Vaihtoehtoja latvusrajatiedon liittämiseksi laserkeilausinventointiin

1 Me sä ie een aikakauski ja 2018-10033 Tu kimusselos e h ps://doi.o g/10.14214/ma.10033 h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 2489-3188 Suomen Me sä ie eellinen Seu a Ma i Mal amo1, Tomi Ka jalainen1, Jaakko Repola 2 ja Ja i Vauhkonen 3 Vaih oeh oja la us aja iedon lii ämiseksi lase keilausin en oin iin Mal amo M., Ka jalainen T., Repola J., Vauhkonen J. (2018). Vaih oeh oja la us aja iedon lii ämiseksi lase keilausin en oin iin. Me sä ie een aikakauski ja 2018-10033. Tu kimusselos e. 3 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.10033 Yh eys iedo 1I ä-Suomen yliopis o, Luonnon ie eiden ja me sä ie eiden iedekun a, Me sä ie eiden osas o, Joensuu; 2 Luonnon a akeskus (Luke), Luonnon a a , Ro aniemi; 3 Luonnon a akeskus (Luke), Bio alous ja ympä is ö, Joensuu Sähköpos i [email p o ec ed] Hy äksy y 19.8.2018 Selos e a ikkelis a Mal amo M., Ka jalainen T., Repola J., Vauhkonen J. (2018). Inco po a - ing ee- and s and-le el in o ma ion on c own base heigh in o mul i a ia e o es managemen in en o ies based on ai bo ne lase scanning. Sil a Fennica ol. 52 no. 3 a icle id 10006. h ps:// doi.o g/10.14214/s .10006 La us aja ja sen a ulla johde a a unnukse o a ä kei ä niin puun laadun, la usbiomassan, e eyden ilan kuin aikkapa puun ule an kehi yksen ennus amisenkin kannal a. La us aja aih elee puulajei ain ja esime kiksi käsi elyhis o ia aiku aa oimakkaas i la us ajan asoon me siköi äin. Aluepohjainen lase keilausin en oin i on ollu Suomessa ä kein me sä a a iedon hankin amene elmä me säsuunni elua a en 2010-lu ulla. Lähes ymis apa uo aa puulajei ais a ie oa keskeisis ä puus o unnuksis a ja mi a ujen puulis ojen a ulla puus o ulkin a oidaan palau - aa puu asolle. La us aja ei yleensä ole kuulunu ennus e a ien puu unnus en joukkoon. Tässä u kimuksessa sel i e iinkin aih oeh oja la us ajan sisälly ämiseksi lase keilausin en oinnissa ennus e a aksi unnukseksi. Tu kimusalue sijai si Kuhmossa ja siel ä oli mi a u 265 maas okoealaa, jois a la us aja oli mi a u jokaises a puus a. Alue on e i äin oimakkaas i män y al ais a ja puus o on pääsään öi- ses i pienikokois a. Lisäksi alueel a oli käy e ä issä ha apulssinen ope a ionaalisen in en oinnin ke äämä len olase keilausaineis o, jo a hyödynne iin aluepohjaisen lähes ymis a an mukaises i. Tu kimuksessa e aillu mene elmä oli a : 1. Epäpa ame inen lähimmän naapu in mene elmä, jossa puukoh ainen la us aja lii e iin yhdeksi lase pii eiden a ulla simul aanises i ennus e a aksi puu unnukseksi 2. Puu ason sekamalli, jossa la us ajaa ennus i a puun läpimi a ja pi uus sekä koeala ason lase pii ee . Mallia so elle aessa, jolloin puu unnuksia ei iede ä, läpimi a ja pi uus saadaan lähimmän naapu in ennus eis a. Malli laadi iin ain män y al aisille koealoille joh uen puulajin al a-asemas a u kimusaineis ossa. 2 Me sä ie een aikakauski ja 2018-10033 · Tu kimusselos e · Mal amo ym. · Vaih oeh oja la us aja iedon … 3. Kolmiulo eisen lase pis eaineis on laskennalliseen geome iaan pe us u a ns. al a-muo o es imaa i koeala ason la us ajalle, joka saadaan laske ua lase aineis os a ilman maas o- mi ausin o maa io a 4. Koeala ason eg essiomalli, jossa lase pii ee ennus a a la us ajaa La us ajan ennus amisen aih oeh ojen a kkuus a kas elu eh iin koeala asolla keski- i heen ja ha han a ulla. Ve ailuk i ee einä käy e iin sekä a i mee is a keskila us ajaa e ä pohjapin a-alalla paino e ua keskila us ajaa. Tulokse laske iin e ikseen koko aineis olle ja e i puulaji al aisille koealoille. Tulos en pe us eella e i mene elmien uo ama keski i hee koeala ason keskila us aja un- nuksille oli a luokkaa 1–1,5 me iä koko aineis olle ja alueen alli se alle osi eelle eli män y al- aisille koealoille. Puu ason ennus usmene elmis ä epäpa ame inen lähimmän naapu in mene elmä osoi au ui a kemmaksi kuin sekamalli. Se uo i koko aineis olle ja män y al aisille koeloille suh eellisen ha ha omia ennus ei a. Lähimmän naapu in mene elmä on jo yleises i käy össä lase keilausin en oinnissa, jo en la us ajan lii äminen mukaan edelly ää ain sen mi aamis a in en oin ialuekoh aises a maas omi ausaineis os a. Puu ason sekamalli uo i usein ha haisia ennus ei a, mu a oli kui enkin lähimmän naapu in mene elmää a kempi män y al aisilla koeloilla a kas el aessa pohjapin a-alapaino eis a es imaa ia. Sekamallin a koi us ei läh ökoh aises i ollu - kaan uo aa ennus ei a kaikille puille, aan al a-asemassa kas a ille männyille. Tämä a oi e o eu ui ja mallin so elluskoh eena oisi olla la us aja iedon uo aminen män y ukeille. Lisäksi malli on helpos i kalib oi a issa uudelle in en oin ialueelle ähäisillä mi auksilla. Koeala ason mene elmis ä al a-muo o uo i yleensä kaikkein epä a kimpia ennus ei a. Mene elmän uo ama i hee oli a suh eellises i o aen pienempiä pohjapin a-alapaino eiselle keskila us ajalle kuin a i mee iselle es imaa ille eli mene elmän uo ama es imaa i on yleensä lähempänä paino e ua e ailua oa. Kuusi al aisilla koealoilla mene elmä joh i jopa a kempaan ulokseen kuin lähimmän naapu in mene elmä. Mene elmän hy ä so el u uus kuusi al aisilla koeloilla on yh eensopi a aikaisempien u kimus en kanssa. Ta kimma la us ajaennus ee saa iin koeala ason eg essiomallilla. Mene elmä ei ole kui enkaan yh eensopi a puu ason lase keilaus- in en oinnin kanssa ja jos a kas el a aa unnus a aihde aan, ku en ässä u kimuksessa a i - mee inen ja pohjapin a-alalla paino e u keskila us aja, äy yy aina laa ia uusi malli. Tässä yh eydessä koeala ason malli oimikin lähinnä e e enssinä asolle, johon lase in en oinnilla oidaan pääs ä. Toisaal a koeala ason es imaa ien a ulla oidaan kalib oida puu ason lähes y- mis apojen uloksia. Tu kimuksessa a kas el iin puus on la us aja iedon mukaan o amis a aluepohjaiseen lase keilausin en oin iin suu alue asolla. La us ajaes imaa ien luo e a uus a kas eluissa koeala- ason keski i he oli yleensä 1–1,5 me iä, joka on e ailukelpoinen aiempiin suppeammilla aineis oilla eh yihin u kimuksiin ja ii änee myös ope a ionaalisiin so elluksiin. Ve ailluis a mene elmis ä epäpa ame inen lähimmän naapu in mene elmä on lupaa in ja la us ajan ennus- aminen on helpos i lisä ä issä nykyiseen ope a ionaaliseen in en oin iin. Myös muille e ail- luille mene elmille on löyde ä issä so elluskoh ei a. Ja kossa ulisi sel i ää puulajikoh ais en la us aja unnus en es imoin imene elmiä ja luo e a uu a. Ki jallisuu a Mal amo M., Bollandsås O.M., Vauhkonen J., B eidenbach J., Gobakken T., Næsse E. (2010). Compa ing di e en me hods o p edic ion o mean c own heigh in No way sp uce s ands using ai bo ne lase scanne da a. Fo es y 83(3): 257-268. h ps://doi.o g/10.1093/ o es y/ 3 Me sä ie een aikakauski ja 2018-10033 · Tu kimusselos e · Mal amo ym. · Vaih oeh oja la us aja iedon … cpq008. Mal amo M., Packalen P. (2014). Species speci ic managemen in en o y in Finland. Julkaisussa: Mal amo M., Naesse E., Vauhkonen J. ( oim.). Fo es y applica ions o ai bo ne lase scan- ning – concep s and case s udies. Managing Fo es Ecosys ems, ol 27. Sp inge , Do d ech . s. 241–252. h ps://doi.o g/10.1007/978-94-017-8663-8_12.