Lisää imua tutkimustaitojen opetukseen : case: Tutkimusaineistojen hallinta opinnäytteessä

Lisää imua tutkimustaitojen opetukseen.Case: Tutkimusaineistojen hallinta opinnäytteessä 21.12.2021 tags: tutkimusaineistojen hallinta Tiia Pupui, informaatikko, Avoimen tiedon keskus, Jyväskylän yliopisto (mailto:)tiia.pupui@jyu.fi (mailto:tiia.pupui@jyu.fi) Eeva Koponen, koulutussuunnielija, Avoimen tiedon keskus, Jyväskylän yliopisto eev[email protected] (mailto:eev[email protected]) Johanna Kinnunen, informaatikko, Avoimen tiedon keskus, Jyväskylän yliopisto (mailto:johanna.t.kinnunen@jyu.fi)johanna.t.kinnunen@jyu.fi (mailto:johanna.t.kinnunen@jyu.fi) (hps://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2021/12/yp-osastotunnus-kehiaminen-jakokeilut_page_013-6.png) Korkeakouluopinnoissa on viime vuosina kiinnitey enenevässä määrin huomiota perustutkintoopiskelijoiden tutkimustaitojen systemaaiseen opetukseen. Uusimpana haasteena ovat tutkimusaineistojen hallinnan kysymykset, joihin kansallisella tasolla tuotetut ohjeet ja työkalut palvelevat lähinnä tutkijoita, joiden taitotaso riiää niiden soveltamiseen. Kehiämistyömme tuloksena tuotimme oppimateriaalin ja verkkokurssin, jotka auavat opiskelijaa onnistumaan oman opinnäyeensä aineistonhallinnan suunnielussa. Tutkimustaitojen opetus vaatii yhteistyötä Tieteellisen ajaelun ja tutkimusosaamisen kehiyminen ovat akateemiseksi asiantuntijaksi kasvamisen edellytyksiä. Vaikka opiskelija ei suuntaisikaan tohtorikoulutukseen, jo perustutkintoopinnot korkeakouluissa vaativat tutkimusosaamista. Viimeistään opinnäytetyötä tehdessään opiskelijan on pystyävä esimerkiksi muodostamaan järkevä tutkimusongelma, valitsemaan sopiva lähestymistapa, harkitsemaan erilaisia tiedonhankinta-, aineistonhallintaja analyysimenetelmiä sekä tunneava tieteellisen kirjoiamisen, viiaamisen ja tutkimusetiikan periaaeet. Jos opiskelija kokee omat tutkimustaitonsa heikoiksi, tämä näkyy usein suoraan ongelmina opinnäytetyön valmistumisessa. Tutkimusosaamista tarvitaan myös asiantuntijatehtävissä työelämässä. Tiedekorkeakouluissakin puhutaan tutkintojen osaamisperustaisuudesta ja työelämärelevanssista. Tutkimusaineiston järjestelmällinen, eeisesti riiävän kypsä ja hyvien tieteellisten käytänteiden mukainen käsiely vaatii monenlaista osaamista. Jos esimerkiksi tutkimukseen osallistuu ihmisiä, heidän kanssaan tulee sopia tutkimukseen liiyvistä asioista, kuten henkilötietojen käsielystä. Lisäksi opiskelijan pitää ymmärtää, kuinka aineistoa työstetään niin, eä aineiston yhtenäisyys ei vaarannu. Jos tutkimusaineiston hallinnassa on vakavia puueita, koko opinnäytetyön integriteei on vaarassa. Kyse on tutkimuksen kannalta eriäin keskeisestä asiasta. Osaaminen on monitahoinen käsite, joka eri määritelmien mukaan koostuu erilaisista tiedoista ja taidoista, henkilön kyvystä soveltaa ja kehiää osaamistaan, hänen motivaatiostaan ja asenteestaan sekä toimintaympäristöjen haasteista ja vaateista. (Esim. Heikkinen & Kukkonen, 2019). Tässä artikkelissa voisimme puhua myös yleisemmin tutkimusosaamisesta. Käytämme kuitenkin tutkimustaito-käsiteä painoaaksemme osaamisessa sitä näkökulmaa, joka vastaa erityisesti tutkimusprosessin miten-kysymyksiin. Tutkimusosaaminen ja tutkimustaidot kehiyvät monelta osin prosessimaisesti dialogissa. Opetuksen käytännöissä tähän on pyriy vastaamaan erityisesti laadukkaan ohjaamisen sekä vuorovaikueisuua tukevien pedagogisten ratkaisujen avulla. Vähemmälle huomiolle on yleensä jäänyt monista toimijoista johtuva opetuksen sirpaleisuus. Korkeakouluissa tutkimustaitojen opetukseen osallistuvat erityisesti seuraavat toimijat: Oppiaineet: muun muassa tutkinto-ohjelmien metodiopinnot, tutkimusseminaarit ja laboratoriokurssit. Kielikeskus: viestintäja kieliopetus, muun muassa tieteellinen kirjoiaminen. Kirjasto: tiedonhankinta ja -hallinta, tutkimusaineistojen hallinta ja julkaiseminen. Yhteistyön ja sujuvan työnjaon tueksi Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus on tuoanut kehiävän kumppanuuden mallin (ks. Jaeu opetus ja ohjausvastuu) ja toteuanut sitä jo vuosien ajan. Kehiävä kumppanuus on vastuunjakoa ja opiskelijoista huolehtimista ja myös opiskelijoiden osallisuua yhteistyössä. Keskeistä on sopia siitä, kuka opeaa mitä ja missä vaiheessa. Tämä vaatii aktiivista keskustelua esimerkiksi opetussuunnitelmatyön yhteydessä, mua myös muussa arjessa. Opiskelijoiden toimijuus taito-opetuksen ytimessä Opetuksen sirpaleisuuden lisäksi haasteena tutkimustaitojen opetuksessa on usein se, eei aihe herätä opiskelijoissa samanlaista innostusta kuin tieteenalan substanssia käsielevä opetus. Opinnäyteprosessin etenemisen kannalta on tärkeää, eä opiskelija kokee hallitsevansa prosessin kokonaisuuden ja hahmoaa sen eri osa-alueiden ja tarviavien tutkimustaitojen roolin osana kokonaisuua. Yksi keino tukea tätä kokemusta on tukea opiskelijan toimijuua. Toimijuus on aktiivista osallistumista ja tavoieellista toimintaa, mua myös tunnekokemus omasta osaamisesta ja omista mahdollisuuksista. (Esim. Heilala & Jääskelä, 2020). Kokemukset opeajan tuesta ja oppimisympäristön turvallisuudesta sekä matalan kynnyksen osallistumisen mahdollisuuksista vaikuavat paljon siihen, millaiseksi opiskelijan toimijuusprofiili muodostuu (Jääskelä ym., 2020). Tutkimusaineistojen hallinta on monelle opiskelijalle haastava opinnäyteprosessin osa-alue. Opiskelijan toimijuuden tukemiseksi ja innostuksen kasvaamiseksi olemme oaneet opiskelijat kumppaneiksi myös aineistonhallinnan kurssilla. Opiskelijayhteistyön keskeinen tavoite on lisätä dialogisuua ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia sekä tuoda opiskelijan näkökulma ja kokemukset esille kurssin materiaalissa. Opiskelijayhteistyön avulla, turvallista ilmapiiriä luomalla ja osallistavia opetusmenetelmiä käyämällä lisäämme opinnäyeen tekijän minäpystyvyyden tunnea omassa opinnäyteprosessissaan sekä tuomme lisää imua tutkimustaitojen opiskeluun. Aineistonhallinnan perusteet perustutkinto-opiskelijoille Viimeisin Avoimen tiedon keskuksen ja opiskelijoiden yhteinen ponnistus liiyy tutkimusaineistojen hallintaan, josta opiskelijoille suunnau systemaainen opetus on puuunut. Viime vuosina tutkimusaineistot ovat nousseet keskusteluun EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vuoksi. Tietosuoja on kuitenkin vain osa aineistonhallintaa, johon sisältyvät myös aineistoon liiyvä dokumentointi, aineiston yhtenäisyydestä ja laadusta huolehtiminen, aineistoon liiyvät oikeudet, kuten oikeuksista sopiminen tutkimusryhmissä, sekä aineiston tietoturvallinen säilyäminen ja mahdollinen arkistointi jatkokäyöä varten tai sen turvallinen häviäminen. Toteutimme ja pilotoimme kevään ja kesän 2020 aikana Aineistonhallinnan perusteet -verkkokurssin, jolla osallistuja tekee ohjatusti opinnäyeensä aineistonhallintasuunnitelman. Opiskelijat osallistuivat kurssin toteutukseen tuoamalla opetusvideoita opinnäyeensä aineistonhallinnasta osaksi kurssin materiaalia. Graduntekijät ovat kurssin ensisijainen kohderyhmä, mua kurssi on avoin kaikille ja sopii myös kandivaiheen opinnäyeen tekijöille. Kurssin sisällön suunnieluun osallistui ydintiimin lisäksi kollegoja, jotka olivat tutkimusaineistojen hallinnan ja avoimen tieteen asiantuntijoita. Aineistonhallintasuunnitelmamme pohjautuu Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjaan ja Suomen Akatemian ohjeisiin. Myös DMPTuulityökalua käyteiin apuna. Kyseiset materiaalit eivät kuitenkaan erityisesti pyri palvelemaan perustutkinto-opiskelijoita, mikä omassa kurssitoteutuksessamme oli keskeinen tavoite. Kokonaan verkko-oppimisympäristössä suoriteava yhden opintopisteen kurssi sisältää etätapaamisen ja itsenäistä opiskelua. Oppimistehtävänä on oman opinnäyeen aineistonhallintasuunnitelma, johon kurssilainen saa opeajilta kirjalliset kommentit. Kurssi etenee tutkimusprosessin mukaisesti, osana sen alkutaivalta, ja sen optimaalinen suoritusajankohta on tutkimussuunnitelman tekemisen yhteydessä. Kurssin aikana tuoteava aineistonhallintasuunnitelma elää kuitenkin mukana läpi koko opinnäyeen elinkaaren. (hps://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2021/12/pupui-ym_kuvio-1.png) Kuvio 1. Aineistonhallintaprosessi (Avoimen tieteen opetus ja ohjaus) Kurssilla tuoteava aineistonhallintasuunnitelma sisältää kuusi osiota. Lisäksi kurssilla on johdantoosio tehtävineen. Johdanto-osiossa opiskelija pohtii tutkimusaineistoon, hyvään tieteelliseen käytäntöön ja FAIR-periaaeisiin sekä tutkimussuunnitelman ja aineistonhallintasuunnitelman väliseen suhteeseen liiyviä kysymyksiä. Varsinaisia aineistonhallintasuunnitelman osioita ovat: aineiston yleiskuvaus ja laadun varmistaminen aineistoon liiyvät oikeudet henkilötiedot dokumentointi ja metatiedot aineiston tallentaminen ja varmuuskopiointi aineiston avaaminen, julkaiseminen ja arkistointi. Osana kurssimateriaalia on opiskelijoiden tekemiä opetusvideoita, joissa he kertovat oman opinnäyeensä tutkimusaineistoista ja niiden käsielystä. Oman yliopistomme opetuksen kehiämishankkeen rahoituksen turvin pystyimme maksamaan opiskelijoille videoiden tuoamisesta ja käsikirjoiamisesta editointiin asti. Videoilla opiskelijat sanoiavat aineistonhallintaa omasta näkökulmastaan, mikä vahvistaa kurssimateriaalin soveltuvuua opiskelijoille. Videoiden aiheet tulivat pääosin kurssin sisällöistä ehdotustemme pohjalta, mua myös opiskelijoiden omiin aineistonhallintaprosesseihin liiyvistä kokemuksista. Opiskelijoilla oli alusta asti käytössään kurssimateriaalin käsikirjoitus, ja sisältöä tuoteiin yhdessä pohtien, ongelmia ratkoen ja oppien. Sopimukset videoiden tekijänoikeuksista ja mahdolliset luvat avoimeen julkaisemiseen työsteiin yliopiston lakimiehen kanssa. Aineistonhallinta oli aiheena opinnäyeen tekijöille haastava, ja kynnys kertoa omasta opinnäyeestä omilla kasvoilla monelle korkea. Opiskelijoiden rekrytointiin jouduiinkin käyämään useita kanavia, vaikka kyseessä oli palkallinen työ. Rohkelikot löytyivät lähinnä humanisteista ja kasvatustieteilijöistä. Piloikurssien kokemukset Piloikursseille osallistui yhteensä 46 opiskelijaa kanditutkielman tekijöistä väitöskirjatutkijoihin, suurin osa maisteritutkielman ja väitöskirjan tekijöitä. Käytännössä eri tutkintovaiheissa olevat kiinniivät vastauksissaan huomiota eri asioihin eli pystyivät hyödyntämään kurssia omista lähtökohdistaan käsin. Keskeistä kaikille oli oikea ajoitus eli kurssin ja suunnitelman tekeminen opinnäyeen suunnielutai aloitusvaiheessa, ennen tutkimusaineiston keräämisen aloiamista. Kurssipalaueissa näkyi helpotus siitä, eä monimutkainen asia oli pilkou pieniin, helpommin ymmärreäviin osiin. Osa tunnisti, eä kurssi tarjosi työkaluja akateemisen asiantuntijuuden kehiämiseen ja konkretisoi tutkimusprosessia. Opiskelijat kokivat saaneensa tilaa pohtia omaan tutkimusaineistoonsa liiyviä kysymyksiä. Kurssit olivat kaikille avoimia, mua eniten osallistujia tuli humanistisilta aloilta, mikä voi osaltaan kertoa käyteävien tutkimusaineistojen erilaisuudesta ja jo olemassa olevista tutkimusaineistojen hallintarutiineista eri tieteenaloilla. Myös tutkimusryhmissä työskentely voi auaa aineistonhallinnan kysymyksissä, toisaalta opiskelijat eivät tällöin useinkaan ole tietoisia tehdyistä sopimuksista, tietosuojailmoituksesta, aineiston jatkokäytöstä ja muista vastaavista asioista. Parhaiten kurssilaisten hallussa olevia osa-alueita olivat tutkimuseeiset kysymykset sekä tutkimusaineistojen tietoturvallinen säilyäminen. Vastaavasti eniten haasteita tuoivat henkilötietojen käsiely ja tietosuoja, tekijänoikeuksien ja tietosuojan eron hahmoaminen sekä aineistojen arkistointi ja jatkokäyö. Harva harkitsi tai oli ollut edes tietoinen mahdollisuudesta arkistoida opinnäyeen tutkimusaineisto jatkokäyöä varten. Tilannea hankaloiaa se, eei omalla yliopistolla ole opiskelijoiden tutkimusaineistoille vielä arkistointipaikkaa tai linjausta niiden arkistoinnista. Opiskelijoita kannusteiin liiämään suunnitelma osaksi tutkimussuunnitelmaansa ja täydentämään sitä myös kurssin päätyyä opinnäytetyön edetessä. Kurssimateriaalin ja kurssin jatkokäyö Kurssimateriaali on julkaistu avoimella lisenssillä kaikkien saataville (Avoimen tiedon keskus, 2020). Vastaava englanninkielinen oppimateriaali ja kurssi on julkaistu 2021. Oppimateriaalit julkaistaan vuonna 2021 myös Avointen oppimateriaalien kirjasto aoe.fi:ssa. Kurssi on ollut syyslukukaudesta 2020 lähtien suoriteavissa vapaavalintaisena opintona sekä mukana monien tutkinto-ohjelmien opetussuunnitelmissa vuosille 2020–2023. Kurssi ajoitetaan yleensä HOPS-vaiheessa maisteriseminaarin alkuun, jolloin opiskelija työstää suunnitelman opinnäyeensä aineistosta. Lähteet Avoimen tiedon keskus (2020). Tutkimusaineistojen hallinta. Päivitey 11.11.2020. Saatavilla hps://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/tutkimusaineistojenhallinta/tutkimusaineistojenhallinta (hps://koppa.jyu.fi/avoimet/kirjasto/tutkimusaineistojenhallinta/tutkimusaineistojenhallinta) Avoimen tieteen opetus ja ohjaus. Perustutkinto-opiskelijat. Aineistonhallinnan perusteet. Saatavilla hps://openscience.jyu.fi/fi/opetus/perustutkinto-opiskelijat#ah-perusteet (hps://openscience.jyu.fi/fi/opetus/perustutkinto-opiskelijat#ah-perusteet) Avointen oppimateriaalien kirjasto – aoe.fi. Saatavilla hps://aoe.fi/#/etusivu (hps://aoe.fi/#/etusivu) DMPTuuli. Saatavilla hps://dmptuuli.fi/ (hps://dmptuuli.fi/) Heikkinen, H. L. T. & Kukkonen, H. (2019). Ammaikorkeakoulu toisin ajateltuna: Osaaminen, sivistys ja tiedon intressit. Aikuiskasvatus, 39(4), 262–275. Saatavilla hps://doi.org/10.33336/aik.88096 (hps://doi.org/10.33336/aik.88096) Heilala, V. & Jääskelä, P. (2020). Toimijuusanalytiikka oppimista ja ohjausta tukemassa. Teoksessa U. Klemola, H. Ikäheimo & T. Hämäläinen (toim.), OHO-opas: Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuua korkeakouluihin (s. 105–109). Saatavilla hp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5 (hp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8110-5) Jaeu opetus ja ohjausvastuu. (30.10.2020). Saatavilla hps://openscience.jyu.fi/fi/opetus/jaeuopetus-ja-ohjausvastuu-1/jaeu-opetus-ja-ohjausvastuu (hps://openscience.jyu.fi/fi/opetus/jaeuopetus-ja-ohjausvastuu-1/jaeu-opetus-ja-ohjausvastuu) Jääskelä, P., Poikkeus, A.-M., Häkkinen, P., Vasalampi, K., Rasku-Puonen, H. & Tolvanen, A. (2020). Students’ agency profiles in relation to student-perceived teaching practices in university courses. International Journal of Educational Research, 103. Saatavilla hps://doi.org/10.1016/j.ijer.2020.101604 (hps://doi.org/10.1016/j.ijer.2020.101604) Suomen Akatemia. Aineistonhallintasuunnitelma. Saatavilla hps://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/hae-rahoitusta/nain-haetrahoitusta/ohjehakemisto/aineistonhallinta/aineistonhallintasuunnitelma/ (hps://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/hae-rahoitusta/nain-haetrahoitusta/ohjehakemisto/aineistonhallinta/aineistonhallintasuunnitelma/) Tietoarkisto. Aineistonhallinnan käsikirja. Saatavilla hps://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/ (hps://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/aineistonhallinta/) from → Uncategorized, Yliopistopedagogiikka 2021/2 No comments yet This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.