Hybridihaavan kloonien välinen puun, kuoren ja oksien tiheyden, kosteuden ja lämpöarvon vaihtelu

1 Me sä ie een aikakauski ja 2018-9992 Tu kimusselos e h ps://doi.o g/10.14214/ma.9992 h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 2489-3188 Suomen Me sä ie eellinen Seu a Jy ki Hy önen1, Egbe Beuke  2 ja Anneli Vihe ä-Aa nio 3 Hyb idihaa an kloonien älinen puun, kuo en ja oksien iheyden, kos euden ja lämpöa on aih elu Hy önen J., Beuke E., Vihe ä-Aa nio A. (2018). Hyb idihaa an kloonien älinen puun, kuo en ja oksien iheyden, kos euden ja lämpöa on aih elu. Me sä ie een aikakauski ja 2018-9992. Tu kimusselos e. 3 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.9992 Yh eys iedo 1Luonnon a akeskus (Luke), Luonnon a a , Kokkola; 2 Luonnon a akeskus (Luke), Tuo an ojä jes elmä , Sa onlinna; 3 Luonnon a akeskus (Luke), Tuo an ojä jes elmä , Helsinki Sähköpos i [email p o ec ed] Hy äksy y 18.04.2018 Selos e a ikkelis a Hy önen J., Beuke E., Vihe ä-Aa nio A. (2018). Clonal a ia ion in basic densi y, mois u e con en and hea ing alue o wood, ba k and b anches in hyb id aspen. Sil a Fennica ol. 52 no. 2 a icle id 9938. h ps://doi.o g/10.14214/s .9938 Eu ooppalaisen ja pohjoisame ikkalaisen haa an keinollinen laji is eymä, hyb idihaapa (Popu- lus emula × P. emuloides), on yksi Suomen nopeakas uisimmis a puulajeis a. Hyb idihaapaa kas a e iin 1950- ja 1960-lu uilla uli ikku eollisuuden aaka-aineeksi, mu a uo annon lopu ua kiinnos us haapaan äheni 1970-lu un alussa. Uusi hyb idihaa an jalos usohjelma käynnis e iin 1990-lu un puoli älissä a oi eena nopeakas uisen kui upuun uo an o. Ohjelmassa ali iin 1950- ja 1960-lu uilla pe us e uis a me siköis ä ja kokeis a yksi äisiä nopeakas uisia pui a, jo ka monis e iin kas ullises i. Kas ullises i lisäämällä oidaan ominaisuuksil aan hy iksi ode u yksilö monis aa nopeas i me sän iljelyyn, ja yksilöissä esiin y ä halu ujen ominaisuuksien yhdis elmä pysy ä uo e uissa klooneissa muu uma omina. Hyb idihaapa iljelmien pe us amiseen olisi syy ä käy ää hy in menes yneis ä is ey yspe heis ä ali uja ja es a uja klooneja. Haapa kas aa pa hai en a in eikkailla me sämailla ja en isillä pel omailla. Kui upuun uo an- nossa suosi ellaan is u e a aksi 1200 hyb idihaa an ain a heh aa ille ja kas a amaan nii ä 20−25 uo a ilman ha ennuksia. A ohakkuun jälkeen seu aa a sukupol i oidaan saada juu i esois a. Vesasyn yis ä haa ikkoa oi aisiin kas a aa myös ene giapuuksi lyhyellä kie oajalla, ai yhdis ää ene giapuun ja kui upuun uo an o. Hyb idihaa an kloonien älises ä aih elus a puu aaka-aineen ominaisuuksissa iede ään ielä ähän. Puuaineen iheys on yksi ä keimmis ä laa ua mää i ä is ä ekijöis ä. Ene giakäy ön kannal a ä kei ä o a myös uhkapi oisuus ja lämpöa o. Tu kimuksessa ali iin U jalassa pel omaalle iljellyl ä hyb idihaa an kloonikokeel a sei - semän kloonia. Jokaises a kloonis a kaade iin 12 kas ukauden ikäisinä iisi puu a joulu– ammi- kuussa. Puiden pi uus ja innanko keusläpimi a mi a iin. Hyb idihaapojen keskipi uus oli 11 me iä ja keskiläpimi a 11 sen ime iä. Jokaises a puus a o e iin näy ekieko 0,6:n 1,3:n ja 2 me in 2 Me sä ie een aikakauski ja 2018-9992 · Tu kimusselos e · Hy önen ym. · Hyb idihaa an kloonien älinen puun… ko keudel a kannos a ja sii ä e eenpäin kahden me in älein sekä e illise oksanäy ee (ku a 1). Näy ekiekois a mää i e iin puun ja kuo en kui a- uo e iheys e eenupo usmene elmällä sekä puun, kuo en ja oksien kos eus, uhkapi oisuus ja ehollinen lämpöa o. Kloonikoh ais en keskia ojen lisäksi a kas el iin kos euden ja iheyden aih elua myös puun pi uussuunnassa. Hyb idihaapakloonien puuaineen ja kuo en ominaisuude poikkesi a sel äs i oisis aan. Puun ja kuo en kos eus ja iheys aih eli a me ki ä äs i myös puun pi uussuunnassa (ku a 2). Puussa oli pienempi uhkapi oisuus (0,5 % s. 3,9 %), kui a uo e iheys (378 kg m–3 s. 450 kg m–3), ja ehollinen lämpöa o (18.26 MJ kg–1 s. 19.24 MJ kg–1) kuin kuo essa. Kuo en kos eus oli kui enkin ko keampi kuin puuaineen (55 % s. 49 %). Oksis a mi a u a o oli a puun ja kuo en a ojen älissä. Ku a 1. Näy ekiekkoja maas ossa. Ku a Seppo Vihan a. Ku a 2. Tu ki ujen hyb idihaapakloonien puun (A), kuo en (B) ja ungon (C) iheyden aih elu puun pi uussuunnassa. 3 Me sä ie een aikakauski ja 2018-9992 · Tu kimusselos e · Hy önen ym. · Hyb idihaa an kloonien älinen puun… Hyb idihaapakloonien älillä oli ilas ollises i me ki se iä e oja mm. puun ja kuo en kos- eus- ja uhkapi oisuudessa, kui a- uo e iheydessä ja lämpöa ossa sekä pi uuskas ussa. Tulokse osoi a a , e ä useissa hyb idihaa an ominaisuuksissa on kloonien älis ä aih elua, jo a oi aisiin hyödyn ää kloonien alinnassa, ja e ä klooni alinnalla oi aisiin ominaisuuksiin aiku aa. Tulos en pe us eella käy ökelpoisel a alin ak i ee il ä aiku aa kui a uo e iheys, jossa esiin yi suu uus- luokal aan me ki ä ää aih elua, ja joka on keskeinen biomassan laa uun aiku a a ominaisuus. Pi uuskas ussa, joka on jalos uksessa yleises i käy e y alin ak i ee i, oli myös me ki ä iä kloo- nien älisiä e oja. Nopeakas uisilla klooneilla oli kui enkin pienempi puun iheys kuin hi aammin kas a illa, jo en nopean kas un ja ko kean iheyden yhdis äminen hyb idihaa alla saa aa olla aikeaa. Kloonien älise e o ehollisessa lämpöa ossa oli a suu uusluokal aan pieniä (0,45 MJ kg–1 puussa, 0,93 MJ kg–1 kuo essa), jo en klooni alin a yksinomaan lämpöa on pe us eella ei aiku a a koi uksenmukaisel a. Puun ja kuo en kos eus ei ole myöskään hy ä alin ak i ee i, sillä puun kaadon jälkeen kos euspi oisuus muu uu puu a a an a as oinnin aikana.