Vastuullisuusraportoinnin perusteet

Polkukartta on osa POLKU 2.0 -hanketta, jonka päärahoittaja on Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus Vastuullisuusraportoinnin perusteet Helmi Jyrkkänen Materiaalin kuvaus •Materiaalin tavoite: Kuulija ymmärtää, miksi vastuullisuusraportointia tehdään ja mitä hyötyä siitä on yritykselle, ja tuntee EU:n kestävyysraportointisääntelyn perusvaatimukset. •Materiaalin kohderyhmä: yrittäjät ja yritysten työntekijät, yritystoimintaa suunnittelevat, korkeakouluopiskelijat. •Materiaalin sisältö: Vastuullisuusraportoinnin miksi, mitä ja miten. Linkkejä lisämateriaaleihin. Kaksi tehtävää aiheesta. •Ohjeistus: Materiaalia voi käyttää itsenäisesti tai yhdistämällä laajempaan vastuullisuuskoulutukseen. Huomaathan, että esitys on valmisteltu kesällä 2023 – sääntely kehittyy jatkuvasti, joten tarkista ajantasainen tilanne. Samoin on suositeltavaa päivittää esityksessä olevat esimerkit yritysten vastuullisuusraporteista mahdollisimman tuoreisiin. •Arvio materiaalin läpikäymiseen kuluvasta ajasta: 30 minuuttia + tehtävät. Lisenssiehdot Tämä teos on lisensoitu Creative Commons NimeäEiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Diasettiin liittyvä video https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/science/muut/polku-2.0/miten-siirtyakiertotalouteen-verkkototeutus/recording-14-07-2023-12.44 Miksi raportoidaan? 1/3 Miksi raportoidaan? 2/3 Miksi raportoidaan? 3/3 •Osalle yrityksistä vastuullisuusraportointi on siis pakollista. •Kestävyysraportointidirektiivi CSRD laajentaa raportointivelvollisten joukkoa. •Toisaalta raportointi on hyödyllistä. Se on työkalu yrityksen vastuullisuustyön ja jopa strategian arviointiin ja suuntaamiseen. •Kirkastetaan, mitä vastuullisuus yritykselle tarkoittaa. •Tunnistetaan liiketoimintamahdollisuuksia ja -riskejä. •Raporttia varten koottu tieto on käytettävissä myös muussa viestinnässä. •Kyse ei ole (pitäisi olla) pelkästään taaksepäin katsomisesta ja tilanteen toteamisesta. Mitä raportoidaan? •Vastuullisuus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen), joista jokaiseen sisältyy paljon erilaisia teemoja. •Raportissa käsitellään niitä teemoja, jotka yritys on määritellyt itselleen olennaisiksi. •Riippuu mm. toiminnan luonteesta, liikesuhteista, maantieteestä ja muista tekijöistä Mitä raportoidaan? Esimerkki vapaamuotoisesta raportista: Esimerkki: Elisa Miten raportoidaan? •Raportointivelvolliset yritykset (CSRD): •Uuden standardin, ESRS:n mukaisesti (European Sustainability Reporting Standards), jotta tiedot ovat vertailukelpoisia. •Ymmärrettävästi •Koneluettavassa muodossa •Varmennetusti (tilintarkastaja) •Muut yritykset voivat raportoida vapaamuotoisesti tai jonkin muun standardin mukaisesti. Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS) Monialaiset standardit: •Yleiset vaatimukset •Yleiset tiedot Aihekohtaiset standardit: •E1 Ilmastonmuutos •E2 Pilaantuminen •E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat •E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit •E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous •S1 Oma työvoima •S2 Arvoketjun työntekijät •S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt •S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät •G1 Liiketoiminnan harjoittaminen Alkuun vastuullisuusraportoinnissa •Mieti, millaisia vaikutuksia raportointilainsäädännöllä voi olla sinun yrityksellesi suoraan tai epäsuorasti. •Jos raportointivelvoite ei koske sinua, voisiko vapaaehtoisesta raportoinnista olla hyötyä yrityksen toiminnan kehittämisessä? •Aloita raportointiprosessi paneutumalla siihen, mitä ollaan tekemässä ja kenelle. Sen jälkeen: •Tee huolellinen olennaisuusarviointi. •Kerää tarvittavat tiedot, kirjoita raportin tekstit ja valmistele kaaviot. •Varaa aikaa myös oikolukuun, taittoon, hyväksyttämiseen ja mahdolliseen varmentamiseen sekä muuhun viimeistelytyöhön. Lue lisää •Euroopan komissio (2023): European sustainability reporting standards –first set •Tältä verkkosivulta löytyy standardien käyttöönottoa koskeva delegoitu asetus ja sen kaksi liitettä. Asetuksessa kerrotaan luonnosversioihin tehdyistä muutoksista, liitteessä 1 on standardit, liitteessä 2 sanasto ja määritelmiä. Dokumentit ovat saatavilla suomeksi. •Euroopan komissio (2023): Questions and Answers on the Adoption of European Sustainability Reporting Standards •Tältä verkkosivulta löytyy vastauksia yleisiin ESRS-kysymyksiin (englanniksi). •EFRAG (2022): First set of draft ESRS. •Tältä verkkosivulta löytyy videoita, joilla standardit luonnostelleen EFRAG:n asiantuntijat kertovat niiden sisällöstä. Videot on tehty standardiluonnosten, ei lopullisen version perusteella – tietoa keskeisistä muutoksista löytyy delegoidusta asetuksesta (ks. yllä). •Yritysten kestävyysraportteihin voit tutustua tarkastelemalla sinua kiinnostavien yritysten tai suomalaisen kestävyysraportointikilpailun edellisten vuosien voittajien raportteja. •Kaisa Kurittu (2018): Yritysvastuuraportointi – kiinnostavan viestinnän käsikirja. •Tietokirja tarjoaa opastusta raportoinnin eri vaiheisiin ja hyvään viestintään, sekä esittelee GRI-standardia. Standardia on päivitetty kirjan julkaisun jälkeen, mutta hyvät käytänteet eivät vanhene. Tehtävä: syyt vastuullisuusraportoinnille Kerro omin sanoin, miksi vastuullisuusraportointia tehdään. Entä mitä hyötyjä raportoinnista voi olla niillekin yrityksille, joille se ei ole pakollista? Tehtävä: vastuullisuusraporttiin tutustuminen •Valitse jokin sinua kiinnostava yritys ja tutustu sen vastuullisuusraporttiin. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: •Minkä yrityksen valitsit? Liitä mukaan linkki raporttiin. •Mihin vastuullisuusteemoihin yritys keskittyy? Mitä ajatuksia valitut teemat herättävät sinussa? Onko mukana mielestäsi jotain yllättävää? •Millaisia vastuullisuustavoitteita yrityksellä on? Ovatko ne kunnianhimoisia? •Saatko raportin perusteella selkeän kuvan yrityksen vastuullisuustyöstä? Miksi/miksi et? •Muuttiko raporttiin tutustuminen käsitystäsi yrityksen vastuullisuudesta? Miten?