Rasismi ja yhteiskunnallinen osallisuus : tutkimus yhteiskunnallista osallisuutta ennustavista tekijöistä ja osallistumisen sosiaalisista jakolinjoista monikulttuuri- ja ulkomaalaistaustaisten 8.- ja 9.-luokkalaisten keskuudessa

Rasismi ja yh eiskunnallinen osallisuus Tu kimus yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a is a ekijöis ä ja osallis umisen sosiaalisis a jakolinjois a monikul uu i- ja ulkomaalais aus ais en 8.- ja 9.-luokkalais en keskuudessa P o g adu - u kielma Juho Launonen Sosiaali yö Lapin yliopis o Yh eiskun a ie eiden iedekun a 2019 Lapin yliopis o, yh eiskun a ie eiden iedekun a Työn nimi: Rasismi ja yh eiskunnallinen osallisuus. Tu kimus yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a- is a ekijöis ä ja osallis umisen sosiaalisis a jakolinjois a monikul uu i- ja ulkomaalais aus ais en 8.- ja 9.-luokkalais en keskuudessa Tekijä: Juho Launonen Koulu usohjelma/oppiaine: Sosiaali yö Työn laji: P o g adu - yö_x_ Si ulauda u yö__ Lisensiaa in yö__ Si umää ä: 91 + 1 lii e Vuosi: 2019 Tii is elmä: P o g adu - u kielmassa a kas el iin asismin laajuu a, yh eiskunnalliseen osallisuu een aiku a ia ekijöi ä ja apaa-ajan osallis umisen sosiaalisia jakolinjoja 8.- ja 9.-luokkalais en ähin ään uoden Suomessa asuneiden monikul uu i aus ais en pe heiden nuo en, II sukupol en ulkomaalais aus- ais en ja I sukupol en ulkomaalais aus ais en keskuudessa. Lisäksi ol iin kiinnos unei a sii ä, mi en asismin kiel eisiä aiku uksia yh eiskunnalliseen osallisuu een oi aisiin aimen aa. Teo ee isena ii ekehyksenä hyödynne iin La s Leemannin ja Hanna-Ma ia Kuusion esi ämää so- siaalisen osallisuuden mallia, jossa osallis uminen synny ää yksilöllisen yh eiskunnallisen kiinni y- misen un een. Mallissa sosiaalipolii isilla oimenpi eillä on keskeinen ooli siinä, mi en yksilö ja yhmä pääse ä hyödyn ämään mahdollisuuksia e i osallis umisen a eenoilla. Tu kimusaineis ona käy e iin Te eyden ja hy in oinnin lai oksen Koulu e eyskyselyä uodel a 2017. Tu kimusaineis on ilas ollinen analysoin i o eu e iin is iin aulukoinnilla, moniluoki e- luanalyysillä ja usean muu ujan ko espondenssianalyysillä. Me odipainoi eisessa u kielmassa pohdi iin muun muassa kausaalisuhdea gumen aa io a poikkileikkausaineis olla, as aajapsykolo- giaa ja u kimuksen o eu amisen p osessia. Rasis is a kiusaamis a (ihon ä i, kieli, ulkomaalais aus a) oli kohdannu iimeisen lukukauden ai- kana koulussa ai apaa-ajalla monikul uu i aus ais en pe heiden nuo is a 12,7 %, II sukupol en ulkomaalais aus aisis a nuo is a 25,7 % ja I sukupol en ulkomaalais aus aisis a nuo is a 30,7 %. Ra- sismin kokemus oli Lähi-Idässä (I ak, I an, A ganis an) ja Somaliassa syn yneiden nuo en lisäksi yleis ä myös muissa syn ymämaa yhmissä. Tu kielman keskeisin a gumen i asismin kiel eises ä aiku ukses a yh eiskunnalliseen osallisuu een sai u kimusaineis on pe us eella ah is us a. Tu ki- mus ulos en mukaan asismi aiku i e i yisen oimakkaas i yh eiskunnalliseen osallisuuden un ee- seen niillä nuo illa, joiden äi i oli syn yny Lähi-Idässä, Somaliassa ja Aasiassa (Thaimaa, Kiina, Vie - nam). Pa hai a yh eiskunnallisen osallisuuden i senäisiä ennus ajia oli a ys ä yyssuh ee , ha as e- ie oisuus, pe heen alous ja aiku usmahdollisuude koulussa. Ohja uun u heiluun osallis uminen oli yksi po en iaalinen asismin kiel eisiä aiku uksia aimen a a ekijä. A ainsana : Rasismi, sosiaalinen osallisuus, osallis uminen, yh eiskunnallinen osallisuus, MCA, k an i a ii inen u kimus, Koulu e eyskysely Suos un u kielman luo u amiseen ki jas ossa käy e ä äksi_x_ Suos un u kielman luo u amiseen Lapin maakun aki jas ossa käy e ä äksi _x_ Sisällys 1 Johdan o .................................................................................................................................... 1 2 Käsi ee , eo ia ja aikaisempi u kimus .................................................................................... 4 2.1 Rasismin käsi e ja ilmenemismuodo ........................................................................ 4 2.2 Sosiaalisen osallisuuden aus a eo ia ........................................................................ 9 2.3 Aikaisempi u kimus asismin aiku uksis a ja mahdollisis a mekanismeis a ......... 13 sosiaaliseen hy in oin iin ja e ey een ........................................................................ 13 3 Tu kimuksen o eu aminen .................................................................................................... 18 3.1 Tu kimuskysymykse ................................................................................................ 18 3.2 Tu kimusaineis on ku aus, ajaus ja u kielmassa käy e y muu uja ................... 18 3.3 Käy e y analyysimene elmä .................................................................................. 24 3.31 Kausaalisuhdea gumen aa ios a ............................................................... 24 3.32 Ris iin aulukoin i........................................................................................ 28 3.33 Moniluoki eluanalyysi .............................................................................. 29 3.34 Usean muu ujan ko espondenssianalyysi .............................................. 33 3.4 Tu kimuse iikka ........................................................................................................ 36 4 Tulokse ................................................................................................................................... 39 4.1 Rasismin yleisyys ...................................................................................................... 39 4.2 Yh eiskunnallinen osallisuus .................................................................................... 41 4.3 Yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a a sosiaalise aus a ekijä ja asismi ........ 44 4.4 Yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a a e i a eenoille pääsemisis ä ku aa a ekijä ............................................................................................................................. 51 4.5 Vapaa-ajan ka a ..................................................................................................... 56 4.6 U heiluin e en io asismin mahdollisena aimen ajana ........................................ 69 5 Yh een e o ja joh opää ökse ................................................................................................. 74 6 Pohdin a .................................................................................................................................. 77 Läh ee ........................................................................................................................................ 83 Lii e: Kyselylomake ..................................................................................................................... 92 Ku io Ku io 1 . Sosiaalisen osallisuuden malli ...................................................................................... 11 Ku io 2. Yh eiskunnallinen osallisuus ( ä keä osa suomalais a yh eiskun aa) syn ymä aus an mukaan (%). ................................................................................................................................ 42 Ku io 3. Yh eiskunnallinen osallisuus ( ä keä osa suomalais a yh eiskun aa) asumisajan e i luokissa (%). ................................................................................................................................ 43 Ku io 4. Yh eiskunnallinen osallisuus ( ä keä osa suomalais a yh eiskun aa) asismia kohdanneilla ja ei-kohdanneilla (%). .......................................................................................... 43 Ku io 5. Ensimmäiseen dimension (x-akseli) keskimää äis ä enemmän aiku a a modali ee i .................................................................................................................................................... 58 Ku io 6. Toiseen dimensioon (y-akseli) keskimää äis ä enemmän aiku a a modali ee i .... 59 Ku io 7. Vapaa-ajan ka a. ........................................................................................................ 60 Ku io 8. Vanhempien koulu us ja yöllisyys apaa-ajan ka alla.. ............................................. 62 Ku io 9. Koe u alous apaa-ajan ka alla.. ............................................................................... 63 Ku io 10. Koe u e eys ja polii inen osallis uminen apaa-ajan ka alla. .............................. 64 Ku io 11. Ha as e ie oisuus ja lukemis aikeude apaa-ajan ka alla. .................................... 66 Ku io 12. Ys ä ä ja yksinäisyys apaa-ajan ka alla. ................................................................. 67 Ku io 13. Yh eiskunnallinen osallisuus ja asismi apaa-ajan ka alla. ...................................... 68 Tauluko Taulukko 1. Rasismin ja e eyden älise mekanismi . ............................................................. 16 Taulukko 2. Tu kimusjoukon aus a iedo . ................................................................................ 20 Taulukko 3. Tu kielmassa käy e yjen muu ujien nime . ......................................................... 22 Taulukko 4. Koe u asismi syn ymä aus an mukaan iimeisen lukukauden aikana (%). .......... 39 Taulukko 5. Koe u asismi nuo en syn ymämaan mukaan (%). ................................................ 40 Taulukko 6. Koe u asismi äidin syn ymämaan mukaan (%) .................................................... 41 Taulukko 7. Koe u asismi isän syn ymämaan mukaan (%). ..................................................... 41 Taulukko 8. MCA: Rasismi ja sosiaalis a aus aa ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina. ................................................................................................................................ 47 Taulukko 9. MCA: Rasismi ja sosiaalis a aus aa ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina syn ymä aus oi ain................................................................................................ 49 Taulukko 10.MCA: Sosiaalise aus a ekijä ja asismi yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina äidin syn ymämaan mukaan. ................................................................................. 50 Taulukko 11. MCA: E i a eenoille pääsemis ä ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina. ................................................................................................................................ 54 Taulukko 12. MCA: E i a eenoille pääsemis ä ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina syn ymä aus oi ain................................................................................................ 55 Taulukko 13. Yh eiskunnallisen osallisuuden ja asismin älinen yh eys ohja un u heilun e i luokissa (%) ................................................................................................................................. 71 Taulukko 14. MCA: Yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a a ekijä ohja un u heilun e i luokissa as aajilla, joiden äi i on syn yny Lähi-Idässä (A ganis an, I an, I ak) ja Somaliassa. . 72 1 1 Johdan o Rasismin on esi e y ole an keskeinen iski ekijä nuo en yh eiskunnalliselle kiinni ymiselle, juu e omuudelle ja pahimmillaan jopa yksilön adikalisaa iolle (Zacheus ym. 2017, 13). Näke- mys saa aa olla pe us el u, sillä asismia kohdanneilla nuo illa on ode u ole an mui a enem- män esime kiksi masennus a ja ahdis us a (P ies ym. 2011; 2013; 2014). Tu kimus ie oa nuo - en koh aaman asismin ja yh eiskunnallisen osallisuuden älisis ä yh eyksis ä on kui enkin hy- in ähän jos lainkaan, jo en a koi ukseni on paika a ä ä u kimus aje a. P o g adu – u kielmassa a kas elen, mi en oimakkaas i asismi aiku aa nuo en yh eiskun- nalliseen osallisuuden un eeseen. Ta koi uksena on myös saada ie oa sii ä, mi kä ekijä oi- si a po en iaalises i ah is aa yh eiskunnallis a osallisuu a ja samalla lie en ää asismin nega- ii isia aiku uksia. Aihe a oidaan pi ää yh eiskunnallises i e i äin ajankoh aisena. Viimeis ään uoden 2015 Syy- ian ja Lähi-Idän aikean polii isen ja yh eiskunnallisen ilan een uoksi, ja sii ä seu anneen u - apaikanhakijoiden kas un myö ä, maahanmuu oon, kul uu iseen moninaisuu een ja asis- miin lii y ä ilmiö o a noussee päi änpol a iksi ja la au uneiksi puheenaiheiksi kansalais- keskus eluissa. Nuo en koh aama asismi ilmiönä on noussu myös polii isen kiinnos uksen koh eeksi, jos a osal aan ke oo se, e ä ennen uo a 2017 ei Koulu e eyskyselyissä ol u ky- sy y asis ises a kiusaamises a. Edellinen saa aa myös ke oa sii ä, e ä asismi on ollu pi kään aie u aihe suomalaisissa kouluissa ja yh eiskunnassa (ks. esim. Ras as 2007; Sou o 2011; Puu- onen 2011). Tässä u kielmassa u kimuskoh eeksi on aja u ähin ään uoden Suomessa asunee yläkou- lulaise (8.- ja 9.- luokkalaise ) monikul uu i aus ais en pe heiden nuo e , II sukupol en 2 ulkomaalais aus aise nuo e ja I sukupol en ulkomaalais aus aise nuo e . 1 Tu kimusjoukko on e nisel ä ja sosiaalisel a aus al aan moninainen. Vas aajien anhemma o a oinee saa- pua Suomeen yön, opiskeluiden, pe heenyhdis ämisen ai humani ää is en syiden uoksi. Osa as aajis a on oinu saapua myös yksin u apaikanhakijana Suomeen. Tu kielma paikan uu muun muassa asismin laajuuden ja aiku us en u kimiseen, sosiaali yö- hön, sosiaalipoli iikkaan ja sosiologiseen hy in oin i u kimukseen. In eg aa io u kimukses a ai ko ou umis u kimukses a puhuminen ei ole u ki a ien nuo en näkökulmas a äl ämä ä pe- us el ua, sillä suu i osa u kimusjoukos a on asunu koko ikänsä Suomessa, eikä heillä ole hen- kilökoh ais a maahanmuu ohis o iaa. Mo ii ini aiheen u kimiseen lii yy yleiseen kiinnos ukseeni niihin syy ekijöihin, joiden a ulla sosiaalis en ongelmien, ku en asismin, kiel eisiä aiku uksia yksilön ja yhmien sosiaaliseen hy- in oin iin oi aisiin aimen aa. Raken eellisen sosiaali yön näkökulmas a olen kiinnos unu nuo en kokemus iedon äli ämises ä yh eiskunnalliseen keskus eluun (Pohjola 2011, 219). Tu kimusin essiäni oidaan pi ää siis melko käy ännönläheisenä. Tu kielma jakau uu kuu een lukuun. Johdannon jälkeen lu ussa 2 käyn läpi asismin mää i el- miä ja ilmenemismuo oja sekä sosiaalisen osallisuuden eo ian, joka oimii u kielman heu is i- sena ii ekehyksenä. Esi elen myös aikaisempaa aiheeseen lii y ää u kimus uloksia ja eo i- oi a sii ä, miksi ja mi en asismi mahdollises i aiku aa e ey een ja hy in oin iin kiel eises i. Lu ussa 3 esi elen u kimuskysymykse , minkä jälkeen ku ailen u kimusaineis ona oimi an 8.- ja 9.-luokkalaisille suunna un uoden 2017 Koulu e eyskyselyn. Lisäksi ke on kausaalisuh- dea gumen aa ios a, minkä jälkeen käyn läpi ilas ollise mene elmä . Lu ussa 4 esi elen em- pii ise u kimus ulokse . Lu ussa 5 as aan yh een e omaises i u kimuskysymyksiini ja Monikul uu i aus aisen pe heen nuo i: a) syn yny Suomessa, anhemmis a oinen syn yny Suomessa ja oi- nen ulkomailla, b) syn yny ulkomailla, anhemmis a oinen Suomessa ja oinen muualla, c) oma syn ymämaa puu uu, oinen anhemmis a Suomessa ja oinen muualla, d) syn yny muualla, ainoa anhempi Suomessa. II sukupol en ulkomaalais aus ainen nuo i: syn yny Suomessa ja molemma ai ainoa anhempi ulkomailla. I sukupol en ulkomaalais aus ainen nuo i: syn yny ulkomailla, samoin anhemma ai ainoa anhempi. Käy- än e miä ulkomaalais aus ainen ii a essani I ja II sukupol en nuo iin. (Ks. Halme ym. 2017, 2.) 3 esi elen keskeise joh opää ökse . Lopuksi lu ussa 6 pohdin muun muassa a kaisujani, u kiel- man o eu amisen p osessia ja ja ko u kimusehdo uksia. 4 2 Käsi ee , eo ia ja aikaisempi u kimus 2.1 Rasismin käsi e ja ilmenemismuodo Sosiologisena käsi eenä asismi ( acism) sisäl ää lukuisia e ilaisia mää i elmiä, mikä ku aa il- miön moni ahoisuu a ja myös kiis analaisuu a (Miles 1994 11; Puu onen 2011, 54). E ymolo- gises i asismin alkusana ” as” a koi aa o ua, ja loppuosa ”ismi” oppia ai ideologiaa. Kapeam- pien mää i elmien mukaan asismi pe us uu ideologiaan, jonka mukaan ihmiskun a jakaan uu e ilaisiin o uihin pe us u iin hie a kioihin. (Sinokki 2017, 11.) Kapeampien asismin mää i el- miä on kui enkin k i isoi u sii ä, e ä niiden a ulla ei pys y ä unnis amaan ja o amaan puheeksi laajempia aken eellisia ja usein iedos ama omia asismin ulo u uuksia. Ne saa a a ajoi - aa myös yksilön omaa kokemus a mää i ää ja unnis aa asismia. (Ras as 2005, 72-73.) Laa- jemmissa mää i elmissä asismi oi myös pe us ua kul uu iin ja mahdollises i uskon oon lii y- iin hie a kioihin (Sinokki 2017). Ennen a kempia asismin mää i elmiä ja ilmenemismuo ojen a kas elua on syy ä a a a lyhyes i asismikäsi een his o iaa. Polii isena käsi eenä asismia käy e iin ilmeises i ensimmäis ä ke aa na si-Saksaan kohdis u- assa k i iikissä 1930-lu ulla, aikka aikaisemmin ol iin jo puhu u o u ihas a. Tämän his o ial- lisen painolas in ja polii isen haukkumasanan uoksi asismin käsi een käy ö saa aa he ä ää ihmisissä is i ii aisia un ei a. Kansain älisessä ie eellisessä u kimuksessa asismin käsi e a- kiin ui käy öön as a 1960-lu ulla eli ajanjaksona, jolloin yhdys al alaise ak i is i alkoi a ais- ella kansalaisoikeuksien puoles a. (Miles 1994, 11; Bowse 2017.) Suomessa asismin käsi een käy ö ei ole akiin unu u kimuksissa, ken ies sen his o iallis en nega ii is en assosiaa ioiden uoksi, aikka aihe a käsi ele iä u kimukse yleis yi ä kin 1990-lu ul a läh ien (Ras as 2007, 69; Puu onen 2011). Maahanmuu on ja samalla asismin lii y ien u kimuksen a peeseen ai- ku i a 1990-lu ulla muun muassa Neu os olii on hajoaminen, inke iläis en paluumuu o-oi- keus, Somalian sisälliso a ja Jugosla ian hajoamissoda . Ajankoh a oli Suomen maahanmuu on aken een näkökulmas a poikkeuksellis a, sillä ensimmäis ä ke aa Suomessa oli enemmän 11 E i a eenoiden me ki ykse saa a e ilaisen oolin ajan, paikan ja kon eks in mukaan iippuen ihmisen elämän ilan ees a. Voidaan esime kiksi aja ella, e ä yläkoululaisilla ei ä ma kkinasuh- ee ole niinkään me ki yksellisiä, aikka epäsuo as i ne anhempien sosioekonomisen aseman kau a saa a a kin näkyä nuo en osallisuuden kokemuksessa. Sen sijaa ys ä yyssuh ee ole - a as i ko os u a nuo uudessa. (Ks. Reime 2004; Leemann & Hämäläinen 2016, 589, 592.) SOSIAALINEN OSALLISUUS SOSIAALIPOLIITTISET LAIT JA SÄÄDÖKSET • Mahdollisuuksien ja oima a ojen a joaminen • Tai ojen ja kykyjen (e i . oimin aky yn) edis äminen • Ihmisa oinen elämän ja elämänlaadun akaaminen Ma kkinoille pää- seminen (esim. yöma kki- na , asun o- ai lai- nama kkina ) Ins i uu ioihin pääseminen (esim. poli iikka, pää- öksen eko, koulu us- jä jes elmä) Pal eluihin pääseminen (esim. pe uspal elu , sosiaali- ja e eyden- huol o, kul uu ipal- elu ym.) Sos. e kos oihin pääseminen (ihmissuh ee , esim. pe he, ys ä ä , ha - as ukse ) OSALLISTUMINEN Hyödyn ää a jo uja mahdollisuuksia YKSILÖLLINEN KOKEMUS ”Olla osallisena”, kiinni yminen yh eisöön ja yh eiskun aan, olla mukana yh eisöllises i ä keissä p osesseissa ja omaa elämää koske assa pää öksen eossa. Ku io 1 . Sosiaalisen osallisuuden malli (Kuusio & Hämäläinen 2016, 592). 12 Sosiaalisen osallisuuden malli on ämän aikakauden uo e, eikä si en ole i allaan yh eiskunnal- lisis a disku sseis a ja polii isis a in esseis ä. Ehkä k i iikkiä mahdollises i he ä ää e äänlainen sisään akenne u ak ii isuuden ja yksilön as uun ko os amisen ies i sii ä, e ä yksilö ”hyödyn- ää a jo uja mahdollisuuksia” osallis umisen suh een. Toisaal a sosiaalisen osallisuuden eo i- assa ko os e aan mahdollisuuksien ja oima a ojen a joamis a osallis umiselle, jolloin huomio yksilös ä keski yy ensisijaises i aken eellisiin ekijöihin. Alun pe in Kuusio ja Hämäläinen (2016, 591) puhu a e i sosiaalisiin suh eisiin ja ulo u uuksiin pääsemises ä. Olen käy äny u kielmassa kui enkin ie oises i a eenoille pääsemis ä ii aa- malla Pie e Bou dieun eo ioihin, koska e mi sopii mieles äni pa emmin ennakkoi ana silloi - ajana ule aa usean muu ujan ko espondenssianalyysiä a en. Ko espondenssianalyysi on ilas ollinen mene elmä, jo a myös Bou dieu i se hyödynsi u kiessaan anskalais a luokkayh- eiskun aa. Bou dieun al apolii isia aja uksia mukaillen oidaan aja ella, e ä ne yksilö ja yh- mä , joilla on eni en aloudellisia, kul uu isia ja sosiaalisia esu sseja 3 , o a myös e uoikeu e- ussa asemassa pääsemään ja pä jäämään e ilaisilla osallis umisen a eenoilla ai ken illä, joiden kau a odennäköisyyde yh eiskunnalliselle osallisuuden kokemukselle oi a lisään yä. Ehkä ais elu sosiaalises a osallisuudes a e i a eenoilla ai ken illä saa aa kuulos aa jossain mää in päälle liima ul a, mu a asismi oidaan joka apauksessa ymmä ää e äänlaiseksi älineeksi ai aseeksi, jolla heikenne ään ois en yksilöiden ai yhmien mahdollisuuksia. (Ks. Bou dieu; 1984; 1986 17-24.) Kamali Masoud (2016) on so el anu Bou dieun eo ioi a symbolises a äki allas a yhdis e ynä Michael Foucaul in aja uksiin kansalais en hallinnas a. Masoudin mukaan yh eiskunnallisissa disku sseissa on ko os unu oiseuden uo aminen ja ylläpi äminen (o he isa ion), joka ilme- nee esime kiksi keskus eluina ”meis ä” ja ” oisis a”. Masoudin mukaan symbolises a äki al- las a kä si ä eni en Eu oopassa asu a nuo e muslimi , joihin kohdis e aan länsimais en 3 Bou dieun mukaan pääoma oidaan jakaa aloudelliseen (esim. omaisuus, a allisuus) ja symboliseen pää- omaan (esim. al a, s a us). Jälkimmäinen symbolinen pääoma jakau uu sosiaaliseen pääomaan (luo e a a sos. e kos o ja niiden hyödyn äminen) ja kul uu iseen pääomaan (esim. koulu us, u kin o, ie o). Pääoma kasau u a ja ne oi a olla i se hanki uja ai ne oi a pe iy yä ylisukupol ises i. Niillä saadaan e uja ja yh- eiskunnallis a aiku us al aa. (Bou dieu 1986, 17-24.) Bou dieun mukaan koulumaailmassa on allalla ns. ”älykkyyden asismi”, jolla a koi e aan si ä, e ä kaikis a heikommassa asemassa ole ille ei anne a samanlai- sia mahdollisuuksia pä jä ä yh eiskunnassa. Taus alla on aja us sii ä, e ä hy äosaise a mis a a jälkeläisil- leen pa emma mahdollisuuden pä jä ä yh eiskunnassa. (Bou dieu 1985, 221 -222.) 13 maiden e i yis ä aloudellis a, sosiaalis a ja so ilaallis a al on aa. (Masoud 2016, 75-75, 82.) Masoudin aja ukse o a sikäli kiinnos a ia, sillä käy än ässä u kielmassa yh enä luoki uksena Lähi-I ää (A ganis an, I ak, I an) ja Somaliaa. Masoudin eo ioi a hieman yh eiskun ak ii ises i e lek oiden, ämän u kielman seli e ä ä ekijä eli yh eiskunnallinen osallisuus (koen ole ani ä keä osa suomalais a yh eiskun aa), oi aisiin ulki a lii y än hallinnolliseen iedon a pee- seen sii ä, kuinka hy in ie y ii e yhmä on si ou unu suomalaiseen yh eiskun aan. Näin huo- ma aan jo ule aa u kimuse iikkaosuu akin ennakoiden, e ä u kijan alun pe in hy ää a koi - a a a koi uspe ä yh eiskunnallisen osallisuuden ah is amises a oi a yllä äen muu ua ee ises i is i ii aisiksi ilan eiksi (ks. Myllyniemi ym. 2015, 7). 2.3 Aikaisempi u kimus asismin aiku uksis a ja mahdollisis a mekanismeis a sosiaaliseen hy in oin iin ja e ey een Vaikka asismin aiku uksia yh eiskunnalliseen osallisuu een ei ie ääkseni ole aikaisemmin u - ki u, ainakaan suo anaises i, oidaan muu amia aiheeseen lii y iä hy in oin iin ja e ey een lii y iä u kimuksia nos aa esiin. Tein e ilaisia hakukombinaa ioi a suomalaisiin ja kansain äli- siin ie okan oihin hyödyn ämällä sosiaalisen osallisuu een lii y iä lähikäsi ei ä, ku en sy jäy- ymis ä, huono-osaisuu a ja sosiaalis a pääomaa (ks. Leemann ym. 2015). Niin ikään a peen oli käy ää e meinä e nis ä sy jin ää, o usy jin ää ja asis is a kiusaamis a. Koska Suomessa on esiin yny ilmeises i jonkinlais a aikenemisen kul uu ia ja yl iö a o aisuu a asismi- e min käy ön osal a, hyödynsin myös e miä su ai sema omuus. Suomalaisia aiheeseen lii y iä ähin ään äi öski ja asoisia sosiaali yön u kimuksia löy yi ain yksi: Me ja Aniksen (2008) haas a elujen (N = 20) pe us eella lapse ja nuo e oli a kohdan- nee a kis a asis is a kiusaamis a koulussa ja ähän ei ol u ak ii ises i puu u u (Anis 2008, 53, 98). Ka mela Liebkindin ja Inga Jasinskaja-Lahden u kimus ulos en mukaan sy jin äkokemuksilla oli kiel eisiä aiku uksia nuo en i se un oon, s essi asoon ja koulusopeu umiseen (Liebkind & Ja- sinskaja-Lah i 2000,2001; ks. myös Liebkind ym. 2004). Aikuis äes öä koske assa u kimuksessa asismin ja sy jinnän on ode u ole an yleis ä ja aiku aneen kiel eises i psyykkiseen 14 e ey een (Jasinskaja-Lah i ym. 2002; Jasinskaja-Lah i ym. 2006). E ninen hie a kkisuus on nä- kyny si en, e ä somali- ja a abi aus aise as aaja o a kohdannee mui a e nisiä yhmiä use- ammin asismia (Jasinskaja-Lah i ym. 2002, 134-137). Naomi P ies in ja kumppaneiden (2013) sys emaa isessa u kimuska sauksessa aja iin a - kempaan analyysiin 121 empii is ä e aisa ioi ua mää ällis ä u kimus a, jo ka käsi eli ä a- sismin aiku uksia las en ja nuo en e ey een ja hy in oin iin. Rasismin ja mielen e eyden (esim. masennus, ahdis us) älisis ä 461:s a yh eydes ä 76 % osoi au ui ilas ollises i me ki se- iksi (p=<0,05). Tilas ollises i me ki se ä yh eys löyde iin myös yli 50 % u ki uis a yh eyksis ä, jo ka käsi eli ä posi ii is a mielen e ey ä (esim. i se un o), ongelmakäy äy ymis ä ja hy in- oin ia (esim. yy y äisyys). P ies in ja kumppaneiden mukaan asismin aiku us en u kimuk- sen sa alla ongelmana on e i yises i pi ki äis u kimuksien puu e ja asismia a peeksi laajas i ku aa ien mi a eiden käy äminen. (P ies ym. 2013, 120.) Ruo salaisessa pi ki äis u kimuksessa ha ai iin, e ä asismilla oli oimakas yh eys aka eemi- siin opin oihin pääsyyn niillä nuo illa, joiden koulussa demok aa inen ilmapii i oli koe u huo- noksi (Bayma Özdemi & S a in 2013). B i iläisessä pi ki äis u kimuksen mukaan äidin koh- aama asismi oli yh eydessä äidin mielen e ey een ja edelleen lapsen sosioemo ionaaliseen kehi ykseen (Béca es ym. 2015). Suomalaisessa pi ki äis u kimuksessa ode iin, e ä ne enä- läise maahanmuu aja , jo ka oli a kohdannee eni en asismia, suh au ui a kiel eisemmin kan a äes öä koh aan (Jasisnkaja-Lah i ym. 2009). Edellis en u kimukse o a myös mene el- mällises i kiinnos a ia, sillä niissä on hyödynne y akenneyh älömallinnus a, jonka a ulla oi- daan a kas ella monia seli e ä iä ekijöi ä ja äli äjä aiku uksia samanaikaises i. Sosiaalisen pääoman näkökulmas a on pohdi u, e ä asismilla saa aa olla kiel eise aiku uk- se ys ä yyssuh eisiin (B ondolo 2012). Yhdys al alaisissa u kimuksissa on puoles aan ha ai u, e ä köyhillä alueilla päih eiden käy ö on yleises ä, ha as usmahdollisuude heiko ja luo a- mus naapu eihin ähäis ä. (Williams & Mohammed 2009, 15.) Suomalaisessa sosiaaliseen hy- in oin iin ja samalla sosiaaliseen pääomaan lii y ässä u kimuksessa ha ai iin, e ä sy jin ää kohdanneilla ulkomaalais aus aisilla aikuisilla oli useammin yksinäisyyden un ei a, epäluo a- mus a yh eiskunnallisia ins i uu ioi a koh aan ja heikompi kokemus elämänlaadus a (Cas aneda ym. 2015). 15 Tämän u kielman näkökulmas a on a peellis a huomioida nuo uuden kon eks i. Elämänkulun näkökulmas a on esi e y, e ä ie yjen lapsuu een ja nuo uu een lii y ien kehi ys aiheiden, elämän ni el aiheiden ja k iisien aikana asismilla saa aa olla e i yisen oimakkaa aiku ukse e eyse ojen syn ymiseen. On myös esi e y, e ä asismille al is umisen seu aukse oi a nä- kyä monien sukupol ien ajan ja pahimmillaan jopa ikollisuu ena. (Gee ym. 2012.) Rasismin ja e eyden älisiä po en iaalisia mekanismeja on seli e y empii isissä u kimuksissa oisinaan s essi eo ian näkökulmas a. Rasismin uo aman s essin on esi e y aiku a an kol- mella e i a alla e ey een. Ensinnäkin s essille al is uminen saa aa aiheu aa psykologis a ahdis us a, joka oi aiku aa e ey een. Toiseksi s essinhallin a oi joh aa epä e eelliseen käy äy ymiseen, ku en päih eiden käy öön ja ähäisempään liikun aan. Kolmanneksi edellise psykologiseen oi eiluun ja e eyskäy äy ymiseen lii y ä ekijä oi a aiheu aa ajan myö ä k oonis uessaan ysiologisia muu oksia e ey een. (Williams & Mohammed 2009 e : Cohen ym. 1997. 4 ) Taulukossa 1 on esi e y asismin ja e eyden älisiä po en iaalisia mekanismeja Da id William- sin ja Selina Mohammedin (2013) mallis a yksinke ais e una. Mallissa ko os u a aken eellis- en ekijöiden me ki ykse yksilön e eydelle, hieman siis samalla logiikalla kuin aikaisemmin esi e yssä sosiaalisen osallisuuden aus a eo iassa. Raken eellinen asismi ja kul uu issa esiin- y ä asismi oi a aiku aa yh eiskunnassa esiin y iin ennakkoluuloihin, s e eo ypioihin ja a- sis iseen sy jin ään, jo ka oi a heiken ää sosiaalisen osallisuuden aus a eo iaakin so el aen yksilöiden ma kkinoille pääsemisen mahdollisuuksia. Ylisukupol ises a näkökulmas a ma kki- noille pääsemä ömyyden aus alla saa aa olla anhempien koh aama aken eellinen asismi yönhaussa, asun oma kkinoilla ja lainaneu o eluissa, minkä aiku ukse oi a näkyä myös nuo en a jessa. Rasis inen sy jin ä oi edelleen al is aa s essille ja si en aiku aa e eyskäy - äy ymiseen, ku en ähäisempään liikun aan osallis umiseen sekä päih eiden käy öön, joiden aiku ukse saa a a lopul a heijas ua e ey een. Yh eiskunnallisilla ins i uu ioilla on joko 4 Cohen, Sheldon & Kesle , Ronald & Unde wood Go don, Lynn 1997: S a egies o measu uing s ess in s udies o psy- chia ic and physical diso de s. Teoksessa Cohen, Sheldon & Kessle , Ronald C. & Unde wood Go don, Lynn ( oim.): A Guide o Heal h and Social Scien is . Ox o d Uni e si y P ess. New Yo k, 3-28. 16 mahdollisuus oimis aa ai aimen aa e ia ois a ia mekanismeja, esime kiksi sosiaalipoli iikan ai asun opoli iikan keinoin. (Williams & Mohammed 2013, 1157.) Taulukko 1. Rasismin ja e eyden älise mekanismi muoka una Williamsil a ja Mohammedil a (2013, 1157). JUURISYYT → SOS.STATUS → KESKEISET POLUT → VASTEET → TERVEYS Biologia ja maan ie eelli- nen alkupe ä Sosioekonomia Kul uu ise ekijä o S igma o Ennakkoluulo o S e eo ypia Käy äy yminen o Te eyskäy äy- yminen (esim. ähäinen lii- kun a/päih ee ) o A kipäi än sie okyky Sai as a uus Kuolleisuus Raken eellinen asismi ja yh eiskunnan kul uu issa esiin y ä a- sismi E ninen aus a S essi o Rasis inen sy jin ä o Muu s essi eki- jä o S essin uhka o His o iallise au- ma Psykologinen o Sisäis e y asismi o I se un o o S e eo ypian uhka Vammaisuus Yh eiskunnalli- se ins i uu io o Sosiaalipo- li iikka o Talouspoli- iikka o Te eyspo- li iikka Sukupuoli, Ikä, Pe he ilanne ym. Ma kkinoille pääsemi- sen mahdollisuude o Koulu us o Työllisyys o Talous o Va allisuus o Vankilaan jou u- minen Fysiologinen o Neu ologia o Immuunijä jes- elmä o Ka dio askulaa- inen o Muu ysiologi- se ekijä Mielen e - eys Yh eiskunnallise esu ssi o Te eydenhuol o o Asuminen o Naapu iyh eisö Tie o (knowledge) Kollek ii inen ja yksi- löllinen sie okyky Posi ii inen mielen e - eys Rasismi saa aa yksilön sie oky ys ä ai esilienssis ä iippuen aiku aa psykologises i si en, e ä ihminen sisäis ää yh eiskunnassa alli se a asis ise käy ännö (sisäis e y asismi) muu - amalla omaa oimin aa pääs äkseen osalliseksi ys ä yyssuh eisiin ai muihin sosiaalisiin 17 e kos oihin (ks. B ondolo 2012; Williams & Mohamed 2013). Se, mi en yksilö pys yy sie ämään asismia a jessa, saa aa iippua sii ä, millaise esu ssi e nisellä ähemmis öllä on suojau ua asismil a (Williams & Mohammed 2013). Voidaan aja ella, e ä joillakin e nisillä yhmillä ai kieli ähemmis öillä saa aa olla keskimää äis ä enemmän sosiaalis a pääomaa niin sano una yh eisöllisenä ominaisuu ena (Hyyppä 2002), jolloin asismin kiel eise aiku ukse oi a olla lie empiä. 18 3 Tu kimuksen o eu aminen 3.1 Tu kimuskysymykse Tu kielman keskeisin aus a-aja us on se, e ä asismi heiken ää yh eiskunnallis a osallisuu a moninais en mekanismien äli yksellä. Tu kimusongelma koskee si ä, mi kä ekijä oisi a ah- is aa yh eiskunnallis a osallisuu a ja oisaal a aimen aa asismin aiku uksia. Tu kimusongel- mas a johde u u kimuskysymykse o a seu aa a : 1. Kuinka yleis ä asismi on monikul uu i- ja ulkomaalais aus ais en 8.- ja 9.-luokkalais en keskuudessa? Millaisia e oja on ha ai a issa nuo en, ämän äidin ja isän syn ymämaan mukaan? 2. Mi en sosiaalis a aus aa ku aa a ekijä ja asismi ennus a a yh eiskunnalliseen osal- lisuuden aih elua? Mi en paljon asismi seli ää yh eiskunnallisen osallisuu a e a - una muihin seli äjiin? 3. Mi en ma kkinoille, ins i uu ioihin, pal eluihin ja sosiaalisen e kos ojen pääsemisen subjek ii is a kokemus a ku aa a ekijä ennus a a yh eiskunnallis a osallisuu a? Mi kä ekijä seli ä ä pa hai en yh eiskunnallis a osallisuu a? Mi en asismin seli ys- osuudelle käy, kun muu seli ä ä ekijä akioidaan? 4. Millaisia sosiaalisia jakolinjoja on ha ai a issa apaa-ajan osallis umisessa? 3.2 Tu kimusaineis on ku aus, ajaus ja u kielmassa käy e y muu uja Tu kimusaineis ona on Te eyden ja hy in oinnin lai oksen (THL) uoden 2017 8. ja 9.luokka- laisille suunna u Koulu e eyskysely. Koulu e eyskysely on koko maan ka a a äes ö u ki- mus, jossa nuo e sai a mahdollisuuden ke oa e eydes ään ja hy in oinnis aan pe ä i 117 kysymyksen a ulla. Koulujen osallis uminen Koulu e eyskyselyyn on apaaeh ois a. 19 Koulu e eyskysely on o eu e u yläkoululaisille (8. ja 9. luokka) uodes a 1996 läh ien. 5 Kou- lu e eyskysely o eu e aan joka oinen uosi. Vas aaminen apah uu koulussa yhden oppi un- nin aikana nime ömäs i ja apaaeh oises i. (Halme ym. 2018, 5.) Vuonna 2017 kyselyyn oli mahdollisuus as a a suomeksi, englanniksi, enäjäksi ja pohjoissaameksi. Käy össäni ei ole sel- kokielis ä suomen- ja uo sinkielis ä kyselyaineis oa. (THL 2019a.) Vuonna 2017 ke äällä Koulu e eyskyselyyn osallis ui 63 % 8. ja 9. luokkien oppilais a (N = 73 680). Eni en as aajia oli Uudel amaal a (26 %), Pohjois-Pohjanmaal a (10 %), Pi kanmaal a (9 %) ja Va sinais-Suomes a (9 %). Vähi en as aajia oli Ah enanmaal a (1 %). Vas anneis a kuu- lui suomalais a syn ype ää ole iin nuo iin 87 %, monikul uu i aus ais en pe heiden nuo iin 7 %, II sukupol en ulkomaalais aus aisiin nuo iin 2 % ja I sukupol en ulkomaalais aus aisiin nuo- iin 4 %. (Halme ym. 2018, 5-6.) Tämän u kielman ulkopuolelle ajau u a lähinnä u kimusekonomisis a syis ä suomalais a syn ype ää ole a nuo e (syn yny Suomessa, molemma anhemma syn ynee Suomessa, lkm = 60 2010). Päädyin myös ajaamaan alle uoden Suomessa asunee as aaja (lkm = 606) analyysien ulkopuolelle, koska as auskäy äy ymisen pe us eella näy i a ioni mukaan ah- as i sil ä, e ä heis ä melko suu i osa, ilmeises i heikomman kieli aidon uoksi, ei ollu ymmä - äny kysymyksiä. Edellisellä on me ki ys ä lähinnä I sukupol en nuo en näkökulmas a, sillä muissa yhmissä alle uoden asunei a oli e i äin pieni osuus. Näin ollen ajaamani u kimus- joukko (n = 8532) on 8. ja 9.luokkalaise ähin ään uoden Suomessa asunee monikul uu i- aus ais en pe heiden nuo e (n = 5042), II sukupol en ulkomaalais aus aise nuo e (n = 1340), ja I sukupol en ulkomaalais aus aise nuo e (n = 2150), jo ka o a siis as annee asumisaikaa ja syn ymämaa a koske iin kysymyksiin. Taulukossa 2 on esi e y ajaamani u kimusjoukon aus a ekijöi ä syn ymä aus a yhmi äin. Monikul uu i aus ais en pe heiden nuo issa on ähemmän poikia (46,1 %) kuin y öjä (53,9 %), samoin II sukupol en ulkomaalais aus aisissa (poja : 45,3 % - y ö : 54,7 %). 5 Lisäksi Koulu e eyskysely on o eu e u lukiolaisille (1. ja 2. uosi) uodes a 1998 läh ien ja amma ikoulu- laisille uodes a 2008 läh ien. Vuonna 2017 kysely jä jes e iin ensimmäis ä ke aa myös alakouluikäisille (4. ja 5 luokka). (Halme ym. 2018, 5.) 20 Taulukko 2. Tu kimusjoukon aus a iedo . THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.-ja 9.-luokkalaise moni- kul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 1) Pe usas e = pe uskoulu ai as aa a. Keskias e = lukio/amma illinen oppilai os & lukio/amma illinen oppilai oksen ja amma illisia lisäopin oja. Ko kea-as e = yliopis o, amma iko keakoulu ai muu ko keakoulu. 2) Kyllä = asuu molempien anhempien luona. Ei = muu ( uo ope he, yksinhuol ajape he, ei asu anhempien luona) Monikul uu i II sukupol i I sukupol i Yh eensä % % % % Sukupuoli poika 46,1 45,3 53,9 48,0 y ö 53,9 54,7 46,1 52,0 Yh . 100 100 100 100 n 5005 1328 2123 8456 Vuosiluokka 8.luokka 50,9 49,6 50,2 50,5 9.luokka 49,1 50,4 49,8 49,5 Yh . 100 100 100 100 n 5030 1337 2140 8507 Asumisaika Suomessa 1-4 uo a 1,8 0,4 19,2 6,0 5-10 uo a 5,3 1,0 37,8 12,8 yli 10 uo a 12,9 4,0 23,9 14,3 koko ikä 80,0 94,7 19,2 67,0 Yh . 100 100 100 100 n 5042 1340 2150 8532 Äidin koulu us aso 1 pe usas e 7,9 18,8 22,3 13,0 keskias e 47,0 44,3 43,7 25,2 ko kea-as e 45,1 36,9 33,9 41,2 Yh . 100 100 100 100 n 4704 1194 1813 7711 Vanhempien yöllisyys ilanne molemma yö ömiä 4,9 8,4 10,9 6,9 oinen yö ön 31,7 33,0 35,0 32,7 molemmas öissä 63,4 58,6 54,1 60,4 Yh . 100 100 100 100 n 4997 1301 2071 8369 Ydinpe he2 kyllä 60,9 71,4 66,4 63,9 ei 39,1 28,6 33,6 36,1 Yh . 100 100 100 100 n 5008 1328 2112 8448 Äidin syn ymämaa Suomi 51,0 30,2 Eu ooppa/Venäjä 35,1 47,7 49,8 40,8 Muu maa 13,9 52,3 50,2 29,0 Yh . 100 100 100 100 n 5036 1326 2139 8501 27 kausaali aiku us en ulkinnassa saa aa muodos ua alikoi umisha ha, jo a sa unnais amisen mekanismi ähen äisi. (Tö ö 2004, 103; Ee ola 2014, 234.) Kon a ak uaalisen kausaalipää elyn koulukunnan mukaan yksi sa unnais amisen mekanismia jälji ele ä me odi on p opensi ee ipis emää ien käy ö, jolla a koi e aan ali uis a aus a- muu ujis a muodos e ua yksiulo eis a summamuu ujaa. Ideana on asapaino aa aus a e- kijöiden jakauma koe- ja kon olli yhmässä mahdollisimman hy in. Näin kausaali aiku us en suu uu a oi aisiin a ioida p opensi ee ipis emää il ään samankal ais en kal ais us yhmien sisällä. Toinen a kaisu, jolla kon a ak uaalinen kausaalipää elyn koulukun a py kii jälji ele- mään sa unnais e ua koe ilanne a epäsuo as i, on älinemuu ujan hyödyn äminen. Väli- nemuu ujan e siminen on kui enkin e i äin aikeaa, sillä pi äisi löy ää sellainen ( äline)muu - uja, joka ennus aa ah as i syymuu ujaa, mu a on iippuma on seu ausmuu ujan i he e - mis ä. Me i Ee ola käy ää esime kissään liikun aan mo i oin ia älinemuu ujana, jonka ole- e aan aiku a an liikkumisen kau a e ey een. (Ks. Mo gan & Winship 2007 4-10, 188; Ee- ola 2014, 233 - 236.) Tässä u kielmassa en kui enkaan hyödynnä älinemuu ujia ja p opensi- ee ipis emää iä. Jälkimmäises ä me odis a i selläni ei ollu ie oa aineis on analyysi aiheessa. Teo ee isissa ulkinnoissani ha ai us a iippu uudes a ko os uu k ii isen ealismin näkökul- ma . K ii isen ealismin ulkinnan mukaan jokaisen iippu uuden aus alla on jokin kausaalime- kanismi, aikka si ä ei oi aisi äli ömäs i ha ai a. K ii isessä ealis isessa ulkinnassakin oki iedos e aan, e ä ha ai u iippu uus ei ole ielä osoi us kausaalisuh ees a. K ii isen ealis i- sen ulkinnan mukaan kausaalisuhdea gumen aa io iippu uudes a aa ii ennen kaikkea usko - a an ja pe us ellun seli yksen sii ä, miksi ja mi en kausaali aiku us syn yy. Tämä seli ys oi poh- jau ua eo iaan, mi aus uloksiin, aikaisempiin u kimuksiin ai u kijan käsi yksiin sii ä, mi ä hän luulee ai oikeas aan ie ää luule ansa sosiaalises a odellisuudes a. Näy öä kausaalisuh- dea gumen aa iolle hae aan k ii isen ealismin ulkinnan mukaan siis myös empii isen aineis- on ulkopuolis en ekijöiden a ulla. Tässä u kielmassa iippu uu a ku aa a lu u an a a mahdollisuuden a gumen oida nimenomaan po en iaalis en kausaalisuh eiden puoles a, jos- kaan kausaalisuuden oden aminen ei siis ole mahdollis a. (Tö ö 2004; Tö ö 2012, 175 – 176, 259.) 28 Kausaalilogiikkaan pe us u ien mene elmien a ulla on mahdollis a pääs ä k ii isen ealismin näkökulman mukaan e äänlaiseen po en iaalis en kausaalis en mekanismien maailmaan, jossa ilmiö apah u a u kijan ennal a mää i elemässä jä jes yksessä. On oisaal a iedos e a a, e ä ämä po en iaalinen maailma on aina enemmän ai ähemmän osi e a una sosiaaliseen odellisuu een. Kausaalilogiikkaan pe us u a ilas ollise malli ei ä ku aa aineis oa, aan esi- me kiksi si ä, mi ä apah uisi yh eiskunnalliselle osallisuudelle, jos asismia manipuloi aisiin ja jos se pääsisi aiku amaan puh aas i, koska muiden mekanismien uo ama häi iö on puhdis- e u (yh eiskunnallisen osallisuuden i he e miin ε). Ak uaalisessa maailmassa (empii inen ai- neis o) i he e miä koske a ole us ei yleensä ole oimassa. (Tö ö 2012, 256.) Tilas ollis en mal- lien a ulla saadaan siis pa haimmillaankin ain pelkis e y ja ka ikoi u ku aus sosiaalises a o- dellisuuden ilmiöis ä e i äin aja us a näkökulmas a. Vas apainoa kausaalilogiikkaan pe us u- ille mene elmille on usean muu ujan ko espondenssianalyysi, jossa sosiaalis a odellisuu a y i e ään lähes yä hieman kokonais al aisemmalla o eella. 3.32 Ris iin aulukoin i Ris iin aulukoinnin a ulla oidaan ku a a ha ainnollises i ka ego is en muu ujien älisiä iip- pu uuksia. Mene elmä sopii hy in ilan eeseen, jossa halu aan e ailla jonkin ilmiön (ku en a- sismin) yleisyy ä yhmi äin. (Alkula ym. 1994.) Ris iin aulukoinnissa on ä keää esi ää p osen iosuuksien laskemissuun a oikein päin (Valko- nen 1971, 29). Ei olisi ko inkaan kiinnos a aa esime kiksi ie ää sii ä, kuinka moni asismia koh- danneis a kuuluu johonkin yhmään. Kiinnos a ampaa ja u kimuskysymykseni näkökulmas a olennais a on ie ää, kuinka moni johonkin yhmään kuulu is a on kohdannu asismia. (Tö ö 2012, 279.) Rajaamani aineis oni pe us eella ensin maini u laskemissuun a ke oo sii ä, e ä asismia kohdanneis a 50,5 % oli poikia. Jälkimmäinen ke oo sii ä, e ä pojis a 18,7 % oli koh- dannu asismia. Ensimmäinen esime kki on ilmeisen ha haanjoh a aa ja ie enkin myös e i - äin kyseenalais a, jos si ä käy e ään a gumen aa ion ukena oisissa yh eyksissä, esime kiksi äki allan a kas elussa. 29 Ris iin aulukoinnin a ulla oidaan myös a gumen oida kausaalisuh ees a. Voidaan esime kiksi a kas ella, mi en asismi seli ää yh eiskunnallisen osallisuuden aih elua u heiluosallis umi- sen e i luokissa. (Alkula ym. 1994, 188.) On sel ää, e ä is iin aulukoinnin a ulla ei oida huo- mioida e ilaisia kolmansia ekijöi ä ko in ai a omas i, jo en a peen on hyödyn ää monimuu - ujamene elmiä. 3.33 Moniluoki eluanalyysi Moniluoki eluanalyysi (MCA = Mul iple Classi ica ion Analysis) on a ianssianalyysin ja eg es- sioanalyysin keskeise pii ee sisäl ämä monimuu ujamene elmä, jossa yh ä ja ku aa seli e - ä än muu ujan (y-muu uja) aih elua oidaan ennus aa useammalla ka ego isella muu u- jalla (x-muu uja ). MCA:ssa on mahdollis a käy ää myös ja ku ia muu ujia ko a iaa eina (esim. ikämuu uja): äs ä saa aa olla hyö yä mallin seli ysas een ah is umisen näkökulmas a, joskin yhmi äis ä a kas elua a en ja ku a seli äjämuu uja on luoki el a a. (And ews 1973, 1-2; Toi onen 1999, 255; Joki uo i & Hie ala 2007; Lolle 2008, 118.) MCA:n a ianssianalyy ises ä näkökulmas a mene elmän a ulla on mahdollis a e ailla konk- ee ises i e ilaisia yhmäkeskia oja. Esime kiksi yh eiskunnallisen osallisuuden keskia oja oidaan a kas ella asismia kohdanneiden ja ei-kohdanneiden osal a ilan eessa, jossa muiden seli äjämuu ujien aiku us on eliminoi u ( akioi u). Keskia on näkyminen on hyödyllis ä, sillä se mahdollis aa epälineaa is en iippu uuksien ha ainnoinnin. MCA:n eg essioanalyy ises ä näkökulmas a on puoles aan mahdollis a a kas ella seli äjämuu ujan suh eellises a i senäis ä seli yskykyä as aa assa akioidussa ilan eessa, jolloin oidaan myös e siä näennäisyh eyksiä. (Alla d 1976, 239; Joki uo i & Hie ala 2007.) Keskeisin e o ja samalla ah uus e a una muihin eg essioanalyy isiin mene elmiin on se, e ä MCA ei sisällä lineaa isuusole us a. MCA on myös melko libe aali no maalijakaumaole uk- sen suh een: mene elmän kehi elijöiden mukaan seli e ä än muu ujan jakauma ei saisi olla 30 jy käs i ino ( a kis us esim. his og ammin a ulla). Seli e ä änä muu ujana oi aisiin myös käy ää diko omis a muu ujaa, kunhan luokkakoo o a suunnilleen yh ä suu e . Seli ä ien muu ujien luokkakoon suh een ei ole ole uksia, joskin yleises i o aen olisi suosi el a aa, e ä luokkakoo ei ä olisi ko in pieniä. (And ews ym. 1973, 2.) MCA:n suosi uksena on addi ii isuus eli se, e ä seli äjämuu ujien aiku ukse o a yh eenlaske a issa. Jos addi ii isuus ei ole oi- massa, oi ämä aiku aa koko mallin seli ysas eeseen ja ennus e a kkuu een. Suosi uksena on myöskin se, e ä muu ujien älillä ei alli sisi ko in oimakas a in e ak io a. (And ews ym. 1973, 19 – 20; Alla d 1976.) In e ak io a koi aisi ilanne a, jossa asismin ai jonkin muun seli äjämuu ujan aiku us yh eiskunnalliseen osallisuu een iippuisi jos ain kolmannes a eki- jäs ä (Ke oki i 2015, 299). Tein u kielman aikana e illisiä in e ak io a kas uksia kaksisuun aisen a ianssianalyysin a ulla, millä saadaan g aa ises i näky iin mahdollisia in e ak io aiku uksia (Joki uo i & Hie ala 2007, 141). Jos oimakas a in e ak io a ha ai aan ai epäillään, yksi keino on ehdä moni yhmämallinnus (mul ig oup modeling). Moni yhmämallinnus a koi aa si ä, e ä jokin seli äjämuu uja lai e aan yhmi ele äksi ekijäksi. (Ke oki i 2015, 162.) Moni yh- mämallinnuksen ah uu ena on se, e ä sen a ulla oidaan uoda esiin jonkin sosiaali yhmän ” osiasiallinen” yh eiskunnallinen osallisuus, joka saa aisi pei yä, jos kyseinen muu ujan olisi seli äjämuu ujana (ks. Selkälä 2013, 118; Selkälä 2016 ym., 338). MCA:n suosi uksena on myöskin se, e ä muu ujien älillä ei olisi e i äin oimakas a mul ikol- linea isuu a (muu ujien älis ä ko elaa io a), aikka mene elmä onkin melko akaa ämän suh een (And ews 1973, 6; Joki uo i & Hie ala 2007). Mul ikollinea isuus kas a aa keski i - he ä, joka oi aiheu aa ilas ollises i ei-me ki se än yh eyden. Edellinen ei ole oisaal a ä - keää, jos a koi uksena on ku a a ain ke oimien oimakkuuksia. E i äin suu ikaan mul ikolli- nea isuus ei ole sinänsä ongelma sellaisen muu ujan kohdalla, joka ei ole eo ee ises i mielen- kiin oinen. Näin ei ole myöskään silloin, jos a koi uksena on a kas ella si ä, kuinka paljon muu uja yhdessä seli ä ä aih elua. Tässä u kielmassa mul ikollinea isuus ei ie ääkseni olisi ko in suu i ongelma ähemmän mul ikollinea iisille he kille mene elmillekään, koska hie- man yksinke ais aen sano una suu en u kimusjoukon myö ä käy e ä issäni on e i äin pal- jon in o maa io a, ila uu a ai kohinaa. (Ke oki i 2015.) On maini a a ielä e ikseen, e ä MCA ja muu eg essioanalyy ise mene elmä ei ä sisällä ole us a sii ä, e ei ä kö muu uja 31 saisi ko eloida keskenään ( . Joki uo i & Hie ala 2007, 41). Jos mul ikollinnea isuu a ei olisi lainkaan, ei a i aisi usean muu ujan eg essioanalyysejä. (Toi onen 1999, 306.; Tö ö 2012, 287.) MCA:n ulkin aan ( ilas o ie eelliseen) lii y ä keskeise mi a o a seu aa a : • E a-ke oin muis u aa ko elaa ioke oin a, joskin aih elu äli on e ilainen (0 – 1). E a- ke oin ku aa kunkin seli äjämuu ujan yh ey ä yh eiskunnalliseen osallisuu een. E a2 ke oo aas sii ä, kuinka paljon muu uja pys yy seli ämään yh eiskunnallisen osallisuu- den a ianssis a. • Be a-ke oin on osi aisko elaa ioke oin, jonka aih elu äli on nollas a ykköseen ( . eg essioke oimen kulmake oin). Be a-ke oin ku aa si ä, kuinka hy ä suh eellinen i - senäinen seli yskyky kullakin muu ujalla on, kun muiden ekijöiden aiku us on elimi- noi u ( akioi u). Be a-ke oin ei ke o si ä, kuinka paljon seli äjämuu uja seli ää yh- eiskunnallisen osallisuuden a ianssis a, sillä be a-ke oimella on me ki ys ä ain suh- eessa oisiin muu ujiin. E a- ja be a-ke oimien e ailulla on mahdollis a paljas aa nä- ennäisyh eyksiä. • R2 ke oo koko mallin seli ysas een. Tämä seli ysas e ilmaisee, kuinka paljon seli äjä- muu uja yhdessä seli ä ä ai kuinka paljon malli seli ää yh eiskunnallisen osallisuu- den a ianssis a. • Vakioima on ai empii inen keskia o, joka lii yy e a-ke oimiin, ke oo kunkin seli ä- jämuu ujan yhmäkeskia o läh ö ilan eessa. MCA an aa yhmäkeskia ojen poik- keama kokonaiskeskia os a. • Vakioi u ai ko ja u keskia o, joka lii yy be a-ke oimiin, ke oo ilan een, jossa mui- den muu ujien aiku ukse on eliminoi u ( akioi u). MCA an aa ässäkin yhmäkeskia - ojen poikkeama kokonaiskeskia os a. (And ews ym. 1973, 6 – 7; Alla d 1976, 240 – 241.) Timo Toi osen (1999) mukaan u kimusjoukon ollessa suu i keskeisiä muu ujien hy yy ä osoi - a ia ilas omi oja o a e i yises i e a- ja be ake oime . Huomioi a aa ulkinnassa on e i yi- ses i se, e ä keskia ojen e oihin ei pidä kiinni ää huomioi a, jos ke oime jää ä ko in ai- meiksi. Suu e kin keskia ojen e o saa a a olla nimi äin mi ä ömiä, jos yhmän sisäinen aih elu on suu a. (Toi onen 1999, 250, 256.) 32 Mi ä suu empi on seli ysas e (R2), si ä enemmän yh eiskunnallisen osallisuuden aih elus a pys- y ään ennus amaan seli äjämuu ujien a ulla. Mikko Ke oki en (2009) mukaan monimu kai- sia ja abs ak eja ilmiöi ä u ki assa ei-kokeellisessa yh eiskun a ie eellisissä u kimuksissa pääs ään ha oin yli 20 % seli ysas eisiin. (Ke oki i 2009, 102 – 103.) Alhaise seli ysosuude yh eiskun a ie eellisessä u kimuksessa ke o a sii ä, e ä yksilö o a e ilaisia, aikeas i ennus- e a ia ja saa a a ymmä ää abs ak ia ja monimu kais a ilmiö ä ku aa a kysymykse e i a- oin (Joki uo i & Hie ala 2007). On esime kiksi mahdollis a, aikkakin luul a as i epä odennä- köis ä, e ä pahoin oinnis a ja asismis a huolima a, nuo i saa aa kokea ole ansa e i äin ä - keä osa suomalais a yh eiskun aa. Siihen, millaisia keskia ojen e oja ai ke oimia oidaan ulki a eo ee ises i me ki ä iksi ai yh eiskunnallises i ä keiksi, ei ilas o iede anna suo ia as auksia aan se jää u kijan a ioi a- aksi (Tö ö 2012, 109-110). Helppo mu a ongelmallinen a kaisu on so el aa mene elmäop- pai a: esime kiksi ie oa sii ä, e ä 0,20-0,40 ke oimia pide ään yleensä ah ana osoi uksena ilmiöiden älises ä iippu uudes a yh eiskun a ie eellisessä u kimuksessa (esim. Joki uo i & Hie ala 2007). Tämä auk o i ee eihin e oaminen ei ole kui enkaan ko in ah aa ie eellis ä a gumen aa io a, ja oi joh aa ha haisiin ulkin oihin. Ke oimien hy yyden a ioinnissa pi äisi- kin aina huomioida u kimuskysymykse , kon eks i, eo ia ja aineis on ominaisuude . (Ke oki i 2015.) Yksi a kaisu ke oimen hy yyden a ioin iin on e a a sellaisia sisällöllises i samankal- aisia muu ujia keskenään, joi a pide ään kiis a a yh eiskunnallises i me ki ä inä (Tö ö 2012, 110). MCA:ssa on mahdollis a a ioida ka keas i ke oimien pe us eella muu ujien suh eellis a seli yskykyä, jolloin oidaan a o aises i ulki a, e ä oisen muu ujan i senäinen seli yskyky näy ää ole an jo akin ois a muu ujaa ah empi. Ongelma ässä ulkinnassa saa aa ie enkin olla se, e ä suh eellises i pa as ai kiis a on muu uja on odellisuudessa melko aa ima on yh- eiskunnallisen osallisuuden ennus aja, jolloin ongelmaksi oi muodos ua yli ulkin a. Tässä u kielmassa ä keä huomio ke oimien ja seli ysas een me ki ä yy ä a ioi aessa on se, e ä seli e ä änä ole a yh eiskunnallinen osallisuus on alun pe in jä jes ysas eikollinen 5-as ei- nen Like -muu uja, aikka ulki senkin sen ässä u kielmassa ja ku aksi muu ujaksi (Joki uo i 33 & Hie ala 2007). Tämä ole us ja ainoas aan yhden muu ujan käy äminen seli äjämuu ujana saa aa olla ongelmallinen, sillä esime kiksi keski as aus (ei samaa eikä e i miel ä) saa aa eo- iassa ke oa sii ä, e ä as aaja on osiasiallises i heikompiosainen kuin kiel eisen as auksen ke onu , koska hän ei ole äl ämä ä osannu unnis aa epäoikeudenmukaisuuden kokemuk- sia. Toisaal a aas keski as aus saa aa ke oa sii ä, e ä as aaja ei ole ollu a un a peessa, jo a posi ii inen as aus saa aa joissakin apauksissa indikoida. 3.34 Usean muu ujan ko espondenssianalyysi Usean muu ujan ko espondenssianalyysi (Mul iple Co espondence Analysis) on ku aile a ja induk ii inen mene elmä. Ideana on se, e ä mene elmä luo geome isen mallinnuksen a ulla muu ujien luokkien keskinäissuh ei a ai as aa uuksia (co espondence) ku aa an koo dinaa- is on, joka mahdollis aa monipuolise ulkin amahdollisuude . (Pu honen ym. 2014, 361.) Tule aan analyysiini on ali u apaa-ajan osallis umis a ku aa ia muu ujia (ak ii ise muu u- ja ), jo ka esi än myöhemmin uloslu ussa ” apaa-ajan ka ana”. Edelly yksenä on se, e ä ana- lyysin mukaan o e a a muu uja o a mi a-as eikol aan luoki el uja. Näi ä yh ä asiaa ku aa- ia muu ujien luokkia oidaan ku sua ko espondenssianalyysin yh eydessä modali ee eiksi. Esime kiksi polii ises a osallis umises a (1 = kyllä, 2 = ei) muodos uisi kaksi ak ii is a modali- ee ia. (Pu honen ym. 2014, 361.) Ko espondenssianalyysi luo ali a ien muu ujien osal a ma iisin, jonka i i o a yksilö as- aajia ja sa akkee modali ee eja. Tä ä ma iisia analysoimalla mene elmä sijoi aa kunkin mo- dali ee in ja kunkin yksilön geome iseen ilaan. Mene elmä py kii luomaan sellaisen a kaisun, jossa dimensio (akseli ) ku aa a pa hai en aineis on keskeisiä aken ei a. Lähempään a kas- eluun alikoi u a dimensio , jo ka pa hai en seli ä ä muu ujien aih elua. Akseleiden e o - ele aa oimaa mi a aan niiden ominaisa olla. Ko espondenssianalyysi isualisoi oimak- kaimman dimension aaka-akseliksi, ja oiseksi oimakkaimman pys yakseliksi. Mahdollis a olisi myös useamman dimension a kas elu, mu a helpompaa on yleensä a kas ella ja ulki a kah a dimensio a. (Pu honen ym. 2014, 361.) 34 Ko espondenssianalyysi uo aa kaksi hajon aku io a, joissa dimensio ja sijain ien me ki ykse o a äsmälleen samanlaise kahden päädimension suh een. Tässä u kielmassa esi elen aino- as aan modali ee ien pil en, jos a nähdään kaikkien modali ee ien sijainni . Mahdollis a olisi myös yksilöiden pil en a kas elu, jos a näh äisiin kaikki as aajayksilö koo dinaa is ossa. Yksi- löiden pil en a kas elu olisikin kiinnos a aa, jos käy össäni olisi a o as auksia, jolloin oisin paikan aa yksilö as aajan apaa-ajan ka as a ja ku ailla a kemmin, mi ä miel ä hän on e i asi- ois a. Kiinnos a ia yksi yiskoh ia oisi olla muun muassa ie ää, millais a ha as e oimin aa oma oiminen u heilu sisäl ää (esim. mahdollise ka upeli ), esiin yykö ohja ussa u heilussa a- sismia ja millainen on yhdis ys oiminnan sisällöllinen me ki ys yh eiskunnallisen osallisuuden suh een (esim. uskonnollise yhdis ykse ). Ny a kas elus a ei olisi ko inkaan paljon hyö yä ai- nakaan isuaalisessa mielessä, sillä näkymä on noin 8000:s a as aajas a koos u a umma pil i. Voisin oki ali a yksilö as aajan jos akin apaa-ajan ka an ää ipääs ä ja ke oa, mi en hän on as annu joihinkin u kimusongelman kannal a kiinnos a iin kysymyksiin. (Ks. Pu honen ym. 2014.) Vapaa-ajan ka a mahdollis aa monenlaise ulkinna . Voidaan ehdä sisällöllinen ulkin a sii ä, mi ä pys y- ja aaka-akseli (dimensio ) ku aa a . Ku io a oidaan myös a kas ella neljänä ken änä, joi a akseli e o a a . Edellisessä a kas eluissa on osin huomioi a aa, e ä ku iossa akseleiden aja ei ä ole a kka ajaisia, aan as ei aisia: ajojen ideana on lähinnä helpo aa lukijan ulkin aa ja ehdä näky äksi keskipis e (o igo). Mahdollis a on ie enkin myös modali- ee ien (luokkien) keskinäisyh eyksien ulkin a esime kiksi as inpa ein. (Pu honen ym. 2014.) Modali ee ien läheisyyden ulkin a e oaa iippuen sii ä, o a ko ne samaan ai e i muu ujiin kuulu ia. Kun e i muu ujien modali ee i o a lähellä oisiaan, nämä ominaisuude esiin y ä sa unnais a useammin yhdessä. Mikäli saman muu ujan modali ee i o a lähellä oisiaan, me ki see se si ä, e ä näihin modali ee eihin kuulu ien as aajaku a muiden muu ujien suh- een o a samankal aisia. (Mamia 2009, 40.) Vapaa-ajan ka aa oidaan a kas ella myös sellais en analyysin ulkopuolis en muu ujien a ulla, joi a ei ole käy e y ka an akennus aiheessa. Nämä äyden ä ä muu uja (supple- men a y a iables) oidaan heijas aa siis jo olemassa ole alle apaa-ajan ka alle. Olennais a on 35 huoma a ässä äyden ä ässä a kas elussa se, e ä alkupe äisen apaa-ajan ka an koo dinaa- i ei ä muu u, kun mukaan o e aan äyden ä iä muu uja. (Pu honen ym. 2014.) Kuinka suu a e oa oidaan pi ää me ki ä änä apaa-ajan ka alla? B igi e Le Rouxin ja kump- paneiden (2008) mukaan kahden modali ee in koo dinaa ien poikkeaman ollessa yhdellä di- mensiolla suu empi kuin 1, e äisyy ä oidaan pi ää suu ena. Alle 0,5: n poikkeamaa oidaan pi ää puoles aan pienenä e ona. (Le Roux ym. 2008, 1058; Pu honen ym. 2014, 381.) Edelliseen ohjeis ukseen on kui enkin syy ä suh au ua a o aises i, koska sii ä ei ilmene, millä e äisyysmi- alla ko espondenssianalyysi ol iin o eu e u. Ongelmana ekemässäni ko espondenssiana- lyysissä oidaan pi ää uudelleen luoki elun e äänlais a mieli al aisuu a. Uudelleen luoki elu oi aiheu aa epäsopi an keskia o - a ianssi -suh een, jolloin iskinä on apaa-ajan ka an ha - hainen ulkin a. Tässä u kielmassa uudelleen luoki ellun aus alla oli alun pe in se, e ä ko es- pondenssianalyysi uo i alkupe äisillä muu ujilla ää is yny ä he osenkenkämäis ä muo oa, joka saa aa joh ua i se mene elmäs ä, ei aineis os a. Yksi a kaisu ää is ymien ko jaukseen olisi oikais u ko espondenssianalyysi (DCA), jo a en käy äny , koska en un enu mene elmää ielä aineis on analyysi aiheessa. (Ks. Niku 2015, 3 – 4.) Usean muu ujan ko espondenssianalyysissäni ko os uu Pie e Bou dieun (1994/1998) aja us sii ä, e ä yksilöiden ominaisuuksien sijaan pi äisi keski yä ilmiöiden älisiin suh eisiin ja niis ä muodos u iin sosiaalisiin iloihin. Tä ä ela ionaalis a näkökulmaa mukaillen, samoin kuin Semi Pu honen ja yö yhmä (2014) omassa u kimuksessaan, en ole käy äny apaa-ajan ka an a- kennus aiheessa esime kiksi sosiaalisia aus a ekijöi ä. Fokuksessani on osallis uminen, joka nähdään sosiaalisen osallisuuden eo ian alossa keskeisenä mekanismina osallisuuden koke- muksen muodos umisessa. Ta koi ukseni on e i yises i a kas ella äyden ä än ekniikan a ulla, o a ko apaa-ajan osallis umisen jao aken eellises i as aa ia e i a eenoille pääsemisen ko- kemus a ku aa ien ekijöiden kanssa. (Ks. Roune 2006, 142 – 143; Pu honen ym. 2014, 363.) Ko espondenssianalyysin keskeisin e o e a una kausaalilogiikkaan pe us u iin mene elmiin on se, e ä mene elmässä ei ali a seli ä iä eikä seli e ä iä muu ujia. Tämä me ki see si ä, e ä muu ujilla ei ole e ukä een aja ellen minkäänlais a hie a kkis a jä jes ys ä. Tämän uoksi on suosi el u, e ä muu ujien sijain ien pe us eella ei eh äisi kausaalisuhde ulkin oja. (Mamia 2009, 40.) Ko espondenssianalyysiä oidaan oisaal a ja kaa kausaalilogiikkaan pe us u ien 36 mene elmien a ulla, jos ku ion pe us eella löy yy esime kiksi jokin mielenkiin oa he ä ä ä yh- eys (ks. Vehkalah i 2014). 3.4 Tu kimuse iikka Te eyden ja hy in oinnin lai oksel a u kimuslupaa pyy äessäni si ouduin samalla alleki joi uk- seni myö ä u kimusee is en pe iaa eiden mukaises i huoleh imaan huolellises i aineis on säi- ly ämises ä, allen amises a ja käsi elemises ä. Si ouduin suojaamaan aineis on salasanalla suoja ulla ie okoneella. Si ouduin myös u kielman almis u ua hä i ämään aineis on asian- mukaisella a alla. (Ks. Tu kimusee inen neu o elukun a (TENK) 2019.) Tu kimuksen o eu amisessa olen kiinni äny e i yis ä huomioi a huolellisuu een, a oimuu- een ja ehellisyy een (TENK 2019). Ta oi eeni on ollu se, e ä kuka ahansa lukija oisi pää yä mene elmiä käy ämällä ja lukujen pe us eella samoihin u kimus uloksiin (Tö ö 2012, 33). Olen esi äny mene elmiin lii y iä ajoi uksia ja y i äny an aa lukijalle keino , joilla hän oi lukuja ulki a. Näin lukijalla a au uu mahdollisuus esi ää k i iikkiä ja kiinni ää huomio a myös sellaisiin asioihin, joi a i se en ole iedos anu ai pi äny ä keinä u kimuskysymyksien näkö- kulmas a. Anneli Pohjola (2007) aja elee, e ä u kimuksissa käy e yjen e mien käy öön saa aa lii yä allankäy öä, joka oi pahimmillaan aiheu aa ahinkoa u ki a ille. Pohjolan mukaan u kijan on ja ku as i e lek oi a a ekemiään alin oja, esime kiksi nimeämis en suh een. (Pohjola 2007, 24 – 25.) Täs ä näkökulmas a a kas el una käy ämiäni luoki uksien nimeämisiä koh aan oidaan esi ää k i iikkiä, sillä esime kiksi II sukupol en ulkomaalais aus ainen nuo i, ei äl ä- mä ä as aa nuo en omaa käsi ys ä hänen kokemas aan iden i ee is ä. Nimeäminen saa aa myös aha omas i kyseenalais aa nuo en ihmisen suomalaisuuden ylläpi äen ja ah is aen yh- eiskunnassa esiin y iä s e eo ypioi a. (Ras as 2007, 22; Sou o 2011, 45.) Voidaan myös aja ella, e ä nimeämis alinnoilla osoi e aan solidaa isuu a u ki a ia koh aan, ku en Anu Cas aneda (2017, 182) näy ää eke än ehdo aessaan I sukupol en suomalainen käsi e ä. Edellisenkään käsi een käy äminen ei osin ole i ses ään sel ää, sillä yksilö ei koe äl ämä ä ole ansa suo- malainen. 43 Ku ios a 3 nähdään asumisajan mukaan a kas el una, e ä yh eiskunnallisen osallisuuden yh- eys ei näy ä ole an äysin suo a ii ainen. Nähdään, e ä Suomessa 1-4 uo a asuneis a as- aajis a 42,2 % unsi ole ansa yh eiskunnallises i osallinen, kun 5-10 uo a asuneilla osuus oli 38,9 %. Yli 10 uo a asuneis a posi ii is a kokemukses aan ke oi 46,0 %, koko ikänsä Suo- messa asuneis a 50,2 %. Myöhempää MCA- a kas elua a en yhdis än 1-4 uo a ja 5-10 uo a asunee yh een. Ku iossa 4 on esi e y yh eiskunnallinen osallisuus asismin kokemuksen mukaan. Rasismia kohdanneis a yh eiskunnallis a osallisuu a koki 38,0 %, kun aas ei-kokijois a sel äs i suu empi osa, 49,6 %. Ku io 4. Yh eiskunnallinen osallisuus ( ä keä osa suomalais a yh eiskun aa) asismia kohdanneilla ja ei-kohdanneilla (%). n = 7709. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei asismia (n = 6247) Rasismia (n = 1462) Täysin e i miel ä E i miel ä Ei samaa eikä e i miel ä Samaa miel ä Täysin samaa miel ä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko ikä (n = 5492) yli 10 uo a(n = 1163) 5-10 uo a (n = 1025) 1-4 uo a (n = 460) Täysin e i miel ä E i miel ä Ei samaa eikä e i miel ä Samaa miel ä Täysin samaa miel ä Ku io 3. Yh eiskunnallinen osallisuus ( ä keä osa suomalais a yh eiskun aa) asumisajan e i luokissa (%). χ2 = 72,186; d 12, p = <0,001. n = 8140. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.- luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 44 Rasismia kohdanneis a yh eiskunnallis a osa omuu a/epäoikeudenmukaisuu a koki 29,5 %, kun ei-kohdanneilla as aa a osuus oli 16,4 %. Huomioi a aa on se, e ä asismia kohdanneis a pe ä i 17,2 % oli äysin e i miel ä sii ä, e ä on ä keä osa suomalais a yh eiskun aa. Yksi äis- a kas elun pe us eella näy äisi siis sil ä, e ä asismin ja yh eiskunnallisen osallisuuden älillä alli see selkeä ilas ollinen iippu uus. 4.3 Yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a a sosiaalise aus a ekijä ja asismi Vali sin ensimmäiseen MCA- a kas eluun sei semän sosiaalis a aus aa ku aa muu ujaa ja a- sismin: 1) Sukupuoli, 2) Syn ymä aus a (sukupol i) 3) Asumisaika Suomessa 4) Vanhempien yöllisyys ilanne 5) Äidin koulu us aso 6) Ydinpe he 7) Ys ä ä 8) Rasismi. Vali sin sukupuolen mukaan, koska kansalaiskeskus eluissa ollaan huoles unei a e i yises i ul- komaalais aus ais en poikien in eg oi umises a suomalaiseen yh eiskun aan (esim. HS 8.6. 2018). Toisaal a on myös esi e y, e ä ulkomaalais aus aise y ö saa a a olla kolminke ai- sessa ma ginaalisissa, ikänsä, sukupuolen ja e nisen aus an uoksi (Hel e ym. 2005, 205). Asumisaikaa oidaan pi ää keskeisenä muu ujana yh eiskunnallisen osallisuuden näkökul- mas a. On esime kiksi esi e y, e ä alakouluikäisenä Suomeen muu aneilla on luon e ampaa oppia ie as kieli kuin yläkouluikäisillä. (Te äs & Kilpi-Jakonen 2011, 189.) Ma kkinoille pääsemisen näkökulmas a anhempien yöllisyys on pe us el u alin a a kas e- luun. Voidaan aja ella, e ä anhempien yöllisyys edel ää pe heen aloudellis a ilanne a, jolla 45 aas saa aa olla epäsuo ia aiku uksia nuo en hy in oin iin ja osallis umiseen. Myös anhem- ma saa a a kohda a asismia yöma kkinoilla. Heikko aloudellinen ilanne pe heessä saa aa heijas ua las en hy in oin iin. Myös äidin koulu us lii yy yöma kkinoille pääsemiseen ja oi- daan lii ää Pie e Bou dieun (1986) aja eluun anhempien jakamas a kul uu ises a pää- omas a, jonka uoksi nuo ella saa aa olla ule aisuudessa pa emma edelly ykse koulu uk- seen. Vali sin äidin koulu us ason, koska si ä koske aan kysymykseen oli as a u hieman use- ammin kuin isän koulu us asoa koske aan kysymykseen. Pe he akenne a ku aa a muu uja oidaan yhdis ää sosiaalisiin e kos oihin pääsemiseen (Leemann & Kuusio 2016). Pe he on e äänlainen ins i uu io, jo en oidaan puhua pääsemises ä ässäkin yh eydessä (Alla d 1976). Muu ujassa on huomioi a aa ja ehkä hieman ongelmallis a se, e ä muu kuin ydinpe he sisäl ää uo ope heessä asu ia, joihin kuulu a saa a a nos aa keskia oa. Toisaal a yhmässä mukana on yksinhuol ajape heessä asu ien lisäksi nuo ia, jo ka ei ä asu anhempiensa luona. Sosiaalisiin e kos oihin pääsemisen näkökulmas a ys ä ien mää ää ku aa an muu ujan on a koi us ke oa nuo en sosiaalises a s a ukses a hieman samoin kuin aikuis en kohdalla am- ma iaseman. Bou dieulaises a sosiaalisen pääoman näkökulmas a oidaan aja ella, e ä laajan ja luo e a an ys ä äpii in a ulla nuo ella on mahdollises i helpompi pääs ä edelleen muillekin osallis umisen a eenoille ke y ämään pääomia (ks. Bou dieu 1986, 21-22). Ku en jo aikaisemmin olen uonu esiin, on asismin ode u ole an lukuisissa k an i a ii issa u kimuksissa yh eydessä nuo en mielen e eysongelmiin (esim. P ies ym. 2013). Tämän pe- us eella oidaan sosiaalisen osallisuuden aus a eo iaa so el a as i poh ien esi ää, e ä asis- milla saa aa olla suo an aiku uksen lisäksi epäsuo a aiku us mielen e eysongelmien kau a esime kiksi ys ä yyssuh eiden luomiseen ja ule aisuudessa yöma kkinoille pääsemiseen. Myös koulu ukseen pääsemiseen saa aa olla epäsuo ia aiku uksia. Esime kiksi aiemmin esi- ellyssä uo salaisessa pi ki äis u kimuksessa ha ai iin, e ä asismilla oli yh eys nuo en kou- lu aikeuksiin ja heikompaan i se un oon sekä edelleen aikuisena oi o omuuden un eeseen omien aka eemis en opin ojen suh een - osin ei kui enkaan niillä asismia kohdanneilla 46 nuo illa, joilla oli hy ä suhde ope ajiin ja kokemus asa-a oises a kouluympä is ös ä (Bay am Özdemi & S a in 2013, 1260-1261). Taulukossa 8 on apo oi u seli ä ä muu uja ja niiden mukaise ha ain omää ä e i osa yh- missä (n), yhmäkeskia o ja poikkeama keskia os a akioima omassa läh ö ilan eessa ja a- kioidussa ilan eessa. Lisäksi mukana o a e a-ja be ake oime . Tilas ollisiin me ki se yyksiin oi niin halu essaan kiinni ää huomio a. Tosin suu en o oskoon uoksi odellisuudessa piene - kin e o saa a a ulla ilas ollises i e i äin me ki se iksi. Kun mennään koh i uhannen as- aajan joukkoa, oidaan niihin kiinni ää enemmän huomio a. (Tö ö 2012.) Yh eensä malli seli ää aa ima omas i 7,1 % yh eiskunnallisen osallisuuden aih elus a. Alhai- nen seli ysosuus ke onee sii ä, e ä yksilöllisillä e oilla on enemmän me ki ys ä kuin kuulumi- sella johonkin ii e yhmään sen suh een un eeko nuo i ole ansa ä keä osa suomalais a yh- eiskun aa. Poikkeuksena o a kui enkin ys ä yyssuh ee , jo ka ennus a a pa hai en yh eis- kunnallisen osallisuu a lineaa isella yh eydellä (β =.173). Vakioidussa ilan eessa ei yh ään lä- heisiä ys ä ien yhmään kuulu ien yh eiskunnallinen osallisuus oli keskimää in 3,04, kun as- aa as i kah a useamman ys ä än yhmällä keskia o oli sel äs i ko keampi, 3,63. Näy ää siis sil ä, e ä mi ä enemmän nuo ella on ys ä yyssuh ei a, si ä ah empaa on myös yh eiskunnal- lisen osallisuuden kokemus. Seu aa aksi pa hai en yh eiskunnallis a osallisuu a ennus i a akioidussa ilan eessa asumis- aika (β = .091), asismi (β = .090) ja sukupuoli (β= .089). Vakioi uja eli ko ja uja keskia oja a kas el aessa huoma aan, e ä 1-10 uo a Suomessa asuneiden yh eiskunnallinen osallisuus oli keskimää in 3,22, yli 10 uo a asuneiden 3,37 ja koko ikänsä asuneiden 3,51. Näy ää sil ä, e ä asismin kokijoilla on myös akioidussa ilan eessa heikompi yh eiskunnallisen osallisuuden kokemus kuin niillä, jo ka ei ä ole kohdannee si ä: yh eiskunnallisen osallisuuden keskia o oli asismia kohdanneilla nuo illa 3,21, kun aas ei-kohdanneilla 3,49. Vakioidussa ilan eessakin pojilla (3,55) yh eiskunnallisen osallisuuden kokemus oli keskimää in ah empaa kuin y öillä (3,34). 47 Taulukko 8. MCA 8 : Rasismi ja sosiaalis a aus aa ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden ennus- ajina. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . n Vaki- oima- on kes- kia o Poik- keama ka:s a E a Vakio- i u keski- a o Poikkeama ka:s a Be a Sukupuoli .099 .089*** y ö 3628 3,32 -,11 3,34 -,10 poika 3251 3,57 ,13 3,55 ,11 Syn ymä aus a .070 .079*** I sukupol i 1571 3,37 -,07 3,55 ,11 II sukupol i 1052 3,28 -,16 3,24 -,20 Monikul uu i- aus a 4256 3,50 ,06 3,45 ,01 Asumisaika .078 .091*** 1-10 uo a 1184 3,24 -,19 3,22 -,22 yli 10 uo a 972 3,40 -,04 3,37 -,07 koko ikä 4723 3,50 ,06 3,51 ,07 Työllisyys ilanne .072 .029* molemma yö ö- miä 460 3,22 -,21 3,35 -,09 yksi yö ön 2262 3,36 -,08 3,41 -,03 molemma öissä 4157 3,50 ,07 3,47 ,03 Äidin koulu us aso .048 .018 pe usas e 870 3,29 -,15 3,39 -,05 keskias e 3176 3,44 ,00 3,43 ,00 ko kea-as e 2833 3,48 ,04 3,46 ,02 Ydinpe he .080 .071*** ei 2470 3,31 -,13 3,32 -,11 kyllä 4409 3,51 ,07 3,50 ,06 Ys ä ä .191 .173*** ei yh ään 726 3,03 -,40 3,04 -,39 yksi 1262 3,22 -,22 3,24 -,20 kaksi 1428 3,30 -,13 3,34 -,10 useampi 3463 3,66 ,22 3,63 ,19 Rasismi .123 .090*** kyllä 1272 3,12 -,31 3,21 -,23 ei 5607 3,51 ,07 3,49 ,05 100 R2 7,1 % Kokonaiskeskia o 6879 3,44 ***p=<0,001, **p=<0,01, *p=<0,05 8 Pe i Joki uo i, Ris o Hie ala (2007) ja Hen ik Lolle (2008) opas a a , mi en MCA- o eu e aan SPSS:n Syn ak- sin a ulla. 48 Sukupuolen jälkeen ah immin yh eiskunnallis a osallisuu a ennus aa syn ymä aus a (β = .079). I sukupol en ulkomaalais aus aisilla nuo illa näy äisi ole an akioi ujen keskia ojen a- lossa jopa ah in yh eiskunnallisen osallisuuden kokemus (3,55) e a una monikul uu i aus- aisiin nuo iin (3,45) ja II sukupol en nuo iin (3,24). Myös ydinpe heeseen kuuluminen näy äisi ole an yh eydessä keskimää äis ä ah empaan yh eiskunnalliseen osallisuu een (β = .071). Vanhempien yöllisyyden yh eys yh eiskunnalliseen osallisuuden kokemukseen näy äisi ole an olema on. Tulos on hieman samansuun ainen kuin aiemmin saa u u kimus ulos, jonka mukaan anhempien yö ömyydellä ei ole i senäisiä ylisukupol isia yh eyksiä nuo en huono-osaisuu- een aikuisuudessa, aikka aikuisen yö ömyy een i senäinen yh eys onkin. Vas a pe heen pi - kään ja kuneella ukalalla aloudellisella ilan eella ja oimeen ulo ukiasiakkuudella on ha ai u ole an i senäise yh eyde myöhempään huono-osaisuu een aikuisuudessa. (Vauhkonen ym. 2017, 506-508.) Vaimean yh eyden aus alla saa aa olla myös se, e ä osa anhemmis a saa - aa olla niin sano uille p ekaa eilla yöma kkinoille, eli heikos i palka uille, lyhy aikaisille ja yh- eiskunnallises i alia os e uilla aloilla (Da ydo a-Mingue & Pöllänen 2018, 172). Äidin koulu us aso ei näy ä ole an yh eydessä yh eiskunnalliseen osallisuu een, mikä on jo si- nänsä mielenkiin oinen ulos. Tulokse an a a siis ii ei ä siihen, e ä yläkouluikäisenä äidin koulu us asolla ei ole yh eiskunnallisen osallisuuden kokemuksen näkökulmas a ko in suu a me ki ys ä 9 . Toisaal a myöhemmin u kielmassa ilmenee, e ä äidin (ja isän) koulu us asolla on me ki ys ä ha as usosallis umisen suh een. Ken ies sosioekonomiseen aus aan lii y ien e o- jen aiku ukse näky ä oimakkaammin as a aikuisuudessa (ks. Kes ilä ym. 2018, 8-9), jolloin oidaan aja ella, e ä koulu uksen aiku ukse ei ä ole ielä ealisoi unee yläkouluikäisenä. Tämä saa aa ie enkin koskea myös asismin mahdollisia kiel eisiä aiku uksia. Vas aajapsyko- logisessa mielessä oidaan myös spekuloida si ä, osaa a ko ko keakoulu e ujen anhempien lapse unnis aa yh eiskunnallisia epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia he kemmin kuin 9 Tein myös muu amia e illisiä in e ak io a kas elui a lii yen sukupuoleen ja äidin koulu us asoon. Ilmeni, e ä pojilla äidin koulu us aso näy i aiku a an hieman y öjä ah emmin yh eiskunnalliseen osallisuu een, joskaan in e ka io aiku us ei yl äny ilas ollises i me ki se äksi (p=0,073). Samansuun aise ulokse oli a myös isän koulu us ason/pojan mukaan a kas el una in e ak io aiku uksen yl äessä ilas ollises i melkein me ki se äksi (p=0,047). Ty öillä näy i sil ä, e ä isän keskias een ja ko kea-as een koulu uksella ei ollu e oja yh eiskunnallisen osallisuuden kokemuksen suh een (ks. Kes ilä ym. 2018). 49 ähemmän koulu e ujen lapse . Voidaan myös poh ia si ä, asoi aako pe uskoulu e oja, sillä samaisella aineis olla ehdyssä u kimuksessa ha ai iin, e ä ähemmän koulu e ujen an- hempien lapse suh au ui a aiku usmahdollisuuksiinsa myön eisemmin kuin ko keakoulu e - ujen lapse (Kes ilä ym. 2018, 3), mikä aas an aisi ii ei ä siihen, e ä läh ökoh aises i heikom- massa asemassa ole ille nuo ille anne aan enemmän ilaisuuksia aiku aa. Ta kas elin seu aa aksi, uleeko asismin seli ys oima oimakkaammin näky iin jollakin kol- mes a syn ymä aus a yhmäs ä. Lisäsin siis seli äjänä olleen syn ymä aus an yhmi ele äksi ekijäksi. Seu aa assa esi elen ain e a- ja be a-ke oime sillä kolmen e i syn ymä yhmän au- luko menisi ä luul a ammin hieman askaaksi lukijalle. Taulukko 9. MCA: Rasismi ja sosiaalis a aus aa ku aa a ekijä yh eiskunnallisen osallisuuden en- nus ajina syn ymä aus oi ain. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . Monikul uu i aus a II sukupol i I sukupol i E a Be a E a Be a E a Be a Sukupuoli .104 .095*** .119 .106*** .082 .059* Asumisaika .062 .047** .073 .071 .141 .131*** Työllisyys ilanne .055 .020 .093 .063 .092 .060 Äidin koulu us .027 .007 .021 .007 .080 .052 Ydinpe he .078 .063*** .075 .078* .116 .091*** Ys ä ä .185 .174*** .196 .177*** .199 .178*** Rasismi .090 .077*** .140 .121*** .139 .092*** 100 R2 5,8 % 8,0 % 9,1 % ***p=<0,001, **p=<0,01 *p=<0,05 Taulukossa 9 esi e ys ä moni yhmämallinnukses a nähdään, e ä asismin i senäinen yh eys säi- lyi jokaisessa syn ymä aus a yhmässä, kun monia sosiaalisia aus a ekijöi ä oli eliminoi u. Ra- sismin seli yskyky näy ää ole an oimakkain a II sukupol en nuo illa. Mahdollises i asismi saa- e aan kokea keskimää äis ä askaammin silloin, jos on asunu koko ikänsä Suomessa, eikä unne ole ansa e e ullu synnyinmaahansa. Alkupe äisis ä u kimussuunni elmas a poike en päädyin ekemään ielä e illisen MCA:n, jossa yhmi ele änä ekijänä oli äidin syn ymämaa. Seli ä inä ekijöinä o a ällä ke aa sukupuoli, 50 anhempien yöllisyys, äidin koulu us, ydinpe he ja asumisaika sekä asismi. Taulukos a 10 näh- dään, e ä niillä nuo illa, joiden äi i oli syn yny Lähi-idässä ja Somaliassa on asismi (β=.193) mukana ole is a muu ujis a suh eellises i ah in ja e i äin oimakas yh eiskunnallisen osalli- suuden i senäinen ennus aja. Nähdään myös, e ä yöllisyyden (β=.153), sukupuolen (β=.150) ja äidin koulu us ason (β=.100, joskin p=>0,05) i senäise ennus usky y o a suh eellisen ah- oja. Aasialais aus aisilla nuo illa puoles aan e i yisen oimakas ennus aja on sukupuoli (β=.191) asismin (β=.166) ollessa oiseksi ah in ennus aja myös oimakkaalla ke oimella. Taulukko 10.MCA: Sosiaalise aus a ekijä ja asismi yh eiskunnallisen osallisuuden ennus ajina äidin syn ymämaan mukaan. Tummenne una p = <0,05. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.- luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . Suomi Ruo si Vi o Venäjä Lähi-i ä Somalia1 Aasia2 Eu ooppa3 Muu maa E a Be a E a Be a E a Be a E a Be a E a Be a E a Be a E a Be a E a Be a Sp .100 .097 .109 .104 .064 .056 .063 .058 .156 .150 .207 .191 .038 .037 .108 .100 Äidin koulu- us .010 .018 .045 .033 .142 .138 .058 .051 .139 .100 .121 .085 .113 .098 .083 .091 Työlli- syys .059 .036 .076 .067 .058 .061 .078 .058 .183 .153 .083 .046 .137 .120 .116 .114 Ydin- pe he .101 .085 .052 .032 .021 .005 .076 .070 .158 .112 .058 .021 .041 .046 .128 .115 Asumis- aika .070 .057 .080 .077 .115 .079 .138 .127 .031 .045 .035 .034 .013 .025 .066 .065 Rasismi .108 .102 .005 .017 .144 .135 .084 .059 .206 .193 .195 .166 .119 .105 .091 .086 n 2201 934 604 951 453 437 392 1224 100 R2 3,5 % 2,6 % 5,4 % 3,9 % 12,0 % 8,8 % 4,3 % 5,8 % 1 A ganis an, I ak, I an ja Somalia 2 Kiina, Thaimaa, Vie nam 3 Sisäl ää en isen Jugosla ian Suomen naapu imai a a kas el aessa huoma aan, e ä niillä nuo illa, joiden äi i oli syn yny Ruo sissa, on asismin seli yskyky lähes olema on. Tämä oisi mahdollises i lii yä siihen, e ä he luul a as i käy ä useimmi en uo sinkielis ä koulua, jolloin esime kiksi äidinkieleen lii y ää asis is a kiusaamis a ei äl ämä ä kohda a ka e isuh eissa. On myös mahdollis a, e ä asis- min kokemukse ei ä ole yh ä yleisiä kuin muissa yhmissä. Poissulkea ei oida ehkä 51 mahdollisuu a sii ä, e ä uo sinkielis en sosiaalinen pääoma niin sano una yh eisön esu s- sina oimisi mui a yhmiä pa emmin suojaa ana ekijänä asismin kiel eisil ä aiku uksil a (ks. Hyyppä 2000). Vi olais aus aisilla asismi (.135) näy ää ole an Suomen naapu imaiden e ai- lussa ah in yh eiskunnallisen osallisuuden i senäinen ennus aja. Venäläis aus aisilla nuo illa ainoas aan asumisaika (β=.127) näy ää ole an koh uullisen me ki yksellinen yh eiskunnallisen osallisuuden ennus aja asismin ja muiden seli ä ien ekijöiden jäädessä aimeiksi. Syn ymämaiden e o asismin oimakkuudessa saa a a lii yä siihen, e ä asismi on iheydel- ään, laadul aan ja kon eks il aan e ilais a. Lähi-Idäs ä, Somalias a ja Aasias a pe äisin ole a nuo e e o au u a ihon ä il ään ja ulkomuodol aan, jonka uoksi he ei ä ole äl ämä ä suo- jassa asismil a apaa-ajalla julkisessa ilassa samoin kuin muihin syn ymämaa yhmiin kuulu a nuo e , jo ka oi a suojau ua po en iaalisel a asismil a esime kiksi si en, e ei ä puhu ie- as a kiel ä. Ihon ä i saa aa myös lii yä siihen, miksi asumisajalla ei näy ä ole an juu ikaan me ki ys ä yh eiskunnallisen osallisuuden suh een, sillä ympä is ö saa aa suh au ua samalla a alla ähän aikaa Suomessa asuneisiin nuo iin ja koko ikänsä asuneisiin. Toisaal a on myös mahdollis a, e ä analyysissä asismin ja yh eiskunnallisen osallisuuden e ilaise jakauma e i syn ymämaa yhmissä oi a seli ää joi akin e oja, jo en e ailuihin on ä keää suh au ua ie- yllä a auksella. 4.4 Yh eiskunnallis a osallisuu a ennus a a e i a eenoille pääsemisis ä ku aa a e- kijä Seu aa assa MCA:ssa a kas elen sosiaalisen osallisuuden aus a eo iaa so el aen neljää e i a eenoille pääsemisen ulo u uu a. Läh ökoh ani ule assa analyysissä on se, e ä seu aa a ilmiöi ä ku aa a muu uja heijas elisi a subjek ii isen kokemuksen lisäksi jo akin myös yh- eiskunnallisis a olosuh eis a ja aken eellisis a a eenoille pääsemisen mahdollisuuksis a: 1) Pe heen aloudellinen ilanne (ma kkina ), 2) Vaiku usmahdollisuude koulusuunni eluun (ins i uu io /poli iikka) 3) Tie o asuinalueen ha as usmahdollisuuksis a (kul uu ipal elu ) 4) Yksinäisyys (sosiaalise e kos o ). 52 Luoki elin edellise muu uja neliluokkaisiksi si en, e ä niiden a koi uksena on ku a a: 1) e i - äin/huonoa, 2) koh alais a, 3) hy ää ja 4) e i äin hy ää a eenoille pääsemisen subjek ii is a kokemus a. O in analyysin mukaan myös asismin, sukupuolen, syn ymä aus an ja asumisajan. Pe heen aloudellinen ilanne lii yy yöllisyys ilan een ja koulu uksen a oin ma kkinoille pää- semisen ulo u uu een. Pie e Bou dieu a (1986) aja uksia so el aen pe heen a allisuuden a ulla nuo ella saa aa olla pa emma mahdollisuude pääs ä e ilaisille osallis umisen a ee- noille, ku en ha as uksiin, ja ämä oisi näkyä myön eisempänä yh eiskunnallisen osallisuuden kokemuksena. Koulun aiku usmahdollisuuksia ku aa an muu ujan lii än ins i uu ioihin pääsemisen ulo u- uu een. Sosiaalisen pääoman mi aamisessa a io aiku usmahdollisuuksis a on yhdis e y kansalaisosallis umiseen ulo u uu een, jo en muu uja on ässä mielessä sopi a alin a poli- iikkaan pääsemisen näkökulmas a (ks. Alanen ym. 2005, 75). Osallisuuden (ilman sosiaalisen e ulii e ä) mi aamisen suosi us en mukaan muu uja ku annee si ä, mi en nuo i ”pys yy ai- ku amaan joihinkin elinympä is önsä asioihin” (Isola ym. 2017). Kysymys kuului alun pe in sei - semän äi een sa jaan koulun aiku usmahdollisuuksien e i ulo u uuksis a, jo en summa- muu ujan aken aminenkin olisi saa anu olla pe us el ua. MCA edelly äisi kui enkin, e ä ä ä eo ee is a ilmiö ä ku aa a summamuu uja pi äisi mene elmää a en uudelleen luoki- ella ka ego isiksi, jo en päädyin ämän uoksi ain yksi äisen kysymyksen. Ja ku an muu ujan uudelleenluoki elussa on oma ongelmansa, sillä ämä pe us uu lopul a u kijan mieli al ai- seen oimenpi eeseen ja saa aa aikeu aa eo ee is a ulkin aa (Ke oki i 2015, 163). Asuinalueen ha as emahdollisuuksia ku aa an muu ujan yhdis än pal eluihin pääsemisen ulo u uu een ymmä äen ha as e ie oisuuden e äänlaisena kul uu isena pääomana. Ha as- usmahdollisuuksien edis ämis ä oidaan pi ää keskeisenä sosiaalisen osallisuuden s a egiana e i yises i nuo ille ulkomaalais aus aisille, jo ka o a asunee uudessa maassa ain ähän aikaa. On esi e y, e ä ha as us en a ulla nuo i oisi oppia kiel ä, luoda uusia kon ak eja ja kohen aa suh ei a kan a äes öön, jolloin yh eiskunnassa esiin y ä asismikin oisi mahdollises i ähen yä (Mansou i & Hala o 2014, 2). Tässäkin olisi pe us el ua luoda summamuu uja kolmes a ai iides ä kysymykses ä. On osin maini a a, e ä as aus en ää ipäiden e ailujen pe us eella näy i ah as i sil ä, e ä melko suu i osa nuo is a ei ilmeises i huomannu , e ä kaksi iimeis ä 59 esi e yssä apaa-ajan ka assa o a u heilema oma (lähellä unsas a somea ja peliä (5h>)). Sel in as inpa i on odo e us i lähes päi i äinen ohja u u heilu ja ku ion ulkopuolella ( isuaa- lisuuden selkey ämiseksi) ole a e i äin unsas - ja eloku a (5h>). T :n ja eloku ien (5h>) modali ee in e äisyys sosiaalisen mediaan (5h>) on pys ydimension mu- kaises i melko suu i (hieman alle 1). Nimesin ja ulki sin pys ydimension u heilullisuuden pe us- eella ( . ohja u u heilu joka iikko s. TV 5h>). Ku io 6. Toiseen dimensioon (y-akseli) keskimää äis ä enemmän aiku a a modali ee i . THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 60 Vapaa-ajan ka an pe usluonne a oidaan ielä ki ey ää ka keas i ja hieman yksinke ais aen akseleiden e o elemana neljänä ken änä seu aa as i: 1) Osallis uminen ja u heilu ( asen yläken ä), 2) Ei-osallis uminen ja u heilu (oikea yläken ä) 3) Osallis uminen ja ei-u heilu ( asen alaken ä) ja 4) Ei-osallis uminen ja ei-u heilu (oikea alaken ä). (Ku io 7.) Pu hosen ja yö yhmän (2014) mukaan neliken äe o elu on pe us el ua, kunhan muis e aan, e ä apaa-ajan ka a on as ei ainen, ei a kka ajainen. Myöskään modali ee ien sijain i ei ke o äl ämä ä yksi äises ä as aajas a: epä odennäköis ä mu a mahdollis a esime kiksi on se, e ä ohja uun u heiluun lähes päi i äin osallis u a yksi äinen nuo i ka selisi päi i äin Ku io 7. Vapaa-ajan ka a. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 61 unsaas i (5h>) ele isio a ja eloku ia. Some ja peli oi a ie enkin olla konsolipelien kokoon- umisen ohella myös i uaalis a osallis umis a, jo en ku ion dimensioiden nimeämise ei ä äl ämä ä ole ko inkaan onnis unei a. Tiedos an samoin myös, e ä ohja u u heilu oidaan ymmä ää kansalaisosallis umiseksi (Puu onen & Saa i 2016, 304). Ku iossa 7 on esi e y apaa-ajan ka a kaikkine modali ee eineen (lukuun o ama a ja elo- ku a 5h>). Vapaa-ajan ka as a oidaan e siä sellaisia modali ee eja, jo ka sijai se a keskellä ku io a niin sano ulla al a i a-alueella, ei ä kä e o u suun aan ai oiseen dimensioiden suh- een (Pu honen ym. 2014). Näy ää sil ä, e ä TV:n ja eloku ien koh alainen (2-4 h) ka somisaika on absoluu isen e o eluky y ön, sillä se sijai see keskimää äis ä ilanne a ku aa assa o i- gossa. Val a i a-alueen sisäpuolella (jos ajaksi so i aan = <0,5) nähdään jonkin e an u heilua ja ohja ua u heilua (+), luonnossa oleskelua (+), uu isia (+), ele isio a ja eloku ia (<2h) ja so- mea ja pelejä (2-4h) sekä passii isemmal a puolel a yhdis ys oimin aan osallis uma omuu a (-). Edellis en modali ee ien läheisyys o igoon nähden ke onee yypillises ä nuo isokul uu- is a. Vapaa-ajan ka as a oidaan löy ää yh eyksiä, joi a en u kielman laajuuden ajauksien uoksi juu ikaan analysoi. Robe D. Pu namin (2000) sosiaalisen pääoman eo ian alossa on kiinnos- a aa esime kiksi seu a a ele ision ja eloku ien modali ee ien sijain ia apaa-ajan ka as a. Pu namin mieles ä ele ision ka selu on ollu yksi syy sosiaalisen pääoman mu en umiseen ame ikkalaisessa yh eiskunnassa. Hänen mieles änsä ele ision ka selu oi heiken ää sosiaalis a pääomaa: 1) iemällä aikaa sosiaalisel a osallis umisel a, 2) nega ii is en psykologis en aiku- us en kau a ja 3) -ohjelmien sisäl öjen uoksi. (Pu nam 2000, 283 - 284; ks. Pu honen 2013, 600.) Tässä yh eydessä on ie enkin helppo ehdä analogia sosiaalisen median ja pelien mah- dollisiin passi oi iin aiku uksiin, joskin on ode a a, e ä lähes ymis apa on melko mo ali- soi a. Seu aa aksi hyödynnän äyden ä ää me odia heijas amalla ”luki ulle” apaa-ajan ka alle sosi- aalis a aus aa ku aa ia ekijöi ä. Pääs ään siis a sinaiseen a kas eluun sosiaalisis a jakolin- jois a apaa-ajan osallis umisen suh een. Huomioi a aa seu aa issa heijas e uissa a kas e- luissa (ku io 8-13) on se, e ä skaala on e ilainen, jo en se hieman liioi elee e oja. 62 Ku iossa 8 on heijas e u anhempien koulu us aso ja yöllisyys apaa-ajan ka alle. Molemma näis ä jakolinjois a sijoi u a melko samankal aises i. Nähdään, e ä apaa-ajan osallis umisen suh een yksilöiden e o näy ä ä ole an suu emma kuin luokkakoh aise e o , joskin nähdään Bou dieun eo ioiden näkökulmas a odo e us i, e ä osallis umisen ja u heilun a eenalle sijoi uu hienoises i anhempien ko keampi koulu us, kun aas ma ala koulu us sijai see ei-osallis umisen ja ei-u heilun a eenalla. Olisi ie enkin kiinnos- a aa ie ää, millaise jakolinja olisi a esime kiksi 5-10 uoden pääs ä. Ku io 8. Vanhempien koulu us ja yöllisyys apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 63 Ku iossa 9 on heijas e u pe heen aloudellisen ilanne apaa-ajan ka alle. Aikaisemman ie- don (moniluoki eluanalyysi) pe us eella iede ään, e ä koe u alous oli ma kkinoille pääse- mis ä ku aa is a ekijöis ä pa hai en yh eiskunnallisen osallisuuden aih elua seli ä ä ekijä, jo en odo ukse e o eluky ys ä oli a edellisiin heijas e uihin muu ujiin nähden ko keamma . Odo us en mukaises i nähdäänkin, e ä e i äin hy ä alous ja e i äin huono alous o a melko e äällä oisis aan e i yises i pys ydimension (u heilullisuuden) mukaises i. Yleises i o aen u- loksen oidaan ulki a ilmen ä än e ia oisuuden kokemus a, joka saa aa lii yä esime kiksi sii- hen, e ä köyhäs ä pe hees ä ule alla nuo ella on keskimää äis ä heikomma mahdollisuude Ku io 9. Koe u alous apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 64 pääs ä u heiluha as uksiin. Ha as uksen hin a uus oi olla es e ohja uun u heiluun osallis u- miseen e enkin, jos ähä a aisen pe heen anhemma ai muu aho ei ä iedä, e ä lapsen ha as ukseen on mahdollis a saada äyden ä ää oimeen ulo ukea kunnal a ja mahdollises i myös a us uksia seu al a. Te eys on moniulo einen käsi e, joka sisäl ää THL:n (2019b) mää i elmän mukaises i yysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulo u uuden. On esi e y, e ä heikko e eys ähen ää ihmisen aikaa, esu sseja ja mo ii eja osallis ua polii ises i ja yh eiskunnallises i (Ma ila ym. 2018), jo en ko- e u e eys aiku i ele an il a muu ujal a heijas e a aksi. Ku io 10. Koe u e eys ja polii inen osallis uminen apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 65 Lisäksi heijas in neljä polii is a osallis umis a ku aa aa muu ujaa, jo ka sopi a ins i uu ioiden pääsemisen näkökulmas a sisällöllises i e inomaises i a kas eluun. Edellise muu uja oidaan ymmä ää pe in eisiksi edus uksellisen demok a ian lii y äksi polii iseksi ja yh eiskunnalliseksi osallis umiseksi, joiden a ulla nuo i ha joi elee ule aisuu a aja ellen (S en all 2018, 33). Mi- ään e i yis ä syy ä ei ole siihen, miksi en ässä koh aan o anu a kas eluun aiku usmahdolli- suuksia koulussa. Ku ios a 10 nähdään, e ä koe un e eyden jakolinja mene ä ah emmin u heiluun lii y än pys ydimension mukaises i, jolloin ylimpänä on e i äin hy äksi koe u e eys ja alimpana huo- noksi koe u e eys. U heiluak i i ee eihin osallis uminen näy ää ole an ky köksissä siis ko- e uun e ey een. Ko espondenssianalyysi on sikäli sopi a mene elmä ulkinnallises i, sillä oidaan aja ella, e ä u heilun ja e eyden älinen yh eys saa aa olla as a uo oinen. Polii - is a oimin aa ku aa a neljä modali ee ia mene ä aakadimension mukaises i eli lii y ä enemmän ak i i ee eihin, jo ka ei ä äl ämä ä lii y u heiluun. Sijainni ei ä ole sinänsä yl- lä ä iä, sillä asemmalla ak ii isemman osallis umisen puolella on esime kiksi uu is en luku, luon o ja lemmiki sekä yhdis ys oimin a, joihin lii y ä oimin aan osallis uminen saa aa ke - oa nuo en kiinnos ukses a poli iikkaa, ympä is öä ja yh eiskun aa koh aan. Ku iossa 11 on heijas e u (kul uu i)pal eluihin pääsemisen ulo u uu a ku aa is a ekijöis ä ha as e ie oisuus, joka aikaisemmin osoi au ui ah aksi yh eiskunnallisen osallisuuden en- nus ajaksi, e i yises i I sukupol en ulkomaalais aus aisilla nuo illa. Edelliseen lii yen heijas in myös lukemis aikeude , jo ka oidaan niin ikään lii ää kul uu iseen pääomaan (Wainikainen & Pu honen 2018). Voidaan aja ella, e ä nuo ella on aikeampi saada ie oa sopi is a ha as- eis a, jos hän ei osaa lukea kiinnos a is a ha as emahdollisuuksis a. 66 Nähdään odo e us i, e ä ha as e ie oisuuden ää ipää jäsen y ä selkeäs i sekä ho ison aali- ses i (osallis uminen s. ei-osallis uminen) e ä e ikaalises i (u heilu s. ei-u heilu). Näy ää siis sil ä, e ä paljon ha as a a ie ä ä alueen ha as usmahdollisuuksis a eni en ja ähem- män ha as a a ähi en. Osallis umisen kasau umisongelma näy ää siis ole an sama kuin noin 60 uo a si en, joskin polii inen kiinnos uksen kohde on ain aih unu yöläisnuo is a ulko- maalais aus aisiin (Alla d 1957). E äisyyde olisi oi u ku i ella ieläkin suu immaksi. Toisaal a oidaan aja ella, e ä kiinnos a a ha as us ai joukkuelaji, jos a nuo i ie äisi e i äinkin paljon, saa aa olla liian kallis pe heelle. Nähdään myös odo e us i, e ä e i äin paljon lukemis aikeuk- sia omaa a o a enemmis össä ei-osallis umisen ja ei-u heilun ken ällä. Ku io 11. Ha as e ie oisuus ja lukemis aikeude apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 67 Ku iossa 12 on heijas e u sosiaalisia e kos oja ku aa is a ekijöis ä yksinäisyys ja ys ä ä a- paa-ajan ka alle. Molemma sosiaalisia e kos oja ku aa a ekijä sijoi u a u heilullisuuden mukaises i ka alle samankal aises i ja osi ain myös päällekkäin. Se miksi ensimmäinen osallis- umisen aakadimensio ei e o ele juu ikaan sosiaalis en e kos ojen modali ee eja, saa aa lii yä ilmiöön, joka ha ai iin uoden 2012 Nuo en apaa-ajan u kimuksessa: enemmän ak i- i ee eihin osallis u issa oli keskimää äis ä useammin yksinäisiksi i sensä un e ia, ei kui en- kaan ak ii ises i u heiluak i i ee eihin osallis u issa. (Myllyniemi & Be g 2013, 43, 51.) Ku io 12. Ys ä ä ja yksinäisyys apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luok- kalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 68 Lopuksi ku iossa 13 on heijas e u yh eiskunnallinen osallisuus ja asismi apaa-ajan ka alla. Sosiaalisen osallisuuden aus a eo ian alossa odo e us i yh eiskunnallisen osallisuuden ää i- pää poikkea a oisis aan melko selkeäs i sekä ho ison aalises i (osallis uminen) e ä e ikaa- lises i (u heilu). Sen sijaan asismi sijai see lähellä ei- asismia, jo en ämä ke oo sii ä, e ä näi- den (keino ekois en) luokkien as aajaku a muiden muu ujien suh een ei ä ko in paljon e oa oisis aan. Tulos ke oo sii ä, e ä asismia oidaan kohda a missä ahansa apaa-ajan osallis u- misen ken ällä, mikä ei ole ko in yllä ä ää. Rasismi ei ehkä ole siksi paikan unu niin sano ulle heikommalla osallis umisen ken ällä, koska asismin odennäköisyys saa aa lisään yä si ä mu- kaa kuin nuo i koh aa enemmän ihmisiä ha as uksiin men äessä ai i se ha as uksessa. Ku io 13. Yh eiskunnallinen osallisuus ja asismi apaa-ajan ka alla. THL: Koulu e eyskysely 2017, 8.- ja 9.-luokkalaise monikul uu i- ja ulkomaalais aus aise . 75 Kolman een luon eel aan eo iaa es aa aan u kimuskysymykseen as a essani hyödynsin myös MCA: a. Sosiaalisen osallisuuden aus a eo iois a johde u subjek ii is a kokemus a ku- aa a muu uja , joiden a koi us oli ku a a myös neljää e i osallis umisen a eenoille pääsemi- sen ulo u uu a, ennus i a yhdessä melko hy in yh eiskunnallisen osallisuuden aih elua, kun o e aan huomioon ilmiökoh een abs ak i luonne. Pa hai a ennus ajia oli a yksinäisyys (sosi- aalise e kos o ), ha as e ie o (pal elu ), pe heen alous (ma kkina ) ja aiku usmahdollisuu- de koulusuunni eluun (ins i uu io ). Vakioidussa ilan eessa asismin i senäinen seli yskyky säilyi, joskin melko aa ima omana indikoiden si ä, e ä jokin muu uja (ken ies yksinäisyys) oimii asismin osi aisena äli äjänä yh eiskunnalliseen osallisuu een. Ta kemmassa analyy- sissä huoma iin, e ä I sukupol en ulkomaalais aus aisilla nuo illa e i yises i ha as e ie oisuus näy i ole an akioi ujen ke oimien alossa e a ain me ki yksellinen yh eiskunnallisen osal- lisuuden i senäinen ennus aja yksinäisyyden kokemuksen jäädessä hieman yllä äen suh eelli- sen aimeaksi. Neljännessä u kimuskysymyksessä olin kiinnos unu sosiaalisis a jakolinjois a apaa-ajan osal- lis umisen suh een. Me odina hyödynsin usean muu ujan ko espondenssianalyysiä. Analyysi paljas i äyden ä än ekniikan a ulla isuaalises i osallis umiseen lii y iä e ia oisuuden koke- muksia lii yen pahoin oinnin kasau umiseen. Pe heen heikko aloudellinen ilanne, huonoksi koe u e eys ja ha as e ie ämä ömyys paikan ui a ken ään, joka ku asi osallis uma o- muu a. Lisäksi huoma iin muun muassa, e ä yh eiskunnallisella osa omuuden kokemuksella, yksinäisyydellä ja heikolla kieli aidolla oli as aa uuksia osallis uma omuu een. Ko espon- denssianalyysi johda i lopul a e illiseen kausaaliase elmaan sii ä, mi en ohja u u heilu oisi aimen aa asismin aiku uksia. Odo e us i näh iin, e ä niillä asismia kohdanneilla nuo illa, jo ka ei ä osallis unee lainkaan ohja uun u heiluun, oli asismilla e i yisen oimakas kiel ei- nen me ki ys yh eiskunnallisen osallisuuden näkökulmas a. Kaiken kaikkiaan a ion, e ä käy e y ilas ollise monimuu ujamene elmä oli a käy ännölli- sen u kimusin essini näkökulmas a ele an eja ja an oi a mahdollisuuden as a a suu em- piin ja pienempiin u kimuskysymyksiini. MCA sopi kausaalilogiikkaan pe us u alla ase elmal- laan e i yisen hy in yh eiskunnallisen osallisuu een mahdollises i aiku a ien syy ekijöiden ai- ku us en a kas eluun ja siihen, mi en asismia kiel eisiä aiku uksia oi aisiin aimen aa. 76 Sosiaalisen osallisuuden aus a eo ian alossa usean muu ujan ko espondenssianalyysi sopi hy in inkluusio-eksluusio jakolinjojen kokonais al aiseen a kas eluun. Tu kielman ä keimmä u kimus ulokse asismin kiel eisis ä aiku uksis a yh eiskunnalliseen osallisuu een o a yh ene äisiä aikaisempiin nuo en sosiaaliseen hy in oin iin lii y ien u ki- muksien kanssa (P ies ym. 2011; 2013; 2014; Benne ym. 2018). Olen pää yny seu aa iin joh opää öksiin: o Rasismi on nuo en keskuudessa yleis ä ja si ä kohda aan syn ymä aus as a iippuma a o Rasismi on iski ekijä nuo en yh eiskunnalliselle osallisuuden kokemukselle o Vähäisen osallis umisen aus alla on kasau unei a hy in oinnin ajei a, ku en yksinäi- syy ä, heikkoa luku ai oa, pe heen aloudellis a ahdinkoa, huonoksi koe ua e ey ä ja ha as e ie ämä ömyy ä o U heiluosallis uminen on yksi po en iaalinen suojaa a ekijä asismin kiel eisil ä aiku- uksil a. 77 6 Pohdin a Tu kimus ulos en luo e a uuden näkökulmas a yh eiskunnallisen osallisuuden mi aamis a ai- noas aan yhdellä kysymyksellä oidaan k i isoida, sillä useamman muu ujan käy äminen olisi ähen äny mi aus i heen mää ää. Usean muu ujan a ulla olisi saa anu ah is ua sisällölli- nen alidi ee i eli se, e ä mi a aan si ä, mi ä on a koi us mi a a. Mikäli ain mahdollis a, oli- sikin suosi el a aa käy ää ähin ään kah a muu ujaa seli e ä änä muu ujana, jos käy össä on Like -as eikollisia muu ujia. (Ke oki i 2015, 143, 290, 295.) Ajauduin siis jossain mää in e i- laisiin ongelmiin yksi äisen ka ego isen muu ujan käy ön akia. Jälkeen päin aja ellen oli ehkä ämän uoksi hy ä pää ös, e ä nos in esiin as aajapsykologise huomio , sillä yksi äinen ky- symys yh eiskunnallises a osallisuudes a saa oi näy äy yä as aajille hy inkin abs ak ina ja aikeana. Alun pe in suunni eilla oli kylläkin summamuu ujan aken aminen ( ä keä osa… ha as- uspo ukkaa, luokkaa, koulua, yh eiskun aa), jonka olisin nimenny luul a as i sosiaalisen osal- lisuuden -mi a iksi. Tu kielman ulkopuolis en a kas elujeni pe us eella mi a in yh ene äi- syy ä mi aa a koh alaisen ko kea C onbachin al a olisi puol anu pää ös ä summamuu ujan hyödyn ämiseen. Toisaal a pää ös ä ei puol anu ekemäni mi aus i he ä es aa a yksiulo - eisuus es i, jossa nimenomaan yh eiskunnallinen osallisuus aiku i ole an niin sano u ongel- mamuu uja 13 . Eni en luopumiseen aiku i kui enkin se, e ä sosiaalisen osallisuuden -mi a in sisällöllinen ulkin a olisi ollu mieles äni aikea a, sillä lopul a suh auduin muihin osallisuuden muu ujiin yh eiskunnallis a osallisuu a ajallises i edel ä inä ekijöinä. Olisi ollu mielenkiin- ois a, jos mukana olisi ollu esime kiksi yh eiskunnallis a luo amus a ja a os us a ku aa ia muu ujia. 13 To eu in yksiulo eisuus es in, johon aadi aan ähin ään neljä muu ujaa, SPSS:n AMOS-ohjelmalla. James Gaskin (2019) an aa konsul aa io a yksiulo eisuuden es aamisen eli siihen, o a ko muu ujien i he e mi oisis aan iippuma omia (jonka C onbachin al a ole aa). Gaskin on kehi äny muiden u kijoiden kanssa SPSS:n e ilaisia lisäosia. Yksiulo eisuu a es aa a lisäosa laskee ja ke oo ie yjen k i ee eihin pe us uen sen, mikä aiku aisi ole an ns. ongelmamuu uja. Myös mui akin lisäosia on kehi el y. Esim. yhdellä lisäosalla saa- daan näky iin seli äjämuu ujan epäsuo a aiku ukse , jo ka o a olennaisia a kas el aessa äli äjä aiku- uksia polkuanalyysin yh eydessä. Suosi elen hänen si us oaan ja ideoi aan e i yises i ilas o ie een so el- ajille, jo ka o a kiinnos unee mekanismeilla seli ämises ä akenneyh älömallinnuksen a ulla. 78 Edellinen ku aa si ä, e ä olin ie yllä apaa aineis on ankina, joskin olin yy y äinen, e ä sain monipuolisen ja ka a an aineis on käy ööni. Olisi ie enkin ollu mielenkiin ois a suunni ella kysymyspa e is o yh eiskunnallises a osallisuudes a i se, jolloin eo ian yhdis äminen empi i- aan olisi saa anu onnis ua esi e yä pa emmin. Usean muu ujan ko espondenssianalyysissä olisi puoles aan ollu mielenkiin oisempi, jos mukana olisi ollu e i u heilulajeja ai mui a ha - as ei a. Tiedos an kui enkin, e ä asismin ja yh eiskunnallisen osallisuuden älisen yh eyden u kiminen ämän u kielman mi akaa assa ei olisi ollu ilman almis a aineis oa lainkaan mah- dollis a, a sinkaan kal aiselleni opiskelijalle, jolla ei ole aikaisempaa kokemus a empii isen u - kimuksen eos a. Tu kielman ah uu ena oli nähdäkseni se, e ä ein melko monipuolises i yhmi äisiä e ailuja. Tällöin saa iin näky iin esime kiksi se, e ä asismin aiku ukse näy ä ä aih ele an syn ymä- mai ain. Pohdinkin usein ee ises ä näkökulmas a si ä, ukah u a ko asismin osiasiallise oi- makkuude liian laajoissa a kas eluissa. Rajaus en osal a olen melko yy y äinen siihen, e ä ali sin yläkoululaise (8. ja 9. luokka), sillä ällöin a oi e iin ainakin osi ain sellaisia as aajia, jo ka ei ä ule pääsemään ai halua mennä ja kokoulu ukseen. Jos ny aloi aisin u kielman eon uudes aan, ajaisin as aajajoukkoa ja ekisin ehkä yhmi äise a kas elu sukupuolen ai jonkin anhempien sosioekonomis a asemaa ku aa an muu ujan a ulla. Rajaisin aihe a myös sisällöllises i, sillä ny käsi elly asia jäi ä melko pin apuolisiksi. Saa aisin kokeilla myös as- aa ia aih oeh oisia ilas ollisia mene elmiä, jo ka o a yh eiskun a ie eissä käy ämiäni suosi- umpia. Tu kielman ajoi uksena oidaan pi ää si ä, e ä poikkileikkausaines on uoksi kausaa- lisuhdea gumen aa io ei ole ko in ah alla pohjalla. Yleis yksiä pohdi aessa on muis e a a, e ä Koulu e eyskyselyä ei ole ke ä y ilas ollisella o annalla. Koulu e eyskyselyyn osallis uminen on ollu kouluille apaaeh ois a, jonka uoksi on esime kiksi mahdollis a, e ä mukaan alikoi u a ähemmis ö kouluja, joissa asismi on ylei- sempää, ai päin as oin. Mahdollis a on myös, e ä aloudellises i heikommassa asemassa ole- a koulu ei ä ole osallis unee kyselyyn. Aineis o ei ole siis melko hy äs ä ka a uudes aan huolima a edus a a o os, aan enemmänkin ainu laa uinen näy e kouluis a, jo ka o a 79 osallis unee kyselyyn. (Konu 2000, 54 - 55.) On mahdollis a, e ä ämän näy een a ulla saa- daan melko hy ä ku a pe usjoukos a, mu a ilas ollinen pää ely ei ole mahdollis a. Toisin sa- noen ei oida laskea, e ä esime kiksi asismia kohdanneiden osuus pe usjoukos a on 95 % o- dennäköisyydellä ie yn osuuden aih elu älin e an. (Alkula 1999 ym. 106 – 107.) Monimuu - ujamene elmiä käy e äessä on huomioi a aa, e ä mukaan alikoi uu ne as aaja , jo ka o a as annee kaikkiin mallissa mukana ole iin kysymyksiin. Tähän puu u an iedon ongelmaan olisi olemassa joi akin a kaisuja (esim. Tö ö 2012, 118 - 140), joihin en kui enkaan ämän u - kielman aikana eh iny ii ä än sy ällises i pe eh yä. Toisaal a on huomioi a aa, e ä aikka aineis o olisikin edus a uudel aan äydellinen, ehdään yleis ys aina ali un ilas ollisen mallin kon eks issa. Jos ilas olliseen malliin olisi ali u mukaan e i muu ujia, olisi yleis ys siis e ilai- nen. (Ke oki i 2015, 243.) Tämä huoma iin, kun akensin kaksi MCA-mallia e i muu ujilla, jol- loin asismin i senäinen seli yskyky oli e ilainen. Jos olisin aas aken anu usean muu ujan ko - espondenssianalyysin apaa-ajan ka an hieman e i luoki uksilla ai lisänny useampia muu - uja, olisi a modali ee ien e äisyyde ollee hieman oisenlaise . Tässä u kielmassa olen y i äny ehdä eo ee isia yleis yksiä, jo ka on syy ä e o aa ilas ollis- en yleis yksien säännöis ä. Teo ee is en yleis ys en ekeminen aa ii a gumen in ja sen aus- alla ole ien ole us en a kas elua. Lopul a on kyse sen a ioimises a, kuinka yleisen ason eo- ee isiin joh opää öksiin ja seli yksiin u kimus ulokse oikeu a a . (Ke oki i 2015, 250 – 251.) Tässä u kielmassa olen a gumen oi unu esime kiksi asismin seli ys oiman lisäksi u kimusai- neis on ulkopuolis en aikaisempien u kimus ulos en ja eo ioiden (esim. Williams & Moham- med 2012, P ies ym. 2013) a ulla pää ymällä lopul a siihen joh opää ökseen, e ä asismi on yksi po en iaalinen iski ekijä nuo en yh eiskunnalliselle osallisuudelle. A io asismin aiku- us en oimakkuuden me ki ykses ä o a e i yisen haas a ia, koska ei oida ie ää ajan me ki- ys ä. Toisin sanoen on mahdollis a, e ä yläkouluaikaan koe un asismin aiku us yh eiskunnal- liseen osallisuu een saa aa oimis ua pi källä aika älillä. Tu kimus ulokse asismin aiku uk- sis a ohja un u heilun e i yhmissä an oi a myös ii ei ä siihen, e ä asismin aiku ukse saa - a a iippua olosuh eis a, jonka uoksi keskimää äis en kausaali aiku us en poh iminen ei ole äl ämä ä ko in mielekäs ä. (Ks. Ee ola 2014, 239.) 80 Valmiin aineis on myö ä muu ujien alin a ja niin sano u kään einen ope a ionalisoin i (Alkula ym. 1994) oli oma aikaa ie änsä e lek iop osessinsa. Alun pe in g adu yhmässä löysin sosiaa- lisen osallisuuden aus a eo ian, joka aiku i kiinnos a al a, koska malli sisälsi aha omas i ai ahallises i syy ä ja seu aus a ku aa a kausaalinuole . Tämän jälkeen pohdin si ä, mi en sosi- aalisen osallisuuden malli näy äy yy uoden 2017 Koulu e eyskyselyssä, minkä jälkeen lai oin jokaiseen neljään e i a eenoille pääsemisen ulo u uu een nii ä mieles äni pa hai en ku aa ia muu ujia. Lopuksi y i in ali a kaikis a keskeisimmä muu uja kus akin a eenas a. Ta oi eena oli näin ollen luoda lopul a mahdollisimman yksinke ainen ilas ollinen malli, joka samalla ku- aisi ja seli äisi mahdollisimman hy in monimu kais a ilmiökohde aan (Toi onen 1999; Tö ö 2012; Ke oki i 2015). Pun a oin ia aiheu i e i yises i se, mi kä muu uja sopisi a sosiaalisen osallisuuden aus a eo iaan ja olisi a samalla olennaisia ekijöi ä nuo en u ki a ien näkökul- mas a. Tämän uoksi jä in lopul a pois esime kiksi e i au amis ahoille pääsyn helppouden (esim. ku aa o i, psykologi), joka olisi sopinu aus a eo ian ja oppiaineeni alossa sisällöllises i hy in analyysiin, koska pohdin melko in ui ii isella a alla, e ä ha as uksiin pääseminen saa - aa olla lopul a se epä asa-a oa uo a ampi ekijä nuo en keskuudessa. Hyödynsin myös melko löyhäs i Bou dieun eo ioi a. Tämä oli pai si keino iedä lukija ule iin analyyseihin ja eo ee iseen maailmaan myös e äänlais a yh eiskun ak i iikkiä sosiaalisen osallisuuden s a e- gioi a koh aan sii ä, e ä osallis uminen oi olla e i yisen aikea a yh eiskunnan eunoilla ja ul- kopuolella elä ien nuo en keskuudessa. Monikul uu isuuden lisään yminen suomalaisessa yh eiskunnassa aiheu aa mielenkiin oisia haas ei a kyselyiden laa ijoille. On kiinnos a aa poh ia si ä, mi en kul uu i aus a aiku aa ky- symys en ymmä ämiseen. Länsimaisen kul uu iin käsi ysmaailmoihin pe us u a kysymykse saa a a näy äy yä osalle as aajis a ie ail a. E äällä a alla kyse saa aa olla kolminke ai- ses a ongelmas a, jos aja ellaan, e ä kysymykse pe us u a lähinnä aikuis en ja keskiluokkais- en käsi ysmaailmoihin, jo ka heijas u a hallinnollisis a ja polii isis a in esseis ä (Bou dieu 1985). Kysymys en kään äminen e i kielille ei äl ämä ä a kaise kysymys en ymmä ämiseen lii y iä ongelmia, sillä kieleen i sessään lii yy e ilaisia i ah ei a, jolloin saa e aan siis aha o- mas i mi a a e i asiaa, mi ä on alun pe in ollu a koi us (ks. Kankaanpää 2017, 80 - 81). 81 Raken eellisen sosiaali yön näkökulmas a pohdiskelin jonkin e an si ä, e ä u kielman aihe saa aa kiinnos aa myös yh eiskun a ie een ulkopuolisia ahoja. Tämä aiku i ies innän näkö- kulmas a siihen, e ä y i in ali a u kielmaan mukaan suh eellisen helpos i ymmä e ä ä ja konk ee ise analyysimene elmä . Esime kiksi a allis en eg essioanalyysien ke oime saa - a a olla o uma omalle lukijalle e i äin aikei a ymmä e ä iä, jolloin lukijan äy yy ain luo aa u kijaan. Muu amia u kielman hyö yjä yh eiskun a ie eille ja käy ännölle oidaan nos aa esiin. Laadulli- sessa haas a elu u kimuksessa asismin yleisyydes ä ke ominen oi oimia niin sano una jäänmu ajana, jolloin nuo i saa aa ohkais ua ke omaan kokemuksis aan huoma uaan, e ei ole yksin asiansa kanssa (Suu pää ym. 2015). Rasismin as aisen sosiaali yön näkökulmas a u - kimus ulokse asismin kiel eisis ä aiku uksis a yh eiskunnalliseen osallisuu een oi a au aa a gumen aa ion ukena julkisessa keskus elussa. Sosiaali yön kliinisen käy ännön ja sosiaalipo- li iikan näkökulmas a u kimus ulokse an oi a ii ei ä esime kiksi sii ä, e ä ohja uun u hei- luun osallis uminen on po en iaalises i yksi asismin nega ii isia aiku uksia aimen a a ekijä, joskin aihe aa isi lisä u kimus a ja alikoi umis ekijöiden a kempaa huomioimis a. Jos pohdi aan hieman esi elemieni mene elmien so el amismahdollisuuksia ja sosiaali yön u - kimus a, niin usean muu ujan ko espondenssianalyysi on kel ollinen holis inen analyysimene- elmä. Tässä u kielmassa ko espondenssianalyysi pal eli hieman aken eellisen sosiaali yön näkökulmaa sii ä, e ä uo e aan ie oa yh eiskunnan epäkohdis a lii yen osallis umisen jako- linjoihin. Usean muu ujan ko espondenssianalyysi on oppiaineeni näkökulmas a kiinnos a a mene elmä, sillä siihen oidaan a i aessa yhdis ää laadullinen u kimus, joka on suomalaisen sosiaali yön u kimuksen al a i aa. Tällöin saa aisiin u kimus ie oa esime kiksi sii ä, millai- ses a asismin ilmenemismuodossa on kyse ja millaisia me ki yksiä as aaja e i ilmiölle an a a . Näy öön pe us u ien sosiaali yön käy än öjen kehi ämises ä kiinnos uneille u kijoille usean muu ujan ko espondenssianalyysi an aa läh ökohda muu ujien sellais en yh eyksien ha ai - semiseen, joiden älis ä iippu uu a oidaan a ioida myöhemmin kausaalilogiikkaan pe us u- ien mene elmien a ulla, esime kiksi klassiseen koease elmaan pe us u alla MCA:lla, jolla 82 oidaan ehdä yhmä e ailuja. Näin on mahdollis a saada k ii isen ealis isen ulkinnan mu- kaan u kimus ie oa ilmiöiden syis ä ja aiku uksis a, jois a on mahdollises i hyö yä sosiaali- yössä, jossa au e a a ihmise halua a ainu laa uisen ja empaa isen koh elun lisäksi myös jonkinlaisia as auksia siihen, mi en sosiaalis en ongelmien kiel eisiä aiku uksia hy in oin iin oi aisiin aimen aa (ks. Tö ö 2004, 107 – 108). Seu aa a ja ko u kimusehdo ukseni lii y ä mene elmien so el amiseen asismia ja yh eis- kunnallis a osallisuu a u ki aessa. Ehdo an, e ä asismin ja yh eiskunnallisen osallisuuden älis ä yh ey ä u ki aisiin mää ällisin ja laadullisin mene elmin. Tähän usean muu ujan ko - espondenssianalyysi an aisi kiinnos a a mahdollisuude , sillä yksi äise haas a el a a ai a o as auksen an aja oi aisiin paikan aa apaa-ajan ka as a, jolloin oi aisiin o aa yksi äisiä näy ei ä e i alueil a. Kausaalianalyysin näkökulmas a olisi puoles aan kiinnos a aa analysoida a kemmin si ä, mi kä e i apaa-ajan oiminna aiku a a asismin ja yh eiskunnallisen osalli- suuden äliseen yh ey een aimen a as i. Kiinnos a aa olisi myös polkuanalyysin hyödyn ämi- nen e i yises i, jos käy össä olisi pi ki äisaineis o. Tällöin oi aisiin a kas ella eo ee is en se- li ysmekanismien näky äksi ekemisen ja äli äjä aiku us en es aamisen lisäksi si ä, millaise aiku ukse asismilla ja osallis umisella on pi källä aika älillä yh eiskunnalliseen osallisuuden un eeseen. 83 Läh ee Alanen, Aku & Iisakka, Lau a & Nieminen, Ta ja & Simpu a, Jussi 2005: Sosiaalisen pääoman mi aaminen ilas oissa. Teoksessa Joki uo i, Pe i ( oim.): Sosiaalisen pääoman ken ä . Mine akus annus Oy. Jy äskylä, 69-88. Alemanji, Aminkeng A abong 2016: Is he e such a hing...? A s udy o an i acism educa ion in Finland. Aka eeminen äi öski ja. Depa men o Teache Educa ion. Resea ch Repo 400. Uni e si y o Helsinki. Helsinki. h p://u n. i/URN:ISBN:951-51-2559-0. Lue u 1.2.2019. Ali olppa-Nii amo, Anne & Söde ling, Ismo & Fågel, S ina 2005: Olemme muu anee : Näkökul- mia maahanmuu oon, pe heiden ko ou umiseen ja amma illisen yön käy än öihin. Väes- ölii o. Helsinki. Alkula, Tapani & Pön inen, Seppo & Ylös alo, Pekka 1994: Sosiaali u kimuksen k an i a ii ise mene elmä . WSOY. Po oo; Helsinki; Ju a. Alla d , E ik 1957: Työläisnuo ison ha as us oimin a. Tammi. Helsinki. Alla d , E ik 1976: Hy in oinnin ulo u uuksia. WSOY. Po oo. And ews, F ank M. & Mo gan, James N. & Sonquis , John & Klem, Lau a 1973: Mul iple classi i- ca ion analysis. A epo on a compu e p og am o mul iple eg ession using ca ego ical p edic o s. Ann A bo : Su ey Resea ch Cen e , Uni e si y o Michigan. Anis, Me ja 2008: Sosiaali yö ja maahanmuu aja : Las ensuojelun amma ilais en ja asiakkai- den uo o aiku us ja ulkinna . Väes ölii o, Väes ön u kimuslai oksen julkaisusa ja D 47. Helsinki. Bay am Özdemi , Se gi & S a in, Håkan 2014: Why and when is e hnic ha assmen a isk o immig an adolescen s’ school adjus men ? Unde s anding he p ocesses and condi ions. Jou nal o You h and Adolescence 43 (8),1252-1265. Béca es, Laia & Naz oo, James & Kelly, Y onne 2015: A longi udinal examina ion o ma e nal, amily, and a ea-le el expe iences o acism on child en's socioemo ional de elopmen : Pa e ns and possible explana ions. Social Science & Medicine 142, 128-135. Benne , Ap ile D. & Wang, Yijie & Shen, Yishan & Boyle, Alaina E. & Polk, Richelle & Cheng, Yen- Pi 2018: Racial/e hnic disc imina ion and well-being du ing adolescence: A me a-analy ic e iew. Ame ican Psychologis 73 (7), 855-883 Bou dieu, Pie e 1984: Dis inc ion: A social c i ique o he judgemen o as e. Engl. Nice, Rich- a d. Ha a d Uni e si y P ess. Camb idge, MA. 84 Bou dieu, Pie e 1985: Sosiologian kysymyksiä. Suom. Roos, J.P. Osuuskun a Vas apaino. Tam- pe e. Bou dieu, Pie e 1986: The o ms o capi al. Teoksessa Richa dson, J. ( oim.): Handbook o he- o y and esea ch o he sociology o educa ion. G eenwood P ess. New Yo k, 241-258. Bou dieu, Pie e 1998: Jä jen käy ännöllisyys: Toiminnan eo ian läh ökoh ia. Suom. Siimes, Mika. Vas apaino. Tampe e. Bowe, Anica G. 2017: The immig an pa adox on in e nalizing symp oms among immig an ad- olescen s. Jou nal o Adolescence 55, 72-76. Bowse , Benjamin P. 2017: Racism: O igin and heo y. Jou nal o Black S udies 48 (6), 572-590. B ondolo, Elizabe h 2012: Racism and social capi al: The implica ions o social and physical well-being. Jou nal o Social Issues 68 (2), 358-384. Cas aneda, Anu 2017: Sanois a eoiksi - Mi en maahanmuu oon lii y ä e minologia luo odel- lisuu a ympä illämme? Sosiaalilääke ie eellinen aikakausleh i 54 (3), 181-182. Cas aneda, Anu E. 2015: The associa ion be ween disc imina ion and psychological and social well-being: A popula ion-based s udy o Russian, Somali and Ku dish mig an s in Finland. Psychology and De eloping Socie ies 27 (2), 270-292. Coal e , F ed 2017: Spo and social inclusion: E idence-based policy and p ac ice. Social Inclu- sion 5 (2),141-149. Da ydo a – Mingue , Olga & Pöllänen, Pi jo 2018: Hy in oin i ajaseudulla asu ien enäläis en maahanmuu ajanais en a jessa. Teoksessa Hii ola, Johanna & Anis, Me ja & Tu iainen Ka i ( oim.): Maahanmuu o, pal elu ja hy in oin i. Koh aamisissa kehi y iä käy än öjä. Vas apaino. Tampe e. Ee ola, Me i 2014: Kausaalipää ely ha ainnoi issa u kimuksissa. Sosiaalilääke ie eellinen ai- kakausleh i, 51(4), 232-242. Essed, Philomena 1991: Unde s anding E e yday Racism: An In e disciplina y Theo y. Newbu y Pa k, Cali . Sage. Gaskin, James 2019: S a wiki. h p://s a wiki.kolobk ea ions.com/. Lue u 1.2.2019. Halme, Nina & Hedman, Lilli & Ikonen, Riikka & Rajala, Rika 2018: Las en ja nuo en hy in oin i 2017. Koulu e eyskyselyn uloksia. Työpape i 15.Te eyden ja hy in oinnin lai os. Hel- sinki. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-343-115-7. Lue u 1.2.2019. 91 Vehkalah i, Kimmo 2014: Kysely u kimuksen mi a i ja mene elmä . Finn Lec u a. Helsinki. Wainikainen, Jaakko & Pu honen, Semi 2018: Kieli aidon sosiaalinen e iy yminen nyky-Suo- messa. Kuka puhuu ja kuinka mon aa kiel ä? Yh eiskun apoli iikka 83 (3), 245-257. Walse h, K is in 2006: Spo and belonging. In e na ional Re iew o he Sociology o Spo 41 (3-4), 447-464. Williams, Da id & Mohammed, Selina 2009: Disc imina ion and acial dispa i ies in heal h: E i- dence and needed esea ch. Jou nal o Beha io al Medicine 32 (1),20-47. Williams, Da id R. & Mohammed, Selina 2013: Racism and heal h I: Pa hways and scien i ic e idence. Ame ican Beha io al Scien is 57 (8), 1152-1173. Wo ld Bank 2013: Inclusion ma e s: The ounda ion o sha ed p ospe i y. Wo ld Bank Publi- ca ions. Washing on, D.C. Zacheus, Tuomas & Kalalah i, Mi a & Va jo, Janne & Saa inen, Minna & Jahnukainen, Ma kku & Mäkelä, Ma ja-Liisa & Ki i auma, Joel 2017: Yläkouluikäis en sy jinnän, kiusaamisen ja asismin kokemukse . Te a: Suomen maan ie eellisen seu an aikakauski ja 129 (1), 3-15. 2 / 32 YläkouluKoulu e eyskysely 2017 Koulu e eyskysely 2017 Ole osallis umassa Koulu e eyskyselyyn. Tu kimukses a as aa Te eyden ja hy in oinnin lai os. Lomakkeessa kysy ään e ey een, hy in oin iin ja koulunkäyn iin lii y iä asioi a. Vas auksesi on a okas. Kysymyksiin ei ole olemassa oikei a ai ää iä as auksia. Kaikki as aukse käsi ellään luo amuksellises i. Sinun ei a i se maini a nimeäsi. Kukaan ei saa ie ää mi en juu i sinä ole as annu . Vas aaminen on apaaeh ois a. Vas aa kysymyksiin ehellises i. Sinun ja pe heesi hy in oinnis a kysy ään myös huol ajien omassa kyselyssä. Tu kija oi a yhdis ää sinun ja huol ajasi as aukse käy äjä unnus en pe us eella. Vas auksesi ei ä kui enkaan ule esime kiksi ope ajiesi ai huol ajiesi ie oon. Vas aamisen jälkeen lomakkee sulje aan luokassa ki jekuo een, joka lähe e ään Te eyden ja hy in oinnin lai okselle. Tie oja käy e ään esime kiksi pal eluiden pa an amiseen, oppilai oksen oiminnan kehi ämiseen sekä ie eellisiin u kimuksiin. Tiedo säily e ään Te eyden ja hy in oinnin lai oksella. Lue alla ole a as ausohjee huolellises i. Seu aa a si u lii yy huol ajien kyselyyn. Repäise si u i i ja oimi a se huol ajillesi ope ajan ohjeen mukaan. Jos lomakkeen kysymykse ai asia mie i y ä ä sinua, keskus ele han niis ä huol ajiesi, ope ajan, e eydenhoi ajan ai jonkun muun aikuisen kanssa. Tiedonke uus a as aa e ikois u kija Nina Halme (e unimi.sukunimi@ hl. i, puh. 029 524 7270). Lisä ie oa kyselys ä: www. hl. i/koulu e eyskysely, u kija Hanne Ki imäki (puh. 029 524 7281) ja u kija Pauliina Luopa (puh. 029 524 6008). Maaliskuussa 2017 Johanna Lammi-Taskula Lapse , nuo e ja pe hee -yksikön päällikkö Te eyden ja hy in oinnin lai os VASTAUSOHJEET •Käy ä lyijykynää ai kuulakä kikynää. •Vas aa me ki semällä as i uu uun. Esime kiksi näin: Mi ä pidä koulunkäynnis ä ällä he kellä? Pidän koulunkäynnis ä hy in paljon melko paljon melko ähän en lainkaan •Jos halua muu aa as aus asi, älä käy ä pyyhekumia, aan äy ä ensin me ki semäsi uu u kokonaan ummaksi ja as i a sen jälkeen oikea aih oeh o. Näin: i he oikea Kommen i [MA1]: uu u aksi u Kommen i [MA2]: uu u mus a u Kommen i [MA3]: uu u aksi u Koulu e eyskysely 2017 Ole osallis umassa Koulu e eyskyselyyn. Tu kimukses a as aa Te eyden ja hy in oinnin lai os. Lomakkeessa kysy ään e ey een, hy in oin iin ja koulunkäyn iin lii y iä asioi a. Vas auksesi on a okas, jo a nuo en hy in oinnis a saadaan mahdollisimman ka a a ja o uudenmukainen ku a. Vali se kysymyksiin as aus, joka on lähinnä omaa mielipide äsi ai kokemus asi. An amasi iedo o a luo amuksellisia. Älä ki joi a nimeäsi lomakkeeseen. An amiasi as auksia ei oida yhdis ää sinuun eikä esime kiksi ope ajasi ai huol ajasi saa ie ää, mi en ole kyselyyn as annu . Vas aaminen on apaaeh ois a ja oi halu essasi kiel äy yä sii ä ilmoi amalla asias a ope ajalle. Vas aamisen jälkeen lomakkee sulje aan luokassa ki jekuo een, joka lähe e ään Te eyden ja hy in oinnin lai okselle. Tuloksia käsi ellään ja apo oidaan si en, e ei ä yksi äis en henkilöiden as aukse ule esiin. Tie oja käy e ään esime kiksi pal eluiden pa an amiseen, oppilai oksen oiminnan kehi ämiseen sekä ie eellisiin u kimuksiin. Tiedo säily e ään Te eyden ja hy in oinnin lai oksella. Lue alla ole a as ausohjee huolellises i. Jos lomakkeessa esi e y kysymykse ai asia mie i y ä ä sinua, keskus ele han niis ä huol ajiesi, ope ajan, e eydenhoi ajan ai jonkun muun aikuisen kanssa. Tiedonke uus a as aa e ikois u kija Nina Halme ([email p o ec ed], puh. 029 524 7270). Lisä ie oa kyselys ä: www. hl. i/koulu e eyskysely, u kija Hanne Ki imäki (puh. 029 524 7281), u kija Pauliina Luopa (puh. 029 524 6008) ja u kija Rika Rajala (puh. 029 524 7408). Maaliskuussa 2017 Johanna Lammi-Taskula Lapse , nuo e ja pe hee -yksikön päällikkö Te eyden ja hy in oinnin lai os VASTAUSOHJEET • Käy ä lyijykynää ai kuulakä kikynää. • Vas aa me ki semällä as i uu uun. Esime kiksi näin: Mi ä pidä koulunkäynnis ä ällä he kellä? Pidän koulunkäynnis ä hy in paljon X melko paljon melko ähän en lainkaan • Jos halua muu aa as aus asi, älä käy ä pyyhekumia, aan äy ä ensin me ki semäsi uu u kokonaan ummaksi ja as i a sen jälkeen oikea aih oeh o. Näin: X i he X oikea Lii e: Kyselylomake 3 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 TAUSTATIEDOT 1. Mikä on sukupuolesi? poika y ö 2. Minä uonna ole syn yny ? 1998 ai aiemmin 2002 1999 2003 2000 2004 ai myöhemmin 2001 3. Missä kuussa ole syn yny ? ammikuu oukokuu syyskuu helmikuu kesäkuu lokakuu maaliskuu heinäkuu ma askuu huh ikuu elokuu joulukuu 4. Millä luokalla ole ? 8. luokalla 9. luokalla KOULUNKÄYNTI 5. Mi ä pidä koulunkäynnis ä ällä he kellä? Pidän koulunkäynnis ä hy in paljon melko paljon melko ähän en lainkaan 6. Mi en ä keänä anhempasi pi ä ä koulunkäyn iäsi? e i äin ä keänä ä keänä melko ä keänä ei ko in ä keänä ei lainkaan ä keänä 7. Mi ä miel ä ole luokas asi? Täysin samaa miel ä Samaa miel ä E i miel ä Täysin e i miel ä Luokassani on hy ä yö auha Luokan ilmapii i on sellainen, e ä uskallan apaas i ilmais a mielipi eeni Luokkani oppilaa iih y ä hy in yhdessä 4 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 8. Mi ä miel ä ole ope ajis asi? Täysin samaa miel ä Samaa miel ä E i miel ä Täysin e i miel ä Ope aja ohkaise a minua ilmaisemaan oman mielipi eeni oppi unneilla Ope aja o a kiinnos unei a sii ä, mi ä minulle kuuluu Ope ajani odo a a minul a liikaa Ope aja koh ele a mei ä oppilai a oikeudenmukaises i 9. Mi en helppoa koulussasi on olla oma i sensä? e i äin helppoa melko helppoa ei helppoa eikä aikeaa melko aikeaa e i äin aikeaa 10. Millainen mahdollisuus sinulla on ollu aiku aa seu aa iin asioihin koulussasi ämän luku- uoden aikana? E i äin hy ä Melko hy ä Ei hy ä eikä huono Melko huono E i äin huono Oppi un ien jä jes ely (esim. yösken ely a a ) Koulu yön suunni elu (mm. oppi un ien sijoi elu, koulupäi än alkamisajankoh a, koejä jes ely ) Väli un ien ai aukojen suunni elu ai o eu us Koulun yh eis en sään öjen laa iminen Koulu ilojen suunni elu ai siis iminen Koulu uokailu (mm. uokalis a , ilojen iih y yys) Koulun eemapäi ien, juhlien, e kien ja lei ikoulun jä jes äminen 11. Ole ko osallis unu ämän luku uoden aikana seu aa iin oimin oihin? Kyllä En Äänes äny luokan edus ajan ai oppilaskunnan aalissa Osallis unu oppilaskunnan halli uksen oimin aan (ollu ehdokkaana ai jäsenenä) Osallis unu paikalliseen ai alueelliseen nuo iso al uus oon, Las en Pa lamen iin, Nuo en oo umiin yms. Osallis unu polii iseen oimin aan 5 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 12. Mi ä miel ä ole äli unneis a? Täysin samaa miel ä Samaa miel ä Ei samaa eikä e i miel ä E i miel ä Täysin e i miel ä Väli unni i kis ä ä minua Väli unni ai niille sii yminen pelo a a minua Tunnen äli unneilla ole ani yksinäinen Toi oisin äli unneille enemmän jä jes e yä ohjelmaa 13. Onko sinulla aikeuksia seu aa issa koulunkäyn iin lii y issä asioissa? Ei lainkaan Melko ähän Melko paljon E i äin paljon Ope uksen seu aaminen oppi unneilla Läksyjen ai muiden as aa ien eh ä ien ekeminen Kokeisiin almis au uminen Ki joi amis a aa i ien eh ä ien ekeminen Lukemis a aa i ien eh ä ien ekeminen Laskemis a aa i ien eh ä ien ekeminen Suullinen esiin yminen Vas aaminen unnilla Opiskelussa käy e ä ien lai eiden (digi aali- sen ekniikan ai ohjelmis ojen) käy ö 14. O a ko seu aa a asia häi innee sinua koulussa ämän luku uoden aikana? Ei ollenkaan Jonkin e an Paljon Liian kuuma sisällä Liian kylmä sisällä Tunkkainen (huono) ilma Epämielly ä ä haju Luokkahuoneen ah aus Melu Liian ki kas ai hämä ä alais us Epämuka a yö uoli , yöpöydä ai muu kalus ee Huono WC: , pukeu umis ila ja pesey ymis ila 6 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 15. Kuinka usein sinulla on ollu ämän luku uoden aikana Ei lainkaan Muu aman ke an uodessa Kuukau- si ain Viikoi ain Päi i äin ai lähes päi i äin Myöhäs ymisiä Lu a omia poissaoloja, lin saamis a Poissaoloja sai auden uoksi 16. Ole ko kokenu seu aa anlaisia un ei a koulu yöhösi lii yen? En juu i koskaan Muu aman ke an kuukaudessa Muu amana päi änä iikossa Lähes päi i äin Tunnen hukku ani koulu yöhön Tun uu, e ei opinnoillani ole enää me ki ys ä Minulla on ii ämä ömyyden un ei a opinnoissani 17. En ä kuinka usein ole kokenu seu aa ia koulu yöhön lii y iä un ei a? En juu i koskaan Muu aman ke an kuukaudessa Muu amana päi änä iikossa Lähes päi i äin Koulussa olen äynnä ene giaa Olen innos unu koulus a Olen uppou unu koulunkäyn iin 18. Mihin aio ensisijaises i hakea opiskelemaan pe uskoulun jälkeen? Vali se yksi aih oeh o. lukioon amma illiseen koulu ukseen (amma ikoulu, oppisopimus) amma illiseen koulu ukseen, jossa suo i an myös lukion ku sseja kymppiluokalle en aio ja kaa enää opin oja en iedä KIUSAAMINEN Kiusaamisella a koi e aan ässä si ä, kun oinen oppilas ai yhmä oppilai a sanoo ai ekee epämielly ä iä asioi a jollekin oppilaalle. Kiusaamis a on myös se, kun oppilas a kiusoi ellaan ois u as i a alla, jos a hän ei pidä. Kiusaamis a ei ole se, kun kaksi suunnilleen saman ah uis a oppilas a ii ele ä . 19. Kuinka usein sinua on kiusa u koulussa ämän lukukauden aikana? usei a ke oja iikossa noin ke an iikossa ha emmin ei lainkaan 7 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 20. Kuinka usein sinä ole osallis unu muiden oppilaiden kiusaamiseen ämän lukukauden aikana? usei a ke oja iikossa noin ke an iikossa ha emmin en lainkaan Jos sinua ei ole kiusa u ai e ole i se osallis unu kiusaamiseen koulussa ämän lukukauden aikana, sii y kysymykseen 24. 21. Jos sinua on kiusa u ai ole osallis unu muiden oppilaiden kiusaamiseen ämän lukukau- den aikana, mi en se on apah unu ? Kyllä Ei Nimi el y ilkeäs i, eh y nau unalaiseksi ai kiusoi el u loukkaa as i Jä e y huomio a ai ka e ipo ukan ulkopuolelle Lyö y, po ki u ai öni y Le i e y alhei a oisille oppilaille loukkaamis a koi uksessa Vie y ahaa ai a a aa ai iko u a a oi a Uhkail u ai pako e u ekemään asioi a as en ah oises i Louka u hal en a illa ilmeillä ai eleillä Louka u kännykän ai in e ne in kau a; ies i , soi o ai ku a Jollakin muulla a alla 22. Ole ko ke onu jollekin koulun aikuiselle ämän lukukauden aikana koulussa apah unees a kiusaamises a? kyllä en (sii y kysymykseen 24) 23. Mi ä on apah unu sen jälkeen, kun ole ke onu kiusaamises a? kiusaaminen on loppunu kiusaaminen on ähen yny kiusaaminen on ja kunu ku en ennenkin kiusaaminen on pahen unu en iedä 8 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 24. Onko sinua ämän lukukauden aikana kiusa u seu aa iin asioihin lii yen koulussa ai apaa-ajalla? Kyllä Ei Ulkonäkö (esim. paino, pi uus, kehon muodo ) Sukupuoli (esim. y ömäinen poika, poikamainen y ö, homoksi nimi ely) Ihon ä i, kieli, ulkomaalainen aus a, omani aus a, saamelais aus a Vammaisuus Pe he (esim. anhemma , köyhyys, asuinpaikka) Uskon o TERVEYS 25. Mi ä miel ä ole e eyden ilas asi? e i äin hy ä melko hy ä keskinke ainen melko ai e i äin huono 26. Pi uus ja paino (me ki se kokonaislukuina): Pi uus __________ cm Paino __________ kg 27. Koe ko ole asi poika y ö molempia en kumpaakaan kokemukseni aih elee 28. Onko sinulla iimeksi kuluneen puolen uoden aikana ollu jo akin seu aa is a oi eis a ja kuinka usein? Ha oin ai ei lainkaan Noin ke an kuukaudessa Noin ke an iikossa Lähes joka päi ä Niska- ai ha iakipuja Selän alaosan kipuja Va sakipuja Vaikeuksia pääs ä uneen ai he äilemis ä öisin Päänsä kyä Väsymys ä ai heiko us a Nenän ukkoisuu a ai nuhaa Kui a ai kipeä ku kku Yskää Ku ia a ai uo a a silmä 9 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 29. Onko sinulla jokin lääkä in o eama pi käaikainen sai aus ai e eysongelma? ei kyllä 30. Onko sinulla aikeuksia Ei aikeuksia Vähän aikeuksia Paljon aikeuksia En pys y lainkaan Nähdä (jos käy ä silmälaseja ai piilolinssejä, a ioi näkökykyäsi niiden kanssa) Kuulla (jos käy ä kuulolai e a, a ioi kuuloasi sen kanssa) Kä ellä noin puoli kilome iä, esime kiksi u heiluken än ympä i (jos käy ä apu äline ä, a ioi kä elykykyäsi sen kanssa) Muis aa asioi a Oppia uusia asioi a Keski yä johonkin sellaiseen, jonka ekemises ä nau i MIELIALA 31. Kuinka usein seu aa a ongelma o a ai annee sinua lomakkeen äy öä edel äneen kahden iikon aikana? Ei lainkaan Useana päi änä Suu impana osana päi is ä Lähes joka päi ä He mos uneisuuden, ahdis uneisuuden ai ki eyden unne En ole oinu lope aa ai halli a huoles umis ani Liiallinen huoles uneisuus e ilaisis a asiois a Vaikeus en ou ua Niin le o on olo, e ä on aikea pysyä aloillaan Taipumus ha mis ua ai ä syyn yä helpos i Pelko sii ä, e ä jo akin kauheaa saa aisi apah ua Vain ähäinen mielenkiin o ai mielihy ä e ilais en asioiden ekemises ä Alakuloisuus, masen uneisuus, oi o omuus 10 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 32. Alla on esi e y joi ain äi ämiä un eis a ja aja uksis a. Vali se aih oeh o, joka pa hai en ku aa kokemuksiasi iimeisen kahden iikon aikana. Ei koskaan Ha oin Silloin ällöin Usein Koko ajan Olen un enu i seni oi eikkaaksi ule aisuuden suh een Olen un enu i seni hyödylliseksi Olen un enu i seni en ou uneeksi Olen käsi elly ongelmia hy in Olen aja ellu selkeäs i Olen un enu läheisyy ä oisiin ihmisiin Olen kyenny ekemään omia pää öksiä asiois a 33. Ole ko sinä ollu huolissasi mielialas asi iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? en (sii y kysymykseen 35) kyllä, olen ke onu asias a jollekin kyllä, mu a en ole ke onu asias a kenellekään 34. Ole ko saanu ukea ja apua mielialaasi lii y iin asioihin iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin e an En, mu a olisin a innu En ole a innu apua Koulun aikuisil a (ope aja, e eydenhoi aja, lääkä i, psykologi, ku aa o i) Pal eluis a koulun ulkopuolella (esim. e eyskeskus, mielen e eyspal elu , nuo iso oimen pal elu ) Omil a anhemmil asi Ys ä il ä ja muil a läheisil ä Amma ihenkilöl ä ne ipal elussa YSTÄVÄT 35. Onko sinulla ällä he kellä odella läheis ä ys ä ää, jonka kanssa oi keskus ella luo amuk- sellises i lähes kaikis a omis a asiois asi? ei ole läheisiä ys ä iä on yksi läheinen ys ä ä on kaksi läheis ä ys ä ää on useampia läheisiä ys ä iä 17 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 60. Mis ä hanki iimeisen 30 päi än aikana käy ämäsi sähkö upaka ai sähkö upakka a ik- kee ? Vas aa kaikkiin koh iin. Sähkö upakka Niko iinines ee Muu nes ee En ole käy äny iimeisen 30 päi än aikana Os in i se kaupas a Os in i se kioskis a ai huol oasemal a Os in i se a in olas a ai baa is a Os in i se lai al a ai ulkomail a Tilasin ne ikaupas a Hankin sosiaalisen median kau a Vanhempani ai sisa ukseni haki a ai a josi a O in ko oa ilman lupaa Ka e ini haki a ai a josi a Joku muu aikuinen ai un ema on henkilö haki ai a josi Muual a 61. Mi ä miel ä ole iimeisen puolen uoden aikana näkemiesi upakka-askien a oi usme kin- nöis ä? en ole nähny upakka-askia en ole huomannu a oi usme kin öjä ne sai a minu aja elemaan upakoinnin lope amis a ne sai a minu aja elemaan upakoima omana pysymis ä en aja ellu niis ä juu i mi ään 62. O a ko anhempasi upakoinee sinun elinaikanasi? Äi i Isä Muu anhempi Ei ole upakoinu On upakoinu , mu a lope anu Tupakoi nykyisin En iedä 63. Kuinka usein kaiken kaikkiaan käy ä alkoholia, esime kiksi puoli ölkkiä olu a ai enemmän? ke an iikossa ai useammin pa i ke aa kuukaudessa noin ke an kuukaudessa ha emmin en käy ä alkoholijuomia (sii y kysymykseen 66) 18 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 64. Kuinka usein käy ä alkoholia osi humalaan as i? ke an iikossa ai useammin noin 1-2 ke aa kuukaudessa ha emmin en koskaan 65. Mi en hanki iime käy öke alla nau imasi alkoholijuoma ? Kyllä Ei Os in i se Alkos a Os in i se kaupas a Os in i se kioskis a ai huol oasemal a Os in i se a in olas a ai baa is a Os in i se lai al a ai ulkomail a Isä ai äi i haki ai a josi Vanhemma sisa ukse haki a ai a josi a O in ko oa ilman lupaa Ka e ini haki a ai a josi a Joku muu aikuinen ai un ema on henkilö haki ai a josi 66. Käy ääkö joku anhemmis asi mieles äsi liikaa alkoholia? ei (sii y kysymykseen 68) kyllä 67. Onko sii ä aiheu unu sinulle hai aa? ei kyllä 68. Ole ko koskaan kokeillu ai käy äny seu aa ia ainei a? En koskaan Ke an 2–4 ke aa 5 ke aa ai useammin Ma ihuanaa ai hasis a (kannabis a) Hais ellu jo ain huumaa aa aine a (liimaa, bu aania ms.) päih yäksesi Lääkkei ä ( auhoi a ia, uni- ai sä kylääkkei ä) ai alkoholia ja lääkkei ä yhdessä päih yäksesi Eks aasia, am e amiinia, Subu exia, he oiinia, kokaiinia, LSD: ä, gammaa ai mui a as aa ia huumaa ia ainei a Huumaa aa aine a, jos a e ienny , mi ä se oli 19 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 69. Muis ele iimeksi kulunei a 30 päi ää. Kuinka mon a ke aa ole uona aikana käy äny edel- lisessä kysymyksessä maini uja huumaa ia ainei a? En lainkaan Ke an 2–4 ke aa 5 ke aa ai useammin Ma ihuanaa ai hasis a (kannabis a) Jo ain muu a edellisessä kysymyksessä maini ua huumaa aa aine a 70. Millaisiksi a ioi ikäis esi mahdollisuude hankkia huumei a, esime kiksi ma ihuanaa ai hasis a (kannabis a), omalla paikkakunnallasi? e i äin helppoa melko helppoa melko aikeaa e i äin aikeaa en iedä 71. Ihmisillä on e ilaisia käsi yksiä sii ä, mikä on hy äksy ä ää ja mikä ei. Hy äksy kö sinä ikäi- silläsi seu aa a asia ? Kyllä En En osaa sanoa Tupakoin i Nuuskaaminen Sähkö upakan käy ö Alkoholin juominen ähäisessä mää in Alkoholin juominen humalaan as i Ma ihuanan (kannabiksen) pol aminen TAPATURMAT 72. Onko sinulle ämän luku uoden aikana apah unu koulussa ai kouluma kalla apa u ma, jonka uoksi ole käyny lääkä illä, e eydenhoi ajalla ai sai aanhoi ajalla? Ei ke aakaan Ke an Kaksi ke aa ai useammin Väli unnilla Liikun a unnilla Muulla unnilla Työelämään u us umisessa Kouluma kalla 20 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 73. Onko sinulle ämän luku uoden aikana apah unu muulloin kuin koulupäi än aikana ai kou- luma kalla onne omuus ai apa u ma, jonka uoksi ole käyny lääkä illä, e eydenhoi ajalla ai sai aanhoi ajalla? Ei ke aakaan Ke an Kaksi ke aa ai useammin Moo o iajoneu on ma kus ajana ai kulje ajana Pyö äillessä Kä ellessä (esim. au on öy äisy ai alle jääminen) U heiluseu an ai apaa-ajan liikunnan yh eydessä Ko ona ai ko ipihalla Työssä ai yöpaikalla Muulloin apaa-ajalla 74. Onko sinulle ämän luku uoden aikana apah unu päih yneenä apa u ma, jonka uoksi ole käyny lääkä illä, e eydenhoi ajalla ai sai aanhoi ajalla? ei ke aakaan ke an kaksi ke aa ai useammin HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA 75. Onko sinulle iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana eh y seu aa ia asioi a? Kyllä Ei Va as e u ai y i e y a as aa jo ain käy ämällä äki al aa ai uhkaamalla sillä Muu en a as e u jo ain Uha u yysises i ahingoi aa ne issä, puhelimessa ai kas o us en Käy y yysises i kimppuusi ku en lyö y, po ki u ai käy e y jo ain ase a Sinulla on oikeus pää ää, millä a alla sinua koske e aan. Kenelläkään ei ole oikeu a koskea ilman lupaa yksi yisiin alueisiisi (esim. uimapu un pei ämä alue). Jos joku on koske anu sinua ikä ällä ai pahalla a alla, ai pako anu sinu koskemaan i seään, se ei ole sinun ikasi. Tällais a koske us a ei saa pi ää salaisuu ena, aikka joku niin aa isikin. Jos as aa johonkin seu aa is a kyllä, on ä keää, e ä ke o sii ä myös aikuiselle, johon luo a . 76. Ole ko kokenu häi i se ää seksuaalis a ehdo elua ai ahdis elua iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Puhelimessa ai in e ne issä Koulussa Ha as uksissa Kadulla, kauppakeskuksessa ai muualla julkisessa ilassa Sinun ai jonkun oisen henkilön ko ona ai muussa yksi yisessä ilassa Jos as asi edellisessä kysymyksessä kaikkiin koh iin ei, oi sii yä kysymykseen 78. 21 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 77. Kuka ai ke kä o a ehnee sinulle edellisessä kysymyksessä ku a uja asioi a? Voi ali a usei a henkilöi ä. ys ä ä ai joku muu u u nuo i ai lapsi pe heen aikuinen (äi i, äi ipuoli, isä, isäpuoli, anhemman seu us elukumppani) sisa us (sisko, eli, siskopuoli, elipuoli) muu sukulainen (iso anhempi, ä i, se ä, eno, se kku) ope aja ai muu koulun aikuinen ha as uksen ohjaaja, almen aja ai muu as aa a un ema on henkilö muu henkilö 78. Ole ko kokenu jo akin seu aa is a iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Kehoa ai seksuaalisuu asi loukkaa aa kiusaamis a, nimi elyä ai a os elua Kehon in iimien alueiden koske elua as en ah oasi Yhdyn ään ai muunlaiseen seksiin painos amis a ai pako amis a Rahan, a a an ai päih eiden a joamis a sinulle as ineeksi seksis ä Jos as asi edellisessä kysymyksessä kaikkiin koh iin ei, oi sii yä kysymykseen 80. 79. Kuka ai ke kä o a ehnee sinulle edellisessä kysymyksessä ku a uja asioi a? Voi ali a usei a henkilöi ä. ys ä ä ai joku muu u u nuo i ai lapsi pe heen aikuinen (äi i, äi ipuoli, isä, isäpuoli, anhemman seu us elukumppani) sisa us (sisko, eli, siskopuoli, elipuoli) muu sukulainen (iso anhempi, ä i, se ä, eno, se kku) ope aja ai muu koulun aikuinen ha as uksen ohjaaja, almen aja ai muu as aa a un ema on henkilö muu henkilö 80. Ole ko ke onu iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokemas asi häi innäs ä ai äki al- las a jollekin aikuiselle, johon luo a ? kyllä en (sii y kysymykseen 82) 81. Ole ko saanu ukea ja apua kokemaasi häi in ään ai äki al aan iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin e an En, mu a olisin a innu En ole a innu apua Koulun aikuisil a (ope aja, e eydenhoi aja, lääkä i, psykologi, ku aa o i) Pal eluis a koulun ulkopuolella (esim. e eyskeskus, poliisi, las ensuojelu) Omil a anhemmil asi Ys ä il ä ja muil a läheisil ä Amma ihenkilöl ä ne ipal elussa 22 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 82. O a ko anhempasi ehnee sinulle seu aa ia asioi a iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä Ei Mu jo anu ai kiel äy yny puhumas a Haukkunu ai nimi elly Hei äny ai po kinu esinei ä (esim. paiskonu o ia) Uhannu lyömisellä ai piiskaamisella Töniny ai a is ellu äki al aises i Tukis anu , an anu luunapin ai lyöny a okämmenellä Lyöny ny killä ai esineellä ai po kaissu Tehny jo ain muu a äki al ais a 83. Ole ko nähny ai kuullu , e ä joku muu kuin sinä on ehny pe heenjäsenillesi seu aa ia asioi a iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kyllä En Hänelle on mu jo e u ai kiel äydy y puhumas a Hän ä on hauku u ai nimi el y Hän ä on uha u äki allalla Hän ä on öni y ai a is el u äki al aises i Hän ä on ukis e u, anne u luunappi ai lyö y a okämmenellä Hän ä on lyö y ny killä ai esineellä ai po kais u Hänelle on eh y jo ain muu a äki al ais a Jos as asi kahdessa edellisessä kysymyksessä kaikkiin koh iin ei ai en, oi sii yä kysymykseen 86. 84. Ole ko ke onu iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana pe heessä kokemas asi henkises ä ai yysises ä äki allas a jollekin aikuiselle, johon luo a ? kyllä en (sii y kysymykseen 86) 85. Ole ko saanu ukea ja apua pe heessä iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana kokemaasi äki al aan? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin e an En, mu a olisin a innu En ole a innu apua Koulun aikuisil a (ope aja, e eydenhoi aja, lääkä i, psykologi, ku aa o i) Pal eluis a koulun ulkopuolella (esim. e eyskeskus, poliisi, las ensuojelu) Omil a anhemmil asi Ys ä il ä ja muil a läheisil ä Amma ihenkilöl ä ne ipal elussa 23 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 AVUN SAANTI JA PALVELUT Te eydenhoi aja ja lääkä i eke ä kaikille oppilaille e eys a kas uksia säännöllises i. Ta allises i e eydenhoi aja ku suu ai an aa ajan e eys a kas ukseen. Lisäksi oppilaa oi a käydä e ey- denhoi ajan ai lääkä in as aano olla a peen mukaan. 86. Ole ko käyny ämän luku uoden aikana koulusi e eydenhoi ajan, lääkä in, ku aa o in ai psykologin luona? En, ei ole ollu a e a En, y i in enkä päässy Kyllä, 1–2 ke aa Kyllä, 3–5 ke aa Kyllä, yli 5 ke aa Te eydenhoi ajalla muu en kuin e eys a kas uksessa Lääkä illä muu en kuin e eys a kas uksessa Ku aa o illa Psykologilla 87. Kuinka helppoa sinun on ollu pääs ä koulusi e eydenhoi ajan, lääkä in, ku aa o in ai psy- kologin as aano olle ämän luku uoden aikana? E i äin helppoa Melko helppoa Ei helppoa eikä aikeaa Melko aikeaa E i äin aikeaa Te eydenhoi ajalle muuhun kuin e eys a kas ukseen Lääkä ille muuhun kuin e eys a kas ukseen Ku aa o ille Psykologille 88. Milloin sinä ole iimeksi käyny koulu e eydenhuollon e eys a kas uksessa? Vali se yksi aih oeh o sekä e eydenhoi ajan e ä lääkä in osal a. Pe us- koulun alaluokilla 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla En iedä Koulu e eydenhoi ajalla Koululääkä illä 89. Oliko joku anhemmis asi mukana e eys a kas uksessa? kyllä, 7. luokalla kyllä, 8. luokalla kyllä, 9. luokalla ei en iedä 24 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 90. Mi en seu aa a asia o eu ui a ämän luku uoden aikana ehdyssä e eys a kas uksessa? Täysin samaa miel ä Samaa miel ä Ei samaa eikä e i miel ä E i miel ä Täysin e i miel ä Puhu iin minulle ä keis ä asiois a Mielipide äni kuunnel iin Puhu iin ko iasiois ani Uskalsin ke oa asiois ani ehellises i Oppilaan asioi a sel i e ään joskus apaamisessa, johon osallis uu enemmän kuin yksi yön ekijä (esim. ku aa o i, psykologi, ope aja, e eydenhoi aja ai asian un ijoi a koulun ulkopuolel a). Myös oppilas ja usein myös anhemma o a apaamisessa mukana. 91. Onko sinun asioi asi käsi el y edellä ku a ussa apaamisessa ämän luku uoden aikana? en iedä (sii y kysymykseen 93) ei (sii y kysymykseen 93) kyllä 92. Mi ä asioi a apaamisessa käsi el iin? Voi ali a usei a aih oeh oja. e eysongelmia (esim. sai aus, mieliala) elin apoja (esim. syöminen, äsymys, päih eiden käy ö) ko iin ja pe heeseen lii y iä aikeuksia (esim. suhde anhempaan, anhempien e o, äki al a, läheisen sai aus ai kuolema) ka e isuh ei a (esim. kiusaaminen, yksinäisyys, ongelma ihmissuh eissa) koulupoissaoloja oppimis a ai oppimis aikeuksia koulun sään öjen ikkomis a ja ko-opin oja ja amma in alin aa jo ain muu a aihe a 93. Onko sinulla joku, jonka kanssa oi a i aessa keskus ella miel äsi paina is a asiois a? kyllä ei (sii y kysymykseen 95) 94. Kuka? Voi ali a usei a aih oeh oja. oma anhempani ys ä ä ai muu läheinen koulun aikuinen (ope aja, e eydenhoi aja, lääkä i, psykologi, ku aa o i) muu amma ihenkilö (esim. nuo iso yön ekijä, lääkä i, hoi aja, poliisi, sosiaali yön ekijä) amma ihenkilö ne ipal elussa 25 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 95. Ole ko saanu ukea ja apua hy in oin iisi seu aa il a koulun aikuisil a ämän luku uoden aikana? Kyllä, paljon Kyllä, jonkin e an En, mu a olisin a innu En ole a innu apua Te eydenhoi ajal a Lääkä il ä Psykologil a Ku aa o il a Ope ajal a Jol ain muul a aikuisel a koulussa PERHE JA ASUMINEN 96. Asu ko molempien anhempien kanssa yh eisessä kodissa? kyllä (sii y kysymykseen 99) en 97. Keiden anhempien kanssa asu ? asun anhempieni luona uo o ellen, he ei ä asu yhdessä (sii y kysymykseen 99) asun ain yhden anhemman kanssa (sii y kysymykseen 99) en asu anhempieni kanssa 98. Jos e asu anhempiesi kanssa, missä asu ? iso anhempien ai muiden sukulais en kanssa ilman anhempiani sijaispe heessä las ensuojelulai oksessa pe hekodissa asun asun olassa asun muulla a oin 99. Mi kä seu aa is a ku aa a pe he äsi? Voi ali a useamman aih oehdon. minulla on yksi anhempi minulla on kaksi anhempaa minulla on useampi kuin kaksi anhempaa minulla ei ole anhempia ai en ole yh eydessä heihin anhempani o a e onnee minulla on yksi ko i minulla on kaksi ai useampia ko eja elän uuspe heessä elän sa eenkaa ipe heessä pe heessäni on kaksose , kolmose ai nelose minu on adop oi u 26 / 32 8. ja 9. luokkaKoulu e eyskysely 2017 100. Mikä on ko kein koulu us, jonka anhempasi o a suo i anee ? Äi i Isä Muu anhempi Pe uskoulu ai as aa a Lukio ai amma illinen oppilai os Lukion ai amma illisen oppilai oksen lisäksi amma illisia opin oja Yliopis o, amma iko keakoulu ai muu ko keakoulu 101. O a ko anhempasi ollee iimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yö öminä ai lomau e - uina? ei ä on, yksi anhemmis ani on, kaksi ai useampi anhemmis ani 102. Millaiseksi a ioi pe heesi aloudellisen ilan een? e i äin hy äksi melko hy äksi koh alaiseksi melko huonoksi e i äin huonoksi 103. Missä maassa sinä ja anhempasi ole e syn ynee ? Vas aa kaikkien osal a. Sinä Äi i Isä Suomi Ruo si Vi o Venäjä ai en inen Neu os olii o En inen Jugosla ia Jokin muu Eu oopan maa Somalia I ak I an A ganis an Kiina Thaimaa Vie nam Jokin muu maa