Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla

This is a self-archived version of an original article. This version may differ from the original in pagination and typographic details. Author(s): Title: Year: Version: Copyright: Rights: Rights url: Please cite the original version: CC BY 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla © Ojalammi, 2022 Published version Ojalammi, Sanna Ojalammi, S. (2022, 21.01.2022). Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla. What the Hela?. https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/aikasemmatblogitekstit/kohtaamisia-huhtasuolla-keltinmaen-keitaalla 2022 3.3.2022 12.03 Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/aikasemmat-blogitekstit/kohtaamisia-huhtasuolla-keltinmaen-keitaalla 1/3 Sanna Ojalammi Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla Matkusn aamulla paikallisbussilla koh Jyväskylän kaupungin Kelnmäen lähiötä. Lokakuinen keskiviikkoaamu oli sateinen ja harmaa. Onneksi ensilumi oli satanut maahan yön aikana kaunistaen bussista näkyvää metsämaisemaa ja myös Keitaan kylätalon pihaa. Työskentelen etnografisena tutkijana tutkimushankkeessa “Kuluuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä”. Tutkimushankea rahoiaa ympäristöministeriön Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvä lähiöohjelma (2020–2022). Tutkimushanke toteutetaan Jyväskylän kaupungin kahdessa lähiöissä, Huhtasuolla ja Kelnmäessä, missä tarkastelun kohteena ovat sekä kuluuri-instuuoiden järjestämä toiminta ja niiden merkitys asukkaille 2020-luvun lähiöiden arjessa sekä asukkaiden ja yhteisöjen omaehtoinen kuluuritoiminta ja yhteisöllisyys. Kylätalo sijaitsee Kelnmäen lähiön palvelukeskiymän ja kerrostalojen läheyvillä. Alueella sijaitsee kauppa, R-kioski, kirjasto, Jyväskylän kaupungin hyvinvoinkeskus ja Kelnmäen ala-asteen koulu. Kelnmäen väkimäärä, joka oli 6887 asukasta vuonna 2020, on vähenemässä. Verrauna muihin Jyväskylän lähiöihin Kelnmäen sosioekonominen asema on Jyväskylän kaupungin keskiarvojen alapuolella, koska alueella on työömyyä ja työvoiman ulkopuolella olevaa väestöä sangen paljon. Myös vieraskielisten osuus on muuta Jyväskylää suurempi. Kuva: Kelnmäen kylätalo Keidas (Sanna Ojalammi) Kelnmäen ja Myllyjärven asukkaat -yhdistyksen Kylätalo Keidas on perusteu vuonna 1977, ja la avain Kelnmäellä jo 1970-luvulla vanhaan koulurakennukseen. Yhdistyksen pyrkimyksenä on parantaa Keitaassa asukkaiden hyvinvoina ja lisätä asuinalueen viihtyvyyä. Asiakkaat koostuvat nykyään pääosin alueen ikäihmisistä ja maahanmuuajista. Paikallises kylätalon tavoieena on lisätä asukkaiden yhteisöllisyyä ja osallisuua sekä ehkäistä yksinäisyyä. Kylätalolla asukkaat voivat osallistua monipuoliseen harrastusja kerhotoimintaan ja olla kanssakäymisissä muiden alueen asukkaiden kanssa. Paikalla voi syödä lounasta ja kahvitella sekä seurustella muiden asukkaiden kanssa. Asukkaat voivat harrastaa kylätalolla kuluuria, kuten tehdä käsitöitä, kuulla alustuksia eri aiheista, laulaa karaokessa ja osallistua bingoon sekä oppia suomen kieltä kerhotoiminnoissa. Kylätalolla tehdään myös paljon talkootöitä. Esimerkiksi yksi akivinen naisryhmä aseelee joka vuosi joulukoristeet kylätalolle. Olen vieraillut Kelnmäessä Keitaan kylätalolla useita kertoja tämän vuoden aikana. Etnografisessa tutkimuksessa tutkija saa tutkimusaineistoa tutkimukseensa eri menetelmien avulla, jolloin hän voi myös yhdistellä erilaisia aineistoja ja aineistonhankintatekniikoita. Minulle etnografinen työ kentällä, eli lähiöissä, on sisältänyt haastaeluita, valokuvaamista, äänieitä, moninaisia keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa ja heidän näkökulmiensa ymmärtämistä. Se on sisältänyt myös yleistä havainnoina eri paikoissa, joissa olen vieraillut kuten ostoskeskuksissa, asukasyhdistysloissa, puistoissa, 25.01.2022 3.3.2022 12.03 Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/aikasemmat-blogitekstit/kohtaamisia-huhtasuolla-keltinmaen-keitaalla 2/3 kirjastoissa jne. ja muisinpanojen tekemistä kenäpäivien aikana. Häkkinen (2012) kuvaa etnografista tutkimusta ja kertoo miten “etnografiassa tutkija on aina osa tutkimustaan”. Tutkimus on avannut minut näkemään eri tavalla ns. ”ongelmalähiöiden” asukkaiden arkea eri paikoissa. Olen päässyt havainnoimaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja heidän erilaisia tekemisen tapojaan, oli sien kyseessä nuoret, keski-ikäiset, ikääntyneet tai eri taustoista tulevat ihmiset. Halusin havainnoida paikallisten asukkaiden arkea kylätalolla ja kuunnella asiakkaiden arjen kertomuksia sekä avustaa asukkaita kyselyyn vastaamisessa paikan päällä. Tunnelma kylätalolla oli rauhallinen ja vastaanoava, ja paikalla oli lounasaikaan jo muutamia lähiön asukkaita. Juelin aluksi kuulumisia kylätalon varapuheenjohtajan ja edoajan kanssa, ja varapuheenjohtajalta sain kuulla hyviä uusia Kelnmäen ja Myllyjärven asukkaat ry:n ja Jyväskylän kaupungin kanssa käydyistä kehitysneuvoeluista. Katsellessani kylätalon ruokailusalin sisälle ryhmä eläkeläisrouvia keskusteli arjen kuulumisia ikkunapöyen äärellä. Taisivat kaikki tuntea toisensa entuudestaan. Pari miestä taas istui omissa touhuissaan muualla salissa, ja keiössä tukityöllistetyt kokit viimeistelivät lounasruokaa. Tullessani saliin esielin itseni asukkaille ja kerroin tulleeni auamaan heitä myös Lähiöhankkeen kyselykaavakkeen täyämisessä. Lähiö-hankkeessa on toteuteu loka-joulukuun 2021 aikana kuluuritoiminnan kartoitus. Kyselyn avulla on selvitey, sekä mitä kuluuria on tarjolla ja millaista kuluuritoimintaa asukkaat toivovat asuinalueilleen Kelnmäessä ja Huhtasuolla. Osa asukkaista ei ollut käynyt lainkaan esimerkiksi teaerissa tai taidemuseoissa. Osaltaan siihen on saaanut vaikuaa korona-aika. Osa sen sijaan harras kirjojen lukemista ja kävi kirjastossa säännöllises. Liikuntaa harrastein lähimetsien ulkoilualueilla tai puistoissa. Luontoalueiden merkityksellisyys korostui, kun asukkaat kertoivat lenkkeilevänsä usein lähimetsässä ja pyöräilevänsä Kelnmäen ja Ketolammen liikuntapuistossa. Kuusiaho (2020) kertoo Jyväskylässä tehdyssä tuoreessa tutkimuksessaan, miten erityises asunnon lähimetsä movoi asukkaita eniten virkistäytymään luonnossa. Säännöllisen käytön myötä lähimetsät muuuvat asukkaille merkitykselliseksi. Ruokailun ja rupaelun lomassa asukkaat katsoivat ruokasalin tv:stä Keski-Suomen ja Etelä-Savon paikallisuusia ja keskustelivat vilkkaas eri uusaiheista. Vanhemmat naiset päivielivät Suomen nykynuorten käyäytymistä, mua ilahtuivat, kun YLE uusissa kerroin erään nuoren miehen perustaneen muurahaisyhdyskuna myyvän firman itselleen. Havahduin ymmärtämään kylätalolla asukkaiden toinen toistensa kohtaamista ja vuorovaikutuksen merkitystä. Haastaeluissani on tullut myös esille alueita kuvailtaessa Huhtasuon ja Kelnmäen kylämäisyys. Asukkaat tuntevat vahvaa yhteenkuuluvuua paikkaan, mihin sisältyy myös erilaisuuden sietämistä ja ihmisten keskinäistä solidaarisuua. Yhteenkuuluvuus paikkaan on osoitus lähiöissä usein vallitsevasta suvaitsevaisuudesta erilaisuua kohtaan, joka syntyy yhteisöllisyydestä ja erilaisuuden hyväksymisestä ja kytkeytyy ihmisten välisiin sosiaalisiin käytäntöihin. Kuten Junnilainen (2019:287) esiää, sosiaalisiin käytäntöihin kiinniyvä yhteisöllisyys ei sulje pois negaivisia tunteita tai konflikteja, mua tulee esille etenkin eletyn elämän käytännöissä ja lanteissa, joissa tunnustetaan toisten moraalinen arvo. Keskustelemalla asukkaiden kanssa sain kuulla asukkaiden arjen toiminnan ja tekemisen tavoista ja arjen haasteista. Lähiön paikkaan kuulumisen merkitys asukkaan elämässä korostui, kun yksi asukas kertoi minulle kiintyneensä erityises Kelnmäkeen. Hän oli asunut jo vuosia muualla Jyväskylässä, mua paluumuuanut takaisin Kelnmäelle. Keskustelujen lomassa sain kuulla asukkaiden näkemyksiä myös lähiön arkeen kuuluvista ongelmista kuten päihdeongelmista, varaomuudesta, yksinäisyydestä ja rikollisuudesta. Kävellessäni bussipysäkille koin konkreeses, miten kenäpäiväni oli ollut kinnostava ja myös mieltä havahduava. Kenätyöpäivän aikaiset havainnot antoivat merkiävää etoa siitä, miten tärkeää kuluuri ja omaehtoinen kuluuritoiminta sekä yhteisöllisyys ja sosiaaliset suhteet ovat Kelnmäen lähiön alueen asukasyhdityslassa. Vuorovaikutus kylätalossa kertoo järjestöjen ja asukkaiden toimijuudesta.Kylätalon yhteisöllinen asukastoiminta on tuonut Kelnmäen asukkaiden arkeen sosiaalista yhteenkuuluvuua, lisännyt viihtyvyyä ja vahvistanut ihmisten kiinniymisen tunnea Kelnmäessä. Kirjoiaja toimii tutkijatohtorina ympäristöministeriön lähiöohjelman rahoiamassa tutkimushankkeessa “Kuluuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä” miten lähiöissä kulutetaan, käytetään ja tuotetaan kuluuria 3.3.2022 12.03 Kohtaamisia Keltinmäen Keitaalla — Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/ajankohtaista/blogi/aikasemmat-blogitekstit/kohtaamisia-huhtasuolla-keltinmaen-keitaalla 3/3 Häkkinen, A. (2012). Näkökulmia etnografiaan: Kuulumisia VII Kansaeteen päiviltä. Elore, 19(1). hps://doi.org/10.30666/elore.78991 Junnilainen, L. (2019). Lähiökylä. Tutkimus yhteisöllisyydestä ja eriarvoisuudesta. Vastapaino. Kuusiaho, Viivi, et al. (2020). Jyväskylän Kaupunkimetsien Koeu Saavuteavuus. Jyväskylän yliopisto.