Metsien omistaminen ja käyttö – onko sukupuolella väliä?

1 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7708 Tie een o i h ps://doi.o g/10.14214/ma.7708 h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 1455-2515 Suomen Me sä ie eellinen Seu a Heimo Ka ppinen1,2 ja Ha i Hänninen 2 Me sien omis aminen ja käy ö – onko sukupuolella äliä? Ka ppinen H., Hänninen H. (2017). Me sien omis aminen ja käy ö – onko sukupuolella äliä? Me sä ie een aikakauski ja 2017-7708. Tie een o i. 4 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.7708 Yh eys iedo 1 Helsingin yliopis o, Me sä ie eiden lai os, Helsinki; 2 Luonnon a akeskus (Luke), Talous- ja yh eiskun a, Helsinki Sähköpos i [email p o ec ed] Hy äksy y 25.4.2017 Johdan o Yksi yisme sien omis us a ja me sänomis ajien käy äy ymis ä on Suomessa u ki u säännöllises i 1970-lu ul a läh ien haas a elu- ja kysely u kimuksin. Tä ä aiemmin u kimus oli sa unnais a, johonkin yksi äiseen kysymykseen lii y ää. Vaikka asa-a okysymyksis ä ja nais en asemas a keskus ellaan ja nii ä u ki aan monilla elämän aloilla, sukupuolen me ki ykses ä me sänomis uk- sessa iede ään a sin ähän. Esime kiksi Ruo sissa naisme sänomis ajiin kohdis u a u kimus on ollu e i yises i pa in iime uosikymmenen aikana i eämpää kuin meillä. Naisnäkökulman ähäisyy een Suomessa oi olla syynä me säalan miehinen luonne. ”Suku- puol a on aikea nähdä sellaisissa ilan eissa, joissa ain maskuliinisuus on läsnä”, ku en sosiologi Joan Acke on odennu . Vaikka ensimmäinen suomalainen naisme sänomis ajia koske a u kimus julkais iin jo pa ikymmen ä uo a si en, as a ai an iime uosina u kimus on he änny sel i - ämään sukupuolen me ki ys ä me sien käy össä. Tulokse osoi a a – sukupuolella on äliä. Nais en osuus me sänomis ajis a Suomalais en me sänomis aja u kimus en mukaan nais en osuus me sänomis ajis a olisi ain neljännes, eikä se olisi juu i muu unu iimeis en 20 uoden aikana. Tu kija o a kui enkin he i ko jannee , e ä ulokse odennäköises i alia ioi a nais en odellis a osuu a me sänomis aja- kunnassa. Ha ha joh uu kysely ekniikas a. Pos ikyselyssä kullekin ilalle lähe e ään ain yksi lomake. Ensisijaiseksi as aajaksi oi o aan ilan me säasioi a hoi a aa henkilöä, koska kyselyssä iedus ellaan yleensä yksi yiskoh aisia ie oja me sien hoidos a ja hakkuis a. Useimmissa pe heissä me säasia on anne u miespuolisen pe heenjäsenen, joko a iopuolison ai pojan, hoide a aksi. Suomalainen me säomis aja 2010 -aineis on pe us eella nais en osuudes a on eh y uusia a ioi a. Nais en osuus me sänomis ajissa oli mahdollis a laskea a kemmin, koska lomakkeella 2 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7708 · Tie een o i · Ka ppinen ym. · Me sien omis aminen ja käy ö – onko… kysy iin pai si omis ajan ( ai as aajan) sukupuol a myös si ä, omis iko hän ilan yksin ai yhdessä puolison kanssa. Yh eisomis us ila , kuolinpesä ja yh ymä , oli a ässäkin a kas elussa ongel- mallisia, sillä ain yh eisomis us ilojen jäsen en lukumää ä, ei heidän sukupuol aan, sel i e iin. Nais en osuudeksi me sänomis ajis a saa iin 38%, kun mukaan lue iin ain yksin ai yhdessä puolison kanssa omis e u me sä ila . Mikäli mukaan laske iin myös yh eisomis us ila ole aen, e ä osakkaiden sukupuolijakauma on sama kuin koko äes össä, eli suunnilleen puole naisia ja puole miehiä, naisme sänomis ajien osuus nousi ielä suu emmaksi. Liki puole eli 44%, me sää omis a is a kansalaisis a olisi ämän a ion mukaan naisia. Nais en omis usosuu a me säalas a ei a ioi u, mu a aikaisempien u kimus en pe us eella a ioi una nais en me säalaosuus lienee jonkin e an lukumää äosuu a pienempi. Naise omis a a keskimää in pienempiä me sä iloja kuin miehe . Tuloksia on mielenkiin ois a e a a Suomalainen pellonomis aja - u kimuksen uloksiin, jonka mukaan uonna 2004 pellonomis ajissa oli sellaisia naisia, jo ka omis i a pellon yksinään 26%. Kun omis us yhdessä puolison kanssa laske iin mukaan, nais en osuus oli 45%. Yh eisomis us- ilojen osakkai a ei ässä u kimuksessa sel i e y, mu a kuolinpesien edus ajis a oli miehiä 80%. Yh ymiä u kimuksen o oksessa ei ollu . Ve ailu osoi aa, e ä edellä esi e y a kenne u a io naisme sänomis ajien mää äs ä o a oikeansuun aisia. Nais en osuus me sänomis ajakunnassa on huoma a as i lähempänä koko äes ön sukupuolijakaumaa kuin mihin u kimus ulokse o a aiemmin ii annee . Naisme sänomis ajien osuus aih elee e i maissa. Esime kiksi Ruo sissa nais en osuus me sänomis ajakunnas a oli 38% ja Lie uassa ja Slo eniassa pe ä i puole (52% ja 49%). Mo nissa maissa naise o a keskimää in hieman iäkkäämpiä kuin miehe , he o a miehiä useammin e äomis ajia ja me sä ila o a mies en iloja pienempiä. Näin on myös Suomessa. Naise me sien käy äjinä Sukupuolen me ki ys ä on Suomessa u ki u aimikonhoi o- ja puunmyyn ipää öksissä. Saadu ulokse o a mielenkiin oisia e enkin me säneu onnan näkökulmas a. Puun a jon a u kimuksen mukaan naise myi ä iiden uoden ajanjaksolla keskimää in yhden kuu ion ähemmän puu a me säheh aa ia ja uo a kohden uo a kohden kuin miehe . Naise myi ä puu a ha emmin kuin miehe mu a suu empia mää iä ke allaan silloin kuin pää i ä ylipäänsä myydä puu a. Ta kas el aessa mies en ja nais en keskimää äisiin heh aa ikoh aisiin myyn imää iin ai- ku a ia ekijöi ä, ulokse osoi i a nais en eagoi an he kemmin puun hinnan muu oksiin kuin mies en. Tulos on yllä ä ä ja saa aa osin joh ua aineis on puu eis a. Nais en hin asensi ii isyys oi joh ua myös nais en miehiä pienemmäs ä me sä ilakoos a. Pienellä me sä ilalla puukauppaa ehdään ha oin, jo en kauppa py i ään ajoi amaan ko keasuhdan eeseen. Toisaal a puunos aja ak i oi u a juu i ko keasuhdan eessa, jolloin kauppaa käydään myös uusien asiakkaiden kanssa. Lisäksi naise eke ä miehiä useammin al aki jakauppoja, joiden yh eydessä me sänhoi o- yhdis ys en amma ilaise pai si kokoa a suu empia leimikoi a myös neu o a kaupan ajoi uksessa. Tulo asolla ei sen sijaan ole ode u ole an aiku us a nais en puunmyyn ipää öksiin. Nais en miehiä ähäisemmä hakkuu saa a a osin heijas aa nais en ”pehmeämpiä a oja”, jos a me sän- omis aja u kimus onkin an anu ii ei ä. Me sänomis ajien aimikonhoi oaikomuksia käsi ele ässä u kimuksessa a kas el iin myös sukupuolen oolia pää öksen eossa. Naise koki a ulkoisen no mipaineen, oisin sanoen muiden henkilöiden odo us en, aiku a an oimakkaammin aikomukseensa ehdä aimikonhoi oa kuin miehe . Tällaisia henkilö yhmiä, joiden ohjei a naisomis aja pää öksissään nouda i a , oli a me sänhoi oyhdis ys en neu oja , oma pe heen jäsene ja puunos ajien edus aja . Mui a aimikon- 3 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7708 · Tie een o i · Ka ppinen ym. · Me sien omis aminen ja käy ö – onko… hoi opää ökseen aiku a ia ekijöi ä oli a asen ee aimikonhoi oa koh aan ja koe u käy ännön es ee . Tällaisia oli a muun muassa ajan ai yö älineiden puu e sekä ulkopuolisen yö oiman kalleus ai yksinke aises i omis ajan ko kea ikä. Me sänomis ajien aimikonhoi oon lii y ä uskomukse kä i ä hy in yh een me säneu ojien esi ämien pe us eluiden kanssa. Me sänomis aja oli a yleises i si ä miel ä, e ä aimikonhoi o on aloudellises i kanna a aa, se lisää puus on kas ua ja pa an aa maisemaa sekä kulkukelpoisuu a ja on lisäksi hy ää kun oilua. Nais en neu on a-al ius ja aimikonhoi ouskomukse muodos a a o ollisen maape än neu onnalle. E äs apa lisä ä nais en kiinnos us a ja me säosaamis a olisi luoda nais en omia e ais e kos oja. Tällaisis a on hy iä kokemuksia esime kiksi Yhdys allois a. Ve kos oihin on kas a aa mielenkiin oa myös Suomessa ja Ruo sissa, niin u kimuksen pii issä kuin käy ännön oiminnassa. Lopuksi Mi a iinpa me sänomis ajien neu on a-ak ii isuu a henkilökoh aisilla kon ak eilla, osallis umisilla luen o ilaisuuksiin ja ku sseille ai me säsuunni elman omis amisella, naise o a Suomessa miehiä heikommin me säneu onnan pii issä. Tu kimus en mukaan e enkin me sänomis ukseen lii y ä i kis ys a oi ee näy ä ä ole an naisme sänomis ajille pon imena hankkiu ua neu on apal e- luiden pii iin. Vi kis ys a oi eiden ko os uminen lii yy usein me sä ilan ulkopuolella, oisinaan hy inkin pi kän älima kan päässä asumiseen. Nais en a oi aminen edelly ää neu onnal a monipuolis a ja asiakaskeskeis ä keino alikoimaa ja neu onnan sisällön mukau amis a nais en me silleen ase amiin a oi eisiin. Ko imaise me sänomis ajia koske a u kimus ulokse pe us u a ois aiseksi aineis oihin, jo ka alia ioi a nais en osuu a me sänomis ajakunnas a. Nais en ääni ei kuulu oikean suu uisena. Tämä ha ha on syy ä o aa huomioon ule issa me sänomis aja u kimuksissa, aikka käy äy ymis ä koske assa mallinnuksessa se ei ole ai an yksinke ais a. Ki jallisuu a Follo G., Lides a G., Lud ig A., Vilk is e L., Hujala T., Ka ppinen H., Didolo F., Miza ai e D. (2017). Gende in Eu opean o es owne ship and managemen – e lec ions on women as “new o es owne s”. Scandina ian Jou nal o Fo es Resea ch 32(2): 174–184. h ps://doi. o g/10.1080/02827581.2016.1195866. Hänninen H., Ka ppinen H., Leppänen J. (2011). Suomalainen me sänomis aja 2010. Me lan yö apo eja 208. 94 s. h p://www.me la. i/julkaisu /wo kingpape s/2011/mwp208.h m. Ka ppinen H., Be ghäll S. (2015). Fo es owne s’ s and imp o emen decisions: applying he Theo y o Planned Beha io . Fo es Policy and Economics 50: 275–284. h ps://doi.o g/10.1016/j. o pol.2014.09.009. Kuulu ainen J., Ka ppinen H., Hänninen H., Uusi uo i J. (2014). E ec s o gende and leng h o land enu e on imbe supply in Finland. Jou nal o Fo es Economics 20(4): 363–379. h ps:// doi.o g/10.1016/j.j e.2014.10.002. Myy ä S., Pou a E., Hänninen H. (2008). Suomalainen pellonomis aja. Maa- ja elin a ike alous 115. MTT Talous u kimus, Helsinki. 125 s. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-487-145-7. Paaja P. (2015). Naisme sänomis ajan muo oku a. Me säekonomia ja ma kkinoin i, Maa alous- me sä ie eellinen iedekun a, Helsingin yliopis o. P o g adu - yö. 76 s. h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/handle/10138/155796/Pipsa_Paaja_pg_2015.pd ?sequence=5. 4 Me sä ie een aikakauski ja 2017-7708 · Tie een o i · Ka ppinen ym. · Me sien omis aminen ja käy ö – onko… S ong N., Sago E., Mu h A., Subjin A., Walkings ick T., Gup a A., G o a A. (2013). Women owning woodlands in he Uni ed S a es: s a us and ends in ex ension ou each and educa ion. Teoksessa: Sa o N. ( oim.). Fu u e di ec ions o small-scale and communi y-based o es y. IUFRO 2013 Join Con e ence o 3.08 Small-scale o es y & 6.08 Gende & Fo es y, Sep. 8–13, 2013 in Fukuoka, Japan. s. 44–50. h p:// psc.ag .kyushu-u.ac.jp/policy/IUFRO/P o- ceedings_IUFROFukuoka2013(2014Jul14Final).pd .