Demokratian ja tiedonvälityksen turvana – lähdesuoja Suomen oikeusjärjestyksessä

Lapin yliopis o Oikeus ie eiden iedekun a Mais e i u kielma Ma ias Pa anen Oikeusin o ma iikka 2020 Demok a ian ja iedon äli yksen u ana – lähdesuoja Suomen oikeusjä jes yksessä Lapin yliopis o, oikeus ie eiden iedekun a Työn nimi: Demok a ian ja iedon äli yksen u ana - lähdesuoja Suomen oikeusjä jes yksessä Tekijä: Pa anen, Ma ias Ope uskokonaisuus ja oppiaine: Oikeus iede, oikeusin o ma iikka. Työn laji: Tu kielma X Lisensiaa in yö__ Si umää ä: XVII + 97 Vuosi: 2020 Tii is elmä: Lähdesuojalla a koi e aan oimi ajan oikeu a olla paljas ama a läh ei ään. Tämän aus alla on aja us sii ä, e ä läh eiden paljas aminen aiheu aisi sen, e ei ä esime kiksi epäkohdis a ie ä ä uskal aisi paljas aa ie ojaan oimi ajille. Seu auksena äs ä olisi julkisuudessa ole an iedon ja si ä kau a julkisen keskus elun ka en uminen. Tu kielman a koi uksena on unnis aa lähdesuojan a koi us, lainsäädännöllise keino , joilla ähän a koi ukseen py i ään sekä oikeuskäy ännös ä ule a eunaehdo , jo ka koske a lähdesuojan käy öä ja siihen puu umis a. Tu kielman u kimuskysymyksiä o a : 1. Mi ä lähdesuojaksi ku su ulla oikeudella a oi ellaan? 2. Millainen lähdesuojan sisäl ö Suomen oikeusjä jes yksessä on laajas i ymmä e ynä? 3. Mi kä o a eunaehdo lähdesuojan mu amiselle? Lehdis ön eh ä ä on pai si iedon äli äminen, myös yh eiskunnassa alli se ien epäkoh ien julki uominen ja i anomais en oiminnan al ominen. Lähdesuoja on lehdis ön äline o eu aa näi ä eh ä iä. Lähdesuoja on oikeu ena olennainen osa demok aa is a yh eiskun aa. Sen puu uminen joh aisi julkisen keskus elun ka en umiseen ja si ä kau a aikeu aisi kansalais en mahdollisuuksia a ioida i anomais en oimin aa sekä demok a ian o eu umis a. Laajemmin ymmä e ynä lähdesuoja u aa lehdis ön oimin a apau a ja oiminnan ja ku uu a. Se pi ää sisällään myös lehdis ön lähdesuojaan lii y iä oimin a apoja, ku en lähdesuojas a sopimis a. Lehdis ö on luonu i se oimin a apojaan koske an, sään elyä iukemman amma iee isen koodis on, jo a nouda amalla media oimii as uullises i ja al io allan puu uminen sanan apauden käy ämiseen joukko ies innässä oidaan pi ää mahdollisimman ma alalla asolla. Amma iee inen koodis o ohjaa myös lähdesuojan käy öä si en, e ä se pe us uu lehdis ön eh ä än o eu amiseen. Todis amiskiel ona lähdesuoja suojaa ie oläh een henkilöllisyy ä oimi ajan ak ii ises i kiel äy yessä as aamas a kysymyksiin, mu a se ulo uu myös ilan eisiin, joissa esime kiksi allenne uun ie oon kohdis uu oimenpi ei ä, jo ka osiasiallises i oisi a si uu aa ämän kiel äy ymisoikeuden. Lähdesuojan mu amis a koske ia keskeisimpiä pe iaa ei a EIT:n a kaisukäy ännös ä unnis e a issa oli a : 1) puu umisen pe us uminen lakiin 2) hy äksy ä ä pe us ee ; sekä 3) äl ämä ömyys demok aa isessa yh eiskunnassa. KKO:n a kaisukäy ännös ä keskeisimpiä seikkoja oli a lähdesuojan pii in mää i eleminen sekä oikeussuojakeinojen ko os uminen. A ainsana : sanan apaus, lähdesuoja, Eu oopan ihmisoikeussopimus, Eu oopan ihmisoikeus uomiois uin, Julkisen sanan neu os o I Sisällys Läh ee ............................................................................................................................. III Lyhen ee ...................................................................................................................... XVI Ku io ja auluko ....................................................................................................... XVII 1. Johdan o ..................................................................................................................... 1 1.1 Lähdesuoja osana sanan apau a ........................................................................ 1 1.2 Me odi ................................................................................................................ 4 1.3 Rajaus ja lähdeaineis o ....................................................................................... 6 1.4 Vies in ä- ja in o maa io-oikeu a – aiko mediaoikeu a? ................................ 7 1.5 Julkisen sanan neu os o ja jou nalismin i sesään ely ......................................... 9 1.6 Lähdesuojan aus aa ......................................................................................... 13 2. Lähdesuojan eh ä ä ................................................................................................ 16 2.1 Sanan apauden ja demok a ian symbioosi ....................................................... 16 2.2 Joukko ies in ä ja lehdis ö eo ia ..................................................................... 18 2.3 Lähdesuojan me ki ys ....................................................................................... 27 3. Lähdesuoja ja pe us- ja ihmisoikeussään elyn läh ökohda .................................... 29 3.1 Sanan apaus pe us uslaissa .............................................................................. 29 3.2 Sanan apaus Eu oopan ihmisoikeussopimuksessa ja Eu oopan ihmisoikeus uomiois uimessa ........................................................................... 30 3.3 Lähdesuojaan puu umisen pe iaa ee EIS:n näkökulmas a ............................ 34 3.4 Lähdesuoja EU-oikeudessa .............................................................................. 35 4. Lähdesuojan elinkaa i .............................................................................................. 36 4.1 Lähdesuoja osana oikeusjä jes ys ä .................................................................. 36 4.2 Lähdesuoja sanan apauslaissa.......................................................................... 37 4.3 Lähdesuoja Jou nalis in ohjeissa ...................................................................... 41 4.4 Lähdesuoja pakkokeinolaissa ........................................................................... 47 4.5 Lähdesuoja esi u kinnassa ................................................................................ 49 4.6 Lähdesuoja ja iedus elulainsäädän ö ............................................................... 50 4.7 Lähdesuoja oikeudenkäymiskaa essa ............................................................... 52 4.8 Yh een e oa lähdesuojan elinkaa es a .............................................................. 60 5. Lähdesuojan eunaehdo .......................................................................................... 62 5.1 Jou nalismin asema EIT:n a kaisukäy ännössä ............................................... 62 5.2 Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi us lähdesuojas a ja si ä koske a a kennus ............................................................................................ 66 5.3 Lähdesuojan eunaehdo EIT:n a kaisuissa ..................................................... 71 5.3.1 Lähdesuojan mu aminen .................................................................................... 73 II 5.3.2 Lähdesuojan si uu aminen ................................................................................. 76 5.3.3 Lähdesuojaan lii y än sään elyn a kka ajaisuus ............................................... 78 5.3.4 Yh een e oa EIT:n a kaisukäy ännös ä ............................................................. 80 5.4 Lähdesuoja KKO:n a kaisukäy ännössä .......................................................... 82 6. Joh opää ökse .......................................................................................................... 88 6.1 Tu kimus ulokse .............................................................................................. 88 6.2 Tu kimus ulos en suhde aiempaan ki jallisuu een............................................ 92 6.3 A ioin i ........................................................................................................... 94 6.4 Lopuksi ............................................................................................................. 95 III Läh ee Ki jallisuus ja a ikkeli : Aa nio, Aulis. Luen oja lainopillisen u kimuksen eo ias a. Helsinki: Helsingin yliopis on oikeus ie eellinen iedekun a, 2011. Banisa , Da id. Silencing Sou ces: An In e na ional Su ey o P o ec ions and Th ea s o Jou nalis s’ Sou ces. P i acy In e na ional Global Su ey Se ies, 2007, Baldwin, Robe , Ma in Ca e, ja Ma in Lodge. Unde s anding Regula ion: Theo y, S a egy, and P ac ice. Second edi ion. Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess, 2012. F edman, Ma kku. E i yinen ko ie sin ä ja e sin ä al uu e un eh ä ä . De enso Legis 2014/2 s. 155. 2014. F edman, Ma kku. Rikosasianajajan käsiki ja. [Helsinki]: Talen um, 2013. Habe mas, Jü gen, ja Pie ilä Veikko. Julkisuuden akennemuu os: Tu kimus yhdes ä kansalaisyh eiskunnan ka ego ias a. Tampe e: Vas apaino, 2004. Hallbe g, Pekka. Oikeus pun a issa: Puheen uo o. Helsinki: We ne Söde s öm laki ie o, 1997. Hal unen, Rauno, Kuusikko Ki si, Tammi-Salminen E a, Mikkola Tuulikki, Mäkelä Sauli, Saa enpää Ah i, ja Tammileh o Timo. Oikeusjä jes ys: Osa I. 8. äyd. p. Ro aniemi: Lapin yliopis o, 2012. Heinonen, A i. Vah ikoi an oma un o: Jou nalismin i sesään ely ja oimi aja . [Tampe e]: Tampe een yliopis o, 1995. Helminen, Klaus, F edman Ma kku, Kane a Janne, Tol anen Ma i, ja Vii anen Ma ko. Esi u kin a ja pakkokeino . [Uud. lai os]. Helsinki: Talen um, 2012. Hi elä, Päi i, ja Heikkilä Sa u. Ihmisoikeude : Käsiki ja EIT:n oikeuskäy än öön. 2., uudis e u painos. Helsinki: Alma, 2017. Ho mia, Lau i. Todis amiskiellois a ikosp osessissa: Oikeudellinen u kimus = Beweis e bo e Im S a p ozess. 1. [Hki]: Suomalainen lakimiesyhdis ys : Aka eeminen ki jakauppa, jakaja, 1978. IV Jokela, An i. Oikeudenkäyn i: I, Oikeudenkäynnin pe us ee , pe iaa ee ja ins i uu io . 3., uudis e u painos. [Helsinki]: Talen um Media Oy, 2016. Juholin, Elisa, ja Kuu i Heikki. Mediapeli: Ana omia ja keino . Helsinki: In o ies in ä, 2003. Kai a, Kaa lo. P essens anonymi e s ä . Oslo: Ty ende No diske Ju is mø e, 1954. Kangas, Ris o. Jü gen Habe masin Kommunika ii isen oiminnan eo ia. [Hki]: Tu kijalii o, 1987. Ko pisaa i, Päi i. Johda us ies in äoikeu een. Helsinki: Helsingin yliopis o, oikeus ie eellinen iedekun a, 2016. Kulla, Heikki, ja Nieminen Hannu. Vies in äoikeus. Helsinki: WSOY laki ie o, 2002. Kunelius, Ris o. Vies innän Vallassa: Johda us a joukko ies innän kysymyksiin. 5. uud. p. Helsinki: WSOY, 2003. Luos a inen, Heikki. Kiinan median suu i ha ppaus. Helsinki: In o, 2017. Me ikoski, Veli. Julkisen sanan neu os o. Hki: Valis us, 1971. McQuail, Denis. McQuail's Mass Communica ion Theo y. 5 h ed. London: Sage, 2005. Mill, John S ua , ja Liakka Niilo. Vapaudes a. Helsinki: O a a, 1891. Mäenpää, Olli. Julkisuuspe iaa e. 3., uudis e u painos. Helsinki: Talen um P o, 2016. Män ylä, Jo ma. Jou nalis in e iikka. 2. uud. lai os. Helsinki: Gaudeamus Helsinki Uni e si y P ess, 2008. Män ylä, Jo ma. To uus Ma kkinoilla: Libe alis inen lehdis ö eo ia ja John S ua Mill. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 2007. Män ylä, Jo ma, ja Ka ilainen Juha. Jou nalis ie iikan kehi ys Suomessa ja Eu oopassa 1995-2007. [Tampe e]: Tampe een yliopis o, jou nalismin u kimusyksikkö : Taju [jakaja], 2008. Mää ä, Kalle. Oikeus alous ie een pe us ee . [Helsinki]: Edi a Publishing Oy, 2016. Mää ä, Tapio: So law kansallisen oikeuden oikeusläh eenä. Tu kimus oikeudellisen a kaisun no mip emissin muodos amisen pe us eis a V ympä is öoikeudessa. Teoksessa Oikeus iede Ju isp uden ia XXXVIII, Suomalaisen Lakimiesyhdis yksen uosiki ja. Leena Halila ( oim.). Helsinki 2005, s. 337-460. Mö ä, Tuomo. Lähdesuoja: no mi , ideaali ja käy ännö . [Helsinki]: Helsingin yliopis o, Vies innän u kimuskeskus CRC, 2011. Neu onen, Riku. Sanan apauden his o ia Suomessa. [Helsinki]: Gaudeamus, 2018. Neu onen, Riku. Sanan apauden sään ely Suomessa. Helsinki: CC Lakimieslii on kus annus, 2012. Neu onen, Riku. Vies in äoikeuden pe us ee . 2. a k. p. Helsinki: Talen um, 2008. Neu onen, Riku. Yksi yisyyden suoja Suomessa. [Helsinki]: Lakimieslii on kus annus, 2014. Nii anen, Val e i, So amaa Pe e i, ja Tiilikka Päi i. Sanan apauslaki: Tulkin a ja käy än ö. 1. p. Helsinki: Sanoma P o, 2013. Pellonpää, Ma i, Gullans Monica, Pölönen Pasi, ja Tapanila An i. Eu oopan ihmisoikeussopimus. 6., uudis e u painos. Helsinki: Alma Talen , 2018. Pie ilä, Kauko. Jou nalismi amma ina: jou nalis ip o ession eo ia. [Helsinki]: Gaudeamus, 2012. Pölönen, Pasi, ja Tapanila An i. Todis elu oikeudenkäynnissä. Helsinki: Tie osanoma, 2016. Pölönen, Pasi. Henkilö odis elu ikosp osessissa. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdis ys, 2003. Rau io, Jaakko, F ände Dan, ja Wahlbe g Ma kus. Todis elu: Oikeudenkäymiskaa en 17 lu un kommen aa i. Helsinki: Edi a, 2016. Riekkinen, Juhana. Sähköise odis ee ikosp osessissa: u kimus ie o ekniikan ja e kkoyh eiskun akehi yksen aiku uksis a odis eiden elinkaa een. Helsinki: Alma Talen , 2019. Riekkinen, Juhana. Todis eiden hyödyn ämiskiello ikosp osessissa – Teo ee inen pe us a ja oikeus ila Suomessa Oikeus iede–Ju isp uden ia XLVII:2014 Sa a ii a, Ilkka. Pe us uslaki. 2. uud. p. Helsinki: Talen um, 2011. VI Scheinin, Ma in, Hallbe g Pekka, Ka apuu Heikki, Ojanen Tuomas, Tuo i Kaa lo, ja Viljanen Veli-Pekka. Pe usoikeude . 2. uud. p. Helsinki: WSOYp o, 2011. Siebe , F ed S., Pe e son Theodo e, ja Sch amm Wilbu . Fou Theo ies o he P ess. U bana: Uni . o Illinois P , 1971. Sisäasiainminis e iö, ja Me iniemi Ma ko. Esi u kin a- Ja pakkokeino oimikunnan mie in ö KM 2009:2: Tii is elmä lausunnois a. Helsinki: Sisäasiainminis e iö, 2009. Suhonen, Pe i: Yleinen mielipide yh eiskun a ie eellisenä käsi eenä. Poli iikka 41:1, 1999. Tala, Jy ki. Lakien laadin a ja aiku ukse . [Helsinki]: Edi a, 2005. Tiilikka, Päi i. Sanan apaus ja yksilön suoja: leh ia ikkelin aiheu aman kä simyksen ko aaminen. Helsinki: WSOYp o, 2007. Tol anen, Ma i, ja Kukkonen Reima. Esi u kin a- ja pakkokeino-oikeuden pe us ee . Helsinki: Talen um, 2011. Tuo i, Kaa lo. Oikeuden a ionaalisuus: Max Webe ja Jü gen Habe mas oikeuskehi yksen ulki sijoina. [Hki]: Helsingin yliopis o, 1988. Vihma, An o, Ha ikainen Ja no, Ikäheimo Hannu-Pekka, ja Seu i Olli. To uuden jälkeen: mi en media sel iää algo i mien ja paskapuheen aikana. Helsinki: Kus annusosakeyh iö Teos, 2018. Viljanen, Jukka: Eu oopan ihmisoikeussopimus pe us uslaki aliokunnan ulkin akäy ännössä. Oikeus iede-Ju isp uden ia 2005:XXXVIII s. 461, Asian un ija- a ikkeli. 2005. Viljanen, Mika, Ja mo Tuomis o, Juha Tolonen, E a Tammi-Salminen, A i Saa nileh o, Leena Ka io, Juha Ka hu, Mika Hemmo, ja Vesa Annola. 2004. Va allisuusoikeus. Helsinki; Helsinki; Helsinki: Sanoma P o; Talen um Media; Alma Talen . Viljanen, Veli-Pekka. Pe usoikeuksien ajoi usedelly ykse . [Helsinki]: Talen um, 2001. Vi olainen, Jy ki, Rau io Jaakko, Niemi Johanna, Lind o s Heidi, Lappalainen Juha, Koulu Ris o, Helenius Dan, Ha ansi E kki, ja F ände Dan. P osessioikeus. Helsinki: Sanoma P o, 2019. Ve kkoaineis o (päi i y ä). VII Voo hoo , Di k. “The P o ec ion o Jou nalis s’s Sou ces Unde Fi e? How De elopmen s in Eu opean Human Righ s Law Ha e Rein o ced he Righ o Jou nalis s o Ha e Thei Sou ces P o ec ed”. B ussels: Eu opean Fede a ion o Jou nalis s, 2012. Vuo enpää, Mikko: Todis amiskiello ja odis eiden hyödyn ämiskiel o. Oikeus ie o 4/2009, s. 22–24. Vuo ama, Timo, ja Ke osuo Lau i. Vies innän lai ja säännö . 6. kokonaan uud. lai os. Ka kkila: Kus annus-Mäkelä, 2004. Eu oopan ihmisoikeus uomiois uin (EIT): Cas ells s. Espanja 11798/85 23.4.1992 Financial Times L d ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 821/03 15.12.2009 Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna 17488/90 27.3.1996 Guja s. Moldo a 14277/04 12.2.2008 Gö müş ja muu s. Tu kki 49085/07 19.1.2016 In o ma ions e ein Len ia ja muu s. I ä al a 13914/88; 15041/89; 15717/89; 15779/89; 17207/90 24.11.1993 Je sild s. Tanska 15890/89 23.9.1994 K. s. Aus ia 16002/90 13.10.1992 Kasabo a s. Bulga ia 22385/03 19.04.2011 Ma in ym. s. Ranska 30002/08 12.4.2012 Nagla s. La ia 73469/10 16.7.2013 No disk Film & TV A/S s. Tanska 40485/02 8.12.2005 Obse e ja Gua dian s. Yhdis ynee kuningaskunna 13585/88 26.11.1991 O o-P eminge -Ins i u s. I ä al a 13470/87 20.9.1994 Roemen ja Schmi s. Luxembu g 51772/99 25.2.2003 XIV Oikeusminis e iö: Oikeusminis e i B ax Pää oimi ajien yhdis yksen Lähdesuoja NYT - seminaa issa 18.1.2010: h ps://oikeusminis e io. i/a ikkeli/- /asse _publishe /oikeusminis e i-b ax-paa oimi ajien-yhdis yksen-lahdesuoja-ny - seminaa issa-18-1-2010 (16.4.2020) O as: Tiedus elulaki oi joh aa lähdesuojan mu umiseen 27.4.2018. Jou nalis ilii o: h ps://jou nalis ilii o. i/ i/lakimies- y i-o as- iedus elulaki- oi-joh aa-lahdesuojan- mu umiseen/ (16.4.2020) O as: Whis leblowe –di ek ii i liian monimu kainen 9.10.2018. Jou nalis ilii o: h ps://jou nalis ilii o. i/ i/lakimies- y i-o as-whis leblowe -di ek ii i-liian- monimu kainen/ (16.4.2020) Ox o d Languages: Wo d o he Yea : h ps://en.ox o ddic iona ies.com/wo d-o - he- yea (16.4.2020) Pe e sson: Kuka suojaa lähdesuojaa 28.2.2019. Jou nalis i: h ps://www.jou nalis i. i/a ikkeli /2019/2/kuka-suojaa-lhdesuojaa/ (16.4.2020) Pää oimi ajien yhdis ys PTY: Pää oimi ajien kannano o lähdesuojan u aamiseksi iedus elulainsäädännössä. STT In o: h ps://www.s in o. i/ iedo e/paa oimi ajien- kannano o-lahdesuojan- u aamiseksi- iedus elulainsaadannossa?publishe Id=63731369& eleaseId=69851782 (16.4.2020) Ryden el : Lähdesuojan aois a 22.7.2014. E iikka. i: h ps://e iikka. i/lahdesuojan- aois a/ (16.4.2020) STT:n ohjeis us nime ömien läh eiden käy ämises ä: h ps://s . i/ yyliki ja/ideas a- ju uksi/ iedonhankin a/nimeama oma -lah ee / (16.4.2020) STT: Toimi aja ilman ajoja -puheenjoh aja e osi HS:n uo oju un akia 22.12.2017. Yle Uu ise : h ps://yle. i/uu ise /3-9990435 (16.4.2020) Uimonen: Lähdesuoja syn yy ain sopien. Julkisen sanan neu os o: h p://www.jsn. i/blog/lahdesuoja-syn yy- ain-sopien/ (16.4.2020) XV Vuo ikoski: Ilmainen mais iainen – näin uu isilla y i e iin ahas aa 27.10.2014. MTV Uu ise : h ps://www.m uu ise . i/a ikkeli/ilmainen-mais iainen/4431500#gs.wg m03 (16.4.2020) Yle Uu ise : Silminnäkijälle apau a a pää ös - Hy ä inen e oaa 10.12.2009. Yle Uu ise : h ps://yle. i/uu ise /3-5991141 (16.4.2020) XVI Lyhen ee CM The Commi ee o Minis e s, Eu oopan neu os on minis e ikomi ea DL De enso Legis EIS yleissopimus ihmisoikeuksien ja pe us apauksien suojaamiseksi (Eu oopan ihmisoikeussopimus, SopS 18- 19/1990) EIT Eu oopan ihmisoikeus uomiois uin ETL esi u kin alaki 805/2011 HE halli uksen esi ys JSN Julkisen sanan neu os o KK ki jallinen kysymys KKO ko kein oikeus KM komi eanmie in ö KP-sopimus kansalaisoikeuksia ja polii isia oikeuksia koske a kansain älinen yleissopimus ja siihen lii y ä alinnainen pöy äki ja yksilö ali uksis a SopS 7–8/1976 OK oikeudenkäymiskaa i 4/1734 OTJP Oikeus iede-Ju isp uden ia. Suomalaisen lakimiesyhdis yksen uosiki ja PeVL pe us uslaki aliokunnan lausun o PeVM pe us uslaki aliokunnan mie in ö PL Suomen pe us uslaki 731/1999 PL Suomen pe us uslaki 731/1999 RL ikoslaki 39/1889 Sanan apauslaki laki sanan apauden käy ämises ä joukko ies innässä 460/2003 Si iili iedus elulaki laki ie oliikenne iedus elus a si iili iedus elussa 582/2019 So ilas iedus elulaki laki so ilas iedus elus a 590/2019 p al iopäi ä Whis leblowe -di ek ii i Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i (EU) 2019/1937 unionin oikeuden ikkomises a ilmoi a ien henkilöiden suojelus a XVII YTJulkL Laki oikeudenkäynnin julkisuudes a yleisissä uomiois uimissa 370/2007 Ku io ja auluko Ku io 1. Jou nalismin unk io demok aa isessa yh eiskunnassa. Ku io 2. Lähdesuojan aus a ja sen eh ä ä . Taulukko 1. Lähdesuojan kehi ys Jou nalis in ohjeissa. Ku io 3. Lähdesuojan elinkaa i. 1 1. Johdan o 1.1 Lähdesuoja osana sanan apau a Lähdesuojalla a koi e aan oimi ajan oikeu a olla paljas ama a läh ei ään. Tämän aus alla on aja us sii ä, e ä läh eiden paljas aminen aiheu aisi sen, e ei ä esime kiksi epäkohdis a ie ä ä uskal aisi paljas aa ie ojaan oimi ajille. Seu auksena äs ä olisi julkisuudessa ole an iedon ja si ä kau a julkisen keskus elun ka en uminen. 1 Lähdesuoja ky key yy ah as i myös yksilön sanan apau een: yksilön oikeus äli ää ie oja julkais a aksi saa aisi käy ännössä aa an ua, jos hänen olisi aina ja kaikissa ilan eissa anne a a myös henkilöllisyy ään koske a iedo julkais a iksi ai muu en paljas e a iksi. 2 Lähdesuoja on jo uosikymmeniä anha lainsäädännöllis ä suojaa nau i a oikeus, mu a sen sisäl öä koe ellaan ja ku as i muu u assa maailmassa. Lähdesuojaa säädellään laissa, jonka so el aminen on usein ajan e oa as akkain ole ien oikeushy ien ja pe usoikeuksien älillä, ku en kaiken muunkin pe iaa eellisemman lainsäädännön. Lähdesuojan aus alla on aja us jokaiselle kuulu as a sanan apaudes a, joka nähdään yh eiskunnassamme yh enä pe usoikeuksis a, joilla a koi e aan pe us uslaissa sääde yjä yksilölle kuulu ia pe us a anlaa uisia oikeuksia. 3 Sanan apaus u aa oikeuden as aano aa ja le i ää ie oa ja mielipi ei ä. 4 Laajassa me ki yksessä sanan apauden keskeisenä oolina on demok aa isen yh eiskunnan u aaminen, ja ämän eh ä än keskiössä on apaa lehdis ö. 5 Lehdis ön osal a sana apaudes a sääde ään laissa sanan apauden käy ämises ä joukko ies innässä (460/2003, sanan apauslaki). 1 Ks. muun muassa B anzbu g . Hayes, 408 U.S. 665, 731 (1972) a kaisun pe us elu sekä EIT:n a kaisu Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna . Ki jallisuudessa muun muassa Tiilikka 2007, s. 128–132 ja Neu onen 2008, s. 38–42. 2 HE 54/2002 p, s. 33. 3 Sanan apaudes a pe usoikeu ena ks. esime kiksi Neu onen 2012, luku I ”Sanan apaus pe us- ja ihmisoikeu ena”. Pe usoikeuksis a esime kiksi Hallbe g 2011, luku ”Pe usoikeuksien käsi e ja luoki elu”. 4 Eu oopan ihmisoikeussopimuksen 10 a iklan ensimmäinen koh a. 5 E enkin EIT on ko os anu lehdis ön oolia ja eh ä ää (”public wa chdog”) demok aa isessa yh eiskunnassa. Ks. esime kiksi EIT:n a kaisu Obse e ja Gua dian s. Yhdis ynee kuningaskunna (26.11.1991) sekä Je sild s. Tanska (23.9.1994). Tämän ha ainnon on ehny muun muassa Hallbe g 2011, luku 3.8 ”Sanan apaus ja julkisuus”. 2 Lähdesuojassa on kysymys e uoikeudes a, jolla py i ään u aamaan apaa iedon äli ys ja jou nalismin oimin aedelly ykse . 6 Lähdesuoja lii yy keskeises i i anomais en al on aan. 7 Se mahdollis aa ää inkäy ös en, ko up ion ja epäpä e yyden paljas amisen. Mielipi eiden as aano amisen ja le i ämisen oi joh aa kaikkeen iedon äli ykseen, jo a myös joukko ies in en oimin a on. 8 Sanan apau a koske a pe usoikeussäännökse ja kansain älise sopimukse ei ä nimenomaises i maini se iedo us älinei ä e ikseen, mu a iedo us älineille myönne ään kui enkin muun muassa Eu oopan ihmisoikeus uomiois uimen (EIT) a kaisukäy ännössä e i yinen asema sanan apauden käy äjänä. 9 Sanan apaus ei suojaa pelkäs ään ydinalue a, aja us en ja ie ojen aih oa, aan myös keinoja ie ojen äli ämiseen. Lähdesuoja on ka so u yhdeksi ä keäksi sanan apauden kulmaki eksi, keinoksi mahdollis aa yh eiskunnallinen keskus elu. 10 Lähdesuojan asema on Suomen oikeusjä jes yksessä hy in ah a, eikä si ä ole koskaan mu e u oikeudenkäynnissä. 11 Lähdesuojas a sääde ään useissa säädöksissä. Nimenomaises i lähdesuoja mää i ellään sanan apauslain 16 §:ssä, mu a asias a sääde ään myös pakkokeinolaissa (806/2011), esi u kin alaissa (ETL, 805/2011) ja oikeudenkäymiskaa essa (OK, 4/1734). Sanan apauden ulo u uude oidaan jakaa ka keas i polii iseen ja aa eelliseen, kaupalliseen ja e ilais en o ganisaa ioiden ies in ään. 12 Sillä, millaises a ies innäs ä kulloinkin on kyse, ei lähdesuojan kannal a ole äliä, mu a polii isen ja aa eellisen ies innän on usein ka so u ole an sanan apauden ydinalue a. 13 Suomessa lähdesuoja oi ulla so elle a aksi kaikessa ies innässä, jonka päämää änä on uoda ie o yleisön saa a ille. 14 6 Banisa 2007, s.6. 7 Täs ä esime kiksi Lehdis ön anonymi ee ioikeus oimikunnan mie in ö 1965:B 103, s. 3. 8 Vies innäs ä ja joukko ies innäs ä muun muassa Kunelius 2003, s. 10–27. 9 Hi elä – Heikkilä 2013, s. 518. 10 Pellonpää ym. 2012, s. 732 & Juholin – Kuu i 2003, s. 145. 11 Ko pisaa i 2016, s. 144. 12 Sa a ii a 2011, s. 199-203. 13 Pe us uslaki aliokunnan lausun o 19/1998 p, s. 5/I. 14 Mö ä 2011, s. 8. 3 Tu kielmassani käsi elen laajas i lähdesuojan käsi e ä muo aa ia ekijöi ä ihmisoikeus- uomiois uimen a kaisuis a seu aamusa gumen oin iin sekä lähdesuojalla suojel a ien oikeushy ien luonne a. Näiden pe us eella py in luomaan a ioin ik i ee is öä sille, milloin lähdesuoja olisi mu e a issa. Ko imaisessa sään elyssä ja a kaisukäy ännössä on lähde y sii ä, e ä lähdesuoja on mahdollis a mu aa ainoas aan niin sano ujen yli ö keiden ikos en sekä salassapi o ikos en kohdalla. Tu kielmani u kimuskysymyksiä o a : 1. Mi ä lähdesuojaksi ku su ulla oikeudella a oi ellaan? 2. Millainen lähdesuojan sisäl ö Suomen oikeusjä jes yksessä on laajas i ymmä e ynä? 3. Mi kä o a eunaehdo lähdesuojan mu amiselle? Tu kielman a koi uksena on unnis aa lähdesuojan a koi us, lainsäädännöllise keino , joilla ähän a koi ukseen py i ään sekä oikeuskäy ännös ä ule a eunaehdo , jo ka koske a lähdesuojan käy öä ja siihen puu umis a. Nämä kysymykse ni ou u a ylemmällä asolla sanan apauden ja muiden pe usoikeuksien älisiin suh eisiin. Lähdesuojan kohdalla asapaino ellaan usein san apauden ja muiden pe us a anlaa uis en oikeuksien, ku en yksi yisyyden suojan älillä. Sanan apauden apaan myös yksi yisyyden suoja on u a u hy in laajal i. 15 Sanan apauden ja siihen kuulu an lähdesuojan käy äminen oi a aa an aa ie yissä ilan eissa myös mui a kuin yksilön oikeuksiin lii y iä in essejä. Näi ä oi a olla muun muassa yh eiskunnan oimin aan ja u allisuu een sekä liikesalaisuuksien suojaan lii y ä näkökohda . Sanan apauden o eu amiseen aiku a a niin oimassa ole a lainsäädän ö kuin alli se a asenneympä is ö ja yh eiskunnan ila. Sanan apaus ei juu i missään ole ajoi ama on a 16 . Sanan apau a, ku en melkein mi ä ahansa muu akin pe usoikeu a, oidaan ajoi aa ie yin edelly yksin lailla, 17 jolloin oikeudellinen sään ely muodos aa oimin a älineen, 15 Ihmisoikeu ena yksi yisyyden suoja on u a u YK:n ihmisoikeuksien julis uksen 12 a iklassa ja KP- sopimuksen 17 a iklassa. Niissä suoja aan yksi yiselämä, ko i auha ja oikeus luo amukselliseen ies in ään. Eu oopan ihmisoikeussopimuksessa yksi yisyyden suoja on u a u 8 a iklassa. Sanamuodon mukaan suoja koskee yksi yiselämää, pe he-elämää, ko i auhaa ja luo amuksellis a ies in ää. EU:n pe usoikeuski jassa pe in einen yksi yisyyden suoja on u a u 7 a iklassa. Kansallisella asolla yksi yisyydensuojas a mm. Neu onen 2019, s. 118–120. 16 Neu onen 2008, s. 19. 17 Pe usoikeuksien ajoi amisedelly ykse ks. Viljanen 2001, s. 37–38. 4 jolla lainlaa ija, julkis a al aa käy ä ä, oi edis ää omia a oi ei aan, puu ua epäkoh iin ai py kiä ohjaamaan e i oimijoiden käy äy ymis ä. 18 Lähdesuojan kohdalla ämä oi a koi aa yksilön ja yh eiskunnan e ujen älillä asapaino elua sekä edellä maini ujen yh eiskunnallis en in essien a o amis a. Sanan apaus ja yksi yisyyden suoja; yh eiskunnan u allisuus ja julkisuus; lojali ee i el ollisuus yönan ajaa koh aan ja ää inkäy ös en paljas aminen – as inpa eis a ain muu aman maini akseni. 1.2 Me odi Ensimmäiseen u kimuskysymykseen, mi ä lähdesuojaksi ku su ulla oikeudella a oi ellaan, as aan eo ee isen lainopin keinojen lisäksi hyödyn ämällä u kielmassani no ma ii is a sään ely eo iaa, eli a kas elen sään elyn aiku a uu a sään elyn a oi een näkökulmas a. 19 Tu kielmassani lähden sii ä, e ä lähdesuoja on äline jonkin yh eiskunnallisen eh ä än o eu amiseksi. EIT on omassa a kaisukäy ännössään mää i elly lehdis ölle oolin allan ah ikoi ana oimimises a. 20 Myös käsi ys lehdis ös ä neljän enä al iomah ina on jokseenkin akiin unu länsimaissa. 21 Sanan apauden me ki ys ä ja ulo u uu a joukko ies innän näkökulmas a u ki aessa on syy ä hakea apua joukko ies innän yh eiskunnallisen aseman jäsen ämiseen py ki is ä lehdis ö eo iois a. Lehdis ö eo ia syn yi ä a pees a sel i ää iedo us älineiden sosiaalinen unk io yh eiskunnassa. 22 Lähden sii ä, e ä iedo us älineillä on jokin mää i el y eh ä ä yh eiskunnassa, jo en lähdesuoja on silloin yksi ins umen i, jolla ämän eh ä än suo i amis a py i ään u aamaan. Lehdis ö eo iois a neljä keskeisin ä o a libe aa inen, au o i aa inen, ma xilainen ja sosiaalisen as uun lehdis ö eo ia. 23 Keskeis ä näissä eo ioissa o a polii inen keskus elu, joukko ies in ään lii y ä as uu ja el oi ee sekä joukko ies in en omis us. 24 18 Talan mukaan ins umen alis ises a käsi ykses ä on ullu 1900-lu un myö ä alli se a suh au umis apa sääde yyn oikeu een. On kui enkin huoma a a, e ä sään elyä on aina a kas el a a ja a ioi a a laajemmas a näkökulmas a, joka lii yy oikeussään elyn, mo aalin ja a ojen älisiin suh eisiin, ja jo ka ase a a lainsäädännölle monipuolisempia eh ä iä kuin oimia ain julkisen pää äjän oiminnan älineenä. Tämä ii ekehys on usein iippu ainen ajas a, yh eiskunnas a ja siinä alli se as a mo aalikäsi ykses ä. Ks. Tala 2005. 19 Mää ä 2016, s. 32. 20 Ks. esim. Obse e ja Gua dian s. Yhdis ynee kuningaskunna 24.10.1991. 21 Kunelius 2003, s. 193–199. 22 McQuail 1994, s. 121. 23 Neljä lehdis ö eo iaa, Fou heo ies o he P ess, ks. Siebe ym. 1971. 24 Heinonen 1995, s 25–26. 5 Ennen oiseen u kimuskysymykseen as aamis a alus an aihe a käymällä läpi lu ussa 3 lähdesuojan aus alla ole aa sanan apauden pe iaa e a a aamalla siihen lii y ää keskeis ä sään elyä pe us uslaissa (PL, 731/1999), Suomea el oi a issa kansain älisissä sopimuksissa, EIT:n a kaisukäy ännössä sekä Eu oopan unionin oikeudessa. Vas aan oiseen u kimuskysymykseen mää i elemällä lähdesuojalle elinkaa en sen mukaan, milloin se syn yy, millaisia oimenpi ei ä siihen oi kohdis ua sen e i aiheissa, milloin se lakkaa sekä mi kä no mi kulloinkin ule a so elle a aksi. Lähdesuojan elinkaa i koos uu sanan apauslaissa ole as a pe us as a, Jou nalis in ohjeiden lähdesuojaa koske as a kohdas a ja siihen lii y äs ä pää öskäy ännös ä, pakkokeinolain ja esi u kin alain lähdesuojaa koske as a sään elys ä, ie oliikenne iedus elus a si iili iedus elussa anne ussa laissa (582/2019) ja so ilas iedus elus a anne ussa laissa (590/2019) lähdesuojaan lii yen anne us a sään elys ä sekä lopul a oikeudenkäymiskaa en si ä koske is a mää äyksis ä. Kolmannen, neljännen ja iidennen päälu un me odina käy än lainoppia. Lainoppi on oikeusjä jes elmän sisällön u kimis a. 25 Lainopillisen iedon koh eena on oikeusjä jes ys, ja sen mene elmänä on säädös en ai ennakkopää ös en analysoin i. 26 Lainopillisen a kas elun koh eena ole aan oikeusjä jes ykseen kuulu a lain lisäksi oikeus apaukse ja uomiois uinkäy än ö, lakien esi yö , lainso el amisohjee sekä näi ä koske a oikeudellise julkaisu ja muu u kimus. Lainopille on muodos unu kaksi pää eh ä ää: sys ema isoida oimassa ole ia säädöksiä ja ulki a nii ä. 27 Lu uissa 4 ja 5 käy än eo ee is a ja käy ännöllis ä lainoppia. 28 Lähdesuojaa koske ien no mien sys ema isoin i sen ”elinkaa en” mukaan on eo ee is a lainoppia. Käy ännöllis ä lainoppia so elle aan muun muassa ulkin asuosi uksissa ja lähdesuojaan lii y ien esime kki apaus en sys ema isoinnissa. Kolman een u kimuskysymykseen, mi kä o a eunaehdo lähdesuojan mu amiselle, as aan lu ussa 5. Käsi elen ja sys ema isoin u kielmani lu ussa 5 lähdesuojaa koske ia eunaeh oja, joi a EIT on a kaisukäy ännössään uo anu . Elinkaa en e i aiheisiin lii y ien no mien ja niiden ulkinnan uo o aiku ukses a oi syn yä suun a ii oja siihen, 25 Ku kela 2009, s. 466 26 Niemi 2002, s. 775 27 Aa nio 2011, s. 1 28 Teo ee isen ja käy ännöllisen lainopin sisällös ä ks. Aa nio 2011, s. 104–105 6 mi en lähdesuojaan lii y ää sään elyä ulisi ulki a myös mahdollisissa uusissa ilan eissa. Mää i elen u kielmani iidennessä lu ussa keskeise lähdesuojan mu amis a koske a oikeuspe iaa ee , joi a muun muassa Eu oopan neu os on minis e ikomi ea ja Eu oopan neu os on pa lamen aa inen yleiskokous o a käsi ellee . Näi ä o a muun muassa oissijaisuus- ja suh eellisuuspe iaa e sekä kiel o si uu aa lähdesuoja eknisin keinoin. 29 Myös EIT on omassa a kaisukäy ännössään ah is anu usei a lähdesuojan mu amis a koske ia pe iaa ei a, ku en suh eellisuuspe iaa een 30 , pelo e aiku uksen 31 ja oissijaisuuspe iaa een 32 . 1.3 Rajaus ja lähdeaineis o Käy än lainopillisessa me odissani läh einä ah as i el oi a aa sään elyä; lakia sekä yleissopimus a ihmisoikeuksien ja pe us apauksien suojaamiseksi (EIS, SopS 18– 19/1990), mu a näiden lisäksi myös heikos i el oi a ia oikeusläh ei ä, ku en Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi us a, joka alo aa EIS:n ulkin aa lähdesuojan osal a. Lisäksi käy än läh eenä jou nalis isen alan i sesään elyä, Julkisen sanan neu os on a kaisukäy än öä ja jou nalis in ohjeiden lähdesuojaa koske ia osia sekä oikeuski jallisuu a. Olen alinnu ämän lähes ymis a an, koska lähdesuojan mu aminen on sen ah as a ko imaises a sään elys ä joh uen jääny lain kuolleeksi ki jaimeksi, jois akin iime aikaisis a KKO:n a kaisuis a 33 huolima a. EIT sen sijaan on uo anu lähdesuojaa koske aa oikeuskäy än öä, e enkin lii yen sen mu amiseen ai si uu amiseen. 34 EIT:ssa on unsaas i lähdesuojaa koske aa oikeuskäy än öä, ja sii ä oidaan iime kädessä joh aa myös ii ei ä siihen, mi en lähdesuojaa ulisi ulki a kansallisella asolla. EIT:n oikeuskäy än ö onkin a ainasemassa lähdesuojan eunaeh ojen mää i elyssä. Tässä u kielmassa pääpaino on joukko ies in ään kohdis u alla sään elyllä. Lähdesuojaan lii yy oki keskeisenä käsi eenä myös in o maa io, ie o, joka läh eel ä saadaan. Lähdesuojan näkökulmas a ämä ie o ei kui enkaan ole me ki yksellinen, sillä 29 Voo hoo 2005, s. 15. 30 Voskuil s. Alankomaa 22.02.2008. 31 Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna 27.3.1996. 32 Financial Times L d ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 15.12.2009. 33 KKO 2019:112 ja KKO 2019:67. 34 Ks. esim. The P o ec ion o Jou nalis ic Sou ces, a Co ne s one o he F eedom o he P ess, Thema ic ac shee ja siinä käsi el yjä apauuksia. Fac shee iin koo uja a kaisuja käsi ellään a kemmin lu ussa 4. 13 1.6 Lähdesuojan aus aa Ken ies unne uin lähdesuojaa koske a apaus oli uonna 1973 paljas unu Wa e ga e- skandaali, joka lopul a joh i Yhdys al ojen p esiden i Richa d Nixonin e oon uo a myöhemmin. Paljas uksen ehneiden oimi ajien Bob Woodwa din ja Ca l Be ns einin keskeisenä läh eenä oli niin ku su u Sy äku kku (eng. ”Deep Th oa ”), joka uo i yksi yiskoh ia Nixonin y i yksis ä pei ellä yh ey ään uoden 1972 aalien aikaan apah uneeseen mu au umiseen as apuolena olleen demok aa isen puolueen päämajaan, joka sijai si Wa e ga e-nimisessä akennuksessa. 67 Sy äku kun henkilöllisyys oli uosikymmeniä yksi lehdis ön his o ian suu impia a oi uksia, kunnes hänen henkilöllisyy ensä paljas ui uonna 2005, jolloin FBI:n en inen apulaisjoh aja W. Ma k Fel ke oi olleensa Woodwa din ja Be ns einin lähde. 68 Tapaus osoi i, kuinka suu ia aiku uksia nime ömän läh een paljas uksilla oi olla. Hallinnon i kamiehenä Fel uskin olisi ke onu ie ojaan ja iskee annu oman u allisuu ensa sekä u ansa. Osal aan lähdesuojan u in Fel saa oi ke oa ie onsa p esiden in ää inkäy öksis ä, ja ämä paljas us joh i lopul a epä ehellisen al ionpäämiehen e oon. Wa e ga e oimii myös hy änä esime kkinä median ja julkisen keskus elun oimas a. Ne oi a pako aa maailman mah a immankin miehen e oamaan. Wa e ga e ei kui enkaan ollu yksi äis apaus. Siinä media o eu i eh ä äänsä allan ah ikoi ana, mu a ah ikoi a olisi ollu hampaa on ilman a ainläh ei ään. On ilmeis ä, e ä ää inkäy öksiä, ikoksia ja epäkoh ia jäisi paljas uma a, jos oimi aja ei ä pys yisi akaamaan läh eilleen a i aessa anonymi ee iä. Lähdesuoja onkin aa u useissa demok aa isissa al ioissa lain asoises i. 69 Myös media i se on o anu lähdesuojan huomioon omia oimin a apojaan koske assa i sesään elyssä. 70 67 Yle 2006: Kuinka Nixon hukkui Wa e ga een. 68 Yhdys al ojen i anomaise ei ä koskaan aa inee Be ns einiä ja Woodwa dia paljas amaan läh ei ään. Vani y Fai julkaisi Fel in haas a elun, jossa hän iimein paljas i olleensa kuuluisa Sy äku kku. Vani y Fai 2005: ”I'm he guy hey called Deep Th oa ”. 69 Lähdesuojas a on sääde y muun muassa No jan p osessilainsäädännössä (lo om e e gangsmå en i s a esake ), Tanskassa oikeudenkäyn ilaissa (lo om e ens pleje), Ranskassa ikosp osessilaissa (code de p ocedu e pénal) ja Ruo sissa mm. paino apausase uksessa ( yck ihe s ö o dningen). Ks. muun muassa HE 54/2002 p sekä Mö ä ( oim.) 2011, luku 4 ”Lähdesuojan kansain älinen e ailu”. 70 Ks. esim. Jou nalis in ohjeiden koh a 14. 14 Wa e ga e lii yy aasinsillan kau a myös yh een oman aikamme ilmiöis ä. Vuonna 2016 Ox o d English Dic iona y ali si uoden sanaksi ”pos - u h”, o uudenjälkeinen. 71 Ensimmäisen ke an sanaa ke o aan käy äneen se bialaisame ikkalaisen S e en Tesichin uonna 1992 ilmes yneessä esseessään, jossa hän käsi eli juu i paljas unu a I an-Con a-skandaalia. Hän yhdis i e min oiseen i se kehi ämäänsä e miin Wa e ga e- synd ooma, jolla hän ku asi ame ikkalais en halu omuu a uskoa epämielly ä äksi koe uja äi ei ä Nixonin oimis a. 72 Tässä ilmapii issä lähdesuoja on kaksi e äinen miekka: nime ömien läh eiden käy äminen saa aa nake aa luo amus a mediaan, mu a oisaal a asian un ijoiden ja ie oineen julkisuu een ule ien henkilöiden maali aminen 73 oi a ähen ää halukkuu a oimia läh einä, jolloin lähdesuojan me ki ys on yhä ko os e umpi. Nime ömien läh eiden käy äminen siis edelly ää si ä, e ä yleisö oi luo aa mediaan ja siihen, e ä se käy ää lähdesuojaa as uullises i. Lähdesuojan kal aisen ins umen in a koi us on u a a apaa iedon äli ys. To uudenjälkeisessä ajassa uon ins umen in käy ämiseen lii yy suu i as uu. Jos ällä he kellä edes omalla nimellään esiin y iä asian un ijoi a ei usko a, oiko nime ömän läh een esi ämällä iedolla olla mi ään aiku us a? Hy ää jou nalis is a apaa sää ele ä 71 Ox o d English Dic iona ya pide ään yleises i me ki ä impänä englannin kielen sanaki jana. Sanaki jan laa ija ali se a uosi ain sanan ai ilmaisun, jolla on ollu keskeinen me ki ys kuluneena uonna. Ox o d Languages: Wo d o he Yea . Mää i elmän mukaan o uudenjälkeisyydellä a koi e aan "olosuh ei a, joissa objek ii ise ak a aiku a a yleiseen mielipi eeseen ähemmän kuin un eisiin ja henkilökoh aisiin akaumuksiin e oaminen. Teks issään Tesich ali i, e ä ”me, apaa ihmise olemme i se pää änee elää jossain o uudenjälkeisessä maailmassa”. Te mi le isi kuin kulo alkea Yhdys al ojen uoden 2016 p esiden in aalien aikaan. B i eissä se yhdis e iin EU-e on puoles a käy yyn B exi -kampanjaan. Ennen kaikkea e millä a koi e aan muu oksia julkisessa keskus elussa. To uudenjälkeisessä ajassa kansalaise ei ä enää äli ä o uudes a. Kukin oi ali a un eidensa ja henkilökoh ais en uskomus ensa pe us eella i selleen mieleisensä odellisuuden. Ks. Vihma ym. 2018, s. 1–5. 72 Vaikka o uudenjälkeisyydessä kysymys on eknologian kehi yksen uomis a muu oksis a ies innässä sekä polii ises a pola isaa ios a, ilmiöllä on lii än ä myös lähdesuojaan. Asian un ijoi a ja akiin unei a ins i uu ioi a haas e aan ja jopa kyseenalais e aan. Uudessa haas a assa ilan eessa pe in einen media jou uu e simään uudelleen ooliaan. Muu os on apah unu sekä polii isessa keskus elussa e ä mediaa kulu a issa. Suo anainen aleh elu on yleis yny , mu a samaan aikaan myös al ius uskoa alheisiin on kas anu . To uudenjälkeises ä ajas a ja sen haas eis a Suomessa ks. Vihma ym. 2018. 73 Maali amisella a koi e aan sys emaa is a oimin aa, jossa i kamiehes ä ai hänen läheisis ään kai e aan e i läh eis ä ie oja ja py i ään nii ä e i a oin hyödyn ämällä epäasiallises i aiku amaan i anomaisen oimin aan. Yksi äinen i kamies on maali amisessa ain älikappale, aikka oimin a henkilöi yykin häneen. Ks. esim. Lakimieslii on kannano o maali amisen k iminalisoimiseksi 2019. A ioni mukaan myös muu kuin i kamiehe oi a jou ua maali amisen koh eeksi. Esime kiksi bloggaaja Ma ia No din ke oo ulleensa maali amisen koh eeksi. Ks. Helsingin Sanoma 2019: Blogga i Ma ia No din aiheu i sukupuoli is i ii aa käsi ele ällä P ide-päi i yksellään somemy skyn, soi imme iidan osapuolille. 15 Jou nalis in ohjee suosi a a , e ä e i äin kiel eis ä julkisuu a aiheu a ia ie oja paljas e aessa yleisölle a a aisiin, mi en nime ömän läh een ja sil ä hanki ujen ie ojen luo e a uus on a mis e u. 74 Lähdesuojaa uo inu JSN:n en inen puheenjoh aja Ris o Uimonen muis u aa ki joi uksessaan, e ä aikka Sy äku kun henkilöllisyys oli pi kään mys ee i, iesi ä Be ns ein ja Woodwa d kui enkin hänen henkilöllisyy ensä. 75 Nime ön ä lähde ä käy äessään media o aa iskin sii ä, e ei nime ömiä paljas uksia usko a. Täs ä syys ä iedo us älinee py ki ä kin usein a mis amaan iedo useis a läh eis ä ja läh ökoh a on, e ä iedoille e si ään lähde, joka a oimes i ah is aisi ne. 76 Wa e ga e-paljas uksen a oin lähdesuojan oinen keskeinen unk io on mahdollis aa ää inkäy ös en paljas aminen 77 . On mahdollis a, e ä ää inkäy öksis ä ie ä ä oi kokea esimiehille ai i anomaisille asiois a ke omisen hyödy ömäksi esime kiksi aja ellen, e ä asia ulee hauda uksi. Tällöin mahdollinen ie on kään yä iedo us älineiden puoleen. Vää inkäy ös en paljas ajas a käy e ään usein englanninkielis ä e miä ”whis leblowe ” (pilliinpuhal aja). Kaikkein unne uin ällainen paljas us apaus lienee iedus eluanalyy ikko Edwa d Snowdenin apaus uodel a 2013. Tuolloin Snowden paljas i al a an mää än asiaki joja, joiden mukaan Yhdys al ojen ja sen lii olais en iedus elupal elu al o a lai omas i miljoonien ihmis en e kko ies in ää. Snowdenin apaus lii yy lähdesuojaan kahdella a alla: aluksi myös Snowdeniin so elle iin lähdesuojaa ja Snowdenin paljas ukse myös osoi i a , e ä ilman asianmukaisia a okeinoja lähdesuoja oi aisiin hy in helpos i si uu aa. 78 Puhu aessa lähdesuojas a usein muis u e aan, e ä se on sanan apauden kulmaki i. 79 Kokiessaan lähdesuojan uha uksi oimi ajakun a on puolus au unu oimakkaas i a oi aen, e ä mahdollise lähdesuojaan kohdis u a heikennykse nake aisi a 74 Ks. Jou nalis in ohjeiden koh a 14. 75 JSN blogi : Lähdesuoja syn yy ain sopien. 76 Ks. esime kiksi STT:n ohjeis us nime ömien läh eiden käy ämises ä. STT, koh a Toimi ajan e iikka ja ju idiikka. 77 Ks. esim. Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna (27.3.1996) 78 Yhdys al ojen i anomaisille oli luul a as i jo hy in aikaisessa aiheessa sel ää, kuka oli NSA: a koske ien uo ojen akana. Täs ä huolima a Snowden py ki suojaamaan iden i ee insä ja käy i oimi ajien kanssa asioidessaan nimime kkejä ku en Cincinna us ja Ve ax sekä pyysi, e ei hän ä laina aisi pi kiä pä kiä, jo ei hän ä kye äisi unnis amaan hänen puhe yylinsä pe us eella. Washing on Pos 2013. 79 Ks. esim. Mö ä ym. 2011, s. 18. 16 ilmaisun apau a ja si ä kau a demok a iaa. 80 Käy ännössä lähdesuoja pal elee samaa in essiä kuin julkisuuspe iaa ekin, jolla a koi e aan, e ä i anomaisen asiaki ja o a julkisia ja jokaisella on oikeus saada ie oa julkises a allankäy ös ä ja i anomais en muus a oiminnas a. 81 Ta oi eena on ää inkäy ös en ehkäiseminen ja a oin yh eiskun a, jossa alli see hy ä hallin o ja kansalaisella on mahdollisuus aiku aa yh eiskunnalliseen oimin aan. Ilman ie oa asiois a kansalaisen mahdollisuude aiku aa olisi a ähäise . Julkisuu een ullee iedo ää inkäy öksis ä aas omal a osal aan kohdis a a as uu a ää in oimijoihin muun muassa siellä, missä ikos as uu ei ole o eu unu esime kiksi puu u an esi u kinnan uoksi. Ja aikka paljas ukse ei ä joh aisikaan ikos u kinnan käynnis ymiseen esime kiksi syy eoikeuden anhen umisen ai eon ähäisyyden uoksi, joh a a ne pää äjien kohdalla odennäköises i polii iseen as uuseen jou umiseen. 2. Lähdesuojan eh ä ä 2.1 Sanan apauden ja demok a ian symbioosi Sanan apaus kie ou uu olennaises i osaksi länsimais a demok a ia-aja elua. Se kuuluu anhimpiin Ranskan, Englannin ja Yhdys al ojen al iosään öpe in ees ä pe äisin ole iin klassisiin apausoikeuksiin. 82 Alun alkaenkin se on pe usoikeu ena a koi anu kollek ii is a ies in ää, jolla on e i yinen me ki ys yh eiskun akehi ykseen aiku a ana ja al uu a ana pe usoikeu ena, julkiseen allankäy öön lii y änä yh eiskunnallisena keskus eluna. 83 Yksilön osal a keskeinen painopis e on ollu ja on edelleen ies isalaisuuden u aamisella. 84 Sanan apaudes a oidaan puhua myös keskeisenä polii isena pe usoikeu ena. 85 Englan ilainen alis us iloso i ja ju is i Je emy Ben ham ki ey i e min u ili a ismi eo iassaan si en, e ä lainsäädännön ja alouden eh ä ä on uo aa mahdollisimman 80 Täs ä esime kkinä esi u kin a- ja pakkokeinolain kokonaisuudis us, jonka yh eydessä oimi ajakun a as us i oimakkaas i lähdesuojaan mahdollises i kohdis u ia heikennyksiä. Ks. muun muassa Jou nalis ilii on lausun o 2009: Jou nalis ilii o ei hy äksy lähdesuojan heikennys ä. 81 Mäenpää 2016, s. 1. 82 Esim. Neu onen 2012, s. 37–41 & Sa a ii a 2011, s.199. 83 Sa a ii a 2011, s.199. 84 Sa a ii a 2011, s. 199–200. 85 Esim. Vuo ama & Ke osuo 2004, s.8. 17 paljon hyö yä ja onnellisuu a mahdollisimman monille ihmisille. 86 Hänen oppilaansa John S ua Mill sii si ämän aja elun sanan apau een. Millin ihanne al iossa ie o on apaas i ja kenenkään sensu oima a mahdollisimman monen saa a illa. Seu auksena on ie oyh eiskun a, jossa pa lamen a ismi ja edus uksellinen demok a ia oi a oimia ihan eellises i uo aen hyö yä mahdollisimman suu elle mää älle ihmisiä. 87 Millin eoksen On Libe y keskeisenä aja uksena on as us aa iedon salaamiseen pe us u aa apaa halli a. Mill oi eoksessaan esille myös eo ian sanan apaudes a. Hänen mukaansa kaikilla aa eilla ja aja uksilla on oikeus pääs ä julkisuu een, eikä mikään aho oi o aa asiakseen es ää ä ä julkisuu a. 88 Neu osen mukaan sanan apaudelle on neljä oikeu uspe us e a, jo ka o a o uuden e siminen, i sensä o eu aminen, demok aa inen osallis umisoikeus ja i anomais en al on a. Nämä oikeu amispe us ee juon a a hänen mukaansa äs ä klassises a sanan apauden eo ias a. 89 Män ylän mukaan keskeis ä Millin eo iassa on se, e ei o uu a oi löy ää ilman äydellis ä sanan apau a ja sensuu in kiel oa. 90 Millin eo iassa ämänkal ainen sanan apaus on osa ihanne al ion oimin ape iaa ei a. Millin ydin eesi o a ii is e ä issä neljään koh aan, jo ka o a : 91 1. Sensuu in koh eeksi jou unu aja us oi olla oikea. 2. Vää ä käsi ys oi pi ää sislln o uuden aineksia. Ehdo on a o uu a ai alhe a ei ole. 3. To ena pide y käsi ys on al is e a a k i iikin koh eeksi. Muu oin se oi aan ua ennakkoluuloksi, jolloin yksilö ei ä unne o uuden pe us eluja. 4. Ennakkoluuloksi muu unu o uus mene ää elin oimaisuu ensa. Jo löyde yjen o uuksien kohdalla myös ha hauskominen on salli a a. To uus ah is uu ais ellessaan alhe a as aan. Kaiken on ps   julki, myös pahuuden ja kä simys   aiheu a ien asioiden ja apah umien. To uus löy yy pa hai en ase amalla as akkain e ilaisia ja a i aessa as akkaisia mielipi ei ä. 86 The His o y o U ili a ianism: 2.1 Je emy Ben ham. 87 The His o y o U ili a ianism: 2.2 John S ua Mill. 88 Ks. Mill 1891, Toinen luku: Aja elemisen ja keskus elemisen apaudes a. 89 Neu onen 2012, s. 37–38. 90 Män ylä 2007, s. 37 91 Ks. Mill 1891, Toinen luku: Aja elemisen ja keskus elemisen apaudes a. Muun muassa Neu onen (2018) ja Män ylä (2007) esi ä ä hieman oisis aan e oa ia ii is elmiä Millin äi ämis ä. Olen pää yny omaan lis aukseeni edellä maini ujen sekä Niilo Liakan 1891 ilmes yneen Millin eoksen suomennoksen pohjal a. 18 Millin libe aali sanan apausaja elu on allalla länsimaisissa yh eiskunnissa. 92 Neu osen mukaan Millin ihan ee o a kin muodos anee sanan apauden pe usmuo oilu ja nelikoh ais a lis aa oidaan pi ää sanan apauden oikeu uspe us ana. 93 2.2 Joukko ies in ä ja lehdis ö eo ia Kuneliuksen mukaan a anomainen mää i elmä joukko ies innälle on sanomien äli äminen suh eellisen suu elle, ennal a ajaama omalle yleisölle. 94 Sanoman äli ämisessä käy e ään apuna eknis ä apu äline ä, jo a oidaan ku sua myös kana aksi. 95 Joukko ies in ä on lyhyellä aika älillä yksisuun ais a, mu a ekninen kehi ys on mahdollis anu iime aikoina laajempaa uo o aiku us a. Jou nalismi aas on mää i elmäl ään ajankoh ais a ja ak apohjais a joukko ies in ää. 96 Yksi neljäs ä lehdis ö eo ias a, libe aa inen 97 lehdis ö eo ia, ky key yy Millin sanan apausaja eluun. 98 Siebe lii ää käsi ee ”aa eiden apaa ma kkinapaikka” ja ”i sen ko jaa a o uus” libe aa iseen lehdis ö eo iaan, 99 jonka mukaan demok a ia on kansalais en pal elua a en ja media aas on olemassa in o moidakseen ja iihdy ääkseen kansalaisia. 100 Myynnillä ja mainoksilla media aas saa aa olla aloudellises i iippuma on muis a oimijois a. Pe uspe iaa eena libe aa isessa lehdis ö eo iassa on, e ä media au aa löy ämään o uuden a joamalla muun muassa polii isissa ja sosiaalisissa asioissa odis usaineis oa 92 Neu onen 2012, s. 37. 93 Neu onen 2018, s. 29. 94 Kunelius 2003, s. 17. 95 Kunelius 2003, s. 17. 96 Kunelius 2003, s. 21. 97 Heinonen on kään äny Siebe in käy ämän e min ”libe a ian” muo oon libe aali u kimuksessaan Vah ikoi an oma un o (1995). Te mi on kui enkin käänne ä issä muo oon libe aa i, joka a koi aa polii isen iloso ian ja alous iloso ian suun auksia, joissa apaus ase e aan ihmisen oiminnan ko keimmaksi ai ä keäksi päämää äksi. Ks. esim. Pe e Vallen yne, Libe a ianism, eoksessa S an o d Encyclopedia o Philosophy, 2002. Myös Neu onen on ehny saman ha ainnon (Neu onen 2012, s. 257). Neu osen mukaan ”libe a ian” ii aa USA:n polii isessa iloso iassa libe a ismiin, jolla a koi e aan ää ilibe aalia yh eiskun a iloso iaa. Päädyn i sekin käy ämään Neu osen a oin muo oilua ”libe aa inen”, joka aiku aa ole an lähempänä käsi een lansee anneen Siebe in muo oilua. 98 Män ylä 2007, s. 269. 99 Siebe ym. 1971, s. 44–46. 100 Män ylä 2007, s. 51 & Siebe ym. 1971, s. 51. 19 ja mielipi ei ä, jo a yleisen mielipi een 101 muodos aminen olisi mahdollis a. 102 Aa eiden ma kkinapaikan aja uksena on, e ä e ilaise aja ukse kilpaile a apaassa, läpinäky ässä ja a oimessa julkisessa keskus elussa, minkä seu auksena heikomma ka siu u a , ja jäljelle jää ä ”pa haimma ” ja yleises i hy äksy yimmä . 103 Täs ä Siebe joh aa aja uksen i se i seään ko jaa as a o uudes a. 104 Siebe in akennelmaa onkin käy e y pe us eluna al ion puu umis a as aan äydellisen laissez- ai e-poli iikan ha joi amiseksi. 105 Libe aa iseen lehdis ö eo iaan lii yy yleinen e u, eli aa imus sii ä, e ä lehdis ö alis aa kansaa oikeudenmukaisen hallin o allan mahdollis amiseksi. 106 Siebe , Pe e son ja Sch amm loi a libe aa isen lehdis ö eo ian lisäksi kolme muu a, au o i aa isen, ma xilaisen 107 ja sosiaalisen as uun lehdis ö eo ia , u kiessaan lehdis ön ja yh eiskunnan suhde a. 108 Au o i aa inen lehdis ö eo ia edus aa a haisin a aikaa. Sille ominaisia o a sensuu i ja angais ukse , joi a seu asi kielle yjen aiheiden käsi elemises ä. 109 Au o i aa inen lehdis ö eo ia ku asi enemmänkin eu ooppalaisia his o iallisia yh eiskun ia, joissa sanan apaus oli iukas i kon olloi ua, kuin jo ain oman aikamme ai lähihis o iamme jä jes elmää. 110 Au o i aa isen eo ian me ki ys on ämän uoksi ähäinen sekä käy ännössä e ä ämän u kielman kannal a. Myös ma xilaisen lehdis ö eo ian me ki ys on ainakin ämän u kielman osal a ähäinen. Ma xilaisen 101 Ks. esim. Suhonen 1999, s. 1-4. Yleisellä mielipi eellä oidaan a koi aa joko libe alis is a näkemys ä, jonka mukaan yleinen mielipide koos uu kaikkien kansalais en yksilömielipi eis ä. Toisen näkemyksen mukaan yleinen ai julkinen mielipide on jonkinlainen kollek ii inen ilmiö ja sellaisena enemmän kuin yksilömielipi eiden summa. Mone eo ee iko , ku en Gab iel Ta de ja Fe dinand Tönnies aas sijoi u a aja elullaan näiden näkemys en älimaas oon. Ta den mukaan yleinen mielipide on si ä, e ä suu ella joukolla oisis aan iippuma omia ihmisiä on samansuun aisia aja uksia, joiden muodos umisen aus alla ole a p osessi , ku en joukko iedo us älinee ja ihmis en älise keskus elu , ii aa a kollek ii iseen käsi ykseen. Tönnies aas muo oili jo a hain yleises ä mielipi ees ä yksimielisyyden, apojen ja uskonnon uo oksen. Yleisen mielipi een syn ymisen oleellinen edelly ys oli yksilön apauksien kehi ymisen lisäksi laajene a julkinen keskus elu. Siinä ki jallisuuden ja ennen kaikkea lehdis ön kehi yksellä oli a kaise a asema. Ne oimi a niin in o maa ion äli äjinä kuin keskus elu oo umeinakin. 102 Siebe ym. 1971, s. 51. 103 Siebe ym. 1971, s. 51. 104 Siebe ym. 1971, s. 51. 105 Män ylä 2007, s. 269. 106 Heinonen 1995, s. 29. 107 Siebe in eoksessa eo ias a käy e ään nimi ys ä ”The So ie Communis Theo y o he P ess”. Siebe in u kimus on ajal a, jolloin ii aus nimenomaan Neu os olii oon on ilmeinen. Olen pää yny käy ämään käsi e ä ma xilainen lehdis ö eo ia, johon myös Neu onen on pää yny omassa u kimuksessaan. Ks. Neu onen 2012, s. 44. 108 Neu osen mukaan Siebe in lehdis ö eo iaki jan aus alla oli polii inen a oi e luoda e ilaisia eo ioi a, jo en kyseessä ei ole äysin puhdas u kimus aan ilaus yö. Teos julkais iin kylmän sodan k ii isinä aikoina ja median apaus ja ajoi ukse oli a kuuma pe una. Ks. Neu onen 2012, s. 43 ja 258 sekä McQuail 2005, s.176-177. 109 Neu onen 2012, s. 44. 110 McQuail 2005, s.176–177. 20 eo ian edelly ys on al ion omis ama media – ai oikeas aan laajemmassa me ki yksessä koko joukko ies in ä. 111 Joukko ies in ää käy e ään al ionjohdon ja kommunis isen puolueen ins umen ina, joka uo aa p opagandaa ja luo al io a hyödy ä ää yh eisöllisyy ä. Joukko ies ime as aa a oiminnas aan iukas i puoluejohdolle. 112 Ma xilaisenkin lehdis ö eo ian mukaisen jä jes elmän koh alona on ollu sii yä pääosin his o ian ha inaan. 113 Sosiaalisen as uun lehdis ö eo ia 114 sen sijaan ky key yy ah as i u kimukseeni lehdis ön i sesään elyn kau a. Pe e sonin mukaan sosiaalisen as uun eo iaan lii yy seu aa a p emissi: 115 Vapau een lii yy samanaikaisia el oi ei a: ja lehdis öllä, jolla on halli uksel a saa u e uoikeu e u asema, on el ollisuus olla as uussa yh eiskunnalle ie yis ä keskeisis ä joukko ies innän eh ä is ä nyky-yh eiskunnassa. Sil ä osin kuin lehdis ö unnus aa as uunsa ja ekee niis ä sen oiminnan pe us an, libe aa inen jä jes elmä on ii ä ä yydy ämään yh eiskunnan a pee . Sikäli kuin lehdis ö ei nouda a as uu aan, jonkun muun oimielimen on al o a a, e ä joukko ies innän keskeise oiminno ule a suo i e uksi. Sosiaalisen as uun lehdis ö eo iassa iedo us älineiden eh ä ä on käy ännössä sama kuin libe aa isessa eo iassa: pal ella polii is a jä jes elmää uo amalla ie oa, a jo a oo umi keskus elulle yh eiskunnallisis a asiois a, alis aa yh eiskunnan jäseniä ja ehdä heis ä kykene iä osallis umaan pää öksen ekoon, u a a yksilöiden oikeuksien 111 Siebe ym. 1971, s. 121. 112 Siebe ym. 1971, s. 121. 113 Poikkeuksiakin on, ku en esime kiksi Kiinan omalaa uinen mediamaailma osoi aa. Kiinan kansan asa al aan on lii e y al iojoh oinen mediajä jes elmä ja siihen elimellises i lii y ä p opaganda ja sensuu i. Heikki Luos a inen nos aa eoksessaan Kiinan median suu i ha ppaus, 2017, s. 37, e ään kommunis ielii iin kuuluneen ja myöhemmin ankilaan muun muassa ko up ios a jou uneen Bo Xilain kanna ajan uoda uksen, joka myös pysäh yi sensuu in seinään ennen sen julkaisua: ”Pe in einen media pal elee yleises i o aen pelkäs ään polii is a ja hy ä eli -kapi alis is a oliga kiaa. In o moidussa yh eiskunnassa ihmisillä on oikeus ie ää, kuka on median akana. Mu a nykyisessä Kiinassa mediaa pyö i e ään kuin ma ia-yh eiskun aa. Kiinassa ei ole minkäänlais a median läpinäky yy ä. Kiinalaise oimi aja ie ä ä liiankin hy in, e ä objek ii inen ja neu aali apo oin i on amma illinen i semu ha.” Mieles äni ämä on hy in ku aa aa monellakin asolla. Kiinan medias a laajemmin ks. Luos a inen 2017. 114 Siebe ym. 1971, s. 74. 115 Siebe ym. 1971, s. 74. 21 o eu uminen oimimalla allan ah ikoi ana, pal ella alou a uomalla yh een pal eluiden ja a a oiden os aja ja myyjä a joamalla äylän ilmoi uksille, iihdy ää sekä säily ää iippuma omuu ensa muis a olemalla aloudellises i oma a ainen. 116 Aina lehdis ö ei kui enkaan ole o eu anu näi ä a oi ei a eh ä änsä mukaises i. Pe e son on ii is äny k i iikin sei semänkoh aiseen lis aan, jonka mukaan 1) omis aja o a käy änee lehdis öä omiin polii isiin päämää iinsä, 2) lehdis ö on an anu ilmoi ajien mää ä ä oimi uksellises a sisällös ä, 3) lehdis ö on as us anu yh eiskunnallis a muu os a, 4) lehdis ö on kiinni äny huomio a pinnallisiin ja sensaa ionhakuisiin aiheisiin me ki yksellis en asioiden sijaan, 5) lehdis ö on aa an anu julkisen mo aalin, 6) lehdis ö on loukannu yksilön yksi yisyy ä ilman hy äksy ä ää pe us e a ai 7) lehdis öön lii y ä al a on keski yny ylimpiin sosioekonomisiin luokkiin. 117 Sosiaalisen as uun eo ian mukaan lehdis ön ulee oimia as uullises i o eu aessaan sille osoi e uja eh ä iä. 118 Vaa imus as uullises a oiminnas a, mu a oisaal a al io allan puu uma omuudes a, on joh anu siihen, e ä iedo us älinee o a kehi änee ee isiä koodis oja o eu aakseen as uullisuu aan. 119 Heinosen mukaan koko eo ia oidaankin nähdä hy eeksi, joka synny e iin äl ämä ömyydes ä. 120 Pe e son uo sosiaalisen as uun eo ian yh eydessä esille lehdis ön ilaa u kineen uoden 1947 komission 121 mää i elemä lehdis ön eh ä ä : uo aa o uudenmukainen, ka a a ja älykäs selos us päi än apah umis a a koi uksenmukaisessa muodossa si en, e ä ak a ja mielipi ee o a sii ä e o e a issa; a jo a a oo umi mielipi eille ja k i iikille; anne a a ääni yh eiskunnan e i yhmille; esi ää yh eiskunnallisia a oja ja a oi ei a; ja anne a a pääsy kaikkeen ämänhe kiseen ie oon. 122 Mielenkiin oises i myös sosiaaliseen as uun eo iassa al io al a halu aan pi ää e illään lehdis ös ä, mu a lehdis ölle kui enkin mää i ellään melko a kka ajaises i sille a a u eh ä ä yh eiskunnassa sekä siihen lii y ä el ollisuude . Heinosen mukaan jou nalismiin 116 Siebe ym. 1971, s. 74. 117 Siebe ym. 1971, s. 78–79. 118 Siebe ym. 1971, s. 74. 119 Heinonen 1995, s. 34. 120 Ks. Heinonen 1995, s. 34.. 121 Comission on he F eedom o he P ess 1947. 122 Siebe ym. 1971, s. 87–92. 22 kohdis uu yleisen edun 123 o eu amisen aa imus, johon lii yy as uullisuuden laa u aa imuksia. 124 Niemisen mukaan joukko ies imillä on länsimaisessa demok a iassa kaksoisluonne: yh eiskun aa ja sen a opohjaa ylläpi ä ä alis uksellinen ai kul uu illismo aalinen eh ä ä, mu a oisaal a niiden oimin a pe us uu yleis adioyh iöi ä lukuun o ama a kaupallisille pe iaa eille. 125 Joukko ies ime uo a kansalais en saa a ille ajankoh ais a olennais a ie oa, jo a demok a ia oimisi ehokkaas i. 126 Monella aholla joukko ies innän eh ä äksi nähdään polii isen keskus elun mahdollis aminen. Jü gen Habe masin julkisuuden eo ian mukaan julkisuus a koi aa kansalaisyh eiskunnan ja al ion äliin noussu a keskus elu oo umia. 127 Tämän julkisuuden a eenan apaas a ja a ionaalises a disku ssis a ja sen pohjal a muodos u as a yleises ä mielipi ees ä, joka heijas elee yh eisön yleisiä in essejä, uli yh eiskunnallisia no meja ja lakeja legi imoi a. 128 Habe masin julkisuus ja libe aalin ai po a illisen oikeus al ion idea on yh eydessä 1700-lu un alis usaja elun lakikäsi eeseen. 129 Tässä lakikäsi eessä lain yleisyyden ja abs ak iuden muodollisiin unnusme kkeihin ky key yi sisällöllisenä unnusme kkinä a ionaalisuus, joka ässä yh eydessä a koi aa lakien o uu a ja oikeudenmukaisuu a. Nämä akasi yleinen mielipide, joka alis usaja elun mukaan oli lakien ainoa legi iimi lähde. Yleinen mielipide aas oli seu aus a julkises a keskus elus a, jo a kä i ä hy in in o moidu kansalaise . 130 Edellä esi e yn pe us eella oin ii is ää asian si en, e ä sanan apaus muodos aa kulmaki en, jolla demok a iaa oidaan ylläpi ää. Demok aa isen yh eiskunnan oi ka soa edelly ä än ies in ää eli disku ssia ie yjen no ma ii is en sään öjen pui eissa 123 Heinonen mää i elee yleisen edun ole an yh eiskunnas a nouse ien moninais en aa imus en ja odo us en kokonaisuus, joka on enemmän kuin näiden aa imus en kokonaisuus ja joka ei ole palau e a issa mihinkään yksi äiseen aa imukseen ai odo ukseen. Heinonen 1995, s. 150. 124 Heinonen 1995, s. 150. Ka a ammin yleisen edun käsi e ä käsi ele ä esime kiksi Puus inen ym. ki joi uksessa Yleisen edun moninaise ulkinna : Jäsennys ä yhdyskun asuunni elijoiden käsi ys en analysoin iin. Yhdyskun asuunni elun seu a 2017, a ikkeli . 125 Kulla – Nieminen. 2002, s. 23. 126 Kulla – Nieminen. 2002, s. 23–26. 127 Habe mas 2004, s. 21–24. 128 Tuo i 1988, s. 9–10. 129 Tuo i 1988, s. 9–10. 130 Valis usaja elun lakikäsi een yh eydes ä julkisuu een ks. Tuo i 1988, s. 61. 29 a peelliseksi. 152 Sään ely eo ia a kas elee oikeu a ins umen aalises a näkökulmas a. Lähdesuojan osal a een sään ely eo ee is a aja elua hyödyn äen sen joh opää öksen, e ä lähdesuojan yh eiskun apolii inen eh ä ä on mahdollisimman laaja-alaisen julkisen keskus elun u aaminen ja si ä kau a demok aa isen pää öksen eon mahdollis aminen. Lu uissa kolme ja neljä käsi ellään nii ä lainsäädännöllisiä keinoja, joihin lainsää äjä on lähdesuojan kannal a pää yny . 3. Lähdesuoja ja pe us- ja ihmisoikeussään elyn läh ökohda 3.1 Sanan apaus pe us uslaissa Pe us uslain 12.1 §:n mukaan jokaisella on sana apaus. Sanan apau een kuuluu oikeus ilmais a, julkis aa ja as aano aa ie oja, mielipi ei ä ja mui a ies ejä kenenkään ennakol a si ä es ämä ä. Yh enä sanan apauden keskeisimpänä a koi uksena on mahdollis aa kansan al aisen yh eiskunnan edelly yksenä ole a apaa mielipi eenmuodos us, a oin julkinen keskus elu sekä joukko iedo us, joka oi a i aessa k i isoida myös julkis a al aa. 153 Vaikka sanan apau a oidaan pi ää polii isena pe usoikeu ena 154 , pi ää se sisällään myös muu kuin polii is a oi eise ilmaisu . Sanan apau a ei ole sido u mihinkään ie yyn ies innän muo oon. Sanan apauslain esi öissä ode aan, e ä sanan apaussään ely kiel ää ennakkoes eiden ase amisen ies innälle, mu a esime kiksi jälkikä einen ikos- ja ahingonko auslainsäädän öön pe us u a sanan apauden käy ön al on a ja sanan apauden käy öä koske ien jä jes ysluon eis en mää äys en an aminen lailla o a salli uja. 155 Koska sanan apaudella on pe usoikeuden asema, mahdollisuude puu ua jälkikä een sen käy öön o a ajallisia. Tämä a koi aa esime kiksi sanan apauden käy öön lii y ien k iminalisoin ien a kka ajaisuu a. 156 Sanan apauden ajoi uksiin sisäl yy aa imus julkisen allan oimenpi eiden oikeasuh aisuudes a silloin, kun sanan apauden käy öön 152 Mää ä 2016, s. 32–33. 153 HE 309/1993 p, s. 56/II. 154 PeVL 19/1998 p, s. 5/I. 155 PeVM 14/2002 / HE 54/2002, s. 4. 156 HE 309/1993 p, s. 57/II. 30 puu u aan. 157 Julkiselle allalle on pe us uslain 22 §:ssä sääde y el ollisuus u a a pe usoikeuksien ja ihmisoikeuksien o eu uminen, ja ämä koskee myös sanan apau a. Pe usoikeusuudis uksen esi öissä ko os e aan, e ei sanan apauden ulo u uuksia ulisi ulki a liian kapeas i. Sanan apaussäännöksen on si en ka so a a suojaa an esime kiksi lehdis ön oimi uksellis a yösken elyä julkisen allan puu umisel a jo ennen kuin ies i on uo u yleisön saa a ille. 158 Tämä ky kee lähdesuojan osaksi pe us uslain a koi amaa sanan apau a. Jokaiselle kuulu ana pe usoikeu ena sanan apaus suojaa yksilön oikeu a almis aa ies ejä julkais a aan muo oon. Lähdesuojan osal a ämä o eu uu si en, e ä lähdesuojan oidaan ka soa ole an oimassa jo ennen iedon julkaisua ja näin se on suoja u yh enä oimi uksellisis a p osesseis a. Lähdesuoja mene äisi me ki yksensä, jos sen ka so aisiin syn yneen as a iedon julkis amisen jälkeen. 3.2 Sanan apaus Eu oopan ihmisoikeussopimuksessa ja Eu oopan ihmisoikeus uomiois uimessa Suomi on si ou unu useisiin kansain älisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden sisällöllä on aiku us a kansallisen lain ulkin aan. KP-sopimuksen 19 a ikla, samoin kuin EIS:n 10 a ikla akaa a jokaiselle sanan apauden. Sanan apaus on jokaiselle kuulu a, älineneu aali oikeus. KP-sopimuksen ja EIS:n sanan apaussäännökse o a samansisäl öisiä. Koska EIS:n sisällöllä on keskeisempi aiku us Suomen oikeusjä jes yksessä ja EIT:n a kaisukäy än ö on aiku anu pe usoikeuksien ulkin aan myös Suomessa, 159 keski yn u kielmassani niihin. Yksi keskeisimmis ä 160 Suomea si o is a ihmisoikeussopimuksis a on EIS, johon Suomi lii yi oukokuussa 1989. 161 EIS:n nouda amis a al oo S asbou gissa oimi a ylikansallinen EIT. EIS:n osapuolena sopimuksen sisäl ö sekä EIT:n linjaukse si o a Suomea ja uomiois uime o a el ollisia nouda amaan nii ä oikeuskäy ännössään. 162 157 PeVM 25/1994 p, s. 5. 158 HE 309/1993 p, s. 57. 159 Esime kiksi ko keimman oikeuden ja ko keimman hallin o-oikeuden käy ännössä EIS:n ja EIT:n a kaisukäy ännön huomioiminen on ähin ään no maalia a kaisu oimin aa. Ks. Pellonpää 2012, s. 70- 80. 160 Tämä ilmenee muun muassa si en, e ä EIS me ki see minimis anda dia, joka on äy e ä ä myös pe usoikeussäännöksiä ulki aessa. Ks. Pellonpää ym. 2018, s. 65. 161 Pellonpää ym. 2018, s. 7. 162 Pellonpää ym. 2018, s. 15. 31 Lainsäädännön alaan kuulu il a osin EIS ja sen lisäpöy äki ja o a oimassa Suomessa lain asoisena säädöksenä. Tämän pe us eella sopimus a oidaan, ja si ä uleekin so el aa, lakina i anomais oiminnassa ja uomiois uimissa. Jos kansallinen laki aiku aisi ole an is i iidassa sopimuksen kanssa, ulee uomiois uimen an aa laille ulkin a, joka on sopusoinnussa sopimuksen kanssa. 163 EIS:n 10 a ikla käsi elee sanan apau a. Kokonaisuudessaan a ikla kuuluu seu aa as i: Sanan apaus 1. Jokaisella on sanan apaus. Tämä oikeus sisäl ää apauden pi ää mielipi ei ä sekä as aano aa ja le i ää ie oja ja aja uksia alueellisis a ajois a iippuma a ja i anomais en siihen puu uma a. Tämä a ikla ei es ä al ioi a ekemäs ä adio-, ele isio- ja eloku ayh iöi ä lu an a aisiksi. 2. Koska näiden apauksien käy öön lii yy el ollisuuksia ja as uu a, se oidaan ase aa sellais en muodollisuuksien, eh ojen, ajoi us en ja angais us en alaiseksi, jois a on sääde y laissa ja jo ka o a äl ämä ömiä demok aa isessa yh eiskunnassa kansallisen u allisuuden, alueellisen koskema omuuden ai yleisen u allisuuden uoksi, epäjä jes yksen ai ikollisuuden es ämiseksi, e eyden ai mo aalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen ai oikeuksien u aamiseksi, luo amuksellis en ie ojen paljas umisen es ämiseksi, ai uomiois uin en a o allan ja puoluee omuuden a mis amiseksi. Ku en a iklan eks is ä ilmenee, ei sanan apaus ole EIS:n mukaan ehdo on, aan sen ajoi amiseen on jä e y a aumia muiden a oi eiden saa u amiseksi. Myös EIS:n akaama sanan apaus on älineneu aali: se ka aa niin suullis en, ki joi e ujen kuin sähköis enkin ies ien äli ämisen ja as aano amisen. 164 Posi ii isen ilmaisu apauden lisäksi sanan apaus pi ää sisällään nega ii isen apauden olla ilmaisema a mielipide ään ai olla äli ämä ä ie oa. 165 Lähdesuoja on yksi ämän apauden ilmen ymis ä, oikeus olla ilmaisema a ie oläh een henkilöllisyy ä. Nega ii inen ilmaisun apaus oi me ki ä myös oikeudenmukais a oikeudenkäyn iä koske an 6 a iklan mukais a i sek iminoin isuojaa, eli syy e yn ai ikokses a epäillyn oikeu a olla edis ämä ä syyllisyy ensä sel i ämis ä. 166 163 Pellonpää ym. 2018, s. 63–65. 164 Pellonpää ym. 2012, s. 712–721. 165 Esime kiksi K. s. Aus ia 13.10.1992. 166 Hi elä – Heikkilä 2017, s. 913. 32 EIT on o anu useas i kan aa lähdesuojaan, joka oidaan joh aa EIS:n sanan apau a koske as a 10 a iklas a. EIT on paino anu lehdis ön me ki ä ää unk io a demok aa isessa yh eiskunnassa. 167 Se on ka sonu lehdis ön el ollisuudeksi äli ää ie oa kaikis a yleises i kiinnos a is a asiois a, ja yleisöllä on oikeus saada nämä iedo . 168 EIS:n 10 a ikla ei kui enkaan akaa ajoi ama on a sanan apau a edes lehdis ön ki joi aessa yleises i e i äin me ki ä is ä asiois a. 169 EIT uomioiden nouda amis a al o a Eu oopan neu os on minis e ikomi ea on lähdesuojaa koske assa suosi uksessaan 170 mää i elly sen mu amis a koske a edelly ykse . Suosi us mahdollis aisi nykyis ä äljemmän suh au umisen lähdesuojan mu amiseen myös lainsäädännössä. Sille ielle ei kui enkaan ole useis a ki is yksiä esi äneis ä lakihankkeis a 171 huolima a Suomessa lähde y. 172 Käsi elen minis e ikomi ean suosi us a a kemmin omassa kappaleessa päälu ussa iisi. Vaikka EIS:n 10 a ikla ei maini sekaan lähdesuojaa, on EIT usein ko os anu , e ei a ikla akaa pelkäs ään ies innän ja sanan apauden ydin ä, aan myös keino niiden o eu amiseen. 173 Keskeisimpiä lähdesuojaa si ua ia a kaisuja EIT:ssa o a Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna (27.3.1996), Sanoma Ui gi e s s. Alankomaa (14.9.2010), Roemen ja Schmid s. Luxembou g (25.2.2003) sekä E ns ym. s. Belgia (15.7.2003). Näissä uomiois uin on ka sonu , e ä lähdesuoja on yksi lehdis ön sanan apauden pe usedelly yksis ä. Tällaisen suojan puu uminen oisi aikeu aa lehdis ön oolia allan ah ikoi ana (”public wa chdog”), koska ie oläh ee ei ä uskal aisi au aa uomaan epäkoh ia julkisuu een. 174 Tapauksessa Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna EIT o i esille myös mahdollis en lähdesuojan ajoi us oimien pelo e aiku uksen (”chilling e ec ”), joka oisi 10 a iklan näkökulmas a 167 Tiellä sanan apau een 2016: Suomi lii yy Eu oopan ihmisoikeussopimukseen. 168 Obse e ja Gua dian s. Yhdis ynee kuningaskunna 24.10.1991. 169 EIS 10 a iklan 2 koh a. 170 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, P inciples 3 & 5. 171 Huol a on esi e y muun muassa lain yksi yisyydes ä yöelämässä 759/2004, pakkokeino- ja esi u kin alakien sekä iedus elulakien sää ämisen yh eydessä. 172 Oikeusminis e inä oiminu Tuija B ax ei ieny uonna 2010 e eenpäin poliisi-, pakkokeino- ja esi u kin alain uudis us a poh ineen oimikunnan lähdesuojan muu amis a koske aa ehdo us a. Toimikun a oli esi äny lähdesuojan heiken ämis ä esi u kinnan osal a. Ks. Oikeusminis e iö 2010: Oikeusminis e i B ax Pää oimi ajien yhdis yksen Lähdesuoja NYT -seminaa issa. 173 Pellonpää ym. 2012, s. 732. 174 Pellonpää ym. 2012, s. 713 ja 732-733. 33 ahingollises i aiku aa median eh ä ään demok aa isen keskus elun ylläpi äjänä. Rajoi ee oi a joh aa siihen, e ei lehdis ö enää angais us en ja muiden seu aus en pelossa uskalla esi ää yh eiskunnallises i me ki ä iä asioi a. 175 Lähdesuojaa koske a apaukse o a Hi elän ja Heikkilän mukaan ullee EIT:ssa esiin lähinnä kahdella a alla: joko oimi aja on el oi e u paljas amaan ie oläh eensä ai lähdesuoja on si uu e u ko ie sinnöin. 176 Ko ie sin ä on näh y EIT:n käy ännössä jy kempänä oimenpi eenä kuin el oi aminen läh een paljas amiseen oikeudenkäynnissä. 177 Me ki ys ä on anne u sille, olisiko näy ö oi u hankkia muilla a oilla kuin mu amalla lähdesuoja, sekä sille, o a ko lähdesuojan mu amisen edu suh eessa a oi el a aan päämää ään. 178 EIT:n oikeuskäy ännössä on eh y e oa myös u kimusaineis on ja jou nalis isen ie oläh een älillä ensin maini un suojan ollessa ajoi e umpaa kuin a sinaisen jou nalis isen ie oläh een. 179 EIT ka soo, e ä salassapi o el ollisuuden ikkonu kin oi saada suojaa, ku en apauksessa Guja s. Moldo a. 180 Keskeisenä käsi eenä lähdesuojaan lii yykin niin sano u ”whis leblowe ”, pilliinpuhal aja. Henkilöllä, joka ulee ie oiseksi sellaises a julkisen allan ää inkäy ös ä, jolla on yleis ä me ki ys ä, oi olla oikeus yli ää luo amuksellisuus el oi e ja ilmian aa ää inkäy ös. 181 Vaikka henkilöä el oi aisi a kin salassapi o- ja lojali ee i el ollisuus yönan ajaa koh aan, oidaan niiden ikkominen ka soa hy äksy ä äksi, jos ikkomisella a oi ellaan yleises i me ki yksellis ä päämää ää. Vaikka EIT:llä ei olekaan oikeu a kumo a kansallisia uomioi a, se oi uomi a al ion maksamaan ahingonko auksia, jos ka so aan, e ä ali ajan EIS:n suojaamia ihmisoikeuksia on louka u. 182 Usein ihmisoikeusloukkauksen o ea a uomio oi joh aa myös kansallisen lainsäädännön ai - ulkinnan muu umiseen, jo ei ihmisoikeusloukkaus 175 Goodwin s. he Yhdis ynee kuningaskunna 27.3.1996. 176 Hi elä – Heikkilä 2013, s. 588–589. 177 Esim. Roemen ja Schmi s. Luxembou g 25.2.2003. 178 Mm. Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna 27.3.1996, Financial Times L d ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 15.12.2009 ja Voskuil s. Alankomaa 22.02.2008. 179 No disk Film & TV A/S s. Tanska 8.12.2005. 180 Guja s. Moldo a 12.2.2008. 181 Hi elä – Heikkilä 2013, s. 554. 182 Pellonpää ym. 2018, s. 276–279. 34 enää ois uisi. 183 EIT:n ulkinnalla on siksi me ki ä änä pide ä ä aiku us kansalliseen lakiin ja sen so el amiseen. EIS ja EIT:n käy ännö ohjaa a sanan apauden kehi ys ä jäsen al ioissa, eikä Suomi muodos a äs ä poikkeus a. EIS:n 53 a iklan mukaan sopimuksella ei saa ka en aa ihmisoikeussopimuksia ai pe us apauksia, aan sillä on a koi us mää i ellä ihmisoikeuksien minimi aso. 184 3.3 Sanan apau een puu umisen pe iaa ee EIS:n näkökulmas a Eu oopan ihmisoikeussopimuksessa ode aan, e ä koska sanan apauden käy öön lii yy el ollisuuksia ja as uu a, oidaan sen käy öön puu ua, jos se on äl ämä ön ä demok aa isessa yh eiskunnassa. Täs ä aa imukses a oi käy ää nimi ys ä äl ämä ömyysk i ee i. 185 Tuomiois uin on pää öksissään usein käy äny ajoi us en hy äksy ä yydes ä sanamuo ona si ä, e ä niiden ulee pe us ua ”pako a aan yh eiskunnalliseen a peeseen”. 186 Edelly ykseen so elle aan ha kin ama ginaalioppia, joka me ki see si ä, e ä uomiois uin ei py i a ioimaan ajoi us en objek ii is a äl ämä ömyy ä, aan se jä ää jäsen al iolle omaa ha kin aa. 187 Val ion on osoi e a a, e ä sillä on ollu pe us ee uskoa ajoi us en äl ämä ömyy een. Ha kin ama ginaalin laajuus on EIT:n a kaisukäy ännössä aihdellu iippuen käsi el ä äs ä asias a: esime kiksi polii isessa yh eydessä sanan apaudelle uomiois uin on a sin i senäises i a ioinu ajoi us en äl ämä ömyy ä, mu a muun muassa kansalliseen u allisuu een lii y issä asioissa al ion ha kin ama ginaali on oinu olla e a en laaja. Ha kin ama ginaaliin lii yy myös suh eellisuuspe iaa e, jo a sopimus al ion on ajoi uksia oimeenpannessaan nouda e a a. 188 Sanan apaus ikoksia, ainoamis a ja ies in ä auhan ikkomis a koske assa mie innössä 189 lis a iin seikkoja, joihin EIT on a kaisukäy ännössään kiinni äny huomio a a ioidessaan, onko puu uminen ilmaisun apauden käy ämiseen ollu äl ämä ön ä demok aa isessa yh eiskunnassa. Näi ä oli a muun muassa objek ii isuus, jou nalis in ilpi ön mieli, iedon- ai ku anhankinnan lai oma keino , yksi yisyyden 183 Hi elä – Heikkilä 2013, s. 21. 184 Tiellä sanan apau een 2016, Neu onen. 185 Pellonpää ym. 2018, s. 357. 186 The excep ions o A icles 8 o 11 o he Eu opean Con en ion on Human Righ s, s. 14. 187 Pellonpää ym. 2018, s. 357–362. 188 Pellonpää ym. 2018, s. 306–307, 309. 189 Oikeusminis e iön mie in öjä ja lausun oja 24/2012, s. 79. 35 ajan e o henkilön yh eiskunnallisen aseman pe us eella sekä asian yh eiskunnallinen me ki ä yys. 190 3.4 Sanan apaus ja lähdesuoja EU-oikeudessa Eu oopan unionin pe usoikeuski jan 191 11-a ikla akaa sanan- ja iedon äli yksen apauden. A ikla sisäl ää iedo us älineiden apauden ja monia oisuuden kunnioi amisen. Se, e ä iedo us älinee on nos e u nimenomaises i sanan apaussäännökseen, ko os aa myös o ganisaa ioiden sanan apau a. 192 Muu oin pe usoikeuski jan säännös sanan apaudes a on samansisäl öinen kuin EIS:ssa. EU-sään elyn me ki ys lähdesuojan näkökulmas a on kui enkin me ki ä ässä kas ussa. Lokakuussa 2019 Eu oopan pa lamen i hy äksyi niin sano un ”whis leblowe ”- di ek ii in. 193 Sen a koi uksena on a mis aa, e ei ää inkäy öksis ä ilmoi a a joudu kä simään paljas uksensa uoksi. 194 Di ek ii i ei muu a si ä, millä edelly yksillä ie oja oidaan paljas aa oimi ajille, aan läh een nau imaa suojaa. Vää inkäy ös en ilmoi usmene ely on pakollinen EU:ssa uodes a 2021 läh ien. 195 Di ek ii i ka aa sekä julkisen e ä yksi yisen sek o in. Sen myö ä ähin ään 50 yön ekijää yöllis ä ien y i yksien on a jo a a sisäisiä kana ia ää inkäy öksis ä ilmoi amiseen. Se myös suojaa yön ekijöi ä ja mui a henkilöi ä mahdollisil a kos o oimil a heidän ilmoi aessaan ää inkäy ökses ä, ku en ko up ioon ai uo e u allisuu een lii y is ä apah umis a. 196 Di ek ii i ah is aa ie oläh eiden asemaa. Lähdesuoja on Suomen sään elyssä oimi ajan, ei ie oläh een oikeus. 197 Uudis us suojaa ie olähde ä ilan eissa, joissa 190 Oikeusminis e iön mie in öjä ja lausun oja 24/2012, s. 79. 191 Eu oopan unionin pe usoikeuski ja (2012). EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391–407. 192 Nieminen ym. 2002, s. 332. Suomen pe usoikeusdok iinissa oikeude a koi a a luonnollis en henkilöiden oikeuksia ja oikeushenkilöiden oikeude o eu u a älillises i silloin, kun oikeushenkilöiden oikeuksiin puu uminen joh aisi luonnollis en henkilöiden oikeuksien loukkaukseen. 193 Eu oopan pa lamen in ja neu os on di ek ii i (EU) 2019/1937 unionin oikeuden ikkomises a ilmoi a ien henkilöiden suojelus a. 194 Eu ooppa-neu os o 2019: Pa empi suoja ää inkäy ös en paljas ajille: uude EU-säännö käy öön uonna 2021. 195 Keskuskauppakama i 2020: Kauppakama in ju idiikkaka saus. 196 Eu ooppa-neu os o 2019: Pa empi suoja ää inkäy ös en paljas ajille: uude EU-säännö käy öön uonna 2021. 197 Nii anen ym. 2013, s. 124–125. 36 lähdesuoja ei a sinaises i ule so elle a aksi esime kiksi sen uoksi, e ei suojaa ole syn yny ai ie olähde on jos ain muis a syis ä paljas unu . 198 Suomen Jou nalis ilii o on nähny di ek ii issä mahdollisuuksien lisäksi myös uhkia. Sen di ek ii is ä an aman lausunnon mukaan keskeinen ongelma on ilmoi uskana ille sääde y po as us: Saadakseen suojaa ilmian ajan ulisi ensisijaises i käy ää y i yksen sisäisiä ilmoi uskana ia ja sen jälkeen i anomaiskana aa. Lausunnon mukaan julkinen keskus elu olisi mahdollis a as a, kun nämä kana a olisi a osoi au unee oimima omiksi. 199 Lähdesuojan kannal a ongelmaksi oi ulla se, e ä edelly ys ilmoi uskana ien käy ämises ä muodos aa umpikujan. 200 Anonyymiy ensä puoles a pelkää ä ie olähde ei äl ämä ä uskalla u au ua sisäiseen ilmoi usmene elyyn ja julkiseen keskus eluun u audu aessa aas ei paljas umisen apah uessa saisikaan as aa aa suojaa. 4. Lähdesuojan elinkaa i 4.1 Lähdesuoja osana oikeusjä jes ys ä Tässä päälu ussa as aan oiseen u kimuskysymykseen millainen lähdesuojan sisäl ö Suomen oikeusjä jes yksessä on laajas i ymmä e ynä. Sys ema isoin lähdesuojaa lainopillises i sen mukaan, millaisissa ilan eissa se ilmenee käy ännössä ja mi kä no mi kulloinkin ule a so elle a aksi. En siis py i ainoas aan lis aamaan kaikkea lähdesuojaan so el u aa lainsäädän öä, aan a koi ukseni on mää i ellä lähdesuojaksi ku su un oikeuden elinkaa i sen syn ymäs ä aina sen mahdolliseen mu amiseen saakka. Käy än ässä yh eydessä asias a e miä elinkaa i 201 , joka läh ee lähdesuojan syn yhe ken 198 Niin sano ua LuxLeaks- apaus a pide ään yh enä kannus imena, joka on joh anu di ek ii in sää ämiseen. Kyseessä on In e na ional Conso ium o In es iga i e Jou nalis s - yhmän uonna 2014 ekemä paljas us, jossa julkais iin salassa pide ä ää aineis oa Luxembu gin e opa a iisissa apah unees a ulkomais en y i ys en e onke ennysohjelmas a. Keskeise iedo oimi ajille an anu An oine Del ou jou ui uosien oikeus ais eluun ja uomi iin oimis aan sakkoihin ja ehdolliseen ankeu een. Myöhemmin Luxembu gin ko kein oikeus kumosi uomion. Aihees a mm. BBC 2018 ” Luxleaks whis leblowe An oine Del ou has con ic ion quashed”. 199 Jou nalis ilii on lausun o ehdo ukseen EU:n niin sano uksi whis leblowe -di ek ii iksi 2018. 200 Lii on lakimies Ty i O as pi i ongelmallisena, e ä suojaa saa ain, jos nouda aa ä ä po as e ua mene elyä, joka on hänen a ionsa mukaan hidas. O as on myös skep inen anonyymiyden o eu umises a ilmoi uskana issa. Jou nalis ilii o 2018: Lakimies Ty i O as: Whis leblowe –di ek ii i liian monimu kainen. 201 Ma e Be ns ein on luonu eo ian sään elyp osessien elinkaa es a, jo a on hyödynne y muun muassa oikeus alous ie eellisessä u kimuksessa. Be ns einin elinkaa i ku aa sään elyn kehi ymis ä ilan eessa, jossa uu a sään elyä luodaan ei-halu ujen oimin amallien ja yleisen edun suojaamiseksi. Be ns einin mukaan ajan kuluessa sään ely muu aa muo oaan muun muassa e ilais en in essi yhmien 37 unnis amises a sen aiheisiin muun muassa mahdollisissa pakkokeino ilan eissa, esi u kinnassa ja oikeudenkäynnissä. Elinkaa en e i aiheissa ulee myös a ioi a aksi, millä keinoilla lähdesuoja on u a u ja millä edelly yksillä se olisi missäkin aiheessa mahdollis a mu aa. Tu kielmassani elinkaa i käsi eenä ii aa lähdesuojaksi ku su uun oikeu een, joka oimii e äänlaisena sa een a jona, jonka alle sijoi u a sekä lähdesuojan pii iin kuulu a odis ee e ä lähdesuojaan oikeu e un ai iolo-oikeus. Lähdesuoja esiin yy oikeusjä jes yksessä ie oläh een ja oimi ajan sopiessa sii ä, pakkokeinojen ja lähdesuojan kollisio ilan eessa sekä oikeu ena ensin esi u kinnassa ja myöhemmin oikeudenkäynnissä. Myös uusilla iedus elulaeilla ja niiden pohjal a suo i e a alla iedus elulla on yh eys lähdesuojaan. E i yises i oimi aja o a nos anee ongelmaksi ie oliiken een, ku en puheluiden ja sähköpos i ies ien, seu aamisen. 202 Tiedus elua ei saa kohdis aa suo aan lähdesuojan alaiseen ie oon, mu a al on aa suo i e aessa ällais a ie oa oi pää yä i anomaiselle ennen kuin se oidaan unnis aa lähdesuojan pii issä ole aksi. Täs ä syys ä si uan myös si iili- ja so ilas iedus elulakeja, jo ka nekin oi a ulla so elle a aksi lähdesuojaan lii yen sen elinkaa en aikana. 4.2 Lähdesuoja sanan apauslaissa Lähdesuojas a sääde ään sanan apauslain 16 §:ssä. Lähdesuojalla py i ään suojaamaan e i yises i ie olähde ä esime kiksi mahdollisil a kos o oimil a ai ahingonko aus aa imuksil a, jo a edellä maini uis a epäkohdis a jo ain ie ä ä uskal aisi a luo u aa ie onsa julkisuu een. 203 Lisäksi lähdesuoja mahdollis aa ki joi amisen nimime kin ai salanimen suojissa, eikä esime kiksi kus an ajan a i se aiku us oimien ja uomiois uinkäy ännön myö ä. Sään elyp osessin elinkaa es a lisää esime kiksi Baldwin ym. 2012, s. 47. Tämä käsi e e oaa omas a käsi ees äni si en, e ä omassa mallissani a koi an elinkaa ella lähdesuojaksi ku su un oikeuden syn yä ja siihen lii y ää sään elyä e ilaisissa ilan eissa iippuen sii ä, kohdis uuko esime kiksi lähdesuojan pii iin kuulu iin ie oihin pakkokeinoja ai aloi e aanko lähdesuojaan lii y ässä asiassa esi u kin aa keski yen siis ähän oikeu een, kun aas Be ns einin käsi eessä on kyse koko sään elyn elinkaa es a. Yh äläisyyksiäkin Be ns einin sään elyp osessin elinkaa een ässä u kielmassa löy yy, sillä u kielmassani käydään samalla läpi lähdesuojasään elyn ja oikeuskäy ännön kehi ys ä, mu a ämä ei kui enkaan ole u kielmani u kimuskysymyksenä. Myös Riekkinen on käy äny hy äksi elinkaa imallia ku a essaan sähköis en odis eiden olemassaolon aihei a. Oma lähes ymis apani lähdesuojan elinkaa iaja elussa on monella a alla yh ene äinen Riekkisen aja eluun sähköis en odis eiden aiheis a. Riekkisen mallissa elinkaa i koskee sähköis ä odis e a. Ks. Riekkinen 2019, s. 7–8. 202 Jou nalis ilii o: Lausun o ehdo ukses a si iili iedus elua koske aksi lainsäädännöksi 8.6.2017. 203 Neu onen 2008, s. 39. 38 paljas aa ki joi ajan odellis a henkilöllisyy ä. 204 Lähdesuoja on siis kaksijakoinen: siihen sisäl yy oikeus olla paljas ama a ies in laa ijan ai ies in ie oläh een henkilöllisyy ä. 205 Lähdesuojaan oi edo a esi u kinnassa ETL 7:8 §:n ja oikeudenkäynnissä OK 17:20.1 §:n mukaises i. Läh ökoh aises i kaikilla on el ollisuus odis aa, mu a lähdesuojaan e oa an ei a i se as a a kysymykseen sii ä, kuka on an anu hänelle ies in pe us eena ole an iedon. Joukko ies imessä yösken ele ä oi kui enkin muil a osin olla el ollinen odis amaan, eikä lähdesuojan oida ka soa ole an oikeus aie a kokonaan. Kokonaisuudessaan sanan apauslain 16 §:n sisäl ö on seu aa a: Lähdesuoja ja oikeus anonyymiin ilmaisuun. Yleisön saa a ille oimi e un ies in laa ijalla sekä julkaisijalla ja ohjelma oiminnan ha joi ajalla on oikeus olla ilmaisema a, kuka on an anu ies in sisäl ämä iedo . Julkaisijalla ja ohjelma oiminnan ha joi ajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisema a ies in laa ijan henkilöllisyy ä. Edellä 1 momen issa a koi e u oikeus on myös sillä, joka on saanu maini uis a seikois a iedon ollessaan ies in laa ijan aikka julkaisijan ai ohjelma oiminnan ha joi ajan pal eluksessa. Vel ollisuudes a ilmais a 1 momen issa a koi e u ie o esi u kinnassa ai oikeudenkäynnissä sääde ään e ikseen. Sanan apauslakia edel äny paino apauslaki (1/1919) ei sisäl äny nimenomais a säännös ä lähdesuojas a. Paino apauslain 11 §:n (175./1966) mukaan ki janpainaja ei saanu ilman ekijän lupaa panna painoki joi ukseen hänen nimeään, eikä julkaisija, kus an aja ai ki janpainaja muu enkaan saanu lu a a ilmais a hänen nimeään, painoki joi uksen sisällykses ä nos e un syy een si ä aiheu ama a. Jos painoki joi uksen sisällös ä seu asi ikos as uu, as asi sii ä paino apauslain mukaan ikoksen ekijä ai siihen osallise . Tässä apauksessa painoki joi uksen pää oimi aja siis iime kädessä jou ui as aamaan eos a, eikä hän ollu el ollinen ilmoi amaan ki joi ajan nimeä. 206 Halli uksen esi yksessä ode iin, e ä anonyymin ilmaisun ja ie oläh een suoja ei kui enkaan äl ämä ä edelly ä si ä, e ä oisen henkilön olisi ol a a ikosoikeudellisessa as uussa ies in sisäl öön pe us u as a ikokses a. Esi yksessä ode aan, e ä anonyymin 204 Nii anen ym. 2013, s. 123. 205 Ko pisaa i 2016, s. 143. 206 HE 54/2002 p koh a 2.3.5. Anonyymin ilmaisun ja ie oläh een suoja. 45 ie ojen julkaisus a aiheu uu e i äin kiel eis ä julkisuu a, oimi uksen on suo a aa a a a yleisölle, mi en nime ömän läh een ja sil ä hanki ujen ie ojen luo e a uus on a mis e u”. Tällä halu iin ies iä sii ä, e ä hy ään jou nalis iseen apaan kuuluu hakea ah is us a nime ömil ä ie oläh eil ä saa uihin ie oihin myös muual a, jo a jou nalismi ylipää ään näy äy yy yleisölle usko a ana. 231 E äs oinen huoma a a lähdesuojan sopimis a koske a a kaisu on MTV:n uu isoinnis a lii yen Ko e i Pe honen -nimime killä esiin yneeseen poliisiin 20.11.2014. 232 MTV Uu ise oli saanu nime ömän ihjeen keskus ikospoliisin e o ismin as aises a ope aa ios a. MTV julkaisi ihjeen pe us eella asias a uu isen. Tämän jälkeen lähde ilmoi i, e ä ja kossa hän haluaa uodois aan pienen palkkion. MTV kiel äy yi palkkion maksamises a ja pää yi uu isoimaan ahas usy i ykses ä. MTV ilmoi i läh eelle eke änsä ahas usaikees a uu isen ja pyysi ä ä kommen oimaan asiaa. Kommen ia ei ullu , jo en uu inen julkais iin ilman si ä. Asias a kannel iin JSN:oon. Kan elun mukaan ie oläh eelle oli lu a u lähdesuoja. Toimi aja oli as annu ie oläh eelle seu aa as i: ”Suh audun lähdesuojaan e i äin aka as i, jo en sen suh een oi olla huole i. Tu allisin apa käydä keskus elua on a a a ja puhua kas okkain. Minu saa myös puhelimi se kiinni.” 233 MTV:n as aa a pää oimi aja ka soi kan elua koske assa as auksessaan, e ei lähdesuojaa syn yny , koska ie olähde ei eagoinu ehdo uksiin apaamises a ai puhelinsoi os a. JSN ase ui a kaisussaan pää oimi ajan kannalle. Neu os on kannan mukaan osapuole ei ä oinee sopia lähdesuojas a, koska uu is ihjeen an anu i kamies pysyi un ema omana eikä suos unu edes keskus elemaan oimi uksen kanssa. Neu os on mukaan oimi ajan yleisluon oinen akuu us suh au umises a lähdesuojaan aka as i ei oi olla molempia osapuolia si o a sopimus. Neu os on pe us elujen mukaan oimi uksen ulee ie ää, kenelle lähdesuoja on anne u ja mis ä syys ä. Lisäksi se paino i, e ä oimi us en el ollisuus on huoleh ia sii ä, e ä osapuole ymmä ä ä lähdesuojasopimuksen syn yneen ja a mis e a a, e ei ie oläh eelle jää asiassa 231 Tä ä on a a u mm. JSN:n pää öksessä 6704/YLE/17. 232 JSN:n pää ös 5660/TV/14. 233 MTV Uu ise 2014: Ilmainen mais iainen – näin uu isilla y i e iin ahas aa. 46 ää inkäsi yksen mahdollisuu a. Neu os o ka soi, e ei MTV ollu ikkonu lähdesuojaa uu isoidessaan ahas usy i ykses ä, koska suojas a ei ollu so i u. 234 Läh een paljas aminen ilan eessa, jossa osapuole o a sopinee suojas a, oi joh aa paljas aneeseen oimi ajaan kohdis u aan ahingonko aus aa imukseen sopimus ikkomuksen seu auksena. Sopimus ikkomuksissa ahingonko aus on yksi oikeuskeinois a, joi a oinen osapuoli oi käy ää oikeuksiensa u aamiseen. 235 Toisaal a ie oläh een epä ehellinen oimin a oi joh aa jopa ee iseen el ollisuu een pu kaa läh een kanssa eh y luo amuksellisuussopimus. 236 Tilan ee , joissa oimi aja olisi paljas anu läh eensä lu a uaan älle ensin lähdesuojan, o a kui enkin e i äin ha inaisia. 237 Julkisen sanan neu os o an oi uonna 2018 lausuman 6736/L/17 sanan apauden me ki ykses ä sekä jou nalis in ohjeiden ja lainsäädännön suh ees a. Lausumassa o e iin kan aa kysymyksiin, oiko jou nalis i ikkoa lakia sanan apauden nimissä ja oiko jou nalis i julkais a ie oja salaisiksi mää i ellyis ä asiaki jois a. 238 Neu os o o esi lausumassa, e ä jou nalis in ulee yössään nouda aa Jou nalis in ohjei a, mu a myös lakeja. Se kui enkin ka soi, e ä yleisön iedonsaan ioikeuden a mis aminen oi poikkeus apauksissa edelly ää jou nalis il a oimin aa, joka saa aa olla myöhemmin ulki a issa lain as aiseksi. Neu os on mukaan ämä oi ulla kyseeseen e i yises i kahdessa ilan eessa: joko lähdesuojan u aamiseksi poikkeus ilan eissa ai kun kyse on yh eiskunnallises i me ki ä än iedon julkaisemises a. Neu os o muis u i, e ä lähdesuoja on sanan apauden ja demok a ian kannal a ää immäisen ä keä, koska se an aa mahdollisuuden julkais a sellais a yh eiskunnallises i ä keää ie oa, joka muu en pysyisi salassa. Vaikka lähdesuoja onkin huomioi u sanan apauslaissa, ei lain an ama suoja oimi ajalle ja läh eelle ole äydellinen. 234 JSN:n pää ös 5660/TV/14. 235 Hemmo ym. 2004, e kkoaineis o, luku 13. Sopimuspe us einen ko aus as uu 236 Juholin – Kuu i 2003, s. 145. 237 Män ylä 2008, s. 117. 238 Lausunnon laa imisen aus alla aiku i a JSN:lle ullu Helsingin Sanomien ies ikoekeskusuu isoin ia koskenu kan elu sekä siihen lii yny julkinen keskus elu. 47 Kannano ossa keskeisenä nos e iin esille, e ä julkaiseminen ai iedonhankin a, jonka oi ulki a ikko an lakia, oi olla Jou nalis in ohjeiden mukaan pe us el ua poikkeus apauksissa, joissa on kyse me ki ä än yh eiskunnallisen iedon julkaisemises a ai epäkohdan paljas amises a. Jou nalis in eh ä änä on julkais a ie oa ja usein löy yy ahoja, jo ka haluaisi a es ää ie ojen julkaisemisen. Vas uullisuuden osal a neu os o ko os ikin, e ei jou nalis i saa ikkoa Jou nalis in ohjeiden yksi yisyyden suojaa koske aa koh aa. 239 Neu os on mukaan ju idises a näkökulmas a esime kiksi i anomais en salassapi osäännökse koske a ensisijaises i iedon lähde ä ei ä kä jou nalis ia. Rikoslain näkökulmas a muun muassa u allisuussalaisuuden paljas aminen (RL 12:7) ja uo amuksellinen u allisuussalaisuuden paljas aminen (RL 12:8) oisi a ulla kui enkin nimikkeinä ulla so elle a iksi myös aineis oa julkaise aan jou nalis iin. 240 4.4 Lähdesuoja pakkokeinolaissa Pakkokeinolaki (806/2011, PKL) sisäl ää kiel oja lii yen aka a ikoimiseen ja jäljen ämiseen sekä kuun eluun ja ka seluun. PKL 7:3 § ii aa suo aan OK 17:20 §:n a koi amaan henkilöön, 241 jonka hallus a ei saa aka a ikoida ai jäljen ää odis eena käy e ä äksi asiaki jaa, joka sisäl ää epäillyn ja sano un henkilön aikka maini ussa suh eessa epäil yyn ole ien henkilöiden älisen ies in. PKL 10:52 § aas sisäl ää kiellon hankkia lähdesuojan suojaamia ie oja kuun elulla ai ka selulla. Lähdesuojaa ei siis oi kie ää esime kiksi elekuun elulla ai hankkimalla sama iedo jollain muulla as aa alla a alla. 242 PKL:n kiello as aa a lähdesuojaa sekä e äi ä apau ensa mene änei ä koske in poikkeuksin OK:ssa sääde yjä odis amiskiel oja ai ai iolo-oikeuksia. PKL:n a koi ama e sinnä jakau u a yleiseen ko ie sin ään, e i yiseen ko ie sin ään ja paikane sin ään. 243 Yleinen ko ie sin ä a koi aa RL 24:11:ssä a koi e ussa ko i auhan suojaamassa paikassa eh yä e sin ää. PKL:n 8 lukuun sisäl yy säännöksiä e i yises ä ko ie sinnäs ä. E i yinen ko ie sin ä e oaa muis a e sinnöis ä siinä, e ä sii ä pää ää 239 Jou nalis in ohjee , koh a 27 ja 30. 240 Ks. Ollila Edilex 2018. 241 Smash Asem –mielenosoi uksen yh eydessä kiinnio e un Suomen Ku alehden aloku aajan kame aa ai ku ama e iaalia ei o e u lähdesuoja huomioon o aen aka a ikkoon. Oikeusasiamiehen pää ös (28.11.2007) Dn o 1836/2/07. 242 HE 222/2010 p. Lisäksi Tiilikka ym. 2013, s. 126 & Vuo enpää Oikeus ie o 2009, s. 24. 243 F edman DL 2014, s.157. 48 uomiois uin, mu a kii e ilan eessa ai e sinnän jo ale ua pää öksen oi ehdä myös pidä ämiseen oikeu e u i kamies. 244 Sään elyn a koi uksena on ollu es ää se, e ä e sinnässä aka a ikoidaan aineis oa, joka sisäl ää salassapi o el ollisuuden ai -oikeuden pii iin kuulu ia ie oja. 245 Muu paika jää ä paikane sinnän pii iin. 246 Taka a ikkokiel o a koi aa si ä, e ei kyseessä ole as a koh ees a ilmene iä ie oja oi käy ää edes u kinnan ai muun poliisi oiminnan suun aamiseen. 247 Tämän kiellon a koi us on es ää iedon uleminen i anomaisen ie oon. 248 Sen es ämiseksi PKL 8:7:n mukaan e i yis ä ko ie sin ää a en on mää ä ä ä e sin ä al uu e u, joka huoleh ii sii ä, e ä aka a ikko ai asiaki jan jäljen äminen ei kohdis u edellä ku a unlaiseen ie oon. PKL 8:5,4:n mukaan e i yis ä ko ie sin ää ei saa oimi aa ilman e sin ä al uu e un läsnäoloa. E sin ä al uu e uksi on mää ä ä ä suos umuksensa pe us eella asianajaja, julkinen oikeusa us aja ai ylemmän ko keakoulu u kinnon suo i anu muu henkilö, joka asian un emuksensa ja käy ännön kokemuksensa pe us eella on e sinnän kohde huomioon o aen sopi a oimimaan e sin ä al uu e una kyseessä ole assa apauksessa. 249 Lai e-e sinnällä a koi e aan PKL 8:20:n mukaan ie okoneessa, elepää elai eessa ai muussa as aa assa eknisessä lai eessa ai ie ojä jes elmässä e sinnän oimi amishe kellä ole aan ie osisäl öön kohdis e a aa e sin ää. Kun lai e-e sin ä oimi e aan paikkaan kohdis u an ko ie sinnän yh eydessä, siihen so elle aan PKL 8:28:n mukaan kyseis ä paikkae sin ää koske ia säännöksiä. Jos lai e-e sinnän koh eeksi oidaan ole aa pää y än aka a ikkokiellon alais a aineis oa, kyseessä on e i yisen ko ie sinnän kal ainen pakkokeino. 250 Jos oimi ajan PKL 8:20 §:n a koi amaan ekniseen lai eeseen, ku en aikkapa kame aan, halu aisiin kohdis aa lai e-e sin ä, edelly äisi ämä e sin ä al uu e un käy öä ja lai e-e sinnän suo i aminen olisi saa e a a uomiois uimen a kais a aksi kii e ilan ei a lukuun o ama a. 251 Jos e sinnän yh eydessä aka a ikoidaan, jäljenne ään ai muu en hal uun o e aan salassapi o el ollisuuden ai -oikeuden pii iin kuulu ia ie oja sisäl ä ää aineis oa 244 F edman DL 2014, s.155. 245 PeVL 66/2010 p s. 5. 246 F edman DL 2014, s.157. 247 F edman DL 2014, s.156. 248 F edman DL 2014, s.156. 249 F edman DL 2014, s.169. 250 F edman DL 2014, s.158. 251 F edman DL 2014, s.158. 49 e sin ä al uu e un as us ukses a huolima a, maini ua aineis oa ei saa enemmäl i u kia ja se on sine öi ä ä. 252 Toimi aja oi kui enkin uoma ia si o alla a alla ilmoi aa suos u ansa siihen, e ä ko ie sinnässä sine öi y aineis o saadaan aka a ikoida ja hyödyn ää esi u kinnassa, koska lähdesuojassa on kysymys oikeudes a, jos a oi luopua. 253 4.5 Lähdesuoja esi u kinnassa Esi u kinnan osal a lähdesuojas a sääde ään esi u kin alain (805/2011, ETL) 7:8 §:ssä. Esi u kinnassa lähdesuoja on oikeudenkäyn iä ah empi, ja se oidaan ETL 7:8.2,2:n mukaan mu aa ain, kun kyseessä on ö keä ikos, jos a RL:ssa sääde y anka in angais us on ähin ään kuusi uo a ankeu a. Esi u kinnassa lähdesuojaa ei, oisin kuin oikeudenkäynnissä, oi mu aa salassapi o el ollisuuden ikkomisen pe us eella. Tämän uoksi lähdesuojan pii issä ole al a henkilöl ä ei oida aka a ikoida esi u kinnan aikana asiaki jaa, joka paljas aisi ie oläh een. Tämä pe us uu siihen, e ä ällais a henkilöä ei oida el oi aa ie oläh een paljas amiseen ennen kuin syy äjä on pys yny muu en ilmenneiden odennäköis en syiden uella kohdis amaan salassapi o ikos a koske an syy een ie yyn henkilöön. 254 Lähdesuoja ei ole enää oimassa oikeudenkäynnissä, jos syy äjä on nos anu syy een salassapi o ikokses a. Syy een ueksi a i a a odennäköise syy on kui enkin löyde ä ä jollain muulla a alla kuin aka a ikoimalla ie oja oimi ajan hallus a ai oimi uksen ilois a. 255 Syy een nos amisen jälkeen oimi aja sen sijaan olisi pääkäsi elyssä el ollinen as aamaan lähde ä koske aan kysymykseen sii ä iippuma a, onko syy e ynä ie olähde ai ei. 256 252 Asias a on olemassa uo e a KKO:n oikeuskäy än öä, jonka sisällöllis ä me ki ys ä suh eessa lähdesuojaan käsi elen a kemmin lu ussa neljä. Helsingin Sanomien ies ikoekeskukseen lii yneen paljas usuu isoinnin yh eydessä keskus ikospoliisi eki e sinnän oisen ju un ki joi aneen oimi ajan ko iin. Toimi ajal a aka a ikoi iin muun muassa uo ie okone sekä e ilaisia lai ei a ja allennusalus oja. Toimi aja ei ä ko ie sinnän lainmukaisuuden uomiois uimen a ioi a aksi. Helsingin ho ioikeus ka soi, e ä käy e yille pakkokeinoille oli ollu u allisuussalaisuuden paljas amis a koske an ikosepäilyn johdos a pakkokeinolain mukaise edelly ykse . Vaikka aka a ikoidu esinee sisälsi ä oimi ajan mukaan lähdesuojan alais a ie oa, aka a iko oli oi u suo i aa, koska ällaisen iedon i o aminen muus a aka a ikon koh ees a ei ollu aka a ikkoja suo i e aessa mahdollis a. Ko kein oikeus ei muu anu ho ioikeuden pää öksen loppu ulos a ennakkopää öksellään KKO 2019:67. Pää öksessä KKO 2019:112, joka lii yi samaan e i yiseen ko ie sin ään, Ko kein oikeus ka soi, e ä aka a ikoi u aineis o sisälsi sellais a ie oa, joka oisi joh aa läh een unnis amiseen ja sine öidyn aineis on aka a ikoiminen ai jäljen äminen käy e ä äksi ikosasian odis eena on pakkokeinolain 7 lu un 3 §:n 1 momen in nojalla kielle yä. 253 F edman DL 2014, s.162. 254 F edman 2013, s. 506–507. 255 F edman 2013, s. 506–507. 256 Helminen ym. 2012, s. 916. 50 Esi u kin alakia koske an halli uksen esi yksen mukaan odis amises a kiel äy ymiseen lii y illä oikeuksilla ja el ollisuuksilla ei ole me ki ys ä, ellei odis aja ole niis ä ie oinen. 257 ETL 7:10.4:n mukaan odis ajal a ulee iedus ella sellaisia seikkoja, jo ka lain mukaan oikeu a a ai el oi a a kiel äy ymään odis amas a. Amma issa oimi a oimi aja o a odennäköises i ie oisia oikeudes a lähdesuojaan, mu a lähdesuoja u aa myös ei-amma imais en oimijoiden sekä oimi us yö ä uke an henkilös ön lähdesuojan. Tämän säännöksen sisäl ö o eu aa muun muassa Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi uksessa esi e yjä pe iaa ei a. 258 Esi u kinnassa u kinnanjoh ajan on eh ä ä hakemus uomiois uimelle lähdesuojan mu amises a. Tuomiois uin oi myön ää lu an, jos kyseessä on ii ä än ö keä ikosepäily ja lähdesuojan mu amisella on mahdollis a saada äl ämä ömiä ie oja ikoksen sel i ämiseksi. 259 Rajaus niin sano uihin yli ö keisiin ikoksiin ekee lähdesuojas a e i yisen ah an. 260 A ioin, e ä yli ö keä ikokse yhdis e ynä lähdesuojaan o a ainakin ko imaisessa kon eks issa hy in ha inaisia, mikä osi ain seli äisi lähdesuojan mu amiseen lii y än oikeuskäy ännön ähyy ä. Yli ö keiden ikos en kohdalla myös kynnys lähdesuojan myön ämiseen oimi ajan puoles a on odennäköises i ee ises i a ioiden e i äin ko kealla. 4.6 Lähdesuoja ja iedus elulainsäädän ö Si iili- ja so ilas iedus elulai ( ie oliikenne iedus elus a si iili iedus elussa anne u laki (582/2019) ja so ilas iedus elus a anne u laki (590/2019)) lisäsi ä me ki ä ällä a alla suomalais i anomais en yökaluja ja oimin a apoja. Tiedus elulakeihin lii y än uudis uksen a oi eena oli se, e ä i anomaise pys yisi ä en is ä pa emmin 257 HE 222/2010 p. s. 219. 258 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7. s. 1–2. 259 Neu onen 2013, s. 95. 260 Ra kaisussa KKO 2009:88 lähdesuojaa a ioi iin ö keää kunnianloukkaus a koske assa oikeudenkäynnissä. Tapauksessa a kais iin kus annusyh iön oimi usjoh ajan oikeudes a kiel äy yä odis amas a ö keää kunnianloukkaus a koske assa esi u kinnassa. Syy äjä olisi halunnu käy ää kus an ajan keskus ikospoliisille luo u amia ja salassa pide ä äksi mää ä yjä ki jei ä odis eena in e ne issä julkais un ki jan ki joi ajan henkilöllisyydes ä. KKO ka soi, e ä kun ki jeillä py i iin odis amaan lähdesuojan pii iin kuulu ia seikkoja, olisi niiden käy äminen a koi anu kus an ajan lähdesuojan mu amis a a alla, joka ei olisi ollu hy äksy ä ä. Tapauksen a kaisu alle ii aa lähdesuojan oimakas a painoa oa ja osoi aa myös käy ännössä, e ei lähdesuojaa kye ä mu amaan edes ö keää kunnianloukkaus a koske issa apauksissa. Käsi elen ennakkopää ös ä a kemmin lu ussa iisi. 51 paljas amaan ja es ämään kansallis a u allisuu a uhkaa ia hankkei a ja an amaan al ionjohdolle aiempaa laadukkaampaa ie oa aiempaa nopeammin. Uudis uksen yh eydessä oimi aja ilmaisi a huolensa sii ä, mi ä aiempaa laajemma oimi al aisuude a koi a a lähdesuojan kannal a. 261 Si iili iedus elulain 12 §:n mukaan iedus elua ei saa kohdis aa ie oon, jos a ies innän jommallakummalla osapuolella ai iedon allen ajalla on el ollisuus ai oikeus kiel äy yä odis amas a OK 17 lu un 13, 14, 16 ai 20 §:n aikka 22 §:n 2 momen in nojalla. Si iili iedus elulakia koske assa halli uksen esi yksessä (HE 202/2017 p) mukaan ämä a koi aa elekuun elua, elekuun elun sijas a oimi e a aa ie ojen hankkimis a, eknis ä kuun elua ja eknis ä ka selua. Myös paikka iedus elu paikassa, jossa iedus elun koh eeksi on syy ä ole aa jou u an lähdesuojan suojaamaa ie oa, on kielle y. Tiedus elukiel o ei halli uksen esi yksen pe us eella a koi a yleises i esime kiksi oimi ajan amma issa oimi ia, aan ainoas aan nii ä nimenomaisia ie oja, jois a henkilöillä OK:n asianomais en säännös en mukaan on el ollisuus ai oikeus olla odis ama a. Tiedus elukiel ojen nouda aminen si en, e ä ie oliiken ees ä ei lainkaan ke ä äisi kiel ojen pii iin kuulu ia ie oja, ei ole eknises i mahdollis a. Tämä siis a koi aa, e ei lähdesuojan suojaamaa ie oa ole mahdollis a aja a e ukä een auko omas i iedus elun ulkopuolelle. E enkin ämä oli keskeisiä seikkoja, joihin lähdesuojan puoles a huolissaan ollee aho kiinni i ä huomionsa. Halli uksen esi yksessä ode aan, e ei ie oliikenne iedus elun hakueh oja yleensä oida muodos aa si en, e ä ne unnis aisi a iedus elukiellon alaisen ies in ai iedon ja es äisi ä sen pääsyn ja kokäsi elyyn ohjau u aan aineis oon. 262 Lain 15 §:ssä sääde ään äs ä joh uen el ollisuudes a hä i ää iedus elukiellon alaise ies i ja iedo iipymä ä, kun niiden luonne on käyny ilmi. Esi öiden mukaan hä i ämis el ollisuus on ehdo on eikä sii ä ole sääde y poikkeuksia. Hä i ämis el ollisuudes a seu aa myös ehdo on kiel o hyödyn ää ai käy ää ällaisia ies ejä ai ie oja mi ään a koi us a a en. So ilas iedus elulaki sisäl ää samansisäl öise kiello iedus elun kohdis amises a 261 Jou nalis i 2019: Kuka suojaa lähdesuojaa?, Jou nalis ilii o 2019: Lähdesuoja pi ää huomioida uudessa iedus elulaissa ja Jou nalis ilii o 2018: Tiedus elulaki oi joh aa lähdesuojan mu umiseen. 262 HE 202/2017 p, koh a 3 Esi yksen a oi ee ja keskeise ehdo ukse . 52 lähdesuojan suojaamaan ie oon. Laissa ii a aan OK 17 lu un 20 §:ään iedus elun kohdis amisen, jäljen ämisen ja paikka iedus elun kiel ämisen osal a. 263 Molempien iedus elulakien mukaan paikka iedus elua ei saa kohdis aa ilaan, jossa iedus elun koh eeksi on syy ä ole aa jou u an lähdesuojan suojaamaa ie oa. Tämä on ulki a issa si en, e ä iedus elua ei oida kohdis aa oimi us en iloihin. Koska jou nalis eihin kohdis u aa iedus elua ei ole ka ego ises i kielle y ja eknises i ei ole mahdollis a aja a lähdesuojan pii iin kuulu aa ie oa ennal a al o a as a ie oliiken ees ä, on mahdollis a, e ä ällais a ie oa oi pää yä iedus elua ha joi a an i anomaisen hal uun. Tällainen ie o olisi hä i e ä ä, mu a si ä ennen ie o olisi unnis e a a lähdesuojan pii iin kuulu aksi. Si iili iedus elulain 20 §:n mukaan el ollisuu a ie oliikenne iedus elun ilmoi amises a ei ole, jos ie o on hä i e y lain 9 §:n 2 momen in 264 ai 15 §:n pe us eella. 265 4.7 Lähdesuoja oikeudenkäymiskaa essa Oikeudenkäymiskaa en 17 luku käsi elee odis elua. Todis aminen on Suomessa kansalais el ollisuus: jokainen on OK 17:9 §:n mukaan el ollinen saapumaan uomiois uimeen kuul a aksi odis ajana sekä luo u amaan esineen ai asiaki jan ai sallimaan ka selmuksen. OK:ssa sääde ään myös, milloin henkilöllä on el ollisuus ai 263 So ilas iedus elulain 79 §:n 3 momen in mukaan iedus elukiel o koskee sellais a ies in ää, joiden lähe äjä ja as aano aja o a yysises i Suomessa sillä he kellä, kun ies in ä apah uu. Tämän uoksi ie oliikenne iedus elu ei olisi keino seu a a Suomen sisäpuolel a ule ia uhkia, aan hankkia ie oa kansalliseen u allisuu een kohdis u is a aka is a ulkoisis a uhkis a. In e ne in oimin ape iaa eiden uoksi ies ejä ei ole helppo mää i ellä ajojen sisäpuolella lähe e ä iin ja aja yli ä iin ies eihin. Suomen sisäpuolella lähe e y ies i oi sii yä useiden al ioiden alueilla ole ille se e eille ennen kuin se ohja aan as aano ajalleen. 264 Jos uomiois uin ka soo, e ä 4 §:n mukaisia edelly yksiä ie oliikenne iedus elulle ei ole ollu , on ie oliikenne iedus elun käy ö lope e a a äli ömäs i sekä sillä saa u aineis o ja sillä saa uja ie oja koske a muis iinpano he i hä i e ä ä. Jos uomiois uin ka soo, e ä 1 momen issa a koi e u pää ös on ollu jol ain muul a osin i heellinen, on ie oliikenne iedus elun käy ö äli ömäs i lope e a a sil ä osin kuin uomiois uimen pää öksessä si ä edelly e ään sekä ie oliikenne iedus elulla saa u aineis o ja sillä saa uja ie oja koske a muis iinpano samoil a osin iipymä ä hä i e ä ä. Tie o saadaan kui enkin säily ää ja alle aa henkilö ie ojen käsi elys ä poliisi oimessa anne ussa laissa a koi e uun ekis e iin poliisilain 5 a lu un 46 §:n 1 momen issa sääde yin edelly yksin. 265 Jou nalis ilii o ilmaisi huolensa lainsäädän ö aiheessa sii ä, e ä iedon salassapi oa ei ässä ilan eessa kye äisi akaamaan. Huolena oli myös se, e ä lähdesuojan u aaman iedon käsi ely ei lakiesi yksen mukaan ulisi käy ännössä iedus elun koh eena ole an jou nalis in ie oon. Tämän uoksi lii o ka soi, e ei käy e ä issä ole oikeussuojakeinoja, eikä myöskään lähde ä oi asi suoja a. 265 Ks. Jou nalis ilii o: Lausun o ehdo ukses a si iili iedus elua koske aksi lainsäädännöksi 8.6.2017. Myös pää oimi ajien yhdis ys oli huolissaan sii ä, e ä lähdesuojan pii iin kuulu an iedon jou umises a ahingossa iedus elun koh eeksi ei edelly e äisi ilmoi amismene elyä. Ks. Pää oimi ajien yhdis ys PTY 2019: Pää oimi ajien kannano o lähdesuojan u aamiseksi iedus elulainsäädännössä. 53 oikeus kiel äy yä odis amas a. 266 Vii aus lähdesuojaan sisäl yy OK 17:20:ään, joka on sanan apauslain 16.3:n oikeudenkäyn iin ii aama e i yissäännös. Lähde- ja anonymi ee isuojaa koske a säännökse lii e iin OK 17 lukuun uonna 1966. 267 Säännös ä on si emmin uudis e u usei a ke oja. Säännöksen mukaan yleisön saa a ille oimi e un ies in laa ija aikka julkaisija ai ohjelma oiminnan ha joi aja saa kiel äy yä odis amas a. Kokonaisuudessaan OK 17:20 (12.6.2015/732) on seu aa a: Sanan apauden käy ämises ä joukko ies innässä anne ussa laissa (460/2003) a koi e u yleisön saa a ille oimi e un ies in laa ija aikka julkaisija ai ohjelma oiminnan ha joi aja saa kiel äy yä odis amas a sii ä, kuka on an anu ies in pe us eena ole a iedo ai laa inu yleisön saa a ille oimi e un ies in. Tuomiois uin oi el oi aa 1 momen issa a koi e un henkilön odis amaan, jos syy äjä ajaa syy e ä ikokses a, jos a sääde y anka in angais us on ähin ään kuusi uo a ankeu a ai joka koskee salassapi o el ollisuuden ikkomis a angais a aksi sääde yllä a alla. Oikeudenkäymiskaa en sanamuo o ii aa oikeu een kiel äy yä odis amas a, kun aas sanan apauslaissa käy e y muo o ii aa laajemmin oikeu een olla ilmaisema a ies in pe us eena ole ien ie ojen an ajan henkilöllisyy ä. Tämän e on oi ulki a pe us u an 266 Linna 2019, s. 80. 267 Suomi oli uolloin oiseksi iimeinen Pohjoismaa, joka sai lakisää eisen lähdesuojan. Islannissa lähdesuojas a sääde iin laissa uonna 2011. Tuolloin Islannissa o e iin käy öön Icelandic Mode n Media Ini ia i e - iedon apauslainsäädän ö (IMMI), jonka a oi eena oli aa ima omas i maailman pa as sanan apauslainsäädän ö. Lainsäädän öhankkeen sisäl ö uo e iin yh eisöllises i muun muassa jou nalis ien, ak i is ien ja lakimies en oimin. Hankkeessa paino e iin ie oon pääsyn ja iedon äli yksen apau a, lähdesuojaa, ie o uo ajien suojaa ja suojaa mieli al aisil a syy eeseen ase amisil a. Ks. Tiellä sanan apau een 2016: Islan i – maailman pa as iedon apauslainsäädän ö. Ennen OK 17 lu un uudis amis a lähdesuojaan e a a ia anonymi ee isuojaa koske ia säännöksiä oli sisäl yny a sinaises i ain paino apauslakiin. Män ylä pi ää suomalaisen lähdesuojalainsäädännön isänä p o esso i Kaa lo Kai aa, joka oli jo uonna 1954 esi äny , e ä Suomi oli lainsäädännöllises i jääny jälkeen muun muassa Ruo sis a puu u an lähdesuojan uoksi. Kai a käsi eli aihe a esi elmässään pohjoismaisessa lakimieskon e enssissa Oslossa uonna 1954. (Ks. Mö ä ym. 2011 s. 31) Kai an mukaan lehdis ön ja iedon apaus on yksi demok aa isen yh eiskunnan pe uspe iaa eis a. Tie oläh een ai ki joi ajan anonymi ee i mahdollis aisi julkisen keskus elun monipuolisuuden. Esime kiksi i kamiehen olisi mahdollis a k i isoida al ion oimin aa ailla pelkoa i kansa puoles a. Anonymi ee i ei kui enkaan osiasiallises i o eu uisi, jos poliisi ja syy äjä oisi a sel i ää, mis ä julkais u iedo o a pe äisin. (Ks. Kai a 1954 s. 7–11) Kai a nos i esille myös kysymyksen sii ä, pi äisikö anonymi ee isuojas a luoda oikeus ai el ollisuus ja kenelle se kuuluisi, oimi ajalle ai läh eelle. Hän pää yi siihen, e ä olisi lainsäädännöllinen a kaisu kumpi ain, ulisi oikeuden pysyä anonyyminä ja oikeuden olla ilmaisema a läh een henkilöllisyy ä kui enkin as a a sisällöllises i oisiaan. Rajan e oa olisi eh ä ä myös sen suh een, ulisiko anonymi ee isuojan olla iukas i säännel yä, ai pi äisikö uomiois uimella olla laaja mahdollisuude ha kin aan apauskoh aises i. (Ks. Kai a 1954 s. 37–38.) 54 sille, e ä OK koskee nimenomaan odis amis a oikeudenkäynnissä, kun aas sanan apauslaki käsi elee lähdesuojaa laajemmin. Lähde- ja anonymi ee isuojassa on kyse ai iolo-oikeudes a, ei el ollisuudes a. 268 Toimi ajille kuulu a lähdesuoja on poikkeus odis amis el ollisuudes a. Yleensä oikeus kiel äy yä odis amas a on OK 17 lu un mukaan lii yny joko lähiomaisen asemaan ai p o essioihin, joihin kuuluu salassapi o-oikeuksia. 269 Ho mian mukaan odis usoikeus on anhas aan e o e u muodolliseen ja aineelliseen odis usoikeu een. Muodolliseen kuulu a säännökse jä jes ä ä i se odis usmene ely, kun aas aineelliseen odis usoikeu een kuulu a ne mää äykse , jo ka ”säännös ä ä odis ajan (ja asian un ijan) ai iolo-oikeuden ja ai iolo el ollisuuden”. 270 Tässä jao elussa lähdesuoja kuuluu jälkimmäiseen. Todis ajan ai iolo-oikeus joh aa ela ii iseen odis uskeinokiel oon 271 , kun odis aja o eu aa ai iolo-oikeu ensa oikeus aiku uksellisin keinoin. 272 Tämä a koi aa si ä, e ä lähdesuojan ai iolo- oikeudes a ulee odis uskeinokiel o siinä aiheessa, kun lähdesuojaan edo aan. Todis amiskiello on yleensä jae u kolmeen yhmään: odis us eemakiel oon, odis uskeinokiel oon ja odis usme odikiel oon. 273 Todis us eema kiel ää ie yyn osiseikkaan kohdis u an odis elun, oisin sanoen as aa siihen, mi ä ei saa odis aa. Tulkin ani mukaan lähdesuojan kon eks issa ämä on ymmä e ä issä esime kiksi kysymyksinä, joihin kiel äy ymiseen oikeu e u ei oi as a a paljas ama a ie oläh een ai ies in laa ijan henkilöllisyy ä, ku en apauksessa KKO 2004:30. KKO o esi a kaisussaan, e ä jos odis ajan iedossa ei ole ie oläh een ai ies in laa ijan henkilöllisyy ä, hänellä on pe iaa eessa el ollisuus an aa äs ä o uudenmukainen as aus. 274 Todis us eemakiellon näkökulmas a ämä ulkin a oi kui enkin olla ongelmallinen siinä mielessä, e ä ie oläh een henkilöllisyys oi paljas ua muulla a oin, esime kiksi ie o uo oon lii y illä sisäisillä u kimuksilla ai si en, e ä ie olähde i se 268 Viljanen 2012, s. 633. 269 Amma iin lii y iä odis amiskiel oja o a ao. pykälässä a kemmin mää i ellyin edelly yksin mm. i kamies (OK 17:12), oikeudenkäyn iasiamies (OK 17:13), lääkä i (OK 17:14) ja pappi (OK 17:16). 270 Ho mia 1978, s. 79. 271 Todis uskeinoja o a Pölösen mukaan muun muassa unnus aminen, asianosaisen passii isuus, henkilö odis elu, asian un ija odis elu, ki jallise odis ee sekä ka selmus. Ks Pölönen – Tapanila 2016, s.345-449. 272 Ho mia 1978, s. 94. 273 Pölönen 2001, s. 182. 274 KKO 2004:30 kohda 19–21 sekä pää öslauselma. 61 e inäisiä eh oja lähdesuojan myön ämiselle, mu a pääpe iaa eena on, e ä lähdesuojaa ei oida myön ää sillä he kellä oimi ajalle un ema omana ole alle ie oläh eelle. Lähdesuojan myön äminen ulee olla yksiseli eis ä si en, e ei ie oläh eelle saa syn yä ää ää käsi ys ä sii ä, onko lähdesuoja myönne y ai ei. Lähdesuojan pii iin kuulu aan ie oon oi kohdis ua pakkokeinoja ai iedus elua. Lähdesuojaa ei saa ohi aa pakkokeinoja ai iedus elua käy ämällä, eikä nii ä saa nimenomaises i kohdis aa sillä a alla, e ä ne odennäköises i joh aisi a lähdesuojan mu umiseen. Sama kiel o koskee myös pakkokeinolain a koi amaa elekuun elua ai ka selua. Jos iedus elussa saadaan kaikes a huolima a lähdesuojan pii iin kuulu aa ie oa, on se hä i e ä ä. Ko ie sinnän kohdis uessa esime kiksi oimi ukseen ai oimi ajan ko iin, ulee so elle a aksi e i yis ä ko ie sin ää koske a sään elyä. Ko ie sin ää a en on mää ä ä ä e sin ä al uu e u, joka huoleh ii sii ä, e ä mahdollinen aka a ikko ai asiaki jan jäljen äminen ei kohdis u lähdesuojan pii issä ole aan ie oon. Esi u kinnassa lähdesuoja olisi mu e a issa sellais en u kinnassa ole ien ikos en kohdalla, jois a ikoslaissa sääde y anka in angais us on ähin ään kuusi uo a ankeu a, niiden y i yksiä ai osallisuu a niihin. Oikeudenkäynnissä mu aminen olisi lisäksi mahdollis a silloin, kun kyseessä on ie o, jonka an amalla on syyllis y y angais a aan salassapi o el ollisuuden ikkomiseen. Suppeas i ymmä e ynä lähdesuoja a koi aa jou nalis ille sekä muille ies in yleisön saa a ille oimi aneille henkilöille odis ajana kuulu aa oikeu a kiel äy yä as aamas a kysymyksiin, jos as aaminen oisi paljas aa iedon läh een. 313 Laajemmin ymmä e ynä lähdesuoja u aa lehdis ön oimin a apau a ja oiminnan ja ku uu a. Se suojaa ie oa ie oläh ees ä oimi ajan ak ii ises i kiel äy yessä as aamas a kysymyksiin, mu a myös ilan eissa, joissa esime kiksi allenne uun ie oon kohdis uu oimenpi ei ä, jo ka osiasiallises i oisi a si uu aa ämän kiel äy ymisoikeuden. 313 Tiilikka 2011, s. 19. 62 Lähdesuojan a koi uksena ei kui enkaan pääasiassa ole suoja a ie oläh een e ua aan yh eiskunnan iedo us a e a pal ele an lehdis ön e ua. EIT on useissa a kaisuissaan ka sonu , e ä lähdesuoja on yksi lehdis ön sanan apauden pe usedelly yksis ä. Tällaisen suojan puu uminen oisi aikeu aa lehdis ön oolia allan ah ikoi ana, koska ie oläh ee ei ä uskal aisi au aa uomaan epäkoh ia julkisuu een. 5. Lähdesuojan eunaehdo 5.1 Jou nalismin asema EIT:n a kaisukäy ännössä EIT:n on mää i elly 10 a iklan so el amisalaa läh ien a kaisus a Handyside s. Yhdis ynee kuningaskunna aina ähän päi ään saakka. EIT on sanan apau a koske assa a kaisukäy ännössään akiin unees i ii annu neljään keskeiseen pe iaa eeseen. Ensimmäiseksi sanan apaus on yksi demok aa isen yh eiskunnan pe us ois a, ja koskee myös in o maa io a ja aja uksia, jo ka ei ä ole myön eisiä, ha mi omia ai yhden eke iä, aan oi a louka a, jä ky ää ja häi i ä. Tämän pe us ana on näkemys demok a ias a monia oisena ja su ai se aisena. Toisena EIT on nos anu keskiöön iedo us älineiden keskeisen oolin iedon äli äjänä demok aa isessa yh eiskunnassa. Kolman ena a kaisukäy ännössä on unnis e a issa ko kea kynnys sanan apauden ajoi amiselle ja ajoi amisen pe us elemiselle pä e äs i. Esime kiksi lehdis ön u aaminen ja ylläpi äminen ajoi aa al ioiden omaa ha kin ama ginaalia sanan apau a ajoi e aessa. Neljän enä pii eenä EIT ko os aa omaa al on a ooliaan, joka pe us uu sen suo i amaan i anomais en pää ös en a ioin iin EIS 10 a iklan alossa. 314 Esime kiksi a kaisussa Obse e ja Gua dian s. Yhdis ynee kuningaskunna (24.10.1991) uomiois uin o esi, e ä sanan apaus on yksi demok aa isen yh eiskunnan pe us ois a. Ra kaisun mukaan 10 a iklan so el amiseen lii y iä ajoi uksia on ulki a a kapeas i ja ajoi us en äl ämä ömyys on osoi e a a akuu a as i. Edellä maini u pe iaa ee o a EIT:n mukaan e i yisen ä kei ä lehdis ön kannal a. Vaikka lehdis ö ei saa yli ää ajoi uksia, jo ka on ase e u muun muassa kansallisen u allisuuden uoksi ai oikeuslai oksen auk o i ee in ylläpi ämiseksi, sen on kui enkin äli e ä ä ie oja ja aja uksia yleis ä e ua koske is a asiois a. Lehdis ön eh ä änä ei ole ain le i ää ällaisia ie oja ja ideoi a: myös yleisöllä on oikeus saada nii ä. Muu en lehdis ö ei pys yisi 314 Viljanen OTJP 2005, s.641–642. 63 hoi amaan elin ä keää eh ä äänsä allan ah ikoi ana (”public wa chdog”). Ra kaisussa Je sild s. Tanska uomiois uin ulo i edellä esi e yn koskemaan p in imedian lisäksi myös audio isuaalis a mediaa. EIT on ko os anu median sanan apauden me ki ys ä e i yises i ilan eissa, joissa i anomais en oimin a ei ole luon eel aan julkis a. Tällöin iedo us älineiden ooli al io allan k ii ikkona ja al ojana on ämän uoksi ko os unu . 315 EIT:n oikeuskäy ännös ä on unnis e a issa supis a a ja sanan apauden käy ämis ä su ai se a ulkinna . Supis a an ulkinnan pe iaa een mukaan sanan apaus on pääsään ö ja ajoi us aas poikkeus. 316 Tulkin a ilan eissa painoa oa on anne u sille, onko kysymyksessä ollu sanan apauden käy ön ydinalue, ku en polii inen ies in ä, ai euna-alue, ku en mainon a. Vallankäy äjien oiminnan al ominen on pe in eises i ka so u ole an sanan apauden käy ön ydinalue a. 317 Ra kaisussa Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna , joka oli uomiois uimen ensimmäinen lähdesuojaa a sinaises i käsi ele ä a kaisu, EIT a asi lähdesuojan me ki ys ä seu aa as i: ilman ällais a suojaa läh ee ei ä äl ämä ä uskal aisi ke oa lehdis ölle yleis ä e ua koske is a asiois a. Seu auksena on, e ä lehdis ön elin ä keä julkisen a kkailijan ooli oi heiken yä, ja lehdis ön kyky a jo a a kkaa ja luo e a aa ie oa oi aa an ua. Kun o e aan huomioon jou nalis is en läh eiden suojelun me ki ys lehdis ön apaudelle demok aa isessa yh eiskunnassa ja se, millainen pelo e aiku us (”chilling e ec ”) läh eiden suojan mu amisella olisi ämän apauden käy ämiseen, ällainen oimenpide ei oi olla yh eensopi a 10 a iklan kanssa, jollei si ä oida pe us ella yleis ä e ua koske illa pako a illa aa imuksilla. Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna - a kaisussa EIT ii asi muiden muassa iedo us älineiden apau a ja ihmisoikeuksia koske aan pää öslauselmaan, joka hy äksy iin joukko iedo us älineiden poli iikkaa käsi ele ässä 4. Eu oopan minis e ikon e enssissa sekä Eu oopan pa lamen in pää öslauselmassa oimi ajien 315 Ks. esim. Cas ells s. Espanja 23.4.1992, koh a 43 ja Tho gei Tho gei son s. Islan i 25.6.1992, koh a 63. 316 Ko pisaa i 2016, s. 53 317 Ko pisaa i 2016, s. 54. 64 läh eiden luo amuksellisuudes a. 318 Tiedo us älineiden apau a ja ihmisoikeuksia koske assa pää öslauselmassa so i iin pe iaa eis a, joiden mukaan: 319 1. Todellisen demok a ian ylläpi äminen ja kehi äminen aa i a apaan, iippuma oman, monia oisen ja as uullisen jou nalismin olemassaoloa ja ah is amis a. Tämä aa imus heijas uu jou nalismin a peeseen: - ke oa yksilöille julkisen allan sekä yksi yisen sek o in oiminnas a ja si en a jo a heille mahdollisuus muodos aa mielipi ei ä; - sallia sekä yksilöiden e ä yhmien ilmais a mielipi ei ään ja si en osal aan pi ää julkise ja yksi yise allankäy äjä sekä koko yh eiskun a ajan asalla; - al is aa allankäy ö ja ku alle ja k ii iselle a kas elulle. 2. Jou nalismin ha joi aminen e ilaisissa sähköisissä alus oissa ja paino uo eissa pe us uu e enkin sanan apauden pe usoikeu een, joka aa aan Eu oopan ihmisoikeussopimuksen 10 a iklassa, sellaisena kuin si ä ulki aan (…) oikeusky nnöss. 3. Jou nalismin myö ä aiku uksen aidon demok a ian ylläpi ämiseen ja kehi ämiseen mahdollis aa: a) ajoi ama on pääsy oimi ajan amma iin; b) odellinen oimi uksellinen iippuma omuus suh eessa polii iseen al aan ja yksi yis en e u yhmien ai i anomais en kohdis amaan paineeseen; c) pääsy julkis en i anomais en hallussa ole iin ie oihin, jo ka on myönne y asapuolises i ja puoluee omas i a oimen iedo uspoli iikan mukaises i; d) oimi ajien käy ämien läh eiden salassapidon suojaaminen 4. Kun o e aan huomioon jou nalis isen ilmaisun apauden pe us a anlaa uinen asema aidossa demok a iassa, i anomais en mahdollisuuksiin puu ua jou nalismin ha joi amiseen on: 318 The Resolu ion on Jou nalis ic F eedoms and Human Righ s, adop ed a he 4 h Eu opean Minis e ial Con e ence on Mass Media Policy (P ague, 7-8 Decembe 1994) and Resolu ion on he Con iden iali y o Jou nalis s’ Sou ces by he Eu opean Pa liamen , 18 Janua y 1994, O icial Jou nal o he Eu opean Communi ies No. C 44/34. 319 The Resolu ion on Jou nalis ic F eedoms and Human Righ s, adop ed a he 4 h Eu opean Minis e ial Con e ence on Mass Media Policy (P ague, 7-8 Decembe 1994. 65 a) sisälly e ä ä äydellinen ja yhjen ä ä lue elo ajoi uksis a, jois a sääde ään Eu oopan ihmisoikeussopimuksen 10 a iklan 2 kohdassa; b) ol a a äl ämä ömiä demok aa isessa yh eiskunnassa ja as a a a kii eelliseen sosiaaliseen a peeseen; c) sääde ä ä lailla ja muo oil a a selkeäs i ja äsmällises i; d) ulki a a suppeas i; e) ol a a oikeassa suh eessa a oi el uun päämää ään. Minis e ikon e enssissa laadi ussa pää öslauselmassa uodaan esille, e ä demok a ian edelly yksenä on apaa ja oimi a jou nalismi. Jo ässä pää öslauselmassa nos e iin esille se, e ä ämän mahdollis amiseksi läh eiden anonymi ee i on u a a a. Eu oopan pa lamen in pää öslauselmassa oimi ajien läh eiden luo amuksellisuudes a mää i ellään a kemmin, mikä lähdesuojan me ki ys yh eiskunnassa on ja oisaal a mikä sen ulo u uus ulisi olla, jo a sillä kye äisiin akaamaan lehdis ön oimin amahdollisuude . Pää öslauselman mukaan lähdesuoja lisää käy ännössä myös pää öksen ekomene elyjen a oimuu a ja se on e o ama omas i sidoksissa iedon apau een ja lehdis ön apau een. Pää öslauselmassa kiinni e iin uolloin myös huomio a siihen, e ei ä kaikki jäsen al io aannee lähdesuojaa kansallisessa sään elyssä, ja pa lamen i keho ikin oimiin asiassa. Toimi ajien lähdesuojan laiminlyömisen ka so iin ajoi a an epäsuo as i oikeu a ie oon. 320 Tapaus a Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna (27.3.1996) oi pi ää EIT:n a kaisukäy ännössä lähdesuojaa kons i uoi ana a kaisuna. Näkemykseni mukaan sen oi ka soa as aa an osin myös Eu oopan pa lamen in pää öslauselmassa oimi ajien läh eiden luo amuksellisuudes a kohdassa 6. esi e yyn oi eeseen sii ä, e ä yh eisöjen uomiois uin uo aisi oikeuskäy än öä (”case law”) EIS:n 10 a iklan so el amises a Eu oopan yh eisössä yh enäisen lähes ymis a an luomiseksi koskien lehdis ön apauden 320 Resolu ion on he Con iden iali y o Jou nalis s’ Sou ces by he Eu opean Pa liamen , 18 Janua y 1994, O icial Jou nal o he Eu opean Communi ies No. C 44/34. 66 suojelemis a ja leh ien amma isalaisuuden u aamiseksi (”jou nalis s' p o essional sec ecy”), mikä pää öslauselman yh eydessä ii aa lähdesuojaan. 5.2 Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi us lähdesuojas a ja si ä koske a a kennus Ennen EIT:n lähdesuojaa mää i ele ien a kaisujen läpikäyn iä on syy ä käsi ellä Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi us a lähdesuojas a No. R (2000) 7 a kemmin. Eu oopan neu os on minis e ikomi ean eh ä änä on al oa EIT:n uomioiden nouda amis a. 321 Minis e ikomi ean an ama suosi ukse ei ä ole si o ia, mu a niis ä oidaan lukea ulkin amalleja sii ä, mi ä sopimus eks illä a oi ellaan. 322 Neljännessä Eu oopan minis e ikon e enssissa hy äksy yn iedo us älineiden apau a ja ihmisoikeuksia koske aan pää öslauselman joh opää ös en pohjal a Tiedo us älineiden ohjauskomi ea (”S ee ing Commi ee on he Mass Media, CDMM”) pää i pe us aa asian un ija yö yhmän (”G oup o Specialis s on Media Law and Human Righ s, MM-S- HR”), jonka yh enä aiheena lähdesuoja oli. 323 Työ yhmän ha ain ojen mukaan olisi suo a aa ah is aa ja äyden ää suosi uksella EIT:n uomiossa Goodwin s. Yhdis yny kuningaskun a ah is amia pe iaa ei a. Suosi uksen painopis e on aa imuksissa, jo ka koske a ii ä ää suojaa oimi ajien oikeudelle olla paljas ama a ie oläh ei ään, jo a oidaan u a a jou nalismin apaus ja kansalais en oikeus iedo us älineisiin. Suosi uksessa ode aan, e ä oimi ajien ja heidän läh eidensä älis en amma illis en suh eiden suojaaminen on ä keämpää kuin iedon osiasiallinen a o yleisölle, ku en EIT on odennu . 324 Tällä a koi e aan si ä, e ä lähdesuoja ei ole iippu ainen esi e yn iedon laadus a, ja myös muu kuin sanan apauden ydinalueeseen kuulu aan polii iseen ja aa eelliseen iedon äli ykseen lii y ä ies i oi a pe us aa lähdesuojan. 325 321 Hi elä – Heikkilä 2013, s. 28. 322 Pellonpää ym. 2012, s. 149. 323 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, s. 1. 324 Goodwin s. Yhdis yny kuningaskun a 27.3.1996, koh a 37. 325 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, s. 2. 67 Suosi uksessa ode aan, e ä joissakin Eu oopan maissa on o e u lähes ymis apa, jossa lähdesuoja el oi aa al io allan lisäksi myös oimi ajaa, 326 mu a yö yhmän näkemyksen mukaan ä ä ei kui enkaan näh y a peelliseksi sisälly ää suosi ukseen, koska oisaal a läh een paljas amiseen oisi olla jou nalis ise syy ja oisaal a aas jou nalis ien amma illisissa in esseissä on oma-aloi eises i pi ää luo amuksellise läh ee so i us i salassa. Myös useissa maissa jou nalis ien ee ise ohjee el oi a a pi ämään läh een salassa. 327 Myös Suomessa hy ä jou nalis inen apa paino i pi kään nimenomaan läh een suojelua, kunnes painopis e alkoi 2000-lu un puolessa älissä sii yä koh i oimi ajan oikeu a. 328 Suosi uksessa ode aan, e ä jou nalis ien lähdesuoja muodos aa pe usedelly yksen oimi ukselliselle yölle ja median apaudelle. 329 Ha ain ojeni mukaan minis e ikomi ean suosi uksessa lähdesuoja mää i ellään Suomen lainsäädän öä suppeammin, sillä suosi uksen mää i elmän mukaan lähdesuoja ulo uu ässä apauksessa ainoas aan amma imais a oimi us yö ä eke iin henkilöihin. Suosi uksessa käydään läpi mää i elmä sen si uilla 3–5. Lähdesuojas a komi ea käy ää e miä oimi ajan oikeus olla paljas ama a ie ojensa lähde ä ( igh o jou nalis s no o disclose hei sou ces o in o ma ion). Suosi uksen mukaan käsi e ä ie o on ässä apauksessa lähes y ä ä eknologianeu aalis i: se oi olla eks iä, ku aa ai ään ä. 330 Ta e läh een salaamiseen oi ulla esime kiksi in o maa ioon lii y äs ä salassapi osäännökses ä. 331 Lähde aas oi olla kuka ahansa oimi ajalle ie oa luo u a a henkilö. 332 Lähdesuoja ulee ulo aa myös niihin henkilöihin, jo ka yönsä puoles a oi a osana oimi us yö ä saada ie oonsa läh een henkilöllisyyden paljas a ia ie oja. Suosi uksen mukaan jäsen al ioiden ulee implemen oida osaksi kansallis a lakia ja oikeuskäy än öä suosi ukseen lii e y pe iaa ee ja iedo aa niis ä laajas i lakia so el a ille i anomaisille. 333 Läh een iden i ioi a ekijä oi olla esime kiksi nimi, puhelinnume o, osoi e, yönan ajan nimi, henkilön ääni ai 326 Mm. Ruo sissa on päädy y lähes ymis apaan, jossa oimi aja on el ollinen salaamaan läh eensä, jos näin on so i u, jolloin lähdesuoja on myös läh een oikeus. 327 Män ylän ja Ka ilaisen jou nalis ie iikan kehi ys ä Suomessa ja Eu oopassa seu anneessa u kimuksessa ha ai iin, e ä suu immassa osassa mais a on päädy y lähdesuojan o amiseen osaksi ee isiä ohjei a. Ks. Män ylä – Ka ilainen 2008. 328 Ks. ämän u kielman lu un 4 aulukko 1 Lähdesuoja jou nalis in ohjeissa. 329 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 5. 330 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 15. 331 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 16. 332 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 17. 333 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 17. 68 ku a. Lisäksi se oi olla esime kiksi paikka- ai aika ie o. 334 Suosi uksen lis aus ei ole yhjen ä ä. Suosi uksessa ode aan, e ä lähdesuojas a saa poike a ainoas aan EIS 10 (2) a iklan mukaisilla pe us eilla. Suosi uksessa lis a aan pe iaa ee , joiden pohjal a lähdesuoja oidaan mu aa. Puu umiselle ulee olla hy äksy ä ä pe us e. Lähdesuojan mu aminen oi ulla kyseeseen ainoas aan, jos ensisijainen yleinen e u si ä edelly ää ja ilanne on olosuh eil aan ii ä än aka a. Suosi ukses a oi ii is ää siinä maini u kohda i. ”absence o easonable al e na i e measu es” ja ii. ” ou weighing legi ima e in e es ” seu aa as i: i. Lähdesuojan mu aminen ulee ka soa äl ämä ömäksi, jos koh uullisia aih oeh oisia keinoja ei ole ai nii ä on jo kokeil u. ii. mu amiseen oikeu e u in essi on sel äs i suu empi kuin julkinen e u mu ama a jä ämiseen, o aen huomioon, e ä a e lähdesuojan mu amiseen on osoi e u, ilanne on olosuh eil aan ii ä än aka a ai mu amiseen lii yy paina a yh eiskunnallinen a e. Lisäksi ode aan, e ä jäsenmailla on ie ynlainen liikkuma a a lähdesuojan mu amis a koske an ilan een a ioinnissa, mu a si ä al o aan EIT:n oimes a. 335 Voo hoo in mukaan kohdan yksi ohjaa a pe iaa e on oissijaisuuspe iaa e. Lähdesuojan mu amisen oidaan aina ka soa ole an as a oissijainen, iimeinen aih oeh o ilan een a kaisemiseksi. Toisessa kohdassa hän e ää yh äläisyyden suh eellisuuspe iaa eeseen: oimien on ol a a oikeassa suh eessa a oi el uun päämää ään nähden. Lähdesuojan mu aminen oi ulla kyseeseen ihmiselämän suojaamiseksi ja aka ien ikoksien ehkäisemiseksi. Pää ös lähdesuojan mu amises a ulee pe us ua lakiin ja a ioin i oimenpi ees ä on aina eh ä ä apauskoh aises i. 336 Kohdassa ii. ode aan niin sano u ha kin ama ginaalioppi, joka ky key yy oikeuden ajoi amisen äl ämä ömyy een demok aa isessa yh eiskunnassa. EIT on odennu , e ä ie yissä apauksissa kansallinen lainsää äjä ai uomiois uin un ee pa hai en kansallise olosuh ee , jolloin jäsen al iolle jää liikkuma ilaa sopimus el oi eiden so el amisessa. 337 Täs ä oi siis seu a a se, e ä ie yjen oikeuksien ajoi aminen yhdessä 334 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 18. 335 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, kohda 31–38. 336 Voo hoo in ulkinnas a koskien minis e ikomi ean suosi us a Voo hoo 2005, s. 15. 337 Ha kin ama ginaaliopis oa ks. esim. Pellonpää ym. 2018, s. 357-362. 69 al iossa oi olla hy äksy ä ämpää kuin oisessa. Sanan apauden kohdalla ha kin ama ginaalia on so elle u esime kiksi uskonnollisiin kysymyksiin lii y issä a kaisuissa. 338 Kunnianloukkauksia koske issa oikeudenkäynneissä i anomais en ulisi komi ean suosi uksen mukaan äi eiden odenpe äisyyden sel i ämiseksi u kia kaikki kansallisen p osessioikeuden sallima saa a illa ole a odis usaineis o, eikä läh eä aa imaan ensisijaises i ie oläh een henkilöllisyyden paljas amis a. 339 Tämä oidaan ulki a si en, e ä lähdesuojan mu amisen ulisi olla iimesijainen asia, ei yökalu äi eiden odenpe äisyyden a kis amiseen. Suosi uksen kohdassa iisi mää i ellään puu umisen olosuh ee . Vaa imus lähdesuojan mu amiseen pi äisi ulla ainoas aan i anomaisil a, joilla on suo a ja laillinen in essi ilan eeseen. Vi anomais en ulee ällaisissa ilan eissa in o moida aa imuksen koh eena ole aa oimi ajaa oikeudes a lähdesuojaan sekä ämän oikeuden ajoi uksis a. Jos oimi aja ei suos u paljas amaan lähde ään, hän ä koske is a seu aamuksis a ulisi pää ää ainoas aan oikeudenkäynnissä, jossa oimi ajaa myös kuullaan EIS 6 a iklan mukaises i. Näis ä seu aamuksis a ulee minis e ikomi ean suosi uksen mukaan olla myös ali usmahdollisuus. 340 Tilan eissa, joissa oimi aja suos uu paljas amaan ie oläh eensä, ulisi oimi al ais en i anomais en ajoi aa paljas uksen julkisuu a esime kiksi ajoi amalla yleisön oikeu a seu a a oikeudenkäyn iä. 341 Suomen lainsäädännössä ajoi amispe us ee oikeudenkäyn ien julkisuu een löy y ä lais a oikeudenkäynnin julkisuudes a yleisissä uomiois uimissa (YTJulkL, 2007/370,). Esime kiksi suullinen käsi ely oidaan jä jes ää uomiois uimen mää äyksellä YTJulkL 4:15 §:n mukaises i yleisön läsnä olema a. Oikeudenkäyn ien julkisuu a koske ien ajoi us en kohdalla ulee kui enkin huomioida EIS 6 a iklan ase ama aa imukse oikeudenmukaises a oikeudenkäynnis ä. 342 338 Esime kiksi apauksissa O o-P eminge -Ins i u s. I ä al a, Wing o e s. Yhdis yny Kuningaskun a ja Ta la s. Tu kki. 339 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, kohda 44-45. 340 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, kohda 46-47. 341 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 50. 342 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, koh a 50. 70 Lähdesuojaa ei komi ean suosi uksen No. R (2000) 7 mukaan saa si uu aa salakuun elulla ai si ä as aa illa ies in ään puu u illa oimenpi eillä, kame a al onnalla, e sinnöillä ai aka a ikoilla. Mikäli ie oläh een paljas a a ie o ilmenee näiden yh eydessä silloin kun a koi uksena ei ole ollu lähdesuojan si uu aminen, ei ie oja saisi hyödyn ää odis usaineis ona, ellei ä muu lähdesuojan mu amisen edelly ykse äy y. 343 Komi ean suosi us on aiku anu ko imaiseen lainsäädän ö yöhön, mikä ilmenee sanan apauslakia koske as a halli uksen esi ykses ä, joka nimenomaises i maini see suosi uksen. 344 Eu oopan neu os on pa lamen aa inen yleiskokous, joka on neu oa-an a a ja aloi ei a eke ä elin ja koos uu jäsenmaiden kansallis en pa lamen ien kansanedus ajis a, käsi eli lähdesuojaa ammikuun 25. päi änä 2011 jä jes e yssä kokouksessaan. Yleiskokous esi i huolensa suu een mää ään apauksia, joissa i anomaise o a as oin minis e ikomi ean suosi us a ja EIT:n ase amia k i ee ejä joko mu anee ai y i änee mu aa lähdesuojan. Yleiskokous pääosin ois i minis e ikomi ean suosi uksessa esi e y aa imukse , mu a a kensi nii ä muu amissa kohdin. Pa lamen aa inen yleiskokous an oi asias a oman suosi uksensa. Sen mukaan i anomaise ei ä saa aa ia läh een unnis a ien ie ojen paljas amis a, ellei ä EIS 10 a iklan 2 kohdan aa imukse äy y ja ellei oida akuu a as i ode a, e ä ie oläh een paljas amiselle ei ole olemassa koh uullisia aih oeh oisia oimenpi ei ä ai e ä ne o a käy e y loppuun, paljas amiseen lii y ä in essi suu empi kuin julkinen e u paljas ama a jä ämiseen, ja ensisijainen julkis amis a e on kye y myös osoi amaan. 345 Suosi uksen mukaan läh een unnis a ien ie ojen paljas uminen olisi siksi ajoi e a a poikkeuksellisiin olosuh eisiin, joissa ä keä julkise ai yksilöllise edu o a aa assa ja ämä oidaan akuu a as i osoi aa. Poikkeuksellises i läh een julkis amis a pyy ä ien oimi al ais en i anomais en on yksilöi ä ä syy , miksi ällainen elin ä keä in essi on suu empi kuin paljas ama a jä ämis ä koske a in essi ja onko aih oeh oisia oimenpi ei ä käy e y loppuun, ku en esime kiksi muu aih oeh oise odis ee . Jos läh ei ä suoja aan kansallisen lainsäädännön nojalla, niiden paljas amis a ei saa aa ia. Suosi uksen mukaan oikeus lähdesuojaan on myös ilan eissa, joissa oimi ajan 343 CM RECOMMENDATION No. R (2000) 7, kohda 53–56. 344 HE 54/2002 p koh a 2.3.5. Anonyymin ilmaisun ja ie oläh een suoja. 345 Eu oopan neu os on pa lamen aa iseen yleiskokouksen suosi us 1950 (2011). 77 ikkomuksella saa ujen ie ojen as aano amis a. E sinnä ka so iin oimakkaammaksi oimenpi eeksi kuin aa imus ie oläh een paljas amises a. Tapauksessa E ns ja muu s. Belgia (15.7.2003) oimi ajien yöpaikoilla, kodeissa ja ajoneu oissa eh iin laajami aisia e sin öjä, jo a unnis e aisiin syy äjälai oksen i anomaise , jo ka oli a uo anee ie oja i eillä ole is a ikosasiois a. Koska näy öä ali ajien osuudes a uo oihin ei ollu ja uo ojen lähde ä ei ollu py i y sel i ämään sisäisillä u kimuksilla, EIT ka soi, e ä puu uminen lähdesuojaan ei ollu suh eellisuuspe iaa een mukainen. Tässäkin ode iin e sin öjen jy kkyys suh eessa aa imukseen ke oa ie olähde. Ihmisoikeus uomiois uin on edelly äny , e ä oimi aja nouda a a kansallis a ikoslainsäädän öä ja jou nalis ien amma illisia ee isiä ohjei a. Tapauksessa Ma in ja muu s. Ranska (12.4.2012) oimi uksen iloihin eh iin e sin ä sen sel i ämiseksi, mi en oimi aja oli a saanee kopion luo amuksellises a apo iluonnokses a. EIT pi i e sin ää suh eellisuuspe iaa een as aisena. Ranskan halli us ei ollu osoi anu , e ä kilpaile a edu – oimi ajien läh eiden suojaaminen ja ikoksen ehkäiseminen ja o jun a – oli a asapainossa. Lisäksi a kaisussa ode iin oimi ajien ilpi ön mieli ja halu nouda aa amma insa ee isiä aa imuksia sekä el ollisuus nouda aa ikoslainsäädän öä (kohda 62 ja 63) sekä se, e ei ä i anomaise ollee pi änee mui a u kin a oimia ennen e sin ään yh ymis ä p io i ee ina. Tapauksessa S ich ing Os ade Blade s. Alankomaa (27.5.2014) EIT eki ajan e oa lähdesuojan ulo u uudes a. Toimi uksen iloihin eh iin e sin ä sen jälkeen, kun se oli julkaissu iedo een, jossa se ke oi as aano aneensa ki jeen jä jes öl ä, joka o i as uun sa jas a pommi-iskuja. Tapauksessa ei ollu kyse lähdesuojas a, koska kyseessä ole assa ilan eessa lehden ie olähde haki julkisuu a oiminnalleen. Tällaisella läh eellä ei ollu oikeu a samaan suojaan kuin ie oläh eillä yleensä. EIT:n mukaan e sinnä oli a ollee äl ämä ömiä demok aa isessa yh eiskunnassa. EIT on ka sonu , e ä lähdesuojan a ulla oidaan ylläpi ää yleisön luo amus a al iollisiin oimijoihin. Lähdesuoja suojaa esime kiksi i kamiehiä, jo ka halua a uoda esille yö eh ä issään ole ia huonoja käy än öjä. Tapauksessa Gö müş ja muu s. Tu kki (19.1.2016) leh i julkaisi a ikkelin, joka pe us ui a meijan esikunnan päällikön luo amuksellisiksi luoki el uihin asiaki joihin. Ne koski a iedo us älineiden luoki elua sen mukaan, oli a ko ne ”suo uisia” ai ”epäsuo uisia” ase oimille. Lehden 78 oimi ukseen eh iin e sin ä, jossa aka a ikoi iin asiaki joja sen sel i ämiseksi, kuka oli pillinpuhal ajana 358 paljas anu lehdelle asiaki jan. EIT ka soi, e ä oimi ajien sanan apau een puu uminen ei ollu ollu oikeassa suh eessa a oi el uun lailliseen päämää ään, ei ollu yydy äny kii eellis ä sosiaalis a a e a eikä sen uoksi ollu äl ämä ön ä demok aa isessa yh eiskunnassa; aka a iko oli a kohdis unee kaikkiin oimi uksen ie okoneisiin, ja jopa sellaisiin ie oihin, jo ka ei ä lii ynee julkais uun a ikkeliin. Vi anomais en oime o a es änee po en iaalisia läh ei ä ke omas a iedo us älineille yleis ä e ua koske is a asiois a. Tapauksessa painoa oa anne iin sille, e ä kysymyksessä oli a meija, jonka oimin a apoihin lii yi niin suu i julkinen in essi, e ä se yli i asiaki jojen luo amuksellisuuden. Tapauksessa Tillack s. Belgia (27.11.2007) lehden oimi ajan ko iin ja yöpaikalle eh iin e sin öjä ja aka a ikoin eja sen jälkeen, kun luo amuksellisiin asiaki joihin pe us unei a ie oja oli julkais u lehdessä. EIT:n mukaan jou nalis ien oikeus aie a läh eis ään ei ole pelkkä e uoikeus, joka oidaan myön ää ai pe uu aa sen mukaan, onko lähde laillinen ai lai on. Se on osa oikeu a ie oon, johon oidaan puu ua ain e i yisellä a o aisuudella. 5.3.3 Lähdesuojaan lii y än sään elyn a kka ajaisuus EIT on kiinni äny huomio a al iollisen sään elyn a kka ajaisuu een ja pää ös en pe us elujen asoon. Tapauksessa Ressio ja muu s. Ranska (28.6.2012) oimi uksen iloissa ja oimi ajien kodeissa eh iin e sin öjä. Toimi ajia syy e iin oikeudellisen u kinnan luo amuksellisuuden loukkaamises a heidän eh yään li e oin eja salakuunnelluis a puhelinkeskus eluis a. EIT:n mukaan lähdesuojaan puu uminen oli oikeu e ua ain, jos se pe us ui julkisen edun mukaiseen e i yisen ä keään aa imukseen. No min uli olla ii ä än äsmällinen, jo a si ä oi aisiin pi ää lakina EIS 10 a iklan 2 kohdan mielessä. Tässä apauksessa oimi aja ei ä oinee ennakoida seu aus a. Jou nalis in oikeu a olla ai i ie oläh ees ään ei oi u pi ää pelkkänä ie oläh een laillisuudes a iippu ana e uoikeu ena aan se kuului olennaisena osana oikeu een saada ie oa. Tapauksessa Sain -Paul Luxembou g S.A. s. Luxembou g 358 Pilliinpuhal ajien asemas a EIT:n a kaisukäy ännössä esime kkinä Guja s. Moldo a. EIT o esi, e ä yleisön in essi ie yn in o maa ion saamiseen oi joskus olla niin suu i, e ä se yli ää laissa sääde yn salassapi o el ollisuuden. 79 (18.4.2013) asian keskiössä oli e sin ä- ja aka a ikoin imää äys, jonka u kin a uoma i an oi koskien oimi us a sen jälkeen, kun leh i oli julkaissu a ikkelin, jos a a ikkelissa maini u henkilö ja hänen yönan ajansa ali i a i anomaisille. E sin ä- ja aka a ikoin imää äys ei ollu koh uudella oikeassa suh eessa a oi el uun päämää ään, a ikkelin ki joi aneen oimi ajan henkilöllisyyden paljas amiseen. Mää äyksen sisäl ö oli EIT:n mukaan ollu liian äljä ja mahdollis anu i anomais en ää inkäy ökse esime kiksi lähdesuojan mu amisessa. Vi anomais en ulisi EIT:n mukaan kye ä unnis amaan lähdesuojan olemassaolo. Tapauksessa I aschenko s. Venäjä (13.2.2018) ulli i anomaise u ki a ja jäljensi ä ku ajou nalis in kanne a an ie okoneen ja muiden elek onis en lai eiden ie oja. EIT:n mukaan kansallisessa sään elykehyksessä oli puu ei a, koska kansallisia i anomaisia, uomiois uime mukaan lue uina, ei aadi u esi ämään asiaankuulu ia ja ii ä iä pe us ei a sanan apau een puu umisen pe us elemiseksi, ei ä kä ne pi änee me ki yksellisenä missään aiheessa ai millään a alla, e ä hakijalla oli hallussaan jou nalis is a aineis oa. Edwa d Snowdenin paljas us en pohjal a eh yjä kan eluja koske a a kaisu Big B o he Wa ch ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna (13.9.2018) käsi eli massa al on aa lähdesuojan näkökulmas a. EIT:n mukaan kysymyksessä olleiden al on a oimenpi eiden koh eena ei ollu jou nalis inen ma e iaali eikä niiden a koi uksena ollu lehdis ön läh eiden paljas aminen. Se, e ä kysymyksessä olisi lähdesuojan pii iin mahdollises i kuulu a ie o sel iäisi i anomaisille as a, kun kyseinen ma e iaali on u ki u. Tällaisen iedon hankkiminen ei sen uoksi au omaa ises i me kinny aka aa puu umis a sanan apau a koske aan oikeu een. Oikeu een puu uminen oli EIT:n mukaan kui enkin aka aa, jos lähdesuojan pii iin kuulu a ies in ä ali iin u ki a aksi a koi uksellises i. Vaka a puu uminen lähdesuojaan olisi oikeu e ua ain, jos se pe us uisi yleis ä e ua koske aan pako a aan a peeseen ja jos käy e ä issä olisi ii ä iä suojakeinoja ie ojen alinnan lainmukaisuuden a mis amiseksi ja luo amuksellis en ie ojen suojaamiseksi. EIT ilmaisi huolensa jou nalis isen ma e iaalin alin aa koske ien julkis en suun a ii ojen puu umises a. Tiedonhankinnalla ja massa al onnalla oisi myös olla pelo e aiku us (”chilling e ec ”). EIT ka soi, e ä apaukseen lii yneellä iedonhankinnalla louka iin EIS 10 a iklan mukais a oikeu a sanan apau een. 80 EIT on a kaisukäy ännössään odennu , e ei lähdesuoja oikeu a esi ämään pe us elema omia äi ei ä. Tapauksessa Cumpănă ja Mază e s. Romania (17.12.2004) leh iju ussa äi e iin, e ä en inen apulaispo mes a i ja uoma i oli a syyllis ynee pe okseen. Vali aja oli uomi u ju un uoksi sol aukses a ja he jaukses a. Vali aja e osi a siihen, e ei ä he kyennee näy ämään äi ei ään osiksi lähdesuojan uoksi. EIT ei hy äksyny ali ajien äi e ä lähdesuojaan lii yen. Vali ajien ei olisi a innu paljas aa ie oläh ei ään a jo akseen ii ä iä osiasiape us ei a äi eilleen. Tapauksessa Kasabo a s. Bulga ia (19.4.2011) leh iju ussa ke o iin kaupungissa alli se as a ko up ios a. Vali aja uomi iin asiassa he jaukses a. EIT o esi, e ä EIS 10 a iklassa a koi e uilla el ollisuuksilla ja as uilla oli e i yinen me ki ys silloin, kun hyökä iin nime yjen henkilöiden maine a as aan. Jou nalis ien oli oimi a a ilpi ömässä mielessä a jo akseen oikeaa ja luo e a aa ie oa jou nalismin ee is en aa imus en mukaises i. EIT:n mukaan, koska i allisia sel i yksiä ei ollu saa a illa ja kun iida omas i ää inkäy öksiä oli eh y, ali aja oli pe us ellus i oinu ke oa kaikis a saa a illa olleis a ja si en myös ah is ama omis a iedois a. Tilanne a oli a kas el a a sellaisena kuin se oli näy äy yny jou nalis ille leh iju un ki joi amisen aikana. Vali aja ei olisi oinu osoi aa ehneensä ennen a ikkelin julkaisua ko imais en uomiois uin en edelly ämiä a kis uksia paljas ama a läh ei ään. EIT:n ulkin a ukee aja us a sii ä, e ä pelkkään nime ömään läh eeseen pe us u an iedon esille uominen oi olla pe us el ua, kun käsi ellään yh eiskunnallises i me ki ä iä asioi a. 5.3.4 Yh een e oa EIT:n a kaisukäy ännös ä EIT:n a kaisukäy ännös ä on johde a issa seu aa a a ainelemen i , joi a oidaan pi ää lähdesuojaa koske ina eunaeh oina: • Lähdesuojan mu amisen (ja sanan apau een puu umisen) on pe us u a a lakiin. Tie oläh een paljas amisella on ol a a jokin EIS 10 a iklan oisessa kohdassa maini uis a hy äksy ä is ä pe us eis a. Lisäksi sen on ol a a äl ämä ön ä demok aa isessa yh eiskunnassa. Väl ämä ömyysha kinnassa jäsen al ioilla on 81 jonkin e an liikkuma a aa, mu a EIT:lla iimekädessä a ioin i al a puu umisen äl ämä ömyydes ä. 359 • Lähdesuojaan puu umisella oi olla pelo e aiku us (”chilling e ec ”), jonka uoksi ää inkäy öksis ä ie ä ä ei ä uskalla ke oa iedois aan julkisuu een. Tällä on sanan apau a ka en a a aiku us. Lisäksi lehdis ö ei oisi äy ää eh ä äänsä allan ah ikoi ana, jos se ei oisi ii ä ällä a alla suoja a läh ei ään. 360 • Oikeus ie oon on yh eydessä lähdesuojaan. Yleisöllä on oikeus saada ie oa i anomais en oiminnas a. Tämä oikeus aa an uisi, jos ie oläh ee ei ä saisi suojaa ja siihen puu umiseen on suh audu a a a o aises i. 361 • Lähdesuoja on oimi ajan oikeus sii ä huolima a, e ä ie olähde olisikin a alla ai oisella paljas unu . Toimi ajan oikeus olla ai i ie oläh een henkilöllisyydes ä ei siis ole iippu ainen muiden henkilöiden oiminnas a. 362 • Läh een yksilöi ällä iedolla a koi e aan kaikkea sellais a ie oa, joka oi joh aa läh een unnis amiseen, mukaan lukien ne olosuh ee , joissa oimi aja sai iedo läh eel ä, sekä läh eel ä saadun iedon julkaisema on sisäl ö. 363 • E sinnä o a oimakkaampi puu uminen kuin oikeuden mää äys ie oläh een paljas amiseen. Tämä on yh eydessä siihen, e ä pää ös lähdesuojan mu amiseen ulisi aina ulla uomiois uimel a. 364 • Lähdesuojan mu aminen ulee olla iimesijainen oimenpide, eikä si ä oida käy ää ie ojen paikkansapi ä yyden a kas amiseen eikä siihen ule myöskään u au ua, jos iedo oidaan sel i ää muilla a oin ai jos as akkainen in essi oidaan u a a puu uma a lähdesuojaan. Tie o uodo ulisi sel i ää mu ama a lähdesuojaa. 365 • Lähdesuoja ei ole iippu ainen sii ä, onko ie olähde lai on ai laillinen. Se, e ä ie olähde on ikkonu el ollisuu ensa ai ollu ilpillinen, ei au omaa ises i pois a lähdesuojaa. 366 359 Mm. Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna 27.3.1996 ja Voskuil s. Alankomaa 22.02.2008. 360 E i yises i Goodwin s. Yhdis ynee kuningaskunna 27.3.1996 ja Financial Times L d ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 15.12.2009. 361 Mm. Voskuil s. Alankomaa (22.02.2008) ja Nagla s. La ia 16.7.2019. 362 Becke s. No ja 5.10.2017. Ks. äs ä myös odis us eemakiel o u kielman lu ussa 4. 363 Esim. Nagla s. La ia 16.7.2013 364 Esim. Roemen ja Schmi s. Luxembou g 25.2.2003 ja E ns ja muu s. Belgia 15.7.2003. 365 E ns ja muu s. Belgia 15.7.2003. 366 Tillack s. Belgia 27.11.2007 ja Nagla s. La ia 16.7.2013. 82 • Lähdesuoja oi koskea myös u kimusaineis oa, jos ie oläh een henkilöllisyys paljas uu sii ä. 367 • Taka a iko , e sinnä ja nii ä koske a mää äykse ule a olla a kka ajaisia. Esime kiksi oimi uksiin ai oimi ajien ko eihin kohdis u a e sinnä ulee ajoi aa koskemaan ainoas aan a peellis a aineis oa si en, e ei lähdesuoja aa annu. 368 • Lähdesuojaan puu umiseen lii y än lain ulee olla ii ä än a kka ajainen. Sen so el aminen ulee olla ennakoi a issa. 369 • Vi anomais en on unnis e a a oimissaan lähdesuoja. 370 • Lähdesuojaan puu umiseen on ol a a ii ä ä oikeussuojakeino , joilla oidaan a mis ua oimenpi eiden lainmukaisuudes a. 371 • Toimi ajien ulee yössään kunnioi aa kansallis a ikoslakia ja alan ee isiä sään öjä. 372 Lähdesuojaan lii y ää EIT:n oikeuskäy än öä oi jakaa lähdesuojaa kons i uoi aan, eli sen olemassaoloa pe us ele aan, siihen lii y iä seikkoja mää i ele ään sekä i anomais en ja oimi ajien oimin aa ohjaa aan. EIT:n a kaisukäy än öä oi pi ää keskeisenä a ioi aessa suh au umis a lähdesuojaan ko imaisessa oikeuskäy ännössä. Tämä ilmenee muun muassa siinä painoa ossa, joka EIT:n oikeuskäy ännölle anne aan muun muassa iimeisimmissä lähdesuojaa si ua issa a kaisuissa KKO 2019:67 ja KKO 2019:112. 5.4 Lähdesuoja KKO:n a kaisukäy ännössä Ko kein oikeus on an anu yh eensä iisi ennakkopää ös ä lähdesuojaa koskien uodes a 2004 läh ien uo een 2020 as i. Lisäksi ho ioikeus asolla on anne u yksi me ki ä ä pää ös, jo a käyn ässä yh eydessä myös lyhyes i läpi. O aen huomioon, e ä lähdesuoja 367 No disk Film & TV A/S s. Tanska 8.12.2005. 368 Sain -Paul Luxembou g S.A. s. Luxembou g 18.4.2013. 369 Ressio ja muu s. Ranska 28.6.2012. 370 I aschenko s. Venäjä 13.2.2018. 371 Teleg aa Media Nede land Landelijke Media B.V. ja muu s. Alankomaa 22.11.2012 ja Big B o he Wa ch ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 13.9.2018. 372 Kasabo a s. Bulga ia 19.4.2011 ja Ma in ja muu s. Ranska 12.4.2012. 83 on ollu Suomen laissa jo uodes a 1966, on siihen lii y ää oikeuskäy än öä ähän osi ain ainakin siksi, e ä lähdesuojan asema on lainsäädän ö asolla hy in ah a. 373 Ensimmäinen lähdesuojaa käsi ele ä ennakkopää ös on KKO 2004:30, joka käsi eli kiel äy ymisoikeuden laajuu a ilan eessa, jossa uusi laki, sanan apauslaki, oli ullu oimaan alemman oikeusas een pää öksen an amisen jälkeen. Asiassa oli kysymys ö keää kunnianloukkaus a koske as a esi u kinnassa, ja kus annusyh iön oimi usjoh ajaa kuul iin odis ajana. KKO:n a kaisu o i kan aa kysymykseen oimi usjoh ajan oikeudes a kiel äy yä as aamas a kysymyksiin, jos hän niihin as a essaan jou uisi paljas amaan kus annusyh iön e kossa julkaiseman ki jan, ”Mihin hä isi ä Sone an aha ?”, laa ijan ai sen sisäl ämien ie ojen an ajan. Lähdesuojan kannal a me ki yksellinen kysymys lii yi siihen, saa oiko si ä so el aa yksi äisiin e kko ies eihin. Asiaa alemmissa oikeuksissa käsi el äessä oimassa olleen OK 17:24.2:n (176/1966) lähdesuoja 374 koski aikakau isen painoki joi uksen julkaisijaa, pää oimi ajaa, kus an ajaa ai ki janpainajaa, samoin kuin näiden pal eluksessa ole aa henkilöä. Sanan apauslain oimaan ulo- ja sii ymäsäännöksissä on sulje u pois lain aanneh i a so el aminen ain sil ä osin kuin kysymys on ennen lain oimaan uloa syn yneen ahingon ko aamises a aikka as ine a ja oikaisua koske as a asias a (sanan apauslain 26.2 §). Täs ä syys ä KKO pää yi so el amaan asiassa uu a lakia, ja se ka soi, e ä oimi usjoh ajalla oli oikeus kiel äy yä as aamas a kysymyksiin, joihin hän ei oi as a a paljas ama a kysymyksessä olleen julkaisun ki joi ajaa ai ie olähde ä. KKO kiinni i huomio a myös EIT:n a kaisukäy än öön ja ka soi, e ä aikka kysymyksessä ollees a ilan ees a ei ollu kaan nimenomaises i oikeuskäy än öä, EIS:n 10 a iklassa ei e o ella iedon äli yksen e ilaisia muo oja, ja a iklan so el amiskäy ännössä on muissa yh eyksissä ode u a iklas a joh u ien ilmaisu apau a koske ien 373 Ko pisaa i 2016, s. 144. 374 Kyseisessä laissa oikeus oli mää i el y koskemaan oikeu a kiel äy yä as aamas a kysymykseen, kuka on painoki joi ukseen o e un ki joi uksen ai iedonannon laa ija ahi kuka on an anu ki joi uksen ai iedonannon pe us eena ole a iedo , samoin kuin kysymykseen, johon ei oi as a a paljas ama a laa ijaa ai iedonan ajaa. Sanan apauslain 16 §:n 1 momen in mukaan yleisön saa a ille oimi e un ies in laa ijalla sekä julkaisijalla ja ohjelma oiminnan ha joi ajalla on oikeus olla ilmaisema a, kuka on an anu ies in sisäl ämä iedo . Samassa yh eydessä muu e un oikeudenkäymiskaa en 17 lu un 24 §:n 2 momen in (461/2003) mukaan sanan apauslaissa a koi e u yleisön saa a ille oimi e un ies in laa ija aikka julkaisija ai ohjelma oiminnan ha joi aja saa odis ajana kiel äy yä as aamas a kysymykseen, kuka on an anu ies in pe us eena ole a iedo , samoin kuin kysymykseen, johon ei oi as a a paljas ama a ie ojen an ajaa. Sama oikeus on sillä, joka on saanu iedon edellä maini uis a seikois a ollessaan asianomaisen ies in laa ijan aikka julkaisijan ai ohjelma oiminnan ha joi ajan pal eluksessa. Ks. KKO 2004:30 kohda 8–15. 84 el oi eiden pe iaa eessa ka a an iedon äli yksen sen muodos a iippuma a, jolloin sama koskisi myös lähdesuojaa. Hieman yllä ä äs i oinen lähdesuojaa koskenu ennakkopää ös koski samaa ki joi us a, joka myöhemmin oli julkais u p in iki jana. Tässä apauksessa KKO 2009:88 uomiois uin o i kan aa lähdesuojan ja anonyymin julkaisemisen oikeu een ja ennen kaikkea hyödyn ämiskiel oon. Kysymyksessä ole assa asiassa syy äjä halusi käy ää ki jan kus an ajan keskus ikospoliisille an amia ja salassa pide ä iksi mää ä yjä ki jei ä odis eena alun pe in in e ne issä julkais un ki jan ki joi ajan henkilöllisyydes ä. Kus annusyh iön oimi usjoh aja oli oimi anu KKO:lle kaksi ki je ä osoi aakseen, e ä hänellä oli oikeus kiel äy yä odis amas a ö keää kunnianloukkaus a koske assa esi u kinnassa. KKO:n mukaan lainsäädännössä ei ole yleissäännös ä odis eiden käy ön kiellos a eli niin sano us a hyödyn ämiskiellos a. Tällä kiellolla a koi e aan nii ä ajoi uksia, joi a oikeudenkäynnissä esi e yn aineis on käy ämiselle odis eena ja hyödyn ämiselle odis usha kinnassa mahdollises i oidaan ase aa. Asiassa ka so iin, e ä oimi usjoh aja ei ollu ki jeiden oimi amisella a koi anu luopua lähdesuojas a, aan hän oli a koi anu puolus aa ai iolo-oikeu aan. KKO ka soi, e ä ki jeiden odis eina käy ämisen salliminen a koi aisi ai iolo-oikeuden mu amis a, mikä ei olisi hy äksy ä ää. Tapauksessa KKO 2010:88 oli kysymys sii ä, onko näy ökynnys syy ä ase aa a anomais a alemmaksi sen uoksi, e ei näy ö el ollisuus koh uu omas i ka en aisi lähdesuojaa ja si en ajoi aisi sanan apau a a alla, jo a ei oida pi ää äl ämä ömänä. Tele ision ajankoh aisohjelmassa oli ihja u, e ä kolme ohjelmassa nimel ä maini ua henkilöä kuului yhmään, joka ahoi i ulkomailla oimi aa e o is ijä jes öä. Asiassa nimikkeenä oli ö keä kunnianloukkaus. KKO:n punninnassa as akkain oli a sanan apaus ja kunnian suoja. KKO ka soi a kaisun Cumpănă ja Mază e s. Romania (17.12.2004) a oin, e ä mahdollisuude puolus au ua äi ei ä ja ihjauksia as aan heiken y ä a kaise as i, jos äi eiden esi äjä oi lähdesuojaan e oamalla apau ua esi ämäs ä pe us ei a äi eidensä ueksi. KKO ka soi, e ä kunnian suojan u aamiseksi on pe us el u a e kohdis aa äi eiden esi ämises ä as uulliseen myös ikosoikeudellisia seu aamuksia. 85 Lähdesuojaan e oa a ei oi edellä esi e yn a kaisun pe us eella apau ua angais usuhas a, pai si jos hän on almis uomaan esiin seikkoja, jo ka ei ä aa an aisi läh eiden suojaa, mu a joiden pohjal a läh eiden ke omuksia, niiden me ki ys ä ja luo e a uu a olisi mahdollis a a ioida. Täl ä osin ka son, e ä oimi ajilla on suu i as uu ie ojensa paikkansapi ä yyden a kas amises a. Toimi ajien on lisäksi kye ä ä osoi amaan julkais ujen ie ojen paikkansapi ä yys ii ä ällä a alla. Kaksi iimeisin ä ennakkopää ös ä, KKO 2019:67 ja KKO 2019:112, lii y ä Helsingin Sanomien Vies ikoekeskus a käsi elleeseen a ikkeliin, jonka yh eydessä oli julkais u ku ia asiaki jois a, joissa oli "salainen" ja "e i äin salainen" -leimoja. Toimi ajaa epäillään asiassa u allisuussalaisuuden paljas amises a. Toimi aja oli ju un julkaisemisen jälkeisenä päi änä y i äny uho a kanne a aa ie okone aan, joka sy yi uleen. Toimi aja oli soi anu hä äkeskukseen, ja apah umake ju joh i lopul a ie okoneen aka a ikoin iin ja e i yiseen ko ie sin ään. E sinnän yh eydessä oli aka a ikoi u muun ohella ie okone ja mui a allennusalus oja, jo ka oimi ajan ilmoi uksen mukaan sisälsi ä lähdesuojan alaisia ie oja. Aineis o, jo a e sin ä al uu e u ei seulonu e sinnän yh eydessä, sine öi iin näy epusseihin. 375 Pää öksessä KKO 2019:67 oli kysymys sii ä, olisiko mahdollises i lähdesuojan alais a ie oa sisäl ä ä aineis o pi äny sine öidä e sin äpaikalla ja saa aa mää äajassa uomiois uimen a kais a aksi se, saadaanko aineis oa u kia ai hyödyn ää. KKO käsi eli pe us eissaan EIT:n a kaisukäy än öä 376 ja o esi, e ä lähdesuoja on usein äl ämä ön edelly ys sille, e ä ie yis ä aiheis a oidaan käydä julkis a keskus elua. Toimi ajien ko eihin ja yöpaikolle ehdy e sinnä on oi u EIT:n oikeuskäy ännössä ka soa sanan apauden loukkauksiksi, kun e sin öjen a koi us on ollu sel i ää ie oläh eiden henkilöllisyys. Tällainen puu uminen oidaan sallia, jos sille on hy äksy ä ä pe us ee ja ää inkäy ös en es ämiseksi on aa u ii ä ä ja asianmukaise oikeussuojakeino , ku en e sin ä al uu e un läsnäolo e sinnässä, mahdollisuus saa aa mene elyn lainmukaisuus a ioi a aksi uomiois uimessa ja uomiois uimen seikkape äise pe us elu . KKO a ioi asiaa sil ä kannal a, e ä ko ie sin ä me ki see puu umis a e i yises i oimi ajan sanan apau een ja siihen lii y ään iedon äli yksen apau een. 375 Ks. KKO 2019:67 koh a ”asian aus a”. 376 EIT:n a kaisu Sain -Paul Luxembou g S.A. s. Luxembu g 18.4.2013, Roemen ja Schmi s. Luxembu g 25.2.2003, Ma in ym. s. Ranska 12.4.2012 ja Nagla s. La ia 16.7.2013. 86 Tällainen puu uminen edelly ää KKO:n mukaan si ä, e ä oimenpide pe us uu lakiin ja e ä sille on hy äksy ä ä syy. Kolmanneksi oimi ajalla on ol a a käy össään ii ä ä oikeussuojakeino . KKO ka soi, e ä pakkokeinolain akaama oikeussuojakeino 377 o a a jonnee ii ä ä oikeus u a akee e sinnän ja seulomis aiheen aikana. Ennakkopää öksessä KKO 2019:112 kysymyksenase elu koski keskeises i si ä, sisäl ääkö sine öi y aineis o lähdesuojan alaisia ie oja, joi a ei sen uoksi saa aka a ikoida ai jäljen ää ikosasian odis eena käy e ä äksi eikä u kia ai hyödyn ää. 378 Tässäkin pää öksessä käy e iin hy äksi EIT:n uo amaa oikeuskäy än öä, keskeisimpänä pe iaa eina ie oläh een ja sen yksilöi än iedon mää i elmä . 379 Lisäksi huomioi iin a kaisussa Becke s. No ja (5.10.2017) näkökoh a sii ä, e ä lähdesuojan a ioinnissa ei ole a kaise aa me ki ys ä sillä, onko oimi ajalle ie oja äli äny henkilö oiminu a koi uksellises i as oin el ollisuuksiaan. Tällä KKO mi ä ilmeisimmin ii asi siihen, e ä Helsingin Sanomille ie oja luo u anu a odennäköises i epäillään i ka ikokses a. KKO huomioi myös sen, e ä lähdesuojalla on ko os unu me ki ys silloin, kun oimi ajan yleisölle saa ama ies i on koskenu yh eiskunnallises i me ki ä ää, luon eel aan salais a i anomais oimin aa, ku en EIT:kin on oikeuskäy ännössään odennu . 380 Sine öidyn aineis on a ioinnis a käy ilmi, e ä se sisäl ää e sin ä al uu e un käsi yksen mukaan ie oa, joka oisi joh aa läh een unnis amiseen, aikka lähde ei sii ä suo aan ilmenisikään. Myös KKO pää yi EIT:n oikeuskäy än ö huomioiden siihen, e ä lähdesuojan alaisuu een kuuluu kaikki sellainen ie o, joka oi joh aa läh een unnis amiseen. KKO:n mukaan sine öidyn aineis on aka a ikoiminen ai jäljen äminen käy e ä äksi ikosasian odis eena on pakkokeinolain 7 lu un 3 §:n 1 momen in nojalla kielle yä. Ennakkopää ös en KKO 2009:88 ja KKO 2019:112 pe us eella lähdesuojan pii iin kuulu a ki jallinen aineis o oidaan mää ä ä hyödyn ämiskiel oon. Hyödyn ämiskiellolla a koi e aan yleensä si ä, e ä odis amiskiellon ikkomisen seu auksena oi olla kiel o 377 1) Mahdollisuus saa aa aka a ikon ja e i yisen ko ie sinnän edelly ykse sekä mene elyn lainmukaisuus pakkokeinolain 7 lu un 15 §:n ja 8 lu un 18 §:n nojalla uomiois uimen u ki a aksi; ja 2) e sin ä al uu e un mää ääminen e i yis ä ko ie sin ää a en 3) asianomaisen suojaksi sääde y pakkokeinolain 8 lu un 11 ja 12 §:ssä a koi e u sine öin imene ely. 378 Lisäksi a ioi a ana oli edelly ykse aka a ikon ja kamiselle sen uoksi, e ä aineis o oidaan myöhemmin uomi a mene e yksi. Ks. KKO 2019:112 koh a Kysymyksenase elu. 379 Nagla s. La ia (16.7.2013), koh a 81). 380 Esim. Gö müş ja muu s. Tu kki (19.1.2016) ja i anomais en oiminnas a yleisemmin Voskuil s. Alankomaa (22.02.2008). 93 ies in äoikeus on oikeudenalana melko nuo i. 386 Keskeisin nimenomaan lähdesuojan sään elyä ja sen käy öä u kinu u kimus on Helsingin yliopis ossa oimi assa Vies innän u kimuskeskus CRC:n p ojek i ”Dopingis a lau akasoihin – muu u a lähdesuoja” ja sen yh eydessä uonna 2011 julkais u apo i ”Lähdesuoja – no mi , ideaali ja käy ännö ”. P ojek issa u ki iin lähdesuojan no mis oa ja käy än öjä Suomessa sekä e a iin Suomen ilanne a kahdeksaan muuhun maahan ja EIT:n pää öksiin. Myös omassa u kimuksessani EIT:n a kaisukäy ännöllä on me ki ä ä ooli. Toinen yh äläisyys näiden u kimus en älillä on ies in äoikeuden e i yispii eenä hy än jou nalis isen a an huomioiminen pe in eisen oikeuslähdeopin ohella. Hy ällä jou nalis isella a alla on monissa ilan eissa oimakkaampi ohjaa a aiku us kuin lain ase amilla eunaehdoilla. 387 Tu kielmassani ämä ilmeni muun muassa unnis amalla hy ään jou nalis iseen apaan pe us u a lähdesuojas a sopiminen sekä lähdesuojan painopis een sii yminen ie oläh een oikeudes a koh i sanan apauslain ja OK:n sanamuodon mukais a ies in laa ijan ja julkaisijan oikeu a. Tässä u kielmassa ein uu ena ha ain ona hy äs ä jou nalis ises a a as a ule ana aus ape iaa eena as uullisuuden aa imuksen, joka lii yy lähdesuojan ja anonyymien läh eiden käy ämiseen. Tämä uli esille sekä Jou nalis in ohjeiden e ä JSN:n pää öskäy ännön kau a. EIS: a ja EIT:n a kaisukäy än öä käsi elly aiempi ki jallisuus on nos anu esille lähdesuojaa koske ia keskeisimpiä a kaisuja. 388 Ta oi eenani oli unnis aa EIT:n a kaisukäy ännös ä ule a lähdesuojaa ja siihen puu umis a koske a pe iaa ee ja eunaehdo . Tiedossani ei ole, e ä EIT:n a kaisukäy än öä olisi u ki u ämän u kielman mi akaa assa Suomessa aiemmin. Myös ajallinen me ki ys ko os uu, sillä u kimuksessa käsi elemis äni a kaisuis a 10 EIT:n ja kaksi KKO:n a kaisuis a on anne u uoden 2011 apo in jälkeen. Lähdesuojaa koske a oikeuskäy än ö paino uu ah as i 2000- lu ulle ja myös ai an lähi uosille. Muun muassa uusien al on a eknologioiden ja niihin lii y än sään elyn uoksi aihe on edelleen hy in ajankoh ainen. Täl ä osin u kimukseni uo i uu a ie oa EIT:n lähdesuojaa koske as a oikeuskäy ännös ä. 386 Vies in äoikeuden u kimus alkoi Helsingin yliopis on oikeus ie eellisessä iedekunnassa uonna 2002 ja oma p o essuu i pe us e iin uonna 2013. Ks. Lakimiesuu ise 2014: Tu kimusaukko äy yy, ies in äoikeus on ullu . 387 Ko pisaa i 2016, s. 30–31. 388 Me ki ä impinä Pellonpää ym. 2018 ja Hi elä – Heikkilä 2017. 94 Mone aiemma u kimukse , ku en Neu onen (2012) ja Tiilikka (2007), o a si unnee sanan apauden oikeu uspe us ei a sekä jou nalismin ja joukko iedo uksen käsi ei ä ja eh ä iä. Tämän u kimuksen kon ibuu iona oli ulo aa oikeu uspe us eiden ja eh ä ien u kimus nimenomaises i lähdesuojaan. Lähdesuoja on oikeus, jolla u a aan lehdis ön mahdollisuude o eu aa äysimää äises i sille kuulu aa yh eiskunnallis a eh ä ää. Uu ena kon ibuu iona uo in u kielmassani uudenlaisen mallin, ”elinkaa en”, lähdesuojaa koske an sään elyn sys ema isoin iin. Lähes yin lähdesuojaa sen mukaan, milloin se syn yy, millaisia oimenpi ei ä siihen oi kohdis ua e i aiheissa ja milloin se lakkaa sekä mi kä no mi kulloinkin ule a so elle a aksi. Elinkaa i käsi eenä ii aa u kimuksessani lähdesuojaksi ku su uun oikeu een, joka oimii e äänlaisena sa een a jona, jonka alle sijoi u a sekä lähdesuojan pii iin kuulu a odis ee e ä lähdesuojaan oikeu e un ai iolo-oikeus. Elinkaa imallia on hyödynne y myös aiemmin odis elun kon eks issa. Riekkinen (2019) käy i elinkaa imallia jäsennellessään sähköis en odis eiden olemassaoloa niiden synnys ä niiden hä i ämiseen ai a kis oimiseen. 389 Ho mia (1978) ja Pölönen (2001) o a si unnee lähdesuojaa odis amiskiel oja ja henkilö odis elua käsi ele issä u kimuksissaan. Hyödynsin Ho mian odis amiskiel oja koske aa sys ema isoin ia ja Pölösen hyödyn ämiskiel oihin lii y ää jao elua u kielmani oikeudenkäymiskaa en lähdesuojasään elyä koske assa lu ussa mää i ellen, mihin lähdesuoja a kemmin sijoi uu näissä malleissa. Belgialainen Di k Voo hoo on u kinu lähdesuojaa suh eessa EIT:n uo amaan oikeuskäy än öön uonna 2012 julkais ussa u kimuksessa ”The p o ec ion o jou nalis s's sou ces unde i e? How de elopmen s in Eu opean human igh s law ha e ein o ced he igh o jou nalis s o ha e hei sou ces p o ec ed”. Hän e asi EIT:n mää i elemiä eunaeh oja Luxembu gin ja Belgian lähdesuojasään elyyn. Tu kielmani ase elma on ollu lu un neljä osal a osi ain sama, aikka painopis e onkin ollu pääasiassa eunaeh ojen unnis amisessa ja sys ema isoinnissa. 6.3 A ioin i Hyödynnän oisessa päälu ussani his o iallis a sanan apau a koske aa yh eiskunnallis a u kimus a, lehdis ö eo ioi a sekä media u kimus a. Laajuudel aan se on pin a aapaisu 389 Riekkinen 2019, s. 7–8. 95 joukko ies in en me ki ys ä koske aan u kimukseen. Ta oi eenani on osoi aa, millaisia odo uksia ja eh ä iä joukko ies innällä oi yh eiskunnassa olla. Teen lu ussa melko suo a ii aisen yhdis ämisen sen aihepii in ja lähdesuojan älillä, mu a nähdäkseni ämä saa myöhemmissä lu uissa (lu u 4 ja 5) ukea muun muassa lain almis eluhis o ias a, 390 Eu oopan neu os on minis e ikomi ean suosi ukses a sekä EIT:n a kaisukäy ännös ä. Tu kielmani lu uissa neljä ja iisi, käy än me odina lainoppia. Lu ussa neljä huomioin pääpii ei äin kaiken lähdesuojaa si ua an ko imaisen sään elyn, sekä lehdis ön oma ee ise ohjee , eli hy än jou nalis isen a an. Kyseisessä lu ussa lainopillinen kon ibuu ioni on sys ema isoida lähdesuojaan lii y ä sään ely a koi uksenmukaisella ja selkeällä a alla. Lu un iisi painoa o on lähdesuojaan lii y ien eunaeh ojen unnis amisessa si ä koske as a oikeuskäy ännös ä. EIS:n sisäl ö ja EIT:n a kaisukäy ännön me ki ys on lähdesuojan näkökulmas a ko os unu , koska ne mää i ele ä ah as i sekä lainkäy äjän e ä -sää äjän liikkuma a aa. Ko imaisessa oikeuskäy ännössä EIT:n a kaisukäy ännön me ki ys on näh ä issä muun muassa pää ös en pe us eluissa, joissa EIT:n a kaisukäy än ö on keskeisessä asemassa. Tu kimuskysymyksiin nähden pidän u kimuksen aineis on alin aa ja ajaus a johdonmukaisena ja pe us el una. 6.4 Lopuksi Toimi ajien lähdesuojaa pide ään yh enä apaan iedon äli yksen kulmaki is ä. Se nousee myös säännöllisin äliajoin julkiseen keskus eluun. Yleensä keskus elua on edel äny median paljas usju u, mu a silloin ällöin aus alla o a ollee myös lainsäädän öhankkee , ku en esi u kin alain uudis us ai iimeisimpänä iedus elulain sää äminen. Keskus elu on saanu myös pola isoi unei a sä yjä. Toimi ajakun a on oisaal a puolus anu henkeen ja e een ah aa lähdesuojaa, mu a myös as akkaisia näkemyksiä on esi e y. Viimeisimpänä o sikoissa on ollu Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisema puolus us oimien Vies ikoekeskus a koskenu paljas usju u, joka sisälsi salaiseksi luoki el uja asiaki joja noin kymmenen uoden akaa. Paljas usju uun eagoi iin 390 Ala ii ekeskus elun asolla Kai an esi elmä uodel a 1956 sekä leipä eks issä lähdesuojan almis eluun lii yny komi eanmie in ö 1965: B 103 ja sen joh opää ökse . 96 oimakkaas i. Asiaan o i kan aa muun muassa asa allan p esiden i, jonka mukaan ”ko keimman u aluoki uksen saaneiden asiaki jojen sisällön paljas uminen on u allisuu emme kannal a k ii is ä ja oi aiheu aa aka ia au ioi a”. 391 Vies ikoekeskus a käsi elly ju u osoi au ui odelliseksi lähdesuojan ja as uullisen jou nalismin koe inki eksi. 392 KKO pää yi asiassa lähdesuojamyön eiselle kannalle ode en, e ä oimi ajan ai iolo-oikeuden ajoi uksiin on suh audu a a pidä y äs i, kun o e aan huomioon lähdesuojan keskeinen me ki ys iedo us älineiden apauden pe usedelly yksenä, aikka se hylkäsikin oimi ajan ali uksen ko ie sin ää ja aka a ikkoa koske il a osil a. Taka a ikoi u ma e iaali mää ä iin hyödyn ämiskiel oon. Ka son, e ä ämän pää öksen pe us eella lähdesuoja on edelleen hy in ah a. Löysin u kielmani ha ainnois a myös mielenkiin oisia ja kokysymyksiä. Tuo een iedus elulainsäädännön näkökulmas a EIT:n a kaisukäy än ö saa aa muodos ua ongelmalliseksi. Ra kaisussa Big B o he Wa ch ja muu s. Yhdis ynee kuningaskunna 13.9.2018 iedus elu ja mahdollinen massa al on a sekä oikeussuojakeinojen puu e näh iin EIS 10 a iklan as aisena. Ra kaisun joh opää öksiä olisi mieles äni syy ä a ioida Suomen sään elyn kon eks issa. Lähdesuojaa käsi ele ää u kimusaineis oa on a sin niukas i. Mui a u kimuskysymyksiä, jo ka osin liikku a koh i media u kimus a, olisi a muun muassa lähdesuojaan lii y ä sopimuskäy ännö iedo us älineiden oimi uksissa. Ha ain ojeni mukaan lähdesuoja ja ennen kaikkea anonyymi ilmaisu o a – huolima a sii ä, e ei si ä ole oikeussaleissa juu i kyseenalais e u – hy in unsaas i käy e yjä oikeuksia. Väi än, e ä lähes päi i äin iedo us älineissä julkais aan jo ain, jonka julkaisemisen jokin aho olisi halunnu es ää. Tie oläh eiden u ana ole a lähdesuoja mahdollis aa laajan liikkuma a an julkisessa keskus elussa kauppakeskuksen joulupukis a 393 pandemian keskellä puu eellis en suoja a us eiden kanssa uskaile iin 391 Yle Uu ise 2017: Salaisia asiaki joja, asa oi u kiin ole y ja ko ie sin ä – Lue äs ä Vies ikoekeskus- kohun kään ee . 392 Toimi aja ilman ajoja -jä jes ön Suomen-puheenjoh aja Ilkka Nousiainen pi i apaus a ylilyön inä Helsingin Sanomien osal a. Nousiainen kui enkin ajau ui e imielisyyksiin jä jes ön halli uksen kanssa ja jä i lopul a e oilmoi uksen. Jä jes ö an oi ukensa oimi ajakaksikolle iedo aessaan puheenjoh ajan e os a. Se ka soi, e ä oimi aja o a oiminee Jou nalis in ohjeiden mukaises i. Yle Uu ise 2017: Toimi aja ilman ajoja -puheenjoh aja e osi HS:n uo oju un akia. 393 Ks. JSN:n apau a a pää ös 6737/SL/17 joulupukkina esiin yneen henkilön lähdesuojas a. Siinä neu os o muis u i, e ä oimi ajien ulee pi ää ie oja luo amuksellises i an aneen henkilöllisyys salassa si en kuin läh een kanssa on so i u. Tapauksessa neu os o ei kui enkaan kyenny o amaan kan aa asiaan, koska ei ienny , mi ä asiassa oli so i u. 97 lähihoi ajiin ja suu en iedus eluo ganisaa ioiden pilliinpuhal ajiin. Lähdesuoja u aa ainakin kahdelle iimeksi maini ulle ie yin edelly yksin mahdollisuuden ke oa ha ai semis aan epäkohdis a julkisuu een ailla pelkoa hai allisis a seu aamuksis a.