Mobiilivideokommunikaatio 2005-2010

1 1 Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 279 E ika Reponen Mobiili ideokommunikaa io 2005-2010 Aka eeminen äi öski ja, jo a esi e ään julkises i a kas e a aksi Lapin yliopis on ai eiden iedekunnan lu alla e äyh eyksin, ideoneu o elun äli yksellä kesäkuun kuuden ena päi änä 2020 kello 12  2 Lapin yliopis o Tai eiden iedekun a Väi öski jan ohjaaja : P o esso i Mau i Ylä-Ko ola Eme i a p o esso i Kaa ina Mää ä Väi öski jan esi a kas aja : P o esso i Aki-Mau i Huh inen P o esso i Juha Suo an a Vas a äi äjä: P o esso i Aki-Mau i Huh inen Tai o ja kanne : E ika Reponen Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 279 ISBN 978-952-337-210-8 ISSN 1796-6310 Elek onisen äi öski jan pysy ä osoi e: h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-337-210-8 3 Omis e u Mayalle 4 Summa y E ika Reponen Mobile Video Communica ion 2005-2010 Ro aniemi: Uni e si y o Lapland 2020, 166 pages. Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 279 ISBN 978-952-337-210-8 ISSN 1796-6310 Mobile ideo communica ion, e en in eal ime, became possible in 2005 enabled by ideo capabili ies and in e ne connec ions o mobile phones. This disse a ion desc ibes he de elopmen o mobile ideo communica ion be ween 2005-2010. The main heme and inspi a ion o my esea ch is ha i is possible o anyone wi h a mobile phone o eco d and sha e a webcas wi hou ex e nal censo ship. This can e en happen in eal ime and so ha anyone can see he ideo when i happens. This comple ely new ype o communica ion b ings wi h i oppo uni ies and challenges. I examine his phenomenon. In my esea ch, I aim o b ing unde s anding and ools o help deal wi h his phenomenon in which he p oduc ion o media con en is ans e ed om la ge companies o indi iduals as well. The possibili ies o communica ion and con en c ea ion expand conside ably because ideo came as a e now p esen and accep ed almos always and e e ywhe e. The main esea ch ques ion o my quali a i e esea ch is: “How has mobile ideo communica ion de eloped be ween 2005-2010”. I will look a his ques ion h ough ou sub-s udies. In hem, I add ess he eme gence o mobile ideo communica ion (I), mo i a ions and a i udes owa d mobile ideo communica ion (II), as well as mobile li e ideo p ac ices (III) and con en (IV). I also use concep analysis: I discuss he e ms mobile, ideo, and 5 communica ion and hei polysemias, indi idually and oge he , o build a heo e ical ounda ion o my esea ch and b oad unde s anding o he opic. The s udies ha e been ca ied ou as a li e a u e s udy, wo use s udies ( ield s udy and an expe imen ) and con en analysis. I ha e u ilised also indings o media-a chaeology. In my esea ch, I p esen a model o p ima y and seconda y con ex in which he came a, and in pa icula he publishing, ac as an enable be ween he wo. I also made a de ini ion o mobile ideo communica ion: in addi ion o ideo, I includeded audio as well as ex as an impo an elemen o i . Acco ding o he esea ch esul s, mo i a ions o eco ding mobile ideo include s o ing o own use and sha ing he ideos wi h o he s. I is common ha people ge used o p esence o came a and ilming wi hin a mon h, and a e ha s a ing o ake ilming neu ally. I conside ha ideo ge ing mundane inc eases he h ea o p i acy loss ha mobile ideo communica ion b ings wi h i . While mobile ideo enables publici y and ame, i also a ec s p i acy and secu i y by b inging si ua ions o he a en ion o se e al new eyes. Also he concep s o u h and eali y a e closely ela ed o his. Real ime mobile ideo in pa icula o en p o ides a ealis ic pic u e o e en s, bu i is also possible o be edi ed o some ex en . I p opose ha inc ease in he numbe o came as inc eases he u h ulness o he ideo. Du ing he esea ch pe iod, big pa o he li e ideos we e es s and demos, due o he no el y o he echnology. S ill, i was clea ha mobile ideo communica ion could be used o bo h en e ainmen and u ili y pu poses, anging om jokes, in e iews and sha ing expe iences o ci izen jou nalism and secu i y. The p esence o a ideo came a a ec s he si ua ion un il people ge comple ely used o i . Alongside he old amilia ilming subjec s, new hemes such as sudden e en s, no es, and ou s ha e eme ged wi h mobile ideo. I p esen he special cha ac e is ics o mobile ideo communica ion, which I de ine wi h he help o he esea ch esul s o he sub-s udies and he iangle o mobile ideo communica ion, as well as o he backg ound esea ch. Fi s pe son poin o iew is e y ypical cha ac e is ics o mobile ideo communica ion and I 6 conclude based on he esea ch esul s ha i s impo ance will inc ease e en mo e wi h he p oli e a ion o wea able came as such as head-up displays. Acco ding o he esea ch esul s, ideo iewe s conside commen ing and na a ion an impo an pa o mobile ideo. In e nal coo dina ion speech in he ideo eco ding si ua ion is also common. Based on my esea ch, conside able di e ence be ween li e ideo and ideo ha is sha ed la e is ha li e ideo o en sha es con ex while eco ded ideo sha es con en . The li e ideo ends o be unp edic able and i s quali y equi emen s emain ligh e compa ed o on demand ideo, which is o en edi ed and planned. As my main esea ch esul , I p esen how mobile ideo communica ion expands con ex om p ima y o a seconda y one. My esea ch p o ides ools o unde s and and add ess he change b ough by mobile ideo communica ion o bo h he indi iduals and socie y. My wo k can be u ilised o example in p oduc de elopmen and educa ion. The model o p ima y and seconda y con ex can be used o desc ibe si ua ions whe e he eco ding and sha ing echnology is p esen . In e es ing opics o u he esea ch can be ound in u u e communica ion in gene al and, o example, ela ionship o edi ing, augmen ed eali y and d ones o i . 7 Tii is elmä E ika Reponen Mobiili ideokommunikaa io 2005-2010 Ro aniemi: Lapin yliopis o 2020, 166 s. Ac a elec onica Uni e si a is Lapponiensis 279 ISBN 978-952-337-210-8 ISSN 1796-6310 Mobiili ideokommunikaa io, jopa eaaliaikaisena, mahdollis ui uonna 2005 ma kapuhelin en ideo-ominaisuuksien ja in e ne yh eyksien myö ä. Tämä äi öski ja ku aa mobiili ideokommunikaa ion kehi ymis ä uosien 2005-2010 älillä. Tu kimukseni kan a ana eemana ja innoi ajana on se, e ä kenen ahansa, jolla on käy e ä issään ma kapuhelin, on mahdollis a ku a a ja jakaa ne i ideo a, webcas ia, ilman ulkopuolis a sensuu ia. Tämä oi apah ua jopa eaaliajassa, ja niin, e ä kuka ain oi halu essaan nähdä lähe yksen suo ana. Tämä ai an uuden yyppinen kommunikaa iomuo o uo mukanaan mahdolli- suuksia ja haas ei a. Ta kas elen ä ä ilmiö ä ja sen p oblema iikkaa. Tu kimuksellani py in uomaan ymmä ys ä ja yökaluja, jo ka au a a käsi elemään ilmiö ä, jossa mediasisällön uo aminen sii yy suu il a yh iöil ä laajas i myös yksi yisille henkilöille. Kommunikaa io- ja sisällön uo an o- mahdollisuude laajene a huoma a as i, kun ideokame a o a läsnä ja hy äksy yjä lähes aina ja kaikkialla. Laadullisen u kimukseni pää u kimuskysymys on: “Mi en mobiili ideo- kommunikaa io on kehi yny 2005-2010”. Ta kas elen ä ä kysymys ä neljän osa u kimuksen a ulla. Niissä käsi elen mobiili ideokommunikaa ion syn ykon eks ia (I), mo i aa ioi a ja asen ei a mobiili ideokommunikaa io a koh aan (II) sekä mobiilin li e ideon käy än öjä (III) ja sisäl öjä (IV). 8 Hyödynnän myös käsi eanalyysia: käsi elen e mi mobiili, ideo ja kommunikaa io ja niiden polysemia , e ikseen ja yhdessä, aken aakseni eo ee is a pohjaa u kimukselleni ja aiheen laajalle ymmä ämiselle. Osa u kimukse on o eu e u ki jallisuus u kimuksena, kah ena käy äjä- u kimuksena (ken ä u kimus ja ekspe imen i) sekä sisällönanalyysina. Olen so el anu u kimuksessani myös media-a keologian me odiikkaa. Tu kimuksessani esi elen p imää isen ja sekundää isen kon eks in mallin, jossa kame a ja e i yises i julkaiseminen oimi a mahdollis ajana näiden kahden älillä. Laadin myös mää i elmän mobiili ideokommunikaa iolle. Sisälly än siihen ideon ohella ä keänä osana äänen ja lisäksi myös eks in. Tu kimus ulos en mukaan mobiili ideo a ku a aan esime kiksi omaan käy öön alle e a iksi ja oisille jae a iksi. Läsnäole aan kame aan ja ku aamiseen o u aan yleensä jo kuukauden aikana, jonka jälkeen siihen ale aan useimmi en suh au ua neu aalis i. Joh opää öksenä pohdin, e ä ämä a kipäi äis yminen lisää mobiili ideokommunikaa ion muu enkin mukanaan uomaa yksi yisyyden mene yksen uhkaa. Samalla kun mobiili ideo mahdollis aa julkisuuden ja kuuluisuuden se aiku aa myös yksi yisyy een ja u allisuu een uodessaan ilan ee monien uusien silmien näh ä ille. Tähän lii yy myös oleellises i osius. E enkin eaaliaikainen mobiili ideo a joaa usein oden un uis a ku aa apah umis a, mu a si äkin on mahdollis a jossain mää in edi oida. Esi än, e ä kame oiden mää än lisään yminen ilan eessa kas a aa ideon o uuden- mukaisuu a. Suu i osa li e ideois a oli u kimusaikana ielä es ejä ja demoja, eknologian uu uudes a joh uen. Sil i oli sel ää, e ä mobiili ideo- kommunikaa io a oi hyödyn ää niin hu i- kuin hyö y a koi uksissa, aina i seis ä, haas a eluis a ja kokemus en jakamises a, kansalaisjou nalismiin ja u allisuu een. Videokame an läsnäolo aiku aa ilan eeseen, kunnes kame aan o u aan äysin. Vanhojen u ujen ku ausaiheiden innalle on ullu mobiili ideon myö ä uusia eemoja, ku en yh äkkise apah uma , muis iinpano ja kie oajelu . Esi elen mobiili ideokommunikaa ion e i yispii ee , jo ka mää i elen osa u kimus en u kimus ulos en ja mobiili ideo-kommunikaa ion kolmiken än sekä muun 15 1. Johdan o 16.................................................................................. 1.1.Tu kimuksen läh ökohda 16................................................... 1.2.Tu kimuksen a koi us ja u kimuskysymykse 20................... 2. Teo iape us a 22........................................................................... 2.1.Käsi ee 22............................................................................. 2.1.1.Video 22......................................................................... 2.1.2.Kommunikaa io 26.......................................................... 2.1.3.Mobiili 30........................................................................ 2.1.4.Mobiili ideokommunikaa io 32........................................ 2.2.Mobiili ideokommunikaa io a ohjaa a ekijä 33.................... 2.2.1.Subjek ii inen ku akulma (Fi s pe son POV) 33........... 2.2.2.Realiaikaisuus ja odellisuus 36...................................... 2.2.3.Yksi yisyys ja u allisuus 41.......................................... 2.2.4.Kon eks i 45.................................................................... 3. Tu kimuksen o eu aminen 46..................................................... 4. Tu kimus ulokse 49...................................................................... 4.1.Mobiili ideokommunikaa ion syn ykon eks i (I) 49.................. 4.2.Mo i aa io ja asen ee mobiilia ku aa koh aan (II) 54............ 4.3.Mobiilin li e ideon käy ännö (III) 59....................................... 4.4.Mobiilin li e ideon sisällö (IV) 66........................................... 5. Tulos en ja käsi eiden sy en ä ä a kas elu 70........................... 5.1.Mobiili ideon ja kommunikaa ion kon eks issa 72................. 5.2.Video mobiilin ja kommunikaa ion kon eks issa 76................. 5.3.Kommunikaa io mobiilin ja ideon kon eks issa 85................ 5.4.Mobiili ideokommunikaa ion kolmio 90................................... 6. Pohdin a 98.................................................................................. Läh ee 109........................................................................................ Lii ee 118.......................................................................................... 16 1. Johdan o 1.1. Tu kimuksen läh ökohda Väi öski ja u kimukseni innoi ajana ja läh ökoh ana uonna 2005 oli ole amus ai epäilys, e ä mobiilin li e ideon esiinma ssi uo ku aajalle i selleen mahdollisuuden julkais a, mi ä haluaa ja milloin haluaa ja saa u aa ä ä kau a kuuluisuu akin. Ka sojalle ämä puoles aan oisi mahdollisuuden nähdä yksi yishenkilöiden näkemyksiä ilan eis a. Mobiili ideokommunikaa io, jopa eaaliaikaisena, mahdollis ui uolloin ma kapuhelin en ideo-ominaisuuksien ja in e ne yh eyksien myö ä. Työsken elin u kijana Nokian u kimuskeskuksessa ja olin si en näköalapaikalla u us umassa uusiin mobiili eknologioihin, pääs en myös suunni elemaan niihin lii y iä konsep eja ja so elluksia. Näkemykseni oli, e ä mobiili li e ideo oisi uoda mukanaan uudenlaisen osi ele isio- yyppisen gen en, jossa ku aaja i se oisi pää ää kaikes a, ehdä omaa “ ele isio-ohjelmaa” yksin, ilman mediakoneis ojen lupaa ja ohjei a, ja näin ehdä halu essaan i ses ään ähden ja luoda i ses ään haluamansalaisen julkisuusku an ja ideo odellisuuden, jopa eaaliajassa. Minulle oli uolloin he i äysin sel ää, e ä haluan ehdä äi öski ja u kimuksen mobiili ideo- kommunikaa ios a. Alus a ana u kimuskysymyksenäni oli se, e ä uoko mobiili li e ideo oman odellisuuden jakamisen, julkisuuden ja äh eydenkin kaikkien ulo u ille jonkinlaisen “ eali y ideon” ai “ osi ideon”, mi ä se onkaan, muodossa ai jo enkin muu en. Myös ensimmäisen pe soonan ku akulma, oman näkökulman jakaminen ja oisen silmin näkeminen ja ikään kuin elep esense, e äläsnäolo, oli suu i kiinnos ukseni kohde ja e i yises i eaaliaikaisen ideon jakaminen, joka oli jo ain äysin uu a. Aiheken ä on a sin laaja mu a koska ajaus a on eh ä ä, käsi elen u kimuksessani pääasiassa yksi yiskäy öä, enkä o a laajemmin kan aa esime kiksi koulu uksessa hyödynne ä ään mobiili ideoon, sulje uihin ideo- kon e ensseihin ja amma ikäy öön. Jaoin ja seu asin 2005-2010 i se paljon li e ideoi a muu amien e i pal elujen kau a, e i yises i käy in uolloin li e ideoiden julkaisuun ComVu Pocke Cas e ia ja Qik:iä. Nykyään (2020) käy än (lähinnä seu aamiseen) pääsään öises i Facebookin li e ideo a sekä 17 Pe iscopea ja seu aan webcas eja myös Ins ag amis a ja YouTubes a. Lisäksi u kimusmielessä seu aan usei a kana ia sen e an, e ä ymmä äisin nii ä ii ä äs i. Aihe laajeni ja u kimuksen edis yessä ilmes yi uusia pal eluja. Oli kiinnos a aa seu a a alueen kehi ys ä aina sen synnys ä mains eamiksi saakka. Käsi elen alue a neljässä osa u kimuksessani e i näkökulmis a ja e i me odeilla. Aikaa kului u kimukseen iisi ois a uo a, ja olikin aika-ajoin haas a aa keski yä olennaiseen ja pi ää aihe kasassa. Koen kui enkin, e ä aiheen u kimisen kannal a oli hyödyllis ä, e ä u kimuksen aika äli on pi kä ja ja kui ielä osa u kimus en julkaisun jälkeenkin ja e ä olen lähes yny asiaa usean näkökulman kau a. Koen, e ä ny on sopi a aika iimeis ellä ja julkais a äi öski jani. Suo an a ja Ylä-Ko ola (2000) o ea a , e ä media uo aa esi yksiään, ep esen aa ioi a, aina jos akin e i yises i alikoidus a näkökulmas a. Tu kimukseni kan a ana eemana ja innoi ajana on se, e ä kenen ahansa, jolla on käy e ä issään ma kapuhelin, on mahdollis a ku a a ja jakaa webcas ia ilman ulkopuolis a sensuu ia ja jopa eaaliajassa niin, e ä kuka ain in e ne in ää ellä olija oi halu essaan nähdä lähe yksen. Koen, e ä u kimukseni oi au aa ymmä ämään ä ä muu os a, jossa mediasisällön uo aminen sii yy suu il a yh iöil ä myös yksi yisille henkilöille, ja kommunikaa iomahdollisuude laajene a huoma a as i. Tu allisuus ja yksi yisyys o a mobiilin ideokommunikaa ion kannal a oleellisia aihei a. Pe in eises i u akame oiden ku aa näke ä ainoas aan i anomaise ja hekin ain a i aessa, kun aas mobiili ideo uo saman yyppisen ominaisuuden kaikkien käy e ä iin, li enä ja/ ai myöhemmin. Pidän ämän ominaisuuden käsi elyä yh eiskunnallises ikin ä keänä. Mobiili ideokommunikaa iossa on elemen ejä, joiden ansios a si ä oi käy ää hu i- ja hyö y a koi uksiin ja näillä asioilla on me ki ys ä esime kiksi media eollisuuden aha i oihin, iih een kulu amiseen, uu isoin iin, eknologioiden kehi ämiseen sekä ihmis en u allisuu een ja yksi yisyy een. Tu kimukses ani oi a kin hyö yä esime kiksi media eollisuus ja uu is alo , elekommunikaa io eollisuus, ma kkinoin i ja oppilai okse . Myös 18 i anomais en on ä keää ymmä ää aihe a e i yises i u allisuu een ja yksi yisyy een lii y ien ekijöiden akia, mu a myös siksi, e ä mobiili ideo mahdollis aa uudenlaisen kommunikaa iokana an. Koen myös, e ä ihmis en ylipää ään olisi hy ä un ea ä ä uu a kommunikaa ion muo oa ja sen me ki ys ä, jo a he oi a hyödyn ää si ä jokapäi äisessä elämässään ja e i yisissä ilan eissa sekä a i aessa suojau ua sil ä, esime kiksi yksi yisyy een ja u allisuu een lii yen. On ä keää un ea mobiili ideokommunikaa ion kehi yskulku, jo a oidaan ymmä ää, kuinka ja miksi kehi ys on apah unu nykyiseen suun aan, mi kä ominaisuude o a oiminee onnis unees i ja millaisia muu oksia ämä mobiili ideokommunikaa ion ilmiö on uonu ullessaan. Digi aalisen ideon yleis ymisen myö ä ja ennen kaikkea sen löyde yä iensä ma kapuhelimiin, ideoiden ku aaminen alkoi olla mahdollis a missä ja milloin ain, kenen ahansa oimes a ja ideoiden jakaminen mahdollis ui webcas eina (In e ne b oadcas ) mobiilin in e ne in kau a, jopa eaaliaikaises i. Ta allisis a ihmisis ä uli ideoku aajia, sisällön uo ajia, sen lisäksi, e ä he oi a ka sella ideoida missä ja milloin ahansa. Tu kimukseni ede essä on pääs y jo aikaan, jolloin e äänlainen e äläsnäolo ( elep esence) eli eaaliaikaisen ja mobiilin ideon kau a kommunikoin i on monille a kipäi ää. Tällöin oidaan kommunikoida niin kahdenkeskisissä sulje uissa ideopuheluissa kuin webcas ina o eu e uina julkisina in e ne in li e ideolähe yksinä aikkapa sosiaalisen median pal eluissa ja näiden yhdis elmissä. Eikä pidä unoh aa ideoiden allen amisen ja uudelleen ka selun helppou a in e ne in pal eluiden, ku en sosiaalisen median kau a. Myös lisä y odellisuus sekä i uaali odellisuus ja ideo osana nii ä o a jo yleisiä. Mobiili ideokommunikaa io on yleis yny ja e i yises i maini akoon, e ä eaaliaikainenkin mobiili ideo on ihdoin saanu jalansijaa. Mobiilia ideo a ja mobiilia ku aa ylipää ään on aiemmin käsi el y mones a näkökulmas a. Kommunikaa ion kannal a käsi ely ei ole kui enkaan ollu u kimuksessa suu essa oolissa ja u kimus älillä 2005-2010 aiempaa mobiili ideokommunikaa ios a eh yä u kimus a ei ollu paljoakaan saa a illa. Myöskään eaaliaikaisuus ei ole saanu me ki ä än paljoa huomio a, e enkään 19 mobiilissa ies innässä. III osa u kimus olikin yksi ensimmäisis ä julkaisuis a, joka käsi elee li e webcas eja. Jonkun e an u kimus a on julkais u e ilais en li e webcas pal eluiden, siis eaaliaikais en ideoiden jakamiseen a koi e ujen in e ne pal elujen iimoil a. Lo idge ym. (2017) o a jakanee mobiili ideoku auksen kolmeen aikakau een. Mobiili ideokäy än öjä u kinu Puikkonen ym. (2009) o ea a me ki ä immän hyödyn ma kapuhelimen käy össä ideoiden ku aamisessa ole an se, e ä puhelin on aina mukana, almiina ku aamaan. Jacucci ym. (2006, 2007) u ki a median jakamis a osana yhmä ies in ää ja huomasi a , e ä ka sojien älinen median, esime kiksi mobiili ideoiden, jakaminen suu essa apah umassa oli ä keää oheis oimin aa. Mediaa ei siis pelkäs ään alle e u ule aisuu a a en, aan sen ilan eessa ja he kessä jakaminen oli myös ä keä osa kokemus a. Mul isil a ja Suominen (2009) kehi i ä sosiaalisen mobiiliso elluksen, jonka a ulla yhmän jäsene , ku en luokkaka e i , oi a yh eis yössä o eu aa ja jakaa ideoi a ma kapuhelimilla. Yh eiskäy öä on u ki u myös esime kiksi a kas elemalla, kuinka VJ: miksaa a ideoi a yhdessä eaaliaikaises i (Engs öm ym., 2008). Teknologias a mobiilin ideon aus alla on myös saa a illa u kimus a, mu a en käsi ele si ä u kimuksessani. Käsi elen ideokommunikaa io a äi öski jassani laajas i ja monilla me odeilla, jo a löydän oleellise asia äs ä uudes a ilmiös ä. Sisälly än osaksi ideokommunikaa io a myös esime kiksi eks in muodossa apah u an kommunikaa ion, kun se on ideon yh eydessä jae u, joko ideon jakajan ai ka sojan oimes a, koska se on oleellinen osa kokonaisuu a ja kommunikaa ion kaksisuun aisuu a. Vaikka a kas elukulmani mobiili ideokommunikaa ioon on laaja, olen enimmäkseen ajannu pois eknologian käsi elyn. En myöskään juu ikaan käsi ele sulje uja ideokon e ensseja enkä AR ja VR so elluksia, enkä laajemmin mobiili ideokommunikaa io a amma ikäy össä, lukuun o ama a muu amia esime kkejä. Esi än mää i elmäni mobiilille ideo- kommunikaa iolle ja esi än myös u kimukseni kannal a oleellisia lisäyksiä ideo- e min mää i elyyn u kimukseni yh eydessä. Tu kin käy äjiä, ilan ei a ja sisäl öjä. 20 Ta kas elen ilmiö ä osa u kimuksissa esi ämiini u kimusmene elmiin nojau uen. Näi ä o a ki jallisuus u kimus, kaksi käy äjä u kimus a (ken ä u kimus ja ekspe imen i) sekä sisällönanalyysi. Ta kas elen u kimusaihe ani myös lähdeki jallisuu een pe eh yen, ja lisäksi käsi elen eo iaosassa suh eellisen laajas i u kimukseeni lii y iä käsi ei ä. Lähes yn aihepii iäni polysemian, eli kielen moniseli eisyyden, ja käsi eanalyysin pohjal a, jo a saan ah an pohjan ja eo ee isen ymmä yksen u kimukselleni. Moni ie eellinen lähes ymis apa on ie een, ai een ja eknologian is eymäpis eeseen sijoi u alle media ie eelle ominais a (Ylä-Ko ola, 1999). Käsi elen mobiilia ideo a äi öski jani osa u kimuksissa myös mobiilin aloku an kau a (Kindbe g, 2005; Koskinen ym., 2001; Okabe, 2004; Van House ym., 2005), koska u kimus a aloi aessani u kimus a mobiilis a ku as a ylipää ään oli hy in ähän saa a illa, ja ideossa ja aloku assa on paljon saman yyppisiä pii ei ä. Nii ä ei sil i oi äysin suo aan e a a. Yksi u kimukseni a koi uksis a on u kia eaaliaikaisen ja myöhemmin jae un mobiili ideon e oja kommunikaa iossa. Käsi elen näi ä molempia ideo yyppejä inna us en ja esi elen joi ain löy ämiäni e oja ja ominais- pii ei ä. Suu imman huomion annan u kimuksessani eaaliaikaiselle ideolle, koska siihen lii yy eni en uudenlais a p oblema iikkaa. 1.2.Tu kimuksen a koi us ja u kimuskysymykse Tämä äi öski ja on ku aus mobiilis a ideokommunikaa ios a uosien 2005-2010 älillä. Tu kimuksen a koi uksena on a kas ella mobiilin ideokommunikaa ion ilmiö ä, sen kehi ys ä ja p oblema iikkaa. Pää u kimuskysymykseksi olen mää i elly : “Mi en mobiili ideokoummunikaa io on kehi yny 2005-2010”. Ta kas elen pääkysymys ä neljän osa u kimuksen a ulla. Niis ä kullekin on ase e u oma u kimus eh ä ä ja -kysymys. 21 I Osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiili ideokommunikaa ion syn yä seu aa an u kimuskysymyksen mukaan: Millaiseen kon eks iin mobiili ideo- kommunikaa io syn yi? II Osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiili ideokommunikaa ion synny ämää uu a sosiaalis a kon eks ia käy äjien näkökulmas a. Osa- u kimuksessa kysy ään: Millaisia o a puhelinkame oiden käy äjien mo i aa io ja asen ee mobiilia ku aa koh aan päi i äis ilan eissa? III Osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiili ideokommunikaa ion kehi ymis ä "li e ideo"-muodossa seu aa an u kimuskysymyksen mukaan: Millais a kommunikaa io a ja millaisia ooleja "li e ideo" he ä ää käy äjissä? IV Osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiilikommunikaa ion saamaa "Mobile Li e B oadcas ing" eli Webcas ing -muo oa. Osa u kimukselle ase e iin seu aa a u kimuskysymys: Millaisena "Mobile Li e B oadcas ing" näy äy yy käy äjien ideoimana? 22 2. Teo iape us a 2.1.Käsi ee Mää i elen eo iape us ana u kimukseni keskeise käsi ee ideo, kommunikaa io, mobiili ja mobiili ideokommunikaa io. Näis ä ideo oimii äi öski jan pe us uksena. Mobiilius ja kommunikaa io mää i ele ä aihe a a kemmaksi ja luo a sille ungon. Ja kan eo iape us aa a kas elemalla mobiili ideokommunikaa io a ohjaa a ekijä . 2.1.1.Video Video sanan alkupe ä Sana “ ideo” on johde u la inan sanas a “ ideō”, mikä a koi aa “minä näen”. Videō sanan monikkomuo oa “ idemus”, “me näemme”, käy e ään joskus humo is isen aiku elman aikaansaamiseksi. La inaan sana “ ideō” juon uu ole e us a indoeu ooppalaises a kan akieles ä, sanas a “weyd” joka a koi aa “ ie ää; nähdä”. Video e min polysemia Vaikka ideo sanan alkupe ä on näkemis ä a koi a assa e bissä. Englannin kielessä ja suomenkielessä ” ideo” sana kui enkin on subs an ii i ja sille on esi e y usei a mää i elmiä. Tein ideo sanas a polysemian, osana u kimus- ken äni mää i elmää ja u kimukseni pe us aa. Jao elin ideon mää i elmä kolmeen yhmään: 1. Video eknologiana, 2. Video sisäl önä ja 3. Video yysisenä esineenä. Useimpia mää i elmiä löy yy yhmäs ä 2. joka p o iloi ideon sisällöksi. Kyseises ä yhmäs ä myös löy yy mää i elmä joka on lähinnä omaani. 23 1. Video eknologiana Teknologiaan ii aa an mää i elyjen mukaan ideo on: 1A. “Sähköinen signaali joka kulje aa ele isioku an in o maa io a.” (“An elec ical signal ha ca ies ele ision pic u e in o ma ion.”) (Uni e si y o Columbia dic iona y). Teknologia, jossa sähköisiä signaaleja käsi ellään niin, e ä niis ä saadaan liikku ia ku ia (sanaki ja.o g). 2. Video sisäl önä Mää i elmä jo ka ku aa a ideo a sisäl önä, oidaan jao ella edelleen seu aa as i: Video on A) apah uma joka on allenne u (kun apah uma alle e aan, sii ä ulee ideo), ai B) i se allenne/kopio/lähe ys (i se allenne ai liikku a ku a o a ideo). E i yises i e ikseen maini aan C) musiikki ideo. Näissä mää i elmissä allen aminen on ah as i edus e una mu a myös kopioiminen ja lähe äminen (b oadcas ) maini aan kahdessa mää i elmässä. Videosisäl öä ei kui enkaan aina allenne a pysy äs i aan ainoas aan he kellises i niin, e ä jakaminen eknises i onnis uu. Esime kki ällaises a on esime kiksi Skype- ideopuhelu jo a ei alle e a mu a joka on eaaliaikainen kahdensuun ainen ideolähe ys. Mobiili li e ideo usein allenne aan sen lisäksi e ä ne jae aan eaaliaikaises i. Sisäl öön ii aa ien mää i elmien mukaan ” ideo” on mää i el y esime kiksi seu aa as i: 2A. Tallenne u apah uma: ”Tapah uma, joka on allenne u ideokase ille, DVD:lle ai as aa alle niin, e ä se oidaan ka soa ele ision ai ie okoneen uudul a” (“a eco ding o a mo ion pic u e o ele ision p og am o playing h ough a ele ision se ”) (Me iam Webs e dic iona y) 2B. Liikku ien ku ien allenne, kopio ai lähe ys: ”Liikku ien isuaalis en ku ien allenne, kopio ai lähe ys” (Lexico, Ox o d English dic iona y).”Liikku ia ku ia joi a nähdään allen eessa ai b oadcas issa.” (“a digi al eco ding o an image o se o images (such as a mo ie o anima ion)”) (Me iam-Webs e dic iona y). ”Liikku ien ku ien ja äänen allenne, e i yises i digi aalisena iedos ona, DVD:nä ja niin edelleen” (“a eco ding o mo ing pic u es and sound, especially as a digi al ile, DVD, e c.”) (Uni e si y o 24 Camb idge dic ona y). ”Liikku ien isuaalis en ku ien allenne joka on eh y digi aalises i ai ideonauhalle.” (“A eco ding o mo ing isual images made digi ally o on ideo ape”) (Lexico, Ox o d English dic iona y). “Tallenne u liikku a ku a; ideonauhoi us” (sanaki ja.o g) 2C. Tallenne u musiikkiesi ys: “Tallenne u musiikkiesi ys, jossa usein ulki aan sanoi us a isuaalis en ku ien a ulla” (“a ideo aped pe o mance o a song o en ea u ing an in e p e a ion o he ly ics h ough isual images”) (Me iam Webs e dic iona y). “(Myös musiikki ideo) lyhy eloku a joka on eh y sopiakseen yh een suosi un laulun kanssa” (“a sho ilm made o go wi h a popula song) (Uni e si y o Camb idge dic iona y). ”Lyhy eloku a jonka pop ai ock yh ye on ehny laulun saa eeksi”. (“A sho ilm made by a pop o ock g oup o accompany a song.”) (Lexico, Ox o d English dic iona y) 3. Video yysisenä esineenä Fyysisenä esineenä ” ideo” sanalla a koi e aan: 3A. ”Videokase i” (“A ideo casse e”) (Lexico, Ox o d English dic iona y) 3B. ”Videonauhu i” (“A ideo eco de ”) (Lexico, Ox o d English dic iona y), “ ideonauhu i, ideolai eis o” (sanaki ja.o g) ”Video” e mi äi öski jassani Tässä eoksessa a koi an ” ideolla” sisäl öä (B). Joissain ilan eissa on kui enkin a koi uksenmukais a puhua ideos a myös eknologiana. Käy än äi öski jassani ideon mää i elmän pohjana Ox o din englanninkielisen sanaki jan mää i elmää (2B). ”Video on liikku ien isuaalis en ku ien allenne, kopio ai lähe ys” koska se ka aa a kas elemani isuaalisen sisällön e i käy ö apoineen. Englanninkielinen mää i elmä käy ää e miä b oadcas . B oadcas e min innalla on kui enkin hy ä maini a nimenomaan äi öski jaani lii y ässä mobiilissa ideokommunikaa iossa lisäksi e mi webcas ja ideopuhelu. Vaikka ideon mää i elmäs ä puu uu audio e mi, on audio kui enkin me ki ä ä osa ideokommunikaa io a. Sekä puhekielessä e ä myös u kimuksen sa alla ideo sanaa käy e ään yleises i ku aamaan audio isuaalis a kokonaisuu a. Ei siis puhu a e ikseen ideos a ja siihen lii y äs ä äänes ä, 31 (ha inainen suomeksi mu a englanninkielessä yleises i käy e y ”mobile”) ja 4) au oa. 1. Mobiili liiku el a uu a a koi a ana adjek ii ina: ”Mobiili” sanaa käy e ään adjek ii ina kun a koi e aan helpos i liiku el a aa, liikku aa, kanne a aa, sii e ä ää ai langa on a ( ie o ekniikassa). (Alkup. engl. “capable o mo ing o being mo ed”) (Me iam Web e dic iona y) ai ominaisuuksil aa muun u aa (Alkup. engl. “changeable in appea ance, mood, o pu pose”) (Me iam Webs e dic iona y). Mobiili on liikku a, joko paikas a oiseen ai a omas i sii e ä ä ai i seliikku a (sanaki ja.o g). 2. Mobiili liiku el a uu a a koi a ana e ulii eenä: ”Mobiili” sanaa käy e ään myös e ulii eenä silloin kun halu aan ku a a jonkun asian ai esineen ole an helpos i liiku el a a, liikku a, kanne a a, sii e ä ä ai langa on ( ie o ekniikassa). 3. Mobiili ma kapuhelimena: ”Mobiili” sanaa käy e ään joskus myös mukana kulje e a is a puhelimis a (ma kapuhelin, älypuhelin). Tämä ulee suo aan englanninkielises ä sanas a ”mobile” jo a usein englannin kielessä käy e ään ma kapuhelimes a. 4. Mobiili au ona: ”Mobiili” oi joskus a koi aa myös au oa mu a on ha inainen ja käy e ään lähinnä puhekielessä. Sana ulee ”au omobiili” sanas a (engl. “Au omobile”, saksa “Au omobil”). Mobiili e mi äi öski jassani Väi öski jassani käy än ”Mobiili” sanaa ku aamaan liikku aa, helpos i liiku el a aa ai kanne a aa (1,2) ja ämä lii yy usein myös ma kapuhelimeen (3). Video ei olekaan mobiili ainoas aan sen suh een, e ä si ä oidaan ku a a ai ka sella missä ain, se ei siis ole esime kiksi ele ision a oin sido u ie yyn yysiseen paikkaan. Mobiilin ideon ominaisuus on myös se, e ä sillä oidaan ku a a liikku aa ku aa samalla kun i sekin liiku aan (ku aaja liikkuu) ja ä en 32 uo aa esime kiksi subjek ii isessa ku akulmassa ole aa ideo a. Kun ensimmäisen pe soonan ku akulmassa ku a a aa ideo a jae aan eaaliaikaises i, mahdollis e aan ka selijan pääse än e äläsnäole ana niin sano us i näkemään ku aajan silmien kau a saman mi ä ku aaja näkee liikkuessaan kame an kanssa. Näin luodaan ka selijallekin elämys, jossa hän näkee niin kuin i se liikkuisi ideon ympä is össä. Tässä mielessä mobiilius ko os uu subjek ii isessa ku akulmassa, sekä ku aajan, e ä ka sojan näkökulmas a. Väi öski jassani mää i elen ”mobiilin” seu aa as i: ”Jo ain joka on helppo kulje aa mukana” 2.1.4.Mobiili ideokommunikaa io Käsi elin edellä e ikseen e mejä mobiili, ideo ja kommunikaa io. Mobiili, ideo ja kommunikaa io – e mi ois ensa yh eydessä muodos a a mobiili ideokommunikaa ion kokonaisuuden ja kolmiken än, ja käsi elenkin ä ä e mis öä a kemmin ulososiossa, osa u kimus en käsi elyn jälkeen ja esi elen silloin myös mää i elmäni mobiili ideokommunikaa iolle. Mobiili ideokommunikaa io aken uu aiemman kommunikaa ion ja ku auksen pohjalle. Media a keologia ja e i yises i Huh amo ja Pa ikka (2011) käsi ele ä si ä kuinka opoi, his o iassa ois u a eema, ja ku as i he ä ellään ja kuinka median menneisyys, ai menneisyyde , elä ä nykyisyydessä. Bol e ja G usin (2003) ki joi a a emediaa ios a (engl. emedia ion), ja keskus ele a kuinka uusi isuaalinen media pe ii kul uu isen me ki yksensä nimenomaan kunnioi amalla (engl. paying homage o), haas amalla (engl. i aling) ja muun amalla (engl. e ashioning) aiempaa mediaa. B uns (2009) ke oo käy äjäläh öises ä ohjelmien dis up ios a, ku en omas a (uudelleen) julkaisu oiminnas a (engl. sel -(Re)b oadcas ing) ja o eaa e ä e ais e kkojen kau a oimi a (pee - o-pee ) eaaliaikaise ideon jakamispal elu , ku en Jus in. , (Lii e X) ja myös muu ideoiden jakamispal elu ku en YouTube kehi ä ä omia si us okoh aisia media ohjeis uksia, jakaessaan ele ision sisäl öä in e ne iin. Uudempi u kimus an aa ii ei ä sii ä, e ä nykyään 33 YouTube ideo ja muu ideo blogi aiku a a li e ideoihin (Lo idge ym., 2017). Mobiili ideokommunikaa io pohjaa myös neu o eluissa käy e ä ien ace- o- ace - ideokon e enssi-sys eemien adi ioihin (O’Ha a & Black, 2006). 2.2.Mobiili ideokommunikaa io a ohjaa a ekijä Käsi elen ässä seu aa ia mobiili ideokommunikaa io a ohjaa ia ekijöi ä: 1. Subjek ii inen ku akulma, 2. Reaaliaikaisuus ja odellisuus, 3. Yksi yisyys ja u allisuus ja 4. Kon eks i. 2.2.1.Subjek ii inen ku akulma (Fi s pe son POV) Mää i elmä Eloku a eo iassa käy e ään e miä “subjek ii inen ku akulma” (engl. Poin o View (POV) sho ) ku aamaan ideoi a, jo ka on ku a u ensimmäisen pe soonan ku akulmas a, an aen aiku elman, e ä ka soja näkee eloku an hahmon silmin. Näissä o oissa kame a usein kään yy aika-ajoin osoi amaan myös hahmoa, näy ääkseen ka sojalle, kenen pään sisään häne on ase e u. Henkilö esiin yy o ossa joko ennen subjek ii is a kame a-ajoa ai sen jälkeen. Englannin kielessä on käy össä myös e mi “subjec i e acking sho ” ja myös e miä “ i s pe son POV” käy e ään. Suomeksi puhu aan POV o os a ai subjek ii ises a kame a-ajos a ai subjek ii ises a ku akulmas a, ja myös käännös “ensimmäisen pe soonan ku akulma” on joskus käy össä. Eloku a eo ia, ässä e i yises i eloku a eo ee ikko B anigan (1979), joka on käsi elly ja mää i elly subjek ii is a ku akulmaa laajas i, mää i elee ämän ilmaus yylin seu aa as i (suomenne una): “Subjek ii inen ku akulma on o o, jossa kame a o aa subjek in paikan, näy ääkseen meille mi ä subjek i näkee. Kame an ko keu a käy e ään an amaan inkkejä sii ä, kenen subjek ii inen 34 näkökulma on kyseessä, esime kiksi lapsen näkymä on ku a u ma alla kame an ko keudella, ja kauhueloku issa on yleis ä käy ää subjek ii is a ku akulmaa näy ääkseen maailman niin kuin joku un ema on uhka sen näkee, esime kiksi Spielbe gin Tappajahai (1975)”. Kauhue ek in lisäksi subjek ii is a ku akulmaa käy e ään usein “ko i ekoisen” aiku elman aikaansaamiseksi; esime kiksi musiikki ideo ku en Åke lundin (1997) The P odigylle ohjaama “Smack My Bi ch Up” ja eloku a ku en “The Blai Wi ch P ojec ” (My ick & Sánchez, 1999) käy ä ä e ek iä ko iku oisuuden lisäksi myös kauhun luomiseen. Subjek ii ises a ku akulmas a ei ole juu ikaan julkais u aiempaa u kimus a mobiili ideoihin lii yen, mu a joi akin u kimuksia kui enkin löy yy esime kiksi Mannin (2004) ekemänä. Subjek ii ises a ku akulmas a Subjek ii inen ku akulma yhdis e ynä eaaliaikaiseen mobiili ideoon oli alkupe äinen inspi aa io äi öski jani aloi amiseen. Mobiili ideossa on subjek ii inen ku akulma sisään akenne una, koska ku aaja yleensä i se pi ää kame aa (heilu issa) käsissään ja ku aa si ä mi ä näkee, omas a subjek ii ises a ku akulmas aan. Vaikkakin ku aaja oi myös ku a a omia kas ojaan. Teinien ideoku auskäy än öjä u kineen Lo idgen ym. (2017) mukaan li es eamauksen kolmannessa aiheessa, sen ollessa osana sosiaalis a mediaa, kame a kään yy koh i omia kas oja, keski yen ku aajaan, sen sijaan, e ä ku a aisiin ympä is öä. Tämä lii yy innos ukseen sel ieiden, omaku ien o amis a koh aan ja myös un eiden ko os umiseen p o oka ii isessa ( osi-) :ssä, jo a, ku aa u kimuksessaan (Tuomi, 2019). Mieles äni ämä kaipaa lisää u kimus a, laajemmin a ioi uneella u kimus yhmällä o eu e una, koska ässä on u ki u pelkäs ään einejä, jo ka o a osa blogga iyh eisöä ja o eu ane a huomaama aankin blogeille ominais a ku akiel ä mu a ämä u kimus ulos kui enkin an aa ii e ä siihen, e ä mahdollises i ol aisiin jo sii ymässä ielä enemmän koh i ele ision ja 35 eloku an ku akiel ä, mobiili ideokommunikaa ion alku aiheiden e sikko- aikojen jälkeen. Kommunikaa io subjek ii isen kame akulman kau a Henkilöllä joka hallinnoi kame aa on al a ali a mi ä, koska ja kenelle jakaa. Nämä ideo o a yksi yisen henkilön näkymiä maailmaan näy äen maailman niin kuin hän sen näkee juu i ny , ehden sii ä mahdollisimman odellis a, jos niin halu aan. Ku aaja mää i elee mi ä jakaa ja mi ä ei jaa mu a eaaliaikaisen ideon apauksessa on haas a aa e ukä een ie ää ja pää ää haluaako jo ain jakaa ai ei, koska ei iedä mi ä ulee apah umaan. Tilanne ei ole ku aajan halli a issa, aikka kame a ja jakaminen onkin. Te min käy ös ä osa u kimuksissa Olen englanninkielisissä osa u kimuksissani käy äny subjek ii ises a ku akulmas a e miä ” i s pe son iew” aikka si ä e miä käy e ään myös adio-ohja a ien lennokkien ja d oonien yh eydessä, silloin kun niiden kame an näkymää pääs ään seu aamaan ikään kuin i se lenne äisiin niiden mukana. O in e min käy öön ennen kuin olin ie oinen sen käy ös ä adio-ohja a ien lennokkien yh eydessä, ja pidän myös sen käy össä, koska haluan pi ää yh enäisen e minologialinjan u kimuksessani. Esi elin jo englanninkielessä käy e yn POV- e min, ja käy än si ä jonkin e an i sekin. Myös Fi s pe son Poin o View on käy össä. Englanniksi on käy e y myös e miä ” i s pe son pe spec i e” (suom. ”subjek ii inen pe spek ii i”). Lennokkien lisäksi ” i s pe son” - e mi on u u esime kiksi ” i s pe son shoo e ” - ie okonepeleis ä, jossa pelaaja näkee pelin hänen ohjaamansa pelihahmon ku akulmas a ja juu i siel ä alun pe in löysinkin e min ja muokkasin omaan käy ööni sopi aksi. Olen käsi elly subjek ii is a ku akulmaa kaikissa (mu a e i yises i I, III ja IV ) osa u kimuksissani. 36 2.2.2.Realiaikaisuus ja odellisuus Käsi elen e mejä eaaliaikaisuus ja odellisuus samassa kappaleessa, koska ne ni ou u a u kimusalueellani usein yh een. Reaaliaikaisuuden eli ajan asaisuuden mää i elmä Reaaliaika “Real ime” (Ox o d English dic ina y) mää i ellään (suomenne una): “Tämänhe kinen aika jonka aikana p osessi ai apah uma apah uu” (Alkup. engl. “The ac ual ime du ing which a p ocess o e en occu s”). Todellisuuden mää i elemises ä Esime kiksi Niiniluo o (1979) on ki joi anu o uudenkal aisuudes a, jonka juu e o a kui enkin jo an iikin aka eemisessa skep isismissä. Tie een iloso iassa o uus-epä o uus -kah iajako: Tosi = hy ä, a okas - epä osi = alhe on hylä y, sen sijaan nykyään puhu aan o uudenkal aisuudes a. To uudenkal aisuus, eli e isimili ude on e mi, jolla ie een iloso iassa oi mi a a kumpi kahdes a epä odes a on enempi o a ja näin ollen edus aa pa empaa läh ökoh aa o uuden a oi elulle. Tämän eo ian mukaan iede oi edis yä ko aamalla epä ode eo ia ähemmän epä osilla eo ioilla. Tämä on ikään kuin ”lähempänä kuin” -aja usmalli eo ioille ( . Ma ema iikka). Todellisuu a u ki a ie eenala on on ologia. Jokapäi äisessä elämässä odellisuus usein aja ellaan joksikin joka ei ole ku i eellis a mu a ällaisessa mää i elmässä on haas eensa, joihin ii aan edellä. Te mien käy ös ä äi öski jassani Väi öski jassani käy än e miä “ osi” useimmi en osi ele ision yh eydessä aikkakin e min käy ö ässä yh eydessä on jossain mää in ha haanjoh a aa, koska osi- on suu el a osin näy el yä ja ohja ua, eikä siis siinä mää in o a, kuin ohjelman ka sojien halu aan ku i ele an sen ole an. Muu enkin kuin 37 osi ele ision yh eydessä, “ odellisuus”, on u kimukselleni ä keä aikkakin haas a a e mi, ku en on myös “au en isuus”. Mobiili ideoiden ollessa jokamiehen eoksia, niiden oidaan ole aa ole an au en isia ja odellisia apah umis a ku a uja ideoi a, jo ka jae aan joko eaaliaikaises i ai myöhemmin. Kui enkaan, ke omuksen aa oja u ki an Mäkelän (2017) mukaan yksilöllis ä kokemus a ei oi odis aa odeksi eikä alheeksi. Siispä myös a inanke onnallise mobiili ideo oi a aiheu aa ak an ja ik ion sekoi umis a. Eloku ien ja uu is en ynnämuiden lisäksi myös niin sano uja a allisia ideoi a saa e aan edi oida, jopa eaaliaikaises i, e enkin e ilais en e ek ien lisääminen on yleis ä ja ny johdannon ki joi amisen aikaan ideossa esiin y ä henkilö oidaan jopa saada näy ämään jol ain oisel a, käy äen niin sano uja “deep ake” eknologioi a (Ka so esime kiksi Chan ym., 2019 & Suwajanako n ym., 2017 ). Käsi elen eaaliaikaisuu a I, III ja IV osa u kimuksissa sekä ekspe i- haas a eluissa. Käy än “ eaaliaikaisuus” ja “li e” e mejä ku aamaan apah umia jo ka esi e ään ka sojalle “ikään kuin” eaaliaikaises i, (Engl. “in quasi eal ime”). Täysin eaaliaikaiseen esi ämiseen pääsyä es ä ä ysiikan lakien lisäksi eknologian ja mahdollise mediumien ajoi ukse . Yleensä puhu aan kui enkin ain ko kein aan joidenkin sekun ien ii ees ä ja enimmillään muu aman minuu in ii ees ä. Käy än joissain kohdin myös e miä “lähes eaaliaikainen”, jos ideo jae aan edi oima a hy in nopeas i ku auksen jälkeen. Silloin, kun ideo on yksisuun ainen, ka soja ei aina oi ai halua kommunikoida ku aajan kanssa eaaliaikaises i ja oidaan aja ella, e ä ka sojalle ei siinä apauksessa ole suu akaan me ki ys ä, onko ii e muu ama sekun i ai minuu i, mu a kui enkaan äysin eaaliaikaises a jakamises a ei oida puhua, josko sii ä koskaan oidaan. Tosi- On ul u pi kä ma ka sii ä kun maailman ensimmäisenä pide y osi- show, PBS:n “An Ame icanFamily” -sa ja (1973) ilmes yi. Olen maininnu mobiilien ideoiden mahdollis a an osi ele ision kal ais en uusien ohjelma o maa ien 38 synnyn. Tällaisissa osi- ohjelmissa ihmise oi a jakaa jopa eaaliaikaises i omia ideoi aan ja ke oa omaa o uu aan elämäs ä. Tämä on nykyään mahdollis a in e ne issä ja jo ain in e ne -ohjelma o maa ejakin ällaiseen pe us uen on kokeil u, esime kiksi Ash on Ku che in (2009) o eu ama eaaliaikaiseen mobiili ideoon pe us u a kokeellinen ohjelma jossa osallis uja jakoi a i se li e ideo a suo i aessaan Ku che in eh ä iä Sundance ilmi es i aaleilla ammikuussa 2009. Toinen aih oeh o on, e ä ele isioyh iö ai as aa a an aa ohjei a ku aajille ja pää ää mi ä julkais aan suo ana ai myöhemmin. Kun julkaise a mediakana a ali see sisällön, ohjelma menee lähelle ele ision osi- ohjelmia, joi a nykyäänkin paljon on a jolla. Aina oidaan kysyä, kenen o uu a ideoissa ai ele isiossa esi e ään - henkilön i sensä e sio a o uudes a ku en hän sen haluaa muille jakaa, aiko jonkun muun e sio a henkilön o uudes a niin kuin ämä joku muu sen haluaa jakaa. Tuomi (2019) ki joi aa ele isio uo annon p o oka ii isuudes a, sii ä kuinka ele isiosisäl ö nykyään ehdään sellaiseksi, joka on jo enkin yleisiä a oja, mo aalikäsi yksiä ja no meja a is ele ia. Tämä koskee usein osi- -ohjelmia mu a ällaisissa ohjelmissa ei siis oikeas aan oisi edes puhua osiudes a. I se asiassa koko osi- :n mää i ely on nykyään hankalaa. Tuomi ki joi aa e ä o maa ien ja ohjelmien laaja hyb idiki jo o a aiheu anee sen, e ä nykyään on aikea saada kiinni sii ä, mikä on osi- : ä. Hänen mieles ään onkin mielekkäämpää kysyä, millaisia osi- -ohjelma o a kuin mi ä osi- on. Myös Hau akangas (2005, 152) ki joi aa, e ä osi- : ä ei ulisi aja ella laji yyppinä koska se käsi ää niin monenlais a sisäl öä. Reaaliaikaisuudes a ja odellisuudes a Ranskalainen iloso i Jean Baud illa d on ehny huomioi a sii ä, kuinka ihmisillä on a e pääs ä e oon lineaa isen ajan ajoi uksis a. Hän o eaa meidän halua an allen aa kaiken, ja jakaa sen melkeinpä jo ennen kun se apah ui, saa u aaksemme ilan eessa elämisen un een. Hänen mukaansa me myös haluamme allen aa kaiken, a as oidaksemme sen allen eena kul uu is amme. Baud illa d (1981, 48-56; 1995, 25; 1988, 216-133) on myös odennu ihmis en ole an niin o unei a elämään ele isio odellisuudessa, e ä he käy äy y ä 39 kokoajan niin kuin hei ä ku a aisiin. Toisaal a, osi ele isio ähde aiku a a käy äy y än kuin ku aus yhmä ei edes olisi paikalla. In iimeimmä kin elämämme p osessi syö e ään ny mediaan, yksi yisen ilan kado essa. Ylä- Ko ola (1997) kommen oi Baud illa din aja us a ja kaen, e ä ihmisen iedos a a i sensä enemmänkin ku auksen koh eena kuin ie oisina olen oina. Alun pe in äs ä englanninkielen “unembodied” e millä ku sumas aan aja ukses a on ki joi anu Laing (1965). Ylä-Ko ola (1998) ki joi aa myös sii ä, kuinka nyky ele isio esi ää ajan ja paikan, ja pi ää aja us a äi e ys ä pos mode nis a hajonnees a aikaja kumos a liioi el una. Hän myön ää len oma kailun ja puhelimien kyllä ähen äneen ilan me ki ys ä ais ikokemuksessa mu a o eaa kui enkin aja uksen lineaa ises a aika- ja kumos a ole an edelleen i ses äänsel ä ja osa e e ä jä keä. Liikku aan ku aan lii yen odellisuu a ja eaaliaikaisuu a on u kinu ele isio u kija Hie ala (1993), joka on muunmoassa lis annu suo an ele isiolähe yksen akee jo ka ku aa a si ä kuinka lähe ys odis aa odellisuu ensa ka selijalle. Nämä akee o a : Todellisuuden ajallise indeksi : 1. A jen y mi, 2. Häi iö ja ka as o i , 3. Vi heellinen ajoi us ja o uuden isuaalise indeksi : 4. Ama öö in kame a silminnäkijänä, 5. Huono ku an laa u "laadun akeena" ja 6. Me a ik ii isyys. Huonos a ku anlaadus a (esime kiksi heilu a käsikame a) on ullu k iisi- ja so adokumen ien a a ame kki, ku an indeksisen luon een odis aessa ku aajan olleen paikalla. Samas a indeksises ä syys ä jaamme u is iku ia, emme siksi, e ä haluamme esi ää mil ä ne näy ä ä , aan odis aaksemme, e ä olemme ollee koh eessa. Hie ala (1993) ki joi aa myös ( ii a en Ellis, 1992, 38-65): ”Jos elä ä ku a kui enkin ymmä e ään aloku an ja keena, myös siinä oi nähdä elämän ja kuoleman yh äaikaisen läsnäolon. John Ellis nimi ää Roland Ba hesia mukaellen " aloku ae ek iksi" (pho o e ec ) si ä me killis ä ealismia, joka syn yy eloku an sisällön samanaikaises a läsnä- ja poissaolos a. Valkokankaan ihmise ja objek i o a äysin illuso isia; ne ei ä ole " odella" samassa ilassa ka sojan kanssa. Eloku an konk ee ise apah uma kuulu a nekin jo his o iaan. Ne on ku a u menneisyydessä, esinee ja paika o a ehkä jo 40 muu anee muo oaan, näy elijä /ihmise o a ken ies jo kuollee . Eloku an oi mää i ellä läsnäole aksi poissaoloksi, nykyiseksi menneisyydeksi. Eli ku en Ellis sa u as i ii is ää, eloku a sanoo: "Tämä on mikä oli (This is was)”. Myös Knuu ila ja Leh inen (2010) o ea a ep esen aa ion lii y än läsnäolon ja poissaolon p oblema iikkaan, jonkin poissaole an ko au u an jollakin uudella läsnäolon muodolla. Reaaliaikaisuus ja odellisuus mobiilissa ideokommunikaa iossa Todellisuudenkal aisuus ja osius lii yy ah as i webcas iin, koska se mahdollis aa sen, e ä ihmise oi a jakaa si ä odellisuu a minkä he i se näke ä , luo a ai koke a , e a una esime kiksi uu iskana ien ai media alojen jakamaan odellisuu een. Kansalaisjou nalismi on äs ä hy ä esime kki, mu a samoin on kaikki muu yksi yishenkilöiden jakama ideo. Tie enkään näidenkään ideoiden o uus ei ole objek ii is a ja käsi elenkin asiaa myös osa u kimuksissa. No i-Sede holm ym. (2019) o ea a , e ei ä nuo e sosiaalisen median käy äjä luo a klassisiin yksisuun aisiin kommunikaa iokana iin ( ele isio, adio ja sanomalehde ) sellaisenaan, aan he hake a iedon samanaikaises i useil a kommunikaa ioalus oil a ja -kana is a saadakseen haluamansa sekoi uksen mediois a. S e anone ja Lacka (2009) o a u kinee , kuinka osi ele isio oimii mallina online-käy äy ymiselle. He ki joi a a bloggaukses a sekä ku ien ja ideoiden jakamises a ja he löysi ä linkin osi ele ision unsaan ka somisen ja blogin ki joi amisen ja ideoiden jakamisen älillä. Sen sijaan ku ien jakamiseen osi ele ision ka selu ei aiku anu ja he usko a ämän joh u an sii ä, e ä ku ien jakaminen on pohjimmil aan sosiaalis a ja ela ionaalis a oimin aa, enemmän kuin ideoiden ja blogien jakaminen. He o ea a ideon jakamisen ma ki an osi ele ision “julkkis”-näkökulmaa, koska ideolla on mahdollis a jakaa omia aja uksia ja käy äy ymis ä. Ki and She ien (Galloway & Rabinowi z, 1980) kiin eällä li e ideokame ayh eydellä o eu e u eos “Hole in Space”, joka a asi eaaliaikaisen ideoyh eyden New You kissa ja Los 47 Tu kimuskysymykse jao elen osa u kimus en mukaan. I osa u kimus on aineis o u kimus, jossa ka oi e iin u kimusken ää ja ase e iin u kimusalue ki jallisuuska sauksineen. Tämä osa u kimus on ki joi e u uonna 2005 ja julkais u uonna 2007. II osa u kimus on käy äjä u kimus. Tu kimuksessa analysoi iin u kimus- henkilöiden ku aamaa ma e iaalia ja henkilö haas a el iin. Aineis o hanki iin I aliassa ken ä u kimuksena. Tu kimushenkilöinä oli 22 osallis ujaa (käsi äen pe hei ä ja ys ä ä yhmiä, jo ka edus i a laajaa ikä yhmää eineis ä iso anhempiin). Ken ä u kimus on eh y uonna 2003-2004 ja osa u kimus julkais u uonna 2007. III osa u kimus on ekspe imen i. Tu kimus edus aa kolmen päi än I lannin ma kan aikana o eu e ua käy äjä u kimus a, jossa obse oi iin (Delamon , 2004) u kimushenkilöi ä ja analysoi iin heidän ku aamaansa ma e iaalia. Lisäksi aineis ona on ki jallinen kysely ja keskus elusessio. Tu kimushenkilöinä oli 23 elekommunikaa ioalalla yösken ele ää u kijaa. Olin i se mukana ekspe imen issä osallis u ana u kijana. Ekspe imen i o eu e iin uonna 2007 ja osa u kimus julkais iin uonna 2008. IV osa u kimus on sisällönanalyysi. Tu kimuksessa analysoi iin neljän webcas pal elun (Qik, Bambuse , Ky e, Flixwagon) (Lii e X) mobiileja li e ideoi a, jo ka oli ali u sys emaa ises i aikaan pe us u an k i ee is ön pe us eella. Valin aa ei ohjannu esime kiksi sisäl ö, ku aaja ai ka sojamää ä, aan alin a kohdis ui kahden uo okauden aikana julkais uihin ideoihin. Analysoin ia a en ideois a allenne iin enimmillään iisi minuu ia alus a, joh uen allennukseen käy e yn so elluksen ominaisuuksis a. Videoi a oli yh eensä 254, jois a 178 oli ku a u mobiililai eella. Tu kimus o eu e iin uonna 2009 ja osa u kimus julkais iin uonna 2010. Tu kimusaikana 2005-2010 yösken elin u kijana ja suunni elijana Nokian u kimuskeskuksessa. Olin u kimusaiheen sisällä suunni elijana, mu a en 48 kui enkaan a sinaises i sen eknisenä kehi äjänä. Koenkin, e ä posi ioni oli minulle u kijana op imaalinen, koska pääsin käsiksi uusiin eknologioihin. Sil i ka soin asiaa suunni elijan ja ai eilijan silmin. Yh ä osa u kimus a (III) a en ehdyssä ekspe imen issä olin mukana osallis umassa ekemiseen, jo a pys yin hy in sisäl äpäin a kkailemaan apah umia osana kokonaisuu a mu a en osallis unu kysely u kimukseen muu en kuin sen o eu ajana. Osallis umis ani ekspe imen iin oidaan ie enkin k i isoida, mu a koin ämän mene elyn pa haana mahdollisena apana saada au en is a u kimusma e iaalia, ilman e ä minua koe iin a kkailijana. 49 4. Tu kimus ulokse 4.1.Mobiili ideokommunikaa ion syn ykon eks i (I) I osa u kimus alus a as i aken aa sen mobiilin ideokommunikaa ion u kimusken än, jo a käsi elen äi öski jassani. I osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiilikommunikaa ion syn yä seu aa an u kimuskysymyksen mukaan: Millaiseen kon eks iin mobiili ideokommunikaa io syn yi? Kame an ja in e ne yh eyden ulo ma kapuhelimiin mahdollis i henkilö- koh ais en ideoiden julkaisun huoma a as i aiempaa helpommin ja nopeammin. I osa u kimus käsi elee ideoku aamisen muu os a esime kiksi aiempaan u kimukseen pe us uen ja keskus elee sii ä, kuinka mobiili ideoiden ku aamisen helpo uminen ja nopean jakamisen mahdollis uminen aiku aa ideoku auksen hahmo amiseen, suh eessa yksi yisyy een, läpinäky yy een ja käsi ykseen sosiaalises a kon eks is a. Aiempaa u kimus a löy yy ain hieman ideos a ja enemmän s illku aan lii yen. Vaikka ideossa ja aloku assa on samankal aisuuksia, aloku a u kimuksen uloksia ei oi kaikil a osin äysin innas aa ilan eeseen ideoiden kanssa. Käsi elin aiemmin äi öski jassani kon eks ia ja si ä kuinka kon eks illa eli esiin ymisympä is öllä on ä keä ooli sosiaalisessa uo o aiku uksessa. I osa u kimuksessa esi ellään kehi ämäni p imää isen ja sekundää isen kon eks in malli, jonka a ulla oidaan ku a a ja a kas ella esime kiksi ku an käy ö ilan ei a ja ideoiden le iämis ä alkupe äisen yysisen ilan ja ilan een ulkopuolelle, kame an oimiessa mahdollis ajana näiden kon eks ien älillä. Mobiili ideokommunikaa ion syn ykon eks ia käsi ellään ämän p imää isen ja sekundää isen kon eks in mallin a ulla. Kaikkialla läsnäole a kame a , ideokame oiden yleis yminen sekä ku ien in e ne iin jakamisen helpo uminen oi a uusia ele an eja u kimuskysymyksiä ja I osa u kimus keski yy käsi elemään asiaa kon eks in ja yksi yisyyden kannal a ja siinä esi e ään myös a ioi a sii ä, kuinka mobiili ideo aiku aa joihinkin mediakäy än öihin ja sisäl öihin. 50 P imää isen ja sekundää isen kon eks in mallissa (Kaa io 1) mää i elen p imää isen ja sekundää isen kon eks in seu aa anlaises i: P imää inen ( äli ön) kon eks i on yysinen ilanne, jossa ollaan samassa jae ussa ajassa ja paikassa ja joka ais i aan ilman eknisiä apu älinei ä. Sekundää isessä (e ä-) kon eks issa p imää inen kon eks i ais i aan eknis en lai eiden kau a, kame an ai e i yises i julkaisun aja essa nämä kaksi kon eks i yyppiä ja oimiessa mahdollis ajana p imää isen ja sekundää isen kon eks in älillä. Sekundää inen kon eks i on siis mahdollinen, jos p imää isessä kon eks issa on kame a, ja e i yises i ideokame a. Toki mahdollis aja oi olla myös esime kiksi puhelin ai äänen allennuslai e mu a olen puhunu kame as a koska u kimukseni koskee nimenomaan ideo a. Ihminen oi olla samanaikaises i osa p imää is ä ja sekundää is ä kon eks ia. Voimme ode a, e ä yksi yisyysuhka kas aa yleisön kas aessa; äs ä esime kkinä on se, e ä ku ia, joissa esiin yy ie ai a henkilöi ä, jae aan helpommin, aja elema a ku issa esiin y ien henkilöiden yksi yisyy ä, e a una ku iin, joissa on jakajalle u uja henkilöi ä (Koskinen ym., 2001, 80–81). Sekundää isellä kon eks illa ei ole a sinaisia ajoja ja se oidaan kokea lähes eaaliajassa ai mahdollises i jopa uosisa oja myöhemmin ja si ä KAAVIO 1. PRIMÄÄRISEN JA SEKUNDÄÄRISEN KONTEKSTIN MALLI 51 oidaan hyödyn ää missä ahansa a koi uksissa, joihin se so el uu. E ilais en kame allis en kon eks ien älillä on e oa aisuuksia sekä p imää isessä e ä sekundää isessä kon eks issa. Yksi yisyyden kannal a niiden me ki ä iä e oja, ku aamisen lisäksi, o a ilan een ja henkilöiden u uus, niin e ä u u ilanne oi olla suu empi yksi yisyysuhka, koska ilan eessa käy äydy ään aidommin, mu a u u ihmise ku aus ilan eessa ai ka selu ilan eessa ei ä me ki ä äs i luo yksi yisyyden mene yksen uhkaa, koska yksi yinen ma e iaali ei odennäköisemmin u ujen hallus a le iä laajalle. Kame oiden mää ä aiku aa yksi yisyy een niin, e ä useamman kame an läsnäolo kas a aa yksi yisyys- uhkaa, koska ideoma e iaalin le iäminen on silloin odennäköisempää. Julkkikse o a jo o unee ku aamiseen ja ku ien jakamiseen mu a muille ämä kaikki on uu a muu en pai si ka sojina, ja uo siksi uusia uhkia. Mobiili ideo oisi synny ää uusia gen ejä isuaaliseen mediaan ja yhdeksi mahdolliseksi gen eksi nime iin i s -pe son mobiili ideo-show, jossa ihmise ku aa a omaa odellisuu aan mobiililai eellaan niin, e ä ka soja koke a saman kuin he. Näissä ohjelmissa oisi olla yksi ai usei a ku aajia. Ka soja oisi a kommunikoida ku aajan kanssa ja ä en jopa aiku aa shown e enemiseen. Tämä oisi apah ua esime kiksi YouTuben kal ais en kana ien kau a. Ääneen pe us u a käy äjien luoma sisällö ku en podcas i o a jo ny , a ikkelia ki joi aessa, yleisiä ja ähänkin pe us uen oidaan uskoa käy äjäläh öisen ideoma e iaalin saa u a an suu a suosio a, koska ideo on ehokas kana a un eiden ja kokemuksien jakamiseen. Mobiilin sisällön e i yispii ei ä o a ennen kaikkea digi aalisuus sekä o maa i ja koko, joka on helppoa julkais a, helpos i saa u e a uus, se e ä käy äjä oi i se yksin ku a a yhdellä lai eella joka hänellä on joka apauksessa mukana (puhelin), sisäl ö on edi oi a issa puhelimessa, sisällön julkais a uus, mahdollinen suu i yleisö, kiinnos a uus mainos ajille koska ka sojia oi olla paljon esime kiksi YouTubessa, ja se, e ä mukana ole a ympä is ön äänimaailma ja na a ii i au a a allen amaan unnelman. Palau ekana a on myös oleellinen, sekundää isen kon eks in mahdollisuus aiku aa ihmisiin p imää isessä kon eks issa, ku aus ilan eessa. Mobiili ideokommunikaa ion 52 osa-aluee o a : Tallennus, edi oin i, jakaminen, kulu aminen ja palau e. Se, e ä kaikki nämä oidaan ehdä yhdellä mobiililai eella, nopeu aa ja helpo aa jakamis a huoma a as i. Media-a keologi Huh amon (2004) mukaan kame alla oli kan ajaansa epäinhimillis ä ä aiku us jo sen ilmes yessä ka uku aan 1800-lu ulla. Tämä ilmiö, ai opoi, ois uu ny kun kame a o a läsnä yhä useammin ja lähes kaikissa mahdollisissa ilan eissa. A ikkelissa keskus ellaan sii ä, kuinka mobiili ideo aiku aa yksi yisyy een. Kaa io (Kaa io 2), ku aa kuinka julkaisemis ilan een “ u allisuus” yksi yisyyden suh een aih elee iippuen sii ä, kuinka ie oinen subjek i on kame as a ja kuinka keino ekoinen ilanne on. Kaa ion mukaan yksi yisyyden kannal a aa allisempia ideoi uja ilan ei a o a luon odokumen i ja siihen innas e a a piilokame a, joissa kohde on ainakin jossain mää in no maalissa KAAVIO 2. JULKAISEMISTILANTEEN TURVALLISUUS YKSITYISYYDEN SUHTEEN 53 ilan eessa mu a äysin ie ämä ön kame an läsnäolos a, kun aas u allisimpia o a eloku a , koska ne o a näy el yjä, keino ekoisia ilan ei a ja a koi e ukin julkisiksi. Muu ilan een sijoi u a johonkin näiden älimaas oon. Yksi yisyyden mene yksen uhkan a ioidaan kas a an mobiili ideon myö ä, koska ideo o a ny digi aalisia ja sen uoksi helpos i jae a issa jopa eaaliajassa ja liikkeessä. Vielä ämän u kimuksen pe us eella ei oida kui enkaan sanoa kuinka me ki yksellinen ämä uhka ja muu os ulee olemaan. Joka apauksessa, yksi yisyyden mene yksen uhkaa on py i y joissain maissa pienen ämään esime kiksi ase amalla ku auskiel oja ja mää äämällä kame an ääne pakollisiksi. Mobiili ideokommunikaa io syn yi aikaan, jolloin ei ielä ol u o u u sosiaaliseen mediaan eikä ideoiden jakamiseen. Valoku ia ja ideoi a jae iin uolloin enimmäkseen kas o us en ai ehkä sa unnaises i lähe ämällä mul imedia ies einä ai sähköpos in lii einä oisille. Kon eks i oli uolloin sellainen, jossa suu in osa ideoma e iaalis a uli ka sojille ele ision ai ilmien kau a ja siis edi oi una ja almiiksi pu eskel una. Jonkin e an myös ko i ideoi a on jo aiemmin ku a u ja esi e y kodeissa ja ele isioiden “hauska ko i ideo ” ohjelmissa. Julkkiksis a ku a uja papa azzi ideoi a olimme jo uolloin o unee näkemään ele isiossa ja in e ne issäkin. Val aosa ihmisis ä ei uonna 2005 ienny , e ä ma kapuhelimel a oi suo aan jakaa jopa eaaliaikais a ideo a in e ne iin, kaikkien saa a ille. Mobiili ideo- ilmiö oli uusi ja muodos i uudenlais a yksi yisyysuhkaa, esime kiksi sen uoksi, e ä emme ielä ollee o unee ymmä ämään kuinka helpos i ja nopeas i ideoma e iaali le iää ja millaisia uhkia se uo mukanaan. Oli äysin a oin a se, mihin ja kuinka mobiili ideokommunikaa io a ullaan käy ämään sen yleis yessä mu a joi ain a ioi a esi el iin. I osa u kimuksessa esi e yä p imää isen ja sekundää isen kon eks in mallia oidaan käy ää ämän uuden ilmiön ku aamiseen ja u kimiseen. 54 4.2.Mo i aa io ja asen ee mobiilia ku aa koh aan (II) II osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiili ideokommunikaa ion synny ämää uu a sosiaalis a kon eks ia käy äjien näkökulmas a. II osa u kimuksessa kysy ään: Millaisia oli a puhelinkame oiden käy äjien mo i aa io ja asen ee mobiilia ku aa koh aan päi i äis ilan eissa? II osa u kimus käsi elee ideokame an läsnäolon sosiaaliseen ympä is öön uomaa muu os a jokapäi äisessä elämässä. Käy äjä u kimukseen pe us uen esi ellään yksi yisyys- ja luo amusongelmia sekä uusia sosiaalisia kaa oja. Kaikki mobiili ideokommunikaa ion ooli : ku aaja, kohde, ohikulkija ja ka soja o a ässä yh eydessä kiinnos a ia. Kiinnos uksen koh eena oli ku auksen hy äksyminen ja läpinäky yys ajan suh een ja ä ä a en u ki iin, kuinka ideokame an läsnäolo aiku aa sosiaaliseen kon eks iin ja kuinka kyseinen ilanne muu uu ajan myö ä, mi ä kon eks il a aadi aan, mi ä olosuh eil a aadi aan, e ä ideoku aus oi alkaa ja oisaal a, mikä on ideoku auksen aiku us ympä is öön. Käy äjä u kimuksessa käsi el iin kännykkäkame oi a ja ihmisiä osana kommunikaa iosys eemiä, kun aas aiemmassa u kimuksessa ku aamis a on usein käsi el y ku aajan näkökulmas a. Myös sisäl öjä ja ku ama e iaalin jakamis a käsi el iin. Tämä osa u kimus pe us uu I aliassa 2003-2004 eh yyn käy äjä u kimukseen, jonka 22 osallis ujaa (neljää yhmää: kaksi pe he ä ja kaksi ka e ipo ukkaa) ku asi a , jakoi a ja kulu i a sekä s ill- e ä ideoku aa, käy ämällä ideokame aominaisuuksilla a us el uja ma kapuhelimia ja lisäksi e illisiä pieniä ideokame oi a. Kukaan osallis ujis a ei ollu aikaisemmin käy äny ma kapuhelin a jossa on ideokame a ja jakamismahdollisuus, eikä kukaan heis ä opiskellu ai yöskennelly aiheeseen lii y ällä alalla mu a esime kiksi sähköpos i oli heille kaikille u u. Ken ä u kimuksen osa-aluee oli a : esi elykokous, kuukauden käy öjakso, loppuhaas a elu ja aineis on analysoin i. Tu kimuksessa analysoi iin kahdenlais a aineis oa: nauhoi e u ja puh aaksiki joi e u haas a elu sekä osallis ujien ku aama ma e iaali, jo a heidän oli mahdollis a pois aa ai edi oida. Valoku ia kukin ku asi 50-600, 55 ma kapuhelin ideoi a 0-40 ja mui a mobiili ideoi a enemmän kuin ma kapuhelin ideoi a. Kun kyseessä on ma kapuhelimen kame a, kame an käy ön ei a i se olla ennal a suunni el ua. Kame aa ei siis a i se e ikseen o aa mukaan, koska puhelin on yleensä kui enkin mukana ja kame a samalla aina myös sen mukana. Ku aaminen on es ihenkilöiden mukaan ny hy äksy ä ämpää, koska kame aa ei ole o e u mukaan a a as en jonkun ilan een ku aamis a aja ellen. Tämä mahdollis aakin ku aamisen aikkapa a anomaisessa uokapöy ä ilan eessa, johon ei no maalis i e ikseen kehda aisi o aa kame aa mukaan. Video a kui enkin jä e iin joskus ku aama a sen uoksi, e ä kame an läpi ka selu ei ku aajan ulos ilan ees a, ai an kuin hän ka selisi ele isiolähe ys ä ja jo ku osallis uja myös koki a ideoku aamisen ie än liikaa keski ymis ä. Neljä mo i aa io a ku aamiselle o a : 1. Oman elämän a kis oin i 2. Oman elämän jakaminen 3. Sosiaalisen läsnäolon ah is aminen 4. Ryhmädynamiikan asili oin i. Näis ä ensimmäinen lii yy henkilökoh aiseen käy öön, suunni el uun uudelleenka seluun sekundää isessä kon eks issa, ja muu kommunika ii iseen käy öön ja i seilmaisuun, näis ä kahden lii yessä kommunikaa iokana ien kau a jakamiseen, sekundää iseen kon eks iin ja yhden ku aus ilan eeseen, p imää iseen kon eks iin. Oman elämän a kis oin iin lii yy esime kiksi muis iinpano yyppinen ma e iaali, kun aas oman elämän jakamisen yh eydessä ku ama e iaalilla ode iin oi an ah is aa ies iä. Sosiaalisen läsnäolon ah is aminen lii yy usein pa isuh eisiin ja ku ien jakaminen lisäsi yh eenkuulu uuden unne a. Ryhmädynamiikkaa asili oi iin kame an a ulla esime kiksi niin, e ä kame a mahdollis i li ailun ai i sailun, ai se sai ku auksen koh een ekemään oi o uja asioi a. II osa u kimus ko os aa ku auksen koh een me ki ys ä mobiili ideo- kommunikaa iossa. Käy äjä es in ulokse esi ä ä , e ä ku aukseen suh au umiseen aiku aa: 1. Ku auksen koh een suhde ku aajaan, 2. Koh een mieliku a ku aajan a koi uspe is ä 3. Ku auskon eks i. Koh een ja ku aajan suh een aiku ukses a ke oo esime kiksi, e ä kun ku aajana oli pe heen y ä , 56 hänen isoisänsä suh au uminen ku aamiseen pysyi posi ii isena koko kuukauden ajan, innos uksen oki hieman laan uessa ajan myö ä; mu a kun sama y ö ku asi eljeänsä, eljen suh au uminen muu ui innos unees a ihas uneen kau a älinpi ämä ömäksi (Kaa io 3). Näy ää sil ä, e ä mobiili ideoissa un ee näy ellään ja ka ika y isoidaan eloku is a opi ulla a alla mu a ämä laan uu ajan myö ä, kun kame an läsnäoloon o u aan ja sen uu uusa o alkaa hä i ä. Mieliku an aiku us on u kimuksen mukaan sellainen, e ä jos ku aajaa ei koe a mielly ä äksi/ u alliseksi (eng. com o able), ku aus koe aan uhkana ( . Huh amo, 2004; Koskinen ym., 2001). Jos ku aajan aikee ymmä e ään ää in, ku aaja oi saada ei-halu ua as akaikua. Ku auksen kohde alkaa usein käy äy yä ku aajan oi omalla a alla, kuin ku aaja ohjaa hän ä. Esime kiksi, kun ku aaja haas a ele, ku a a a as ailee ja kun ku aaja li ailee, ku a a a li ailee akasin kame alle. Ku auskon eks i aiku aa esime kiksi niin, e ä u ussa ympä is össä un ee näy e ään luonnollisemmin, jolloin ilan eessa on suu empi yksi yisyysuhka, kun aas puoles aan julkisilla paikoilla hymyillään ja näy ellään, ja yksi yisyyden mene yksen uhka on si en pienempi ( . Kaa io 2). Kuukauden aikana ku auksen koh eiden suh au uminen ku aukseen yleisimmin muu ui innos uneisuudes a ihaisuuden kau a älinpi ämä ömyydeksi (Kaa io 3). Läsnäole aan kame aan siis o u aan suh eellisen pian ja kun sen läsnäolos a KAAVIO 3. KOHTEEN KUVAAJAAN SUHTAUTUMISEN MUUTOS KUUKAUDEN AIKANA 63 ilmenee esime kiksi sää ja ke ä on paikalla, oidaan samalla ke oa jollekin ie ylle henkilölle a koi e ua ies iä. Videoissa anne iin myös suunnis us- ohjei a, esime kiksi au aakseen oisen yhmän henkilöä sii ymään oiseen yhmään. E äs osallis uja ke oi, e ä suosikki ideo oli ideo ho ellin aulabaa is a koska sii ä hän näki, ke ä baa issa on paikalla ja pys yi siihen pe us uen ekemään pää öksen, haluaako lii yä seu aan. Videossa esiin ynee henkilö ei ä ollee p imää isessä kon eks issa ie oisia, e ä ideo a käy e iin niin e ä sekundää isen kon eks in henkilö (jonka he ei ä iennee ka so an ideo a mu a iesi ä , e ä kuka ain yhmäs ä ai ulkopuolise kin oi a li e ideon nähdä), ikään kuin käy i ideoi a a o aakseen sekundää ises ä p imää iseen kon eks iin sii ymisen mielekkyy ä. Webcas i o a yksi- suun aisia ideoi a, oisin kun esime kiksi Skype ideopuhelu mu a joskus kahden lai een a ulla jae iin ja ka so iin webcas ia samaan aikaan, koska kyseessä oli yhmä ilanne. Ekspe imen in eks i ies ien kau a ai usean lai een a ulla hoi unu kaksisuun aisuus oli hankalahkoa mu a oleellis a ja kaksisuun aisuus o eu ui aikka ideo o a yksisuun aisia ( e aa Skype- puheluihin, jo ka o a kaksisuun ais a ideo a). Suosi uimma ku auspaika oli a ulko ila ku en kadu ja puis o , baa i, len oken ä, museo ja ho elli. Selkeä e o ulkona ja sisällä ku a ujen ideoiden älillä on se, e ä ulko ideo on usein ku a u liikkeessä, jolloin kame akin liikkuu (ja ku aa e eenpäin mu a myös ympä ille ja ku aajaa), kun aas sisä ideo uolilla is uen, niin e ä kame aa ain käännellään. Ulko ideoissa on paljon puhe a, niissä esi ellään paikkoja ja ne kes ä ä keskimää in pidempään, kuin sisällä ku a u . Sisällä ku a aan usein e ehdyksiä ja haas a eluja. Suosi uimpia ka selupaikkoja oli a baa i , koska ideois a näkee, missä muu o a ja kuulee heidän suunni elmiaan. Ääni osin kuuluu a in olaympä is össä huonos i ja ämän ode iin ähen ä än yksi yisyyden mene yksen uhkaa, koska kaikki mi ä puhu aan ei kuulu ideon yli. Ka soja kommen oi a mielellään eks i ies ein, e ä oli a nähnee ideon, ä ä apah ui sekä ma kalla mukana olijoiden, e ä laajenne un yleisön oimes a. Ku aaja koki a eks i ies i- 64 kommen i ä keinä, koska kommen i odis i a , e ä joku näki ideon ja e ä ideolla oli oisille me ki ys ä. Huomasin, e ä eaaliaikaisella ideolla jae aan kon eks ia, senhe kis ä ilanne a, kun aas allenne ulla ja myöhemmin ka so a aksi a koi e ulla ideolla jae aan sisäl öä. Tämä jako ei ole yksiseli einen eikä poissulke a mu a äs ä e os a ke oo esime kiksi se, e ä li e ideoina jae uja ideoi a ei yleensä halu a ka sella jälkikä een ja eaaliaikaisissa ideoissa siis ko os uu senhe kinen ilanne ja kommunikaa io. Ryhmäkeskus elussa ja ken ällä kä i ilmi, e ä li e ideolle ei ase e a yh ä suu ia laadullisia aa imuksia, kuin myöhemmin jae ulle ideolle, koska ka soja ymmä ä ä edi oinnin mahdo omuuden ja kommunikaa iome ki ys ko os uu. Joi ain mielenkiin oi- sissa koh eissa ku a uja ideoi a halu iin ka soa jälkikä eenkin, jos ideo oli jääny eaaliaikaisena näkemä ä. Tämä ko os aa sijainnin me ki ys ä ja si ä, e ä on hyödyllis ä jos ideo a jae aan sekä li enä, e ä jä e ään saa a ille ja ka so a aksi myös jälkikä een. Video alkoi noin 15 sekun ia sen jälkeen kun ku aaja käynnis i sen ja nämä ii äs ynee alu ja joskus ii äs yneinä oimi e u eks i ies i aiheu i a joskus ongelmia, ja aina ei iede y onko ideolla ka sojia sillä he kellä ai ei, koska ies in äli ys ei aina ollu eaaliaikais a ja ideo saa oi olla jo pi källä, ennen kuin sii ä ilmoi a a ies i as aano e iin ja oisaal a ies i ideon ka somises a saa oi saapua as a myöhässä, eikä ollu aina ilmeis ä mi ä ideoi a se koski. Se, e ä ideo oli a usein koomisia ja hauskoja, joh unee suu el a osal a sii ä, e ä kyseessä oli lyhy aikainen ekspe imen i ja lomakon eks i, ja koko asia oli uusi. Vaikka ideo oli usein suunna u sekundää isen kon eks in yleisölle, ideoku aus aiku i myös yhmän sisäiseen kommunikaa ioon ja yhmädynamiikkaan (ku en myös II osa u kimuksessa ode iin) jolloin ulkopuolisen yleisön ja sekundää isen kon eks in me ki ys näy i ähene än. 65 Vaikka u kimus oli pienimuo oinen, a ioin sen pe us eella, e ä mobiili li e ideokommunikaa io uo yhmäkommunikaa ioon seu aa an ason ja sillä on po en iaalia olla ule aisuuden sosiaalinen media. Koska ideokame an läsnäoloon aiemman u kimuksen mukaan o u aan jopa kuukaudessa, a ioin osa u kimuksessa, e ä ma kapuhelimen ideokame a oi ule aisuudessa me ki ä ihmisille aina käsillä ole aa e äläsnäolomahdollisuu a, eikä si ä aja ella niinkään eknologiana. Mobiilin li e ideokommunikaa ion ooli o a ku aaja (joka on usein samalla myös kommen aa o i ai haas a elija), kohde (joka on usein myös haas a el a a), ohikulkija ja ka soja (joka usein kommunikoi ku aajan kanssa). Koska u kimuksessa kyseessä oli yhmä, eh ä ä jakaan ui a ja samalla oi iin usean lai een kau a aikkapa ka soa, ku a a ja ies iä eks i ies i se. Rooleihin suh au uminen aih eli asaisehkos i posi ii isen, neu aalin ja nega ii isen älillä. Ka soja koki a li e ideoiden sisäisen selos uksen ä keänä, koska se au oi ymmä ämään kon eks ia ja ku aaja onkin usein myös kommen aa o i. Kaksisuun aisen kommunikaa ion a e on u kimuksen pe us eella ilmeinen. Sekä ku aaja, e ä ka soja koki a uo o aiku uksen ä keänä mobiilin li e ideon yh eydessä ja eks i ies iä käy e iin ideon lisänä kaksisuun aisen kommunikaa ion saa u amiseksi. Oli ä keää ie ää, onko yleisöä, ja lisäiloa oi jos iesi kuka ka soo. Suu in osa osallis ujis a haluaisi jakaa li e ideoi a u uille, e ehdyksinä ja e i yisis ä ilaisuuksis a, ja ka soa u ujen li e ideoi a mu a myös julkinen jakaminen ja ie aiden ku aamien ideoiden ka selu sai kanna us a. Sisä ideoi a ku a iin yleensä paikallaan ollen ja ulko ideo ku a iin liikkeessä, ulko ideoiden siis ollen kaikkein ominaisimpia mobiili ideoi a mu a oki myös sisä ideoissa mobiilius on oleellis a, koska mobiiliuden ansios a li e ideo oli mukana ja käy e ä issä kaikkialla. Li e ideoiden jakaminen ja ka sominen oli paljon suosi umpaa kuin jälkikä een jae ujen. 66 4.4.Mobiilin li e ideon sisällö (IV) IV Osa u kimuksen a koi uksena on ku a a mobiili ideokommunikaa ion "Mobile Li e Webcas ing” -muo oa, eli eaaliaikais a mobiili ideo a, sen sisäl öjen a ulla. Osa u kimukselle ase e iin seu aa a u kimuskysymys: Millaisena “Mobile Li e Webcas ing" näy äy yi käy äjien ideoimana? IV Osa u kimus on uonna 2009 o eu e u ja uonna 2010 julkais u k ali a ii inen sisällönanalyysi neljäs ä webcas pal elus a. K ali a ii inen sisällönanalyysi me odina mahdollis aa eks isisäl öjen, joihin ässä myös ideokon en i sisäl yy, analysoinnin (Bly he & Cai ns, 2009; K ippendo , 2004; Quinn Pa on, 1990). Tu kimuksen ekoaikaan mobile li e webcas pal elu o a o e a issa käy öön ilmaiseksi ai jopa puhelimessa almiiksi ins alloi una (Ku en Qik oli joissain Nokian puhelinmalleissa) ja niille yh eisiä ominaispii ei ä o a : Li e ideon jakaminen puhelimel a in e ne iin; ideoiden alle usmahdollisuus myöhempääkin ka somis a a en; ideoiden jakaminen muillekin websi uille ku en sosiaaliseen mediaan, sähköpos iin ai in e ne si uille upo aminen; o sikoin i; kommen oin i ja/ ai li echa . So elluksen e usi ulla näkyy usein uusimpia ai suosi uimpia li e ideoi a ja ka soja oi niis ä ali semalla sii yä seu aamaan haluamaansa. Bambuse , Ky e, Qik ja Flixwagon pal eluis a analysoi iin yh eensä 178 mobiilili e ideo- klippiä. Video ali iin manuaalises i mu a sys emaa ises i julkaisuaika- ikkunaan pe us uen kahden uo okauden aikana julkais uis a li e ideois a. Noin 3/4 näis ä ideois a oli jae u Qik:ssä. Analysoin ia a en ideois a allenne iin enimmillään iisi minuu ia alus a, joh uen allennukseen käy e yn so elluksen ominaisuuksis a. Videois a saa a illa ole a sisäl ö iedo oli a ideo, audio ja o sikko. Nämä neljä pal elua oli a esime kkejä u kimuksen ekoaikaan ielä uuden yyppises ä sosiaalises a medias a, jolla oi julkais a suo aa ideolähe ys ä ma kapuhelimel a in e ne iin kaikkien saa a ille. (Lii e X). Videois a a kas el iin sisäl öjä, ja niiden isuaalisia esi ys apoja, kame a yösken elyä ja koo dinoin ia sekä ylipää ään puhe a, jo a kyseisen mediumin mahdollisuuksia ja oisaal a myös es ei ä sen laajenemiselle 67 oi aisiin u kia. Sisällönanalyysissä sekä ku ausaihei a e ä uo an os a egoi a käsi el iin. Talle e u ideo analysoi iin ja ne ka ego isoi iin ku ausaiheiden mukaan. Seu aa anlaise ka ego ia löyde iin: Tes i (71/178) ja demo (8/178), Video logi (VLog, 6/178), Kie oajelu (16/178), Pe o manssi (6/178) ja esi elmä (6/178), Sosiaalise apah uma (12/178), Ryhmä ja äkijouko (19/178), Lapse ai lemmiki (12/178), Maisema (5/178), Tele isio ja ie okoneen näy ö (38/178) ja Yh äkkise ilan ee (5/178). Sei semän ideoi a ei ollu ka so a issa. Tes i ja demo on helppo unnis aa, koska niissä ei ole mi ään muu a kuin esime kiksi näy ö, jol a ideoi a samalla ka so aan ja puhe a so ellukses a. Näy öjen ku aus on a mas i yleis ä juu i samas a syys ä, niis ä seu a aan es in onnis umis a mu a oisaal a syynä oi olla myös se, e ä ne o a “ u allinen” ku auskohde ja ku aaja saa aa kokea ne kiinnos a ampana kuin ylsän ympä is ön. Vlogi o a saman yyppisiä kuin kiin eällä ne ikame alla ku a u , kolmannessa pe soonassa ku a uja ideoi a, jossa ku aaja puhuu kame alle. Mobiili ideoiden logeissa ollaan kui enkin joskus liikkeessä. Tällaise liikku a logi muis u a a Kie oajelu-ka ego iaa mu a ne e o e iin omakseen niiden ah an Vlogimaisuuden akia. Las en ja eläin en ku aaminen on yypillis ä kaikille ku ausme odeille, aloku as a ideoon. Sisällönanalyysin pe us eella näy ää sil ä, e ä ku ausaiheiden löy äminen on aikeaa ja li e-webcas eissa ei ielä u kimuksen ekoaikaan ole paljoa niin sano us i ”jä ke ää” sisäl öä, aan enemmänkin sisällöl ään epämää äis ä ma e iaalia. Tämä joh unee suu el a osin myös sii ä, e ä u kimuksen aikaan so ellus a usein as a kokeillaan. Ma e iaalin pe us eella webcas aus sopii hy in pe heille ja yhmille. Myös jonkun e an yh äkkisiä apah umia ja pe o mansseja on näh ä issä, ja nii ä oisikin pi ää mediumille yypillisinä sisäl öinä, koska kame a on mukana aina ja ku aus helpos i aloi e a issa ja ideo nopeas i jae a issa. Ennen mobiilien li ewebcas ien mahdollisuu a, liikku alla kame alla ku aajien ku en blogga eiden pi i edi oida ja jakaa ideo 68 o line-so elluksia käy äen joko kame alla ai ma kapuhelimella (Ki k ym., 2007). Tuo an os a egiois a käsi el iin kame a yösken elyä ansi ioineen ja koo dinaa iopuhe a. Li e-webcas aajien kame a yösken elyyn lii yen mobii- lille li e ideolle ominainen pii e on se, e ä pe in einen edi oin i ei ole mahdollis a. Edi oin i kui enkin on usein ollu ku aajalle ä keää, jo a saadaan esime kiksi a inanke onnallises i halu u loppu ulos (Mascelli, 1965). Li e ideossa sii ymä koh ees a oiseen on eh ä ä ansi ioilla, liiku amalla kame aa. Ku aaja yleensä joko py kii seu aamaan jo ain kohde a ai aih amaa ku akulmaa koh eiden älillä. Aineis os a löy yi kon olloi ua ja kon olloima- on a kame aliike ä (jo a osa u kimuksessa ku su iin myös nimellä “spay pain ” eli “ uiskumaalaus”). Videoiden aloi ukseen ja lope ukseen kiinni e iin huomio a. Mobiilili e ideon kon olloi u kame aliike muis u aa käsi a al a ku a un ilmikame an adi ioi a, jossa mukana on esime kiksi pan, il ja acking sho . Tämän yyppise kon olloidu ja e i elly ansi io o a ma e iaalissa kui enkin ha inaisia. Yleisempää o a halli sema oma ja nopea ansi io , jossa ikään kuin kaikki edellämaini u ansi io sekoi u a a alla, joka muis u aa sp aymaalipullolla ympä iinsä suihku elua. Tällainen kame a yösken ely seli yy ku aajan kokema omuudella ideoku aajana ja ällaise ideo o a ka sojalle haas a ia. Li e ideoiden alu ja lopu o a hy in yleises i epämää äisiä ja kame a osoi aa usein la iaan. Tämä joh uu sii ä, e ä ideo aloi e aan painamalla puhelimen ideoku auspainike a ja koska ku aajan pi ää keski yä löy ämään eco d painike, ämä aiku aa ole an hankalaa suo i aa niin, e ä kame a ku aisi samalla kohde a. Koo dinaa iopuheeseen lii yen eh iin huomio, e ä 41/178 ideossa ku aaja puhuu ihmisille, jo ka o a ku aus ilan eessa p imää isessä kon eks issa läsnä. Webcas aaja siis kommunikoi a ku auksen koh een kanssa ja samalla ohjaa a hei ä eaaliaikaises i puheellaan joko eksplisii ises i (suo aan, 36 ideoi a) an amalla ihjei ä, ku en (suomenne una): ”olemme li e” (15), pyy ämällä ekemään jo ain ie yä (21), ku en ” ilku a”, ”sano hei”, ai implisii ises i (julkilausuma omas i, 5 ideo a) esime kiksi haas a elemalla. 69 Näillä oimilla ku aaja aiku aa py ki än halli semaan li elähe ykses ä ja ekemään sii ä kiinnos a amman. Kiin eiden li e ideokame oiden käy öä kommunikaa iossa on u ki u esime kiksi ideojukkien (VJ) yössä, ode en, e ä eaaliaikainen ideoyh eys yleisön ja anien kanssa on ä keä (Shamma ym., 2009). Ku aaja oimii myös ideon ohjaajana, ali en aiheiden lisäksi ajaukse , ku akulma ja ansi io ja ohja en puheellaan ku auksen koh ei a. Mobiilili e ideossa kaikki ämä apah uu ku auksen aikana ja ideoissa kuuluukin usein puhe a, joka ei ole yypillis ä amma imaiselle ideolle. Osa u kimuksessa pohdi iin kuinka ku aajaa oisi au aa ekemään li e ideo- p oduk io a pa emmin, kuinka ama öö eille oisi ope aa kame anhallin a- ekniikoi a ja ode iin, e ä mobiililai een pa empi yysinen kon olli helpo aisi kame a yö ä. Filmeis ä u ua kame a yösken elyä imi oidaan ahingossa, mu a näy ää sil ä, e ä si ä imi oidaan jonkin e an myös a koi uksella. Esime kiksi kame a usein käänne ään ku aamaan haas a el a aa. Pano oin eja ja zoomauksia ehdään saman yyppisissä ilan eissa kuin ilmeissä. Vlogeissa on jo näh ä issä se, kuinka uude mediumi adop oi a usein aiempien mediumien yylejä ja muu a a nii ä si en sopi iksi ( emedia ion) (Bol e & G usin, 2003), ( opos) (Huh amo, 2004). Vlogeihin alkaa ulla lisänä mobiili ideolle ominaisia pii ei ä, ku en kie oajelu ja pe o manssi, joiden o eu aminen on mahdollis a mobiililai eella. Sisällönanalyysin pe us eella ei näy ä ii ä än ainoas aan se, e ä webcas aus pelkäs ään mahdollis e aan, aan se äy yy uoda lähemmäs käy äjiä, esime kiksi pa an amalla ne ikäy ölii ymiä ja puhelimen käy ölii ymiä niin, e ä ku aaminen ja ka selu olisi helpompaa sekä esime kiksi uomalla jo ain au omaa io a ideon aloi uksen ja lope ukseen. Mobiili li e ideo ei ollu ä ä osa u kimus a eh äessä ielä as annu u kijoiden odo uksiin, eikä kohdannu äy ä po en iaaliaan uusimpana sosiaalisen median menes ys a inana. Sisällönanalyysiin pohja en aiku aa kui enkin sil ä, e ä ule aisuudessa es ien mää ä ähenee ja esime kiksi demojen, kie oajelujen ja esi ys en yyppinen sisäl ö lisään yy, ni ou uen mobiileihin Vlogeihin, li e-webcas in ul ua useammille ku aajille u ummaksi ja helpommaksi. 70 5. Tulos en ja käsi eiden sy en ä ä a kas elu Pe ehdy yäni aihepii in lähdeki jallisuu een ja eh yäni osa u kimukseni halusin lisäksi a kas ella eo iape us ana mobiili ideokommunikaa io a käsi eanalyy ises i pääs äkseni mahdollisimman hy in kiinni ja sy älle ilmiön y imeen. Mene elin si en, e ä jaoin kokonaisuuden palasiin ja sy ennyin sanojen mahdollisimman alkupe äisiin me ki yksiin. Koen kyenneeni ymmä ämään aihe a pin aa sy emmäl ä. Toi on, e ä oin näkökulmani a ulla a jo a muillekin ahaa-elämyksiä ja laaja-alais a ymmä ys ä mobiili ideo- kommunikaa ios a aus oineen ja ä en edesau aa uusien inno aa ioidenkin syn yä alalle. Mää i elin Teo iape us a-lu ussa e mi mobiili, ideo ja kommunikaa io. Ny haluan ielä sy en ää käsi elyäni a kas elemalla, mi ä e mi a koi a a ois ensa yh eydessä u kimus ulos eni an amien e ilais en näkökulmien alossa. Ta kas eluni pää y ä lopul a mää i elemään mobiilia ideokommunikaa io a kokonaisuu ena hyödyn äen äi öski jani uloksia. Olen löy äny ominaisuuksia, jo ka lii y ä mobiiliin ideokommunikaa ioon. Seu aa assa jao elen nii ä edellä maini un mobiili- ideo-kommunikaa io -kolmiken än mukaises i. Tuon ässä yh eydessä esiin myös uusia huomioi a ja e mejä. Maini sin jo eo iaosassa mobiilin ideokommunikaa ion kolmiken än. Kolmiken än kulmiin muodos u a mobiili ideo, ideokommunikaa io ja mobiili kommunikaa io. Ta kas elen kyseisiä sanapa eja ielä a ken aen edellä maini uja polysemioi a niin, e ä käsi elen ku akin a kemmin ja nimenomaan muiden yh eydessä, pe us uen osa u kimus en uloksiin, lähdeki jallisuu een ja yleisiin huomioihini. Tällöin a kas elun koh ee o a seu aa as i: Mobiili ideon yh eydessä, Mobiili kommunikaa ion yh eydessä, Video kommuni- kaa ion yh eydessä, Video mobiilin yh eydessä, Kommunikaa io mobiilin yh eydessä ja Kommunikaa io ideon yh eydessä (Kaa io 4). 71 Mone ässä esi ämis äni ha ainnois a sopisi a myös jonkin oisen sanapa in yh ey een ja nimenomaises i koko mobiili ideokommunikaa ion yh ey een, mobiilin yh eydessä ideon yh eydessä kommunikaa ion yh eydessä mobiili - Mobiili ajan ja paikan suh een Kännykkä ideo Ku aaja halli see Me amobiilius Subjek ii inen ku akulma Aina a a a issa ideo Henkilökoh ainen Piilo e u joukko- kokemus Me ali e ideo Monikäy öisyys To uminen - Audio isuaalisuus Video eoksena ja ies inä Video kon en ina ja kon eks in jakamisena Sosiaalinen media Tele ision malli Julkisuus kommunikaa io Pullopos ina Ryhmä- kommunikaa io Reaaliaikaisuus Uha ies in äli ymiseen ja yksi yisyy een lii yen Ku aus ilan een sisäinen kommunikaa io Teks ipohjainen kommunikaa io ideon yh eydessä Videon sisällön ies ien aso - KAAVIO 4. MOBIILI, VIDEO JA KOMMUNIKAATIO TOISTENSA YHTEYDESSÄ 72 mu a haluan pu kaa ä ä kokonaisuu a hieman osissa ja samalla poh ia, mis ä kokonaisuus muodos uu ja mis ä ominaispii ee juon a a juu ensa. Nämä eema ja ominaispii ee kui enkin ni ou u a sauma omas i yh een mobiilissa ideokommunikaa iossa, ja esi änkin nämä myös kokonaisuu een lii y inä u kimus uloksina. P imää isen ja sekundää isen kon eks in mallin olen sijoi anu kolmion keskelle (Kaa io 5), koska sen a ulla ä ä kokonaisuu a oidaan u kia ja hahmo aa uudella a alla. 5.1.Mobiili ideon ja kommunikaa ion kon eks issa Käsi elin jo aikaisemmin ”mobiili” e min e ymologiaa ja o esin sen juon u an la inankielises ä helpos i liiku el a aa a koi a as a sanas a. Mobiili sanan polysemia kau a päädyin mää i elemään mobiili e min eoksessani seu aa as i: ”Jo ain joka on helppo kulje aa mukana”. Tässä aiheessa eos ani on lisäksi syy ä a kas ella ”mobiili” e miä myös ideon ja kommunikaa ion kon eks issa. Mobiili ideon yh eydessä Mobiili ajan ja paikan suh een. Pe in eises i Mobiililla a koi e aan jo ain nimenomaan paikan suh een liikku aa. Videon yh eydessä mobiili siis a koi aa, e ä ideo on mobiili si en, e ä si ä oidaan ku a a ja ka sella missä ain. Jopa liikkuessasi se kulkee mukanasi ja oi käy ää si ä aina halu essasi. Kui enkin se, e ä mobiilia ideo a oi ku a a ja ka sella milloin ain ekee sii ä myös aja oman. Mobiili ideo siis on mieles äni mobiili sekä ajan, e ä paikan suh een. Kaikissa osa u kimukseni (I-IV) huomioidaan se, e ä ku aaja pääsee jakamaan kon eks iaan ideon äli yksellä milloin ain ja jopa liikkuessaan. Hän oi jakaa si ä niin, e ä yleisö oi ka sella si ä missä ahansa ja milloin ain, eaaliaikaises i ai halu essaan, kun on sopi a aika ai a e. Mobiili ideo, ja ideo ylipää ään myös a allaan mahdollis aa aikama kailun, ka sojan liikkumisen sekä ajassa e ä paikassa ( igge öiden mieliku i us a ja muis oja) ja ku aajan lähe äessä ies iä ule aisuu een. Myös Hie alan (1993) eks eissä 79 samaan sosiaalisen median uu is i aan, jo a ka soja muu enkin seu aa, nii ä on helppo seu a a, ilman ai annäköä. Video sisälly e iin a sinaises i sosiaaliseen mediaan as a u kimusjaksoni jälkeen mu a haluan kui enkin nos aa ämän oleellisen askelman esille, koska se on aiku anu suu es i mobiili ideokommunikaa ion yleis ymiseen, li emuodossaankin. Sosiaalinen media au oi mobiili ideoi a yleis ymään mu a se ei äl ämä ä ole yksinomaan helppo alus a ideokommunikaa iolle; esime kiksi Lampinen (2014) o eaa sosiaalisen median käy äjien py ki än koh i yh eis ä sosiaalis en ajojen hallin aa. Vaikka mobiili ideo a sinaises i sii yi sosiaaliseen mediaan as a myöhemmin, oimme aja ella mobiili ideoso ellus en, ku en Qik, jos a ke o aan osa u kimuksessa III, olleen ikään kuin oman aikansa sosiaalisia medioi a. Niiden ominaisuude kui enkin oli a e ilaisia, ei ä kä ne yksinään saa u anee yh ä suu a käy äjäkun aa kun ny esime kiksi Facebook. Tele ision malli. Videoi a ehdessä ja ka soessa ele isios a opi u ke on a ja käy äy yminen muokkaa ekijän, koh een ja ka sojan käy äy ymis ä ja odo uksia. Ku aaja saa aa ali ajuises ikin y i ää ehdä ideo a niin kuin on ele isiossa nähny , esime kiksi haas a elemalla läsnäolijoi a, selos amalla ilanne a ai käy äy ymällä kuin olisi osi ele isiossa. Tämä huomio ehdään lV osa u kimuksessa. Ka soja aas saa aa odo aa ideol a samaa laa ua johon on o unu ele isiossa. Ki joi an äs ä useassa osa u kimuksessa. Tosi ele isiomäisyys ja py kimys julkkikseksi on e äs mobiili ideon jakamisen ilmen ymä. Haas a elujen yleisyys oidaan myös seli ää ele ision mallilla. Haas a eluja ja selos us a käsi ellään e i yises i osa u kimuksissa III ja IV. Julkisuus. Oman ideon jakaminen in e ne issä oi a jo a mahdollisuuden Andy Wa holin (1968) ennus amaan “15 minuu in kuuluisuu een”, jonka jokainen hänen mukaansa ulee saamaan (“In he u u e, e e yone will be wo ld- amous o 15 minu es”). Julkisuus ja kuuluisuus on mobiili ideo- kommunikaa ion ansios a mahdollinen muillekin kuin niille joille se media alojen kau a anne aan, koska kenen ahansa on ma kapuhelimil aan mahdollis a jakaa omaa elämäänsä kaikkien näh ä ille. Julkisuus oi jäädä lyhy kes oiseen kuuluisuuden he keen aikkapa yhden suosi un ideon myö ä 80 mu a myös pidempiaikainen julkisuus ja sen hallinnoin i on ny suu el a osin henkilöiden i sensä käsissä, koska heillä on ah a suo a linkki yleisöön. Niin sano u ube aja , ideoi aan You ubessa jaka a henkilö , o a kin ämän he ken julkkiksia. Laulaja Ke li jakaa webcas -pal elussa mobiili ideon (osa u kimus IV), jossa hän kä elee pi kin kaupunkia Vi ossa, ja käy äen sekä ensimmäisen pe soonan ku akulmaa e ä esi äen kas ojansa kolmannen pe soonan ku akulmassa. Hän siis hallinnoi i se omaa julkisuusku aansa. Video mobiilin yh eydessä Henkilökoh ainen. Minä näen. Mobiili ideo on usein yksin ku aus a ja yksin ka selua (Ku en aiemmin o esin, “Video” on la inaa ja a koi aa “minä näen”). Tässä “minä näen“ oi ku a a sekä ku aajan, e ä ka sojan näkökulmaa, ku aajan jakaessa mi ä näkee ja ka sojan nähdessä mi ä ku aaja jakaa. Mobiili ideon ku aus on nimenomaan yksin ku aus a, oman ensimmäisen pe soonan näkymän allen amis a ja jakamis a ilman muiden apua, osa u kimuksessa II esime kiksi kommenoi iin ku aajan ilos a pääs e yään ai eellisuu ensa alloilleen. Videon jakaminen mahdollis aa sen, e ä oise oi a nähdä mi ä minä näen. Ka selija myös ka selee ideo a usein yksin pienel ä näy öl ä, saaden henkilökoh aisen kokemuksen) ja ässä on e o pe in eiseen ele ision ai eloku an ka seluun, jossa pää elai e ei ole mobiili, aan suu ikokoinen paikallaan pysy ä näy ö, ja ka selijoi a on usein monia samassa paikassa. Tele isio- ai eloku ama e iaalin ku auskaan ei ole niin ealis ises i oman näkymän jakamis a, koska ku aus yhmässä on usein monia henkilöi ä, kukin omalla oolillaan, ja subjek ii inen ku akulma on usein saa u aikaan muilla keinoin kuin näy elijän i se ku aamana mu a loppu ulokses a kui enkin oidaan halu a an aa aiku elma, e ä se on jonkun ensimmäisen pe soonan näkymä. Oman henkilökoh aisen kokemuksen eaaliaikainenkin jakaminen koe aan ä keänä ja sii ä on hyö yä ka sojille, jo ka pys y ä ikään kuin kokemaan jo ain, jo a ei ä muu en ainakaan sillä he kellä, ai koskaan, oisi kokea (Goldbe ge , 2010; K ame , 2011). Sekä ku aaja e ä ka soja siis oi a äysin i se pää ää mi ä ku aa a ja jaka a ai mi ä ka so a , ja ämäkin ekee kokemukses a henkilökoh aisen. 81 Piilo e u joukkokokemus. Mobiili ideokommunikaa io ilanne oi olla joukko- kokemus, joka ei unnu joukkokokemuksel a. Pa adoksaalis a, e ä ällainen mobiili, henkilökoh ainen, yysises i a allaan yhdel ä yhdelle, ku en juu i edelläkin maini sin, (mobiililai ees a mobiililai eeseen) äli y ä ideo on kui enkin samalla po en iaalises i samalla he kellä kaikkien ka so a issa, ja siis oimakkaas i joukkokokemus, jossa usea henkilö samaan aikaan koke a saman asian mu a e i iloissa. Ka sojalle kokemus kui enkin oi un ua hy in henkilökoh aisel a, jos si ä ka soo aikkapa yksin omassa huoneessa pei on alla. Voi un ua sil ä kuin ku aaja puhuisi ainoas aan juu i hänelle, kun jopa ku aajan kanssa kommunikoin i on mahdollis a esime kiksi cha in kau a. Mobiili ideollakin on usei a ka sojia samassa ilassa silloin kun lai een omis aja haluaa jakaa näy ön lähellä olijan kanssa ja ka soa yhdessä pienel ä uudul a, ai jakaa puhelimen näkymän eaaliajassa esime kiksi oman ele ision kau a näky äksi. Mobiili ideo a aikkapa omas a kodis aan soh an nu ka a jaka a eini ei äl ämä ä ymmä ä, kuinka suu i ka sojakun a hänellä oi olla, ku aaja ei odennäköises i unne samalla a alla jänni ys ä puhuessaan al a alle yleisölle, kuin mi ä hän un isi, jos esiin yisi aikkapa luen osalissa paljon pienemmälle yleisöjoukolle. K ame (2011) ke oo, kuinka hän oli myöhässä i se pi ämäl ään luennol a mu a pää ikin aloi aa jo ma kallaan luennolle li e ideon, jo a oppilaa pys yi ä seu aamaan eaaliaikaises i, p ojisoi una webcas so ellukses a luokan seinälle. Hänen saman luen onsa aikana o eu ui siis sekä piilo e u joukkokokemus, sekundää isen kon eks in yleisölle puhuminen kä ellessään yksin Salzbu gin kadulla, e ä p imää isen kon eks issa yleisön edessä puhuminen. Me ali e ideo. Kun jae aan Skypen ai webcas in kau a TV-ku aa ja päin as oin, syn yy ilanne, jossa oisen eaaliaikaisen mediumin kau a jae aan ois a eaaliaikais a mediumia. Tässä oi siis yhdis yä esime kiksi julkinen lähe ys ja yksi yinen li e ideo. Tämä lisää ma e iaalin le iämis ä sekundää isessä kon eks issa edelleen paljon laajemmalle kuin ideon alkupe äinen ku aaja ehkä ymmä ääkään. 82 A a akseni ä ä kehi ämääni e miä, me ali e ideo a, hieman lisää, esi än esime kin Chilen maanjä is ykses ä ja sunamiuhas a uonna 2010: Chileen iski 27. helmikuu a 2010 8.8 magni udin maanjä is ys, aiheu aen sunamiuhan useisiin paikkoihin Tyynen al ame en annoilla, esime kiksi Hawaiille. Uhan aikana jae iin usei a eaaliaikaisia in e ne ideoi a. Ka selin näi ä ideoi a i se li enä ja ein muis iinpanoja. Esime kiksi webcas pal elu Us eam pyysi ihmisiä jakamaan pal eluunsa li e ideoi a kame apuhelimis aan. Tämän lisäksi apah ui mielenkiin oinen li e ideo-ilmiö, jossa eaaliaikais a ideo a jae iin oisen eaaliaikaisen ideon kau a. Ku sun ä ä me ali e ideoksi. Löysin apah uman aikana kahden yyppis ä me ali e ideo a: 1. Ne i ideo ele ision kau a, siis eaaliaikainen Skype -mobiili ideopuhelu suo assa ele isio- lähe yksessä 2. Tele isio ne i ideon kau a, siis suo an ele isio-ohjelman jakaminen Us eam li e webcas ina. 1. Ne i ideo ele ision kau a. Tsunamiuhka oli yh äkkinen apah uma, ei ä kä oimi aja päässee apah umapaikoille aika aulullis en syiden lisäksi len oken ien sulkemis en uoksi. Koska jo apah umapaikalla ole illa a allisilla ihmisillä oli kame apuhelime in e ne yh eyksineen käy e ä issään, näy ää sil ä, e ä in e ne in li e ideoiden äli yksellä onnis u iin jakamaan ie oa jopa pa emmin kuin pelkillä pe in eisillä iedo us älineillä yksinään. Webcas -pal elu Us eamin kau a jae iin 4.35 miljoonaa ideolähe ys ä ähän apah umaan lii yen ja lähe ykse sai a paljon ka sojia. Tele isioyh iö huomasi a ässä mahdollisuuden ja pyysi ä henkilöi ä, jo ka oli a sunamiuhan alaisissa paikoissa, jakamaan ideoi aan heille. Tele isiokana aan oi iin o aa yh ey ä Skype - ideopuhelulla, joka si en näy e iin suo ana ele isio-ohjelmassa. 2. Tele isio ne i ideon kau a. Paikallise ele isiokana a lähe i ä suo ia ele isiolähe yksiä, jois a paikallise ihmise sai a ie oa sunamiuhkaan lii yen. Jo ku ihmise näki ä mahdollisuuden, e ä jakamalla ele isioku aa eaaliajassa ne i ideona, se a oi aisi enemmän ka sojia, joi a asia mahdollises i koske aa. E äs näis ä kansalaisjou nalis eis a on Kaeo Kepani (kaeokepani), joka asuu Honolulussa, Hawaiilla, ja joka oli lii yny Us eam 83 webcas pal eluun uo a aiemmin. Us eamin esi elyssään (bio) hän ke oo ole ansa ideo/b oadcas -hullu (bu ), joka on kiinnos unu ideon kaikis a aspek eis a. Kepanilla oli käy äjäp o iili myös YouTubessa, ja Twi e issä hänellä oli 743 seu aajaa 21. ma askuu a 2011. Myös Honolulussa asuneen co- hos insa John Ga cian (johnga cia) kanssa hän webcas asi TV de Chilen lähe ys ä sunamiuhas a, ilman julkaise an KHON2 kana an lupaa (Video oli siis boo leg). Heidän sunamiuhka-webcas eillaan oli kymmeniä uhansia seu aajia. He mainos i a webcas ejaan Twi e issä ja Ga cia (jolla oli 5,530 Twi e seu aajaa 21. ma askuu a 2011) loi web si un h p://hi sunami.in o/ sekä #hi sunami Twi e hash agin, joka pääsi Twi e in ending opics lis an kä kisijoille. Kolmen ideon, jo ka Kepani oli sääs äny Us eamissa, ka sojalu u oli a (2011): 54,112, 105,265 ja 5,363 ka sojaa. Ga cia ke oo haas a elussa (Kepani & Ga cia, 2010) kuinka kaikki apah ui ( apaas i suomenne una): “Me ain nopeas i yhdis imme oimamme ja eimme sen mahdolliseksi. Sekunnin mu o-osan pää öksellä aloimme jakaa sisäl öä, joka ei muu en ollu löyde ä issä sosiaalises a medias a. Olimme ensin aikeuksissa kapasi ee in akia mu a löysimme si en Us eamin kau a a kaisun, jolla pys yimme jakamaan li e ideo a suu elle joukolle ka sojia. Kaeo lupau ui huoleh imaan ideo-s eamis a, minä ekis e öin domainin, isännöin, julkaisin ja upo in, ja akensin webbisi un ja aloin äli ömäs i jakaa linkkejä joiden kau a paikallise ihmise sai a pääsyn ideo- eediin.” (Alkupe äinen englanniksi: “We jus quickly locked oge he and made i happen. Spli second decisions o lip he swi ch and g ab a eed ha was no a ailable by local media ou le s. We we e ini ially sc ambling due o capaci y easons, bu inally ound an un-capped iewe solu ion h ough Us eam. Kaeo ag eed o handle he s eam, I egis e ed domain, hos ed, pos ed he embed and buil he websi e, immedia ely s a ed pos ing links o locals o access. Li e s eam iews g ew om 200 o 1000 in abou an hou , 5 hou s la e he s eam opped o a abou 13,000 iewe s.”). Ga cia ko os i, e ä hän käy ää eknologiaa hyödyksemme ja e ä nopea oimin a sen e een, e ä saadaan kana a miehi e yä on ä keää. Hän sanoo, e ä ihmise oi a olla ällaisen 84 a oimen in o maa ion a assa. Kepanin mukaan on hy ä yhdis ää sosiaalinen media pe in eisen median kanssa, jo a saadaan hy iä uloksia. Edellä maini u esime kki hä ä ilan eessa iedon jakamises a ku aa me ali e ideo a hy in. Kun ilanne jae aan digi aalisena, se oi olla aikka he i koko maailman saa a illa, hyödyn äen e i kana ia. Tämä ke oo hy in sekundää isen kon eks in mahdollises a nopeas a ja laajas a le iämises ä. Monikäy öisyys. Olen uloksina esi äny mobiili ideon aihei a ja mo i aa ioi a. Kame an aina mukanaolo ja mobiilius on uonu ideoon ulo u uuden joka mahdollis aa lähes lopu oma käy ömahdollisuude . K ame (2011) ko os aa si ä, kuinka li e ideon ku auksen a ulla oi saada aa a ilan eessa apua paikalle mu a myös ässä yh eydessä unohde umpaa u allisuuden muo oa, ikoksen es ämis ä, koska ikos odennäköises i jää ekemä ä, jos on sel ää, e ä ilanne a ku a aan ai jopa jae aan juu i eaaliaikaisena ka sojien silmiin. Goldbe ge (2010) ke oo, kuinka hänen ideonsa oli a koi e u kilpailun ka sojien kokemuksen ah is amiseksi mu a kuinka si ä on myöhemmin käy e y myös mäkihyppääjien ha joi elussa. Mobiili ideo on muu enkin oimi a ope uksen äline, mu a aihe on niin laaja ja sen e an e illinen pääasiassa käsi elemäs äni yksi yiskäy ös ä, e ä en o a siihen ässä kan aa muu en kuin huomioimalla sen olemassaolon. Seu aa anlaisia mobiili ideo- eemoja on löyde y ja lis a u osa- u kimuksissa II-IV: Ihmise (ku en sinä ja minä, i si ja sosiaalinen elämä), lapse , yhmä , lemmikkieläime , apah uma (ku en pe he apah uma , jalkapallopeli ja muu apah uma ) ja loma (esime kiksi monumen i ja maisema ), jokapäi äinen elämä, käy ännöllise ku a (ikään kuin muis iinpanojen ekeminen kame alla), objek i (ku en CD kanne ), julkisuuden henkilö (jopa ele ision näy öl ä), yllä ykse (yh äkkise apah uma ) ja haas a elu sekä suu ena yhmänä es i ja demo . Myös Van House ym. (2005) löysi u kimuksessaan anhoja ja uusia eemoja ku en spon aani , ai eellise ja i sikkää aloku a , u kiessaan mobiilia aloku aus a. Videoblogi o a suosi uja e enkin sisä iloissa ku a una ja kie oajelu yyppisiä ulkona liikkeessä ku a uja ideoi a on paljon. Myös omaku ia o e iin yleises i. Esi ämiäni mo i aa ioi a ideoku aukselle o a : 85 1. Oman elämän a kis oin i 2. Oman elämän jakaminen 3. Sosiaalisen läsnäolon ah is aminen 4. Ryhmädynamiikan asili oin i. (osa u kimus II) Saman yyppisisiä u kimus uloksia, joiden mukaan ku ia o e aan sekä sääs e ä äksi omaan käy öön, e ä jae a aksi on saa u myös mobiilia aloku aa käsi elleis ä u kimuksis a (Okabe, 2004). Mobiili ideon kommunikaa io on moni asois a, jolloin e i ka soja saa a e i ideos a i i e ilaisia asioi a, millaisella mo i aa iolla ja millaisis a aiheis a ne onkin eh y (osa u kimus III). Mobiili ideo a oidaan käy ää hyö y a koi uksiin esime kiksi pelas us- ope aa ioissa (Be gs and & Landg en, 2009) ja hu i a koi uksiin ja sen a ulla oidaan seu a a u uja ai julkkiksia, ku en myös mielenkiin oisia aihei a ai paikkoja, ja si ä hyödynne ään oman näkökulman julki uomiseen aina ai eellisis a mo i aa iois a (osa u kimus II) kansalaisjou nalismiin (Tazaki, 2006) ja kollabo aa iokäy öön (Engs öm ym., 2008). To uminen. Osa u kimuksen II ulokse esi ä ä , e ä henkilö useimmi en o u a läsnäole aan mobiilikame aan ja ku aamiseen jo kuukauden aikana niin e ä heidän käy öksensä ku aamis a koh aan on muu unu neu aaliksi. Huomio a ukee myös useiden Big B o he osi- ohjelman osallis ujien kommen i sii ä, e ei kukaan oi näy ellä kuukausia jo ain muu a kuin mi ä on, aikka ie ää, e ä kame a ku aa a kaiken. Tämä o uminen aiheu aa po en iaalisen yksi yisyysuhkan, koska henkilö ei ä ak ii ises i aja ele, e ä moni henkilö näkee heidän ekemisensä. Edellä maini u u kimus ulokse koske a e i yises i ku auksen koh ei a. 5.3.Kommunikaa io mobiilin ja ideon kon eks issa Käsi elin jo aikaisemmin ”kommunikaa io” e min e ymologiaa ja polysemiaa sekä mää i elin, e ä käy än e miä eoksessani seu aa as i: ”Henkilöiden älis ä ies in äli ämis ä lokaalis i ai e äälle, eaaliaikaises i ai ii eellä.” Te min la inankielise läh ökohda o a a koi anee ”ke omis a, äli ämis ä” sekä “minä jaan, minä ke on/ äli än”, ja ielä “ a allinen, julkinen ja yleinen”. Myös yh eisöllisyys (communi y, kommuuni) lii yy ähän oleellises i. Tässä 86 aiheessa eos ani on lisäksi syy ä a kas ella ”kommunikaa io” e miä myös mobiilin ja ideon kon eks issa. Kommunikaa io mobiilin yh eydessä Mobiili ideokommunikaa io pullopos ina. Ki joi in aikaisemmin sii ä, e ä mobiili ideokommunikaa io on mobiilia sekä ajan e ä paikan suh een. Jos julkais un ideon kommunikaa io apah uu ii eellä (esime kiksi on demand - YouTube- ideo) ja jos ei iedä as aano ajaa (webcas ylipää ään), ei aina iede ä, uleeko joku joskus näkemään ideon ja jos näkee, niin kuka näkee. Tässä mielessä mobiilia ideokommunikaa io a oisikin e a a pullopos in lähe ämiseen. Kommunikaa io on ehdollis a, ja ideolla ( ies illä) siis on lähe äjän lisäksi mahdollinen as aano aja. Anne aan siis mahdollisuus, e ä joku näkee sen. Yleisönosas oki joi uksis akin on ehkä jonkinlainen käsi ys mahdollises a lukijakunnas a, oisin kuin pullopos illa ai in e ne ideoilla. Sosiaalises a medias a oidaan aja ella, e ä joku niis ä henkilöis ä joka sinua seu aa a näkisi ideon, mu a ei oi ie ää onko niin. Po en iaalinen suu i yleisö on joskus ideokommunikaa ion, e i yises i webcas ien ja muiden in e ne in kau a julkais a ien ideoiden innoi ajana. Tä ä pullopos imaisuu a on käsi el y e i yises i I ja IV osa u kimuksissa, aikka o ankin e min esille as a ny . Li e ideo a jaka alle henkilölle on ä keää saada jonkinlais a palau e a ideos a, koska sen pe us eella hän ie ää, e ä joku on sen nähny ja “pullopos i on löyde y”. Myös jo pelkäs ään ie o sii ä, e ä ka soja ai ka sojia ideolla on, koe aan ä keänä, aikka ei iede äisikään kuka ka soo. Ryhmäkommunikaa io. Mobiili ideokommunikaa io mahdollis aa useiden e i paikoissa ( ai ajoissa) ole ien henkilöiden älisen yh eiskommunikoinnin. Täs ä ke oo esime kiksi III osa u kimus. Reaaliaikaisen kommunikaa ion mobiilius au aa yhmä ilan eissa esime kiksi suunnis usohjeiden an amis a kun aas myöhemmin apah u assa sekundää isessä kon eks issa oidaan äli ää ie yä sisäl öä ai ies iä samalla koko yhmälle, ja keskus ella yhdessä aihees a aikkapa ies i se ai kas o us en. Sosiaalis a mediaa ja mobiili ideo a on jo u ki u jonkin e an (Mul isil a & Mil ad, 2009). 87 Reaaliaikaisuus. Ma kapuhelin en kehi ynee in e ne ominaisuude mahdol- lis a a jopa eaaliaikaisen kommunikaa ion ja siis e äläsnäolon myös ideon äli yksellä. Pidän eaaliaikaisuu a odella me ki ä änä ja kiinnos a ana mobiili ideo-kommunikaa ion ominaisuu ena. Mobiili li e ideo on uudenlainen, ny noin 15 uoden ikäinen kommunikaa ion muo o, joka on as a noin eilun iiden uoden kuluessa ullu koh alaisen yleiseen ie oon ja käy öön, sen löyde yä iensä osaksi jo aiemmin suosio a saa u aneisiin eks i- ja aloku apohjaisiin sosiaalisen median pal elui a ku en Twi e ja Facebook, jois a käy äjien on se helppo löy ää ja o aa käy öönsä. Reaaliaikaisen mobiili ideon jakaminen webcas pal eluun onnis uu nopeas i ja ai a omas i, jopa yh ä nappia painamalla. Tämä on huoma a as i yksinke aisempaa kuin se, e ä ideo ensin pe in eises i ku a aisiin ja alle e aisiin, ka so aisiin ja a ioi aisiin ja si en ehkä edi oi aisiin ja as a si en julkais aisiin, aikka uokin kaikki on eh ä issä ma kapuhelimella. Reaaliaikais a ideo a jakaessa ei a i se poh ia olisiko ideo julkaisukelpoinen, koska se julkais iin jo. Reaali- aikaisuu a käsi ellään laaji en osa u kimuksissa III ja IV, mu a jo osa u kimus I huomioi sen olemassaolon. III osa u kimuksen uloksiin ii a en, eaaliaikais a ideo a jae aan ja ka so aan mieluummin kuin myöhemmin julkais a aa. Vaiku aa myös, e ä eaaliaikaisia ideoi a ka sellaan pidempään, kuin on demand - ideoi a. Fo es e (2017) apo oi, e ä li e ideoi a ka so aan kymme- nes ä kah eenkymmeneen p osen ia pidempään kuin on demand - ideoi a. Reaaliaikainen mobiili ideo mahdollis aa uudenlaisen nopean iedonsii on. Kommunikaa io ideon yh eydessä Uha ies in äli ymiseen ja yksi yisyy een lii yen. Videoku aus ilan eessa ku auksen koh ei a ja ohikulkijoi a uhkaa yksi yisyyden mene äminen, ideokame an alle aessa heidä ja luodessa uhkan ideon julkaisulle. Koh ee ai ahingossa ku assa ole a ohikulkija ei ä äl ämä ä edes iedä ulleensa allenne uiksi ideolle (ku ana ja/ ai äänenä) ei ä kä ole ie oisia sii ä, e ä ideo mahdollises i jae aan in e ne in kau a kaikkien näh ä ille. Heillä ei äl ämä ä ole mi ään al aa pää ää jakamises a ai ku aamises a, ai sii ä mi ä ideossa apah uu ja mil ä se ka sojan silmiin näy ää ja kuulos aa. III 88 osa u kimuksessa käsi elen lyhyes i äänen jakamisen yksi yisyysuhkaa koh eiden näkökulmas a. Ku aajalle uhka ei ole yleensä yksi yisyyden mene ämiseen lii y ä ( aikka oki sekin on olemassa, ku en sosiaalisessa mediassa muu enkin), koska hän i se hallinnoi julkaisua, aan enemmänkin päin as oin uhka sille, e ei kukaan näe, uhka sille, e ei hänen ies iänsä ehkä as aano e a. Tämä uhka koskee samaa asiaa kun edellä maini u mobiili ideokommunikaa io pullopos ina. Myös ies in ää inymmä yksen aa a on suu i, e enkin mikäli ies in ä apah uu ii eellä ai jos as aano aja näkee ain osan ideos a. Joka apauksessa ideokame a on ( ällä he kellä luo e a in) mahdollis aja p imää isen ja sekundää isen kon eks in älillä ja sekundää inen kon eks i o eu uu, kun joku as aano aa ideon. Ku aaja koh aa myös uhka sii ä e ei kommunikaa io ole omissa käsissä, hän ei aina oi aiku aa kenelle ies in lähe ää. Hänellä oi olla oi ei a sen suh een, kuka ideon in e ne is ä ka soisi mu a odellisuus oi olla jo ain ai an ois a: ideo oi aikkapa alkaa le i ä in e ne issä hassuna meeminä (in e ne -ilmiönä), jos ka so a huomaa a sii ä aikkapa jonkin epäonnis uneen ilan een ai muu a a allisuudes a poikkea aa, ällöin alkupe äinen ies i oi jäädä kaiken muun jalkoihin ja ideon ies i oi aikkapa kokonaan muu aa me ki ys ään. Joskus li e ideon e i yises i luoma uhka on myös se, e ä jo ain odo ama on a apah uu, eikä ku aaja ehdi lope aa ideon jakamis a ennen kuin on jo julkaissu sisällön jo a ei olisi halunnu julkais a. Vaikka ku aaja näkisi eaaliaikaises i, e ä joku ka soo in e ne in eaaliaikais a ideolähe ys ä, webcas ia, uo ka soja on yleensä anonyymi ja häne oidaan siis kokea salaka selijana. Seli ykseksi ideon iehä ykselle on a jo u Voyeu ismia jolla eloku a eo ia a koi aa ka sojan mahdollisuu a i kis ellä oisia ikään kuin kä päsenä ka ossa. Anonyymi ka selija oidaan aja ella oye is eina. Samalla oidaan aja ella e ä omaa elämäänsä ideon kau a jaka a henkilö nimenomaan haluaa e ä hänen elämäänsä ka sellaan ( e aa eloku a, joka on ik io a). Osa u kimuksen II osallis uja ei ä kokenee suu empaa yksi yisyyden mene yksen uhkaa mu a jo ku heis ä ke oi a pois aneensa ideoi a sil ä a al a, e ä ne le iäisi ä . Osa u kimuksessa III yksi osallis uja kommen oi koke ansa li e ideon lähe ämisen yksi yisyysuhkana. 95 li e ideon a sinainen edi oin i ei ielä 2010 mennessä ollu u kimissani so elluksissa mahdollis a. Mo i aa io mobiili ideon ku aamiseen oli a u kimuksen mukaan mobiili- ideokommunikaa ion syn y uosina: 1. Oman elämän a kis oin i 2. Oman elämän jakaminen 3. Sosiaalisen läsnäolon ah is aminen 4. Ryhmädynamiikan asili oin i. Li e ideon ku aus- ja ka somismo i aa io lii yi ä pe heen ja u ujen kesken jakamiseen ai esime kiksi i seä kiinnos a iin aiheisiin ai paikkoihin ai julkkiksiinkin. Ryhmä ilan eessakin mobiiliin ideo- kommunikaa ioon ol iin mo i oi unei a ja sii ä koe iin ole an hyö yä. Suh au uminen ylipää ään mobiilili e ideo a koh aan sen alku uosina, jolloin sen käy ö oli as a alkanu , oli asaises i jakau unu posi ii iseen, nega ii iseen ja neu aaliin mu a mobiili ideoi a sekä ka sel iin ja jae iin mieluummin li enä kuin myöhemmin. Mobiili ideokommunikaa ion e äänä e i yispii eenä olen no ee annu sen, e ä usein oinen kommunikaa ion osapuoli as aa ideoon eks illä. Tämä, ja se, e ä ideoon kuuluu oleellises i myös ääni, eke ä mobiili ideo- kommunikaa ios a yhdis elmän ideo a, ään ä ja eks iä. Videon sisäinen kommunikaa io on esime kiksi haas a elua ai li ailua ja ku aaja usein ohjaa ku a a ia implisii ises i ai eksplisii ises i, py kien aiku amaan ideon sisäl öön. Monen yyppis ä kommunikaa io a siis apah uu sekä ku aus ilan een sisällä e ä p imää isen ja sekundää isen kon eks in älillä. Joissain ilan eissa e i yises i äänen jakaminen on un unu ku auksen koh een mieles ä uhkal a. Äänen jakamiseen lii y ä uhka koske aa e i yises i myös ohikulkijoi a, jo ka ei ä ehkä lainkaan huomaa ulleensa al ioiduiksi ideolle, aikkapa puhuessa puhelimeen. Mobiilin ku an ja ideon eemoja uosina 2005-2010 oli a : Ihmise (myös omaku a , sel ie ), lapse , yhmä , lemmikkieläime , i si , sosiaalinen elämä, apah uma , loma maisemineen ja monumen eineen, jokapäi äinen elämä, käy ännöllise ku a eli muis iinpano kame alla, objek i , julkisuuden henkilö , yllä ykse eli yh äkkise apah uma , haas a elu , ideoblogi , haas a elu , 96 kie oajelu es i ja demo . Näis ä es i ja demo oli a hy in suosi uja li e ideoissa ja ämän a ioi iin joh u an webcas -pal elujen uu uudes a. Osa eemois a oli niinsano us i anhoja u uja eemoja, ku en ihmise , lemmikkieläime ja lomama ka mu a uusis a, mobiili ideolle yypillisis ä eemois a esimeksi subjek ii is a ku akulmaa käy ä ä kie oajelu seli y ä ideoku auslai een mobiiliudella, ja yh äkkis en apah umien ku aaminen sillä, e ä mobiili ideokame a on aina mukana ja nopeas i käynnis e ä issä. Haas a elu ke o a ele ision aiku ukses a. Vlogien ominaisuuksissa on ha ai a issa e oa kiin eällä kame alla ja mobiilikame alla ku aamisen älillä mu a oman elämän ja oman agendan jakaminen ja julkisuu een py kiminen aiku aa mo i aa iol a molemmissa, mobiili ideon an aessa enemmän ku a ilaa myös ympä is ölle, kiin eän kame an keski yessä logaajan kas ojen ku aamiseen. Media-a keologises i aja el una, nämä ele isios a u u elemen i o a opoi a, his o iassa ois u ia eemoja (Huh amo, 2004). Mobiili ideokommunikaa io a oi käy ää hy in monipuolises i, joko pe in ei- semmin ai äysin uudenlaisilla a oilla, ja koska se on aina saa a illa ja oikein o eu e una helppokäy öinen, sen syn y aiku i niin yksi äis en ihmis en elämään kuin myös yh eiskunnallisella asolla, esime kiksi in o maa ion jakajana ja e ilais en näkökulmien ja o uuksien paljas ajana sekä ku en jo ensimmäisessä osa u kimuksessa ennakoi iin, media uo annon muu oksena. Pe us uen käsi eiden aiempiin mää i elmiin, käy än mobiili, ideo ja kommuni- kaa io e meis ä äi öski jassani seu aa anlaisia mää i elmiä: Mobiili: Jo ain joka on helppo kulje aa mukana Video: Liikku ien isuaalis en ku ien allenne, kopio ai lähe ys, joka oi sisäl ää myös ään ä Kommunikaa io: Henkilöiden älis ä ies in äli ämis ä lokaalis i ai e äälle, eaaliaikaises i ai ii eellä 97 Edellä maini ujen mää i elmien ja u kimus ulos eni pohjal a mää i elen mobiili ideokommunikaa ion näin: Mobiili ideokommunikaa io on ies in äli ämis ä henkilöiden ai kon eks ien älillä lokaalis i ai e äälle, eaaliaikaises i ai ii eellä, hyödyn äen helpos i mukana kulke aa, mahdollises i ään äkin sisäl ä ää liikku ien isuaalis en ku ien allenne a, kopio a ai lähe ys ä, sekä usein myös eks iä. Tä keimpänä u kimus uloksenani osoi an, kuinka mobiili ideokommunikaa io laajen aa ilan ei a kas a aen kon eks ia p imää ises ä sekundää iseen kon eks iin. 98 6. Pohdin a Onnis uin mieles äni äi öski jassani ka oi amaan mobiili ideo- kommunikaa ion alku aihee ja esi elemään sen e i yispii ee . Olen u kimuksessani allen anu mobiili ideokommunikaa ion synnyn ja peilannu si ä nykypäi ään, py kimyksenäni au aa ymmä ämään kokonaisku aa ja ilmiö ä. Niin yksilö asolla kuin yh eiskunnallises i olisi hy ä un ea ä ä uu a mu a ny jo yleis yny ä kommunikaa ion muo oa, ja sen me ki ys ä yhä pa emmin, jo a si ä oi aisiin hyödyn ää ja jo a sen uomiin haas eisiin osa aisiin a au ua. Vaikka u kimusajanjakso on kymmenen uoden akaa, uloksia oidaan suu el a osin hyödyn ää edelleen ja ne o a ele an eja. En oi ko os aa liikaa mobiili ideon ja nimenomaan mobiilin li e ideon jakamisen ja ka somisenkin helppou a. Tämä äysin uudenlainen kommunikaa ion muo o ja oman odellisuuden jakaminen ideona ympä i maailman on aina mahdollis a lähes ulkoon yhdellä napin painalluksella. Tä ä mahdollisuu a ei ole mieles äni edelleenkään äysin ymmä e y ja hyödynne y. Elämäs ä kame oiden kanssa Kännykkäkame a ja muu allennuslai ee aiku a a aluksi paljonkin ihmis en käy äy ymiseen ku aus ilan eessa. Ihmise oi a kui enkin a au ua, ja käy äy yä kuin hei ä ka sel aisiin, ain jos huomaa a ku auksen ai jos ei ä ielä ole o unee siihen liikaa. Todellisuus, jossa ie aa kin ihmise allen a a ja jaka a ideoi a, uo yhä suu emman yksi yisyyden mene yksen uhkan. Tallen amisella on usein aiku us a ilan eeseen ja ihmis en käy äy ymiseen siinä. Nykymaailmassa, jossa jokainen sana ja eko analysoidaan, jokapäi äis y än ideoku auksen aiku ukse oi a olla a aama oma kin, niin yksilö asolla kuin laajemmin. Tällä a koi an mahdollis en salaisuuksien ai ää inkäy ös en paljas umis a, mu a myös esime kiksi ää inkäsi ys en ja mielipide-e ojen uomia aiku uksia. Vaikka kame aan o u aan, niin julkkiksen yyliseen asemaan pää yneen ku aajan (ku en somepe soona ja ube aja ) ie äessä, e ä ideolla on unsaas i ka sojia, i sek i iikki oi iskeä ajus ikin. 99 Ku aaja oi i se alkaa sensu oimaan omaa esiin ymis ään ja palau een pelossa mie imään, mi ä oi jakaa ja mis ä oi julkises i puhua. Videon jakaminen on siis ie ynlais a asapainoilua; ku aajalla on al a julkais a, mi ä haluaa mu a samalla as uu julkaisus a on ainoas aan omilla ha eilla. Ku aaja on odellakin yksin maailman edessä, aikkakin samalla al a an sekundää isen kon eks in keskellä. Mahdollisen julkisen a os elun uhkas a oi ulla aakka, joka ehkä ajaa ohi kuukauden aikana kame aan o umisen lupaukses a, ja oman odellisuuden jakaminen ase uu uu een k ii isempään aloon. Kaikkialla- läsnäole ien ideokame oiden ansios a yksi yishenkilökin (niin ku aaja kuin ku auksen koh ee ja ohikulkija ) oi a kokea jokapäi äisen elämänsä samoin kuin papa azzien koh eena olemiseen o unee julkkikse . Ku en Ylä-Ko olakin (1997) ki joi aa, i seä ka sellaan ikään kuin ulkopuolel a, ku auksen koh eena. I osa u kimuksessa esi e yssä kaa iossa (Kaa io 2) ei o e u huomioon kame aan o umis a, eikä siis esime kiksi ko iympä is ön ja muun ympä is ön luomia uusia käy äy ymismalleja äysin ielä ymmä e y ja kaa ios a oidaan aja ella puu u an kolmas ulo u uus, aika. Videoiden jakamiseen lii yy myös sellainen uhka, jo a en o anu huomioon u kimus a aloi aessani; kun kansalaise jaka a ma e iaalia sosiaalisen median kau a, samalla sosiaalisen median alus a jaka a , mahdollisuuksien mukaan, kaiken saamansa iedon käy äjis ä esime kiksi mainos ajille (ks. esim. Bu ka & McCou , 2019). Yksi yisyy een ja siihen lii y än iedon säily ämiseen ja jakamiseen lii yen onkin jo eh y säädöksiä. Kun jae aan ideo a sosiaalisen median kau a, ei siis jae a pelkäs ään ideo a, aan huomaama aan, mahdollises i esime kiksi myös omaa ja ois en sijain ia, kon ak eja ja kiinnos uksenkoh ei a. Kon eks in laajenemises a P imää isen ja sekundää isen kon eks in mallin (Kaa io 1) a ulla oidaan ku a a ja a kas ella mobiili ideokommunikaa ion ilan ei a ja pii ei ä yksinke aisella mu a ka a alla a alla. Malli on skaalau u a, koska se au aa ymmä ämään mobiili ideokommunikaa ion aiku us a niin yksilö asolla, kuin yh eiskunnallises i. Se ilmaisee kuinka ilan ee (p imää isessä kon eks issa) ei ä ole enää yksi yisiä sen jälkeen kun kame a on niihin uo u ja oisaal a 100 kuinka missä ain ilan eessa oidaankin olla osana (sekundää isessä kon eks issa) jonkun henkilön yksi yis ä ilanne a. P imää ien kon eks in laajen uminen ideoiden kau a sekundää iseen, lii yy ällä he kellä ah as i sosiaaliseen mediaan. Sosiaalis a mediaa ja sen aiku uksia on ny jo u ki u paljon; sel i e y on esime kiksi suhde amme sosiaaliseen mediaan (Seymo , 2019) ja sosiaalis en ajojen uudelleenmää i elemis ä (Lampinen, 2014). Koko maailma ikään kuin liikkuu aina mukana mobiililai een kau a. Baud illa d (1988) on ki joi anu ällaises a yksi yisen ja julkisen ilan muu okses a ja McLuhanin (1962) maailmankylä-aja us ku aa hy in nykyis ä ilanne a. Li e ideon oi usein ka soa myös jälkikä een ja ka sojamää ä oi ielä silloinkin lisään yä eksponen iaalises i. Video muu uu samalla ämänhe kisen kon eks in jakamises a menneessä ajassa apah uneen ja ku a un sisällön jakamiseksi. Osa mobiili ideos a jae aan pelkäs ään jälkikä een. Molemmissa edellä maini uissa apauksissa, ka soja, onpa se i se ku aaja ai oinen henkilö, pääsee ikään kuin kokemaan ilan een myöhenne ynä, ajan ja paikan kokemuksen saadessa yhä useammin moninaisia signaaleja ja sekundää isen kon eks in laaje essa laajenemis aan. K an i ysiikan e mi e okausali ee i a koi aa si ä, e ä ule aisuuden apah uma aiku a a menneeseen. Voidaan aja ella, e ä ule aisuuden sekundää isen kon eks i, ja aikkapa miljoonayleisö, oisi aiku aa esime kiksi juu i ny ku a a aan li e ideoon ideon, ku aajan, koh een, ohikulkijan ai koko ku a un p imää isen kon eks in ikään kuin ie äen yleisönsä, ajas a iippuma a, ja muodos u an sen mukaises i. Reaaliaikaises a ja on demand - ideos a Mobiili ideokommunikaa io ilmes yi yh ä aikaa sekä eaaliaikaisina e ä on demand -in e ne pal eluina. Tämä apah ui ain muu ama uosi sen jälkeen, kun olimme jo saanee mahdollisuuden lähe ää kame apuhelimella o e uja ideoi a mul imedia ies einä ai sähköpos in lii eenä. Helmikuussa 2005 a a iin sekä ComVu Pocke Cas e , jonka kau a oi jakaa eaaliaikais a mobiili ideo a e ä YouTube joka silloin mahdollis i allenne un mobiili ideon jakamisen. Kui enkin eaaliaikainen ideo yleis yi hi aammin kuin on demand - ideo. Vuosien 2005-2010 älillä näy i sil ä, e ä eaaliaikaisen mobiili ideon 101 kau a eh y “ osi- ” oli u kimukseni alussa a ioimaani hankalampaa o eu aa, niin e ä sii ä ulisi ka sojille mielenkiin oinen ja saa u aisi suu en suosion. Nykyään (2020) in e ne in kau a julkais a a eaaliaikaise kin ideoblogi ja ideos eami o a jo saa u anee suosio a ja ei- eaaliaikaise o a huoma a an suosi uja. Esime kiksi Sampo Kaulasen ylläpi ämän Jounin Kaupan Facebook si ulla (www. acebook.com/Jouninkauppa) on yli puoli miljoonan seu aajaa. Seu aajille läh ee au omaa ises i ie o alkanees a li e ideos a ja ideo saa u aa he kessä suu en mää än po en iaalisia ka sojia. Suosi uilla ube ajilla on seu aajia sadois a uhansis a jopa kymmeniin miljooniin. Tele isiokin on a unu mobiili ideoihin muu enkin kuin hauskojen ko i ideoiden muodossa, ja esime kiksi “Iholla” -ohjelmasa ja (Moski o Tele ision, 2014) seu asi a is en elämää heidän omien kame oidensa kau a näh ynä. Tässä ohjelmissa päähenkilö ku asi a enimmäkseen omia kas ojaan mu a osi ain myös ympä is öä. Reaaliaikaisuus jäi äs ä ohjelmas a äysin puu umaan ja ohjelmakokonaisuus oli edi oi u ele isioyh iön oimes a. Tu kimukseni läh ökoh ana oli eaaliaikainen ideo mu a aikka sekä eaaliaikaisen e ä on demand - ideon käsi ely yhdessä ehkä hieman hajo aa u kimukseni okus a, en kui enkaan halunnu aja a äi öski jaani pelkäs ään eaaliaikaiseen ideoon, koska se olisi sulkenu pois kiinnos a ia näkökulmia mobiiliin ideokommunikaa ioon lii yen ja e ailumahdollisuuden. Ylipää ään e o elu eaaliaikaisen ja ei- eaaliaikaisen ideon älillä on hankalaa, koska usein eaaliaikaise kin ideo jää ä in e ne iin niin, e ä nii ä oi ka sella a i aessa myöhemminkin, on demand, ja oisal a on-demand ideo oidaan julkais a pian ja jopa edioi ma a ja ne ka so aan usein he i julkaisun jälkeen. Videoiden eko a assa aiku aa kui enkin ole an e oa, iippuen sii ä onko se a koi e u eaaliaikaiseksi ai myöhemmin jae a aksi. On demand - a koi ukseen ehdy ideo o a usein edi oi umpia ja pu eskellumpia, kun aas li e ideo o a kiinnos a ia kaikessa a aama omuudessaan ja usein ama öö imäisyydessäänkin. Myös li e ideoi a oidaan kui enkin edi oida, esime kiksi ajaamalla ajallises i ja ku a-kulmallises i. Video oi aina olla ha haanjoh a a eikä siksi ke o äy ä o uu a kokonais ilan eessa. Disin o maa ionkin jako on yleis ä; esime kiksi k iisi ilan eissa oidaan näy ää 102 aikkapa eloku ien ai anhojen ai oisaalla ku a ujen ideoiden ma e iaalia ja sanoa sen ole an suo aa ku aa k iisialueel a. Tai päin as oin oidaan näy ää auhallis a ku aa, joka on o e u aikaisemmin ai oisaalla. I osa u kimuksessa esi e iin, e ä kame oiden mää än lisään yminen ilan eessa kas a aa ideon o uusa oa. Edelleen ny uonna 2020 aiku aa siis sil ä, e ä jos ilan ees a on ma e iaalia useilla oisis aan iippuma omilla kame oilla ku a una, eaaliaikaises ikin ja jopa paikkaan sijoi e una ( ägä ynä), kas aa odennäköisyys sille, e ä ideoma e iaali on o a ja si ä mi ä sen ke o aan ole an. Nykyään jopa eaaliaikais en ideoiden edi oin imahdollisuude o a jo laaja . On epä odennäköis ä, aikkakin epäilemä ä mahdollis a, e ä samas a ilan ees a olisi esime kiksi usei a äsmälleen samalla a oin edi oi uja “deep ake” ideoi a. Videoi a oidaan siis oden aa e ailemalla nii ä ja oidaan aja ella, e ä jos ilan ees a halu aan jakaa usko a aa ideo a, se kanna aa ku a a ja jakaa useiden henkilöiden oimes a. Kas ojen unnis aminen ideoil a on jo mahdollis a ja kun se ielä helpo uu ja yleis yy, kuka ain oisi pe iaa eessa seu a a ke ä ahansa henkilöä kaikkien maailman eaaliaikais en ideoiden äli yksellä eaaliaikaises i ja jälkikä een, jos ällainen salli aan. Mobiili ideokommunikaa ion hallinnas a ja kon olloimises a Ku en jo ensimmäisessä osa u kimuksessa a el iin apah u aksi, mone nykypäi än julkkikse , ku en ube aja , o a saanee julkisuu ensa ja kuuluisuu ensa jakamalla omaa odellisuu aan ne i ideoiden kau a. Mäkelä (2017) ki joi aa un ei a hy äksikäy ä än, kaikkialle iensä löy äneen, a inallis amisen aa ois a ja o eaa, e ä “Aiemmin ke omus mielle iin ai olajiksi, ny jokaisen – yh ä lailla blogga in kuin polii ikon, joh ajan kuin alaisen, po ilaan kuin lääkä in – on ol a a a inanke oja.” Ta inoiden a ulla asioi a oidaan ää is ellä, esime kiksi ko os aen yhden henkilön näkökulmaa u kimus iedon jäädessä oissijaiseksi, onpa a ina läh öisin yksi yishenkilön ai media-amma ilaisen kynäs ä. Mobiili ideoissakin on kyse näkökulmis a. Olen kui enkin odennu , e ä oleellisin a li e ideoissa on usein kon eks in, eikä sisällön jakaminen, jolloin siis suunni elmallinen a inanke onnallisuus oi jäädä niissä ähemmälle me ki ykselle. Webcas i o a pysynee käy äjien 103 käsissä, suo ana sosiaalisen median kana ana yksi yishenkilöil ä oisille. Uusia media alo yyppisiä yh iöi ä, niin sano uja ube allejakin on kui enkin syn yny hallinnoimaan YouTube-yh eisöjä. Siihen, e ei ä media alo ole enemmän o anee li e-webcas eja käy öönsä, a elen joh u an ainakin li e ideoiden a aama omuudes a. Mobiileja li e ideoi a kun on ielä hankalampi kon olloida kuin aikkapa Big B o he in yyppis ä sulje ussa ilassa apah u aa eaaliaikaises i jae ua ohjelmaa. Esime kiksi Facebookin li e ideo a on käy e y äki allan ekojen ja muun sopima oman sisällön jakamiseen ja ällaise ilmiö hankaloi a a kin li e ideon käy öä, aikka a sinaises i ämän me ki ys ä on aikea odis aa. Reaaliaikais a ideo a on hy in hankalaa halli a ulkopuolel a ja ällä on sekä hy ä e ä haas a a puolensa, ku en ode u, ja lie eilmiö o a aina läsnä. Esime kiksi No i-Sede holm ym. (2019) ki joi a a aihees a, ode en, e ä sosiaalisen median ah uude o a sen kommunikaa ion nopeudessa, sanan apaudessa ja keski e yn kon ollin puu umisessa. Tämä uusi u kimus ukee osa u kimus eni iiden ois a uoden akaisia läh ökoh ia ja uloksia sii ä, e ä a allise ihmise o a mobiili ideoiden myös ä saanee i selleen allan jakaa omaa odellisuu aan ilman ulkopuolis a kon ollia. Ku aajalla on al a jakaa, mi ä haluaa, kun aas muilla läsnäolijoilla on omal a osal aan al a ehdä ideos a haluamansalainen, e i yises i jos edi oin ia ku en leikkaus a ja ku an ja äänen manipulaa io a ei o e a huomioon. Tämä pä ee a sinkin eaaliaikaisen ideon apauksessa ja p imää isessä kon eks issa. Joissain apauksissa myös sekundää isen kon eks in henkilö oi a aiku aa ideoon esime kiksi lähe ämällä kommen eja, jo ka aiku a a ku aajaan. Sil i julkiseksi ekemisen, jakamisen, al a säilyy ku aajalla. Subjek ii ises a ku akulmas a ja pue a is a kame ois a Subjek ii inen ku akulma ei ole saa u anu niin suu a suosio a, kuin u kimus a aloi aessani a elin, ai ainakaan se ei ole sy jäy äny kolmannen pe soonan ku akulmaa. Oman i sen ku aaminen on säily äny suosio a. Eloku a eo iassa Fi s Pe son POV ku akulmaan lii yy myös kas ojen ku aaminen. Mobiili ideokommunikaa iossakin kas ojen näy äminen on 104 ä keää, jo a ka soja saa a käsi yksen sii ä, kuka ku aaja on (K ame , 2011). Voisinkin siis k i isoida omaa läh ökoh aisia aja eluani mobiili ideon elep esensemäises ä käy ös ä, oisen silmin näkemises ä hieman; en he i ymmä äny kuinka ä keää on myös ku aajan kas ojen esi äminen. Ka soja pääsee ehkä ielä pa emmin ku aajan maailmaan kiinni, kun ei ka sele pelkäs ään näkymää ku aajan silmien kau a aan ka soo myös ku aajaa ulkopuolel a. Näin ka soja näkee, kuka ku aaja on, mil ä hän näy ää, ja millainen unne ila hänellä on kas oillaan. Ku aajan kas ojen esi ämises ä on ka sojan lisäksi hyö yä myös ku aajalle, koska ies i äli ynee pa emmin ilmeiden a ulla ja omien kas ojen näy äminen ylipää ään on kuuluisaksi halua alle ku aajalle yleensä ä keää. Tämä POV ideoi akin u u molempien ku akulmien yh eiskäy ön me ki ys ja ä keys selkeni u kimukseni ede essä. Kypä äkame a yyppisellä se upilla ku a essa oma silmä ikään kuin koe aan kame ana ja kaikki ääne allen u a lähie äisyydel ä. Tämä on jo enkin in iimimpää kuin kädessä kanne a alla kame alla ku aaminen ja oma kokemukseni on, e ä näin ku a essa ulee unne kuin i se salaku aisi omaa ka se aan. Pue a a eknologia lisää läpinäky yy ä koska kame a on aina almiina käy öön, päällepue una. Pue a alla kame alla oi ku a a ilman linssin läpi ka somis a, ei ä kä paikalla olija äl ämä ä edes huomaa sen käy öä. Pue a a kame a kui enkin uo uudenlaisia haas ei a. Yksi yisyyden mene ämisen uhka kas aa, koska läsnäolija o a aina ja en is ä enemmän mahdollisia ku auksen koh ei a, ehkä iedos ama a si ä. Täs ä esime kkinä on Google Glassin (Googlen pue a a kame a) myö ä alkanu kii as keskus elu salaku aukses a, jonka ole e iin ole an lai een yleinen käy ö a koi us. Jopa e miä GlassHole käy e iin kyseisen lai een käy äjis ä. I osa u kimuksessa maini u Media-a keologi Huh amon (2004) opos-esime kki kame an epäihmillis ä äs ä luon ees a olikin aas selkeäs i näh ä issä. Google Glass lai een myö ä uonna 2014 ale iin ymmä ää jo laajemmassa mi akaa assa, e ä ideo a oi jakaa mobiilis i ne iin ( aikka se oli ollu mahdollis a jo usei a uosia kame apuhelimilla, eaaliajassa). Vaikka Google Glass ei osoi au unu suu ia massoja kiinnos a aksi a kaisuksi, mui a as aa an yylisiä, edis yneempiä uo ei a on ullu ma kkinoille ja e i yises i Mic oso in 111 P epa e+To+Suppo +Video+Li es eaming+Fo +Cus ome +Expe iences/-/ E-RES135382# F ohlich, D. (2005). Sound, pape and sou eni s: Some esou ces o an al e na i e digi al pho og aphy. In e na ional Fo um ‘Less is mo e - Simple Compu ing in an Age o Complexi y’, Mic oso Resea ch, Camb idge, UK, 27-28 Ap il, 2005. Galloway, K. & Rabinowi z, S. (1980). Hole in Space. New Yo k and Los Angeles, USA. Hae u osoi ees a h p://www.eca e.com/ge y/HIS/ index.h ml Goldbe ge , A. (2011). Henkilökoh ainen haas a elu. Salzbu g, I ä al a. Maaliskuu, 2011. Julkais u sähköises i h ps://e ika eponen.com/ esea ch/ Goldbe ge _In e iew.pd Hall, E.T. (1976). Beyond cul u e. New Yo k: Doubleday. Hau akangas, M. (2005). Jou nalismik i iikin uosiki ja 2005. Tampe e: Tampe een yliopis o, Jou nalismin u kimusyksikkö Hie ala, V. (1993). Ku ien Todellisuus - Johda us ku allisen kul uu in ymmä ämiseen ja ulkin aan. Helsinki: Gumme us, Ki jas opal elu Oy. Huh amo, E. (2004). Pocke s o plen y: an a chaeology o mobile media. P oceedings o ISEA 2004. ISEA 2004. Julkais u e kossa: h p://www.isea- a chi es.o g/symposia/isea2000/isea2000-a wo k-and- pe o mances-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-4-2- 2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-3-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2- 2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-2-154/ Huh amo, E. & Pa ikka, J. (2011). Media A chaeology: App oaches, Applica ions, and Implica ions. Uni e si y o Cali o nia P ess. Iachello, G., T uong, K.N., Abowd, G.D., Hayes, G.R. & S e ens, M. (2006). P o o yping and sampling expe ience o e alua e ubiqui ous compu ing p i acy in he eal wo ld. Teoksessa P oc. CHI ’06, Mon eal, QC, CA (1009-1018). New Yo k, USA: ACM. Jacucci, G., Oulas i a, A. & Salo aa a, A. (2007). Ac i e cons uc ion o expe ience h ough mobile media: a ield s udy wi h implica ions o eco ding and sha ing. Pe sonal and Ubicui ous Compu ing Jou nal, 11(4) (215–234). 112 Jacucci, G., Oulas i a, A., Ilmonen, T., E ans, J. & Salo aa a, A. (2007). CoMedia: Mobile G oup Media o Ac i e Spec a o ship. Teoksessa P oc. CHI 2007, San Jose, Cali o nia, USA ( 1273-1282). New Yo k: ACM P ess. Kepani, K. & Ga cia, J. (2010). Haas a elu, a ikkelissa: Hay, R. 24.02. (2010). Social Media P o ides C i ical Da a Du ing Hawaiian Tsunami. Hae u osoi ees a h p://www.windowsobse e .com/2010/02/27/social-media- p o ides-c i ical-da a-du ing-hawaiian- sunami Kindbe g, T., Spasoje ic, M, Fleck, R and Sellen, A. (2005). I saw his and hough o you: some social uses o came a phones. Teoksessa P oc o ACM CHI 2005, Po land, O egon, USA (1545-1548). New Yo k, USA: ACM. Ki k, D., Sellen, A., Ha pe , R. & Wood, K. (2007). Unde s anding Videowo k. Teoksessa P oc. ACM CHI 2007, San Jose, USA (61–70) New Yo k, USA: ACM. h ps://doi.o g/10.1145/1240624.1240634 Knuu ila, T. & Leh inen, A.P. (2010). ( oim.) Johdan o: Rep esen aa io. Tiedon ki ijalas a ie eiden yökaluksi. Helsinki: Gaudeamus Helsinki Uni e si y P ess Koskinen, I., Ku inen, E. & Leh onen,T-K. (2001). Mobiili ku a. Helsinki: Edi a/IT. K ame , M.A.M. (2010). Henkilökoh ainen haas a elu. Qik li e ideo Ro aniemi, Suomi - Salzbu g, I ä al a. Tammikuu, 2011. Julkais u sähköises i h ps://e ika eponen.com/ esea ch/K ame _In e iew.pd K ippendo , K. (2004). Con en analysis - An in oduc ion o i s me hodology. London: Sage. Ku che , A. (2009). 24 hou s a Sundance. Usei a ku aajia. (17. ammikuu a 2009), U ah, USA. Us eam. Hae u osoi ees a h ps://www.you ube.com/ use /24hou sa sundance/ ideos Laing, R.D. (1965). The Di ided Sel . An Exix en ial S udy in Sani y and Madness. London, UK: Pelican Books Lampinen, A. (2014). In e pe sonal Bounda y Regula ion in he Con ex o Social Ne wo k Se ices. Väi öski ja. Helsinki: Helsingin yliopis o. Lehikoinen, J.T. & Kaikkonen, A. (2006). PePe Field S udy: Cons uc ing Meanings o Loca ions in he Con ex o Mobile P esence. Teoksessa P oc. MobileHCI 2006, Espoo, Finland (53-60). New Yo k, USA: ACM. 113 Leino, P. (1993). Polysemia - kielen moniseli eisyys. Kieli 7. Helsinki: Suomen kielen lai os, Helsingin yliopis o Lexico, Ox o d English dic iona y. Hae u osoi ees a h ps://www.lexico.com/ en/de ini ion/ ideo. Lo idge, D., Ben ley, F., Wheele , M., Lee, J., Cheung, J., Ong, K. & Rowley, C. (2017). Thi d-Wa e Li es eaming: Teens’ Long Fo m Sel ie. Teoksessa P oc. MobileHCI '17, Vienna, Aus ia (1–12). New Yo k, USA : ACM. h ps://doi.o g/10.1145/3098279.3098540 Mann, S. (2004). Con inuous Li elong Cap u e o Pe sonal Expe ience wi h EyeTap. Teoksessa P oc Ca pe’04, New Yo k, USA (1-21). New Yo k, USA: ACM. h ps://doi.o g/10.1145/1026653.1026654 Mascelli, J.V. (1965). The i e Cs o cinema og aphy. USA: Silman James P ess. May ing, P. (2004). Quali a i e con en analysis. A companion o quali a i e esea ch, 1, (159-176). McDonald, S. (2005). S udying ac ions in con ex : a quali a i e shadowing me hod o o ganiza ional esea ch. Quali a i e Resea ch, 5(4) (455–473) McLuhan, M. (1964). Unde s anding Media: The Ex ensions o Man. New Yo k: Men o . McLuhan, M. (1962). The Gu enbe g Galaxy: The Making o Typog aphic Man. To on o, Canada: Uni e si y o To on o P ess. Me iam Webs e dic iona y. Hae u osoi ees a h ps://www.me iam- webs e .com/dic iona y/ ideo, h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/ mobile ja h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y.communica ion Moski o Tele ision. (2012). Iholla. Tele isiosa ja 2012-2014. Mul isil a, J. & Mil ad, M. (2009). Sha ing Expe iences wi h social mobile media. Teoksessa P oc. Mobile HCI 2009, Bonn, Ge many (1–3). h ps:// doi.o g/10.1145/1613858.1613977 Mul isil a, J., Suominen, J. & Vi eli, J. (2011). Johdannoksi, CoEx Hankkeen esi ely. Teoksessa Suominen, J., Mul isil a, J., Vi eli, J., F iman, U., Tawas , P., S en o s, L., Ju ela, H. & Pe ula, A. ( oim.). Kokemuksen jae u ila , näkökulmia yh eisöllisyy een ja uo o aiku ukseen. (7-18) Tu un yliopis o. 114 Kul uu i uo annon ja maiseman u kimuksen koulu usohjelman julkaisuja; Vuosike a 32. Tu ku: TURUN YLIOPISTO. Mul isil a, J. & Suominen, M. (2009). MoViE: Mobile Video Expe ience. Teoksessa P oc. MindT ek ’09. P oceedings o he 13 h In e na ional MindT ek Con e ence: E e yday Li e in he Ubiqui ous E a, Tampe e, Finland (157–161). h ps://doi.o g/10.1145/1621841.1621870 My ick, D. & Sánchez, E. (1999). The Blai Wi ch P ojec . USA: Haxan Films. Hae u osoi ees a h ps://www.imdb.com/ ideo/ i9044249? playlis Id= 0185937& e _= _o _ i Mäkelä, M. (2017). Blogi eks i: Ke omuksen aa a . Julkais u e kossa: h ps://ke omuksen aa a .wo dp ess.com/2017/08/08/ma ia-makelan- kolumni-ke omuksen- aa a / Nigh ingale, A. (2009). T iangula ion. Teoksessa Ki chin, R. & Th i , N. ( oim.). In e na ional encyclopedia o human geog aphy (489-492). Ox o d: Else ie . Niiniluo o, I. (1979).Ve isimili ude, Theo y Change, and Scien i ic P og ess. Teoksessa I. Niiniluo o & R. Tuomela ( oim.), The Logic and Epis emology o Scien i ic Change (243-264). No h-Holland Publishing Company. No dens eng, M. (1975). Tiedo usoppi: johda us yh eiskunnallis en ies in äp osessien u kimukseen. Helsinki: O a a. No i-Sede holm, T., No an o, E., Tal i ie-Lambe g, K. & Huh inen, A-M. (2019). Social Media as he Pulse o Na ional Secu i y Th ea s: A F amewo k o S udying How Social Media In luences Young People’s Sa e y and Secu i y Si ua ion Pic u e. Teoksessa: Popma, W. & F ancis, S. ( oim.) P oc. o he 6 h Eu opean Con e ence on Social Media. ECSM 2019, 13-14 June, 2019, (231-237), ACPI. No ick, N. R. (1981). Semio ic p inciples in seman ic heo y (Vol. 20). John Benjamins Publishing. O’Ha a, K. & Black, A. & Lipson, M. (2006). E e yday p ac ices wi h mobile ideo elephony. Teoksessa P oc. ACM CHI 2006, Mon eal, Canada (871– 880). New Yo k, USA: ACM. h ps://doi.o g/10.1145/1124772.1124900 115 Okabe, D. (2004). Eme gen Social P ac ices, Si ua ions and Rela ions h ough E e yday Came a Phone Use. Teoksessa P oc. The 2004 In e na ional Con e ence on Mobile Communica ion. Soul, Ko ea. PBS. (1973). An Ame ican Family. Puikkonen, A., Häkkilä, J., Ballagas, R. & Män yjä i, J. (2009). P ac ices in C ea ing Videos wi h Mobile Phones. Teoksessa P oc. MobileHCI ’09, Bonn, Ge many (1–10). New Yo k, USA: ACM. Quinn Pa on, M. (1990). Quali a i e e alua ion and esea ch me hods. London, UK: Sage. Red Bull. (2012). Axel Baumga ne in apaapudo us s a os ää is ä, Red Bull S a os, POV ideo. 14.10.2012. Hae u osoi ees a h ps://www. edbull.com/ in -en/ ly-wi h- elix- ed-bull-s a os-po - ideo Reponen, E., and Ke änen, J. (2010). Mobile In e ac ion wi h Real-Time Geospa ial Da a by Poin ing Th ough T anspa en Ea h. Teoksessa P oc. No diCHI 2010, Reykja ik Iceland (403–412). New Yo k, USA: ACM. Reponen, E., Ke änen, J., and Aal onen, V. (2011). Use In e ace o B owsing Geo agged Da a – Design and E alua ion. Teoksessa P oc. In e ain 2011, Genoa, I aly (1-11). Sp inge -Ve lag Be lin Heidelbe g. Reponen, E., Koponen, T., Ke änen, J., Väänänen-Vainio-Ma ila, K. (2012). The Whole Wo ld unde You Fee : Field T ial o Embodied B owsing o Geo agged Con en . Teoksessa P oc. TEI 2012, Kings on, On a io, Canada ( 2 9 1 – 2 9 8 ) . N e w Yo k , U S A : A C M . h p s : / / d o i . o g / 10.1145/2148131.2148192 Roessle , B. (2001). De we d des P i a en. F ank u Am Main: Suh kamp. Sanaki ja.o g. Hae u osoi ees a: h ps://www.sanaki ja.o g/kommunikaa io, h ps://www.sanaki ja.o g/ ideo ja h ps://www.sanaki ja.o g/ ideo Sa as, R., Oulas i a A. & Jacucci, G. (2005). Building social discou se a ound mobile pho os—a sys em pe spec i e. Teoksessa P oc. MobileHCI 05, Salzbu g, Aus ia (31–38). New Yo k: ACM. Seymo , R. (2019). The Twi e ing Machine. The Indigo P ess. Shamma, D.A., Chu chill, F.E., Bobb, N. & Fukuda, M. (2009). Spinning Online: A Case S udy o In e ne B oadcas ing by DJs. Teoksessa C&T '09: P oceedings o he ou h in e na ional con e ence on Communi ies and 116 echnologies June 2009 (175–184). New Yo k, USA: ACM. h ps://doi.o g/ 10.1145/1556460.1556486 S e anone, M.A. & Lacka , D. (2009). Reali y Tele ision as a Model o Online Beha io : Blogging, Pho o, and Video Sha ing. Teoksessa Jou nal o Compu e -Media ed Communica ion Volume 14,(4) (964–987). S a Wa s kid. (2002). YouTube ideo. Hae u osoi ees a h ps:// www.you ube.com/wa ch? =HPPj6 iIBmU Suomisanaki ja. Hae u osoi ees a h ps://www.suomisanaki ja. i/ kommunikaa io Suo an a, J. & Ylä-Ko ola, M. (2000). Mediakas a us simulaa iokul uu issa. Helsinki: WSOY. Suwajanako n, S., Sei z, S.M. & Kemelmache -Shlize man, I. (2017). Syn hesizing Obama: Lea ning Lip Sync om Audio. Sigg aph 2017. ACM T ans . G a ph 36(4) A icle 95. (1-13) h p://dx.doi.o g/ 10.1145/3072959.3073640 Video: h ps://g ail.cs.washing on.edu/p ojec s/ AudioToObama/ Tazaki, A. (2006). Ins an Sha eCam: Tu ning Use s F om Passi e Media Consime s o Ac i e Media P oduce s. Esi e y yöpajassa: In es ica ing new use expe ience challenges in iTV: mobili y & sociabili y. ACM CHI 2006. T uong, K.N,. Pa el, S.N., Summe , J.W. & Abowd, G.D. (2005). P e en ing Came a Reco ding by Designing a Cap u e Resis an En i onmen . Teoksessa P oc. UbiComp 2005, Tokyo, Japan (s.78-86). Heidelbe g: Sp inge -Ve lag Be lin Heidelbe g. Tuomi, J. & Sa ajä i, A. (2009). Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi Tuomi, P. (2019). Pakko ka soa?! Nykypäi än p o oka ii inen ele isio uo an o media eollisuuden muo ona. Teoksessa Lähiku a – Audio isuaalisen Kul uu in Tie eellinen Julkaisu, 31(4) (48-79). Lähiku a-yhdis ys. Tuomi, P. & Mul isil a, J. (2010). MoViE: Expe iences and a i udes-Lea ning wi h a mobile social ideo applica ion. Teoksessa Digi al Cul u e & Educa ion, 2010. 117 Uni e si y o Camb idge dic iona y. Hae u osoi ees a h ps:// dic iona y.camb idge.o g/dic iona y/english/ ideo, ja h ps:// www.cs.columbia.edu/~hgs/ p/glossa y.h m# Van House, N., Da is, M., Mo gan, A., Finn, M. & Viswana han V. (2005). The Uses o Pe sonal Ne wo ked Digi al Imaging: An Empi ical S udy o Came aphone Pho os and Sha ing. Teoksessa P oc CHI 2005, Po land, O egon, USA (1853-1856). New Yo k, USA: ACM V iend, R. & Reponen, E. (2008). Pe sonal Da a in he In o ma ion Age: Sc u inizing Rela ionships be ween P i acy and Secu i y. Esi e y yöpajassa: MobiMundi: explo ing he impac o use -gene a ed mobile con en -- he pa icipa o y panop icon. Mobile HCI 2008, Ams e dam, The Ne he lands. Wa hol, A. (1968). Näy ely. Mode na Musee , S ockholm, Sweden. Wes in, A.F. (1970). P i acy and F eedom. New Yo k, USA: A heneum. Wilson, J. (1969). Thinking wi h concep s. New Yo k: Camb idge Uni e si y P ess Ylä-Ko ola, M. (1997). E oluu io ai nollapis e? Media ie een biopa adigma ja He man F iedmann. Teoksessa Hin ikka, K.A. & Kui aka i, S. ( oim.), Mediae oluu ioi a (93-94). Lapin yliopis on ai eiden iedekunnan julkaisuja. Sa ja C. Ka sauksia ja puheen uo oja; No. 9. Lapin yliopis o. Ylä-Ko ola, M. (1998). Jean-Luc Goda d Media iloso ina. Rekons uk io simulaa iokul uu in läh ökohdis a. Lapin yliopis o, Tai eiden Tiedekun a, Media ie een julkaisuja B1. Helsinki: Yliopis opaino Ylä-Ko ola, M. (1999). Media ie een kysymyksiä 1. Mi ä on media iede? Lapin yliopis o, Tai eiden iedekun a, Media ie een julkaisuja C2. Hämeenlinna: Ka is o. Åke lund, J. (1997). Smack My Bi ch Up. The P odigy music ideo. Hae u osoi ees a h p://www.jonasake lund.com/p odigy-smack-my-bi ch-up/ 118 Lii ee