Kirja-arvio: Mikkola & Valo (toim.), Workplace Communication

110 Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2020 Kirja-arvio Prologi – puheviestinnän vuosikirja 2020 110–111 Kirja-arvio: Mikkola, Leena & Valo, Maarit (toim.) Workplace Communication. New York: Routledge, Taylor & Francis Group. Tuula-Riitta Välikoski FT, HM, dosentti Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto [email protected] Kesän alussa arvioin kustantajan pyynnöstä Owen Hargien uusinta päivitystä teokseensa Skilled Interpersonal Communication. Kirjan kustantaja on Taylor & Francis -ryhmään kuuluva Routledge. Palkkioksi arvioinnistani sain valita kolme saman kustantajan teosta, ja yksi valitsemistani oli Leena Mikkolan ja Maarit Valon toimittama tuore teos Workplace Communication. Tutustuin kirjaan oitis ja tulin vallan ylpeäksi. Tulin ylpeäksi kirjan sisällöstä, työelämään liittyvän viestintätutkimuksen monipuolisesta ja perustellusta, suomalaisten tutkijoiden aikaansaamasta esittelystä myös kansainvälisille lukijoille sekä siitä, että kollegat olivat saaneet arvostetun kustantajan teokselleen. Kirja jakaantuu kolmeen osaan, jotka sisältävät kunkin osan teemaa havainnollistavia, itsenäisiä artikkeleita. Ensimmäisen osan teema esittelee vuorovaikutusta työelämän erilaissa konteksteissa niin kasvokkaisissa kuin digitaalisissakin ympäristöissä. Tämän osan myötä lukija saa runsaasti tutkittua perusymmärrystä sekä vuorovaikutuksesta yleensä että erityisesti siitä, miten juuri vuorovaikutus rakentaa näitä työelämän yhteisöjä mutta myös rakentuu näissä työelämän suhteissa, tiimeissä tai esimerkiksi institutionaalisissa rakenteissa. Ensimmäisen osan antaman ymmärryksen pohjalta on helppo lähteä tarkastelemaan työCC BY-NC-SA 4.0 https://doi.org/10.33352/prlg.99614 111 Välikoski elämän vuorovaikutussuhteiden dynamiikkaa ja sen muutosta uusien työtovereiden tullessa työyhteisöön, teknologian muuttaessa vuorovaikutusta tai kaikenlaisen erilaisuuden mukaantulon myötä. Erilaisuutta voi näkyä työyhteisön jäsenten etnisyydessä, sukupuolessa tai iässä, mutta erilaisuus voi jäsentyä myös työtapoina tai -kulttuureina. Toisen osan lopuksi tutkitaan työelämää selkeästi määrittävää johtajuutta sekä negatiivisia työelämän vuorovaikutussuhteita kuten erilaista kiusaamista. Toinen osa päättyy artikkeliin supportiivisen viestinnän olemuksesta työelämässä ja esittelee esimerkiksi supportiivisen kuuntelemisen työyhteisön hyvinvoinnin voimavarana. Tämän osan luettuaan lukija hämmästelee, miten kattavasti ja jopa yksinkertaisen tunnistettavasti esitellyistä artikkeleista voikaan löytää oman työyhteisönsä vuorovaikutuksen keskeisiä kuvaajia. Kolmannessa osassa suunnataan katse työelämän vuorovaikutuksen tulevaisuuteen. Tässä osassa pohditaan vuorovaikutuksen kehittämistä ja tarkastellaan vuorovaikutusosaamisen mahdollisuuksia. Itseäni oivallutti erityisesti kirjoittajien pohdinta siitä, miten kuvaukset ”hankalasta työtoverista, negatiivisesta työilmapiiristä tai toimimattomasta keskinäisestä kemiasta” voidaan purkaa kriittisiksi kysymyksiksi siitä, onko henkilöstöllä yhteinen ymmärrys organisaationsa missiosta, työnsä tavoitteista tai siitä, mitä keskinäisviestinnän tarpeita tulisi yleisesti kehittää toimivan työympäristön aikaansaamiseksi. Lukijan oman työarjen kehittäminen ei kuitenkaan jää teoksen viimeisen osan vuorovaikutuskehitysehdotusten varaan, vaan lukija voi poimia kehittämisideoita itselleen jo jokaisen artikkelin päätteeksi esiteltyjen ”practical implications” ja ”what to consider in the workplace” -koosteiden joukosta. Tätä teosta on todella ilo lukea. Kirja on rakenteeltaan selkeä, etenemiseltään johdonmukainen ja sisällöltään kattava, erittäin perusteltu työelämän viestinnän tutkimusperustainen tietopaketti. Esitellyn informaation arvoa tukevoittaa lisäksi tieto siitä, että jokainen artikkeli on läpikäynyt tieteellisen vertaisarvioinnin. Me Prologin lukijat varmasti tutustumme mainittuun teokseen ja käytämme kirjaa opetuksessamme ja tutkimuksessamme. Englanninkielisyytensä ansiosta se toivottavasti leviää myös kansainvälisten lukijoiden käyttöön esimerkiksi oman eurooppalaisen Interpersonal Communication and Social Interaction (ECREA/ICSI) -järjestön kautta. Samoin kustantaja lienee runsaasta lukijamäärästä mielissään.