Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? : tilintarkastajien näkökulma

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY-NC-ND 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/ Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? : tilintarkastajien näkökulma ©2019 Tampere University Press ja tekijät Published version Pajunen, Kati; Rautiainen, Antti; Saastamoinen, Jani Pajunen, K., Rautiainen, A., & Saastamoinen, J. (2019). Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeisten seikkojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? : tilintarkastajien näkökulma. In L.-A. Kihn, L. Oulasvirta, J. Ruohonen, J. Rönkkö, & J. Wacker (Eds.), Talous, sääntely, ohjaus : tarkastuksen ja valvonnan ajankohtaiskysymyksiä (pp. 77-93). Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-004-5 2019 Paraneeko tilintarkastuksen laatu keskeistcn seikkojen ra ortoimisella tilintarkastus ertomuksessa? — tilintarkastajien néikiikulma Kati Pajunen, Antti Rautiainen (fjani Saastam0inm INTERNATIONAL AUDITING and Assurance Board (IAASB) julkaisi vuonna 2015 uuden ISA 701 -standardin, jonka mukaan tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (KAM, key audit matters) tulee esittaa listattujen yhti6iden tilintarkastuskertomuksessa. KAM-asioiden raportoinnilla on pyritty parantamaan tilintarkastuskertomusten informaatioarvoa. Keskeisten asioiden miettiminen voi toisaalta auttaa fokusoimaan tilintarkastustyéta, mutta Iisainformaation antaminen johtaa toisaalta Iisatyéhijn ja tekee ti|intarkastuskertomuksista pidempia. Niinpa ei ole selvaa, miten KAM-lisatietojen antamisen koetaan vaikuttavan tilintarkastusty6h6n, tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen. Tassa tutkimuksessa tarkastellaan tilintarkastajien nakemyksia siita, miten Lili-Anne Kihn, Lassc Oulasvirta,]anne Ruohoncn,]aakko Rénkké &]ani Wackcr (toim.) T aloux, siéntebl, ohjaus — tar/eastu/esenja ual'vonnan ajankohtaiskysymyksii. Tampcrc: Tampcrc University Press 2.019, 77-93. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-004-5 Kati Pajunen, Antti Rautiainen é'jani Saastamoinen tilintarkastuksen kannalta keskeisten seikkojen esittéminen tilintarkastuskertomuksessa vaikuttaa tilintarkastuksen laatuun ja tehokkuuteen. Tutkimuksen aineistona on suomalaisille tilintarkastajille tehty kysely, johon saatiin 283 vastausta. Kyselyaineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillé. Yleisesti KAM-raportointiin suhtauduttiin melko myénteisesti ja vaikka niiden koettiin liséiévéin tyémééréé, monet vastaajat kokivat niiden fokusoivan tilintarkastustyété. Faktorianalyysi tuottaa kaksi ryhméé. "Positiiviset" suhtautuvat yleisesti KAM-raportointiin my6nteisesti. "Analyyttiset" peilaavat KAM-raportointia suhteessa tilintarkastusprosessiin analyyttisesti. Regressionanalyysi osoittaa, etté kokeneemmat tilintarkastajat suhtautuvat KAM-raportointiin véhemméin positiivisesti. Sité vastoin KHT-tilintarkastajat néikevét KAM-raportoinnissa hy6tyjé tilintarkastusprosessin kannalta, kun taas iékkéémmét tilintarkastajat eivét. 78 Paranee/ea tilintarkastuksen laatu keskeisten sei/ekojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessaF Johdanto Tilintarkastuskertomus on asiakirja, jossa tilintarkastaja viestii tilinpiiiit6sten ja tilintarkastuskertomusten kayttajille keskeisen sanornansa tarkastelun alla olevasta yhteisésta ja sen taloudellisen informaation oikeellisuudesta (Libby 1979). Tilintarkastuskertomus, joka kertoo vain sen, onko tilinpiiiitijs hyvaksytt'avissa vai ei, 0n saanut kritiikkia osakseen siitii, ettei se tarjoa tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa tarkastettavasta kohteesta eika avaa tilintarkastusprosessin keskeisiii painotuksia (PCAOB 2013). On olemassa niin sanottu odotuskuilu sen suhteen, mitii tilintarkastukselta odotetaan ja mita se pystyy k'ayt'annéssa tarjoamaan (Mock, Bédard, Coram, Davis, Espahbodi 8c Warne 2013). On nahty, ettii tilintarkastuskertomuksen tulisi kertoa enemmiin. Tahan kritiikkiin vastatakseen IAASB (International Auditing and Assurance Standards Board) julkaisi vuonna 2015 uuden ISA 701—standardin, jonka mukaan listayhtiéiden tilintarkastuskertomuksissa tulee raportoida tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat (Key Audit Matters, KAM') (IAASB 2015). Téitéi uutta standardia on tullut noudattaa 15.2.2016 jalkeen tehdyiss'a tilintarkastuksissa, joten kokemuksia standardin soveltarnisesta on jonkin verran kertynyt. ISA 701 -standardin mukaan tilintarkastuksen léipinakyvyys paranee KAM-seikkojen raportoinnin johdosta. Tilinp'a'atéksen kiiyttajiit saavat tietoa siitii, mikii on ollut kaikkein merkityksellisinta tarkastelun alla olevassa tilintarkastuksessa tai misséi osa-alueissa tilinpéiatés siséiltaa eniten johdon harkintaa. (ISA 701, 1.2.) KAM-seikkojen pohtiminen voi toisaalta auttaa fokusoimaan tilintarkastusta, mutta se tarkoittaa myés liséityéta tilintarkastajille. Standardin kehittéirnisella on pyritty lisaiimaéin tilintarkastuksen laatua, mutta ei ole tutkimustietoa siitii, miten tilintarkastajat itse kokevat taman uudistuksen tai nikevatké he silla'. olevan vaikutusta tilintarkastuksen laatuun. Tarnéin eksploratiivisen tutkimuksen tutkimuskysymys on, miten tilintarkastajat kokewzt KAM-seikkojen mportoinnin ti1 Key Audit Matters -sanoista muodostuva KAM-lyhenne on mahdollincn myés suomenkielisena lyhenteena, jos sanoiksi valitaan keskeisten seikkojen raportoinnin sijaan csimerkiksi “kriittisten asioiden méiéirittely”. 79 Kati Pajunen, Antti Rautiainen é'jani Saastamoinen lintar/eastuskertomuksissa vaikuttavan tilintarkastuksen laatuun? Teimme kyselyn suomalaisille tilintarkastajille toukokuussa 2018. Kyselyn perusteella KAM-seikkojen raportointiin suhtauclutaan jossakin m'ziiirin negatiivisesti. Toisaalta vaikka standardin soveltaminen liséiéi tybmiiiiriii, osa vastaajista koki sen fokusoivan tilintarkastustyétii. Tiimii artikkeli etenee seuraavasti. Ensin esitelléiiin aiheeseen liittyvéiéi aikaisempaa tutkimusta. Seuraavassa luvussa selostetaan aineiston hankinta ja kiiytetyt tutkimusmenetelmit. Sen jiilkeen esitelliiéin tutkimuksen tulokset. Lopuksi esitetiiiin johtopiiiitékset. Kirjallisuuskatsaus Tilintarkastusalaa ohjaavat monet eri siiiidékset ja useiden eri sidosryhmien erilaiset odotukset. Siiiintelyn avulla on yritetty parantaa muun muassa tilintarkastuksen laatua, poistaa odotuskuilua, véihentéé'. valvontaan liittyvi'zi ongelmia sekii lisiitii tilinpiiiitésten ja tilintarkastuskertomusten informaatioarvoa (ks. esim. Francis 2.004; Gold, Gronewold 8c Pott 2.012.; Gullkvist 8c Jokipii 2.013; Ojala, Niskanen, Collis 8c Pajunen 2.014; Pajunen 8c Saastamoinen 2.013; Porter 1993). Tiissii tutkimuksessa tarkastellaan tilintarkastuksen laatua, jolla on hyvin monta erilaista m'ziéiritelmiiéi tutkimuskirjallisuudessa (ks. esim. Watkins, Hillison 8c Morecroft 2.004; Knechel, Krishnan, Pevzner, Shefchik 8c Velury 2.013). Ammattikirjallisuudessa tilintarkastuksen laadun kéisite on kuitenkin melko pelkistetty. Tilintarkastuksen laatu tarkoittaa léihinnéi standardien ja méiéiréiysten noudattamista tilintarkastusprosessissa (ks. Watkins ym. 2.004; ks. myés Kihn 2.017). IAASB (2.014) on miiéiritellyt tilintarkastuksen laadulle oman viitekehyksen, joka pohjautuu tilintarkastusprosessiin palvelun tuottajan (ks. Kihn 2.017) nikékulmasta. M'éiiritelmiin mukaan tilintarkastuksen laatu tarkoittaa esimerkiksi sitii, ett'ai tilintarkastusprosessi on edennyt siiéidésten mukaan, ettéi osaamista on ollut kiytéssfi riittiiv'zisti ja ettéi kiiytettéivisséi on ollut riittiiviisti aikaa tilintarkastuksen suorittamiseen (IAASB 2.014). Tissii 8o Paranee/ea tilintarkastuksen laatu keskeisten sei/ekojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessaF tutkimuksessa keskitytiiiin tilintarkastuksen laatuun tuottajan ja standardien noudattamisen niikékulmasta, koska tarkastelun kohteena on tilintarkastajien oma néikernys ISA 701 -standatdin soveltarniseen. KAM-seikkojen esittiiminen tilintarkastuskertomuksessa voi vaikuttaa merkittiiviisti tilintarkastajan tyéhén ja tyén fokusointiin. ISA 701 —standardin mukaan KAM-seikkojen valintaan vaikuttaa esimerkiksi se, millii osa-alueilla tilinp'ai'aitést'é merkittiv'ain virheellisyyden riski on arvioitu suuremmaksi tai mitk'é 0sa-alueet tilinpiiiitéksestii sisiiltiiviit eniten johdon harkintaa (ISA 701, 9), ja niiden pohtiminen voi pitiiéi sisiilléiiin myés jonkin verran subjektiivisuutta tilintarkastajan puolelta. ISA 701 —stanc1ardi sisiilt'zl'zi myés mclko laajat tarkastusprosessia kuvaavat dokumentointivaatimukset (ISA 701, 18) ja tilintatkastusprosessissa joudutaan miettim'zi'zin, mihin asioihin tilintarkastuksen rajalliset resurssit tulee kohdentaa. Cordos ja Fulép (2015) ovat tutkineet IAASB:n saamia kommenttikirjeitii ISA 701 -standardista. Yleisesti ottaen suhtautuminen KAM-seikkojen 1aportointiin oli néiiss'a'. kirjeisséi myénteisté, mutta osassa kommenttikirjeitéi léydettiin myés huolenaiheita. Tilintarkastuksen raportointiprosessi voi viiviistyii. Voi olla myés haasteellista valita oikeita asioita KAM-seikoiksi raportoitavaksi tilintarkastuskertomuksessa. Braselin, Doxeyn, Grenierin ja Reffettin (2016), mukaan tilintarkastuskertomuksessa esiin nostetut tilintarkastuksen kannalta kriittiset tekijéit vaikuttavat myés tilintarkastajan oikeudelliseen vastuuseen. Kyseiset tutkijat nikev'alt kuitenkin niiclen asioiden raportoimisen auttavan tilintarkastajan vastuun kontrolloimisessa. On tirkelii selvittéiéi, liséiéiké uudistunut raportointi hy6tyjéi kiytt'aijien niikékulmasta. Bédard, Gonthier-Besacier ja Schatt (2014) ovat tutkineet Ranskassa vuonna 2003 kiyttéén otettujen JOA-seikkojen (Justification of Assessments) vaikutuksia markkinoilla. JOA-seikkojen avulla tilintarkastuskertomuksen kiiyttiij'é saa tietoa niistéi seikoista, jotka ovat olleet lausunnon Perustana. JOA-seikat vastaavat pitkiille KAM-seikkoja. Tutkijoiden mukaan JOA-seikkojen raportointi ei vaikuta tilintarkastuksen laatuun. Tilintarkastuksen laatua kuvaavana muuttujana he kiiyttiiviit 81 Kati Pajunen, Antti Rautiainen é'jani Saastamoinen tulokscn jérjcstelyéi kuvaavaa lukua. My6skéiéin tilintarkastukscn kustannuksissa muutos ci niy. JOA-scikkojcn raportointi niikyy kuitcnkin siin'zi, cttéi tilintarkastuskcrtomuksen antamisccn mcncc hicman pidcmpi aika, jotcn joitakin vaikutuksia tilintarkastukscn tchokkuutccn on havaittavissa. Tutkijat piiiityviit johtopiiiitéksccn, cttii JOA-scikkojcn raportoinnilla on pikcmminkin symbolism merkitystii sen sijaan, cttii niillii olisi paljon informaatioarvoa markkinoiden nikékulmasta tarkastcltuna. Tilintarkastuskcrtomuksczn informaatioarvoa voidaan pohtia myés informaation rclcvanssin ja rcliabilitectin kannalta (ks. csim. IFRS-standardien kiisittccllinen viitckehys), mutta tilléinkii'ain ei ole selvii'ai, kuka on se tilintarkastuskcrtomukscn kiytt'éj'zi, jollc tilintarkastaja pyrkii antamaan lisiitictoa, ja mitkii ovat niitii rclcvanttcja, kcskcisiéi avainasioita, joihin niukat tarkastusrcsurssit tulcc kohdistaa. Sirois, Bédard ja Beta (201 8) ovat tutkincct siti, mitcn KAM-scikkojcn raportointi tilintarkastuskcrtomukscssa vaikuttaa varsinaisen tilinpéiéitékscn analysointiin. Heidiin kokcclliscn tutkimuksensa léydbs oli, ettéi tilinpéiiitbksen lukijat kiinnittéivét cncmm'ein huomiota niihin liitctictoihin, jotka on raportoitu KAM-scikkoina tilintarkastuskcrtomukscssa. Jos raportoituja KAM-scikkoja on puolcstaan uscita, osa tilinpiiitéksestéi jéiéi KAM-scikkojen ulkopuolisten asioidcn tarkastelun suhtccn viihcmm'éllc huomiollc. Timin tutkimukscn pcrustcclla on tirkcéiéi kiinnittéiii huorniota KAM-scikkojen valintaan. Aineisto ja mcnctclméit Kysclytutkimusaincisto hankittiin toukokuussa 2018 lihcttiimiillii siihkéincn kysclylomakc kaikillc suomalaisillc tilintarkastajillc. Kyselylomakkcita léhctcttiin yhtecnséi 1408 vastaajallc ja vastauksia saatiin 283 kappaletta, jotcn kysclyn vastausastc oli 20,2 %. Lomakkccssa oli 14 kaikillc vastaajillc yhteistéi viittimiéi. Lisiiksi kysclyyn sis'éltyi kahdcksan viiittéimblii, jotka oli tarkoitcttu tilintarkastajille, joilla itscll'z'lfin oli kokcrnusta KAM-seikkojen raportoinnista. Viiittiimiin vastattiin 5-portaisclla Likcrtin astcikolla, jossa 82 Paranee/ea tilintarkastuksen laatu keskeisten sei/ekojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessaF 5 = olcn tiiysin samaa micltii, 4 = olcn joksccnkin samaa micltii, 3 = en ole samaa micltéi cnkii cri micltii, z = olcn joksccnkin cri miclt'zi ja I = olcn tiysin cri micltii. Aincistoa analysoitiin tilastollisilla mcnctclmillii. Kiiytcttyjéi mcnctelmiéi olivat kuvailcvat tilastoticdot seki piiikomponcnttianalyysi, jossa muuttujajoukosta pyritiiiin cristiimiiiin minimim'ziirii faktorcita, jotka sclittiiviit mahdollisimman suurcn miéiriin muuttujicn varianssista (Mooi ct a1. 2018)‘. Tulokset Kuvailevat tilastoticdot Taulukossa I raportoidaan kuvailcvat tilastoticdot 14 viiittiimiin kysymyspattcristosta, joilla mitattiin kaikkicn vastaajicn néikcrnyksiii KAM-scikkojen raportoinnista. Vastauksicn méiiré vaihteli 264m ja 2.73m v'zilill'zi. Kcskimiiiirin vastaajilla oli sclkc'zl miclipidc KAM-raportointiviiitt'émistii: jokaiscssa viiittéimiissii vastaustcn kcskiarvo poikkcsi tilastolliscsti mcrkitsevisti (p-arvo < 0,01) viisiportaisen Likert-astcikon neutraalista arvosta (3)- 2 Tilastollincn analyysi tchtiin Stata 15 -ohjclmistolla. Statan faktorianalyysissavoidaan hyédyntii'é. piiikomponcnttianalyysimcnctclm55., joka toteutctaan faktorianalyysina, mutta skaalataan p'aiiikomponcntciksi (Mooi ct a1. 2018). 83 Kati Pajunen, Antti Rautiainen é'jani Saastamoinen Taulukko 1. Kuvailevat tilastotiedot 1 Vfiittfimi N KA KP Max. t-arvo Mielesténi KAM-seikkojen raportoiminen ti|intarkastuskertomuksessa parantaa tilintarkastuksen laatua. 273 2,377 0,963 -10,69*** Mielesténi KAM-seikoista raportoiminen auttaa kontrolloimaan tilintarkastajan vastuuta. 271 2,804 1,038 6'10"’: Mielesténi KAM-seikoista raportoiminen ti|intarkastuskertomuksessa liséé tilintarkastajien ja johdon vélisté viestintéé. 269 2,346 0,956 -11,23*** Mielesténi KAM-seikoista raportoiminen liséé tilintarkastuksen tehokkuutta siten, etté tilintarkastusprosessi on sujuva. 269 3,182 0,977 3,06%” Mielesténi KAM-sekoista raportointi ei liséé yleisté luottamusta tilintarkastukseen. 266 3,376 1,010 6'07"’: Mielesténi KAM-seikoista raportoiminen ei liséé merkityksellisté tietoa tilinpéétiiksen kéyttéjien péétéksentekijiiiden tueksi. 267 3,464 0,970 182*“ Mielesténi KAM-seikkojen raportointi liséé luottamusta yhtiéiden tilinpéétfisinformaation oikeellisuuteen. 264 2,398 0,896 -10,92*** Mielesténi KAM-seikkojen raportointi liséé yleisté luottamusta tilintarkastukseen. 267 2,393 0,866 -11,44*** Sijoittajat saavat KAM-seikkojen raportoinnin mybté tilinpééitijksisté aiempaa enemmén liséarvoa. 268 2,325 0,905 -12,21*** Johto saa KAM-seikkojen raportoinnin myété tilintarkastuksesta enemmén liséarvoa. 268 2,743 0,989 -4,26*** Mielesténi KAM-seikkojen raportointi on hyvé asia. 270 2,330 0,967 -11,39*** KAM-seikkojen raportointi parantaa tilintarkastuskertomuksen laatua. 264 2,545 0,997 -7,41*** 84 Paranee/ea tilintarkastuksen laatu keskeisten sei/ekojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessaF suudcn haastcita tilintarkastustyésséi: On yhtii aikaa tiirkeiiii tuottaa hybtyjld ja palvclla asiakasyritystii, ts. on pyrittiiv'd lisiiarvoon ja jatkuvuutccn csimcrkiksi fokusoimalla tyétéi sck'zi siséiistcn kontrollicn parantarnisella. Toisaalta on silti léydctt'dvéi olcnnaisct riskit perintcisen 0mistaja-j0hto-agcnttisuhtccn kannalta ja toimittava itscniiiscsti ja suunnitclmicn mukaisesti. Niistii huolimatta on kolmanncksi pyrittiivii pitiimiiéin tyémiirii ja aikataulupaine kohtuulliscna, mik'ai heijastelee pcrinteisifi. tilintarkastusalan haastcita, mutta mahdollisuuksia uusillc t¢knologisillc ratkaisuillc, kutcn automaation ja ohjclrnistojcn kiiytijllc tésrniiytyksissii ja analyyscissi. Kaiken kaikkiaan KAM-uudistukscn vaikutuksct koettiin hicman negatiivisfisti, mik'zi voi kuvastaa sitii, ctt'zi tilintarkastusalaa on kohdannut uscarnpikin uudistus, joidcn miclckkyys ci vilttéirnéitti ole selvéi. Suomen oloissa. Negatiivincn suhtautumincn viittiimiin voi pahimmillaan tarkoittaa csimcrkiksi, cttii tilintarkastukscn odotuskuilun (ks. Mock ct a1. 2013) néhdiiiin jopa kasvavan KAM-uudistustcn myétii. Toisaalta ylciscllii. tasolla esitctty KAM voi antaa tilintarkastajallc mahdollisuudcn kertoa siitéi, mihin asioihin on keskitytty, jolloin fokus ja chkii myés vastuu voi 011a muilla osa-aluilla picncmpi (ks. myés Brascl ym. 2.016; Sirois yrn. 2.018). Tilintarkastusalan uudistuksien, kuten KAM-raportoinnin, vaikutuksia voikin 011a hyv'é tarkastclla uudcstaan tulcvaisuudcssa ja pohtia mahdollisia vaikutuksia tilintarkastukscn laatuun, vaikuttavuutcen, tyémiiiréiéin, ristiriitaisiin vaatimuksiin tyétehtéiviss'é sekéi tarkastusalan tyéllisyystilantecseen. 91 Kati Pajunen, Antti Rautiainen é'jani Saastamoinen Léihteet Bédard,]., Gonthier-Besacier, N. 8c Schatt, A. (2014) Costsand Benefits ofReporting Key Audit Matters in the Audit Report: Yhe French Experience. https:// documents.bsb—education.com/pdf/cig2014/ACTESDUCOLLOQUE/ BEDARD_GONTHIER_BESACIER_SCHATT.pdf. Brasel, K., Doxey, M.M., Grenier, ].H. 8c Reflet, A. (2016) Risk Disclosure Preceding Negative Outcomes: The Efiects of Reporting Critical Audit Matters on Judgments of Auditor Liability. Jhe Accounting Review, 91(5), 1345-1362. Cordos, G.—S. 8c Fulop, M.—T. (2015) Understanding audit reporting changes: introduction of Key Audit Matters. Accounting and Management Information Systems, 14(1), 128—152. Francis,]. R. (2004) What do we know about audit quality? The British Accounting Review, 36(4), 345-368. Gold, A., Gronewold, U. 8c Pott, C. (2012) The ISA 700 auditor’s report and the audit expectation gap — D0 explanations matter? International journal of Auditing, 16(3), 286-307. International Auditing and Assurance Board, IAASB (2014) A Framework for Audit Quality: Key Elements that Create an Environment for Audit Quality. International Auditing and Assurance Standards Board, IAASB (2015) Auditor Reporting — Key Audit Matters. January 30, 2015. ISA 701. Kansainvalinen tilintarkastusstandardi. Viestiminen tilintarkastuksen kannalta keskeisista seikoista riippumattoman tilintarkastajan tilintarkastuskertomuksessa. Gullkvist, B. &]okipii, A. (2013) Perceived importance of red flags across fraud types. Critical Perspectives on Accounting, 24(1), 44—61. Kihn, L-A. (2017) Tilintarkastuksen laatu — ajankohtaiskatsaus tilintarkastuksen tieteelliseen tutkimukseen. TeoksessaL.-A. Kihn, U. Leponiemi, L. Oulasvirta, J. Ruohonen 8c J. Wacker (toim) Na'ko'leulmia tilintarhastu/esenja arviointiin. Tampere: Tampere University Press, 81—100. Knechel, WK, Krishnan, G.V., Pevzner, M., Shefchik, L.B. 8c Velury, U.K. (2013) Audit Quality: Insights from the Academic Literature. Auditing:A journal ofPractice é‘ Yheory, 32(1), 385—421. Libby, R. (1 979) Bankers’ and Auditors’ Perceptions of the Message Communicated by the Audit Report. journal ofAccountingResearch, 17(1), 99—122. 97. Paranee/eo tilintarkastuksen laatu keskeisten sei/ekojen raportoimisella tilintarkastuskertomuksessa? Mock, T., Bédard,]., Coram, P., Davis, S., Espahbodi, R. 8c Warne, R. (2013) The Audit Reporting Model: Current Research Synthesis and Implications. Auditing: A journal ofPractice e» Theory, 32(1), 323-351. Mooi, E., Sarsted, M. 8c Mooi-Reci, I. (2018) Mar/eet Research. The Process, Data, and Methods Using Stata. Springer Texts in Business and Economics, Singapore. Ojala, H., Niskanen, M., Collis, J. 86 Pajunen, K. (2014) Audit quality and decision-making in small companies. Managerial Auditing journal, 29(9), 800—817. Pajunen, K. 8c Saastamoinen, J. (2013) Do auditors perceive that there exists earnings management in goodwill accounting under IFRS? Finnish evidence. Managerial Auditing journal, 28(3), 245-260. Public Company Accounting Oversight Board (PCAOB) (2013) Proposed Auditing Standards — The Auditors Report on an Audit of Financial Statements when the Auditor Expresses an Unqualified Opinion; The Auditor’s Responsibilities Regarding Other Information in Certain Documents Containing Audited Financial Statements and the Related Auditor’s Report; and Related Amendments to pcaob Standards. PCAOB Release N0 2013-005. Washington, DC. Porter, B. (1993) An empirical study of the audit expectation-performance gap. Accountingand Business Research, 24(93), 49—68. Sirois, L.-P., Bédard, J. 8c Bera, P. (2014) The Informational Value ofKey Audit Matters in the Auditors Report: Evidence fiorn an Eye-tracking Study. http://www.isarhq.org/2014_downloads/papers/ISAR2014_Sir0is_ Bedard_Bera.pdf. Sirois, L.-P., Bédard, J. 8c Beta, P. (2018) The Informational Value of Key Audit Matters in the Auditor’s Report: Evidence from an Eye-Tracking Study. AccountingHorizons, 32(2), 141-162. Vanstraelen, A., Schelleman, C., Meuwissen, R. 8c Hofmann, I. (2012) The audit reportingdebate: seemingly intractable problems and feasible solutions. European AccountingReview, 21(2), 193—215. 93