa on vaikea arvioida. Saatavilla. Katujengien uhkaa on vaikeaa arvioida - Pääkirjoitus | HS.fi. Luettu 29.6.2024. Helsingin Sanomat 2023. Entinen sisäministeri Ohisalo sanoi vuonna 2020, ettei Suomi ole Ruotsin tiellä – Tätä mieltä hän on asiasta nyt. nSaatavilla: Entinen sisäministeri Ohisalo sanoi vuonna 2020, ettei Suomi ole Ruotsin tiellä – Tätä mieltä hän on asiasta nyt - Politiikka | HS.fi. Luettu 29.6.2024. 67 Helsingin sanomat 2024. Milan Jaffin rangaistus lieveni vuosilla – Hovioikeus: ”47-katujengi” ei ole järjestäytynyt rikollisryhmä . Saatavilla: Milan Jaffin rangaistus lieveni vuosilla – Hovioikeus: ”47-katujengi” ei ole järjestäytynyt rikollisryhmä | HS.fi Iltalehti 2022/1. Nyt puhuu katujengit kiistävä ylikomisario: ”Jos näin olisi, olisimme epäonnistuneet pahasti”. Saatavilla: Ylikomisario ihmettelee katujengi-termin käyttöä (iltalehti.fi) Iltalehti 2022/2. Suomen poliisin järjestöpomo vaatii: Hallituksen täytyy herätä jengirikollisuuden kasvuun – ”Olemme Ruotsin tiellä”. Saatavilla: Jengirikollisuus kasvussa Suomessa (iltalehti.fi) Luettu 27.4.2024. Jokinen, Arja, Juhlia, Kirsi, Suoninen, Eero. 2016. Diskurssianalyysi. E-kirja. Kustannusosakeyhtiö Vastapaino. Juhila, Kirsi 2024. Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet. Teoksessa Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. (toim.) Jaana Vuori. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla: Laadullisen tutkimuksen ominaispiirteet - Tietoarkisto (tuni.fi) Luettu: 5.2.2024 Juristiliitto 2023. Alle 15-vuotiaiden värvääminen rikolliseen toimintaan on säädettävä rangaistuksen koventamisperusteeksi. Julkaistu 13.10.2023. Saatavilla: Alle 15-vuotiaiden värvääminen rikolliseen toimintaan on säädettävä rangaistuksen koventamisperusteeksi - Juristiliitto Luettu 23.2.2024 Järvinen, Saija, Alanko, Markus, Piispa, Minna. 2024. Toimenpideohjelma nuorisoja jengirikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi vuosille 2024–2027. Oikeusministeriö Helsinki 2024. Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto. Keskusrikospoliisi 2023. Kirjallisuuskatsaus: Katujengeihin kohdistuvien poliisivetoisten toimenpiteiden vaikuttavuus. Keskusrikospoliisi, tiedusteluosasto, strategisen analyysin toiminto. 26.10.2023. Klein, Malcolm. 2016. Chasing after street gangs. Keynotes in Criminology and Criminal Justice Series. Oxford University Press. 2016. New York. Klein, Malcolm, Maxson, Cheryl, L. 2006. Street Gabg Ptterns and Policies. Oxford Unicersity Press. 2006. New York. Mikkonen, Krista. 2023. Hallitus on puuttunut katujengirikollisuuteen määrätietoisesti. Sisäministeriön blogi. 14.3.2023. Sisäministeriö. Saatavilla: Hallitus on puuttunut katujengirikollisuuteen määrätietoisesti - Sisäministeriö (intermin.fi) Luettu 8.2.2024. MTV Uutiset 2024. Näin paljon suomalaisia aseet tappavat vuosittain – katso tilastot. Saatavilla: Näin paljon aseisiin kuolee suomalaisia vuodessa - MTVuutiset.fi Luettu: 27.8.2024. Müller, Markus-Michael. 2021. Securitization and the transnational governing of Central American gangs. Teoksessa David C. Brotherton & Rafael Jose Gude (toim.) Routledge International Handbook of Critical Gang Studies. 2022. Routledge. Third Avenue, New York, NY 10158. 68 Nationella operativa avdelningen. 2015. Utsatta områden – Sociala risker, kollektiv förmåga och oönskade händelser. Nationella operativa avdelningen. Underrättelseenheneten. December 2015. Nationella operativa avdelningen 2017. Utsatta områden – Social ordning, kriminell struktur och utmaningar för polisen. Nationella operativa avdelningen. Underrättelseenheten. Juni 2017 Paananen, Karoliina 2023. Pitkä matka keskustaan. 28.2.2023. Longplay. Saatavilla: Pitkä matka keskustaan | Long Play. Luettu 11.12.2023. Palonen, Kari 2018. A comparison between three ideal types of parliamentary politics: representation, legislation and deliberation, Parliaments, Estates and Representation, 38:1, 6-20, DOI: 10.1080/02606755.2018.1427325 Petersen, Kristen, Ladefoged Lars. 2018. Youth in Gangs. What Do We Know – and What Don’t We Know? Published by: DPU, Aarhus Universitet, 2018. Poliisi 2024. Katujengien rikollisuus. Saatavilla: Perustietoa katujengeistä ja niihin liittyvästä rikollisuudesta - Poliisi Luettu: 2.1.2024 Poliisi 2023. Poliisin tiedotustilaisuus 14.3.2023. Poliisin tiedotustilaisuus Helsingin poliisilaitokselta, Pasilan poliisitalosta 14.3.2023. Suora lähetys usean median välityksellä. Polisen 2023. Utsatta områden – polisens arbete. Saatavilla: Utsatta områden | Polismyndigheten (polisen.se) Luettu 5.2.2024 Polisen 2024/1. Lägesbild över aktiva gängkriminella i Sverige. Regeringsuppdrag. Rapport Polismyndigheten, Nationella operativa avdelningen, februari 2024 Polisen 2024/2. Sprängningar och skjutningar - polisens arbete. Saatavilla: Sprängningar och skjutningar | Polismyndigheten (polisen.se) Luettu: 2.1.2024. Polisen 2024/3. Vistelseförbud nytt verktyg för ökad trygghet på allmän plats. 1.2.2024. Saatavilla: Vistelseförbud nytt verktyg för ökad trygghet på allmän plats | Polismyndigheten (polisen.se) Luettu 7.2.2024 Polisen 2024/4. Straffbart involvera underåriga i brottslighet. Saatavilla: Straffbart involvera underåriga i brottslighet | Polismyndigheten (polisen.se) Luettu 8.2.2024 Polismyndigheten 2023. Lägesbild över utsatta områden. Regeringsuppdrag 2023. PMY Rapport. Polismyndigheten november 2023. Pynnönen, Anu 2013. Diskurssianalyysi: Tapa tutkia, tulkita ja olla kriittinen. N:o 379/2013. Working paper. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Regeringskansliet 2023/1. Ny riktad satsning på kommunernas arbete mot gängkriminalitet. 11.9.2023. Saatavilla: Ny riktad satsning på kommunernas arbete mot gängkriminalitet - Regeringen.se Luettu: 7.2.2024 Regeringskansliet 2023/3. Preventiva vistelseförbud. Prop. 2023/24:57. 22.12.2023. Saatavilla: preventiva-vistelseforbud.pdf (regeringen.se)Luettu: 7.2.2024. 69 Regeringskansliet 2023/4. Lagen om hemlig dataavläsning föreslås bli permanent. Saatavilla: Lagen om hemlig dataavläsning föreslås bli permanent - Regeringen.se Luettu 7.2.2024. Rinne, Jenni 2010. Edustuksellisuus ja deliberaatio eduskunnan valiokuntatyöskentelyssa. Politiikka 52:3, s.195-205. Rostami, Amir, Leinfelt, Fredrik, Holgersson, Stefan. 2012. An Exploratory Analaysis of Swedish Street Gangs: Applying the Maxson and Klein Typology to a Swedish Gan Dataset. Jounal of Contemporary Criminal Justuse 28(4) 426445. 2012 SAGE Publications. Rostami, Amir 2013. Tusen Fiender – En studie om de svenska gatugängen och dess ledare. Linnaeus University studies on policing. Nr 001, 2013. Intellevta DocuSys, Mölndal. Saaranen-Kauppinen, Anita ja Puusniekka, Anna, 2006. Sosiaalinen konstruktionismi. KvaliMOTV - Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla: KvaliMOTV - 5.6 Sosiaalinen konstruktionismi (tuni.fi) Luettu: 9.2.2024 Salihu, Diamant, Nilsson, Marco. 2021. Våra barn dör. SVT-dokumentär. 21.10.2021. SVT. Sisäministeriö 2023. Kansallinen riskiarvio 2023. Sisäinen turvallisuu | Sisäministeriön julkaisuja 2013:4. Valtioneuvoston hallintoyksikkö, Julkaisutuotanto. Helsinki 2023. Saatavilla: SM_2023_4.pdf (valtioneuvosto.fi) Luettu 15.2.2024. Sisäministeriö 2022. Nuorisorikollisuuden ja katujengien torjuminen vaatii yhteisyötä. Saatavilla: Nuorisorikollisuuden ja katujengien torjuminen vaatii yhteistyötä - Sisäministeriö (intermin.fi) Luettu 2.1.2024 Statens Offentliga Utredningar 2023. Hemlig dataavläsning – utvärdering och permanent lagstiftning. SOU 2023:78. Saatavilla: hemlig-dataavlasning--utvardering-och-permanent-lagstiftning-sou-202378.pdf (regeringen.se) Luettu 7.2.2024. Sturup, J., Rostami, A., Mondani, H. et al. Increased Gun Violence Among Young Males in Sweden: a Descriptive National Survey and International Comparison. Eur J Crim Policy Res 25, 365–378 (2019). https://doi.org/10.1007/s10610-018-9387-0 Sturup, Joakim & Rostami, Amir & Gerell, Manne & Sandholm, Anders. (2018). Near-repeat shootings in contemporary Sweden 2011 to 2015. Security Journal. 31. 10.1057/s41284-017-0089-y. Suoninen, Eero. 2024. Diskurssianalyysi. Teoksessa Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. Saatavilla: Diskurssianalyysi - Tietoarkisto (tuni.fi) Luettu: 9.1.2024. SVT 2020. Rap i rätten: Låttexter används som bevis i verkliga brottsfall. Julkaistu 4.2.2020. Saatavilla: Rap i rätten: Låttexter används som bevis i verkliga brottsfall. Luettu 23.2.2024 70 Trujillo Josmar, Vitale Alex, S. 2021. Muisguiden straegy: New York City’s decision to criminalize gangs. Teoksessa David C. Brotherton & Rafael Jose Gude (toim.) Routledge International Handbook of Critical Gang Studies. 2022. Routledge. Third Avenue, New York, NY 10158. Valtioneuvosto 2021. Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta. Saatavilla: Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta - Valto. Luettu 7.12.2023. Välimäki, M. T. A. (2018). Suomi ja pakolaiset: Ensimmäinen vuosisata 1917– 2017. Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja , 2017, 238-245. Wiberg, Matti, Koura, Antti. 1998. Kansanedustajat ovat kyselevinään ja ministerit ovat vastaavinaan. Parlamenttikysymysten logiikka. Teoksesta Palonen, Kari & Summa, Hilkka (toim.) Pelkkää retoriikkaa. Vastapaino. Tampere 1998. Wood, Jane L., Mallion, Jaimee S., Frisby-Osman, Sarah 2023. Psychology of gang involvement. Routhledge Studies In Criminal Behaviour. Routledge. Yle 2022/1. ”Ökad migration och bristande integration medverkar till brottsutveckling” – Sveriges rikspolisched är oroad över polisrekryteringen och vill se kraftåtgärder. Saatavilla: "Ökad migration och bristande integration medverkar till brottsutveckling" – Sveriges rikspolischef är oroad över polisrekryteringen och vill se kraftåtgärder – Utrikes – svenska.yle.fi Luettu 8.2.2024. Åberg, Erica, Tyvelä, Hanna. 2023. Finnish and Swedish ‘gangsta rap’ as a window on the dismantlement of the Nordic welfare state. Crime Media Culture 1–24. SagePub. TUTKIMUSAINEISTO: Pöytäkirja täysistunnosta 3.2.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 10.2.2022. Saatavilla: PTK 7/2022/2.3 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 16.3.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 21.4.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 11.5.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 20.5.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2021+2.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 14.11.2024. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2019+2.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 2.6.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx 71 Pöytäkirja täysistunnosta 21.9.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 27.9.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 21.9.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2021+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 6.10.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 29.9.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2021+7.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 12.10.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 20.10.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 20.10.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2021+3.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 23.11.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 24.11.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 30.11.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 12.12.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 24.11.2021. Saatavilla: Pöytäkirja täysistunnosta 14.12.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 19.12.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 15.12.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2021+3.4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 16.12.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2021+4.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 16.12.2020. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2020+2.6.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 13.6.2023. Saatavilla: PTK 11/2023/4 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 21.6.2023. Saatavilla: PTK_16+2023.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 22.6.2023. Saatavilla: PTK_17+2023+2.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 27.6.2023. Saatavilla: PTK_18+2023+5.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 6.9.2023. Saatavilla: PTK_16+2023+5.pdf (eduskunta.fi) 72 Pöytäkirja täysistunnosta 13.9.2023. Saatavilla: PTK_25+2023+3.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 14.9.2023. Saatavilla: PTK 26/2023/3.6 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 4.10.2023. Saatavilla: PTK_37+2023+4.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 10.10.2023. Saatavilla: PTK_39+2023+3.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 11.10.2023. Saatavilla: PTK 40/2023/2 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 18.10.2023. Saatavilla: PTK_44+2023+3.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 21.11.2023. Saatavilla: PTK 59/2023/3 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 22.11.2023. Saatavilla: PTK 60/2023/3 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 29.11.2023. Saatavilla: eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/PTK_64+2023.pdf Pöytäkirja täysistunnosta 13.12.2023. Saatavilla: PTK_72+2023+4.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 18.12.2023. Saatavilla: PTK 75/2023/4.2 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 28.9.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2021+7.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 21.10.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2021+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 16.2.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 8.6.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 15.9.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2021+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 16.9.2021. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2021+2.1.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 19.10.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 10.11.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 26.10.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 1.12.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 16.12.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx 73 Pöytäkirja täysistunnosta 5.10.2023. Saatavilla: PTK_38+2023+2.6.pdf (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 2.2.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 29.3.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 8.9.2022. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2021+16.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 13.10.2020. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2020+6.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 12.11.2020. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2020+2.3.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 2.12.2020. Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2020+12.aspx Pöytäkirja täysistunnosta 7.12.2023. Saatavilla: PTK 68/2023/4 vp (eduskunta.fi) Pöytäkirja täysistunnosta 19.9.2023. Saatavilla: PTK 28/2023/5 vp (eduskunta.fi)