IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/ IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita © 2021 Jussi Heikkilä Published version Heikkilä, Jussi Heikkilä, J. (2021). IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita. Informaatiotutkimus, 40(4), 27-51. https://doi.org/10.23978/inf.112094 2021 KATSAUS IPR-aineistojen mahdollisuuksia, replikointitarpeita ja teknisiä haasteita Jussi Heikkilä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu [email protected] https://orcid.org/0000-0002-5122-7956 Tässä artikkelissa tehdään katsaus aineettomien oikeuksien eli IPR- (intellectual property rights) aineistoihin erityisesti suomalaisesta ja eurooppalaisesta näkökulmasta. Keskityn patentti-, hyödyllisyysmalli-, tavaramerkkija mallioikeusaineistoihin eli teollisoikeuksiin jättäen tekijänoikeudet tarkastelun ulkopuolelle. Digitalisaation myötä rekisteriaineistojen laatu ja saatavuus ovat jatkuvasti lisääntyneet ja IPR-järjestelmien toiminnan tutkimus sekä hypoteesien empiirinen testaus ovat tulleet mahdolliseksi ennennäkemättömällä tavalla. Eräitä mielenkiintoisia aiheita, joiden tutkimuksen yhä laadukkaammat IPR-aineistot mahdollistavat ovat 1) kokonaisvaltaisempi IPR-analyysi, joka patenttien ohella hyödyntää tavaramerkki-, mallioikeusja hyödyllisyysmalliaineistoja, 2) Euroopan integraation ja Kiinan roolin kasvun vaikutusten analyysi IPRkontekstissa ja 3) digitalisaation ja tekoälyn vaikutusten arviointi sekä uudet sovelluskohteet IPR-alalla. Lisäksi aiempien tutkimusten toistaminen eli replikointi nykyisillä aiempaa kattavammilla ja laadukkaammilla rekisteriaineistoilla olisi tärkeää, koska digitalisaatio ja globalisaatio ovat 2000-luvulla muuttaneet IPR-toimintaympäristöä nopealla tahdilla. Asiasanat: patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit, mallioikeus, immateriaalioikeus Artikkeli on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä Pysyvä osoite: https://doi.org/10.23978/inf.112094 Informaatiotutkimus 4(40)28 Johdanto Patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit ja mallioikeudet ovat aineettomia oikeuksia ja kielto-oikeuksia. Patentin tai hyödyllisyysmallin haltijalla on oikeus kieltää muita hyödyntämästä kaupallisesti patenttitai hyödyllisyysmallidokumentissa kuvattua teknistä keksintöä. Vastaavasti tavaramerkin haltija voi suojatulla tavaramerkillä erotella omat tuotteet tai palvelut kilpailijoista ja suojata brändiä. Mallioikeus suojaa tuotteiden ulkomuotoa kopioijilta: sen haltija voi kieltää muita jäljittelemästä mallioikeudella suojattujen tuotteiden muotoilua. Patenttitietokannat tarjoavat ikkunan teknologiseen kehitykseen – sekä menestyneisiin että vähemmän toimiviin teknisiin keksintöihin. Patentin haltijan on saamaansa määräaikaista yksinoikeutta (kielto-oikeutta) vastaan kuvattava patenttidokumentissa keksintönsä siten, että alan ammattilainen kykenee sen kuvauksen pohjalta toteuttamaan. Patenttijärjestelmän kaksi keskeistä tehtävää ovat siis 1) luoda kannustimia innovaatiotoimintaan ja 2) levittää teknistä tietoa patenttitietokantojen kautta. Mallioikeustietokannat toimivat vastaavalla tavalla muotoilun osalta ja tavaramerkkitietokannat brändien osalta. IPR-dokumenteista löytää paljon hyödyllistä tietoa ja patenttija muuta IPR-informaatiota voi hyödyntää muun muassa kilpailijaseurannassa sekä tutkimusja kehitystoiminnan suunnittelussa. Informaatiotutkimuksen näkökulmasta patenttija muiden IPR-dokumenttien sisältämä bibliografinen informaatio tarjoaa erityisen rikkaan tutkimusaineiston moniin tutkimuskysymyksiin vastaamiseen. Millä aloilla teknistä tietoa syntyy patenttitietokantoihin? Ketkä tuottavat tätä teknistä tietoa? Ketkä hyödyntävät tätä teknistä tietoa? Kuinka nykyiset keksinnöt rakentuvat aiempien päälle? Bibliometriikan ja skientometriikan menetelmät, joita sovelletaan tieteellisten julkaisujen analyysissä, soveltuvat yhtä lailla myös patenttija IPR-informaation tutkimukseen. Ensimmäinen patenttijärjestelmä luotiin Venetsiassa vuonna 1474 (ks. esim. Comino ym. 2020). Paljon on ehtinyt tapahtua viimeisten noin 550 vuoden aikana, mutta itse ihmisten elintasoa kohottava teknologinen kehitys on kiihtynyt vasta viimeisen parin sadan vuoden aikana (ks. esim. Roser 2013). Ensimmäinen ”suomalainen patentti” myönnettiin Lars G. Ståhlen puhallinkoneelle 29. kesäkuuta vuonna 1842.1 Vasta 1900-luvun loppupuolella digitalisaation myötä koneluettavien aineistojen laatu ja saatavuus ovat kasvaneet merkittävästi. Näin on tapahtunut myös aineetto1 https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/organisaatio_ja_tehtavat/historia/ ensimmainen_suomalainen_patentti.html (Viitattu 16.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40) 29 mien oikeuksien eli IPR-aineistojen osalta. Digitalisaatio on demokratisoinut IPR-rekisterien saatavuutta ja käyttömahdollisuuksia. Patenttikirjastot ovat siirtyneet fyysisistä kirjastoista ja paperisista dokumenteista verkkoon kaikkien saataville.2 Samanaikaisesti aineettomien oikeuksien hakemusmäärät ovat kasvaneet valtavasti kuten Kuvio 1 havainnollistaa. Vuonna 1994 solmittiin kansainvälinen immateriaalioikeuksia koskeva Maailman kauppajärjestön WTO:n TRIPS-sopimus (”Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights”), joka yhdenmukaisti jossain määrin maailman IPR-järjestelmiä. Pelkästään 2000-luvun ensimmäisten kahden vuosikymmenen aikana, 2000–2019, IPR-tietokannat ovat paisuneet miljoonilla dokumenteilla. Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n mukaan yksistään vuonna 2019 tehtiin noin 3,2 miljoonaa patenttihakemusta, 2,3 hyödyllisyysmallihakemusta, 15,2 miljoonaa tavaramerkkihakemusta ja 1,4 miljoonaa mallioikeushakemusta (WIPO 2021). Kiinan osuus IPR-hakemusten kasvusta on ollut erityisen merkittävä erityisesti sen liityttyä WTO:hon joulukuussa 2001: WIPO:n (2021) mukaan Kiinassa haettiin vuonna 2019 eniten kaikkia edellä mainittuja suojamuotoja ja Kiinan patenttivirastolla jätettyjen hakemusten osuus kaikista maailman hakemuksista oli 43,4 % patenttihakemuksista, 96,9 % hyödyllisyysmallihakemuksista, 51,7 % tavaramerkeistä ja 52,3 % mallioikeuksista. 2 Tämä on ollut myös paloturvallisuuden kannalta hyvä asia. Vuonna 1933 ”Helsingin kaupungin palopäällikkö oli todennut viraston [PRH:n] tilat Ratakatu 12:ssa paloturvallisuuden kannalta käyttötarkoitukseensa sopimattomiksi. Koko patenttien uutuustutkimusaineisto olisi palon sattuessa menetetty kerralla, joten kyseessä oli patentinhaltijoiden oikeusturva” (Laisi 2009, s. 34). Informaatiotutkimus 4(40)30 Kuvio 1. IPR-hakemusmäärien globaaleja trendejä. Lähde: WIPO IP Statistics Data Center (päivitetty 2021, tiedot haettu 16.8.2021). Hakemusmäärät sisältävät suorat hakemukset patenttivirastoille sekä WIPO:lle tehdyt hakemukset. Pitkällä aikavälillä innovaatiot ovat tuottavuuden kasvun ja siten talouskasvun ja ihmisten elintason nousun taustalla. Aineettomien oikeuksien instituutiot luovat tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaan kannustimia, minkä vuoksi niiden kehittämisen tueksi tarvitaan tutkimustietoa. Aihe on erityisen ajankohtainen Suomen kontekstissa, sillä Suomessa on käynnissä IPR-strategian päivitys (Salminen ym. 2021; Oker-Blom 2021). Aineistojen parempi saatavuus ja kasvanut laatu mahdollistavat IPR-aineistojen tehokkaamman käytön päätöksenteon tukena. 2000-luvulla eri maiden kansalliset patenttiviranomaiset ovat edistäneet aineistojen saatavuutta ja perustaneet ekonomistitiimejä analysoimaan näitä aineistoja.3 Erilaiset empiiriset analyysit IPR-järjestelmiä koskevista politiikkamuutoksista ja reformeista ovat tämän vuoksi aiempaa helpommin toteutettavissa. Aiempien tutkimusten replikointi eli toistaminen on tärkeää, koska aineettomien oikeuksien ympäristö muuttuu ajassa vuorovaikutuksessa muiden instituutioiden ja innovaatiopolitiikan instrumenttien (Bloom ym. 3 Esim. Euroopan patenttivirasto, EPO Chief Economist Unit: https://www.epo.org/ about-us/services-and-activities/chief-economist.html; Yhdysvallat, USPTO, Office of the Chief Economist: https://www.uspto.gov/about-us/organizational-offices/  office-policy-and-international-affairs/office-chief-economist; WIPO, The Department for Economics and Data Analytics: https://www.wipo.int/about-wipo/en/ activities_by_unit/index.jsp?id=48; IP Australia: https://www.ipaustralia.gov.au/  about-us/research-and-data/office-chief-economist (Viitattu 16.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40) 31 2019) kanssa. Teknologinen kehitys, globalisaatio ja Euroopan integraatio vaikuttavat myös aineettomien oikeuksien toimintaympäristöön jatkuvasti. Artikkeli on organisoitu seuraavasti. Osiossa 2 esittelen lyhyesti tarkastelun kohteena olevat suojamuodot sekä niihin liittyvät instituutiot. Osiossa 3 listaan aihepiirin tutkimuksissa hyödynnettäviä aineistoja. Viimeisessä osiossa 4 ehdotan eräitä jatkotutkimusaiheita ja nostan esiin aihepiirin tutkimukseen liittyviä teknisiä haasteita. Suojamuodot, instituutiot ja rekisterit Teollisoikeudet Rajaudun keskeisiin teollisoikeuksiin eli patentteihin, hyödyllisyysmalleihin, tavaramerkkeihin ja mallioikeuksiin. Tekijänoikeuksia ei tässä artikkelissa tarkastella, koska tekijänoikeuksista ei ole vastaavia rekistereitä kuin teollisoikeuksista. Näiden lisäksi löytyy vielä muitakin suojamuotoja (mm. kasvinjalostajan suoja ja maantieteellinen merkintä), jotka jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. On myös syytä mainita, että tämän artikkelin näkökulmapainotus on informaatiotutkimuksessa ja taloustieteessä oikeudellisen näkökulman sijaan. Suosittelen lukijaa perehtymään esimerkiksi Haarmannin Immateriaalioikeus-teokseen (2014), jos lukija on kiinnostunut kattavammasta perehdytyksestä aineettomiin oikeuksiin. Esittelen seuraavaksi suojamuodot pääpiirteittäin.4 Patentti on suojamuoto teknisille keksinnöille. Patentti voidaan myöntää tekniselle keksinnölle, joka täyttää patentoitavuuden kriteerit (uutuus, keksinnöllisyys ja teollinen käyttökelpoisuus), maksimissaan 20 vuodeksi hakemispäivästä. Patenttitietokannoissa on yli 130 miljoonaa patenttidokumenttia5 ja vuonna 2020 haettiin 3,2 miljoonaa patenttia (WIPO 2021). On syytä pitää mielessä, että patentit kuten muutkin teollisoikeudet ovat kansallisesti säädettyjä yksinoikeuksia. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että patenttiperhe koostuu samaa keksintöä suojaavista eri maissa haetuista patenteista, mutta patenttiperheelle on olemassa vaihtoehtoisia tarkempia määritelmiä (ks. Martínez 2011; Kang & Tarasconi 2016). Hyödyllisyysmalli, johon toisinaan viitataan ”pikkupatenttina”, on patentin tavoin suojamuoto teknisille keksinnöille. Kaikissa maissa ei ole 4 Patenttija rekisterihallituksen (PRH) sivulta löytyy myös yleiskuvaukset. https://www.  prh.fi/ (Viitattu 16.8.2021) 5 https://www.epo.org/searching-for-patents/technical/espacenet.html (Viitattu 16.8. 2021) Informaatiotutkimus 4(40)32 hyödyllisyysmallijärjestelmää ja niissä maissa, joissa on hyödyllisyysmallijärjestelmä, niiden ominaisuudet poikkeavat toisista merkittävästi maiden välillä (ks. esim. Heikkilä 2018). Suomessa hyödyllisyysmallin keksinnöllisyysvaatimus on alempi kuin patentilla kuten myös suoja-aika, joka on maksimissaan 10 vuotta. Tutkimusten ja selvitysten mukaan hyödyllisyysmalleja käytetään tyypillisesti suojattujen keksintöjen kansalliseen suojaamiseen eli ne ovat verraten harvoin osa kansainvälistä patenttiperhettä (Heikkilä & Verba 2018). Tutkimuskirjallisuudessa hyödyllisyysmallit ovat jääneet suhteellisen vähälle huomiolle mahdollisesti muun muassa siksi, että Yhdysvalloissa ei ole kyseistä järjestelmää käytössä. Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka erottaa tietyn yrityksen tavarat ja palvelut muiden vastaavista, eli toimii erottamisvälineenä markkinoilla ja elinkeinotoiminnassa. Yksinoikeus tavaramerkkiin antaa tavaramerkin haltijalle oikeuden kieltää muita käyttämästä samaa tai samankaltaista merkkiä samojen tai samankaltaisten tavaroiden tai palveluiden yhteydessä. Tämän vuoksi tavaramerkin hankkiminen on tehokas tapa saada suojaa omalle brändille. Tavaramerkin saa haltuunsa rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla. Tavaramerkki vakiinnutetaan käyttämällä merkkiä elinkeinotoiminnassa, kunnes merkki on yleisesti tunnettu tiettyjen tavaroiden tai palveluiden yhteydessä. Tavaramerkkejä on patenttien ohella hyödynnetty innovaatiotoiminnan indikaattoreina (Flikkema ym. 2014; Castaldi 2020). Mallioikeus suojaa tuotteen ulkomuotoa ja se on teollisen muotoilun merkittävin oikeudellinen suojakeino. Mallioikeuksia on alettu tutkia kasvavassa määrin (ks. esim. Heikkilä ja Peltoniemi 2019) ja aivan viime aikoina esimerkiksi EU:n tasolla (Euroopan komissio, 2020) sekä Australiassa (Kollmann ym. 2020) on toteutettu mallioikeusjärjestelmien arviointeja. Alueelliset instituutiot ja rekisterit Aineettomat oikeudet ovat alueellisesti rajattuja yksinoikeuksia, jotka nojaavat kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Joka maassa on erinäinen joukko kansallisia aineettomiin oikeuksiin liittyviä lakeja, ja maat ovat vaihtelevassa määrin jäseninä ja allekirjoittajina erinäisessä joukossa kansainvälisiä aineettomiin oikeuksiin liittyviä sopimuksia. Lisäksi EU:n jäsenmaihin kuten Suomeen kohdistuu EU:n lainsäädäntö ja eurooppalaiset instituutiot. Maakohtaisiin IPR-lainsäädäntöihin ja kansainvälisiin sopimuksiin voi tutustua mm. avoimessa WIPO Lex -tietokannassa, joka tarjoaa mahdollisuuden hakea tietoa ajantasaisista ja aiemmista IPR-laeista, Informaatiotutkimus 4(40) 33 kansainvälisistä sopimuksista sekä tuomioistuinten päätöksistä (yht. 49000 dokumenttia).6 Taulukossa 1 on havainnollistettu suomalaisesta näkökulmasta lainsäädännön ja sopimusten eri alueellisia tasoja, niihin liittyviä organisaatioita ja valikoituja tietokantoja. Suomessa patentteja myöntää Patenttija rekisterihallitus, PRH. Euroopan patenttivirasto EPO myöntää patentteja, jotka voidaan saattaa voimaan hakijan valitsemissa EPO:n jäsenmaissa (ml. Suomessa). Lisäksi WIPO:n ”Patent Cooperation Treaty” eli PCT-järjestelmän kautta voi tehdä kansainvälisen patenttihakemuksen. Instituutiot eivät ole tämän katsausartikkelin fokus, mutta aina IPR-aineistoja hyödyntäessä on tärkeää pitää mielessä oikeuksien alueellinen näkökulma ja mahdolliset ”päällekkäiset” instituutiot eli vaihtoehtoiset kanavat aineettomien oikeuksien hakemiselle ja suojaukselle. Voi kuitenkin todeta, että globalisaation (ml. TRIPS) ja Euroopan integraation sekä EU:n laajenemisen myötä kansainvälisten instituutioiden merkitys näyttää suomalaisesta näkökulmasta kasvaneen kansallisten instituutioiden kustannuksella. IPR-instituutioiden evoluutio tarjoaa mielenkiintoisia tutkimusaiheita. Taulukko. 1 Instituutioita ja tiedonhakupalveluja eri alueellisilla tasoilla. Patentti Hyödyllisyysmalli Mallioikeus Tavaramerkki Lainsäädäntöä tai kansainvälisiä sopimuksia Globaali taso (WIPO ja WTO) Pariisin konventio (1883), Patent Cooperation Treaty (PCT, 1970), TRIPS (1994) Pariisin konventio (1883) Pariisin konventio (1883), Haagin sopimus (1925), TRIPS (1994) Pariisin konventio (1883), Madridin sopimus (1891) ja TRIPS (1994) Alueellinen taso (esimerkkinä Eurooppa) Euroopan patenttisopimus (1973) Neuvoston asetus (EY) N:o 6/2002 yhteisömallista ja komission asetus (EY) N:o 2245/2002 täytäntöönpanosta Neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 Euroopan unionin tavaramerkistä ja komission asetus (EY) N:o 2868/95 täytäntöönpanosta 6 https://wipolex.wipo.int/en/main/legislation (Viitattu 16.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40)34 Kansallinen taso (Suomi) Patenttilaki 550/1967 ja Patenttiasetus 660/1980 Hyödyllisyysmallilaki 800/1991 ja Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta 1419/1991 Mallioikeuslaki 221/1971 ja Mallioikeusasetus 252/1971 Tavaramerkkilaki 544/2019 Aineettomia oikeuksia tutkii, myöntää ja rekisteröi Globaali taso WIPO (PCT) - WIPO (Hague) WIPO (Madrid) Eurooppa-taso EPO - EUIPO EUIPO Suomen taso PRH PRH PRH PRH Valikoituja tietokantojen hakupalveuja Globaali taso WIPO Patentscope WIPO Patentscope WIPO Global Design Database ja DesignView WIPO Global Brand Database ja TMView Eurooppa-taso EPO Espacenet EPO Espacenet EUIPO eSearch EUIPO eSearch Suomen taso PRH PatInfo PRH PatInfo PRH Mallioikeustietopalvelu PRH Tavaramerkkitietopalvelu Huomioita: WIPO Lex -tietokannasta voi tarkistaa valitun maan ajantasaisen lainsäädännön sekä sen, missä kansainvälisissä aineettomiin oikeuksiin liittyvissä sopimuksissa kyseinen maa on osapuolena. Suomen osalta ks. https://wipolex.wipo. int/en/members/profile/FI (Viitattu 14.9.2021) IPR-aineistoja tutkimuskäytössä Taulukossa 1 listattiin valikoituja tietokantoja, joiden kautta voi suorittaa hakuja eri IPR-rekistereistä. Tässä osiossa sitä vastoin keskitytään aineistoihin, joita erityisesti tutkijoille on saatavilla. Kuka tahansa voi periaatteessa käydä keräämästä aineistot IPR-tietokannoista, mutta tutkijoille on myös saatavilla valmiiksi koottuja ja puhdistettuja sekä jossain määrin harmonisoituja tietokantoja ja kokonaisia rekisteriaineistoja. Useissa patenttivirastoissa on nykyisin tilastoja ekonomistitiimejä, jotka kehittävät tilastointia ja tutkimusaineistojen laatua sekä edistävät näiden aineistojen käyttöä tutkimuksissa, vaikutusarvioinneissa ja päätöksenteon tukena. Esimerkiksi Euroopan Patenttiviraston EPO:n pääekonomistin yksikön tavoite on tuottaa korkeatasoista analyysiä informoidun politiikkakeskus- Informaatiotutkimus 4(40) 41 IPR-aineistojen mahdollisuuksia, tutkimusten replikointia ja rajoitteita Aiemmissa luvuissa tehtiin tiivis katsaus aineettomien oikeuksien aineistoihin. Nämä aineistot mahdollistavat erilaisten hypoteesien testaamisen ja vaikutusarvioinnit IPR-järjestelmien kontekstissa. Digitalisaation myötä aineistojen saatavuus tutkimuskäyttöön on parantunut ja aineistoja voidaan kasvavassa määrin hyödyntää instituutioiden kehittämisessä ja politiikantekijöiden päätöksenteon tukena. Seuraavaksi käyn läpi valikoituja mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita, nostan esiin aiempien tutkimusten replikoinnin tärkeyden sekä kertaan muutamia toistuvia teknisiä haasteita ja rajoituksia IPR-aineistojen hyödyntämisessä. Jatkotutkimusaiheita Eräs nopea tapa tarkastella mielenkiintoisia aineettomien oikeuksien tutkimuksessa pinnalla olevia aiheita on hakea artikkeleita alan johtavissa aikakauskirjoissa (mm. Research Policy, World Patent Information tai Scientometrics) hakusanoilla ”patent”, ”trademark” tai ”design right”. Tämän ohella voi käydä tarkistamassa, mitkä uudet artikkelit ja työpaperit viittaavat aihepiirin keskeisimpiin julkaisuihin (esim. patenttien osalta Hall ym. 2001). Lisäksi alan konferensseissa (esim. European Policy for Intellectual Property, EPIP) esitetään alan tutkimuksen eturintaman uusia tuulia. Seuraavaksi listaan eräitä mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita.14 Muut suojamuodot kuin patentit Patenttiaineistoja on analysoitu tieteellisesti huomattavasti enemmän kuin muiden aineettomien oikeuksien tilastoja. Yksi keskeinen syy tähän on kattavien tavaramerkkija mallioikeusaineistojen saatavuuden puute. Lisäksi kansalliset erot järjestelmissä tekevät kansainvälisistä vertailuista haastavia. Muiden suojamuotojen kuin patenttien tilastollista tutkimusta edistäisivät tutkijoille tarjotut puhdistetut aineistot. Tutkijayhteisö hyötyisi globaalista 14 Näiden aiheiden ohella patenttien ja muiden IPR:ien arvonmääritys on aina pinnalla. Mm. Kapoor ym. (2013) käyvät läpi patenttien arvoindikaattoreita ja Takalo ym. (2021) tarjoavat katsauksen suomalaisten patenttien arvon määrittely kansantalouden näkökulmasta. COVID-19 myötä lääkkeiden patentoinnin tutkimus on saanut lisähuomiota ja tälläkin saralla tehdään korkealaatuista suomalaista tutkimusta patenttiaineistoilla (ks. esim. Izhak ym. 2020; Kinnunen ym. 2021). Informaatiotutkimus 4(40)42 tavaramerkkien ja mallioikeuksien omasta ”PATSTAT”-aineistosta, joka jo löytyy patenteille. Tämä mahdollistaisi muun muassa sen tutkimisen, eroavatko tavaramerkkien ja mallioikeuksien kansainväliset suojausstrategiat patenttien vastaavasti. Kokonaisvaltainen IPR-näkökulma ottaa huomioon kaikki nämä erilaiset teollisoikeudet ja voi – luonnollisesti tutkimuskysymyksistä riippuen – tarjota paremman kokonaiskuvan tutkimuskysymyksiin muun muassa toimialojen dynamiikkaa, kilpailua ja innovaatiotoimintaa tutkittaessa. Euroopan integraatio Suomessa ja Euroopassa Euroopan integraation seurauksena painopiste on siirtynyt yli ajan kansallisilta viranomaisilta eurooppalaisille viranomaisille (Patentit ja EPO: Hall & Helmers 2019; Tavaramerkit: Herz & Mejer 2019). Empiirisessä tutkimuskirjallisuudessa haaste Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden näkökulmasta on se, että suuri osa analyyseista ja tutkimuksista kohdistuu suurten maiden, erityisesti Yhdysvaltojen, IPR-järjestelmiin ja niistä saatuja tuloksia ei välttämättä voi yleistää suomalaiseen ja eurooppalaiseen institutionaaliseen kontekstiin. Viime aikoina Brexitillä on ollut oma vaikutuksensa. Kuinka ja millä tahdilla Euroopan integraatio etenee IPRkentällä? Saako Eurooppa 2020-luvulla yhtenäispatenttijärjestelmän ja yhdistetyn patenttituomioistuimen? Minkälaisia vaikutuksia ne toteutuessaan aiheuttavat? Kiinan roolin kasvu IPR-hakemusmäärät ovat kasvaneet valtavasti Kiinan patenttivirastolla (CNIPA) 2000-luvulla ja Kiina on muun muassa ohittanut Yhdysvallat vuosittaisissa patenttihakemusmäärissä (WIPO 2021). Kiinan hakemusmääriin ja haettujen patenttien laatuun ovat vaikuttaneet myös julkiset tuet patenttien hakemiseen (Dang & Motohashi 2015). Taittuuko kiinalaisten IPR-hakemusten kasvu, kun julkisia tukia vähennetään? Kaikista maailman hyödyllisyysmallihakemuksista 96,9 % (2268190 kpl, WIPO 2021) tehtiin Kiinassa vuonna 2019. Minkälainen on kiinalaisen hyödyllisyysmallijärjestelmän tulevaisuus? Tekoäly, digitalisaatio ja automatisointi Tekoälyn kehitys vaikuttaa merkittävästi IPR-kenttään. Ensinnäkin, tekoälykeksintöjä on patentoitu kasvavassa määrin (WIPO 2019; Giczy ym. Informaatiotutkimus 4(40) 43 2021). Toiseksi, tekoälyn avulla kyetään automatisoimaan IPR-analytiikkaa ja tehostamaan IPR-hakuja tietokannoista (Aristodemou & Tietze 2018). Kolmanneksi, tällä hetkellä patenttivirastoissa pohditaan, voiko tekoälyn nimetä keksijäksi patenteissa. Tätä kirjoittaessa Etelä-Afrikassa on vastikään myönnetty maailman kaikkien aikojen ensimmäinen patentti, jossa tekoäly on keksijänä.15 Kyseinen myöntöpäätös on kuitenkin valitusprosessissa. Laadukkaan koneluettavan IPR-datan saatavuus yhdistettynä jatkuvasti kasvavaan laskentatehoon mahdollistavat erilaiset tekoälysovellukset ja automatisoidun analytiikan päätöksenteon tueksi (Aristodemou & Tietze 2018). Näin on myös aineettomien oikeuksien kontekstissa: Mitä parempilaatuisina ja kattavampina IPR-rekisteriaineistot ovat avoimesti saatavilla, sitä todennäköisempää on, että joku niiden hyödyntäjä kehittää uusia sovelluksia ja aihepiirin tutkijat pystyvät analysoimaan IPR-instituutioiden toimintaa, testaamaan hypoteeseja ja tunnistamaan säännönmukaisuuksia. Patenttihakuja ja kilpailijaseurantaa kyetään myös yhä tehokkaammin personoimaan ja automatisoimaan tarpeiden mukaan. Tekniikan kieli on elänyt ajassa ja niin myös kieli, jolla keksinnöt kuvataan patenttidokumenteissa. Nykyisin tekoälyn ja automaattisten käännösohjelmistojen aikakaudella tekniikan kielellä alkaa olla vähemmän merkitystä kuin aiemmin. Toisaalta suoja-alan laajuus tulkitaan edelleen sanatarkasti patenttivaatimuksista patenttiloukkaustapauksissa. Toisaalta myös yhä suurempi osa patenteista on kiinankielisiä. Maailman viisi suurinta patenttivirastoa eli IP5 seuraavat, tutkivat ja jakavat tietoa tekoälyn vaikutuksista patenttijärjestelmiin sekä kehittävät omia tekoälyratkaisujaan.16 Kuinka tekoäly tulee vaikuttamaan aineettomiin oikeuksiin liittyvän tiedonhaun automatisointiin? Minkälaisia personoituja ja yhä tarkempia suosittelualgoritmeja tulemme näkemään? Oikeustapausten linkitys IPR-rekistereihin Joskus aineettomiin oikeuksiin liittyvät riidat johtavat kariutuneiden neuvotteluiden jälkeen oikeudenkäynteihin. Tiedot suomalaisista oikeudenkäynneistä löytyvät tuomioistuinten arkistoista, mutta ainakin vanhemmissa tapauksissa vielä paperimuodossa digitoidun tiedon sijaan. Tutkijoiden käyttöön ei löydy ajantasaista avointa tietokantaa, joka yhdistäisi aineettomat oikeudet ja niihin 15 Patentti ZA2021/03242 ”Food container and devices and methods for attracting enhanced attention”, julkaisun keksijä-kentässä lukee ”DABUS, The invention was autonomously generated by an artificial intelligence”. Myönnetty 24.6.2021. 16 https://www.fiveipoffices.org/activities/NET_AI (Viitattu 16.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40)44 liittyvät oikeudenkäynnit sekä oikeuskäytännön (vrt. Kapoor 2017; Heikkilä & Peltoniemi 2019). IPR University Centerin Oikeustapaustietokanta17 sisältää tiivistelmiä ja skannattuja dokumentteja suomalaisten tuomioistuinten aineettomia oikeuksia koskevista ratkaisuista vuodesta 1979 lähtien, mutta tietokanta ei ole kaikenkattava. Lisäksi tietokannassa on myös työsuhdekeksintölautakunnan ratkaisujen sekä tekijänoikeusneuvoston lausuntojen tiivistelmiä. Kaupallisia palveluntarjoajia löytyy luonnollisesti, mutta niitä ei käydä läpi tässä yhteydessä (vrt. Talvela & Kässi 2019). EUIPO:lla on oma tietokanta ”eSearch Case Law”, josta löytyvien kansallisten oikeustapausten määrä on kuitenkin vielä rajallinen. Yhdysvaltojen osalta patenttioikeudenkäynneistä on rakennettu tietokanta tutkijoiden käyttöön (Marco ym. 2017). WIPO Lex on verkossa avoimesti saatavilla oleva tietokanta, jossa WIPO:n mukaan on kaikkein kattavin kokoelma aineettomien oikeuksien lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia.18 Keksijöiden moninaisuus Keksijöiden ja muotoilijoiden taustojen moninaisuus on tärkeä aihe tutkia, koska yksilöt ovat taipuvaisia kehittämään ratkaisuja omiin tarpeisiin (vrt. Koning ym. 2021). Naisten osuutta keksijöistä on tutkittu kasvavassa määrin yhdistelemällä sukupuolen mukaan eroteltuja nimiaineistoja patenttiaineistojen keksijätietoihin ja analyyseissa on havaittu, että naisten osuus keksijöistä on kasvanut yli ajan vaikkakin hitaasti (Lax Martínez ym. 2016, 2021; Heikkilä 2019; Pajari & Heikkilä 2021). On myös mielenkiintoista seurata, tulemmeko pidemmällä aikavälillä näkemään IPR-rekistereissä ihmiskeksijöiden ja -muotoilijoiden ohella kasvavassa määrin tekoälyn keksijänä. Vihreät teknologiat ja kestävä kehitys Ilmastonmuutos on saanut kasvavassa määrin huomiota myös IPR-kentällä ja uusia menetelmiä sekä patenttiluokituksia on kehitetty tunnistamaan ”vihreitä” keksintöjä ja innovaatioita sekä ympäristöystävällisiä teknologioita patenttiaineistojen avulla (mm. WIPO:n IPC Green Inventory -luokitus19; OECD:n ympäristöteknologialuokitus, ks. Haščič & Migotto 2015). Tutkijat ovat myös koneoppimismenetelmiä hyödyntämällä pyrkineet luokittelemaan 17 https://ipruc.fi/tietopalvelut/oikeustapaustietokanta/ (Viitattu 16.8.2021) 18 https://www.wipo.int/wipolex/en/index.html (Viitattu 20.8.2021) 19 https://www.wipo.int/classifications/ipc/green-inventory/home (Viitattu 20.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40) 45 patentteja sen mukaan, kuinka relevantteja ne ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta (esim. Suominen & Hajikhani 2021). IPR-tutkimusten replikointi Maailma muuttuu, teknologia kehittyy ja IPR-instituutiot (ml. lainsäädäntö) kehittyvät ajassa, mistä syystä aiemmat empiiriset tutkimustulokset eivät välttämättä enää kuvaa muuttunutta nyky-ympäristöä ja menneisyyden havainnot eivät ole enää välttämättä yleistettävissä nykykontekstiin. Esimerkiksi aika ennen digitalisaatiota ja Internetiä 90-luvun alkupuolella oli aika tavalla erilainen toimintaympäristö verrattuna ICT-vallankumouksen jälkeiseen 2020-lukuun. Lisäksi suuri osa patenttijärjestelmien tutkimuksista on toteutettu yhdysvaltalaisilla aineistoilla ja tulosten yleistäminen esimerkiksi Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden ja EU:n sisämarkkinan institutionaaliseen kontekstiin ei välttämättä ole suoraviivaista. Uudet ja laajemmat tutkimusaineistot mahdollistavat aineettomiin oikeuksiin liittyvien uusien hypoteesien testaamisen sekä aiempien tutkimusten toistamisen. Samalla tutkimusten replikointi laadukkaammilla aineistoilla edistäisi tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa ja IPR-järjestelmien jatkokehitystyötä. Olisikin tärkeää, että uusien tutkimusideoiden kehittämisen ohella tutkijoilla olisi kannustimia replikoida aiempia tutkimuksia uusilla aineistoilla ja koetella niiden havaintoja (Hyytinen 2013; Gertler ym. 2018). Rajoituksia ja teknisiä haasteita Patenttija IPR-aineistojen hyödyntämiseen tutkimuksissa liittyy ilmeisiä ongelmia ja haasteita (esim. Griliches 1990; Motohashi ym. 2010; Igami & Subrahmanyam 2019), joista tässä nostetaan esiin vain muutama. Ensinnäkin, patentit ovat epätarkka innovaatiotoiminnan mittari (Griliches 1990; Nagaoka ym. 2010; Igami & Subrahmanyam 2019). Kaikille teknisille keksinnöille ei haeta patentteja vaan vain osalle. Osa keksijöistä tai yrityksistä, joissa keksijät työskentelevät, ei edes yritä suojata keksintöjään patenteilla. Lisäksi osa keksinnöistä ei ole patentoitavissa. Innovaatiotoiminnan tutkimuksen laajentaminen patenttiaineistoista kattavampiin tavaramerkkija mallioikeusaineistoihin on perusteltua, mutta näitä yhdistettyjä IPR-rekisteriaineistoja ei vielä ole laajasti tutkijoiden saatavilla. Toiseksi, keksijöiden tutkimusta rajoittaa aineiston henkilötietoluonteesta johtuen tietosuoja-asetukset ja lait. Julkisista rekistereistä löytyvistä patenttija muista IPR-dokumenteista löytyy keksijän nimi, joka periaatteessa mahdollistaa keksijöiden identifioinnin sekä IPR-aineiston linkityksen muihin Informaatiotutkimus 4(40)46 tietokantoihin, joista nimitieto löytyy. IPR-aineistojen yhdistäminen muihin mikroaineistoihin tarjoaa mahdollisuuden aivan uudenlaisiin tutkimuksiin ja hypoteesien testaamiseen, mutta aineistojen käsittelyssä on turvattava henkilöiden tietosuoja. Esimerkiksi Tilastokeskuksella on asianmukaiset tietosuojaperiaatteet henkilötietojen turvaamiseen.20 Patenttiaineistojen yhdistäminen Tilastokeskuksen FLEED-mikroaineistoon (”Finnish linked employer-employee data”, nyk. FOLK) eli suomalaiseen työnantaja-työntekijärekisteriaineistoon on mahdollistanut monia suomalaisia taloustieteen väitöskirjoja (esim. Väänänen 2010; Rahko 2016) ja poikkeuksellisia tutkimuksia (mm. Toivanen ja Väänänen 2012; Ejermo & Toivanen 2018; Aghion ym. 2018). Vastaavia rekisteriaineistoja löytyy myös muista Pohjoismaista ja muun muassa Tanskassa on yhdistetty mallioikeusaineisto paikalliseen LEED-aineistoon (Fjællegaard ym. 2019). Kolmanneksi nimien harmonisointi ja tietokantojen yhdistäminen ovat empiiristen IPR-tutkijoiden murheenkryynejä (Hall ym. 2001; Raffo & Llhuillery 2009; Thoma ym. 2010). Kaikki nykyisiä IPR-rekistereitä käsitelleet tietävät, että tilastollisessa analyysissä yksi suurimmista haasteista on harmonisoimattomat aineettomien oikeuksien hakijoiden, haltijoiden ja keksijöiden nimet kirjoitusvirheineen kaikkineen (puhumattakaan emoja tytäryhtiöiden linkittämisestä). Esimerkiksi PATSTAT-tietokannasta löytyy vaihtoehtoisia yksilöiviä tunnisteita keksijöille ja yrityksille, mutta näiden PATSTAT-tietokannalle uniikkien tunnisteiden linkittäminen muihin tietokantoihin on sitten oma tekninen haasteensa. Kiitokset Kiitän Mikael Laaksoa ja anonyymiä lausunnonantajaa kommenteista sekä Anja ja Jalo Paanasen rahastoa (Suomen kulttuurirahasto, Päijät-Hämeen rahasto) taloudellisesta tuesta. 20 https://www.stat.fi/meta/tietosuoja/index.html (Viitattu 16.8.2021) Informaatiotutkimus 4(40) 47 Lähteet Aghion, P. Akcigit, U., Hyytinen, A., & Toivanen, O. (2018). On the Returns to Invention within Firms: Evidence from Finland. AEA Papers and Proceedings, 108, 208–212. https://doi. org/10.1257/pandp.20181108 Aristodemou, L., & Tietze, F. (2018). The state-of-the-art on Intellectual Property Analytics (IPA): A literature review on artificial intelligence, machine learning and deep learning methods for analysing intellectual property (IP) data. World Patent Information, 55, 37–51. https://doi. org/10.1016/j.wpi.2018.07.002 Bloom, N., Van Reenen, J., & Williams, H. (2019). A Toolkit of Policies to Promote Innovation. Journal of Economic Perspectives, 33(3), 163–84. https://doi.org/10.1257/jep.33.3.163 Castaldi, C. (2020). All the great things you can do with trademark data: Taking stock and looking ahead. Strategic Organization, 18(3), 472–484. https://doi.org/10.1177/1476127019847835 Comino, S., Galasso, A., & Graziano, C. (2020). Market Power and Patent Strategies: Evidence from Renaissance Venice. Journal of Industrial Economics, 68(2), 226–269. https://doi. org/10.1111/joie.12223 Dang, J., & Motohashi, K. (2015). Patent statistics: a good indicator for innovation in China? Patent subsidy program impacts on patent quality. China Economic Review, 35, 137–155. https://doi.org/10.1016/j.chieco.2015.03.012 de Rassenfosse, G., Kracker, M., & Tarasconi, G. (2017). Getting started with PATSTAT register. The Australian Economic Review, 50(1), 110–120. https://doi.org/10.1111/1467-8462.12214 de Rassenfosse, G., Dernis, H., & Boedt, G. (2014). An introduction to the PATSTAT database with example queries. The Australian Economic Review, 47(3), 395–408. https://doi. org/10.1111/1467-8462.12073 Ejermo, O., & Toivanen, H. (2018). University invention and the abolishment of the professor's privilege in Finland. Research Policy, 47, 814–825. https://doi.org/10.1016/j. respol.2018.03.001 Euroopan Komissio (2020). Evaluation of EU legislation on design protection {SWD(2020) 264 final}. Bryssel, 6.11.2020. Flikkema, M., de Man, A., & Castaldi, C. (2014). Are trademark counts a valid indicator of innovation? Results of an in-depth study of new Benelux trademarks filed by SMEs. Industry and Innovation, 21(4), 310–331. https://doi.org/10.1080/13662716.2014.934547 Fjællegaard, C., Beukel, K., & Alkærsig, L. (2019). Designers as the determinants of design innovations. Creativity and Innovation Management, 28(2), 144–156. https://doi.org/10.1111/ caim.12302 Gertler, P., Galiani, S., & Romero, M. (2018). How to make replication the norm. Nature, 554, 417–419. https://doi.org/10.1038/d41586-018-02108-9 Giczy, A., Pairolero, N., & Toole, A. (2021). Identifying artificial intelligence (AI) invention: A novel AI patent dataset. USPTO Economic Working Paper Series, No. 2021-2. http://dx. doi.org/10.2139/ssrn.3866793 Goto, A., & Motohashi, K. (2007). Construction of a Japanese Patent Database and a first look at Japanese patenting activities. Research Policy, 36, 1431–1442. https://doi.org/10.1016/j. respol.2007.06.005 Informaatiotutkimus 4(40)48 Graham, S., & Hancock, G. (2014). The USPTO economics research agenda. Journal of Technology Transfer, 39, 335–344. https://doi.org/10.1007/s10961-013-9299-6 Graham, S., Marco, A., & Miller, R. (2018). The USPTO patent examination research dataset - a window on patent processing. Journal of Economics & Management Strategy, 27(3), 554– 578. https://doi.org/10.1111/jems.12263 Graham, S., Hancock, G., Marco, A., & Myers, A. (2013). The USPTO trademark case files dataset: Descriptions, lessons, and insights. Journal of Economics & Management Strategy, 22(4), 669–705. https://doi.org/10.1111/jems.12035 Graham, S., Marco, A., & Myers, A. (2015). Monetizing Marks: Insights from the USPTO Trademark Assignment Dataset. Journal of Economics and Management Strategy, 27(3), 403– 342. https://doi.org/10.1111/jems.12261 Griliches, Z. (1990). Patent Statistics as Economic Indicators: A Survey. Journal of Economic Literature, 28(4), 1661–1707. https://www.jstor.org/stable/2727442 Haarmann, P. (2014). Immateriaalioikeus. Talentum. Hajikhani, A., & Suominen, A. (2021). The Interrelation of Sustainable Development Goals in Publications and Patents: A Machine Learning Approach. 1st Workshop on AI + Informetrics - AII 2021. Hall, B. H., Jaffe, A. B., & Trajtenberg, M. (2001). The NBER patent citations data file: lessons, insights and methodological tools. NBER Working Paper Series, 8498. https:// doi.org/10.3386/w8498 Haščič, I., & Migotto, M. (2015). Measuring environmental innovation using patent data. OECD Environment Working Papers, 89. https://doi.org/10.1787/5js009kf48xw-en He, X., Tong, T., Zhang, Y., & He, W. (2018). Constructing a Chinese Patent Database of listed firms in China: Descriptions, lessons, and insights. Journal of Economics and Management Strategy, 27(3), 579–606. https://doi.org/10.1111/jems.12186 Heikkilä, J. (2018). Empirical Analyses of European Intellectual Property Rights Institutions [Väitöskirja, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu]. Jyväskylä Studies in Business and Economics 185. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7374-2 Heikkilä, J. (2019). IPR gender gaps: a first look at utility model, design right and trademark filings. Scientometrics, 118, 869–883. https://doi.org/10.1007/s11192-018-2979-0 Heikkilä, J., & Peltoniemi, M. (2019). Great expectations: Learning the boundaries of design rights. Research Policy, 48(9), 103795. https://doi.org/10.1016/j.respol.2019.05.004 Heikkilä, J., & Verba, M. (2018). The role of utility models in patent filing strategies: evidence from European countries. Scientometrics, 116, 689–719. https://doi.org/10.1007/s11192018-2773-z Herz, B., & Mejer, M. (2019). Effects of the European Union trademark: Lessons for the harmonization of intellectual property systems. Research Policy, 48(7), 1841–1854. https://doi. org/10.1016/j.respol.2019.04.010 Higham, K., de Rassenfosse, G., & Jaffe, A. (2021). Patent Quality: Towards a Systematic Framework for Analysis and Measurement. Research Policy, 50(4), 104215. https://doi. org/10.1016/j.respol.2021.104215 Housh, R. (1998). Patenttitietokannat. VTT Tietopalvelut, VTT Tiedotteita – Meddelanden – Research Notes 1917. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1998/T1917.pdf Informaatiotutkimus 4(40) 49 Hyytinen, A. (2013). Väärä tulos. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 109(3), 271–274. Hyytinen, A. (2018). Tekoäly yleiskäyttöisenä teknologiana ja taloustieteellisen tutkimuksen välineenä. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 114(4), 419–494. Igami, M., & Subrahmanyam, J. (2019). Patent statistics as an innovation indicator? Evidence from the hard disk drive industry. The Japanese Economic Review, 70(3), 308–330. https:// doi.org/10.1111/jere.12234 Ikeuchi, K., & Motohashi, K. (2020). Linkage of Patent and Design Right Data: Analysis of Industrial Design Activities in Companies at the Creator Level. RIETI Discussion Paper Series, 20-E-005. https://www.rieti.go.jp/jp/publications/dp/20e005.pdf Izhak, O., Saxell, T., & Takalo, T. (2020). Optimal Patent Policy for Pharmaceutical Industry. VATT Institute for Economic Research Working Papers, 131. https://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-274-253-7 Jaffe, A., & de Rassenfosse, G. (2017). Patent citation data in social science research: Overview and best practices. Journal of the Association for Information Science and Technology, 68(6), 1360–1374. https://doi.org/10.1002/asi.23731 Kang, B., & Tarasconi, G. (2016). PATSTAT revisited - suggestions for better usage. World Patent Information, 46, 56–63. https://doi.org/10.1016/j.wpi.2016.06.001 Kapoor, R. (2017). Competition and disputes in patent lifecycle [Väitöskirja, Lappeenranta University of Technology]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-335-087-8 Kapoor, R., Karvonen, M., & Kässi, T. (2013). Patent value indicators as proxy for commercial value of inventions. International Journal of Intellectual Property Management, 6(3), 217–232. https://doi.org/10.1504/IJIPM.2013.056242 Kim, J., & Lee, S. (2015). Patent databases for innovation studies - a comprehensive analysis of USPTO, EPO, JPO and KIPO. Technological Forecasting & Social Change, 92, 332–345. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2015.01.009 Kinnunen, M., Laukkonen, M., Linnosmaa, I., Mäklin, S., Nokso-Koivisto, O., Saxell, T., . . . & Valmari, N. (2021). Mikä lääkkeissä maksaa? Selvitys lääkkeiden hintaan vaikuttamisesta ja ohjauksesta. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:19. http:// urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-194-0 Kollmann, T., Koswatta, A., Palangkaraya, A., & Webster, E. (2020). The Impact of Design Rights on Australian Firms. IP Australia Economic Research Paper 09. Koning, R., Samila, S., & Ferguson, P. (2021). Who do we invent for? Patents by women focus more on women’s health, but few women get to invent. Science, 372(6548), 1345–1348. https:// doi.org/10.1126/science.aba6990 Laisi, H. (2009). 75 vuotta teollisoikeudellista yhdistystoimintaa Suomessa. IPR University Centerin julkaisuja. Lax Martínez, G., Saenz de Juano-i-Ribes, H., Yin, D., Le Feuvre, B., Hamdan-Livramento, I., Saito, K., & Raffo, J. (2021). Expanding the World Gender-Name Dictionary: WGND 2.0. WIPO Economic Research Working Paper No. 64. http://dx.doi.org/10.34667/tind.43980 Marco, A. Tesfayesus, A., & Toole, A. (2017). Patent Litigation Data from US District Court Electronic Records (1963-2015). USPTO Economic Working Paper No. 2017-06. http://dx.doi. org/10.2139/ssrn.2942295 Informaatiotutkimus 4(40)50 Martínez, C. (2011). Patent families: When do different definitions really matter? Scientometrics, 86, 39–63. https://doi.org/10.1007/s11192-010-0251-3 Mitra-Kahn, B., Johnson, M., Man, B., & Meehan, L. (2016). Intellectual Property Government Open Data: Australian Business Number Links to All Intellectual Property Data in Australia. The Australian Economic Review, 49(1), 96–104. https://doi.org/10.1111/1467-8462.12147 Nagaoka, S., Motohashi, K., & Goto, A. (2010). Patent statistics as an innovation indicator. Teoksessa B. H. Hall & N. Rosenberg (toim.), Handbook of the Economics of Innovation (Vol. 2, pp. 1083–1127). Elsevier. https://doi.org/10.1016/S0169-7218(10)02009-5 Oker-Blom, M. (2021). IPR-strategian taustaselvitys. IPRinfo 2/2021. https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-strategian-taustaselvitys/ Pajari, I., & Heikkilä, J. (2021). Gender of patent inventors: Some highlights of recent research. IPRinfo 2/2021. https://iprinfo.fi/artikkeli/gender-of-patent-inventors-some-highlightsof-recent-research/ Pasimeni, F. (2019). SQL query to increase data accuracy and completeness in PATSTAT. World Patent Information, 57, 1–7. https://doi.org/10.1016/j.wpi.2019.02.001 Petrie, S., Adams, M., Mitra-Kahn, B., Johnson, M., Thomson, R., Jensen, P., . . . Webster, E. (2020). TM-Link: An Internationally Linked Trademark Database. The Australian Economic Review, 53(2), 254–269. https://doi.org/10.1111/1467-8462.12373 Raffo, J., & Llhuillery, S. (2009). How to play the “Names Game”: Patent retrieval comparing different heuristics. Research Policy, 38(10), 1617–1627. https://doi.org/10.1016/j.respol. 2009.08.001 Rahko, J. (2016). Essays on R&D, knowledge spillovers and firm performance [Väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Acta Wasaensia 357. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-699-9 Reginald, D., & Rea, M. (2011). Taking a wider view of trade marks and the TMview database. World Patent Information, 33, 389–392. https://doi.org/10.1016/j.wpi.2011.07.006 Roser, M. (2013). Economic Growth. OurWorldInData.org. Saatavilla verkossa: https:// ourworldindata.org/economic-growth Salminen, V., Halme, K., Kettinen, J., Härmälä, V., Järvelin, A., Suominen, A., . . . Stevenson, A. (2021). Aineettomien oikeuksien tilanne Suomessa 2020: IPR-strategian taustoitus. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:13. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-383-089-9 Takalo, T., Hyytinen, A., & Stevenson, A. (2021). Teollisoikeuksien kansantaloudellinen merkitys ja arvon määrittely. Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-089-9 Talvela, J., & Kässi, T. (2019). Patent litigation by private inventors - case Finland. Teoksessa Proceedings of 10th European Conference on Intangibles and Intellectual Capital. University of Chieti-Pescara. Thoma, G., Torrisi, S., Gambardella, A. Guellec, D., Hall, B., & Harhoff, D. (2010). Harmonising and Combining Large Datasets - An Application to Firm-Level Patent and Accounting Data. NBER Working Paper 15851. http://www.nber.org/papers/w15851.pdf Trajtenberg, M. (2018). AI as the next GPT: a Political-Economy Perspective. NBER Working Paper 24245. https://doi.org/10.3386/w24245