Vesi ja ruoan tuotanto

Polkukartta on osa POLKU 2.0 -hanketta, jonka päärahoittaja on Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus Vesi ja ruuantuotanto Tarja Stenman, FM, Lehtori Lisenssiehdot Tämä teos on lisensoitu Creative Commons NimeäEiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Diasettiin liittyvä video https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/vastuullinen-vedenkaytto-verkkototeutuksen-tallenteet/recording-13-07-2023-10.42 Luennon sisältö •Vesi ja ruuantuotanto globaalisti •Vesi ja ruuantuotanto Suomessa •Tulevaisuuden näkymiä Vesi ja ruuantuotanto globaalisti 1 •Ruuantuotanto perustuu kasvien yhteyttämiseen, johon tarvitaan vettä, hiilidioksidia sekä auringonvaloa. •Yhteyttämistuotteena muodostuu happea ja sokeria. •Sokerista ovat peräisin hiilipitoiset yhdisteet, kuten rasvat ja selluloosa. •Kasvit ovat siis edellytys ruuantuotannolle maapallolla. Vesi ja ruuantuotanto globaalisti 2 •Kotieläimen syömästä kasvienergiasta, osa menee ”hukkaan”, kun ihminen ei syö sitä itse suoraan. •Yksi kalori broilerista saatavaa energiaa vaatii neljä kaloria rehuksi käytetyn viljan energiaa. •Yksi kalori sianlihasta saatavaa energiaa vaatii yli 10 kaloria viljan energiaa. •Naudanja lampaanlihaa voidaan tuottaa laiduntamalla eläimiä, jolloin tuotantoon ei kulu ihmiselle kelpaavaa viljaa. Vesi ja ruuantuotanto globaalisti 3 •Maapallon makean veden varannoista 70 % kuluu ruuantuotantoon eli maatalouteen. •Suurin osa tästä vedestä on kasteluvettä. •Yli puolet maapallon ruuasta tuotetaan kasteluveden avulla. •Intensiivinen maatalous heikentää myös vedenlaatua. Vesi ja ruuantuotanto globaalisti 4 •Kastelun haittavaikutuksia ovat: •Pohjavesivarantojen ehtyminen •Pintavesivarantojen ehtyminen •Happamoituminen •Alkalisoituminen •Suolaantuminen Maan pilaantuminen Vesi ja ruuantuotanto globaalisti 5 •Maatalouden suuren vedenkulutuksen taustalla ovat: •Väestönkasvu •Elintason nousu → Eläintuotteiden kulutuksen kasvu •Viljelyn keskittyminen vesi-intensiivisten lajien tuotantoon: vehnä, maissi ja riisi (näiden osuus yli 85 % viljantuotannosta) •Näitä lajeja alettu viljelemään myös alueilla, joille ne eivät ilman kastelua soveltuisi. Lähteet •Leino, M. 2022. Blogi-teksti. https://www.luke.fi/fi/blogit/pohjolassaon-vankkaa-nautakarjatalouden-ja-jalostuksen-osaamista •Löytönen & Valkonen 2013. Riittääkö vesi, riittääkö ruoka? LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM, 2013;129(23):2481-7. •Virkajärvi, P. & Järvenranta, K. Nautakarjatuotannon ympäristövaikutusten arviointi ja sen kehittämistarpeet. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote nro 35. https://journal.fi/smst/article/view/73231/35093 •Väisänen, J. 2009.Kastelusta johtuva maan pilaantuminen. https://blogs.helsinki.fi/ruoka-ja-kestavyys/luokka/ekosysteemit-jaluonnonvarat/vesi/